Sito tänään 29 by Jargon Design Management

Sito tänään SITO-YHTIÖIDEN TIEDOTUSLEHTI NUMERO 29, TOUKOKUU 2008

 550-vuotias Espoo juhlii ja osallistuu ilmastotalkoisiin sivu 3  Kristallimaja – Matinkylän rannan uusi maamerkki sivu 5  Espoon kaupungin venesatamat laajentuvat sivu 10

SITO tänään 29

Sito tänään NUMERO 29, TOUKOKUU 2008

550-vuotias Espoo juhlii ja osallistuu ilmastotalkoisiin, Espoon kaupunginjohtaja Marketta Kokkosen haastattelu, Dakota Lavento

Kristallimaja – Matinkylän rannan uusi maamerkki, Ulla-Kirsti Junttila

Espoonjokivarren maisema uudistuu, Marja Oittinen

Espoonjoen ylittävä uusi Kannusilta, Jussi Luokkakallio

Valaistussuunnittelua Espoossa, Leena Eväsalo ja Pentti Hautala

Espoon kaupungin venesatamat laajentuvat, Jukka Venhola

Espoo 550 vuotta – espoolainen SITO 32 vuotta

Espoon jätevesien käsittelyyn etsitään ratkaisua, Tiina Kähö ja Timo Huhtinen

Uusia menetelmiä myös espoolaisten pohjasuhdetietojen hallintaan, Juha Liukas

iton kotikaupunki Espoo täyttää tänä vuonna komeat 550 vuotta. Historiankirjoituksen mukaan vuotta 1458 pidetään Espoon seurakunnan perustamisvuotena ja juhlavuotta vietetäänkin kaupungissa yhdessä Espoon seurakuntien kanssa. Juhlatarjontaa riittää läpi vuoden ja tapahtumia on ripoteltu tasaisesti ympäri kaupunkia. Marketta Kokkonen toteaa lehtemme haastattelussa, että kaupungin tulevaisuuden suurimmat haasteet ovat työvoiman riittävyys ja ilmastonmuutoksen torjunta. Myös infrastruktuuriin ja liikenteeseen panostetaan voimakkaasti. Tänään tehdyt päätökset metron rakentamisesta ja jätevedenpuhdistamon sijoituksesta vaikuttavat vielä 100 vuoden päästä 650-vuotisjuhlia viettävien espoolaisten arkeen sekä ilmaston ja elämisen laatuun. Esitellemme lehdessä kavalkadin tuoreita, sitolaisten asiantuntijoiden suunnittelemia ja konsultoimia Espooseen toteutettavia hankkeita kuten Kannusillan, valoteokset, venesataman, kristallimajan ja vedenpuhdistamon YVAn. Lehdessä olevan haastattelun myötä toivotamme rakennusneuvos Jaakko Heikkilän lämpimästi tervetulleeksi Siton hallituksen jäseneksi. Heikkilä oli vuonna 1976 yhtenä perustajaosakkaana käynnistämässä Sitoa eli Jaakko palaa juurilleen, 32 vuotta kokeneempana ja täynnä positiivista energiaa. Lämpimiä kesätuulia toivottaen

Kimmo Anttalainen päätoimittaja

Sito nuoret, Juho Santala

Kuin juurilleen palaisi, rakennusneuvos, DI, Jaakko Heikkilä Siton hallitukseen, Dakota Lavento

Nimityksiä ja tapahtumakalenteri

Kansikuva: Espoon tuomiokirkko, kuvaaja Veikko Hiiri, Espoon seurakunnat Sito tänään on Sitoyhtiöiden tiedotuslehti

 JULKAISIJA

Sito Oy Tietäjäntie 14, 02130 Espoo Puhelin 020 747 6000 Faksi 020 747 6111 etunimi.sukunimi@sito.fi www.sito.fi

 PÄÄTOIMITTAJA Kimmo Anttalainen

 TOIMITTAJA

Marita Laatikainen

 HAASTATTELUT

DTM-Communications, Dakota Lavento

550-vuotias Espoo juhlii ja osallistuu ilmastotalkoisiin Ikäisekseen nuoren Espoon kaupungin tulevaisuuden suurimmat haasteet ovat työvoiman saatavuuden turvaaminen ja ilmastonmuutoksen torjunta. Koko kaupunki on kaupunginjohtaja Marketta Kokkosen mukaan mukana ilmaston lämpenemisen torjunnassa.

Vladimir Pohtokari

spoon 550-vuotisjuhlavuosi on varsin kiireinen paitsi kaupunginjohtajalle, myös niille kaupunkilaisiille, jotka haluavat täysin rinnoin sen annista nauttia. Marketta Kokkonen laskee tapahtumia riittävän yli tuhat, mahdollisimman tasapuolisesti eri kaupunginosiin siroteltuna. – Kulttuuritarjonta tuntuu kuitenkin painottuvan luonnollisesti eniten Tapiolaan, hän kertoo. Tapahtumia on kaikenikäisille Espoolaisille vauvoista vaareihin. Espoolla ei ole todellakaan ollut ongelmaa ohjelman kehittämisessä. – Se on hyvä ilmentymä espoolaisten aktiivisuudesta. Kaikki mahdolliset yhdistykset ja tahot ovat aktiivisesti tarttuneet toimeen ja tarjonneet erilaisia tapahtumia. Niistä on pikemminkin ollut runsaudenpulaa, kaupunginjohtaja kertoo tyytyväisenä.

Espoolaisuus voimistumassa Espoolaisten yhteinen juhla on tärkeä yhteishengen kasvattaja. Espoon kaupunkirakenne on varsin erikoinen erillisine eri vuosikymmeninä kehittyneine, luonnon ympäröimine kaupunginosineen. Siksi varsinaista espoolaisuutta onkin ollut hankala sen asukkaista löytää ja kotiseuturakkaus on kohdistunut esimerkiksi Tapiolaan tai Olariin asuinpaikan mukaan. Juhlavuosi saattaakin yhdistää aikaisemmin voimakkaammin espoolaisia toisiinsa. – Juhlavuosi on hyvää aikaa meille kaikille pohtia, missä määrin olemme olarilaisia, leppävaaralaisia tai tapiolalaisia ja missä määrin juuri espoolaisia, Marketta Kokkonen huomauttaa.

Espoon kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen suhtautuu luottavaisesti espoolaisten kykyyn vastata tulevaisuuden haasteisiin. – Suurimmat tulevaisuuden haasteemme liittyvät työvoiman saatavuuteen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan, hän sanoo.

Mikään huono asia voimakas kaupunginosaylpeys ei sinänsä ole. Se on osa Espoon ominaispiirrettä. Jokaisella kaupunginosalla on oma historiansa ja identiteettinsä ja ihmiset tuntevat niihin juurtuneensa. Vanhoilla alueilla, kuten 1950luvulla rakennetussa Tapiolassa, kotiseututunne on toki aivan eri tasolla kuin vasta nyt rakentuvassa Leppävaarassa. Hajanaisen kaupunkirakenteen eheyttäminen ja vasta nupullaan olevan kotikaupunkirakkauden voimistaminen ovat osa Espoon tulevaisuuden haasteista. Lähivuosikymmenien aikana pääkaupunkiseudun väestön arvioidaan kasvavan nopeasti ja puolet koko alueen uusista asukkaista asettuu nimenomaan Espooseen. Espoon väkiluvun arvioidaan olevan 300 000 asukasta vuonna 2030, mikä tarkoittaa 3000–4000 asukkaan vuotuista kasvua. Espoolaiset ovat varsin lapsirakkaita ja syntyvyys on runsaat 3000 lasta vuodessa. Luonnollinen väestönkasvu on siten vuosittain noin 2000 asukasta. Muuttoliikkeestä entistä suurempi osa

tulee ulkomailta ja ulkomaalaistaustaiset espoolaiset myös saavat eniten lapsia.

Palveluja kasvavalle väestölle Työtä kaupungin äideillä ja isillä riittää riittävien palvelujen takaamisessa kasvavalle väestölle. Marketta Kokkosen mukaan haasteesta selvitään kyllä. – Nythän espoolaisia on 240 000, kun runsas 50 vuotta sitten meitä oli 25–30 000. Väkiluku on siis kymmenkertaistunut tässä ajassa. Näin suuri kasvu on Suomen kuntahistoriassamme ainutlaatuinen. Tästäkin väestönkasvusta on suhteellisen kunnialla selvitty ja palvelut heille rakennettu. Kokemusta meillä siis on, hän huomauttaa. – Toki tulevaisuudessa vaatimuksetkin ennestään kasvavat. Palveluverkkomme on kuitenkin hyvällä tasolla, luotan siihen, että uudenkin ajan haasteisiin kykenemme vastaamaan. Uudet kaupunkilaiset tarvitsevat asuntoja ja niitä rakennetaan lähes joka puolelle kaupunkia. Leppävaara alkaa olla jo asuntotuotannon osalta valmis. SITO tänään 29

Lehtikuva, Marjo Airio

Suurpellon rakentaminen sen sijaan on vasta käynnistymässä ja sinne tulee koti noin 7 000–8 000 espoolaiselle. Myös Rantaradan suuntaista vyöhykettä rakennetaan tehokkaasti lähivuosina. Espoon keskuksen alueelle tulee kodit 5 000 asukkaalle. Saunalahden ja Kauklahden aluetta täydennysrakennetaan. Merellistä Espoota on rakennettu rannan suuntaisesti, mutta siten, että vapaa kulkeminen rannoilla on mahdollista. Jatkossa rakentaminen keskittyy raideyhteyksien varrelle, siis sekä rantaradan että tulevan metron tuntumaan. Kaikesta rakentamisesta huolimatta Espoosta ei tule rakenteeltaan kantakaupunkimaista. – Puistot, metsät ja meri – luonnonläheisyys ovat Espoolle luonteenomaisia piirteitä. Espoo tulee aina olemaan merellinen kaupunki, jolla on vihreä sydämensä, Marketta Kokkonen huomauttaa. Maata Espoossa onneksi riittää. Siinä suhteessa Espoo on varsin kadehdittavassa asemassa naapureihinsa Helsinkiin ja Vantaaseen nähden. Helsingin rakentamattomat alueet ovat vähissä Sipoo-liitoksesta huolimatta ja Vantaalla rakentamista rajoittaa lentokenttä. Espoossa odotetaan mielenkiinnolla päätöstä tulevan innovaatioyliopiston sijainnista. Kokkonen kuitenkin muistuttaa, että maailmalla arvostetuimmat ja suosituimmat yliopistokeskittymät ovat yhtenäisiä kampuksia. – Virtuaalimaailma ei koskaan korvaa aitoa kanssakäymistä tiedeyhteisöissä ja opiskelijoiden maailmassa, hän sanoo. Otaniemen ympäristö mahdollistaa myös uusien asuntojen rakentamisen ja metroasema tulee aivan alueen keskelle.

