Sito tänään 33/2010 by Jargon Design Management

#33 KESÄKUU 2010

SITOTÄNÄÄN

sito-yhtiöiden tiedotuslehti

teemanumero ympäristö Kiitos, parempaa kuuluu! Ilkka Herlinin haastattelu Itämeren tilasta sivu 3 Natura-arviointi norpan kotivesillä Saimaalla sivu 6 Rovaniemen osayleiskaava etenee sivu 14 Tampereen Rantaväylän tulevaisuus sivu 16

SITO tänään, numero: 33

pääkirjoitus

Outoja ilmiöitä Uutisista vyöryy päivittäin tietoja poikkeuksellista talous- ja luonnonilmiöistä. Tuhkaa ja öljyä on väärissä paikoissa ja julkinen talous nikottelee ympäri Eurooppaa. Positiivisiin ilmiöihin on luettava useiden yritysten näkymien piristyminen, maailmantalouden kasvu ja suomalaisten kuluttajien luottamus talouteen viime vuoden matokuurin jälkeen. Kerromme lehdessämme Itämeren pelastamiseen tähtäävästä ilmiöstä, jota organisoi suomalainen säätiö, Baltic Sea Action Group (BSAG). Itämeri voidaan pelastaa, kun rantavaltioiden poliittiset päättäjät ja viranomaiset, kansalais järjestöt ja yritykset yhdistävät voimansa BSAG:n hallituksen puheenjohtajan Ilkka Herlinin masinoiman win-win- periaatteen mukaisesti. Tämän lehden teema on ympäristö ja esittelemme sen sivuilla Siton laajaa, ympäristöosaamista mm. Natura-arvioinneista, arseeni-analyyseista ja selainpohjaisista ympäristötietopalveluista. Muistakaa nauttia positiivista luonnonilmiöistä Suomen kesässä, auringon paisteesta ja grillistä leijuvista tuoksuista. Kesäterveisin Kimmo Anttalainen, päätoimittaja

toimitus Sito tänään on Sitoyhtiöiden tiedotuslehti.

Haastattelu: (BSAG) hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin

Natura-arviointi norpan kotivesillä Saimaalla

■

Tulevaisuuden ympäristöhaasteet

Mitä ovat liikenteen ulkoiset kustannukset?

Ympäristövaikutusten seuranta vaikutusarvioinnin kehittäjänä

Rovaniemen osayleiskaava etenee

Marita Laatikainen

Tampereen Rantaväylän tulevaisuus

■ HAASTATTELUT

Arseenitutkimukset infrarakentamisessa

Nimityksiä

JULKAISIJA Sito Oy, Tietäjäntie 14, 02130 Espoo Puh. 020 747 6000. Fak. 020 747 6111. etunimi.sukunimi@sito.fi. www.sito.fi

■ PÄÄTOIMITTAJA Kimmo Anttalainen

■ TOIMITTAJA

DTM-Communications, Dakota Lavento

Sito on infran, liikenteen ja ympäristön moniosaajayritys, joka on perustettu 1976. Palvelutarjontamme kattaa konsultoinnin, suunnittelun, rakennuttamisen, kunnossapidon ja tietotekniikan. Sitolla on toimistot kuudella paikkakunnalla Suomessa. Sito on avaintyöntekijöidensä omistuksessa oleva suomalainen asiantuntijayritys, jonka palveluksessa on yli 300 alan ammattilaista.

sisältö

SITO tänään, numero: 33

20 LOUHI - Kokoavat tietopalveluratkaisut 21

AINO - Aineistojen hallintapalvelut

22 Sito mukana tukemassa Operaatio Täktominlahtea 24 Uutisia

Baltic Sea Action Groupin (BSAG) hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin

Kiitos parempaa kuuluu!

Kuvassa oikealta Baltic Sea Action Groupin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin , kehitysjohtaja Anna KotsaloMustonen ja säätiön asiamies / yhteiskunta- ja mediasuhteista vastaava Saara Kankaanrinta

haastattelu ...jatkuu edelliseltä sivulta

Itämeren pelastaminen kaipaa silti työpanosta meiltä kaikilta: poliitikoilta, tutkijoilta, yrityksiltä ja rantavaltioiden asukkailta. Haastattelu: Dakota Lavento

tämerelle kuuluu Ilkka Herlinin mukaan sikäli hyvää, että työtä sen tilan parantamiseksi tehdään yhdessä ja tosissaan. Itämerta ei auteta pelkästään julkilausumien tasolla. Rantavaltiot päämiehineen, viranomaiset, tutkijat, kansalaisjärjestöt, monet yritykset ja yksityiset ihmisetkin ovat sitoutuneet konkreettisiin toimenpiteisiin. Helmikuussa järjestetyn Itämeri-huippukokouksen tuloksiin ei päästy ilman kovaa työtä. Kokousta edelsi yhdeksän kuukauden tiivis työjakso, jonka aikana järjestäjäsäätiön, Baltic Sea Action Groupin (BSAG) hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin ja kehitysjohtaja Anna Kotsalo-Mustonen kiersivät osallistujavaltioissa keskustelemassa niin poliitikkojen, virkamiesten, tutkijoiden kuin talouselämän edustajien kanssa. Varsinaisesta huippukokouksesta tulikin politikoinnin ja oma edun tavoittelun sijaan jotain tavanomaisesta poikkeavaa: iloiset talkoot. Osanottajat saattoivat paistatella sitoumustensa tuoman myönteisen julkisuuden valossa ja ennen kaikkea verkottua keskenään.

Monikansallinen projekti Itämeren pelastaminen on hyvä esimerkki modernista monikansallisesta ympäristöprojektista, johon osallistujiksi tarvitaan kaikentasoisia toimijoita suurista ja rikkaista teollisuusvaltioista pienempiin kansalaisjärjestöihin. Työssä onnistutaan vain, jos yhteistyö sujuu ja kaikki tekevät osansa. Alueen myös taloudellisilta resursseiltaan hyvin erilaisten valtioiden on pystyttävä sopimaan yhteisistä toimenpiteistä. Yritysten on kannettava kortensa kekoon, mutta myös yksittäisten ihmisten on muutettava käyttäytymistään ja alettava kuluttaa vastuullisemmin. BSAG:n tärkein tehtävä onkin koota yhteen kaikki mahdolliset osapuolet ja toimia eräänlaisena hyvää generoivana katalysaattorina.

SITO tänään, numero: 33

Hankkeena Itämeren pelastaminen toimii myös esimerkkinä ja koelaboratoriona vieläkin suuremmille haasteille. BSAG:ssa uskotaan, että mikäli Itämeren pelastamisessa onnistutaan, se osoittaa, että tarvittavalla päättäväisyydellä myös ilmastonmuutoksen torjuminen on mahdollista.

Pieniä voittoja tarvitaan Itämeren pelastaminen on varsin vaativa hanke, mutta ongelmavyyhdin monimutkaisuudesta huolimatta kuitenkin toteutettavissa. Maailman ilmastomuutoksen pysäyttämiseen verrattuna se on sentään ”ihmisen kokoinen tehtävä”, kuten Ilkka Herlin vakuuttaa. Itämeren tila on yksi esimerkki ympäristömme muuttumisesta. Saastuminen ja ilmastomuutos ovat havaittavissa hyvin konkreettisella tavalla Itämeressä. Silminnähtävät muutokset ovat tapahtuneet nopeasti, sukupolven aikana. Isovanhemmat muistavat vielä kahlanneensa kirkkaissa Suomenlahden vesissä. Nyt kesäisin seurataan levälauttojen etenemistä ja mietitään, kuinka usein Itämeren silakkaa uskaltaa syödä. Kokonaisen meren pelastaminen ei ole helppo homma. Itämeren tilaan vaikuttavat niin monet seikat, koko ongelmavyyhti on niin monimuotoinen ja meren ekosysteemi niin herkkä, että voisi hyvin kuvitella palavasydämisimmänkin merenpelastajan sen edessä masentuvan. Siihen Itämerellä ei ole varaa. Hällä väliä -asenne on tuhoisa. Siksi tarvitaan hyvin julkistettuja onnistumisia, vaikka pieniäkin, samalla kun kuumeisesti etsitään ratkaisuja suurempiin ongelmiin.

