Sito tänään 36/2012

#36

TAMMIKUU 2012

SITOTÄNÄÄN

sito-yhtiöiden tiedotuslehti

teemana rakennetun ympäristön tietopalvelut Paljon kehittäjänä, ICT-johtaja Timo Vallin haastattelu sivu 4 LOUHI on infrahankkeiden tietojohtamisen väline sivu 6 Yhteinen kunnallistekninen työmaa sivu 11 MERIMA – Suomen kansainvälisen meriliikenteen päästölaskentamalli sivu 18

pääkirjoitus

Ylipäällikön vaaliohjelma Presidenttiehdokkaat rummuttavat vaaliteemojaan ja lupaavat muuttaa maamme paremmaksi paikaksi elää, vaikka lähes kaikki presidentin valtaoikeudet on viety.

Mikäli maassamme pidettäisiin rakennus- ja kiinteistöklusterin ylipäällikön vaalit, alla olevalla vaaliohjelmalla saisi ainakin allekirjoittaneen äänen.

1. Projektijohtamisen osaaminen kuntoon toimittajilla, alihankkijoilla ja tilaajilla.

2. Palvelutuottajien lisäksi teknistä osaamista ja asiantuntemusta on löydyttävä myös tilaajalta.

3. Julkisten hankintojen pelisääntöjä rukattava: asiantuntijapalveluissa hinnan painoarvo korkeintaan 25 %, maksetaan laadukkaasta prosessista ja lopputuotteesta ja osaamisesta – ei siitä, kuka lupaa tehdä vähiten töitä tilaajan ongelmien ratkaisemiseksi.

4. Nuoret mukaan tosi toimiin – ei toisteta 1990-luvun virhettä, jolloin noin 10 vuosikertaa jäi työllistymättä alalle – ja kaikki sektorin toimijat mukaan ”nuoret duuniin” -talkoisiin.

5. Laitetaan ICT tekemään bulkkityöt – panostetaan rakennetun ympäristön tietopalveluihin. Tässä lehdessä esitelty esimerkkinä Louhi- ja Aino-palvelut.

6. Selkään puukottaminen ja muiden syyttely kriminalisoidaan – kaikkien osapuolten välinen yhteistyö pakolliseksi – vaikka hampaat irvessä , jos hymy ei irtoa.

Vaaliennuste: Eniten ääniä saanut voittaa!

Kimmo Anttalainen päätoimittaja

toimitus Sito tänään on Sitoyhtiöiden tiedotuslehti

3

SpatialWeb 7

4

Paljon kehittäjänä, julkisen hallinnon ICT-johtaja Timo Vallin haastattelu

■ JULKAISIJA

6

LOUHI on infrahankkeiden tietojohtamisen väline

8

AINO – rakennushankkeen lähtötiedot helposti pilvestä

9

Parasta palvelua, Eero Utriaisen haastattelu (TDC)

■ PÄÄTOIMITTAJA

11

Yhteinen kunnallistekninen työmaa

■ TOIMITTAJA

14

3D-peliteknogiat mukaan kaupunkisuunnitteluun

16

Liikenteen mallintaminen

18

MERIMA – Suomen kansainvälisen meriliikenteen päästölaskentamalli

Sito Oy, Tietäjäntie 14, 02130 Espoo Puhelin 020 747 6000 Faksi 020 747 6111 etunimi.sukunimi@sito.fi www.sito.fi Kimmo Anttalainen Marita Laatikainen

■ HAASTATTELUT

DDT-Communications, Dakota Lavento

kannen kuva: Petri Pystynen Sito on infran, liikenteen ja ympäristön moniosaajayritys, joka on perustettu 1976. Palvelutarjontamme kattaa konsultoinnin, suunnittelun, rakennuttamisen, kunnossapidon ja tietotekniikan.

Sitolla on toimistot seitsemällä paikkakunnalla Suomessa. Sito on avaintyöntekijöidensä omistuksessa oleva suomalainen asiantuntijayritys, jonka palveluksessa on lähes 400 alan ammattilaista.

2

sisältö

SITO tänään, numero: 36

22 Sito mukana kansainvälisessä kehitystyössä 24 Kalajärvi kuntoon 26 Kalajärvi i skick med instruktioner för invånarna 27 Uutisia 30 Nimityksiä

uutinen

SpatialWeb 7 – uusi ulottuvuus karttapalveluihin Sito on julkistanut SpatialWeb-paikkatietopalvelusta uuden version, joka nostaa selain- ja mobiilikarttojen käyttökokemuksen kokonaan uudelle tasolle.

S

patialWeb kytkeytyy joustavasti eri tietolähteisiin ja tarjoaa ne selkeässä karttakäyttöliittymässä.

Kyseessä ei ole kasvojenkohotus, vaan koko teknologia on uusittu. Tämä näkyy tehona, nopeutena ja käytettävyytenä eri päätelaitteissa.

SpatialWeb on Siton ydinteknologiaa, jota on kehitetty jo yli 10 vuoden ajan. Nyt julkistettu versio 7 uusine ominaisuuksineen on globaalisti vertailtunakin alansa terävintä kärkeä ja näyttää suuntaa seuraavan sukupolven karttapalveluille.

Uusi SpatialWeb on suunniteltu ennen kaikkea käyttäjän tarpeet huomioiden. Suunnittelutyötä ovat ohjanneet kaikkia koskettavat kehitystrendit, joihin halusimme vastata: • Paikkatietopalveluiden on toimittava kaikissa tärkeimmissä ja uusimmissa päätelaitteissa samalla tavalla.

• Käytettävyys- ja nopeusvaatimukset ovat kasvaneet kosketusnäyttöjen ja uusien päätelaitteiden myötä.

SpatialWeb7-faktoja • Ei plugineja • Toimii kaikissa päätelaitteissa • Hyödynnetään uusinta HTML5-teknologiaa • Nopeampi käynnistyminen, parantunut suorituskyky • Virheensietokyky • Tuki 3D-aineistoille • Helppo ja ennakoiva haku löytää kaikki aineistot • Uudistettu hallintaliittymä koko organisaation paikkatietojen jakeluun ja WFS/WMS-julkaisuun • Työtilojen tallennus • Linkitys ja jakaminen – täsmäaseet sosiaaliseen mediaan SpatialWeb 7-toimitukset aloitetaan tammikuussa 2012.

Ota meihin yhteyttä, järjestämme mielellämme tapaamisen tutustumista varten!

• Aineistojen tarjonta on kasvanut ja julkinen data on muuttumassa osin maksuttomaksi.

• Kysyntä 3D-käyttöliittymälle on kasvanut.

lisätietoja: Juha Pesonen, puh. 020 747 6655

SITO tänään, numero: 36

3

haastattelu: Dakota Lavento

Paljon kehittäjänä Tuoreen julkisen hallinnon ICT-johtaja Timo Vallin haasteet ovat suuret. Onneksi Vallilla riittää niin intoa kuin uskoa tulevaisuuteen.

S

yksyn 2011 uutisia seuratessa kävi selväksi, että valtionhallinnon ICT-johtajan pestiä ei perustettu yhtään liian aikaisin. Pääuutisiin pääsivät niin VR:n palvelu-uudistuksen kangertelu surkuhupaisine tietojärjestelmäongelmineen kuin valtakunnallisen sähköisen lääkemääräysjärjestelmän liittäminen potilastietojärjestelmään potilasturvan vaarantavine sekaannuksineen. Tietoturvaongelmista nyt puhumattakaan.

Joku tarvitaan vähintäänkin antamaan rauhoittavia lausuntoja toimittajien uteluihin.

Maamme julkisen hallinnon IT:n ja ICT:n kehittämiseen tarvitaan selkeää visiota, keskittämistä ja voimavarojen kohdentamista. Sitä on pitkään kehitetty hajanaisesti. Järjestelmät ovat olleet kankeita ja yhteen sopimattomia. Kun sähköisten palveluiden maailma muualla harppoo jättiläisen askelin, laahaa julkinen byrokratia pahasti jäljessä. Julkinen hallinto tuntuu ICT:ssä jääneen dinosaurusten aikaan.

Timo Valli torppaa käsityksen heti ainakin osittain vääräksi. Julkisen hallinnon ICT:ssä on koettu myös suuria onnistumisia. Alkukangerteluista huolimatta veroehdotusjärjestelmä on vapauttanut meidät veroilmoituskaavakkeiden täyttämisen aiheuttamasta jokavuotisesta ahdistuksesta ja kuittirumbasta.

Osoitteenmuutoksen tekeminen verkossa tai puhelimitse kestää vain hetken, kun se aikaisemmin vaati juoksemista eri viranomaisten luona kaavakkeita täyttämässä. Nykyään jo noin 70 prosenttia osoitteenmuuttoilmoituk-

4

SITO tänään, numero: 36

sista tehdään sähköisesti. Lisäksi osoitetietojen laatu on maailman huippuluokkaa: luotettavuustutkimusten mukaan 99,0 prosenttisesti oikeita.

Nämä onnistumiset eivät ymmärrettävästi ylitä uutiskynnystä. Hyvin toimivasta palvelusta tulee pian arkipäiväistä eikä siihen enää tarvitse kiinnittää huomiota.

Keskitettyä kehitystä Julkisen hallinnon ICT:tä on kehitetty, mutta hajallaan ja osin tehottomastikin.

– IT ja ICT ovat olleet sekä valtionhallinnossa että kunnissa tukitoimintoja.

Palveluja on kehitetty jokaisella hallinnonalalla omien tarpeiden mukaan. Vasta 2000-luvulla havahduttiin huomaamaan, ettei tulos ollutkaan aivan sitä, mitä haluttiin, Valli selittää.

Organisaation sisältä katsoen ehkä hyvinkin täydellinen järjestelmä ei välttämättä palvellut asiakkaita eivätkä järjestelmät keskustelleet keskenään. – Monet arkielämän palvelut edellyttävät sekä kunta- että valtiosektorin tietojen ja toimintojen saumatonta yhdistämistä.

Kehitystyötä pyrittiin keskittämään valtion ja kuntien IT-hankkeissa (ValtIT ja KuntaIT). Toiminnot yhdistettiin lopulta JulkiICT:hen, joka perustettiin huhtikuun alussa 2011.

Valtion- että kuntahallinnon tietohallinnon kehityksen keskitetyn ohjauksen vastuu on valtiovarainministeriöllä. Heinäkuun alussa viisivuotiskautensa aloittaneella ICT-johtajalla on JulkICT-toiminnossa apunaan noin 30 esimiestä ja asiantuntijaa. Vallilla on vaativaan työhönsä sopiva tausta. Tietojenkäsittelyn koulutusohjelmasta valmistunut filoso-

fian maisteri, MBA Timo Vallilla oli jo ennen nimitystään varsin hyvä kuva siitä, mitä uudelta yksiköltä ja sen johtajalta edellytetään. Hän on toiminut tietohallinnon johtotehtävissä vakuutusalalla sekä julkisella sosiaali- ja terveysalalla. Viimeiset 12 vuotta hän on ollut Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tietohallintojohtajana ja johtoryhmän jäsenenä. Valli toimi mm.

Matti Vanhasen 1. hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman sosiaali- ja terveys­ jaoston puheenjohtajana.

Vallin ja hänen JulkICT-toimintonsa tehtävänä on kehittää organisaatioiden rajoja ylittäviä ratkaisuja, jotka lisäävät järjestelmien yhteensopivuutta ja sähköistä asiointia. Pyörän keksiminen uudestaan jokaisella hallinnonalalla on siis menneisyyttä.

