SITO TÄNÄÄN #34 JOULUKUU 2010

#34 JOULUKUU 2010

SITOTÄNÄÄN

sito-yhtiöiden tiedotuslehti

teemanumero kaupunki Haastattelut: Raimo K. Saarinen, Jaakko Ylinampa, Hanna Keskinen, Matti Kokkinen Oulun olohuone Rotuaari uudistuu sivu 10 Joensuun Penttilänranta – unelma joen suussa sivu 14 Kunnioitusta sääntöjen sijaan – Shared Space eli yhteinen katutila sivu 16

SITO tänään, numero: 34

1

pääkirjoitus

Vihreä Kaupunki

Pyysin 7-vuotiasta kertomaan mitä sana KAUPUNKI tuo mieleen. Ekaluokkalaisen suusta pölähti tajunnan virtana: – Siellä on paljon autoja, saasteita, korkeita taloja, ei ole ruohoa … paljon, kivimaa, kulkee paljon busseja, ei juurikaan näy puita, asuu monia tuhansia ihmisiä, kaupungissa on kaikenlaista.

Lapsen mielikuvamaailma ja meidän aikuisten tavoitteet Vihreästä Kaupungista, joka on suunniteltu ja toteutettu ympäristöllisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävistä komponenteista eivät vielä kohtaa Shared Space -periatteen mukaisesti (kts. sivut 16-19).

Tässä lehdessä kerromme 10 esimerkkiprojektin kautta, mitä KAUPUNKI tarkoittaa Sitolle. Tiivistetysti se tarkoittaa monipuolisia kaupunki ja kuntasektorin palveluita, jossa Siton infra-, liikenne-, ympäristö- ja ICT-osaaminen yhdistyvät asiakastamme kiinnostavalla tavalla.

Toivotan kaikille lehden lukijoille hyvää joulunodotusta, valkoista joulua ja menestyksekästä vuotta 2011.

Kimmo Anttalainen, päätoimittaja

toimitus Sito tänään on Sitoyhtiöiden tiedotuslehti ■ JULKAISIJA

Sito Oy, Tietäjäntie 14, 02130 Espoo Puhelin 020 747 6000 Faksi 020 747 6111 etunimi.sukunimi@sito.fi www.sito.fi

3

Haastattelu: Helsingin kaupungininsinööri Raimo Saarinen

5

Pisara-radan asemapaikat ja linjaus ovat tarkentuneet

6

Keskuskadun 1. vaihe valmistuu jouluksi

8

ARSKA – rakennuspiirustukset kätevästi Internetistä

10 Oulun olohuone Rotuaari uudistuu

Haastattelu: Jaakko Ylinampa, Oulun kaupunki

■ PÄÄTOIMITTAJA

12 Valkoisenlähteentien suunnittelu vuosina 2005 - 2010

Kimmo Anttalainen

■ TOIMITTAJA

14 Joensuun Penttilänranta – unelma joen suussa

■ HAASTATTELUT

18

Marita Laatikainen DDT-Communications, Dakota Lavento Kansikuva: ©Laine Johanna, SK Oy Sito on infran, liikenteen ja ympäristön moniosaajayritys, joka on perustettu 1976. Palvelutarjontamme kattaa konsultoinnin, suunnittelun, rakennuttamisen, kunnossapidon ja tietotekniikan. Sitolla on toimistot seitsemällä paikkakunnalla Suomessa. Sito on avaintyöntekijöidensä omistuksessa oleva suomalainen asiantuntijayritys, jonka palveluksessa on yli 350 alan ammattilaista.

2

sisältö

SITO tänään, numero: 34

Haastattelu: Hanna Keskinen, Vantaan kaupunki

16 Kunnioitusta sääntöjen sijaan – Shared Space eli yhteinen katutila Shared Space – tapaus Kuopio

20 Itämetron ja Majvikin metron esiselvitykset 21 Haastattelu: Matti Kokkinen, Länsimetro Oy 22 Tapiolan keskustan kehittäminen 24 Tehdään virtuaalimalli ja kaikki ymmärtävät 26 Naturlig dagvattenhantering i ett småhusområde i Mariehamn 26 Kaupunkien kuntokartoitukset 27 Nimityksiä, Uutisia