Kaikki voittavat Käytännön työtä varten BSAG:ssa on luotu uudenlaista mallia, joka Anna Kotsalo-Mustosen mukaan olisi helposti sovelletta-

haastattelu

vissa laajemminkin. Sen sijaan, että osallistujat puhdistaisivat omaatuntoaan ja kiillottaisivat kilpeään pelkästään rahaa lahjoittamalla, Itämerten pelastaminen onkin osa yritysten bisnesstrategiaa ja luo aivan uutta liiketoimintaa. – BSAG rakentaa toimintansa win-win-win-konseptin varaan. Kaikki hyötyvät. Itämeri-hankkeeseen osallistuvat tutkijat saavat tuloksilleen huomiota ja sitä myöten lisää resursseja. Yritykset löytävät uusia ideoita, kehittävät liiketoimintaa ja hankkivat uusia asiakkaita. Poliitikot saavat myönteistä huomiota ja ehkä uudenlaisia ajatuksia työhönsä. Kaiken tuloksena Itämeren tila kohenee, Anna Kotsalo-Mustonen selittää innostuneena. Hän vakuuttaa, että kaikki todella voivat vaikuttaa ja pienilläkin muutoksilla on suuri merkitys. Jokainen yritys voi tehdä osuutensa, miettiä, miten juuri se voi vaikuttaa tai mitä sillä on annettavana. Kysymyksessä voi olla niin kierrätyksen tehostaminen kuin uuden liiketoimintamallin kehittäminenkin. Siihen Itämeren pelastamiseen osallistuminen voi hyvinkin antaa potkua. Verkottuminen tuo liiketoimintaan aivan uudenlaista potentiaalia. Ehkä hyvinkin epätodennäköiset kumppanit löytävät toisensa ja syntyy jotain aivan uutta. Siksi hyvin monenlaiset yritykset ovat mielellään tukemassa toimintaa ja uusia kiinnostuneita on tulossa mukaan. Itämeren pelastaminen tarjoaa paitsi näkyvyyttä, myös hienoja mahdollisuuksia suomalaiselle alan teollisuudelle, tutkimustoiminnalle ja kehitystyölle. – Ympäristöteknologiasta on jo jonkin aikaa odotettu maahamme uutta Nokiaa. On kuitenkin muistettava, että maamme on suhteellisen pieni ja siinä suhteessa resurssit vähäiset. Samaa asiaa ei kannata keksiä monessa paikassa yhtä aikaa ja aina uudestaan. Verkottumalla voimme osallistua ympäristöteknologian kehittämiseen ja uuden liiketoiminnan luomiseen kansainvälisellä tasolla, Ilkka Herlin huomauttaa.

Tutkimusta, tietoa ja tekoja Itämeren pelastamiseksi tarvitaan lisää – ja mielellään monitieteellistä tutkimusta. Kaikkia vaikutusketjuja esimerkiksi maatalouden ravinnepäästöjen suhteen ei vieläkään ymmärretä. Uuden tutkimuksen generoinnissa BSAG:lla on erittäin tärkeä rooli, sillä se toimii aktiivisena linkkinä tieteen, päätöksentekijöiden ja yritysten välillä. Säätiö on koonnut laajan fast lane verkoston, jonka avulla se voi konsultoida Itämeri-asiantuntijoita tarvittaessa pikaisestikin. Yhteys toimii myös vastavuoroisesti: tutkijat voivat itse ottaa yhteyttä säätiöön ja viestittää viimeisimmistä tieteen tuloksista. Innovatiivisuus, ratkaisukeskeisyys ja laajalla rintamalla toimiminen ovat avaintekijöitä säätiön toiminnassa. Se toimii aloitteentekijänä ja katalyyttinä monissa rinnakkaisissa, konkreettisissa projekteissa. Toimintatapaa on pidetty varsin konservatiivisessa järjestökentässä jopa liian kunnianhimoisena. – Aloittaessamme saimme monilta tahoilta neuvoksi keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Meistä kuitenkin tämä lähestymistapa on paras ja se on myös osoittautunut toimivaksi, Anna Kotsalo-Mustonen huomauttaa.

Lastemme parhaaksi BSAG:n tavoitteena on, että Itämeri on vuonna 2021 ekologisesti vähintäänkin tyydyttävässä tilassa. Kelloa ei voi kääntää taaksepäin, eikä Itämerta koskaan saa ennalleen. – Itse en varmasti pääse uimaan kirkkaassa Itämeressä, mutta lapsenlapseni ehkä sentään, Ilkka Herlin toivoo. Vaikka suuryritykseen tai valtioon verrattuna meidän tavallisten Itämerestä nauttivien ihmisten mahdollisuudet vaikuttaa ovat pienemmät, vähäiset ne eivät ole. Konkreettinen tapa parantaa meren tilaa on esimerkiksi jättää heittämättä lääkkeitään viemäriin. – Lääkeaineita ei saada kokonaan poistettua vedenpuhdistuksen yhteydessä, joten ne kertyvät ympäristömyrkkyinä lopulta Itämereen, Anna KotsaloMustonen huomauttaa. Ilkka Herlin neuvoo valitsemaan tarkkaan, ketä aikoo äänestää: – Tenttaa poliitikkoja, kunnes olet varma, mitä he aikovat Itämeren pelastamiseksi tehdä. Lisätietoja: www.bsag.fi

Ilkka Herlin ja Anna Kotsalo-Mustonen silloin kuin Itämeri oli vielä kirkas

SITO tänään, numero: 33

artikkeli

Natura-arviointi norpan kotivesillä Saimaalla Natura-arvioinnissa tarkasteltiin Tappuvirran ja Haponlahden siltojen rakentamisen sekä silloista johtuvien laivaväylämuutosten vaikutuksia saimaannorpaan.

innansaaren ja Joutenveden-Pyyveden Natura 2000 -verkostoon kuuluvien alueiden tärkeimpänä perusteena ovat erittäin uhanalaisen saimaannorpan (Phoca hispida saimensis) merkittävimpien elinympäristöjen ydinalueet: Haukivesi ja Joutenvesi – Pyyvesi. Tappuvirran nykyinen lossipaikka sijaitsee Natura-alueet yhdistävässä salmessa. Luonnonsuojelulain 65. § velvoittaa tekemään arvioinnin ja 66. § kieltää Natura-kohteen verkostoon kuuluvien alueiden erityisten luontoarvojen heikentämisen.

Sillat korvaamaan lossia Lossin korvaavana vaihtoehtona oli kaksi siltaa, joista matalampi sijaitsee Tappuvirran kohdalla ja korkeampi Haponlahden kohdalla. Suurten lastilaivojen, risteilyalusten sekä kiinteämastoisten alusten liikenteen vuoksi uusien, rakennettavien siltojen alikulkukorkeusvaatimus on 24,5 metriä. Matala silta sulkee Tappuvirran reitin ja siirtää lastilaivaliikenteen kokonaan Haponlahden reitille. Itse siltojen rakentaminen ei merkittävästi vaikuta saimaannorpan elinmahdollisuuksiin Haukiveden ja Joutenveden alueilla. Siltojen rakentaminen kestää noin vuoden verran ja vesistöön kohdistuvia vaikutuksia on noin 6-9 kk:n ajan. Tappuvirran siltapaikan lähellä ei ole saimaannorpan pesäpaikkoja tai lepopesiä. Haponlahden siltapaikka sijaitsee kanavan keskiosassa. Tilapäinen häiriö muodostuu rakentamisen aiheuttaman toiminnan melusta sekä ihmisen läsnäolosta alueella.

Siltapaikkojen ja laivaväylien sijainti Haukivesi ja Joutenveden alue ovat saimaannorpan lisääntymisen kannalta merkittäviä ja alueilla kulkee myös nykyisin Saimaan alueen syväväyliä. Talviliikennettä alueella ei harjoiteta

SITO tänään, numero: 33

norpan pesinnän aikana. Keväällä maalis-huhtikuun vaihteessa syväväylät avataan jäänmurtajalla. Kun Tappuvirran matala silta rakennetaan, jää Tappuvirran reitti pois suurten lastilaivojen käytöstä. Mikäli syväväyläliikenne siirtyy Haponlahden reitille, Merenkulkulaitos voi muuttaa nykyisen Joutenveden -Tappuvirran syväväylän matalamman tason väyläksi. Väylälle jäisi tällöin pääasiassa sulan veden aikaista vene- ja risteilyalusliikennettä, mutta talviliikennettä ja jäänmurtamisen tarvetta ei väylällä enää olisi. Lisäksi väylä on mutkainen ja karikkoinen, joten riski onnettomuuksien ja karilleajojen aiheuttamista öljypäästöistä pienenee.

Rakentamisen vaikutukset norppien pesintään Haponlahdella kolmen poikaspesän luonnontila saattaa heikentyä laivaliikenteen kasvaessa, mutta Joutenvedellä vastaavasti pesimisolosuhteet paranevat. Joutenvedellä on määrällisesti selvästi enemmän poikaspesäpaikkoja. Muutokset syväväyläreittiliikenteessä parantavat Joutenveden puolella saimaannorpan pesintä ja elinolosuhteita, kun syväväyläliikenne siirtyy pois. Myös Haukivedellä Äimisveden puolella tilanne paranee länsi - luoteisosassa hieman. Arvioinnin perusteella siltojen rakentamisen vaikutukset saimaannorpan elinolosuhteisiin ovat vähäiset ja rakentamisaikaan ajoittuvat. Kokonaisuudessaan tarkasteltuna laivaväylien käytössä tapahtuvat muutokset saattavat jossain määrin parantaa saimaannorpan olosuhteita Joutenveden Pyyveden puolella, kun talviaikainen laivaväylän käyttö siellä loppuu. Rakentamista ohjaavat toimenpiteet haitallisten vaikutusten lieventämisiksi kohdistuvat rajoituksina rakentamisaikoihin ja häiriön välttämiseen. K

Natura-arviointi Sito vastasi hankkeen projektikonsultoinnista ja Natura-arvioinnista. Alueellinen ympäristö keskus, nykyisin ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue, antoi myönteisen lausunnon arvioinnista. Suunnitteluttajina toimivat Kaakkois-Suomen ja Savo-Karjalan ELY-keskukset sekä Liikenneviraston Meri-osaston Järvi-Suomen väyläyksikkö yhdessä. Hankeryhmässä olivat edustettuina Pohjois- ja Etelä-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnovarayksikön ja Metsähallituksen luontopalveluiden norppa-asiantuntija.