Nuorekkaassa Espoossa harrastetaan ja kannatetaan urheilua. Kaupunginjohtaja Marketta Kokkonenkin on aktiivinen kiekkofani.

Espoossa joukkoliikennettä kehitetään erityisesti raiteilla. Myös suosittu Jokeri olisi saatava raideliikenteen piiriin. Kysymys ei Rantaradan osalta ole edes isosta investoinnista, vain lisäraiteista. Liityntäliikenne on suunnitteilla Espoon keskuksen terminaaliin ja raideyhteys Lohjan suuntaan tarvittaisiin myös. Näin kumipyörällä kulkevaa joukkoliikennettä saadaan vähitellen vähentymään.

Energiaa säästämään – Suurimmat haasteemme tulevaisuudessa liittyvät kahteen asiaan. Toinen on työvoiman riittäminen ja toinen ilmastomuutoksen torjuminen, kaupunginjohtaja sanoo. Ilmastonmuutokset torjunnassa tärkeällä sijalla on joukkoliikenteen kehittäminen. Joukkoliikenteen kehittämisessä valtion on kaupunginjohtajan mukaan kannettava kortensa kekoon. – Valtion on sitouduttava metron ja raideliikenteen jatkamisen rahoitukseen, Marketta Kokkonen huomauttaa. Neuvottelut valtion kanssa metron osalta ovat käynnissä ja kaupunginjohtaja uskoo, että työt alkavat vuoden –09/10 vaihteessa. Uusi metroyhteys olisi käytössä jo vuosina 2013–14.

SITO tänään 29

Espoon uudet asuinalueet suunnitellaan mahdollisimman energiatehokkaiksi ja siten, ettei omaa autoa tarvitsisi käyttää. Mahdollisimman puhtaan energian käyttö, kuten kaukolämpö ja maalämpö, ledvalot valaistuksessa... Marketta Kokkonen luettelee. – Suurpellon alueella tulemme soveltamaan jo uutta, ympäristöystävällisempää teknologiaa. Kaupunki tekee myös itse pieniä, suuria ympäristötekoja. Esimerkiksi kotipalvelun käyttämät autot tulevat olemaan hiilidioksidipäästöiltään mahdollisimman vähäisiä ja kaupungin toimitilojen lamput vaihdetaan energialampuiksi. – Keinoja on paljon, jokainen voi tehdä osansa, kaupunginjohtaja huomauttaa. Itämeren tilanne on erityisen lähellä espoolaisten sydäntä ja sen tila huolettaa myös kaupunginjohtajaa. – Meillä on paljon rantaviivaa ja espoolaiset ovat aktiivisia veneilijöitä. Tosin, kuin esimerkiksi Helsingissä, ranta ei ole teollisuuden tai sataman käytössä. Meri on osa arkeamme ja sen tila vaikuttaa siten näkyvästi kaikkien elämään. – Merellisyys on Espoolle hyvä brändi. Sen markkinoimiseksi voimme tehdä tulevaisuudessa paljon nykyistä enemmän, Kokkonen sanoo. 550-vuotiaan ikinuoren Espoon tulevaisuus vaikuttaa työntäytteiseltä, mutta myös valoisalta. Dakota Lavento

NUOREKAS ESPOO

• Espoo on Suomen toiseksi suurin kaupunki. • Sen asukasluku 2007 lopussa 238 000. • Pinta-alaltaan se on 528 km². • Tuloveroprosentti on 17,50.

Espoon 550-vuotisjuhlavuosi vuonna 2008 on koko kaupungin yhteinen hanke. Kaupunkilaisten viihtyvyyteen ja lähiympäristöön panostetaan koko kaupungin alueella tavallista enemmän. Juhlavuoden tunnuslause on “Espoo 550 – ikäisekseen nuori”. Espoo kuului keskiajalla Kirkkonummen seurakuntaan kappelina. 1450-luvulla espoolaiset saivat oman kirkon, seurakunnan ja kirkkoherran väestönkasvun ja kirkollisen vallan kasvun myötä. Vuotta 1458 pidetään Espoon seurakunnan perustamisvuotena, jolloin Espoon kirkkoherrojen luettelossa ensimmäisenä mainittu Henricus aloitti virassaan. 550-juhlavuotta vietetäänkin yhdessä Espoon seurakuntien kanssa.

KRISTALLIMAJA Matinkylän rannan uusi maamerkki

Ulla-Kirsti Junttila Taiteen lisensiaatti Osastopäällikkö Kaupunkisuunnittelu

spoon kaupungin rantoja kiertävä kevyen liikenteen väylä, Rantaraitti, otetaan suurimmalta osin käyttöön Espoon kaupungin 550-vuotisjuhlavuonna 2008. Rantaraitin tapahtumilla, kuten kävelytapahtumalla ja maratonilla, on keskeinen rooli juhlavuoden ohjelmissa. Siihen liittyy myös ”Kristallimaja” – teoksen

vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Kesällä teoksen luo pääsee uimalla tai kanootilla ja talvella jäitä pitkin. Rohkeimmat voivat mennä jopa majan sisään. Sitossa teoksen suunnittelusta on vastannut teollinen muotoilija, taiteen lisensiaatti Ulla-Kirsti Junttila ja rakennesuunnittelusta ovat vastanneet dipl.ins. Esko Rechardt ja dipl.ins. Mirja ToivariHolm. Vaativan teräsrakenteen ja sen osien mallinnuksesta on vastannut piirtäjä-suunnittelija Jukka-Pekka Vikholm. Hankkeesta vastaa Espoon kaupungin tekninen virasto ja sen käynnistäjänä on ollut kaupungininsinööri Martti Tieaho. Käytännön työstä Espoossa on vastannut viheraluepäällikkö Leena Ihalainen ja Matinkylän rannan parannussuunnittelusta on vastannut viheraluesuunnittelija Barbro Bergman-Robertz. Suunnittelu on tehty yhteistyössä kaupungin rakennusvalvontaviraston ja kaupungin taidemuseon kanssa. Teos tulee jäämään Espoon modernin taiteen museon EMMA:n kokoelmaan. Teoksen teräskonstruktion toteutus edellyttää huolellista yhteistyötä valmistajan kanssa teoksen materiaalien, pintakäsittelyjen ja yksityiskohtien laadun varmistamiseksi. Teoksen valmistuksesta on vastannut Jukka Uittamo, Idealinko Oy ja asennuksesta Suomen Vesityö Oy. Sito Oy toteuttaa teoksen projektinjohtourakkana, josta vastaa dipl.ins. Anton Palolahti. Teos valmistuu toukokuussa 2008.

suunnittelu ja toteutus Matinkylän uimarannan läheisyyteen. Teoksen tavoitteena on tuoda Rantaraitin ja uimarannan ympäristöön maisemallinen yksityiskohta, joka tuo alueelle yllätyksellisyyttä ja kiinnostavuutta. ”Kristallimajan” idea on lähtenyt hiotun kristallin briljantti-muodosta, joka muodostaa siron teräsrakenteisen ”huvimajan” katto-osan. Vaikeasti saavutettava teos sijoittuu Matinlahden rantapuiston edustalle rantaveteen. Teoksen jalustana toimii puretun laiturin uloimmainen, säilytetty betonijalusta noin 30 metrin päässä rannasta. Jalusta on halkaisijaltaan noin 2 metriä leveä betonilieriö, jonka yläpinta kohoaa meren pinnan vaihteluista riippuen arviolta 40–100 cm veden pinnan yläpuolelle. Puretun laiturin toisesta päästä rannalle jätetty pienempi betoniantura muodostaa teoskokonaisuuteen liittyvän penkin jalustan. Penkillä istujat voivat seurata rannalta teoksen muuttumista eri SITO tänään 29

Kirkko ja jokimaisema vuonna 1910. Lähde Espoon kaupunginmuseo

Espoonjoen maisema keväisessä asussaan

Ruusupuisto eli Keskilaivan puisto

Espoonjokivarren maisema uudistuu Kirkkosillanpuiston maisemanhoito

Marja Oittinen Maisema-arkkitehti Osastopäällikkö Maisemasuunnittelu

Espoon kaupunki on käynnistänyt merkittäviä ympäristön parantamishankkeita kaupungin ja Espoon Tuomiokirkon 550-juhlavuoden tiimoilta.

aunis puistokokonaisuus Pappilanmäen ja virastokeskuksen välillä on ollut useiden hankkeiden kohteena, joihin meillä Sitossa on ollut ilo osallistua. Hankkeet ovat olleet erityisen mieluisia siksi, että ne ovat liittyneet toisiinsa ja jokivarren maisemakokonaisuuteen. Useimmat niistä ovat valmiita Espoon elokuisella juhlaviikolla 35.