Kehityksen tehostamisen ohella on tärkeää myös löytää säästöjä tietohallintomenoissa. Rajallisia voimavaroja on keskitettävä. – Julkisella hallinnolla on liikaa ICT-palvelukeskuksia. Työtä on tehty liian pienissä omissa yksiköissä, jolloin osaaminen on usein jäänyt kapeaksi eikä tietohallinnon johtamisessa ole tunnistettu hallinnoinnin, hyödyntämisen ja tuottamisen eri rooleja. Keskitetyt suuremmat yksiköt ovat myös kustannustehokkaampia, Valli huomauttaa.

Yhtenäisen, palvelukeskeisen arkkitehtuurin mahdollistamat yhteiset IT-palvelut, kuten tunnistuspalvelu, asiointitili ja palvelualusta, tuovat viranomaisille selviä taloudellisia säästöjä ja edesauttavat varsinaisten asiakaspalvelujen kehittämistä.

Veronmaksajien rahoja säästyy ja palvelut paranevat.

kuva: Marko Oja, Valtiovarainministeriö

Sähköinen asiointi helpottuu Asiakaslähtöiset sähköisen asioinnin yhteiset palvelut ovat yksi julkisen hallinnon keskeisimpiä kehittämiskohteita.

Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe-ohjelma) tavoitteena on saada kaikki keskeiset asiointipalvelut sähköisiksi vuoteen 2013 mennessä.

Kansalaisen asiointitili avattiin osana Suomi.fi-portaalia vuosi sitten. Sen kautta voimme saada itseämme koskevat päätösasiakirjat ja tiedoksiannot sähköisessä muodossa, toimittaa sähköisiä asiakirjoja viranomaisille ja ylläpitää omia sähköisiä tavoitettavuustietojamme.

– Portaali on jo sinänsä hieno asia.

Kaikki eivät kuitenkaan ole vielä löytäneet sähköisiä lomakkeita ja niiden käytettävyydessäkin on vielä kehittämistä.

Ideaalitilanteessa samoja perustietoja ei tarvitse täyttää aina uudestaan. Tulevaisuuden älykkäiden sähköisten lomakkeiden tarkoituksena on säästää niin asiakkaan kuin viranomaisenkin aikaa, Valli painottaa.

Turvallisuudessa kehitettävää JulkICT-toiminto vastaa myös hallinnon tietoturvallisuuden yleisestä kehittämisestä sekä valtionhallinnon tietoturvallisuuden ohjauksesta. Viime vuonna oli tapetilla sähköisen asioinnin turvallisuus.

Kuten usein julkisuudessa käy, asioita dramatisoidaan, mutta sähköisiä palveluja käyttävien on Vallin mukaan syytä olla tarkkana.

Monia verkonkäyttäjiä on ärsyttänyt uutisissa haastateltujen tietoturvaasiantuntijoiden tapa vierittää vastuu tietoturvaongelmista verkon käyttäjille itselleen. Ratkaisuksi tarjotaan usein vaihtuvaa erilaisten tunnusten/salasanojen rypästä. Kuten jokainen verkkopalveluita aktiivisesti käyttävä tietää, ajatus on hieno, mutta ei toimi käytännössä.

Kukaan ei voi muistaa kymmeniä erilaisia yhdistelmiä.

– Valitettavasti tunnistautumiseen ei ole vielä helppoa ratkaisua. Edes Suomessa, saati sitten kansainvälisesti, ei ole vielä kyetty ratkaisemaan tunnistautumista yhden kaikenkattavan ratkaisun avulla. Omaa tietoturvatilannettaan kannattaa tarkastella jakamalla käyttä-

Julkisen hallinnon ICT-johtaja Timo Valli

mänsä palvelut eritasoista turvallisuutta edellyttäviin ryhmiin. Kaikkein suurinta turvallisuutta tarvitaan esim. raha-asioissa, joissa pankkitunnistautuminen on toimiva ja turvallinen järjestelmä. Samoja käyttäjätunnuksia ja salasanoja ei saa käyttää työpaikan järjestelmissä tai vapaa-ajan asioinnissa.

Uudenlaiseen globaalisuuteen Jo työnsä vuoksikin Valli viettää ymmärrettävästi suuren osan työajastaan verkossa. Hän harrastaa myös etätyötä ja pitää ajankohtaisiin ICT-asioihin kohdis-

tuvaa blogia: http://timovalli.tumblr. com/. Myös Vallien lapset ovat digitaalisessa maailmassa kuin kotonaan. Koneen ääressä istumiselle sopivaa aikaa on tietysti mietitty, mutta Valli muistuttaa, ettei esimerkiksi verkkopelaaminen suinkaan ole vain pahaksi. – Se valmentaa lapsia ja nuoria aivan uudenlaiseen globaaliin sosiaalisuuteen. Pelatessa muodostetaan ryhmiä, joihin kuuluu jäseniä ympäri maailmaa. Näin he oppivat jo nuorena yhdessä ratkaisemaan ongelmia erilaisista taustoistaan huolimatta, Valli huomauttaa. K SITO tänään, numero: 36

5

palvelu

kuva: Sito

LOUHI on infrahankkeiden tietojohtamisen väline

Havainnekuva Tapiolan keskusaltaalta

Siton kehittämä LOUHI on paikkatietotekniikkaa soveltava ohjelmistoratkaisu, jonka avulla infrahankkeiden eri osapuolet pystyvät seuraamaan hankkeiden tilannetta ja jakamaan tietoa entistä tehokkaammin. Palvelu perustuu ympäristön, suunnitelmien ja rakennetun infran tietojen yhdistämiseen sijainnin avulla. Tiedot jaetaan hallitusti verkossa eri osapuolille ja esitetään havainnollisen karttakäyttöliittymän avulla.

Uudistunut SpatialWeb Ratkaisu on ollut käytössä laajenevassa asiakasjoukossa jo kohta vuosikymmenen ajan. Karttakäyttöliittymänä käytettävästä Siton kehittämästä SpatialWeb-ohjelmistosta ollaan juuri tuomassa markkinoille uusi versio (7), joka on jälleen kerran lähes kokonaan

6

SITO tänään, numero: 36

uudistettu uusimpien internetin selaintekniikoiden avulla.

Uutena asiana käyttöliittymässä on siirtyminen 3D-näkymän käyttöön.

Tähän mennessä virtuaalimallien käyttö on rajoittunut pitkälti melko raskaiden asiantuntijaohjelmistojen avulla tehtyihin suunnittelumallien

visualisointeihin. Suunnitelmat on upotettu olemassa olevasta ympäristöstä tehtyyn malliin, joka on toteutettu mahdollisimman realistisesti. Tällainen virtuaalimalli on kuitenkin esittänyt tilannetta pääasiassa visuaalisesti ja sen käyttö on jäänyt muutaman asiantuntijan varaan.

Virtuaalimalliteknologiaa selainympäristöön Sito pyrkii nyt laajentamaan virtuaalimalliteknologian helppokäyttöiseen selainympäristöön, johon tuodaan mukaan koko tietojohtamisen työkalupakki. Päätöksentekoa varten käyttöliittymään saadaan sekä karttamuotoiset yleistykset tilanteesta että mahdollisuus tarkastella tilannetta virtuaalimallin avulla eri lähestymistavoilla.

Yksi alueista, johon tekniikkaa sovelletaan, on kaupunki-infra. Kaupunkiinfran kehitys on viime vuosina keskittynyt laajoihin aluerakennushankkeisiin, kuten Jätkäsaari, Kalasatama, Tapiola ja Tampereen Vuores. Hankkeet vaikuttavat kymmenien tuhansien kansalaisten jokapäiväiseen elämään muokaten ympäristöä, haitaten alueella liikkumista ja aiheuttaen erilaisia muutoksia ja häiriötekijöitä niin ympäristölle, asukkaille kuin yrityselämällekin.

Tiedot kootusti yhteen paikaan Yksittäinen hanke kestää helposti vuosikymmenen ja toimii samalla koko infran kehityksen ja julkisen sektorin prosessien kehityslaboratoriona. Hankkeeseen osallistuu monesti useita kymmeniä eri toimijoita (suunnittelijat, urakoitsijat, tilaajaorganisaatiot, hankkeen johto, valvovat viranomaiset), joiden välistä tiedonvaihtoa pystytään tehostamaan merkittävästi. Hankkeessa syntyy jatkuvasti valtavia määriä tietoa.

Tieto on nykyään hajallaan eri organi­saatioissa, erilaisissa muodoissa ja se tallennetaan koordinoimattomasti tyypillisesti mm. yksittäisten työntekijöiden tietokoneille ja sähköposteihin.

Jokainen hankkeen osapuoli tarvitsee kuitenkin omasta näkövinkkelistään ajantasaista tietoa hankkeen tilasta. Yksittäinen työntekijä tarvitsee yhden selkeän tiedon tallennuspaikan, jossa tieto pysyy varmasti tallessa koko hankkeen elinkaaren ajan ja myös sen jälkeen. Kansalaisia, kiinteistön omistajia, yrityksiä ja kaikkia muitakin hankkeen vaikutuspiirissä olevia tahoja tulee pystyä informoimaan oikealla hetkellä, esim. kun liikennejärjestelyt muuttuvat, alueella aiotaan suorittaa räjäytyksiä tai hankkeen suunnitelmat ovat nähtävillä julkisesti kansalaisille.

LOUHI yhdistää Siton LOUHI yhdistää siis paikkatiedon keinoin hankkeen eri osapuolet, suunnitelmat, toteumatiedot ja aikataulut yhdeksi havainnolliseksi esitykseksi projektin ajantasaisesta tilasta. Tapiolahankkeessa palvelu on nimetty Louhi Tapiolaksi ja sen avulla projektijohdolla on selkeä kuva siitä, missä hankkeen eri osissa mennään. Samoin kansalaisilla ja yrityksillä on mahdollisuus seurata, mitä ja milloin oikeasti on tapahtumassa.

Suunnittelijat ja urakoitsijat löytävät työssään tarvitsemansa tiedot aina ajantasaisena yhdestä luukusta. Viranomaiset voivat seurata hankkeen vaikutuksia helposti internetin välityksellä omalta työpisteeltään. Louhi Tapiola säästääkin merkittävästi hankkeen raportointikustannuksissa, vähentää radikaalisti työpalavereiden määrää, mahdollistaa hankkeen nopeammat läpimenoajat ja luo hankkeesta avoimemman kuvan kansalaisille ja yrityksille. K

LOUHI kokoaa kaikki isossa rakennushankkeessa tarvittavat tiedot.

LOUHI jakaa tiedot karttapohjaisen tiedonhallintajärjestelmän kautta eri käyttäjäryhmille.

LOUHI huolehtii reaaliaikaisesti rakennustöiden seurannasta ja raportoinnista koko hankkeen elinkaaren ajan.

LOUHI – tarvitaan vain selain.

lisätietoja: Juha Saarentaus Toimialajohtaja Tietotekniikka

Juha Pesonen Palvelupäällikkö Tietotekniikka

SITO tänään, numero: 36

7

palvelu

Otaniemen liittymä

AINO – rakennushankkeen lähtötiedot helposti pilvestä Uuden tien, rautatien, televerkon, kauppakeskuksen tai muun mittavan rakenteen suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon läpivienti vaatii tuekseen runsaasti täsmällistä ja ajantasaista tietoa. Hankkeen elinkaaren eri vaiheissa ovat mukana tilaajan lisäksi myös viranomaiset, konsultit, urakoitsijat – sekä loppukäyttäjät eli kansalaiset. Kaikki osapuolet tarvitsevat työnsä tekemiseksi oikeat lähtötiedot, oikeaan aikaan, oikeassa muodossa. Sito tarjoaa näihin tarpeisiin täsmäratkaisun: AINO-palvelu tarjoaa rakennushankkeen lähtötiedot helppokäyttöisenä pilvipalveluna – suoraan käyttäjien työpöydille – avaimet käteen.