Tappuvirran väylä

VARKAUS TAPPUVIRTA

SAVONRANTA

Joutenvesi-Pyyvesi natura-alue Linnansaaren natura-alue

Haukivesi - Joensuu väylä

HAPONLAHTI

Savonlinna - Varkaus väylä

lisätietoja: Seija Väre Vanhempi asiantuntija Ympäristöselvitykset SAVONLINNA

Saimaannorppa lepokivellään Linnansaaren kansallispuiston laitamilla. kuva: Vesa Nikkanen

SITO tänään, numero: 33

tapahtuma

Tulevaisuuden ympäristöhaasteet S

iton ympäristöpäivän teemana oli tulevaisuuden ympäristöhaasteisiin varautuminen. Toimitusjohtaja Helena Vänskä Öljy- ja Kaasualan Keskusliitosta kävi läpi tulevaisuuden liikennejärjestelmään liittyviä trendejä, tavoitteita ja keinoja. EU on asettanut vuodelle 2020 kestävän liikenteen tavoitteita, jotka koskevat uusiutuvaa energiaa, energiatehokkuutta ja polttoaineiden laatua. Globaalina tavoitteena on vähentää kehittyneiden maiden hiilidioksidipäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Liikennesuoritetta vähennettävä Suomen kansallinen tavoite on vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä 15 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Keinoja ovat muun muassa henkilöautokannan uusiutuminen, kaupunkiseutujen kasvun toteuttaminen kestäviin liikennemuotoihin tukeu-

SITO tänään, numero: 33

tuen, informaatioteknologian hyödyntäminen ja taloudelliset ohjauskeinot kuten verotus ja tiemaksut. Liikennesuoritteeseen pitää pystyä vaikuttamaan muun muassa liikennejärjestelmäsuunnittelulla, yhdyskuntarakenteen tiivistämisellä ja ihmisten asenteita muuttamalla.

Biopolttoaineisiin, sähköön ja vetyyn Vuoteen 2050 mennessä energiatehokkuuden parantamisella voidaan vähentää henkilöautojen polttoaineen kulutusta 50 prosenttia, muissa autotyypeissä 30 prosenttia. Lisäksi liikennepolttoaineissa tarvitaan siirtymistä biopolttoaineisiin, sähköön ja vetyyn. Näillä näkymin nestemäiset polttoaineet ovat mukana vielä useita vuosikymmeniä. Öljy- ja kaasuala on aktiivisesti mukana kestävien uusiutuvien liikennepolttoaineiden kehittämisessä. Investoinneille tarvitaan sitovaa lainsäädäntöä selkänojaksi.

tapahtuma

Siton ympäristöpäivä pidettiin Espoossa 18.3.2010 iltapäivällä. Esillä olivat tulevaisuuden ympäristöhaasteet liikenteessä, yhdyskuntien kehittämisessä ja alueidenkäytössä.

Polttoaineverotuksen uudistusta tarvitaan ohjaamaan kulutusta. Tulevaisuuden liikennejärjestelmiä rakennetaan tänään. Päästöjen vähentämiseksi on paljon tehtävissä. Tulevaisuuden teknologioista ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa. Siksi ohjauskeinot eivät saa olla sidottuja mihinkään tiettyyn teknologiaan.

Liikenteen ilmastonmuutoskustannukset voidaan laskea Henna Teerihalme Sitosta kertoi liikenteen ulkoisvaikutuksista. Liikenteen kielteisiä ulkoisvaikutuksia ovat muun muassa päästöt, melu, tärinä, ruuhkat, onnettomuudet ja estevaikutus. Myönteisiä taas ovat muun muassa lisämatkustajan aiheuttama palvelutason kasvu joukkoliikenteessä tai vaikutukset talouskasvuun ja kilpailukykyyn. Esityksessä käytiin läpi liikenteen ilmastonmuutoskustannusten laskennan periaatteita ja tuloksia, joista on kerrottu tarkemmin erillisessä artikkelissa.

lisätietoja: Timo Huhtinen Apulaisosastopäällikkö Alueiden käyttö ja kaavoitus

työtä pohtivia ryhmiä, jotka ovat sopineet uusista menettelytavoista, joilla päästään hyvään lopputulokseen.

Uudenmaan ympäristön parantamisessa haasteita Virta esitteli Uudenmaan ympäristön tilaa karttaesityksin, joissa kuvattiin pinta- ja pohjavesien tilaa, rakennuslupien sijoittumista taajamien ulkopuolelle sekä ekologisten yhteyksien ja taajamien sijaintia toisiinsa nähden. Uudenmaan alueella hajarakentaminen on erittäin laajaa ja levittäytyy täysin satunnaisesti taajama- ja kyläalueiden ulkopuolelle. Tulevaisuuden haasteena on se, millä keinoilla yhdyskuntarakennetta saadaan eheytettyä.

Massojen kysyntä ja tarjonta ei kohtaa Anton Palolahti Siton Rakennuttamistoimialalta kertoi maa- ja kiviainesten tarpeesta, rakentamisen ja teollisuuden ylijäämämaista ja niistä haasteista, joita liittyy ylijäämämaiden hyötykäytön lisäämiseen. Massojen hyötykäyttöä pystytään lisäämään laatimalla rakentamisen yhteydessä massataloussuunnitelma. Sellaisia ei kuitenkaan laadita, jos tilaajat eivät niitä edellytä. Massataloussuunnitelman avulla pystytään suunnittelemaan ja aikatauluttamaan työmaan massojen siirrot ja käyttö niin, että vältetään turhia kuljetuksia ja massojen siirtoja. Suunnitelmaa myös valvotaan, mikä vähentää väärinkäytöksiä. Nykyisin on käytettävissä valmiita seuranta- ja suunnittelujärjestelmiä massatalouden ja luonnonvaratilinpidon ohjaamiseen ja seuraamiseen koko seudulla. Järjestelmien käyttöönotto edellyttää, että tilaaja haluaa ottaa tällaisen käyttöön. Järjestelmän käyttö säästää kuljetuskustannuksia ja vähentää väärinkäytöksiä.

ELY-keskuksilla toimeenpano- ja kehittämistehtävä Marketta Virta Uudenmaan Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksesta kertoi aluehallintouudistuksesta. ELY-keskukset edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano ja kehittämistehtäviä alueella. Aluehallintovirastot taas edistävät alueellista yhdenvertaisuutta hoitamalla lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueella. ELY-keskusten osien yhteistyön ja toimintatapojen kehittyminen vie aikaa. Uudessa organisaatiossa osaavat henkilöt ovat saaneet myönteistä kehitystä aikaan muodostamalla yhteis-

Asiantuntijoita koolla Siton ympäristöpäivillä

Elämäntapa vaikuttaa liikkumiseen Alustusten jälkeen järjestettiin paneelikeskustelu, jossa olivat mukana ympäristöneuvos Sauli Rouhinen sekä esitelmien pitäjät. Puheenjohtajan toimi T&K-johtaja Raisa Valli Sitosta. Paneeli pohti ihmisten elämäntavan vaikutusta liikenteen määrään ja liikkumistapaan. Liikennesuoritteesta suurin osa syntyy vapaa-ajan matkoista. Asumisen hinta kaupunkien keskustoissa on niin korkea, että se johtaa ihmiset asumaan kauas keskustoista, mikä aiheuttaa runsaasti autoilun tarvetta. Pitäisi pystyä tuottamaan riittävän isoja asuntoja kohtuuhintaan tiiviiseen yhdyskuntarakenteeseen, jotta varsinkin henkilöautolla liikkumisen tarvetta voidaan vähentää ja joukkoliikenteen palvelutasoa parantaa. Suomalaisia kaupunkeja pitäisi myös kehittää niin viihtyisiksi, että asukkailla ei ole tarvetta matkustaa viikonloppuisin mökille. Tämä edellyttää sekä kaupunkien viihtyisyyden lisäämistä että ihmisten kasvamista urbaaniin elämäntapaan. K

SITO tänään, numero: 33

artikkeli

Mitä ovat liikenteen ulkoiset kustannukset? L

iikenteen ulkoisvaikutukset eli ulkoiset kustannukset ovat jatkuvasti esillä kansainvälisessä keskustelussa. Esimerkiksi Euroopan komissio on liikenteen valkoisessa kirjassa todennut, että yhteisön toiminnalla on pyrittävä asteittain korvaamaan nykyiset liikennettä rasittavat verot ja maksut tehokkaammilla välineillä, joilla infrastruktuuri- ja ulkoiset kustannukset sisällytetään hintoihin. Komissio onkin teettänyt liikenteen ulkoisista kustannuksista käsikirjan, joka toimii kehyksenä EU:n liikenteen ulkoisvaikutusten arviointityössä. Ulkoisten kustannusten avulla voidaan muun muassa tunnistaa liikennemuotojen suurimmat vaikutukset ja vertailla eri liikennemuotoja keskenään. Ulkoisten kustannusten käsitettä voidaan hyödyntää esimerkiksi väylämaksujen asettamisessa ja liikenteen hinnoittelussa (esim. ruuhkamaksut). Ulkoiset kus-

SITO tänään, numero: 33

tannukset huomioidaan myös hankearviointien ja hyöty-kustannuslaskelmien yhteydessä.