SITO tänään 29

Kirkkosillanpuisto on pääosin valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Puistoon laadittiin yleissuunnitelma lukuisine analyyseineen uuden Kannusillan yleissuunnittelun yhteydessä. Analyysien kautta kartoitettiin alueen historiallisia arvoja, tärkeitä näkymiä, toimintoja sekä maiseman hyviä ja huonoja puolia. Varsinainen toteutussuunnitelma, joka kohdistui ensisijaisesti puustonhoitoon, tehtiin pitkälti maastossa puu puulta. Suunnittelun ensisijaisena tavoitteena oli palauttaa historialliset näkymäakselit vanhojen arvorakennusten välille ja ylipäätään avata tukkoiseksi kasvanutta jokimaisemaa. 1900-luvun alun paljas jokimaisema kuvastaa tilannetta, josta on aikanaan lähdetty liikkeelle. Espoon Seurakuntayhtymä tekee omistamallaan maalla vastaavia puustonhoitotoimenpiteitä, mikä onkin erittäin tärkeää. Kirkkosillanpuiston kevyen liikenteen raittien valaistus uusitaan ja puistoon sijoitetaan myös Espoon kaupungin taidekilpailun voittajaehdotukset – Pekka Kauhasen Ilmestys ja Tapani Mokon Valosyke. Taideaiheiden sijoittaminen ja niiden tekninen suunnittelu yhteistyössä taiteilijoiden kanssa on ollut mielenkiintoinen ja haastava tehtävä.

Keskilaivan perusparantaminen Kirkkosillanpuiston rakennetuin osa – Keskilaiva – tunnetaan paremmin nimellä Ruu-

supuisto. Kyseessä on 1980-luvun lopulla rakennettu, paikallisesti arvokas puistokohde, jolla on puutarhataiteellista arvoa. Puiston alkuperäinen suunnittelija on maisema-arkkitehti Leena Iisakkila, jonka kanssa yhteistyössä on laadittu perusparannussuunnitelma eli rakennussuunnitelma. Suunnitelman päätavoitteena on ollut puiston alkuperäisen tilajaon ja sommitelman palauttaminen. Puiston nykyisen kunnossapidon ja hoidon ongelmien vuoksi eräät kasvilajit vaihdetaan helppohoitoisempiin, samoin perennaryhmiä on yksinkertaistettu alkuperäisestä. Myös pinnoitteet uusitaan vastaamaan alkuperäistä Iisakkilan suunnitelmaa.

Uusi Kannusilta ja Pappilantien parantaminen Hankekokonaisuuteen on liittynyt myös uuden Kannusillan rakentaminen. Nykyinen ajoneuvosilta ja kevyen liikenteen silta korvataan luonnonkivestä rakennetulla kiviholvisillalla, jollaisia on maassamme tehty viimeksi 1950-luvulla. Samassa yhteydessä parannetaan Pappilantietä ja myös vanha Kuninkaantie saa uudet opasteet sekä tien historiasta kertovia infotauluja. Paljon siis tapahtuu tämän kesän aikana Espoon keskuksen maisemassa. Tervetuloa ihailemaan!

Espoonjoen ylittävä uusi Kannusilta

Jussi Luokkakallio Diplomi-insinööri Suunnittelija Silta ja rakenne

Kannusilta sijaitsee Espoon keskuksessa Espoonjoen ja Pappilantien risteyksessä, noin puoli kilometriä Espoon tuomiokirkosta.

iltapaikka on vanha ja siinä on ollut aikojen saatossa useita siltoja. Alkuperäinen puusilta sijaitsi nykyisen kävelysillan kohdalla. Tarinan mukaan ennen vanhaan espoolainen kirkkokansa piilotti viinakanisterinsa sillan alle kirkkoon mennessään, mistä silta ja sen viereinen mäki ovat saaneet nimensä. Vuonna 1897 kuntakokous päätti, että silta oli korjattava. Kustannuksista käytiin kiistaa, kunnes vuosina 1907– 08 puusilta purettiin ja tilalle rakennettiin uudenaikainen silta kivestä ja sementistä. Kun Tarvontie rakennettiin 1960-luvulla, puhdistettiin Espoonjoki aina Kauklahteen saakka. Samalla rakennettiin nykyinen silta ikään kuin väliaikaisratkaisuna nykyiselle paikalleen. Uusi, rakenteilla oleva silta on kiviholvisilta. Sillan kaikki rakenteet perustuksia lukuun ottamatta ovat massiivigraniittia. Sillan vapaa-aukko on 10,0 metriä ja hyötyleveys 8,0 metriä. Holvin kohdalta silta on suora, mutta siipimuurit avautuvat symmetrisesti sivulle mahdollistaen Pappilantien jouhevan linjauksen sillan kohdalla. Sillan kantavan rakenteen eli holvin paksuus on 600 mm. Sillan siipimuurit ovat ladottuja massiivikivilohkareita ja silta perustetaan betonipaaluille. Siltasuunnittelun lähtöoletuksena oli rakentaa holvisilta, jonka kantavana rakenteena toimii graniitti. Sillan vapaa-aukko

valittiin joenuoman levyiseksi. Holvin muoto määräytyy pysyvien ja liikkuvien kuormien määrittämän puristusviivan mukaan niin, että puristusviiva kulkee vähintään 10 %:n etäisyydellä holvikiven reunasta kaikissa kuormitustapauksissa. Tähän päästiin käyttämällä holvikaaressa kahta eri ympyrän sädettä siten, että pienempisäteinen ympyrä on holvin laella. Sillan vapaasti seisovat muurit kestävät maasta ja liikennekuormasta aiheutuvan maanpaineen, mutta kaiteen törmäyskuormia vastaan ne jouduttiin vaarnoittamaan. Muurit ja holvi on erotettu toisistaan pystysuoralla liikuntasaumalla, joka sallii sillan lämpöliikkeet. Koska kivisiltoja ei ole suunniteltu vuosikymmeniin, käytiin sillan suunnittelun yhteydessä läpi vanhoja suunnitelmia Tiehallinnon ja Ratahallintokeskuksen arkistoista, sekä Tampereen teknillisen korkeakoulun professori Parlandin kivirakenteiden mitoitusta koskevia julkaisuja. Sillan rakenteelliset ratkaisut sekä kuivatus on käytännössä toteutettu Nummelan alikulkusillan (Hanko-Hyvinkää rata / VT1, 1933) rakenteita soveltaen. Uutta tekniikkaa on käytetty sillan mittatarkassa toteutuksessa. Sillan jokaisesta kivestä (noin 700 kpl) on tehty 3-ulotteisen mallinnuksen avulla mittakuva, jonka mukaan kivet sahataan louhintapaikalla 5 mm:n tole-

ranssilla suunniteltuihin mittoihin. Valmiiksi sahatut kivet tuodaan rakentamisjärjestyksessä työmaalle ja juotetaan asennuslaastilla paikoilleen. Sillassa on käytetty Taivassalon punaista graniittia. Holvin ja reunapalkkien pinta on poltettua graniittia ja muurien pinta lohkottua graniittia. Sillan kaide on erityisesti siltaan suunniteltu pystysuorista viistetyistä säleistä rakentuva kaide. Pystysuoria säleitä yhdistää ylhäällä kulkeva muotoiltu teräksinen käsijohde, sekä keskellä kulkeva puolipyöreä ajojohde. Sitossa projektipäällikkönä toimii dipl.ins. Pekka Mantere. Sillan yleis- ja rakennesuunnittelusta vastasi dipl.ins. Jussi Luokkakallio ja kaiteen suunnittelusta sekä kivirakenteen pintamateriaalin valinnasta taiteen lisensiaatti Ulla-Kirsti Junttila. Kivirakenteiden mittatarkat kuvat piirsi JukkaPekka Wikholm. Katusuunnittelusta vastasi rak. ins. Riitta Niskanen ja geoteknisestä suunnittelusta työnaikaisine tuentoineen dipl.ins. Tero Forssell. Sillan tilaajana ja hankkeen ideoijana toimi Espoon kaupungin projektipäällikkö dipl.ins. Juha Saarikoski. Sillan rakentaa H&P Infra oy, jonka aliurakoitsijana Askolan graniitti ja Loimaan graniitti toimittaa ja asentaa kivet. Silta avataan liikenteelle 1.7.2008.

Uuden Kannusillan havainnekuva SITO tänään 29

Valaistussuunnittelua Espoossa

Katu- ja tieverkon keskimääräiset luminanssit ja valolajit Espoon keskustan alueella joulukuussa 1982. Helsingin - Turun moottoritie ja osa Kehästä III ovat pimeitä. Elohopealamput hallitsevat.

Leena Eväsoja Diplomi-insinööri Suunnittelija Ulkovalaistus

Tarveselvitykset

Keskimääräiset luminanssit tavoitetilanteessa v. 2000. Päätiet sekä pää- ja kokoojakadut esitetty.

Päivitetty tilanne, keskimääräinen luminanssi ja valolajit joulukuussa 1993. Kaduilla suurpainenatriumlamput ovat lisääntyneet ja elohopealamput vähentyneet. Moottoritie on saanut pienpainenatriumvalaistuksen, mikä oli tuohon aikaan kannattavin valonlähde autoliikenteen ehdoilla toteutettavassa hankkeessa.