Aineistojen hankinta on työlästä – mutta pakollista Kun esimerkiksi väylähankkeen suunnittelua käynnistetään, on ensiksi hankittava kymmenissä eri lähteissä oleva heterogeeninen aineisto projektin käyttöön. Soiteltava viranomaisille ja selvitettävä, kuka ylläpitää ja luovuttaa karttoja, maastomalleja, ilmakuvia, maa­perä­tietoja, pohjavesitietoja, tietoja suojelluista kohteista, kiinteistörajoja ja muita tarpeellisia tietoaineistoja. Jokaisen aineiston omistajan kanssa täytyy neuvotella ja solmia sopimukset aineistojen käytöstä, ja useimmiten maksaakin siitä jotain. Ja kun aineisto on viimein hankittu, on se jaettava kaikkien tarvitsijoiden käyttöön, usein hyvin erilaisiin sovelluksiin ja teknisiin ympäristöihin.

Tämä on työlästä, hidasta ja kallista – eikä käytetty työmäärä vielä edistä itse suunnittelua lainkaan.

Teleoperaattorilla on samanlaisia murheita. Verkon suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito ovat operaattorin ydintoimintaa, mutta niissä tukena tarvittavien paikkatietoaineistojen hankinta on oike-

8

SITO tänään, numero: 36

Aiemmin tietojen metsästäminen eri lähteistä oli työlästä ja hankalaa. Nyt AINO-palvelu tuo aina ajantasaiset aineistot TDC:n järjestelmien hyödynnettäväksi. astaan vain välttämätön paha. Täsmälleen samojen ongelmien kanssa painivat kaikki, jotka tilaavat, suunnittelevat, rakentavat tai ylläpitävät mitä tahansa infrastruktuuria.

Ratkaisu yhdeltä luukulta – myös pilvestä Siton osaaminen paikkatietojen hankkijana, yhdistelijänä, käsittelijänä ja jakelijana on eurooppalaisessa mittakaavassakin huippuluokkaa. Siton noin 50 asiantuntijan muodostamassa paikkatiedon osaamiskeskuksessa on kehitetty edistyksellinen AINO-palvelu, joka rat-

kaisee edellä kuvatut rakennetun ympäristön tietohuollon haasteet kokonaisvaltaisesti – avaimet käteen.

AINO kattaa koko ketjun alkaen hankintasopimusten teosta aineiston toimittamiseen suoraan asiakkaan sovelluksiin ja kaikki vaiheet tältä väliltä. Tunnemme kartta-, ilmakuva- ja maastomalliaineistojen sekä muiden suunnittelussa tarvittavien aineistojen omistajat ja hallitsemme käyttöoikeuksiin liittyvän sopimusjuridiikan. Osaamme käsitellä kaikkia tunnettuja aineistoformaatteja ja pystymme tuottamaan niistä homogeenista aineistoa asiakkaan toiveiden

haastattelu: Dakota Lavento

Eero Utriainen Infrastruktuuripäällikkö TDC

Parasta palvelua

Kaivanto Ruoholahdessa

mukaisesti sekä sovittamaan ne asiakkaan tietojärjestelmiin. Mikäli asiakkaan prosessi vaatii aineiston ajan tasalla pitoa, AINO tarjoaa aina viimeisimmän saatavilla olevan version. Jakelu asiakkaan järjestelmiin voidaan järjestää käyttöpalveluina, joille takaamme korkean käytettävyyden niin pitkään kuin asiakas haluaa.

Mitattavia hyötyjä Suuressa organisaatiossa on paljon projekteja, joihin on perinteisesti hankittu aineistoja projektikohtaisesti. Siksi joskus sama aineisto on voitu hankkia ja maksaa kahteen kertaan. AINOn avulla päällekkäiset hankinnat vältetään ja säästetään siten selvää rahaa.

AINOn avulla asiakkaamme voivat keskittyä ydintoimintaansa. AINO huolehtii aineistojen hankinnasta, ylläpidosta, jakelusta ja sopimusten hallinnasta – kokonaisvaltaisesti. Asiakkaidemme oman henkilöstön ei tarvitse käyttää aikaa tehtäviin, jotka ovat pois heidän varsinaisesta työstään. Tämä tuo huomattavia ja mitattavia säästöjä.

Yritysten operaattori TDC menestyy keskittymällä olennaiseen, palveluosaamiseen. Elintärkeistä paikkatietopalveluista vastaa Siton AINO. Yritysten teleoperaattorimarkkinoilla pärjää vain, jos kykenee vastaamaan asiakkaan odotuksiin ja vielä mahdollisimman nopeasti.

Hauskat sloganit ja edulliset hinnat eivät auta, jos tietoliikenneyhteydet eivät toimi odotetulla tavalla. Asiakas vaihtaa operaattoria.

Valtakunnallisessa EPSI Raiting -tutkimuksessa kattavia ja monipuolisia operaattoripalveluja tarjoava TDC oli paras kaikilla datapalveluiden asiakastyytyväisyyden osa-alueilla, mukaan lukien palvelun tekninen laatu.

TDC:ssä hyvien tulosten eteen on tehty jatkuvasti työtä. Erinomaista palvelua syntyy, kun jokainen keskittyy siihen, minkä osaa parhaiten. Siitä syystä yrityksen paikkatietopalvelusta vastaa Sito.

Siton ja TDC:n välinen yhteistyö käynnistyi syksyllä 2006 aluksi taustakarttoihin sekä verkkojärjestelmiin liittyvillä aineistopalveluilla. Sito huolehti mm. aineistopäivityksistä ja konsultoi järjestelmän käytössä.

Hyvin sujunut yhteistyö johti vuonna 2010 solmittuun palvelusopimukseen.

Palvelu kattaa TDC:n käyttämien paikkatietoaineistojen hankinnan, sopimusneuvottelut, aineisto­jen ylläpidon ja viennin asiakkaan järjestelmiin.

TDC:n infrastruktuuripäällikkö Eero Utriainen naurahtaa kysyttäessä toimivan paikkatietoaineiston merkitystä teleoperaattorille:

– Rukkaset tippuisivat aika nopeasti, jos sitä ei olisi käytettävissä!

TDC tarjoaa palvelujaan laajalla alueella Helsingistä Tornioon. Se tarkoittaa mittavaa valokaapeliverkostoa ja lukuisia laitetiloja. Utriaisen ja hänen 9 hengen ryhmänsä vastuulla on kaiken tämän infrastruktuurin rakennuttaminen, operointi ja hallinta.

– On pystyttävä havaitsemaan välittömästi, missä vika on, jos yhtey­det eivät toimi. Ajantasainen paikkatietojärjestelmä auttaa selvittämään, mistä vika voisi johtua ja miten se mahdollisimman nopeasti saavutetaan ja saadaan kuntoon, Utriainen selvittää.

Ajantasainen paikkatieto auttaa myös uusien asiakkaiden hankinnassa. Sen avulla asiakkuutta harkitsevalle voidaan kertoa, minkälaisia palveluja TDC pystyy tarjoamaan.

– Monet yritykset ovat niin riippuvaisia toimivista verkkoyhteyksistä, että tarvitaan esimerkiksi kaksi toisistaan riippumatonta, varmistettua reittiä, Utriainen kertoo.

Siton AINO-palvelu on TDC:n verkkorekisterin kartta-aineistojen hankkimiselle juuri oikea tapa. AINOpalvelu tuo aina ajantasaiset aineistot TDC:n järjestelmien hyödynnettäväksi. Se antaa meille mahdollisuuden keskittyä omaan osaamisalueeseemme. Palvelu on toiminut erittäin hyvin, Utriainen kiittää.

Kuten TDC:llä painotetaan: – Tärkeintä on toimiva yhteistyö, jossa osaavat ihmiset pistävät asiat kuntoon ja tekevät hankkeista totta. K

... jatkuu seuraavalla sivulla SITO tänään, numero: 36

9

palvelu ...jatkuu edelliseltä sivulta

Tulevaisuus on tietopalveluiden EU ajaa nopeasti ja voimakkaasti viranomaisten tuottamien kartta- ja ilmakuva-aineistojen avaamista maksuttomiksi sekä niiden harmonisointia yhdenmukaisiksi kaikissa EU-maissa.

EU-maihin syntyy tietoinfrastruktuuri, josta tulee olemaan rajapintojen kautta vapaasti saatavilla verovaroin tuotettuja aineistoja. Viimeisten tietojen mukaan jo keväällä 2012 vapautuvat kaikki Suomen Maanmittauslaitoksen tuottamat valtakunnalliset maastotietoaineistot ja ilmakuvat. Tämä tulee merkittävästi poistamaan esteitä aineistojen käytöltä sekä mahdollistamaan uusia innovatiivisia tapoja niiden hyödyntämiseksi.

Tietojen tehokkaampaa vaihtamista varten on luotu ja luodaan tietomalleja.

Paikkatiedoille on jo olemassa standardeja, jotka edesauttavat tietojen helppoa siirtoa eri järjestelmien välillä ja niiden käyttämistä avoimien palvelurajapintojen kautta. Infra-alalla ryhdytään lähivuosina käyttämään pelkästään mallipohjaista (BIM) tietoa, mikä tulee merkittävästi sujuvoittamaan rakennushankkeen elinkaaren aikaista tietojen vaihtoa.

Sito toimii rakennetun ympäristön tietohuollon palveluntarjoajana.

Olemme vahvalla panoksella mukana kehittämässä edellä mainitun tietoinfrastruktuurin kehittämistä ja tarjoamme aina asiakkaidemme hyödyksi toimintaa tehostavia, innovatiivisia ja kustannuksia säästäviä tietopalveluja.

AINO edustaa juuri tätä: helppo ja nopea kanava hankkia kaikki hankkeen tai organisaation tarvitsemat paikkatiedot yhdeltä luukulta. K

Vt 1 Lohjanharju, Hevoskallion eritasoliittymä

AINO Aineistoratkaisu ”avaimet käteen” -palveluna

lisätietoja: Kari Tuukkanen Palvelujohtaja Tietotekniikka

Erno Puupponen Palvelupäällikkö Tietotekniikka

10

SITO tänään, numero: 36

Suuren väylähankkeen onnistuminen edellyttää monen eri toimijan sujuvaa yhteistyötä hankkeen eri vaiheissa.

Helposti saatavilla olevat ja ajantasaiset tiedot tukevat tätä tavoitetta.

artikkeli

Yhteinen kunnallistekninen työmaa Yhteisellä kunnallisteknisellä työmaalla tarkoitetaan rakennushanketta, jossa eri tilaajat tai näiden urakoitsijat samanaikaisesti tai peräkkäin työskentelevät.

Isojen infratyömaiden ongelmat Helsingissä on käynnissä useita isoja infratyömaita, jotka valmistuttuaan parantavat liikenteen sujuvuutta ja yhteyksiä, mutta rakennusaikaiset haitat ja häiriöt sekä näkyvät että vaikuttavat kymmenien tuhansien asukkaiden, yritysten ja vierailijoiden elämään. Haitoista huolestunut kaupungin johto asetti tavoitteeksi sujuvoittaa yleisillä

alueilla toimivien työmaiden toimintaa ja näin sai alkunsa Yhteinen kunnallistekninen työmaa -hanke. Sitä koordinoi projektinjohtaja Eva-Lisa Karlsson Helsingin kaupungin Rakennusviraston katu- ja puisto-osastolta.

Helsingissä yleisillä alueilla rakennuttavat tilaajaorganisaatiot (HKR, HKL, HSY ja Helsingin Energia) ovat laatineet v. 2008 sopimuksen, jonka tarkoi-

tuksena on määritellä yhteisen työmaan tilaajia koskevat periaatteet, sopijaosapuolten oikeudet, velvollisuudet ja vastuut. Kyse on kaupungin poikkihallinnollisesta prosessista, joka vaatii toteutuakseen eri vaiheiden yhteensovittamista. YKT:ta sovelletaan rakentamishankkeissa, joissa kaupungin eri tilaajaorganisaatioiden omat ja yhteiset intressit ja tavoitteet yhdistyvät.