Negatiiviset ja positiiviset vaikutukset Ulkoisvaikutus (engl. externality) syntyy, kun joku toiminnallaan vaikuttaa toisen hyvinvointiin ilman, että hän kiinnittää päätöksenteossaan tähän erityistä huomiota. Esimerkiksi liikenteenkäyttäjä tekee päätöksensä yksityisten kustannustensa kuten polttoaine- ja ajoneuvokustannusten tai matkalipun hinnan perusteella. Hänen toimintansa vaikuttaa kuitenkin esimerkiksi ilmanlaatuun ja ilmastonmuutokseen. Näiden negatiivisten ulkoisvaikutusten vuoksi liikenteen yhteiskunnalliset kustannukset ovatkin yksityisiä kustannuksia korkeammat. Liikenteen negatiivisia ulkoisvaikutuksia ovat esimerkiksi päästöt, melu, tärinä, ruuhka ja onnettomuudet. Liiken-

ure 19

artikkeli

merkittävimmät ulkoiset kustannukset ovat ruuhka, onnettomuudet, pakokaasupäästöt ja melu. Rautatieliikenteessä kansainvälisesti merkittävin ulkoisvaikutus on dieselvetoisen junaliikenteen pakokaasupäästöt. Suomen alhaisen asuintiheyden takia pakokaasupäästöjen ulkoiset kustannukset eivät ole niin merkittävä osa ulkoisvaikutuksia kuin Euroopassa keskimäärin. Dieselvetoisen junaliikenteen jälkeen suurimpia rautatieliikenteen ulkoisvaikutuksia ovat melu, tärinä ja kasvihuonekaasupäästöt. Lentoliikenteen suurimpia ulkoisia kustannuksia ovat ilmastonmuutoskustannukset ja ns. epäsuorat ulkoiset kustannukset. Laivaliikenteen ulkoisia kustannuksia on tutkittu niin vähän, että merkittävimmän ulkoisvaikutuksen nimeäminen on haastavaa. Kuvassa 1 on esitetty EU-19-maiden keskimääräiset tie- ja rautatieliikenteen ulkoiset kustannukset henkilökilometriä kohden.

teellä on kuitenkin myös positiivisia ulkoisvaikutuksia, kuten liikenteen vaikutukset talouskasvuun ja kilpailukykyyn. Joukkoliikenteessä positiivinen ulkoisvaikutus syntyy, kun lisämatkustajan ansiosta palvelutaso kasvaa kaikilla joukkoliikenteen käyttäjillä.

Mitä on tutkittu Liikenteen ulkoisvaikutuksia on tutkittu paljon, mutta tutkimus on keskittynyt vain muutamiin ulkoisvaikutuksiin. Esimerkiksi pakokaasupäästöjen ja onnettomuuksien ulkoiset kustannukset tunnetaan varsin hyvin. Myös ilmastonmuutoksen ulkoisia kustannuksia on tutkittu paljon, mutta aiheutuvien kustannusten määrästä ei olla vielä yksimielisiä. Esimerkiksi komission teettämässä käsikirjassa hiilidioksiditonnin nykyarvoksi suositellaan 32 euroa. Vähemmän tutkittuja ulkoisvaikutuksia on esimerkiksi junaliikenteestä aiheutuva tärinä. Tärinän ulkoisten kustannusten arviointi on haasteellista tapauskohtaisuuden takia, mikä tekee tärinän ulkoisten kustannusten yleistämisestä vaikeaa. Toisaalta tärinä on junaliikenteessä meluun verrattavissa oleva haitta, eikä sitä tulisi sivuuttaa ulkoisista kustannuksista keskusteltaessa.

Kustannusten merkitys Ulkoisten kustannusten merkitys tulee korostumaan liikenteen kasvun myötä. Se, millä liikennesektorilla kasvu tapahtuu, vaikuttaa kokonaisulkoisvaikutusten määrään. Ulkoisvaikutusten määrää voidaankin vähentää ohjaamalla liikenteen kasvua vähemmän ulkoisvaikutuksia tuottaviin liikennemuotoihin. Ulkoiset kustannukset ovat osa Siton palveluja. Sito selvittää asiakkaidensa kanssa mm. liikenteen ulkoisia kustannuksia. Hankearviointien ja yvien yhteydessä arvioidaan ulkoisia kustannuksia ulkoisvaikutusten yksikköarvojen avulla. K

Eri liikennemuotojen aihettamat vaikutukset Liikenteen merkittävimmät ulkoisvaikutukset vaihtelevat niin liikennemuodosta, paikasta kuin ajasta riippuen. Tieliikenteen

lisätietoja: Yhteisön toiminnalla on pyrittävä asteittain korvaamaan nykyiset liikennettä rasittavat verot ja maksut tehokkaammilla välineillä, joilla infrastruktuuri- ja ulkoiset kustannukset Comparison road and rail passenger transport: cost per Pkm in €ct/pkm based on unit values for all sisällytetään hintoihin.

Henna Teerihalme Asiantuntija Ympäristökonsultointi

cost components from Table 51. €ct/ pkm 6.0

5.0

4.6

4.1

4.5

4.0 3.0

2.6 2.1

2.0 1.0

2.4

2.0 1.1

2.4

2.1

1.2

1.1

0.6

0.5

0.0 Petrol car/ Train elect.

Diesel car/ Train Diesel

Petrol car/ Train elect.

Day

Diesel car/ Train Diesel Night

Petrol car/ Train elect.

Diesel car/ Train Diesel

Petrol car/ Train elect.

Day

Urban

Diesel car/ Train Diesel Night

Interurban Passenger Car

Train Passenger

Ulkoiset kustannukset tie- ja rautatieliikenteessä, EU-19-maiden keskiarvo (CE Delft 2007) SITO tänään, numero: 33

Ympäristövaikutusten seuranta vaikutus arvioinnin kehittäjänä Maantie- ja ratalaissa velvoitetaan tien- ja radanpidosta vastaavat viranomaiset seuraamaan järjestelmällisesti miten hankkeiden arvioidut sekä muut ympäristö vaikutukset ovat toteutuneet. Lisäksi lainsäädäntö velvoittaa käyttämään hyväksi vaikutusten seurannan tuloksia tulevien hankkeiden vaikutusarvioinnissa ja suunnitteluratkaisujen valinnassa.

SITO tänään, numero: 33

artikkeli

lisätietoja: Tuomo Pynnönen Nuorempi suunnittelija Ympäristötekniikka

mpäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. YVA-asetuksessa on puolestaan määritetty, että ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on tarvittaessa esitettävä ehdotus seurantaohjelmaksi. Ympäristöseurantaohjelmien sisällölle ei kuitenkaan tällä hetkellä ole yksityiskohtaisia lainsäädännöllisiä vaatimuksia.

Mitä voidaan selvittää Ympäristövaikutusten seurannan avulla on mahdollista selvittää, kuinka hyvin vaikutusten arviointi suunnitteluvaiheessa on onnistunut ja kartoittaa mahdolliset ennakoimattomat ympäristövaikutukset, joita hankkeen aikaisemmissa vaiheissa ei ole tunnistettu. Sekä tunnistettujen että tunnistamattomien vaikutusten seurannan ja havainnoinnin perusteella voidaan arvioida tehtyjen vaikutusarvioiden paikkansapitävyyttä sekä seurannasta saatujen tietojen käyttökelpoisuutta.

Asiantuntijan rooli Koska ympäristövaikutusten seurannalle ei ole määritelty sisällöllisiä vaatimuksia seurattavista osa-alueista tai käytettävistä mittareista, on vaikutusarvioinnin asiantuntijan rooli ohjelman laadinnassa merkittävä. On tunnistettava suunnittelualueen haasteelliset kohteet ja olennaiset osa-alueet, jotta voidaan laatia riittävän monipuolinen ja yksityiskohtainen seurantaohjelma. Seurantamenetelmien ja -mittareiden määrittelyssä suunnittelualueen kokonaisvaltainen hahmottaminen sekä hankkeen aiheuttamien vaikutusten tunnistaminen ovat ehdottomia edellytyksiä, jotta ennalta arvaamattomien ympäristövaikutusten riski voidaan sulkea pois.

Ympäristö- tai vesiluvanvaraiset hankkeet Vaikutusten seurannassa poikkeuksen muodostavat ympäristö- tai vesiluvanvaraiset hankkeet, joissa lupamääräyksillä voidaan vaikuttaa hankkeen aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin, niiden seurantaan sekä seurantaohjelman sisältöön. Esimerkiksi vesilaissa ja laissa vesienhoidon järjestämisestä todetaan, että luvan haltija on tarvittaessa velvoitettava tarkkailemaan hankkeen toteuttamista ja sen vaikutuksia. Vesienhoitoalueella pinta- ja pohjavesien seuranta on järjestettävä niin, että niiden tilasta saadaan yhtenäinen ja monipuolinen kokonaiskuva.