SITO tänään 29

Espoon ensimmäinen ulkovalaistuksen yleissuunnitelma valmistui tammikuussa 1973. Noina aikoina alkoi tie- ja katuvalaistusalan merkittävä kehittäminen. Tässä innostuksessa haluttiin varsin korkeita valaistustasoja, mutta valaisin- ja lampputyyppejä oli vähän eikä energiansäästötoimia harrastettu. Vuosikymmen myöhemmin aihe harkittiin uudelleen. Espoo on ensimmäinen kaupunki, joka laati ulkovalaistuksen tarveselvityksen nykyaikaisilla periaatteilla. Se valmistui kaupungin ja Espoon Sähkö Oy:n yhteistyönä vuonna 1982 nimellä ”Espoon ulkovalaistuksen yleissuunnitelma vuosille 1983–2000”. Asiakirjassa on määritelty suunnitteluperusteet, eriasteiset suunnitelmat, rakentaminen kustannusjakoineen, valaistuksen ajoittainen vähentäminen sekä hoito. Sisältöä kuvaavat mm. oheiset otteet kartoista. Tällä hetkellä on kolmas kierros käynnissä. Sito on aloittanut 2007 kaupungin toimeksiannosta suunnittelutyön ”Espoon kaupungin valaistuksen visio- ja yleissuunnitelman laatiminen”. Sillä tarkoitetaan koko kaupunkia koskevaa suunnitelmaa, jolla havainnollistetaan tulevan ulkovalaistuksen tarve ja periaatteet ottaen huomioon osa-alueiden erityispiirteet. Sen tarkoituksena on: • yhtenäistää koko alueen ulkovalaistus toiminnallisesti ja kaupunkikuvan kannalta johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi, • toimia valaistustoimien ohjelmoinnin ja päätöksenteon apuvälineenä sekä rakentamisen että parantamisen osalta, • toimia myöhempien suunnitteluvaiheiden lähtökohtina ja ohjauskeinona, • antaa perusteet pitkän tähtäyksen toimintasuunnitelmille ja budjetoinnille.

Pentti Hautala Diplomi-insinööri Osastopäällikkö Ulkovalaistus

Koska katuvalaistus muodostaa ylivoimaisesti suurimman osan ulkovalaistuksesta, suunnittelun lähtökohtana ovat katuverkon toiminnallinen luokitus ja katujen kunnossapitoluokat. Liikenneturvallisuussuunnitelmat ja liikenteen ominaisuudet vaikuttavat omalta osaltaan. Valaistustavoilla ja -luokilla tuetaan katuverkon jäsentelyä ja toimintaa, edistetään yleistä turvallisuutta, parannetaan katuympäristöä ja kaupunkikuvaa. Muita painopistealueita ovat: • kaupungin imagon kohottaminen korkealuokkaisilla ja omaleimaisilla valaistusratkaisuilla, • Espoota halkovien yleisten teiden liittäminen kaupungin yhtenäisen valaistuksen osaksi, • luonnontilaisten ja herkkien ranta- ja luontoalueiden suojaaminen häiriövalolta, • valaistuksen mitoituksen ja ohjauksen periaatteiden määrittely niin, että EU:n direktiiveissä määrätyt energian säästötavoitteet toteutuvat.

Kannusillanmäki Sito on viime vuosina suunnitellut monia kohteita Espoon kaupungille. Viimeisin on Kannusillanmäki, joka sijoittuu Espoon keskustaan, Virastotalon taakse Espoonjoen varteen. Alue kunnostetaan Espoon 550-juhlavuoden kunniaksi. Kaiken on oltava valmiina elokuuhun 2008 mennessä. Kävelyraittien ja Ruusupuiston valaistus uusitaan sekä Veteraanimuistomerkki valaistaan. Lisäksi alueelle tulee kaksi valoteosta: Pekka Kauhasen ”Ilmestys” ja Tapani Mokon ”Valosyke”. Sito hoitaa alueen valaistussuunnittelun ja sähköverkon suunnittelee Projectus Team Oy. Nykyinen raittien valaistus on jo aikansa elänyt. Kalusteet ovat kärsineet mm. Espoon nuorison käsittelyssä. Esimerkiksi

”Valosyke”-teoksen veteen asennettu koevalonheitin ehti olla joessa runsaan kuukauden, kunnes se kivitettiin säpäleiksi. Kirkkokadun puoleisessa osassa suunnittelualuetta valaisinpylväät joutuvat ajoittain tulvan keskelle. Tulvakohdassa pylväät siirretään toiselle puolelle raittia. Lisäksi raitin tasausta muutetaan siten, että joki ei enää tulvi raitille asti. Valaisimeksi on valittu Espoossa paljon käytetty Louis Poulsenin Orbiter Mini induktiolampulla. Induktiolampun elinikä on hyvin pitkä verrattuna muihin ulkovalaistuksessa käytössä oleviin valonlähteisiin. Kun lisäksi kiinnitetään huomiota muidenkin valaistuskalusteiden pitkäikäisyyteen ja erityisesti ilkivaltakestoisuuteen, saadaan valaistuksen huoltokustannukset mahdollisimman pieniksi. Katuvalaistuksessa merkittävä osa elinkaarikustannuksista syntyy käytön aikana, rakentamiskustannukset ovat vain yksi osa kokonaisuutta.

Ruusupuisto Ruusupuistoon tehdään perusteellinen perusparannus maisemanhoito- ja korjaustoimenpitein. Valaistus uusitaan kokonaan. Pergolarakenteisiin vaihdetaan uudet valaisimet. Valonlähteeksi on valittu Auralightin pitkäikäinen ja pakkaskestävä pienoisloistelamppu 26 W. Valaisimet eivät osallistu raittien valaisemiseen, vaan antavat valoa köynnöksille ja rakenteille. Tällöin mahdollisimman pieni teho on energiankulutus huomioon ottaen paras ratkaisu. Puistoon pylväsvalaisimeksi ehdotetaan Louis Poulsenin Icon ja valonlähteeksi induktiolamppu.

Kannusilta Suunnittelualueen länsipäässä oleva Kannusilta uusitaan kokonaan. Uuden kiviholvisillan rakennustyöt ovat käynnissä. Sillan kaide ehdotetaan valaistavaksi yläjohteen alle sijoitettavilla pienitehoisilla LED-valaisimilla. Sillan holvi valaistaan asentamalla sen korkeimmalle kohdalle myös LED:llä toimivat valoheittimet. Tällöin silta saadaan hillitysti ja kauniisti esiin pimeänä aikana – se on valottunut katselemista varten.

Valoteokset Taiteilija Pekka Kauhasen ”Ilmestys” tuo lisämielenkiintoa alueelle. Kauhanen on

suunnitellut pylvääseen mekon, jota kuu valaisee. Kuuna toimii pylvään päähän asennettava opaalikupuinen pallovalaisin. Valon värilämpötilan olisi oltava hyvin korkea, jotta se vastaisi toivottua pakkasyön kuutamoa. Tähän ei aivan päästä, mutta induktiolampulla, jonka värilämpötila on 4200 K, saavutetaan taiteilijankin mielestä riittävä tulos. Teokseen kuuluva pallovalaisin ei osallistu raittien valaisemiseen, vaan se valottaa mekon. Teoksia asennetaan elokuuhun 2008 mennessä kolme kappaletta ja myöhemmin (tavoitteena vuonna 2009) kaksi lisää. Teokset sijoittuvat Ruusupuiston läheisyyteen. Yksi puiston etelän eli virastotalon puoleiseen päähän, toinen Vanhan Lakelantien varteen puiston itäpuolelle ja kolmas kahden vanhan tammen väliin Ruusupuistosta pohjoiseen kävelyraitin varrelle. Tapani Mokon ”Valosykkeen” osalta suunnittelutyö on kesken. Tarkoitus on valottaa eräitä jokirannan puita veteen upotetuilla LED-valonheittimillä. Tässä vaiheessa käsitellään yksi puuryhmä. Sen kokemusten perusteella päätetään, miten jatketaan. Elokuun lopussa Kannusillanmäen uusi ilme on valmis ja kansan kriittisen katseen tarkasteltavana.

Espoonjoen tulviessa vesi nousee jopa puoleen väliin valaisinpylvään kytkentäluukkua.

Pekka Kauhasen ”Ilmestys”. Pylvään korkeus 5,5 m, mekon pituus noin metri ja helman halkaisija 90 cm.

”Valosyke”. Koeasennus, jossa veteen upotettu valonheitin ja puun valottaminen. Valokuva Obelux Oy/Jaakko Ketomäki. SITO tänään 29

Espoon kaupungin venesatamat laajentuvat Viistoilmakuva Finnoonsatamasta

niemen kärjessä on Nuottaniemen venesatama, jossa on 425 venepaikkaa. Kaitalahdessa on lisäksi 75 ja Sepetlahden satamassa 96 venepaikkaa. Espoon kaupungin Tekninen keskus ja Sito ovat yhteistyössä käynnistäneet suunnittelun Finnoonsataman laajentamiseksi. Alueesta on laadittu Finnoonsataman asemakaavan tueksi yleissuunnitelma ja vesioikeuden lupa-asiakirjat. Jukka Venhola Insinööri Projektipäällikkö Geotekniikka

Merellisessä Espoossa tarvitaan jatkuvasti uusia laituripaikkoja. Tänäkin vuonna Espoon kaupungilla on ollut jaossa yhteensä 300 venepaikkaa yli 600:lle venepaikan hakijalle.

uomenojanlahden ja Nuottalahden välisellä alueella sijaitsee Espoon kaupungin suurin venesatama, Finnoonsatama, jossa on noin 1000 venepaikkaa. Sataman pohjoispuolella sijaitsee Fortum Oyj:n voimalaitos ja Espoon Veden jätevedenpuhdistamo. Viereisen Nuotta-

10 SITO tänään 29

Täyden palvelun satama Finnoonsatamasta on tarkoitus luoda täyden palvelun venesatama Keski-Espoon eteläosan asukkaille ja aluetta tukikohtanaan käyttäville viranomaisille. Suunniteltuine huolto- ja korjaustoimintoineen venesatama palvelisi veneilijöitä huomattavasti laajemmin kuin nykyinen satama. Uudet ja laajentuvat veneiden talvisäilytysalueet parantavat myös selvästi alueen talvisäilytyskapasiteettia. Venesataman laajentamisen tarkoituksena on lisätä venepaikkojen määrää noin 2400:aan eli yli kaksinkertaistaa nykyinen venepaikkamäärä, sekä parantaa alueen liikenteellisiä toimintoja. Laajennusalueille rakennetaan uudet ajoväylät, pysäköintialueita sekä ponttonirakenteiset väylät Pirisaareen ja alueen eteläosaan rakennettavalle uudelle aallonmurtajalle. Lisäksi varaudutaan rakentamaan huoltokenttiä ja korjaustiloja sekä paviljonkirakennus ja polttoaineiden jakeluasema.