SITO tänään, numero: 36

11

artikkeli ...jatkuu edelliseltä sivulta

Vaihe 2:

Vaihe 1: YKT-prosessi YKT-sopimusta arvioitiin 2010. Samassa yhteydessä selvitettiin osapuolten mielipiteet YKT-prosessin toimivuudesta, sujuvuudesta ja kehittämistarpeista.

Tässä vaiheessa käynnistettiin Yhteinen kunnallistekninen työmaa – prosessin kuvaus -projekti.

Projektissa tavoitteena oli tunnistaa yhteisten työmaiden sujuvuuden esteitä.

Lähtökohdaksi otettiin rakennusprojektin vaiheistus.

YKT-sopimukseen kirjatut tavoitteet ja toimenpiteet kohdennettiin eri vaiheisiin ja samalla selvitettiin, miten ne käytännössä toteutetaan. Rakennusaikaiset ongelmat olivat suurelta osin aiheutuneet toimenpiteistä, jotka olivat jääneet hoitamatta ja liian vähälle huomiolle hankkeen valmistelun yhteydessä. Tällaisia kokonaisuuksia olivat projektin johtaminen ja suunnitteluvaiheen merkitys tavoitteiden yhteensovittamisessa.

Projektissa keskityttiin tarkastelemaan tilaajien toimintoja ennen rakentamisen aloittamista: miten YKT-hanke tunnistetaan, miten yhteiset tavoitteet hiotaan, miten ohjataan suunnittelua ja mitkä toimenpiteet tilaajien tulee tehdä ennen rakentamiseen ryhtymistä.

YKT-hanke saattaa kestää useita vuosia. Ohjelmointi ja hankesuunnittelu edellyttävät eri osapuolten yhteistä näkemystä hankkeesta, sen tavoitteista, aikataulusta ja kustannuksista. Mitkä hankkeet ovat yhteisiä, miten käsitellään ohjelmointi- ja hanketietoa, miten tunnistetaan tällaiset hankkeet riittävän varhain?

Ohjelmointitiedon hallinta ja kohteista sopiminen edellyttää tilaajaorganisaatioiden yhteistä listausta kaikista toteutettavaksi suunnitelluista hankkeista. Hankkeiden seulontatarve johti LOUHI-paikkatietopalvelun käyttöönottoon. Siton tarjoama LOUHI-palvelu auttaa tunnistamaan eri toimijoiden hankelistoista keskenään samanaikaiset tai sijainniltaan toisiaan lähellä olevat kohteet, jolloin potentiaaliset YKT-kohteet ovat nähtävissä yhdellä silmäyksellä. LOUHI-palvelu myös kannustaa toimijoita omien hank-

12

SITO tänään, numero: 36

Ohjelmointi ja hankesuunnittelu

Suunnittelun valmistelu

Suunnittelun ohjaus

Rakentamisen valmistelu

Rakentamisen ohjaus

Tavoitteena on kokonaistaloudellinen, tarkoituksenmukainen ja pitkäjänteinen suunnittelu ja rakentaminen.

Ohjelmointiin kuuluu myös tunnistaa rakennushankkeet, jotka toteutetaan yhteisinä työmaina.

Tietoja hallitaan Louhi-palvelun avulla.

keidensa systemaattiseen arviointiin.

Sen ohella, että osapuolet voivat tunnistaa kohteet, joissa yhteinen toteuttaminen on hankkeen aikataulun kannalta perusteltua, on tarpeen tunnistaa ja kuvata jokaisen tilaajaosapuolen hankkeeseen kohdistamat tavoitteet. Huolella tehty tavoitteiden määrittely edesauttaa suunnittelun hankintaa ja ohjausta.

Tilaajat pitivät suurimpina suunnitteluvaiheen haasteina suunnitelmien yhteensovittamista, suunnittelun aikaisten dokumenttien hallinnan laajuutta ja omaan erityisalaan liittyvien detaljien huomioimista. Selkeä suunnittelun työohjelma, johon on sisällytetty eri osa-

puolten hankkeelle asettamat tavoitteet, helpottaa pääsuunnittelijan koordinointitehtävää. Mm. kokonaisvaltaisen tarkastelun kautta saadaan vahvistettua hankkeen riskitarkastelun näkökulmaa ja turvallisuuskoordinaattorin roolia.

Ennen rakentamisen aloittamista tilaajien tulee keskenään sopia toteutuksen laajuudesta ja kustannusten jaosta.

Valmiit suunnitelmat luovat pohjaa kattavien urakka-asiakirjojen ja rakennuttamisohjelman laatimiselle. Tilaajien tulee rakentamisen valmistelun yhteydessä sopia päätilaajan roolista ja tehtävistä sekä urakan hankinnan menettelytavoista.

Suunnittelun tavoitteena ovat rakennushankekohtaiset ja ristiriidattomat suunnitelma-asiakirjat ja selostukset.

Erityisesti kiinnitetään huomiota suunnittelun koordinointiin, suunnitelmien yhteensopivuuteen ja samanaikaiseen toteutukseen.

Kuvassa KunFo-matkalaiset Berliinissä lokakuussa 2010, Yhteinen työmaa -excursio

Rakentamisen valmistelu tähtää asiantunteviin ja yhteen sovitettuihin toteutusasiakirjoihin, joiden avulla pystytään rakentamaan laadukkaasti ja taloudellisesti.

Suunnittelun ohjaus

Suunnittelun aloituskokous

Hankepöytäkirja

Hankekokous

YKT-hanke

Ohjelmointikokous

Suunnittelun valmistelu

Suunnitteluohjelma

Suunnittelun hankinta

Rakentamisen valmistelu

Rakentamisen valmistelun aloituskokous

Suunnittelun ohjaus

Suunnitelmatarkastus

YKT-pöytäkirja

Ohjelmointi ja hankesuunnittelu

Rakentamisen ohjaus

Yhteinen kunnallistekninen työmaa syntyy yhdessä tekemisestä Yhteisellä valmistelulla haettiin toimijoiden välistä vuoropuhelua hankkeiden tunnistamiseen, priorisointiin ja vaiheistamiseen. Vaikka organisaatiot ovat erilaisia ja toimintatavat vaihtelevat, toimii yhdistävänä tekijänä yhteinen työmaa, jonka sujuvuus ja ammattimainen hoitaminen ovat kaikkien tavoitteena. Projektilla testattiin myös Helsingin kaupungin strategiaohjelman mukaista tavoitetta poikkihallinnollisten prosessien kehittämisestä. YKT-prosessilla on tarkoitus kytkeä asukkaita palvelevaan muotoon seitsemän kaupungin organisaatioon kytkeytyvän laitoksen toimintoja.

Prosessin tavoitteena on parantaa ja nopeuttaa rakentamista yleisillä alueilla, jotta asukkaiden kokema häiriö jäisi mahdollisimman vähäiseksi. Toisaalta tulee muistaa, että 460-vuotiaan kaupungin rakenteissa riittää jatkuvasti korjattavaa, joten rakennustyömaat kuuluvat elävään, kasvavaan ja muuttuvaan kaupunkiympäristöön.

Prosessin kuvaamiseen liittynyt työ on ollut yhdessä tekemistä, yhteistä pohtimista ja yhteisen näkemyksen luomista.

Työ on ollut matka vuorovaikutusmenetelmiin ja yhteistyön rakentamiseen yhtä lailla kuin toiminnan kehittämistä, tietojärjestelmien hyödyntämistä ja prosessien tarkastelua. K

Rakentaminen

lisätietoja: Rakennuttamisohjelma

Päivi Ahlroos Kehitysjohtaja Kaupunkitoimiala

Urakan hankinta

YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA (YKT) • jalostetaan rakennuttamisen prosessia, • uudistetaan kaupungin tilaajaorganisaatioiden yhteistyötä – määritellään poikkihallinnollinen prosessi, • tehostetaan yleisten alueiden työmaiden sujuvuutta ja parannetaan yleistä työmaakokemusta.

SITO tänään, numero: 36

13

palvelu

Finlandiapuiston virtuaalimallia käytetään keskustakirjastosta käytävän arkkitehtuurikilpailun taustamateriaalina.

3D-peliteknogiat mukaan kaupunkisuunnitteluun Sito osti viime syksynä 3D internet -palveluja tuottavan S.O.M.A. Oy:n. Yrityskaupan myötä Sito tarjoaa asiakkailleen peliteknologioiden avulla tuotettuja innovatiivisia 3D-kaupunki- ja virtuaalitiloja sekä BIMmallien integrointia rakennusten ja infran elinkaaren kaikkiin vaiheisiin.

Nopeaa kehitystä 3D-rintamalla

3D-virtuaalimalli

3D-simulointimalli

Rakentamisen ”visualisointi” kehittyy vauhdilla. Pelkkien 3D-stillkuvien ja videoanimaatioiden lisäksi pystytään rakennukset ja rakennelmat tuomaan tarkasteltavaksi virtuaalimalleina internetin välityksellä halutuille käyttäjäryhmille. Virtuaalimallit itsessään voidaan jatkojalostaa loppukäyttäjien tarpeisiin, jotka vaihtelevat rakennuksen elinkaaren eri vaiheissa.

Suunnitelmien esittäminen 3D-virtuaalimallin avulla internetissä on tehokkaampi tapa kuin perinteiset 2D-piirustukset. Suunnittelijoilla on nykyisin käytössään tehokkaat 3D-mallinnusohjelmat, joilla voidaan tuottaa virtuaalimallin pohjaksi kelpaavaa geometriamallia. Itse suunnittelussa virtuaalimallin perusta, 3D-geometria, tuotetaan suunnitteluun kehitetyillä CAD-ohjelmilla.

Rakennuslupavaiheessa voidaan kohteesta julkaista visuaalisesti korkeatasoinen 3D-virtuaalimalli, johon on lisätty loppukäyttäjiä kiinnostavia toimintoja.

Periaatteessa koko kohde voidaan ”simuloida” todellisuutta vastaavaksi. Voidaankin puhua ”3D-simulointimallista”, jossa käyttäjä liikkuu Avatar-hahmon avulla: avaa ovia, portteja, ajaa autolla, jne.

14

SITO tänään, numero: 36

ohjelman avulla toimisto-organisaatio hallinnoi työpisteiden muutokset, henkilöt tiloissa, kalusteet ja irtaimen omaisuuden internetissä. Samaa teknologiaa voidaan soveltaa myös mm. sairaaloiden, kaupallisten tai lähes minkälaisten tilojen käytön suunnitteluun ja hallinnoimiseen.

Pelimäiset ominaisuudet

Yksittäiset rakennukset voidaan esittää tarkemmin ja rakennuksiin voidaan kehittää käyttäjiä palvelevia uusia toimintoja.

Käyttäjäpalaute

3D-käyttö- ja ylläpitomalli

3D-simulointimallissa liikkuessaan käyttäjät havaitsevat asioita, joita haluavat kommentoida suunnittelijoille. 3D-simulointimalliin on helppo lisätä lomakkeita ja tallentaa tieto tietokantaan internet-palvelimelle. Itse asiassa tiedon kerääminen simulointimallin avulla voidaan järjestää pelilliseen muotoon, jolloin käyttäjä osallistuukin uudenlaiseen kyselytutkimukseen lähes huomaamattaan.

Rakennusten valmistuttua 3D-aineistot perinteisesti jäävät hyödyntämättä. Parhaissakin tapauksissa kaupungeissa aineistot kootaan yhteen ”koontimalliksi” ja niitä ylläpidetään jatkosuunnitelmia ja tulevia suunnitteluprojekteja varten. Tämäkin on hyvä, koska rakennuksia korjataan ja muutellaan valmistumisen jälkeen. Suunnittelun lisäksi voidaan mallidataa käyttää rakennuksissa toimivien vuokralaisten (tai käyttäjien) toiminnan tehostamisessa. Ylläpitotoiminnassa on paljon erilaisia tarpeita, joiden avulla 3D-mallin hyödyt tulevat esiin. Esimerkkeinä mainittakoon vaikkapa kaupunkikeskustoissa valaistuksen muutokset, kadunkalusteiden sijoittaminen, jne.