Sitossa tehtyjä seurantaohjelmia Ympäristövaikutusten seurantaohjelman sisältö, seurattavat osa-alueet sekä seurantaohjelman toteutusaikataulu vaihtelevat hankekohtaisesti. Osa-alueiden merkittävyys voi vaihdella ympäristön luonteesta riippuen, jolloin myös seurantaohjelma on rakennettava kohdealueeseen soveltuvaksi. Yleisimmin seurattavia osa-alueita ovat pinta- ja pohjavesivaikutukset, vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen, luontovaikutukset, melu- ja tärinävaikutukset sekä maisemavaikutukset. Sitossa ympäristövaikutusten seurantaohjelmia on laadittu useisiin valtakunnallisesti merkittäviin tie- ja ratahankkeisiin, kuten Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen–Mynämäki, yleissuunnitelma, Valtatien 7 parantaminen moottoritieksi Haminan kohdalla, tiesuunnitelma, Valtatien 7 parantaminen moottoritieksi välillä Koskenkylä–Loviisa–Kotka, tiesuunnitelma sekä Luumäki–Imatra kaksoisraiteen yleissuunnittelu. Seurantaohjelmien laadintaan osallistuu Sitossa monialainen asiantuntijaryhmä. Eri osa-alueiden ammattilaisten muodostama ryhmä tarjoaa useita yhteistoimintaetuja kehitettäessä ympäristövaikutusten seurantaohjelman osa-alueiden seurantamenetelmiä. Vaikutusseurannassa on usein löydettävissä tekijöitä, joiden seuranta on merkittävää usealle osa-alueelle. Esimerkiksi ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen liittyvät vaikutukset ovat usein sidoksissa meluvaikutuksiin. Tällaisissa tapauksissa sekä ihmisiin kohdistuvien vaikutusten että meluvaikutusten seurantaan voidaan muodostaa menetelmä, jonka tulokset ovat hyödynnettävissä molemmilla osa-alueilla.

Karttapalvelut apuna seurannassa Paikkatietosovellusten ja -järjestelmien kehittyessä esimerkiksi hankekohtaisesti suunniteltujen Internet-pohjaisten karttapalvelujen avulla on mahdollista tiedottaa reaaliaikaisesti ja kattavasti hankkeiden ympäristövaikutuksista sekä niiden seurannasta. Siton tuottamia palveluita käytetään tällä hetkellä muun muassa Länsimetro- ja Kehärata -hankkeiden tiedotuskanavana. Lisäksi ympäristövaikutusten seurantatulosten välittyminen hankkeesta tai toiminnasta vastaavalle sekä viranomaisille voidaan varmistaa erilaisilla ohje- tai strategiatöillä. Sito on ollut laatimassa muun muassa Liikenneviraston Rautatieosastolle ympäristöasioiden laaja-alaista hallintaa käsittelevää ympäristöohjetta. Ympäristövaikutusten seuranta on olennainen osa suunnittelutyön, suunnittelumenetelmien sekä hankkeen hallinnan kehittämistä. Laadittujen seurantaohjelmien perusteella on havaittavissa selkeitä lainalaisuuksia, joiden huomioiminen entistä aikaisemmassa suunnitteluvaiheessa edesauttaa vaikutusten lieventämistoimenpiteiden toimivuuden toteutumista. Vaikutusten seurannasta saatavat tulokset tarjoavat myös kehittämismahdollisuuksia viranomaistoimintaan tulevien hankkeiden päätöksentekoprosesseissa. K

SITO tänään, numero: 33

artikkeli

Rovaniemen keskustaa. kuva: Rovaniemen kaupunki, viestintäyksikkö

Rovaniemen osayleiskaava etenee

ovaniemellä on yli 20 vuotta käyty keskustelua kaupungin keskustan kaupunkikuvallisten periaatteiden linjaamisesta. Sito on vastikään saanut haasteelliseksi tehtäväkseen keskustan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimisen. Kaavalla ohjataan keskeisen kaupunkialueen kaupunkikuvallista ja toiminnallista kehittämistä. Vuoden 2010 aikana projektissa eletään kaavan sisällön ja Rovaniemen keskustan tulevan rakentamisen kannalta keskeisiä alkuvaiheita. Tiiviissä yhteistyössä kaupungin palvelusektorien, kaupunkilaisten ja eri sidosryhmien kanssa on aloitettu tavoitteiden täsmentäminen sekä rakennemallien ja vaihtoehtojen valmistelu. Valittavan mallin pohjalta laaditaan kaavaluonnos ja tarvittavien tarkistus-

SITO tänään, numero: 33

ten jälkeen aikanaan kaavaehdotus, joka on tarkoitus saattaa kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi talvella 2012.

Rovaniemellä rakennetaan Kahden suurjoen, Ounasjoen ja Kemijoen yhtymäkohdassa sijaitseva Rovaniemi on aina ollut portti Lappiin, ja sijaintinsa ansiosta siitä on luontevasti kasvanut Lapin pääkaupunki. Kaupungin esittelyn mukaan rovaniemeläisyys on virkeää kaupunkilaisuutta ja positiivista lappilaisuutta. Vuonna 2006 kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät uudeksi Rovaniemen kaupungiksi, jonka keskustaa ympäröi elinvoimainen maaseutu. Maaseutumaisuus on kaupungille leimallinen ja luonnollinen piirre. Kymmenen kilometrin säteellä kaupungin keskustasta löytää rikkumattoman luonnon rauhan - ja myös

vilkkaan kansainvälisen lentokentän sekä 85 % kaupungin 60 000:stä asukkaasta. Rovaniemen tasainen väestönkasvu, kehitys ja kansainvälistyminen on asettanut myös kaupungin keskustan sekä kaupan, hallinnon ja koulutuksen uusien haasteiden eteen. Tämä ilmenee mm. lukuisina hankesuunnitelmina ja merkittäviksi luokiteltuina asemakaavan muutosesityksinä, joita on lähes 20 kpl.

Tiivistämis- ja rakentamisperiaatteita linjataan Keskustan osayleiskaavatyön yhteydessä ratkaistaan maakunta- ja yleiskaavassa määritellyn keskusta-alueen tiivistämis- ja rakentamistapaperiaatteet sekä varataan tilaa yleiskaavan tavoitevuoden 2030 väestönkehityksestä sekä asuntokuntakoon muutoksesta aiheutu-

artikkeli

valle rakentamistarpeelle. Osayleiskaava ohjaa keskustan kaupunkialueen kaupunkikuvallista ja toiminnallista kehittämistä. Kaavamerkinnät ja -määräykset antavat asemakaavoitukselle konkreettiset reunaehdot. “Keskeisenä tavoitteena on varmistaa hyvän kaupunkiympäristön toteutuminen joustavasti yksittäisten hankkeiden yhteydessä ja kaupungin julkisen tilan suunnittelussa”, sanoo kaavoituspäällikkö Tarja Outila.

Kaupunkistrategiasta rakentamistapaohjeisiin Rovaniemen keskustan osayleiskaavatyön erityisenä piirteenä on myös rakentamistapaohjeiden laatiminen, mikä tällä kaavatasolla ei ole aivan tavallista. Ohjeiden laatijoille onkin haastetta vaikkapa osayleiskaavalla ohjattavien, kaupunki-

kuvallisesti oleellisten tekijöiden ja niiden yksityiskohtaisuuden määrittelyissä. Rakentamistapaohjeilla on yhteys kaavatyön rinnalla erillisenä kulkevaan Rovaniemen kaupungin rakennetun ympäristön laadun strategiatyöhön.

Monialainen työryhmä Keskustan osayleiskaavat yötä ohjaa tilaajana Rovaniemen kaupunki, jonka yhdyshenkilönä toimii kaavoituspäällikkö Tarja Outila. Siton työryhmässä on kaikkiaan 16 henkilöä, jotka edustavat mm. kaupunkirakenteellista ja -kuvallista, maisemallista, liikenteellistä, rakennushistoriallista, kaupallista, kunnallisteknistä, pilaantuneiden maiden, luonto-, hulevesi- ja meluasiantuntemusta. Projektipäällikkönä ja kaavan pääsuunnittelijana toimii arkkitehti, TkL Tuomo Sirkiä. K

INFO RUUTU Löytyiskö tähän jokin nosto? Ut vent quam, voloreratur maionectia core diandae dolo quosandi as dolorist quame vero minctiat omnimol uptatius aut ipsus. Udam que ommolor aut rest modio tem. Namus dolo ium et eos aut pro idenda si atis ditaspe digniaestium quissit, sum cum eum eossim re sam quaes que officiti alia vel mos remque venduciditam ni ad et volupic ipsanis quassitiam derum re cuptam qui aut de preseriatium.

Esimerkkejä kaupunkirakennetutkielmista: Turenki, Kurikka ja Loviisa

lisätietoja: ALOITUSKOKOUS

SUUNNITTELU

SELVITYKSET

TYÖPAJA 1 TAVOITTEET

RAKENNEMALLIT TYÖPAJA 2 - TESTAUS VAIKUTUSARVIOINTI

VAIHTOEHDOT NÄHTÄVILLÄ JA LAUSUNNOILLA

VAIKUTUSARVIOINTI

KAAVALUONNOS HYVÄKSYMINEN JATKOSUUNNITTELUN POHJAKSI

KAAVAEHDOTUS

VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ OSAYLEISKAAVA 2030

RAKENNUSHISTORIA RAKENNUSOIKEUS KAUPUNKIKUVA PALVELUT MAISEMA, LUONTO HULEVEDET YMPÄRISTÖHÄIRIÖT

Tuomo Sirkiä Johtava konsultti Alueiden käyttö ja kaavoitus

Tampereen Rantaväylän tulevaisuus K

ansalais- ja asukasvuorovaikutus Rantaväylän kehittämissuunnitelmista vastaavien kanssa on ollut aktiivista jo ennen Rantaväylän YVA-menettelyn alkamista. Vuoropuhelua on käyty YVA-menettelyä edeltäneen pitkän tunnelin tiesuunnitelman laatimisen yhteydessä, jonka jälkeen keskustelua on käytännössä jatkettu YVA:n aikana järjestetyissä yleisötilaisuuksissa ja tarjolla olleiden palautekanavien kautta.