Liikenne Uudistuksen myötä yhteydet Espoon rantaraitille paranevat ja varsinainen rantaraitti saadaan ohjattua meren rantaan. Hylkeenpyytäjäntien reunaan saadaan erillinen jalankulku- ja pyörätie, mikä parantaa huomattavasti liikenneturvallisuutta. Alueelle tulee aidattu helikopterikenttä, joka sijaitsee saaristoveneiden satamaaukion länsipuolella. Kentän lähestymissektori on laajuudeltaan noin 270° ja vain lähestyminen luoteesta on korkeiden valaisinmastojen takia rajoitettu. Pääajoyhteyksien väliin sijoittuu veneiden talvisäilytysalue, jossa on tilaa noin 1600 veneelle. Lisäys nykyiseen on noin 300 paikkaa. Kesäisin talvisäilytysalue toimii pysäköinti- ja venepukkialueena. Pysäköintipaikkojen yhteismäärä satama-alueella on noin 1900 kpl, joista noin 1700 talvisäilytysalueella.

Kunnallistekniikka Alueelle on suunniteltu vesi-, jätevesi- ja hulevesiviemäriverkostot. Jätevesien viemäröinti rakennettuun verkkoon vaatii kolmen pumppaamon rakentamista. Varsinaisen vesijohtoverkon lisäksi tulee kesävesiverkko veneiden säilytysalueille ja laiturialueille.

Maisemasuunnitelma, varusteet ja valaistus Tavoitteena on, että satama-alueesta tulee ensisijaisesti toiminnallinen, mutta myös

2.1 16

2.6

.00

1.7

py yt

0 1 2 0 00

212

.00

N GE

ja e- ja Liik istotilo toim

.00 r10

+2.00

2.5 1.8

1.7

3.2

9.3

.82 19

20.

15.49

0 12.5

II(½) 800

## )½

Paviljonki800 Aukio

223

pp/

Friisilä Frisans

Suomenoja Finno

1:103

9.66

AP 20

kl-2 a

AIK

37.3

180

876:1

Jätepiste 2 kpl (Molok)

TTO

Hiekk

VIE

alue: 270912 m2

11.2

SAA

1:103

Friisilä Frisans

12x

31L2

180

225

2.05 1 2

Huoltoaseman tekninen alue

180

KAITAA KAITANS

.1 12

17.00

ra itti

Ran ta

24.

39.08

14.00 11.1

001

232,5

Tenniskenttä

180

Tukimuuri h= 40 cm

180

a jo

217,5

1:39

210

1:5

202,5

29.83

240

180

3.1

7 1.4 8

.56

9.6

PIRISAARI BIRISHOLM

102

7.6

180

Pirisaari

Kelluva septitankin tyhjennyspiste ja jäteasema

Septitankin tyhjennyspiste

k l - 21:5 #500

4.7

FINNOONSATAMA FINNOHAMNEN

7.4

180

KAITANS

Birisholm

LV-1

31 KAITAA

1:39

alue: 24453 m2

4.7

a jo

sa #5 0

1.5

240

6.4

Liikerak.

Aukio 1.4

4.43

240

41 1:801 0.9

036

1.1

122

9.54

1.4

ch voll

Bea

pAP

211

1.6

Tukimuuri h= 60 cm

AP 19 kt

11.02

01 6.

3.9

31L2

15.00

7.7

Septitankin tyhjennyspiste

120

1.4

pp kt

240

Jätepiste (Molok)

1.8

lv/et

Jätepiste (Molok)

.00

123121 6.74

31P16

1.6

1.3

181

125

3.1

2.1

2.2

695

10 20.06

1000 1.6

182

079

1:801 20.6

126

-1

K49

44 9 12 7.00 8 8.00 .17 43

183

462

461

1.1

463

1.6

31W1

262

261

31P16

464

9.12

eseinä

.00

102

264

263

Iso jätepiste

Taid

5.20

r100

r112 .00

31K

0.9

20.75

1000Pursimaja

24.48

1.2 265 5. 72 24

Selkänojallinen penkki Ohjeellinen infopiste

Septitankin tyhjennyspiste

H ts

a jo

Infopiste

22.96

2.0

Jätepiste (Molok)

2.0

Jätepiste (Molok)

1.8

2.4 5

23 MATINKYLÄ

1:986

1.5

3.1

Luonnontilainen

plalue säilyy 1.6

Aukio

lv/H

3.1

Rakennettava kulmatukimuuri

MATTBY

WC AP 14

Tukimuuri, h=60 cm Rantaluiska (kiviheitoke)

Saaristolaivat

Pyöräkatos Katos

Jätepiste

Jätepiste (Molok)

3.3

31 KAITAA KAITANS

Mastovalaisin, h=20 m

.45

Finno båthamn

Friisilä Frisans

sto Saarieiden ven isäilytys talv

Betonikiveys, esim. suorakaidelaatta Pylväsvalaisin, h=5,0 m

2.0

kt 1.6

078

101

8.3 2.8

Betonikiveys, esim. iso sauvakivi

AP 28Liikerak

1:103

3.1

2.6

ja ntiäköi Pys iden e vene tysalu säily

Venepukkiaitaus

1.5

Suomenojan venesatama

Puuston hoito ja harvennus

3.3

0.8

31P13

mt 3.0

31L2

1.8

2.5

2500

1:986

0.8

e- ja tiloja

501

halli Vene m² 700

Finno

-3

Liik isto 2500 toim

055

3.0

Pesu

Suomenoja

3.1

2.7

Venepukkiaitaus

tit rikon Me x 2,5m 6m

AP 12

66 20

ja e- ja Liik istotilo toim 2.4

AP 12

o ast in var Lämmm² m² 30 100 tilat sto II Toimi m² ja 0 m² + 35 . tilat 20 sos

kl-1 2000

s kato Jäte

51.

kl 0.7

k l-

5800

31 KAITAA KAITANS

1.8

Istutettava pensasalue, rajataan matalalla tukimuurilla tai reunuskivellä, h=30-50 cm

Nurmi tai nurmikivi

+2.00

ke en

140

1:854

)

r110.

1.6

Suunnittelualueen raja

23 MATINKYLÄ MATTBY

Kylmä otila ast var m² 300 entely m² Työsk 400 hallit

H yl

31K

2.2

138

Kaava-alueen raja

Pysäköintialue / veneiden talvisäilytysalue, kivituhka

Jätepiste

2.3

1.8

Merkkien selitykset

/k Katosm² 500

49.73

1.8

471

66 9

-1

Venepukkiaitaus

3.2

i itur

ffila

Kla

Aukio

3.0

.00

4.41

470

226

Istutettava katupuu / puurivi 13

141

än tie

46.99

Kaavan mukainen rakennusala

145

23.10

142

toim

äj py yt

14 5.0613

r200.00

r20.00

stus

pva

2.1

47.17

kato

Pela

r80.0

143

Jäte

ja e- ja Liik istotilo toim

2.4

23L14

lue

ilytysa ni-/sä

r50.00 tee

Karan

2.6

144

1:103

1800

30.27

324

1:854

Suomenoja Finno

een ain Poltto piste ö) jakelu käytt (virka

LJÄ

2.2

0.5

0.6

TIE

pp a jo

Ä S139

AP 16

326 N JÄ

tie

äj än

2.3

1.0

082

ke en

180

.00

H yl

213

imi tato

Jätepiste

31001

säiliö

31K

ga rv

2 0m 650

Lämpökeskus

4.0

Sä ljä

LKE

49.50

238

un Liik

130

3.2

034

2.2

äg en

-1

2.0

.00

Jätepiste

176

31001

2.0

2 3.2

.00

084

Ts 3.5 2.5

2.0

pva

139

YTÄ

2.1

2.5

tuk Kulma uri mu

1.9

23P56

.55

Friisilä Frisans

1:103

146

31P1

31K

62.

2.4

Säiliö 2.4

2.5

Säiliö

37.

.00

1:104 17.

2.6

323

136

aLuisk us ho ver

148,5m

2.7

22.

ET alue: 4 66 m2 31022 Pumppaamo

tie

138

5.0

Puhdistusallas

2.8

ytä jän

knine

52 40

en py

ikko1840 m2 alue: n var

Puhdistusallas

75.

31023 ET

r10.00

305 15

Vaaka

15.81

137

59.