Väliaikaiset reitit ja poikkeustilanteet 3D-simulointimallin yksi erityispiirre on muutosten esittäminen. Toiminta rakennuksissa jatkuu monesti myös rakentamisen aikana. Kauppojen on toimittava, vaikka jalankulkijoille ja liikenteelle tehdään erilaisia väliaikaisia kiertoteitä ja poikkeusratkaisuja. Väliaikaiset muutokset voidaan esittää 3D-mallin avulla internetissä yleisölle, mikä helpottaa yleisön liikkumista ja kohteen tiedottajan työtä. Muutokset malliin tehdään yhteistyössä työmaaorganisaation kanssa.

WPM-tilojen, resurssien ja irtaimiston hallinta kustannuspaikoittain S.O.M.A. kehitti yhdessä Skanskan kanssa BIM-malleja hyödyntävän työpisteiden hallintajärjestelmän (WPM) toimistorakennusten hallintaan. WPM-

Kaupunkitilojen käyttäjille jatkokehitämme sovellusta, jossa kuka tahansa käyttäjä voi 3D-Avatar -hahmon avulla liikkua virtuaalisessa kaupungissa ja tavata muita käyttäjiä. Käyttäjät voivat keskustella keskenään ja pelata erilaisia minipelejä. Pelit on tehty peleihin kehitetyillä tekniikoilla, ns. ”pelimoottoreilla”.

Parhaillaan teemme Helsingin kaupungin Finlandiapuistosta jatkokehitystä vuonna 2012 vietettävää WDC-vuotta varten. Eli sama 3D-aineisto voi palvella hyvin monella tapaa, joista viihteellinen puoli on yksi.

Projekteja Tällä hetkellä Sitossa on meneillään useita projekteja, jossa tuotetaan erilaisia 3D-malleja eri vaiheita varten. Espoon Tapiola, Helsingin Kalasatama ja Jätkäsaari sekä Oulun kävelykeskustan kehittäminen, Rovaniemen yleiskaavamallin kehittäminen ja useat muut kohteet ovat työn alla. K

lisätietoja: Petri Kokko Palvelupäällikkö, 3D-internet ja visualisointi

Suunnitelmien esittäminen 3D-virtuaalimallin avulla internetissä on tehokkaampi tapa kuin perinteiset 2D-piirustukset.

SITO tänään, numero: 36

15

artikkeli

Liikenteen mallintamisen työkaluja suunnittelun eri tasoilla

Kaikki kuorma-autokuljetukset

STANin tulostuksen ja kartan yhdistäminen: FRISBEE-tavaraliikennemalli, Nordim projekti, juna- ja kuorma-autokuljetukset v. 2006 (tehty WSP Finland Oy:n kanssa alikonsulttina)

Yli 300 km:n kuljetukset

Kuljetukset satamiin ja satamista sekä rajanylityspaikoille ja rajanylityspaikoilta

Emmetulostus: Tieliikenteen kuljetukset Suomessa v. 2009

Liikenteen mallintaminen Sito laajensi osaamistaan ja palveluvalikoimaansa liikenteen mallintamiseen ostamalla Matrex Oy:n toiminnot viime kesänä.

Samalla Sito sai alan parhaiden ohjelmistojen, Emmen, Dynameqin ja STANin edustusoikeudet Suomessa ja joissain muissa maissa.

Yrityskaupan myötä Sito voi tarjota asiakkailleen entistä kokonaisvaltaisempia liikenteen ja logistiikan konsultointipalveluita.

Vuoden 2012 alussa Matrex sulautuu Sitoon.

16

SITO tänään, numero: 36

Emme-tulostus: liikenne-ennusteen 2015 sijoittelu ja tierekisteritietojen hyödyntäminen kapasiteetin käyttöasteen laskennassa, käyttöasteiden vastaava jakauma

Dynameq simulointi: HCM-palvelutasot ja liikennevirrat (ajon/h) aamuhuipputunnin tiettynä ajanjaksona (Kehä II:n kevennys, ennuste 2035, ajanjakso 7.20 - 7.25, vrt. edellinen emmetulostus)

S

itolla on nyt käytössään erittäin hyvät työkalut kattavaan liikenteen mallintamiseen yleiseltä valtakunnan ja maiden tasolta yksityiskohtaisiin liittymien simulointeihin. Valitsemalla oikeat työkalut kuhunkin tarpeeseen Sito voi palvella asiakkaitaan entistä tehokkaammin ja paremmin.

Siton ohjelmistot toimivat hyvin yhteen, esim. Dynameq-verkkojen pohjat ja kysyntämatriisit voidaan ottaa suoraan Emmestä. Dynameqin tietoja voidaan käyttää taas Syncrossa.

Erikoista osaamista ja arvoa liittyy Liikenne- ja viestintäministeriölle tuotettuun, STAN-ohjelmiston perustalle tehtyyn FRISBEE -tavaraliikenteen malliin.

Se kattaa koko Euroopan, mutta erityisesti Pohjoisen alueen maiden tuonnin ja viennin tavaravirrat ja kuljetusverkot sekä nykytilassa että ennusteina. Sitä on kehitetty n. 15 vuoden ajan monessa laajassa

Emmetulostus: Kehä II:n jatkon aamuhuipputunnin ennuste 2035 sijoiteltuna ja simulaatioon otettu verkon osa (eri värillä)

Mikrosimulaatio (Syncro), Kehä II/Vihditie

projektissa. Viimeksi sillä on mallinnettu elinkeinoelämän kuljetusjärjestelmää ja Etelä-Suomen logistiikkakeskusten sijainti. Alkamassa on Suomen ja Venäjän tavaravirtojen ennustaminen.

Henkilö- ja ajoneuvoliikenteen mallintamiseen soveltuu parhaiten Emmeohjelmisto, jonka kehittämiseen on panostettu viime vuosina paljon. Mm. HSL:n uusi liikennemalli käyttää Emmeä.

Siihen on helppo implementoida tieliikenteen erikoismalleja, kuten TARVA tai päästö- ja kustannuslaskentamalleja.

Dynameq on erittäin tehokas liikenteen simulointimalli. Siinä simulointiobjektin tila päivitetään, kun objektin tilassa tapahtuu muutos. Dynameqia kutsutaan mesosimulaatioksi ja se on ikään kuin staattisen mallin (Emme) ja mikrosimulaation (Syncro, Paramics) välissä.

Dynameqin etuina ovat simulaatioiden vertailukelpoisuus ja toistettavuus tehokkuuden lisäksi.

Dynameq on hyvä työkalu vaihtoehtojen vertailuihin sekä suunnittelukohteiden mitoitukseen ja toimivuuden tarkistamiseen. Joskus tarvitaan tarkempaa tietoa, esim. liikennevalojen ajoitukseen ja liittymien tarkkaan mitoitukseen, siihen Syncro on erinomainen väline. K

lisätietoja: Tapani Särkkä Johtava konsultti Liikenne

Markus Väyrynen Toimialajohtaja Tie ja liikenne

SITO tänään, numero: 36

17

artikkeli

MERIMA – Suomen kansainvälisen meriliikenteen päästölaskentamalli Tulevaisuudessa merikuljetuksia koskevat entistä tiukemmat päästörajoitukset, jotka edellyttävät kansainvälisten merikuljetusten päästöjen kehittymisen seurantaa. Samoin erilaiset meriliikenteen infrastruktuurin kehittämishankkeet edellyttävät päästöjen arvioimista. Tarvetta on seurata Suomen merikuljetusten päästöjen kehittymistä tuonnissa ja viennissä koko merimatkalta, myös Suomen aluevesirajojen ulkopuolella.

18

SITO tänään, numero: 36

Kokonaispäästömallin käyttöliittymä

M

ERIMA-projektissa tuotettiin kaksi tietokonemallia – kokonaispäästömalli ja päästövertailumalli – Suomen ja ulkomaiden välisen meriliikenteen tavarakuljetusten päästöjen (CO, HC, NOx , PM, CH4 , N2O, SO2 , CO2 , CO2ekv.), niiden ulkoisten kustannusten sekä polttoainekustannusten laskentaan, kehittymisen seurantaan ja erilaisten skenaarioiden tekemiseen.

Mallit on rakennettu asiantuntijoiden, erityisesti merenkulkualan viranomaisten ja sidosryhmien käyttöön.

Projektin rahoituksesta ja ohjauksesta vastasivat Liikenteen Turvallisuusvirasto ja Liikennevirasto.

Kokonaispäästömalli laskee Liikenneviraston meriliikennetilastojen avulla Suomen ja ulkomaiden välisen meriliikenteen tavarakuljetusten vuosien 2005–2009 kokonaispäästöt, päästökustannukset ja polttoainekustannukset alustyypeittäin tuonnissa ja viennissä. ... jatkuu seuraavalla sivulla

Kokonaispäästömallilla voidaan verrata eri vuosien päästömääriä päästökomponenteittain Kokonaispäästömallilla voidaan muodostaa aikasarjoja eri perustein: alustyypit, liikennealueet ja tavaralajit.

Esimerkki kokonaispäästömallilla tehdystä skenaariosta Pitkän etäisyyden tuotetankkerin nopeutta on pienennetty 10 %.

SITO tänään, numero: 36

19

artikkeli ...jatkuu edelliseltä sivulta

Esimerkki kokonaispäästömallin tuottamasta aikasarjasta alustyypeittäin Kokonaispäästömallilla voidaan tehdä skenaarioita muuttamalla polttoainetietoja (polttoaineen hinta, raskaan polttoöljyn osuus, polttoaineen rikkipitoisuus), tyyppialusten keskinopeutta ja aluskokoa sekä alue-, tavaralaji- ja alustyyppijakaumia tuonti-, vientitai kokonaisliikenteessä.

Esimerkki kokonaispäästömallilla tehdystä liikennealueiden muutosskenaariosta Aasiaan kuljetettu lasti on kaksinkertaistunut.

20

SITO tänään, numero: 36

Päästövertailumalli Päästövertailumallilla voidaan tehdä päästömäärien vertailuja valitun satamaparin vuoden 2008 liikenteen perusteella, kun laivan tyyppiä, kokoa, nopeutta tai polttoainetietoja muutetaan. Päästövertailumallin toisessa osassa voidaan valita vapaasti kuljetusmatka ja kuljetetun lastin määrä.

Esimerkissä kemikaalialuksen kokoa on suurennettu 10 %.

merima MERIMA – kokonaispäästömalli ja päästövertailumalli ovat Suomen kansainvälisten merikuljetusten päästöjen, ulkoisten kustannusten ja polttoainekustannusten laskentaan, kehittymisen seurantaan sekä erilaisten skenaarioiden tekemiseen tuotettuja tietokonemalleja.

lisätietoja: Ilkka Salanne Palvelualuejohtaja Logistiikka

Marko Tikkanen Suunnittelija Liikenne

SITO tänään, numero: 36

21

artikkeli

Partners

Sito mukana kansainvälisessä kehitystyössä

Berliner Energieagentur www.berliner-e-agentur.de

Black Sea Regional Energy Center www.bsrec.bg Ekodoma www.ekodoma.lv

Contact

Sabine Piller Berliner Energieagentur GmbH Tel Fax E-mail

European Lamp Companies Federation

ESOLi-seminaari Göteborgissa www.elcfed.org toukokuussa 2011

+49(0) 30 29 33 30 34 +49(0) 30 29 33 30 93 piller@berliner-e-agentur.de www.berliner-e-agentur.de

ELTODO www.eltodo.cz

Siton ulkovalaistusosasto Gruppo Impresa Finance on Srl aktiivisesti www.gruppoimpresa.it

mukana niin kansallisessa kuin kansain City of Gothenburg

www.goteborg.se välisessäkin kehitystyössä. Tällä hetkellä Javna Razsvetljava

käynnissä olevan ESOLi-projektin (Energy www.jrl.si The Polish National Energy Conservation Agency Saving Outdoor Lighting) tarkoituksena on

NO

www.kape.gov.pl

FL

SE

tarjota tietoa ja kokemuksia muuttuvasta tie- ja Luminext www.luminext.eusekä ulkovalaistuksen katuvalaistuksesta City of Oslo

älykkäistä ohjausjärjestelmistä sekä tehostaa ja www.oslo.kommune.no

LV IE

NL BE

Spanish Society of Electrical Constructions edistää saatavilla olevan teknologian

PL

DE

CZ

www.sece.com

hyödyntämistä Selc Ireland valaistushankkeissa.