Vilkasta vuoropuhelua Rantaväylän suunnitteluprosessin tavanomaisesta poikkeava käänteinen järjestys on johtanut siihen, että hankkeen suunnittelusta vastanneille toimitetuissa palautteissa ja mielipiteissä on käsitelty pääasiassa pitkään tunneliin

liittyviä epäkohtia ja kritisoitu sen toteuttamiskelpoisuutta ja tarpeellisuutta. Mielipiteissä on otettu erityisen tarkasti kantaa pitkän tunnelin rakennusteknisiin ratkaisuihin, epäilty eritasoliittymien ja tunnelien liikenteellistä toimivuutta ja turvallisuutta sekä oltu huolissaan elinympäristöön, ilmaan, pohjavesiin, maisemaan ja rakennuksiin aiheutuvista vaikutuksista rakennusaikana ja rakentamisen jälkeen. YVAmenettelyn aikana on jonkin verran kritisoitu myös vaihtoehtoon 1 suunniteltujen Santalahden ja Mustalahden eritasoliittymäratkaisujen massiivisuutta ja suunnitelman mielekkyyttä.

Runsaasti parannusehdotuksia Suuressa osassa palautteista on tarjottu jotakin vaihtoehtoista, paremmaksi kat-

sottua ratkaisumallia tai kehitysideaa ja kysytty perusteluja niiden toteuttamiselle tai hylkäämiselle. Kansalaisnäkökulmien ja ideoiden esille ottaminen on ollut suunnittelun etenemisen kannalta hedelmällistä, sillä sen myötä on voitu nähdä selkeämmin eri vaihtoehtojen puutteet ja kehittämismahdollisuudet. Esimerkiksi useissa yleisötilaisuuksissa voimakkaasti esille nostettu tarve kehittää pitkästä tunnelista yhteys kaupungin keskustaan on toiminut virikkeenä uuden alavaihtoehdon syntymiselle.

Ryhmätöiden tuloksia Yleisötilaisuudessa 16.3.2010 tehtiin ryhmätöitä, joiden tuloksena hankkeen olennaiset vaikutukset kiteytyivät keskustellen – erityisesti kiinnostivat liikenne, ilman laatu, rakentamisen aikaiset vaiku-

Armonkallion edustan Soukanlahtea ennen Kekkosentietä ja Soukkapuiston maatäyttöä. vapriikin kuva-arkisto: Ensio Kauppila 1957.

SITO tänään, numero: 33

artikkeli

lisätietoja: Ville-Mikael Tuominen Osastopäällikkö Liikenne, Tampere

Sakari Grönlund, Toimialajohtaja Ympäristö

tukset, maisema ja melu. Aiheita käsiteltiin tilaisuudessa asiantuntijaesityksissä, joiden pohjalta, mielipiteiden esittäminen yhteysviranomaiselle ympäristövaikutusten arviointiselostuksen nähtävilläoloaikana on entistä helpompaa.

Nykyisen tien parantaminen (ve 0+)

Vaihtoehdon valinta Yleissuunnitteluun valittavan vaihtoehdon valinta pohjautuu siihen, kuinka hankkeelle asetetut tavoitteet toteutuvat kussakin vaihtoehdossa ja kuinka liikennejärjestelmä-, maankäyttö-, keskustan elinvoimaisuus-, ympäristö- ja valtatietavoitteet painottuvat päätöksenteossa. Luonnollisesti valintaan vaikuttavat myös rahoitusmahdollisuudet ja toteuttamiskustannukset. Vaihtoehtojen ominaisuuksista ja ympäristövaikutuksista saat tietoa Pirkanmaan ELY-keskuksen YVA-sivuilta: www.ymparisto.fi . YVA-menettelystä sekä tie- ja yleissuunnittelusta vastaa Sito Oy yhteistyössä Pöyry Finland Oy:n kanssa. YVAmenettelyn projektipäällikkönä on FM Sakari Grönlund ja sen rinnalla käynnistyneen ja jälkeen jatkuvan yleissuunnittelun projektipäällikkönä DI Ville-Mikael Tuominen. Ilmanlaatumallinnuksen on laatinut Ilmatieteen laitos. Hankkeesta vastaavana projektipäällikkönä toimii Pekka Petäjäniemi Liikennevirastosta. K

Onkiniemen lyhyt tunneli –vaihtoehto (ve 1)

Rantaväylän pitkä tunneli –vaihtoehto (ve 2)

Tampereen Rantaväylän YVA:ssa arvioidaan Näsijärven rantavyöhykkeen kohtalonkysymyksiä, jotka ovat puhuttaneet tamperelaisia jo pitkään. Tarkasteltavat vaihtoehdot käsittävät nykyisen tien parantamisen tasoliittymiä ja liikennevalo-ohjausta kehittämällä (ve 0+), lyhyen ns. Onkiniemen tunnelin (ve 1) sekä jo aiemmin laaditun tiesuunnitelman mukaisen pitkän tunnelin (ve 2).

SITO tänään, numero: 33

artikkeli

Arseenitutkimukset infrarakentamisessa lisätietoja: Reijo Pitkäranta Vanhempi asiantuntija, FL Ympäristötekniikka

Tampereen Rantaväylän alueelta otetuista pohjavesinäytteistä ei todettu olevan ohjearvoja ylittäviä arseenipitoisuuksia. Keskustan huonosti vettä johtavan maaperän alueella pohjavesi ei tosin muuten ollut erityisen hyvälaatuista: kuvan putkesta otettu näyte pysyi vielä puolen tunnin pumppauksenkin jälkeen mustanharmaana.

Mistä kohonneet pitoisuudet johtuvat rseenia on Pirkanmaan kallioperässä luontaisesti Luonnostaan koholla olevat haitallisten aineiden pitoisuudet enemmän kuin Suomen kallioperässä keskimäärin. johtuvat yleensä kallioperän ominaisuuksista, kuten PirkanTämä johtuu alueen kallioperän arseenipitoisista minemaalla. Alueet, joissa haitta-ainepitoisuuraaleista, lähinnä arseenikiisusta. Arseenipitoisuus ei ole kuitenkaan kauttaaltaan Tampereen Rantaväylän YVA- det ovat luonnostaan koholla, eivät varsinaisesti ole pilaantuneen maan alueita. koholla, vaan arvot vaihtelevat paikoitelohjelman laatimisvaiheessa Tällaisten alueiden rakentaminen ja alulen huomattavastikin. Arseenia on myös eelta mahdollisesti pois kuljetettavan irtaimessa maaperässä, koska maaperän tuli ilmi tamperelaisten huoli maan läjittäminen ovat toisinaan hieman ainekset ovat itse asiassa alun perin lähongelmallisia. Pitääkö rakennuskohteen töisin alueen kallioperästä. Maa- ja kallioterveydelle haitallisen luonnostaan ”kontaminoitunut” maa-aines perästä arseenia kulkeutuu edelleen poharseenin mahdollisesta korvata muualta tuodulla, ohjearvot täytjavesiin. Arseenin esiintymistä Pirkanmaalla on tutkittu paljon, varsinkin vapautumisesta ympäristöön tävällä maa-aineksella? Toisaalta onko väliä, jos tätä luonnostaan ”kontaminoituGeologian tutkimuskeskuksen toimesta. kalliolouhinnan yhteydessä ja nutta” maata läjitetään alueelle, jossa pitoisuudet ennestään ovat samaa luokArseenipitoisuuden Rantaväylän louheen läjityspaikoilla. kaa tai jopa suuremmat kuin läjitettävän tunnelialueella maan? Tampereen Rantaväylän YVA-selostusvaiheessa otettiin useita kallio- ja pohjavesiRakennetun ympäristön tila näytteitä arseenipitoisuusmäärityksiä varten suunnitellulta pitYllä esitettyihin kysymyksiin ei ole yksiselitteisiä vastauksia. kän tunnelin vaihtoehdon alueelta. Tulokset olivat siinä mielessä Periaate joka tapauksessa aina on, että rakennettu ympäristö huojentavia, ettei korkeita arseenipitoisuuksia tältä alueelta löyei saa olla asukkaiden terveydelle vaarallinen eikä rakentamitynyt, vaan ne olivat alle keskiarvojen. Tulokset antavat viitteitä sessa saa siirtää haittaa myöskään toisaalle. Sekä talousvesiitä, etteivät kallioperän arseenipitoisuudet Tampereen kesden että maaperän haitta-ainepitoisuuksille on annettu raja- ja kusta-alueella ole välttämättä korkeita. Tampereella ja yleensäsuositusarvoja, joiden puitteissa kaikissa olosuhteissa pyrikin Pirkanmaalla maankamaraan kohdistuvassa rakentamisessa tään toimimaan, huomioiden myös aineiden luonnolliset tauspitää arseenipitoisuuksia kuitenkin aina kohteittain tarkkailla, tapitoisuudet. K rakennusvaiheessa tiheämmin kuin suunnitteluvaiheessa.