haastattelu: Dakota Lavento

Helsingin kaupungininsinöörin arkeen kuuluu

näyttäviä suurhankkeita ja arkista aherrusta K

aupungininsinööri on tärkeä viranhaltija – kuten vanKaupungininsinöörin aika kuluu monenmoisissa kokouksissa ja hoissa suomalaisissa elokuvissa sanottaisiin: iso vistyöryhmissä vetäjänä tai osallistujana, yleisten töiden lautakunkaali ja herra. Mitä suuremmasta kunnasta on kysynan kokouksissa esittelijänä sekä tarvittaessa kaupunginhallimys, sitä haastavampi hänen tehtävänkuvansa on. Jotta työ tuksen ja valtuuston kokouksissa asiantuntijana silloin, kun tulisi hoidetuksi onnistuneesti, kaupungininsinööriltä edellytehänen alueensa asioita käsitellään. tään laaja-alaista kokemusta tekniTietokoneen äärellä istumiselsen toimen alueelta, hyviä suhteita takaan Saarinen ei voi välttyä. niin kunnan sisällä kuin yhteistyöSuurimpana projektina työn alla on kumppaneihinkin ja myös poliittista Rakennusviraston strategia. vainua.

Kaupungininsinööri on paljon Miellyttävästä persoonallisuuvartijana. Rakennuttajana viraston desta ja karismastakaan ei ole haitprojektit ulottuvat uusien kaupuntaa, sillä varsinkin suurissa kaupunginosien luomisesta leikkipuiston geissa kaupungininsinööri näkyy korjauksiin ja kadunvarsilehmusnykyisin myös julkisuudessa. Helsinten uusimiseen. Kaikki ne ovat kaugissä häntä haastatellaan tv-uutipunkilaisten kannalta tärkeitä sissa ja siteerataan sanomalehdissä, hankkeita, jotka ansaitsevat yhtä Kaupungininsinööri Raimo K. Saarinen kuva: Roy Koto kun talvi yllättää lumenpoistajat tai läisen panostuksen.

Senaatintori vuokrataan ulkopuolisten käyttöön.

Saarisen kaudella päästään pitkälle vanhoille satamaKaupungininsinööriltä voi odottaa kokemusta, näkemystä, alueille rakennettavien uusien kaupunginosien osalta. Voi odottietämystä ja mielipiteitä. Niitä Helsingin kaupungin suhteellitaa, että kaupungininsinööri saa jätettyä omankin jälkensä niin sen tuoreella kaupungininsinööri Raimo K. Saarisella on roppasuunnittelu- kuin vielä toteutusvaiheessakin. kaupalla. Lisäksi hän on oikein harvinaisen leppoisa ja miellytUudet kaupunginosat ovat monipuolista ja myös varsin tävä mies. näyttävää rakentamista. Helsingin kaupunki voi todella näyttää osaamisensa. Lopputulokset voivat olla modernin kaupunkiraHallintoa ja suuria hankkeita kentamisen loistoesimerkkejä, joita tullaan kopioimaan muualVaikka diplomi-insinööri Saarinen onkin nykyisessä tehtäväslekin maailmalle. sään uusi – hän astui virkaansa syyskuun alussa – se on kiemu– Tietyllä tavalla satama-alueiden suunnittelu ja rakentamiroineen ehtinyt tulla hänelle varsin tutuksi vuosien mittaan alainen on helpompaa kuin esimerkiksi täydennysrakentaminen olesen näkökulmasta. Saarisen edellinen pesti Helsingin massa olevaan kaupunkirakenteeseen. Käsissähän on eräänlairakennusviraston katu- ja puisto-osaston osastopäällikkönä nen tabula rasa, suuri asfalttikenttä, joten liikkeelle lähdetään merkitsi osaston toimintaan liittyvien tehtävien lisäksi kaupuntyhjältä pöydältä, Saarinen huomauttaa. gininsinöörin tuuraamista niin esittelijänä yleisten töiden lautakunnassa ja kuin käytännön hallinto- ja johtamistehtävissäkin.

Työ ei lopu tekemälläkään Kaupungininsinööri toimii rakennusviraston päällikkönä.