Ltd

SI

www.selc.ie

SEVEn, The Energy Efficiency Center www.svn.cz

E

SOLi jakautuu kahdeksaan työpakettiin (WP, Work SITO Oy Työpaketti WP1 keskittyy hallinnointitehtäPackage). www.sito.fi viin. Työpaketissa WP2 tutkitaan nykypäivän ohjausjär Building and Civil Engineering Institute jestelmiä ja ohjausmenetelmiä, markkinoilla oleviaZRMK ratkaisuja ja www.gi-zrmk.si teknologioita sekä osanottajamaiden sisäisiä markkinointitilanteita. Aiheita käsitellään eri näkökulmista, mm. valmistajan, konsultin ja loppukäyttäjän näkökulmasta. Lisäksi pohditaan valaistusalan kehityksen vaikutuksia ohjausjärjestelmien www.esoli.org muutokseen. Tutkimusten pohjalta laaditaan raportti, joka julkaistiin vuoden 2011 aikana (http://www.esoli.org).

Työpaketissa WP3 kerätään tietoja ja kokemuksia eri maiden tie- ja katuvalaistushankkeista, joissa on käytetty erityyppisiä ja -tasoisia valaistuksen ohjausjärjestelmiä. Näistä laaditaan raportti, joka julkaistaan projektin kotisivuilla lähiaikoina.

Työpaketin WP3 toisena tehtävänä on järjestää kansallisia seminaareja ja työpajoja muuttuvasta tie- ja katuvalaistuksesta ja älykkäistä ohjausjärjestelmistä. Pelkästään tämän vuoden aikana järjestetään 28 seminaaria 14 eri maassa. Seminaarien tavoitteena on mm. edistää muuttuvan valaistuksen käyttöä ulkovalaistuksessa, edistää uuden teknologian käyttöönottoa älykkäässä ohjauksessa sekä saada aikaan kattava kansallinen ja kansainvälinen asiantuntijaverkko.

22

SITO tänään, numero: 36

IT

BG

ES

ESOLi-projektissa on mukana 16 osanottajaa 14 Euroopan maasta

www.esoli.org

Työpaketissa WP4 kehitetään uusia työkaluja loppukäyttäjille. Tarkoituksena on tarjota tietoa saatavilla olevista vaihtoehdoista ja avustaa hankkeiden suunnittelussa energiatehokkuuden näkökulmasta.

Työpaketti WP5 keskittyy uusiin asennuksiin ja sopimusasiakirjoihin. Työpaketin tärkein tehtävä on edistää ohjaus­ järjestelmien käytönottoa uusissa valaistushankkeissa tarjoamalla apua, tukea sekä ohjeita ja malleja tarjous-, sopimus- ja rahoitusasiakirjojen valmistelemiseen.

Työpakettien WP3, WP4, WP5 keskittyessä älykkäiden ohjausjärjestelmien tarjoamien mahdollisuuksien käsittelemiseen työpaketti WP6 tarkastelee loppukäyttäjien koulutusta. Ideana on luoda kansainväliset ja kansalliset tukiverkot sekä edistää valmistajien ja loppukäyttäjien keskinäistä vuorovaikutusta.

Työpaketti WP7 keskittyy ulkovalaistuksen standardeihin ja ohjeisiin. Työpaketin sisällä tehdään laajaa yhteistyötä standardisointijärjestön CEN:n (European Committee for Standardization) sekä kansainvälisen valaistuskomission CIE:n (International Commission on Illumination) kanssa.

Tievalaistusstandardin osat 1–4 ovat tällä hetkellä päivitettävänä. Osassa 1 on suositus valaistusluokan valinnalle, ja nykyinen raportti uusitaan kokonaan. Uusi valaistusluokan valintamenetelmä perustuu CIE:n tekniseen raporttiin ”Lighting of Roads for Motor and Pedestrian Traffic”. Uusi valaistusluokan valintamenetelmä on nykyistä yksinkertaisempi ja selkeämpi ja se ottaa myös huomioon muuttuvan valaistuksen käytön.

Työn alla on uusi osa ”Energiatehokkuusvaatimukset”. CEN:n työryhmän CEN/TC 169/226 JWG ”Tievalaistus” ja ESOLi-projektin työpaketin WP7 välinen yhteistyö keskittyykin juuri tämän osan työstämiseen. Standardin tarkoituksena on määritellä menetelmät tievalaistuksen energiatehokkuuden laskennalliseen tarkasteluun sekä mittaamiseen. Käytännön soveltamisohjeet ovat myös tarpeen.

Työpaketin WP7 tehtävänä on myös tutkia tievalaistuksen ajoittaisen vähentämisen vaikutuksia liikenneonnettomuuksiin.

Aiheen osalta tehdään yhteistyötä CIE:n teknisen komitean ”Optimization of Road Lighting” kanssa.

Siton ulkovalaistusosasto on mukana CEN:n työryhmissä ”Tievalaistus” ja ”Myötäävät pylväät”. Lisäksi Sito on mukana useassa CIE:n teknisessä komiteassa (mm. komiteassa ”Tievalaistuksen optimointi”, joka sisältää muuttuvan valaistuksen ja onnettomuusasteen riippuvuuden) ja osallistuu aktiivisesti CIE:n konferensseihin ja kokouksiin. ESOLi-projektissa Siton vastuualueeseen kuuluukin erityisesti työpaketin WP7 tehtävät.

Työpaketti WP8 hoitaa sisäistä ja ulkoista tiedottamista sekä viestintää. Työpaketti on myös vastuussa kansainvälisten ja kansallisten kotisivujen luomisesta sekä ylläpidosta. ESOLiprojektin kotisivut löytyvät osoitteesta http://www.esoli.org.

Siton tällä hetkellä käynnissä olevia kansallisia asiantuntijatehtäviä ovat mm. ”Tievalaistuksen suunnittelu” -ohjeen päivitys, ”Tien valaisimien laatuvaatimukset” -ohjeen tekeminen sekä maanteillä käytettävien valaisimien tyyppihyväksyntä. K

Lahden moottoritie

Kehittämishankkeiden järjestys kuvaa kotimaisten ohjeiden laatimisprosessia: suositukset → standardit → ohjeet

lisätietoja: Pentti Hautala Johtava konsultti Ulkovalaistus

Aleksanteri Ekrias, Vanhempi suunnittelija Ulkovalaistus

SITO tänään, numero: 36

23

artikkeli

piirrokset: Mari Ariluoma

Kalajärvi kuntoon Tontinomistaja voi vaikuttaa merkittävästi ympäristönsä hyvinvointiin. Asuinalueen välittömässä läheisyydessä sijaitseva järvi tai lampi on varteenotettava vetovoimatekijä. Jos vesi on kuitenkin huonolaatuista, vesistön virkistysarvokin laskee väistämättä. Hulevesistä aiheutuvat haitat on helpointa minimoida käsittelemällä hulevedet niiden syntypaikalla ts. tontilla, mutta tuloksiin päästään, kun asukkaat ohjeistetaan hulevesien luonnonmukaisesta käsittelystä mahdollisimman selkeästi ja havainnollisesti.

K

alajärvi on Espoon pohjoisosissa sijaitseva latvajärvi. Järvi on matala ja siihen valuva vesi kerääntyy vain järveä ympäröivien kallioselänteiden muodostamalta melko suppealta valuma-alueelta. Järvi reagoi näin ollen herkästi huonolaatuiseen huleveteen ja sitä seuraavaan ravinnekuormitukseen. Kalajärven suurimpana ongelmana pidetään rehevöitymistä. Järven kasvillisuus on lisääntynyt merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana, minkä epäillään johtuvan valunnan sisältämistä ravinteista ja epäpuhtauksista. Selkeää yksittäistä syytä tähän on kuitenkin vaikea osoittaa. Muutos on todennäköisimmin happamoitumisvaiheesta elpymistä ja hulevesien mukana järveen päätyvän ravinnekuormituksen yhteisvaikutusta.

Kalajärvenkalliolle asuinrakentamista Järven pohjoispuolella on vireillä Kalajärvenkallion asemakaavahanke. Uusi pientalorakentaminen uhkaa edelleen kasvattaa Kalajärveen kohdistuvaa virtaamavaihtelua sekä ravinnekuormitusta. Jyrkkäpiirteisessä maastossa rankkasateiden aiheuttamat voimakkaat hulevesivirtaukset aiheuttavat mm. eroosiota ja sitä kautta esim. ravinteiden ja kiintoaineksen huuhtoutumista järveen. Asukkaiden huoli järven tilasta sai kaupungin aktivoitumaan ja teettämään järven valuma-alueelle hulevesien hallintasuunnitelman Siton konsulttityönä.

24

SITO tänään, numero: 36

kuva: Reijo Pitkäranta

Kalajärvi, rantaneva

Osana hallintasuunnitelmaa laadittiin erillinen, sekä alueen nykyisille että tuleville asukkaille suunnattu asukasohje.

Asukasohjeessa selvitettiin taustaa, kuvailtiin ja havainnollistettiin erilaisia hulevesien käsittelyratkaisuja, joita voidaan suhteellisen pienellä vaivalla ja kohtuullisin kustannuksin toteuttaa omalla kotipihalla.

Hulevesien hallintaa omalla kotipihalla Asukasohjeen tarkoituksena oli aktivoida asukkaita toimimaan oma-aloitteisesti sekä antaa eväät tonttikohtai-

seen hulevesien hallintaan ja käsittelyyn. Ensisijaisesti suositeltiin ehkäisemään hulevesien syntymistä mm. käyttämällä pihan kovilla pinnoilla vettäläpäiseviä vaihtoehtoja kuten esimerkiksi nurmetettuja, avosaumattuja kiveyksiä tai nurmetettuja tai sepelitäytteisiä kennostoja. Lisäksi hulevesiä suositeltiin varastoimaan altaisiin tai suuriin astioihin ja hyödyntämään vaikkapa kasteluvetenä puutarhassa.

Puutarhan kosteusolosuhteisiin kiinnitettiin muutenkin huomiota, sillä hyvin menestyvän puutarhan takeena on tasainen kosteus. Näihin tavoittei-

siin päästään viivyttämällä hulevesiä avoimissa altaissa, imeyttämällä vesi maaperään tai suodattamalla se maakerroksen läpi salaojaan. Hyödyntämällä katolta valuvat sadevedet puutarhassa voidaan kehittää varsin näyttäviäkin ”sadepuutarhoja”. Hulevesien viipymistä ja pidättymistä voidaan myös edistää säilyttämällä alkuperäistä maan pintakerrosta ja -kasvillisuutta. Epäpuhtauksien joutumista ympäristöön suositeltiin välttämään mm. rasvojen, öljyjen ja liuottimien huolellisella säilyttämisellä sekä lannoiteja torjunta-aineiden maltillisella käytöllä puutarhassa. Pihalla suositeltiin välttämään myös paljaita kenttiä ja luiskia, jotka ohjeistettiin suojaamaan eroosiolta ja pinnoittamaan tai kasvittamaan mahdollisuuksien mukaan.