3.2

2.8

Taideseinä

1.8

2.9

3.1 2.7

Hy lke

78 98. 2.0

Lämpövoimalaitos 3.0

Puhdistusallas

44.50

kt kt kt kt kt

2.7

.01

3.4

31L2

489.33

180

31L2

KAITAA KAITANS ISOT

180

ALUK SE

LUONNOS 7.5.2008

w/ve

135

ALUE

T/H

PIIRT.

ESPOON KAUPUNKI

ESBO STAD

TEKNINEN KESKUS

TEKNISKA CENTRALEN

KATU JA VIHERPALVELUT

KOMMUNALTEKNISK PLANERING

KAAVA

KAUP.OSA

xx MATINKYLÄ

SUUNN.

TARK.

HYV.

PPK

TELA

1:979 1.0

Yleissuunnitelma 1:1000

WC 504.1

Septitankin tyhjennyspiste

Pieni jätepiste

dden

NIMI

KAITANS

Kaupunkikuva ja arkkitehtuuri Perusideana on, että Hylkeenpyytäjäntien varren rakennusrivi muodostaa ”jalustan” Fortumin maisemaa hallitsevalle voimalalle. Jalusta-aihetta korostaa korkea levy, joka on päällystetty keltaisilla metallikaseteilla ja jota vasten asettuvat kadun puolella toimistotilat ja meren puolella hallitilat. Rannan ravintola ja veneseuran tilat ovat paviljonkimaisessa, matalassa rakennuksessa, johon liittyy suuri katettu terassialue.

Taideaihe Yleissuunnitelman yhteydessä on laadittu taidekonsepti, jonka tavoitteena on parantaa maisemaa taiteen keinoin ja luoda periaatteet, joilla taide voidaan liittää luontevaksi osaksi myöhempää suunnittelua ja rakentamista. Taidekonsepti sisältää myös

AIHE

PIIR. LAJI

Suomenoja Finno

kaupunkikuvaltaan miellyttävä ja viihtyisä kokonaisuus. Saaristovenelaiturin ja rantapaviljongin välinen alue on luonteeltaan vihreä. Sinne tulee reilu nurmipinta, joka toimii oleskelualueena. Istutettava kasvillisuus on helppohoitoista ja kestävää. Kävelyraittien pinnoitteena on asfaltti lukuun ottamatta rantaraittia ja aukioita, joissa pinnoitteena on betonikivi tai -laatta. Satama-alueelle tulee yhtenäiset mastovalaisimet, rantaraitille ja aukioille lisäksi 5–6 m korkeat kevyen liikenteen valaisimet tai tehokkaat pollarivalaisimet.

31 KAITAA

1:103

Nokkalan venesataman ja Rantaraitin, joka on Espoon rantoja kiertävä, yhtenäinen kevyen liikenteen väylä. Rantaraitin varrella on jo aiemmin toteutettu taideteoksia, jotka tuovat raitin varteen kiinnostavuutta ja yllätyksellisyyttä. Finnoon venesatama-alue muodostaa Espoon merellisessä kaupunkikuvassa hyvin näkyvän, mutta osittain ongelmallisen alueen. Taidekonseptin tarkoituksena on parantaa alueen ympäristöä ja liittää läheinen Fortumin voimala-alue visuaalisesti satama-alueeseen. Voimalan 150 m korkea piippu muodostaa alueen ehdottoman maamerkin, joka näkyy kauas merelle ja laajoille alueille Etelä-Espoota. Suunnitelmassa esitetyt ”teokset” ovat symbolisia. Teosten lopullinen ulkoasu määräytyy myöhemmissä suunnitteluvaiheissa ja toteutus voi tapahtua pitkänkin ajan kuluessa. Taidekonsepti kytkeytyy pääosin alueella olemassa oleviin tai sinne tuleviin uusiin elementteihin, kuten valaisinpylväisiin, laiturirakenteisiin, istutuksiin, rakennuksiin sekä päällysteisiin ja kalusteisiin. Taiteen käyttö tukee ja täydentää muuta ympäristösuunnittelua ja luo alueelle positiivisen imagon.

Ympäröivä luonto Finnoonsataman pohjoispuolella sijaitseva Finnoonlahti, joka toimii osittain jätevedenpuhdistamon ylivuotoaltaana, on Espoon

KLEHTI

FINNOON SATAMAN YLEISSUUNNITELMA

MKAAVA

SATAMA-ALUE

NRO

1:1000

NRO

xxxx/xxx

ASEMAPIIRUSTUS ESPOON VESI

HNRO

LIITTYY

TARK.

SUUNN.

HYV.

TARK.

GEOTEKNIIKKAYKSIKKÖ

KONS.

SUUNN.

TARK.

x.x.2008 x.x.2008

arvokkaimpia lintuvesiä. Finnoonlahden linnustoa on seurattu 1960-luvulta alkaen. Pengerretyn lahden pesimälinnuista liejukana, harmaasorsa, naurulokki ja rastaskerttunen ovat Suomessa uhanalaisia. Finnoonlahden naurulokkiyhdyskunta on Etelä-Suomen suurimpia, jopa yli 2000 paria. Linnustotietoa on kertynyt runsaasti myös Nuottalahden puolelta, nykyisen sataman tuntumasta. Finnobäckenin suulle keväisin muodostuva sula on lintujen muutonaikainen levähdys- ja ruokailualue, johon kerääntyy parhaimmillaan useita satoja vesilintuja ja lokkeja.

Sataman laajentamisen vaikutukset Sataman laajennuksen ympäristövaikutukset jäävät vähäisiksi. Venesataman laajennusosan rakenteet eivät aiheuta pysyvää muutosta satama-alueen vedenlaatuun eivätkä heikennä veden virtausta. Sataman laajentamisen yhteydessä poistuu luoto, joka on n. 150:n naurulokkipariskunnan säännöllinen pesimäpaikka. Laajentaminen ei kuitenkaan aiheuta merkittäviä haittoja alueen linnustolle suhteessa ympäröivän luonnon ja Finnoonlahden lajien runsauteen. Kalastuksen osalta vaikutukset jäävät lyhytaikaisiksi ja tilanne palautuu normaaliksi ruoppaustöiden päätyttyä.

SITO tänään 29

Espoon jätevesien käsittelyyn etsitään ratkaisua 5 Blominmäki

4 Harmaakallio

1 Mossasvedjebergen

2 Eestinkallio

Timo Huhtinen Diplomi-insinööri Projektipäällikkö Ympäristöselvitykset

3 Sammalvuori 0 Suomenoja

Jätevedenpuhdistamon ympäristövaikutuksia arvioidaan tiiviissä yhteistyössä asukkaiden kanssa.

spoossa etsitään parasta ratkaisua kaupungin lisääntyvien jätevesien käsittelemiseksi tulevaisuudessa. Jätevesien käsittelyn kehittämishankkeen lähtökohtana on ollut nykyisen Suomenojan puhdistamon tehostaminen ja laajentaminen tai kokonaan uuden puhdistamon rakentaminen. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on parhaillaan käynnissä. Sito vastaa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä sekä hankkeeseen liittyvästä laajasta vuorovaikutusprojektista.

Sijoitusvaihtoehdot Suomenojan nykyisen jätevedenpuhdistamon käsittelykapasiteetti on käymässä riittämättömäksi, sillä sen viemäröintialueen asukas- ja jätevesimäärä kasvaa voimakkaasti. Itämeren suojelu vaatii ravinnekuormien pienentämistä. Tämä johtaa mm. jätevedenpuhdistamoiden kiristyviin käsittelytehovaatimuksiin. Näiden vaatimusten yhteisvaikutuksesta puhdistamon vesiprosessin tilavuus on yli kaksinkertaistettava ja siihen on lisättävä jälkikäsittelyvaihe. Uusi tai uusittu puhdistamo on saatava käyttöön vuonna 2017. Seuraava

12 SITO tänään 29

laajennus on näillä näkymin tarpeen noin vuonna 2040. Laki ympäristövaikutusten arvioinnista edellyttää, että yli 100 000 asukkaan jätevedet käsittelevistä puhdistamoista on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Ympäristövaikutusten arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa suunnittelua ja päätöksentekoa varten. Ympäristövaikutusten arviointi tarvitaan myös ympäristöja rakennuslupien saamiseksi. YVAssa tarkastellaan yhteensä kuutta sijoituspaikkavaihtoehtoa: nykyistä Suomenojan puhdistamoa, Eestinkalliota, Mossasvedjebergeniä, Sammalvuorta Blominmäkeä ja Harmaakalliota.