SITO tänään, numero: 33

nimityksiä espoo kaupunkitoimiala

Arkkitehti (SAFA) ja taiteen maisteri Ilona Mansikka on nimitetty osastopäälliköksi ja taiteen lisensiaatti, teollinen muotoilija Ulla-Kirsti Junttila on nimitetty apulaisosastopäälliköksi Kaupunkisuunnitteluosastolle 26.4.2010 alkaen. Diplomi-insinööri Leena Eväsoja on nimitetty Ulkovalaistusosaston osastopäälliköksi ja arkkitehti SAFA Marjut Kauppinen ulkovalaistusosaston apulaisosastopäälliköksi 1.1.2010 alkaen. Diplomi-insinööri Pentti Hautala jatkaa ulkovalaistusosastolla asiantuntijatehtävissä.

rata ja rakenne

Tekn. yo. Olli Kontkanen on nimitetty melumallintajaksi / nuoremmaksi suunnittelijaksi Ympäristötekniikan osastolle 15.3.2010 alkaen.

rakennuttaminen

Ins. AMK Mikko Honkonen on nimitetty projektipäälliköksi Infrarakennuttamisen osastolle Joensuuhun 1.4.2010 alkaen. Diplomi-insinööri Susanna Leinonen on nimitetty osastopäälliköksi Infrarakennuttamisen osastolle 1.11.2009 alkaen.

tietotekniikka

IT-tradenomi Henrik Asplund on nimitetty järjestelmäasiantuntijaksi Tietotekniikkatoimialalle 29.1.2010 alkaen.

Diplomi-insinööri Ari Savolainen on nimitetty johtavaksi asiantuntijaksi Silta ja rakenneosastolle 8.2.2010 alkaen.

Ohjelmistot osastolle on nimitetty sovelluskehittäjiksi tekn. yo. Matti Sironen 19.10.2009 alkaen ja tekn. yo. Jaakko Ruutiainen 26.10.2009 alkaen.

Insinööri AMK Saara Vihma on nimitetty suunnitteluassistentiksi Rataosastolle 2.11.2009 alkaen

hallinto

tie ja liikenne

Insinööri Kari Kotro on nimitetty osastopäälliköksi Tieosastolle 1.8.2010 alkaen. Insinööri Rauno Tuominen on nimitetty tiejohtajaksi 1.1.2010 alkaen vastuualueenaan tiesuunnittelun koordinointi Sito-konsernissa. Insinööri AMK Janne Turpeinen on nimitetty nuoremmaksi suunnittelijaksi Tieosastolle 8.1.2010 alkaen. Insinööri AMK Tommi Eskelinen on nimitetty Esisuunnitteluosaston osastopäälliköksi ja diplomi-insinööri Maija Ketola esisuunnitteluosaston apulaisosastopäälliköksi 1.1.2010 alkaen. Esisuunnitteluosastolle on nimitetty tekn. yo. Juuso Virtanen nuoremmaksi suunnittelijaksi 5.3.2010 alkaen, tekn. yo. Elina Rundell nuoremmaksi suunnittelijaksi 11.1.2010 alkaen ja suunnitteluassistentti Mari Paju suunnitteluassistentiksi 23.11.2009 alkaen. Liikenneosastolle on nimitetty sähköpiirtäjä Minna Leppo suunnitteluassistentiksi 1.12.2009 alkaen ja tekn. yo. Kaisa Mäkinen nuoremmaksi suunnittelijaksi 5.1.2010 alkaen.

ympäristö

MMM Satu Pääkkönen on nimitetty Ympäristökonsultointiosaston osastopäälliköksi 1.1.2010 alkaen. FM Mirka Härkönen jatkaa apulaisosastopäällikkönä. Insinööri AMK Anne Määttä on nimitetty osastopäälliköksi ja FM Lauri Erävuori apulaisosastopäälliköksi Ympäristötekniikan osastolle 1.1.2010 alkaen.

Diplomi-insinööri Emmi Härkönen on nimitetty HR-assistentiksi 2.3.2010 alkaen.

kuopio

KTM Sanni Rönkkö on nimitetty logistiikka-asiantuntijaksi Kuopioon 2.1.2010 alkaen.

oulu Siton Oulun toimiston vetäjäksi ja Pohjois-Suomen aluejohtajaksi on kutsuttu insinööri Kari Kuvaja vuoden 2010 alusta. Diplomi-insinööri Eerik Jarkko on nimitetty liikennesuunnittelun johtavaksi konsultiksi 8.2.2010 alkaen. Insinööri Juha Vikiö on nimitetty tie- katusuunnittelun vanhemmaksi asiantuntijaksi 8.2.2010 alkaen. Insinööri (AMK) Antti Naamanka on nimitetty silta- ja rakennesuunnittelijaksi 8.2.2010 alkaen. Tekniikan lisensiaatti Kati Kiiskilä on nimitetty iikennesuunnittelun johtavaksi konsultiksi l 1.3.2010 alkaen.

rovaniemi

Diplomi-insinööri Matti Kivelä on nimitetty silta- ja rakennesuunnittelun johtavaksi konsultiksi 1.2.2010 alkaen.

tampere

Tekn. yo. Anna Korpinen on nimitetty nuoremmaksi suunnittelijaksi Liikenneosastolle 1.4.2010 alkaen.

SITO tänään, numero: 33

palvelu

LOUHI on selainpohjainen palvelu suurten hankkeiden kokonaisvaltaiseen tiedonhallintaan. LOUHI kokoaa ja julkaisee tietoja monipuolisesti ja reaaliaikaisesti eri tietolähteistä. Palveluun voidaan suunnitelmien, seurantatietojen ja erilaisten kartta-aineistojen lisäksi tuoda mm. valokuvia, poikkileikkauskuvia, 3D malleja ja pohjatutkimusaineistoja. LOUHI tarjoaa myös monipuoliset välineet tietojen analysointiin ja teemoitukseen.

LOUHI - Kokoavat tietopalveluratkaisut Yksi palvelu huolehtii koko projektin elinkaaren ajan

LOUHI tarjoaa

• •

• • •

suunnitelmien tallentamisesta, jakamisesta, esittämisestä. maaston mittaustietojen ajantasaisesta julkaisusta ja varastoinnista. ympäristö-, seuranta- yms. aineistojen jakelusta (esim. painumat, suojelualueet, melutiedot). yleisöpalautteen keräämisestä ja analysoinnista sekä tarjoaa vuorovaikutuskanavan palautteisiin vastaamiseksi. tietojen jakelusta eri käyttäjäryhmille.

•

intranetin tilaajan omaan käyttöön. extranetin yhteydenpitoon esim. konsulttien, urakoitsijoiden ja ympäristöviranomaisten kanssa. julkisen palvelun hankkeen esittelyä ja palautteen keräämistä varten.

Louhi on monipuolinen väline hankkeiden tiedonhallintaan mm. raportointiin, analysointiin, seurantaan ja viestintään.

SITO tänään, numero: 33

palvelu

AINO - Aineistojen hallintapalvelut

AINO on nykyaikainen ratkaisu ulkoistuspalvelulle tai tauston nykyaikainen ratkaisu aineisto- ja taustakarttatarpeisiin tai ulkoistuspalvelulle. Palvelun avulla hallitaan suurta eri lähteistä kerättyä aineistomassa. AINO – Aineistojen hallintapalvelun käyttäjät saavat avaimet käteen palveluna koko organisaation tarvitsemat paikkatietoaineistot yhden lukuun periaatteella ja suoraan omiin tietojärjestelmiin sopivassa muodossa.

AINO palvelu sisältää: • • • •

aineistojen toimituksen ja jakelun eri toimijoille yhteensopivassa muodossa. aineistojen säännölliset päivitykset. aineistojen laadullisen, teknisen, toiminnallisen ja tietosisällöllisen harmonisoinnin. käyttöoikeussopimusten ylläpidon ja hallinnan sekä laskujen käsittelyn.

Kahden kunnan harmonisoidut aineistot valmiina käytettäväksi.