Eroosion estämiseen suositeltiin käyttämään esim. kookoskuidusta tai oljista valmistettuja katteita, joiden materiaali hajoaa luontoon maan pintakerrosta sitovan kasvillisuuden juuruttua. K

Hyödyntämällä katolta valuvat sadevedet puutarhassa voidaan kehittää varsin näyttäviäkin ”sadepuutarhoja”.

Siton hulevesiosaamista vahvistaa vuoden vaihteessa aloittanut DI Timo Nikulainen. Hän on taustaltaan vesihuoltoin-

lisätietoja: Antti-Jaakko Koskenniemi Projektipäällikkö Maisemasuunnittelu Hulevesitiimi

sinööri ja erikoistunut vesi­h uoltoverkostojen suunnittelun lisäksi myös hulevesien hallintaan ja tulvasuojelukysymyksiin taajamaympäristössä. Laajennamme palveluitamme hule­vesi­ mallinnukseen (MIKE FLOOD), jonka avulla voimme analysoida ja tunnistaa kaupunkiympäristön tulvariskejä ja etsiä käytännön keinoja niiden hallintaan.

SITO tänään, numero: 36

25

artikel

text och bild: Antti-Jaakko Koskenniemi

Kalajärvi i skick med instruktioner för invånarna Tomtägarna kan i stor utsträckning påverka sin miljös välmående. En sjö eller damm i närheten av ett bostadsområde är en beaktansvärd attraktionskraft men låg kvalitet på vattnet sänker ofrånkomligen rekreationsvärdet. Dagvattens skadeverkningar minimerar man lättast genom att ta hand om vattnet där det föds, m.a.o. på tomten. Resultat uppnås genom att så tydligt och överskådligt som möjligt instruera invånarna i ekologisk dagvattenhantering.

K

alajärvi är en kärnsjö i norra Esbo. Sjön är grund och vattnet som rinner dit samlas upp från ett rätt litet avrinningsområde bestående av bergsåsar. Sjön är därmed känslig för dagvatten av dålig kvalitet och gödningsbelastningen som följer därpå.

Kalajärvi-sjöns största problem är eutrofiering. Växtligheten i sjön har ökat markant de senaste tio åren, vilket man tror beror på näringsämnen och orenheter i avrinningsvattnet. Det är ändå svårt att peka ut en enskild bakomliggande orsak.

Förändringen är sannolikt en samverkan av återhämtning från försurningsskedet och näringen som dagvattnet för med sig till sjön.

Byggande av bostäder vid Kalajärviberget

Kontroll av dagvattnet på den egna gården

Norr om sjön är ett detaljplaneprojekt anhängigt. Byggandet av nya småhus hotar öka strömningsvariationerna och näringsbelastningen av sjön ytterligare. I den branta terrängen orsakar störtregnen kraftiga dagvattenströmmar som ger upphov till bl.a. erosion, vilket i sin tur leder till att näringsämnen och fasta partiklar urlakas i sjön. Invånarnas oro över sjöns tillstånd fick staden att aktivera sig och Sito anlitades som konsult för att göra en dagvattenhanteringsplan för avrinningsområdet. Som en del av hanteringsplanen utarbetades en invånaranvisning som riktar sig till både nuvarande och kommande invånare. I invånaranvisningen presenteras och åskådliggörs olika relativt enkla och förmånliga metoder att ta hand om dagvattnet på egen gård.

Syftet med invånaranvisningen var att aktivera invånarna och få dem att ta egna initiativ samt att ge kunskap för hur man kontrollerar och hanterar dagvatten på den egna tomten. I första hand rekommenderades förhindrande av att dagvatten bildas, bl.a. genom att använda vattengenomsläppliga allternativ för gårdens hårda ytor så som stenbeläggning med öppna fogar eller gräs- och singelarmeringsplattor. Dessutom rekommenderades magasinering av dagvatten i bassänger eller stora kärl för användning t.ex. vid trädgårdsbevattning.

Trädgårdens fuktighet uppmärksammades också annars, eftersom jämn fuktighet är vägen till en lyckad trädgård.

Målen uppnås genom att fördröja dagvatten i öppna bassänger, genom absorp-

26

SITO tänään, numero: 36

tion i marken eller genom infiltrering genom marken till ett dräneringsdike.

Genom att utnyttja vattnet som rinner från taken kan man åstadkomma imponerande ”regnträdgårdar”. Fördröjning och dämpning av vattnet kan också främjas genom att bevara markens ursprungliga ytskikt och markvegetation. Det instruerades också om att undvika föroreningar genom noggrann förvaring av fetter, olja och lösningsmedel samt måttlig användning av gödsel och bekämpningsmedel i trädgårdarna. Man rekommenderade att man på gårdarna undviker bara fält och slänter och i mån av möjlighet skyddar sådana områden från erosion genom ytbeläggning och växtbeklädnad. För att förhindra erosion rekommenderades användning av t.ex. kokosfiber eller halmbeklädnad vilket upplöses i naturen då växtligheten som binder markens ytskikt slår rot. K

uutisia

Kimmo Fischer SKOL ry:n puheenjohtajaksi

S

uunnittelu- ja konsulttitoimistojen liiton SKOL ry:n sääntö­ määräisessä syyskokouksessa 22.11.2011 valittiin liiton hallituksen puheenjohtajaksi vuosiksi 2012–2013 Sito Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Fischer.

Kimmo Fischer on toiminut SKOL:n hallituksen jäsenenä vuosina 2010–2011 ja 2002–2004 sekä hallituksen varapuheenjohtaja vuonna 2005.

Muita luottamustehtäviä ovat olleet Geo-toimikunnan jäsenyys vuosina 1994–1996, sopimusasiantoimikunnan jäsenyys vuodesta 2001 sekä vaalitoimikunnan jäsenyys vuosina 2005–2006.

Sito – innovatiivisin ja yhteistyökykyisin palvelutuottaja Tuoreen innovaatiomittauksen tuloksissa Sito on infra-alan innovatiivisin ja yhteistyökykyisin suunnittelutoimisto. Tulokset perustuvat merkittävimpien asiakas- ja tilaajaorganisaatioiden edustajien arviointeihin. Testissä mitattiin innovaatio- ja yhteistyökyky kumppanuus- ja tarjous­ osaamisessa sekä verkostotaidoissa.Innovaatiomittaus on puolueeton ja riippumaton palvelu. Se pohjaa tieteellisesti kestävään ja käytännössä koeteltuun analyysimalliin. Tulokset korreloivat vahvasti tuottavuuskehityksen kanssa. Lisää innovaatiomittauksista www.innovaatiomittaus.fi.

Innovaatio- ja yhteiskyvyn osaamisindeksi Kumppanuus- ja tarjoutumisosaaminen ja verkostotaidot (toimittajana) 80

Suunnittelutoimisto 4 Suunnittelutoimisto 3

70

Suunnittelutoimisto 2 Suunnittelutoimisto 1 SITO Oy

60

50

LÄHDE: INNOVAATIOMITTAUS

SITO tänään, numero: 36

27

matkakertomus

kirjoittaja: Riikka Poutanen

Kaupunkisuunnittelun opintomatka Ranskaan Kaupunkisuunnittelun perinteinen opintomatka suuntautui syksyllä 2011 Ranskaan, jossa tutustuttiin Aix-en-Provenceen, Lyoniin ja Pariisiin. Matkalla kuultiin näiden kaupunkien kehityssuunnitelmista ja liikenteen haasteista sekä tutustuttiin mielenkiintoisiin kohteisiin.

K

iertomatka aloitettiin välimerellisestä Aix-en-Provencesta, jossa tutustuttiin vanhan kaupungin kylkeen rakennettuun Sextius-Mirabeau -liike- ja asuinkortteliin sekä siihen liittyviin kulttuurirakennuksiin, kuten teatteriin, koreografiakeskukseen sekä tulitikkutehtaaseen saneerattuun kirjastoon.

Suomalaisten kaupunkisuunnittelijoiden vierailu herätti niin paljon kiinnostusta, että maakuntalehdessäkin oli sivun kokonainen juttu ”Aix’n urbanismi kiehtoo Joulupukin maan arkkitehteja”.

Toimistoalue La Defensen tulevaisuutta kuvaava pienoismalli

28

SITO tänään, numero: 36

uutinen Mukana matkalla oli mm. arkkitehtejä, kaavoittajia, liikennesuunnittelijoita, maisemasuunnittelijoita ja kiinteistökehittäjiä.

Kuvassa mukana myös taiteilija Victor Vasarelyn poika Pierre Vasarely.

Siton maisemapalkinto dosentti Eeva Ruoffille Siton maisemapäivää vietettiin 29.9.2011. Seminaaripäivän aiheena olivat maisemakompensaatio sekä Siton maisemapalkkinnon jako.

Järjestyksessään toinen maisemapalkinto myönnettiin dosentti Eeva Ruoffille hänen pitkäjänteisestä työstään Suomen puutarhataiteen tutkimuksen ja opetuksen saralla. kuva: Seppo Närhi

Confluensen alueelta löytyi mielenkiintoista arkkitehtuuria. Kuvassa Jakob + MacFarlanen suunnittelema toimistorakennus, joka alakerrassa on designhuonekalujen showroom.

Lyonissa tutustuttiin vanhalle satama- ja teollisuusalueelle rakennettavaan Confluencen asuinalueeseen. Alueen jännittävä arkkitehtuuri herätti paljon keskustelua. Kaupungin puutarhuri esitteli Lyonin upeaa keskuspuistoa ja muita kaupungin viheralueita.

Pariisin kaupungin tavoitteena on, ettei Suur-Pariisin alueella (11 milj. asukasta) kenelläkään menisi työmatkaan yli tuntia. Muun muassa tähän tähtääviä ratkaisuja esiteltiin paikallisessa kaupunkisuunnitteluvirastossa. Lisäksi tutustuttiin rautatien päälle rakennettuun ja edelleen laajenevaan Rive Gauche – asuin-, toimisto- ja yliopistokortteliin sekä myös laajenevaan ja uudistuvaan La Défensen toimistoalueeseen, jossa työskentelee 180 000 pariisilaista.

Vierailuohjelmasta ja tulkkaamisesta vastasivat Finpro Francen edustajat Heli Pasanen-Zentz ja Susanna Tuononen.

Syksyn 2012 kaupunkisuunnittelun opintomatka tehdään Englantiin, jossa tutustutaan Lontoon, Liverpoolin ja Manchesterin uusimpiin kohteisiin.

Ennakkoilmoittautuminen on jo käynnissä; ensimmäiset ilmoittautuivat jo Ranskan-matkalla. Voit ilmoittautua ennakkoon lähettämällä viestin osoitteeseen seppo.karppinen@sito.fi. Lisätietoja syksyn matkasta lähetetään tammikuussa. K

Siton maisemapalkinnon luovuttivat Marja Oittinen (vas.) ja Ismo Häkkinen FT Eeva Ruoffille

Maisemasuunnitteluosaston valintaperusteet olivat: ”Dosentti, filosofian tohtori Eeva Ruoff on Suomen johtava puutarhataiteen historian ja historiallisten ympäristöjen asiantuntija. Hän on vaikuttanut suomalaisessa puutarhataiteen historian tutkimuksessa ja kirjallisuudessa voimakkaasti lähes kahdenkymmenen vuoden ajan.

Sinä aikana hän on toiminut myös opetustehtävissä tutkimus- ja koulutuslaitoksissa ja projektikohtaisena erikoisasiantuntijana useassa julkisessa hankkeessa.