Poikkeuksellisen laaja vuorovaikutus asukkaiden kanssa Puhdistamohanke on herättänyt runsaasti huomiota ja vastustusta Espoossa. Espoon Vesi käynnisti jo ennen ympäristövaikutusten arviointiohjelman valmistumista YVAn rinnalle vuorovaikutusprojektin, jonka tarkoituksena on tarjota asukkaille, asukasyhdistyksille ja muille sidosryhmille mahdollisuus vaikuttami-

seen ja mielipiteiden vaihtoon. Vuorovaikutuksen painopiste keskitettiin YVAn alkuvaiheeseen, jotta puhdistamon eri vaihtoehdoista pystyttiin käymään avointa mielipiteenvaihtoa ennen kuin YVAssa tarkasteltavat vaihtoehdot oli lyöty lukkoon. Vuorovaikutus onkin ollut tavanomaista YVAa huomattavasti laajempaa ja hankkeessa on järjestetty yhteensä toistakymmentä asukastyöpajaa sekä useita yleisötilaisuuksia. Tilaisuuksissa on käyty läpi niin puhdistamon sijaintivaihtoehtoja kuin teknisiä ratkaisujakin. Tiiviin asukasvuoropuhelun tuloksena YVAan otettiin tammikuussa 2008 mukaan kaksi uutta vaihtoehtoa; Blominmäki ja Harmaakallio. Työpajoihin osallistuneiden asukkaiden mielestä nykyisen Suomenojan puhdistamon tehostaminen ja parantaminen on paras ratkaisu. Käydyn vuoropuhelun aikana asukkaat ovat esittäneet vahvimmin Suomenojan vaihtoehdon mukaan ottamista YVAan ja tasapuoliseen vaihtoehtojen vertailuun. Puhdistamotoiminnan jatkamiselle Suomenojalla ei asukkaiden mielestä löydy mitään merkittävää estettä. Etenkin vuoropuhelun alussa asukkaat epäilivät vahvasti, etteivät kaikki vaihtoehdot olisi samalla viivalla. Vahvasta kritiikistä huolimatta asukkaat ovat kokeneet nyt käynnissä olevan vuorovaikutuksen ja YVA-prosessin pääosin hyödyllisenä. Asukkaiden ja sidosryhmien kanssa käyty vuoropuhelu on ollut antoisaa. Mielipiteiden vaihto ja kommentointi on ollut vilkasta ja asiantuntevaa. Asukkailta on saatu erittäin rakentavia ja hyödyllisiä kommentteja ympäristövaikutusten arviointiin ja niissä käytettäviin menetelmiin. Asukkaiden rooli tulee olemaan keskeinen myös vaikutusten arvioinnissa, kun he kommentoivat ympäristövaikutusten arviointeja ja vaihtoehtojen vertailua niiden luonnosvaiheessa keväällä 2008. Ympäristövaikutusten arviointimenettely päättyy loppuvuodesta 2008.

Uusia menetelmiä myös espoolaisten pohjasuhdetietojen hallintaan Vuonna 2005 käynnistyi POHVA-tutkimushanke, viralliselta nimeltään ”Tietoverkottunut, 3Dmallinnukseen ja -mittauksiin perustuva pohjanvahvistusautomaatio”. Sen ensimmäinen vaihe POHVAI saatiin päätökseen vuoden 2007 lopussa.

perustuu maakerroksiin, joihin voidaan liittää geoteknisiä ja maarakennusteknisiä ominaisuuksia. Sähköisiä maavastusluotauksia varten ohjelmistoon lisättiin toiminnallisuutta lähtötietojen käsittelyyn, tallennukseen ja visualisointiin.

Juha Liukas Diplomi-insinööri Osastopäällikkö Infraohjelmistot, tietotekniikkatoimiala

nsimmäisen vaiheen painopisteenä oli kehittää syvästabilointiin ja paalutukseen soveltuvaa maaperätutkimusmenettelyä, pohjatutkimusten analysointiprosessia ja stabilointityön tuotannonohjausjärjestelmää. Projektin vetäjänä ja päätutkijana toimi VTT Materiaalit ja rakentaminen. Lisäksi siihen osallistuivat Oulun yliopiston Rakentamisteknologian tutkimusryhmä, Teknillisen korkeakoulun Pohjarakennuksen ja maamekaniikan laboratorio ja Sito. Laajassa tutkimushankkeessa keskityttiin pohjatutkimusmenetelmistä sähköisen maavastusluotauksen soveltuvuuden selvittämiseen syvästabiloinnin suunnittelussa. Tähän liittyen kehitettiin laskentamenetelmiä, joilla voidaan muuttaa maaperästä mitattu ominaisvastus vesipitoisuudeksi ja siitä edelleen maalajikohtaiseksi arvioksi stabiloidun saven leikkauslujuudesta. Siton tehtävänä oli saattaa jatkuvien sähköisten maavastusmittausten tulokset osaksi suunnittelujärjestelmää, jossa hyödynnetään 3D-maaperämallia. Perinteinen maaperämallihan perustuu maakerrosten ja rajapintojen tulkintaan. Varsinaiset mittauskohteet sijaitsivat Espoon Äijänpellossa sekä Vanttilassa. Maastomallimittauksista ja pohjatutkimuksista vastasi Espoon kaupungin geotekniikkayksikkö. Sähköiset ominaisvastusmittaukset ja niiden analysoinnin teki VTT. Itse mittauksessa maahan työnnetään n. 0,5 m:n pituisia metallisauvoja, elektrodeja, määrävälein 10-20 cm syvyyteen. Kahteen elektrodiin kerrallaan syötetään virtaa ja mitataan jännite. Vanttilassa mitattiin kuusi linjaa, joiden pituudet olivat 80 m ja elektrodiväli 2 m. Mitatuista arvoista lasketaan ominaisvastus ja ns. inversiolaskennassa yhdistetään linjoittain saadut arvot 3D-kuvaukseksi, jossa maaperä jaetaan säännöllisiin blokkeihin. POHVAn kohteissa blokkikoko oli 1m x 1m x 1m. Jokaiselle blokille lasketaan oma ominaisvastusarvonsa. Näin saatu ’pistepilvi’ eli vokselimalli (engl. voxel = volumetric pixel) siirretään suunnittelujärjestelmään. Projektissa toteutettiin Citycad-suunnittelujärjestelmään lisämoduuli, jolla voidaan käsitellä sähköisiä maavastusluotauksia vokselimallina. Citycadissä käytössä oleva 3D-maaperämalli

Kuva 1 Äijänpellon luotauspisteet

Kuva 2: Vanttila, maaperäleikkaus

Siton geoteknisellä osastolla testattiin uusia ominaisuuksia em. kohteissa. Suunnittelija teki perinteisen maakerrostulkinnan ja liitti siihen maaperän ominaisvastuksen vokselimallin. Luotausten tulkitsijalle voitiin nyt palauttaa tietoa pistekohtaisesti maakerroksista ja laboratoriossa mitatuista vesipitoisuuksista. Näiden perusteella inversio-ohjelmassa laskettiin ominaisvastus-vesipitoisuus -vuorosuhde tarkemmin. Pilaristabilointi mallinnetaan 3D-pilareina. Uutta mallia hyödynnetään sideainemäärän laskennassa. Tavoitelujuuden mukainen sideainemäärä lasketaan pilaria pitkin halutuin syvyysvälein. Vesipitoisuus saadaan vokselimallista ja muut tarvittavat maakerrosominaisuudet, kuten humus ja pH, määritetään maakerrostietojen perusteella. SITO tänään 29

Suunnittelijan näkökulmasta sähköiset luotaukset tuovat lisätietoa maakerrosten käyttäytymisestä kairauspisteiden välillä ja sitä olisi mahdollista hyödyntää jo suunnittelun alkuvaiheissa niin maaperätulkinnassa kuin lisätutkimusten ohjelmoinnissa. Tällä hetkellä realistinen suunnitteluprosessin lähtökohta on se, että tulkintaohjelma ja suunnitteluohjelma toimivat itsenäisesti ko. asiantuntijoiden työkaluina. Oleellista on yhteistyö tulkitsijan ja suunnittelijan välillä ominaisvastus-vesipitoisuus -vuorosuhteen tarkentamiseksi. Kasvava datamäärä asettaa haasteen ohjelmistoille ja suunnittelijoille. Tutkimuksessa kehitettiin valmiuksia entistä taloudellisemmalle ja toimivammalle syvästabilointiprosessille. Syötettävä sideainemäärä voidaan optimoida tarkemmin maaperäolosuhteiden perusteella ja tieto on siirrettävissä suoraan työmaalle. POHVAIIprojekti käynnistyi viime vuoden syksyllä Oulun yliopiston vetämänä. Sen yhtenä tavoitteena on hyödyntää mallinnustietoa edelleen paalutuksen ja stabiloinnin koneohjauksessa. Lähde: POHVA1: 3D-maaperämalli syvästabilointiin ja paalutukseen sekä pohjasuhdetiedon hallinnan riskit, tutkimusraportti

Opiskelijat vierailulla Sitossa Sito-nuoret järjesti huhtikuussa opiskelijoille suunnatun tapahtuman Siton Espoon toimistossa. Paikalle oli kutsuttu EVTEK:n, Stadian ja TKK:n opiskelijoita, joita saapuikin paikalle kiitettävän paljon.

ito-nuorten puheenjohtaja Erika Mäisti-Hämäläinen ja rahastovastaava Maunu Tast esittelivät Siton ja Sitonuorten toimintaa. Tämän jälkeen käytiin ryhmissä tarkemmin läpi Siton eri toimialat. Esittelijöinä toimivat Siton nuoret suunnittelijat kultakin toimialalta. Illan päätteeksi halukkailla oli mahdollisuus osallistua keilailuun Tapiolan keilahallissa. Tapahtuma koettiin onnistuneeksi niin järjestäjien kuin osallistujienkin puolesta. Sito-nuoret on perustettu vuonna 2005 parantamaan nuorten sitolaisten keskinäistä tuntemusta ja yhteishenkeä. Sisäisen toiminnan lisäksi tavoitteena on lisätä sitolaisten ja nuorten tilaajien välistä kanssakäymistä sekä järjestää tutustumistilaisuuksia alan opiskelijoille.

Erika Mäisti-Hämäläinen ja Maunu Tast esittelivät opiskelijoille mm. Sito-nuorten toimintaa.

Juho Santala Konsultti, Maisemasuunnittelu

Keilaus sujui vauhdikkaissa merkeissä Tapiolan keilahallissa.