SITO tänään, numero: 33

artikkeli

Sito mukana tukemassa Operaatio Täktominlahtea H

kirjoittanut: Ari Heinilä ankoniemellä sijaitseva ainutlaatuinen Täktominlahti projektin vetäjä, kuvaaja: Ari Heinilä kärsii rehevöitymiestä. Lahden pelastamiseksi on lisätietoja sitolla antaa: Mikko Ristikangas perustettu Operaatio Täktomilahti, jonka avulla pyritään löytämään keinoja rehevöitymisen vähentämiseen ja lahden eheytymiseen. Operaatiossa tutkitaan valumavesiä ja vesistöä sekä selvitetään mistä rehevöittävät päästöt ovat peräisin. Yhtenä parantamisvaihtoehtona pidetään kosteikkoalueen rakentamista laskuojien yhtymäkohtaan. Operaatio toteutetaan pääosin lahjoitusten avulla ja Sito on tukenut hanketta lahjoittamalla operaation käyttöön LOUHI-palvelun, johon kerätään hankkeen suunnitelma- ja tutkimustiedot sekä kansalaispalautteet. Täktominlahti (Täktbukten) on upea ja ainutlaatuinen Operaatio Täktominlahti -hankkeessa, ennen kaikkea keräämerenlahti Hankoniemellä. Hankoniemen eteläranta on uloimmällä aineistoa, jonka avulla lahden nykytila ja ekologiset proman Salpausselän reuna-aluetta. Sieltä löytyvät kaikki Salpaussessit voidaan selvittää. Kartoitukset on tarkoitus tehdä ensisiselän reunamoreenille ominaiset merelliset luontotyypit: jaisesti yhteistyössä asemalla toimivien kurssien kanssa, jolloin hiekka- ja dyynirannat, merenalaiset niityt ja lintulahdet. Omaopiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus sisäistää tutkimustulosten leimaisina ja arvokkaina luontokohteina Täktomin merenlahdet sovellettavuus käytännön ympäristöhaasteita kohdattaessa. on liitetty Natura 2000 -ohjelmaan. Arvokkaina lintuvesinä lahValumavesiä tutkitaan ja näytteitä otetaan eri vuodenaidet kuuluvat myös lintuvesien suojeluohjelmaan. koina. Näin selvitetään mistä lähteistä rehevöittävät päästöt Etelään aukeava lahti on noin neliökiloovat peräisin. Suurin osa vuosittaisesta ravinmetrin kokoinen matala, hiekkapohjainen nekuormituksesta saattaa tulla lyhyinä piikTäktominlahti on upea allas, joka on syvimmältä kohdaltaan vain keinä mm. sulamisvesien mukana ja näytteennoin 4 metriä. Lahden suuaukon syvyys on otoissa pyritään osumaan näihin. Samalla ja ainutlaatuinen keskimäärin hiukan yli metrin. On todennäkartoitetaan lahden ja rantojen tila, kasvisto, köistä, että vesi vaihtuu altaassa huonosti ja kalakanta sekä pohjan tila, happipitoisuudet ja merenlahti Hankonieallas kerää lahoavaa kasvi- ja levämassaa, sedimentit. mellä. Omaleimaisina ja joka rehevöittää sitä. 30 vuodessa kaislikot Lahden rehevöitymistä edesauttavat valuovat vallanneet hiekkarannat ja rihmalevät mavesien mukana tulleet typpi- ja fosforiyhdisarvokkaina luontokohverhoavat vesikasveja, minkä takia uiminen teet ja johdannaiset. Tästä syystä tutkimukset teina Täktomin merenon vastenmielistä ja virkistyskäyttö lähes aloitettiin valuma-alueen kartoituksesta. Piemahdotonta. Osa lahdella tapahtuvasta merenlahden suhteellisen laaja valuma-alue lahdet on liitetty Natura nen muutoksesta on ihmisen aiheuttamaa, osa alkaa Hanko-Helsinki tien viereisiltä, Hangon jäätilanteesta ja myrskyistä johtuvaa vaihVapaasatama Oy:n autokentiltä. Mukana on 2000 -ohjelmaan. telua, ja osa johtuu jääkauden jälkeisestä myös Täktomträsk -suoalue, peltoja sekä golfmaan kohoamisesta, mikä jatkuu yhä. ja lentokenttä. On todettu, että suurin osa valumavesistä yhdistyy TäktominMistä valumavedet tulevat tien pohjoispuolella, lentokentän päädyssä isoon laskuojaan. Näin Helsingin Yliopiston Tvärminnen Eläinlääketieteellinen asema ja ollen tämä laskuoja, joka laskee Täktominlahteen Kobben-niemen Metsähallitus ovat erittäin kiinnostuneita lähialueensa ja hallinviereen, on avainasemassa vähennettäessä lahden kuormitusta. noimiensa vesialueiden tilasta. Asema onkin innolla mukana Tulosten kokonaisvaltaisessa tarkastelussa lähtökohtana

SITO tänään, numero: 33

on luoda kuva lahden nykyisestä ekologisesta tilasta. Tarkasteltavia seikkoja ovat mm. ravinne- ja klorofyllimittausten esille tuomat kuormitus- ja rehevöitymistiedot, vesikasvien kyky sitoa lahden ravinteita, vesikasvillisuuden mahdollisesti ilmentämät rehevöitymisongelmat , lajisto, näkinpartaisten kunto ja päällyskasvusto sekä pohjaeläinten esiintymisen indikoima pohjan happitilanne. Tulosten avulla voidaan pohtia toisaalta toimenpiteitä, jotka tukevat ja suojelevat lahden ekologisesti hyvin toimivia prosesseja, ja toisaalta veden laatua parantavia toimenpiteitä.

Kosteikkoalue valumavesien yhtymäkohtaan Kosteikkoalue on pysyvästi tai ainakin suurimman osan vuodesta veden peittämä ja sen kasvillisuus on tyypillistä vesi- ja rantakasvillisuutta, joka on tottunut niukkahappisiin olosuhteisiin. Kosteikon tärkeimpänä mekanismina on veden virtauksen hidastaminen. Sen myötä kiintoaines ja siihen sitoutuneet ravinteet laskeutuvat kosteikon pohjaan. Pohjassa ravinteet sedimentoituvat tai ovat kosteikkokasvillisuuden ravintona ja esim. mikrobitoiminnan kautta vapautuvat ilmakehään. Perustamalla kosteikko parannetaan myös valmiuksia vähentää tulvahaittoja, peltoeroosiota ja niiden aiheuttamaa ravinnepiikkiä. Tavoitteena olisi, että yläjuoksulta korkean vesimäärän aikaan vauhdilla virtaava vesi hidastuu patojen, altaiden ja kosteikon vaikutuksesta siten, että kosteikosta valuva vesi tihkuu hiljalleen ja kirkkaampana muualle vesistöön. Kosteikon katsotaan olevan erinomainen ratkaisu Täktominlahden pelastustoimissa. Nyt auto-, lento- ja golfkentän sekä peltojen valumavedet ravinteineen ja kiintoaineineen hulahtavat lahteen.

WWF:n asiantuntija, Elina Erkkilän, arvion mukaan kosteikkoalue voitaisiin rakentaa paikallisten maanomistajien tuella. Kosteikko voitaisiin rakentaa esimerkiksi hyödyntämällä paikallisen maanviljelijän Mikael Winbergin peltojen kastelutarkoitukseen rakentamaa allasta laajentamalla sitä lentokentälle päin. Maanviljelijä Mikael Winberg onkin kiitettävällä tavalla osallistunut operaation tukemiseen.

Operaation rahoitus Operaatio toteutetaan lahjoitusten turvin. Varainhankintaa varten on perustettu WWF:n hallinnoima tili, jonne lahjoitukset voi suorittaa: www.wwf.fi/pelastataktom. Operaatiota on tukemassa myös erilaisia organisaatioita. WWF on luvannut suunnitella kosteikkoalueen, Helsingin Yliopisto suorittaa tutkimustyöt ja SITO tarjoaa operaation käyttöön karttapohjaisen LOUHI - kokoavan tietopalvelun, johon tallennetaan operaation suunnitelma- ja tutkimustiedot. Palvelun avulla asiasta kiinnostuneet ja operaation jäsenet pääsevät tutkimaan tilannetta ja pystyvät seuraamaan operaation etenemistä sekä antamaan palautetta. Palvelun avulla voi helposti paikallistaa yksittäisiä alueita, hahmottaa kokonaisuuden ja lisäksi palvelusta löytyy erilaisia karttoja ilmakuvasta aina maarekisteritietoihin asti. Kartalta voi klikata auki valokuvia sekä mittaus- ja tutkimustuloksia. Lisäksi mukana on useita muita tahoja, operaation omat www-sivut löytyvät osoitteesta: www.pelastataktom.fi Tavoitteena on pelastaa Täktominlahti.

SITO tänään, numero: 33

Sitos svenskspråkiga hemsidor publicerade! Våra svenskspråkiga hemsidor har nu öppnats. På hemsidorna hittar ni bl.a information om våra tjänster och referensprojekt. De svenskspråkiga hemsidorna hittar ni via länken: www.sito.fi/sv Mera information om vår svenskspråkiga service samt konsulteringsoch experttjänster kommer på hösten. Glad sommar!

Siton ruotsinkieliset kotisivut julkaistu! Ruotsinkieliset kotisivumme on nyt avattu on nyt julkaistu. Kotisivuilta löydätte tietoa muun muassa palveluistamme ja referenssiprojekteista. Ruotsinkieliset sivut löytyvät linkin kautta: www.sito.fi/sv Lisää tietoa ruotsinkielisistä konsultointi- ja asiantuntija palveluistamme tulee syksyllä. Hauskaa kesää!

Uusi toimisto Oulussa Sito on vahvistanut aluetoimintaansa perustamalla toimiston Ouluun. Toiminta on käynnistynyt tammikuussa 2010. Sito Oulun päätoimialoina ovat teiden, katujen ja siltojen esi- ja hankesuunnittelu sekä erilaiset liikenneselvitykset. Sito Oulu muodostaa yhdessä Rovaniemen toimiston kanssa toiminnallisen kokonaisuuden, joka toimii yhteistyössä Siton muiden aluetoimistojen ja toimialojen kanssa. Oulun toimiston vetäjäksi ja PohjoisSuomen aluejohtajaksi on kutsuttu insinööri Kari Kuvaja.