Eeva Ruoffin kirjallinen tuotanto on ollut laajaa ja kunnioitusta herättävää. Hänet tunnetaan ystävällisenä ja avuliaana henkilönä, joka vaivojaan säästelemättä neuvoo ja opastaa niin opiskelijoita kuin virkaa tekeviä suunnittelijoitakin. Eeva Ruoff on omistautunut ihailtavan intohimoisesti ja laadukkaasti puutarhataiteen historian ja historiallisten ympäristöjen tutkimukselle.

Hänen vaikutuksestaan suomalainen puutarhataiteen historian tutkimus sekä kunnostus- ja restaurointisuunnittelu on kokenut renessanssin viime vuosituhannen lopulla ja nykyisin se on eurooppalaista huipputasoa.”

SITO tänään, numero: 36

29

nimityksiä ESPOO TIE JA LIIKENNE Tekn. yo Fanny Malin on nimitetty nuoremmaksi suunnittelijaksi Esisuunnitteluosastolle 9.11.2011 alkaen.

Tekn. kand. Esa Hartman on nimitetty suunnittelijaksi Liikenneosastolle 2.1.2012 alkaen.

Ins. AMK Harri Kyllönen on nimitetty nuoremmaksi suunnittelijaksi Tieosastolle 16.1.2012 alkaen.

KAUPUNKI Arkkitehti Sisko Hovila on nimitetty nuoremmaksi suunnittelijaksi Kaupunkisuunnitteluosastolle 13.6.2011 alkaen.

Maisema-arkkitehti Marika Bremer on nimitetty vanhemmaksi suunnittelijaksi Maisemasuunnitteluosastolle 1.9.2011 alkaen.

Ins. AMK Heli Rautio on nimitetty projekti­päälliköksi Kaupunkitekniikkaosastolle 10.10.2011 alkaen.

DI Timo Nikulainen on nimitetty vanhemmaksi suunnittelijaksi Kaupunkitekniikkaosastolle 5.12.2011 alkaen.

Fil. yo Tuomas Jokela on nimitetty rakennusgeologiksi Kalliotilat ja tunnelit -osastolle 9.1.2012 alkaen.

Tekn. yo Marina Basdekis on nimitetty nuoremmaksi suunnittelijaksi Kalliotilat ja tunnelit -osastolle 16.1.2012 alkaen.

RATA JA RAKENNE TkK Päivi Lipponen on nimitetty nuoremmaksi suunnittelijaksi Silta ja rakenne -osastolle 24.8.2011 alkaen.

Ins. AMK Esko Kääriäinen on nimitetty vanhemmaksi suunnittelijaksi Geo-osastolle 1.1.2012 alkaen.

YMPÄRISTÖ Ins. AMK, FM Juha Korhonen on nimitetty vanhemmaksi asiantuntijaksi Ympäristötekniikkaosastolle 29.8.2011 alkaen.

Tekn. yo Tuomas Pärnänen on nimitetty nuoremmaksi suunnittelijaksi Ympäristötekniikkaosastolle 29.8.2011 alkaen.

Maisema-arkkitehti Veli-Markku Uski on nimitetty osastopäälliköksi Ympäristökonsultointiosastolle 2.1.2012 alkaen.

YTM Sanna Luodemäki on nimitetty asiantuntijaksi Ympäristökonsultointiosastolle 2.1.2012 alkaen.

RAKENNUTTAMINEN Erkki Multanen on nimitetty projekti-insinööriksi Telerakennuttaminen-osastolle 25.7.2011 alkaen.

30

SITO tänään, numero: 36

Jouni Korkka on nimitetty projektiinsinööriksi Telerakennuttaminen-osastolle 1.8.2011 alkaen.

FM, geologi Mari Vengasaho on nimitetty osastopäälliköksi Ympäristöpalvelut-osastolle 15.8.2011 alkaen.

Ins. Veikko Erola on nimitetty projekti-insinööriksi Telerakennuttaminenosastolle 19.9.2011 alkaen.

RI Jukka-Pekka Taos on nimitetty osastopäälliköksi Telerakennuttaminenosastolle 1.10.2011 alkaen.

Louhinta- ja maanrak.teknikko Esa Kiiski on nimitetty projektipäälliköksi Ympäristöpalvelut-osastolle 10.10.2011 alkaen.

Ins. Hannu Heikkilä on nimitetty projektipäälliköksi Infrarakennuttaminenosastolle 1.11.2011 alkaen.

Tietoliikenneteknikko Juha Hakkinen on nimitetty projekti-insinööriksi/konsultiksi Telerakennuttaminen-osastolle 21.11.2011 alkaen.

Tekn. yo Petri Ruokolainen on nimitetty projektipäälliköksi Ympäristö­ palvelut-yksikköön 25.1.2012 alkaen.

TIETOTEKNIIKKA Tekn. yo Harri Heljala on nimitetty sovelluskehittäjäksi 13.6.2011 alkaen.

Hallintot. yo Suvi Jokinen on nimitetty toimiala-assistentiksi 14.6.2011 alkaen.

DI Kari Tuukkanen on nimitetty palvelujohtajaksi 8.8.2011 alkaen.

FM Liisi Ylönen on nimitetty asiantuntijaksi 3.10.2011 alkaen.

Fil. yo Jukka-Pekka Salo on nimitetty sovelluskehittäjäksi 9.11.2011 alkaen.

Ins. op. Kimmo Sulonen on nimitetty aineistokäsittelijäksi 19.12.2011 alkaen.

Fil. yo, Tekn. yo Juha Luukkonen on nimitetty sovelluskehittäjäksi 25.11.2011 alkaen.

FM Aino Ikäheimo on nimitetty projektipäälliköksi 2.1.2012 alkaen.

Valt. yo, Tekn. yo Joni Kokko nimitetty sovelluskehittäjäksi 2.1.2012 alkaen.

FM Hanna Eskel-Mäkelä on nimitetty sovellusasiantuntijaksi 16.1.2012 alkaen.

Tietokoneins. Arto Ruokari sovellus­ asiantuntijaksi 2.1.2012 alkaen.

Tekn. yo Mikko Kolehmainen on nimitetty paikkatietokäsittelijäksi 2.1.2012 alkaen.

Ins. AMK Jussi Lehtinen on nimitetty projektipäälliköksi ja kuntasektorin asiantuntijaksi 16.1.2012 alkaen.

FM Pirjo Ikonen on nimitetty rekisteri- ja infrasovellusten palvelupäälliköksi 23.1.2012 alkaen.

HALLINTO Ins. AMK Kati Rautio on nimitetty Siton tietohallintopäälliköksi 12.9.2011 alkaen.

Tekn. yo Juho Kokko on nimitetty järjestelmäasiantuntijaksi Tietohallintoon 7.9.2011 alkaen.

Datanomi Jani Majuri on nimitetty järjestelmäasiantuntijaksi Tietohallintoon 7.10.2011 alkaen.

Katja Kananen on nimitetty aulapalveluhenkilöksi Siton Espoon toimistoon 17.11.2011 alkaen.

IT-tradenomi Manu Katajisto on nimitetty järjestelmäasiantuntijaksi Tietohallintoon 15.12.2011 alkaen.

Yo-merkonomi Anu Taimo-Toivonen on nimitetty toimistopalveluassistentiksi Espoon toimistoon 17.1.2012 alkaen.

OULU Ins. AMK Kimmo Karoluoto on nimitetty Tie- ja liikenne -toimialalle suunnittelijaksi Pohjois-Suomen alueyksikköön Ouluun 2.5.2011 alkaen.

Ins. Kari Junttila on nimitetty Silta ja rakenne -toimialan projektipäälliköksi ja aluevastaavaksi Pohjois-Suomen alueyksikköön Ouluun 1.9.2011 alkaen.

Hortonomi (AMK) Ainikki Laine on nimitetty nuoremmaksi suunnittelijaksi Pohjois-Suomen alueyksikköön Ouluun 19.12.2011 alkaen.

KUOPIO Ins. AMK Sami Pailamo on nimitetty johtavaksi konsultiksi Väylät-osastolle Kuopioon 1.10.2011 alkaen.

YTM Jaakko Rintamäki on nimitetty projektipäälliköksi Liikenneosastolle Kuopioon 1.1.2012 alkaen.

Ins. AMK Antti Elomaa on nimitetty projektipäälliköksi Kuopioon 16.1.2012 alkaen.

TAMPERE Ins. AMK Timo Karjalainen on nimitetty aluejohtajaksi 1.10.2011 alkaen.

DI Tenho Aarnikko on nimitetty Liikenneosaston päälliköksi 1.1.2012 alkaen.

DI Jenni Karjalainen on nimitetty Tie-, katu- ja alueosaston päälliköksi 1.1.2012 alkaen.

DI Juha Mäkinen on nimitetty Liikenneosaston apulaisosastopäällikkö 1.1.2012 alkaen.

RI Maarit Joukainen on nimitetty vanhemmaksi suunnittelijaksi Ylläpito-osastolle 1.1.2012 alkaen.

tulevia tapahtumia

Infra 12 – infrajohtamisen tulevaisuuspäivä Aika Tiistai 6.3.2012 Paikka Wanha Satama, Helsinki

Tervetuloa Infra 12 –tapahtuman yhteydessä vierailemaan Siton osastolle (E4) Wanhaan Satamaan, Helsinkiin.

Esittelemme toimintaa tehostavia sekä elämää helpottavia ICT-ratkaisuja ja palveluja kuten LOUHI, AINO JA PUNTARI. Palveluissa yhdistetään Siton ICT-, infra-, liikenne- ja ympäristöosaaminen sekä asiakkaan ongelman ratkaisu.

Tule keskustelemaan Siton uusista palveluista asiantuntijamme kanssa.

Varaa kalenteristasi pullakahvin verran aikaa tiistaina 8.3.2012 klo 9–16 henkilökohtaista esittelyä varten kotisivuiltamme helmikuussa 2012.

Tapahtuman ohjelman ja lisätietoja löydät osoitteesta http://www.infrajohtaminen.fi/index

KUTSU Tiepäivä 2012 Aika Torstai 15.3.2012 klo 13– Paikka Sito-talo, Tietäjäntie 14, Espoo

Tervetuloa viettämään Tiepäivää Sito-taloon Espooseen.

Käsittelemme tiesuunnitteluun liittyviä ajankohtaisia aiheita ja haasteita laaja-alaisesti. Varaa päivä kalenteristasi ja tule mukaan kuuntelemaan ja keskustelemaan.

Ilmoittautumiset 5.3.2012 mennessä susan.sundell@sito.fi.

SITO tänään, numero: 36

31

KUTSU Rakennushankkeen lähtötiedot helposti pilvestä -teemapäivä Aika Perjantai 2.2.2012 klo 13–17 Paikka Spektri Conference, Metsänneidonkuja 6, Espoo Tervetuloa Rakennushankkeen lähtötiedot helposti pilvestä -teemapäivään Espooseen.

Tilaisuus on tarkoitettu rakennushankkeiden tilaajille ja infra-alan toimijoille.

Tilaisuudessa keskustellaan rakennushankkeiden tietohuollon tarpeista ja ratkaisuista nyt ja lähivuosina.

Ilmoittaudu tilaisuuteen Siton kotisivujen kautta tai lähetä sähköpostia suvi.jokinen@sito.fi 26.1.2012 mennessä.

KUTSU Ruoppausseminaari Aika Torstai 8.3.2012 klo 12.30– Paikka Sito-talo, Tietäjäntie 14, Espoo Tervetuloa Ruoppausseminaariin Sito-taloon Espooseen.

Seminaarissa käsitellään vesistöjen kunnostusta käytännön tekemisen kannalta.

Tilaisuus on tarkoitettu asiantuntijoille, tilaajille, viranomaisille ja muille alan toimijoille.

Ilmoittaudu tilaisuuteen viimeistään 24.2.2012 Siton kotisivujen kautta.

Paikkoja rajoitetusti.