14 SITO tänään 29

Kuin juurilleen palaisi Rakennusneuvos, diplomi-insinööri, Jaakko Heikkilä Siton hallitukseen

Rakennusneuvos, DI Jaakko Heikkilä on ensimmäisenä osakaskunnan ulkopuolisena henkilönä nimitetty Siton hallituksen jäseneksi.

jokaisen yksilön kehittymisen, Jaakko Heikkilä kiteyttää. Johtamisessa ei kukaan ole koskaan täysinoppinut ja omasta kokemuksestaan Jaakko Heikkilä uskoo voivansa ammentaa hyötyä myös Sitolle. Jaakko Heikkilä veti Tekesin 32 miljoonan euron ja yli sadan projektin Infra-teknologiaohjelman aakko Heikkilä tuo hallitusvuosina 2001–2005. Hänen työskentelyyn koko laajan mukaansa infra-alalla Suomessa rakentamisen ja erityisesti on paljon hyödyntämättömiä mahinfrarakentamisen asiantuntedollisuuksia. On vain panostettava muksensa. Hänet tunnetaan alan juuri sellaisille aloille, jossa kilpailuvahvana vaikuttajana ja suunnankykyä on mahdollista kehittää. näyttäjänä alan monien järjestö– Panostus tutkimus- ja kehijen (RIL, SGY, MANK jne.) johtystoimintaan on yrityksissäkin dossa. Jaakko Heikkilän suhteellisen vähäistä. Positiivisiaerityisenä kiinnostuksen kohteina Jaakko Heikkilä on monellakin tapaa palannut juurilleen. kin esimerkkejä tosin on, kuten ovat koulutus, tutkimus sekä ylei- Hallituksen jäsenyys Sitossa on hänelle mieluinen tehtävä ja Siton Citycad ja miksei YTV:n matmahdollistaa alan kehityksen seuraamisen aivan aitiopaikalta. semmin koko alan aktiivinen kalippujärjestelmä. Meidän on Hän on myös “joensuulaistumassa” vuosikymmenten jälkeen kehittäminen. hankittuaan vapaa-ajan asunnon lapsuuden kotikaupungistaan. saatava koko ketju alan korkeaJaakko Heikkilä palaa Siton kouluista ja tutkimuslaitoksista yrihallituksen jäsenenä juurilleen. Hän on Pesti rakennushallituksessa osoittautui tyksiin kehitystalkoisiin. Meillähän on houyksi Siton edeltäjän, Suomalaisen Insinöövarsin antoisaksi, oikeaksi näköalapaikaksi kuttelevat markkinat heti oven takana! ritoimisto Oy:n perustajajäsenistä. ja Jaakko Heikkilä sai olla mukana – Kehitys edellyttää alalta kuitenkin Suomalaisen Insinööritoimisto SITO Oy monissa ratkaisevissa kehityshankkeissa. yhteisiä pelisääntöjä sekä suomalaiseen syntyi vuonna 1976 suurehkon ruotsalaisen Aikaa riitti myös uudelle harrastukselle mittakaavaan sopivia ja innovoivia hankinyrityksen Suomen toimiston konkurssin ja hän ehtikin vuosikausia valmentaa Suotamenettelyä, hän sanoo. raunioille. Samaisena kesänä Jaakko Heikmen nuoria naiskoripalloilijoita myös maaJaakko Heikkilän mottona on, että täykilällä oli vaihtoehtona opettajan paikka joukkuetasolla. tyy elää, niin kuin opettaa. Elämässä on Kuopion teknillisessä opistossa. Hakemus Kokemukset niin työelämässä kuin oltava tasapaino eri osatekijöiden välillä. oli kuoressa ja lähettämistä vailla valmiina. urheiluvalmennuksessakin jättivät jälkensä Näin jokainen osa-alue tukee toistaan ja Veri kuitenkin veti nuorta miestä yrittämiherkkään maaperään. Jaakko Heikkilä antaa energiaa kehitykseen. – Jos on hyvä seen. – Ei siinä varsinaisesti rohkeutta tarkehitti johtajakoulutuskonseptinsa, jota yhdessä, on yleensä hyvä toisessakin, vittu. Tiesimme olevamme hyviä alallamme hänen konsulttiyrityksensä vie nyt eteenhän sanoo. Jaakko Heikkilä pitää kuntoja työtä riitti, hän muistelee. päin laajemminkin suomalaisessa yriaan yllä hiihtämällä ja ystävyyssuhteita tyselämässä. vaalimalla. Iloa elämään tuovat myös lapNäköalapaikalla virkauralla – Kasvu, välittäminen, valmentaminen, set ja lapsenlapset. Töitä riitti, ala kehittyi ja yritys kasvoi Jaakko Heikkilä luettelee. Samat periaatDakota Lavento nopeasti. Toinen käännös Jaakko Heikkiteet pätevät niin yritys- kuin vaikkapa jäälän uralla tapahtui, kun hän päätti lähteä kiekkojoukkueenkin menestyksessä. – rakennushallitukseen vetämään geotekniiDoug Sheddenillä ei ole varaa jättää kan kehitystä. Ura houkutti ja perheenkin ottamatta yhtäkään jääkiekkomaajoukkukannalta juuri tuolloin virkaura tuntui eemme pelaajista huomioon. Hyvä johtaja hyvältä ratkaisulta. tukee ja antaa myös mahdollisuuden

SITO tänään 29

 Nimityksiä Filosofian maisteri Sanna Viilo on nimitetty GIS-konsultiksi Paikkatieto-osastolle Espooseen 17.12.2007 alkaen. Artenomi Mika Saarhelo on nimitetty projekti-insinööriksi Telerakennuttaminenosastolle 1.1.2008 alkaen. Mika Saarhelon toimipiste sijaitsee Lappeenrannassa. Rakennusinsinööri AMK Venla Ristola on nimitetty nuoremmaksi suunnittelijaksi Kouvolaan 7.1.2008 alkaen. Diplomi-insinööri Katja Suhonen on nimitetty suunnittelijaksi Tieosastolle Espooseen 7.1.2008 alkaen. Diplomi-insinööri Sari Juntunen on nimitetty nuoremmaksi vesihuoltosuunnittelijaksi Kaupunkitekniikkaosastolle Turkuun 14.1.2008 alkaen. Diplomi-insinööri Tommi Piikkilä on nimitetty konsultiksi ja XStreet-asiantuntijaksi Tampereelle 14.1.2008 alkaen. Yo-merkonomi Jaana Väyrynen on nimitetty talous- ja henkilöstöassistentiksi Espooseen 14.1.2008 alkaen. Insinööri AMK Vesa Keränen on nimitetty siltasuunnittelijaksi Rovaniemelle 15.1.2008 alkaen. Ympäristöinsinööri AMK Tuomo Pynnönen on nimitetty nuoremmaksi konsultiksi Ympäristöselvitykset-osastolle Espooseen 28.1.2008 alkaen Taiteen lisensiaatti, muotoilija Ulla-Kirsti Junttila on nimetty Kaupunkisuunnitteluosaston osastopäälliköksi Espooseen 1.2.2008 alkaen. Ulla-Kirsti Junttila on aiemmin toiminut johtavana konsulttina Kaupunkisuunnitteluosastolla. Filosofian lisensiaatti (geologia) Reijo Pitkäranta on nimitetty projektipäälliköksi Geotekniselle osastolle Espooseen 1.2.2008 alkaen. Arkkitehti SAFA Petri Tuormala on nimitetty konsultiksi Kaupunkisuunnitteluosastolle Espooseen 25.2.2008 alkaen.

Maankäyttöteknikko Edward Stratos on nimitetty suunnittelijaksi Kuopioon 1.3.2008 alkaen. Rakennusinsinööri Pekka Herlevi on nimitetty projekti-insinööriksi Telerakennuttaminen-osastolle 1.3.2008 alkaen. Herlevin toimipaikka sijaitsee Vaasassa. Diplomi-insinööri Jarno Kokkonen on nimitetty konsultiksi Ympäristöselvitykset osastolle Espooseen 10.3.2008 alkaen. Maanmittausteknikko ja ins. AMK opiskelija Jukka Rantajärvi on nimitetty nuoremmaksi konsultiksi Tieosastolle Rovaniemelle 10.3.2008 alkaen. Rakennusinsinööri Olli Hurme on nimitetty projektinjohtajaksi Ympäristörakennuttaminen-osastolle 15.3.2008 alkaen. Hurmeen toimipaikka sijaitsee Nastolassa. Insinööri AMK Jan-Mikael Ihanus on nimitetty projekti-insinööriksi Telerakennuttaminen-osastolle Turkuun 1.4.2008 alkaen. Insinööri Esa Syrjälä on nimitetty projekti-insinööriksi Telerakennuttaminenosastolle 2.5.2008 alkaen. Esa Syrjälän toimipaikka sijaitsee Seinäjoella. Insinööri AMK Henna Paajanen on nimitetty konsultiksi Kaupunkitekniikkaosastolle Turkuun 12.5.2008 alkaen. Diplomi-insinööri Ulla Sipola on nimitetty projekti-insinööriksi Kalliotilat ja tunnelit -osastolle Espooseen 1.8.2008 alkaen. Arkkitehti (SAFA) Marjut Kauppinen on nimitetty Kaupunkisuunnitteluosaston apulaisosastopäälliköksi Espooseen 4.8.2008 alkaen. Diplomi-insinööri Aleksanteri Ekrias on nimitetty valaistussuunnittelijaksi Ulkovalaistusosastolle Espooseen 1.9.2008 alkaen.

Sitolaiset purjehtimassa kesällä 2007

 Tapahtumakalenteri SITO on kesän aikana mukana seuraavissa tapahtumissa: Kuntatekniikan päivät Espoossa 4.–7. kesäkuuta 2008 Vesihuolto 2008 -päivät (valtakunnalliset vesihuoltopäivät) 4.–5. kesäkuuta 2008, Kuopiossa Via Nordica 2008 -kongressi 9.–11. kesäkuuta 2008 Helsingin Messukeskuksessa. Tervetuloa piipahtamaan näyttelyosastoillamme!