Omaleimaisen, viihtyisän kaupunginosan luominen kaikkine palAlaisia Raimo Saarisella on nykyisin 450, joskaan kaikkein veluineen mahdollisimman ekologisesti toteutettuna on suuri kanssa hän ei ole varsinaisesti henkilökohtaisesti tekemisissä. haaste. Sen nitominen luontevaksi osaksi toimivaa kaupunkira-

SITO tänään, numero: 34

3

haastattelu kuva: Dakota Lavento ...jatkuu edelliseltä sivulta

kennetta on toinen. Ristivetoa uusien ja vanhojen kaupunginosien välillä on vältettävä. On panostettava vanhojen alueiden viihtyisyyden kehittämiseen, täydennysrakentamiseen ja palvelujen parantamiseen läpi kaupungin.

Asuinalue ei myöskään koskaan ole valmis eikä niitä voi jättää selviämään omillaan. Väestörakenne muuttuu monilla asuinalueilla luontaisesti. Alunperin lapsiperheitä houkutellut alue vanhenee asukkaiden mukana. Päiväkotien ja leikkipuistojen käyttö vähenee eikä elintarvikeliikkeille riitä ehkä enää tarvittavaa asiakaspohjaa.

Joustava kaupunkirakenne sallii vähällä käytöllä olevien tilojen muuntamisen soveliaaseen käyttöön, esimerkiksi harrastustiloiksi, palvelukeskuksiksi, oleskelupuistoiksi tai miksipä ei vanhusten leikkipuistoiksi.

Saarisen mukaan tässä kehittämisessäkin on ongelmansa.

– Joutomaiden käyttöönotto rakennusmaaksi on joskus kohdannut voimakasta vastustusta, kun asukkaat ovat jo ehtineet tottua siihen jonkinlaisena puistona. Uudisrakentamisen myötä palveluja voidaan kuitenkin paremmin säilyttää. Näinhän on käynyt esimerkiksi Myllypurossa, hän kertoo.

Palvelut paremmiksi Rakennusviraston strategian luomisessa on suureksi hyödyksi Saarisen pitkä kokemus kaupungin teknisestä toimesta. Hänelle on muodostunut vankka näkemys siitä, miten palvelut voitaisiin hoitaa nykyistä paremmin ja tehokkaammin ei vain Helsingissä, vaan koko metropolialueella.

– Koko kaupungin palvelutarjontaa tulisi ryhtyä tarkastelemaan aivan toisenlaisesta, nimenomaan palveluiden käyttäjän näkökulmasta. Nyt kokonaisuus on pirstoutunut varsin itsenäisesti toimiviksi virastoiksi, joilla on omat, tarkkaan määritellyt tehtävänsä. Niiden väliin jää aukkoja, päällekkäistä työtä tehdään ja yhteistyö toimii joskus paljon heikommin kuin pitäisi.

Nämä rajapinnat on käytävä läpi. Asukkaan kannalta on turhauttavaa juosta monella luukulla saadakseen yhden asian hoidettua, hän sanoo.

Metropolialueen sisäinen yhteistyö on edistynyt vuosien mittaan, toimivina esimerkkeinä vaikkapa joukkoliikenne ja tuoreehko Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Yhteistyötä varmasti kehitetään missä se vain on järkevää.

Työtä riittää esimerkiksi alueen infran kehittämisessä. Saarinen ottaa esimerkiksi pyörätieverkoston. Työmatkojaan ainakin muutaman kerran viikossa kotoaan Tikkurilasta Kasarmikadulle pyöräilevä kaupungininsinööri tunteekin pyörätiever­koston nykytilan varsin tarkkaan.

Pääkaupunkiseudun työmatkapyöräilyn lisääntymisen hidasteena on pitkälti juuri huono pyörätieverkosto ja turvattomuus liikenteen seassa. Pimeään vuodenaikaan Saarisenkin työmatkat pyörän selässä takaavat riittävästi jännitystä päivään. – Käytän kyllä heijastavia turvaliivejä ja pyörässä on valot niin edessä kuin takana, mutta silti joskus hieman aamu-unisten autoilijoiden seassa huolestuttaa, hän sanoo.

4

SITO tänään, numero: 34

Kasarmintori on näyttävä osa Helsingin kaupunkikuvaa. Kuvattavaksi asettuva kaupungininsinööri Raimo K. Saarinen silmäilee ympäristöään tottuneesti.

Design-pääkaupunki 2012-hanke tulee näkymään hänen mukaansa voimakkaasti kaupunkikuvassa. – Design on ajattelutapa, jolla on vaikutusta kaikkeen, mitä kaupungissa teemme. Tämän näkökulman omaksuminen on haaste aina alueiden parantamisesta opastuskylttien kehittämiseen, hän kertoo.

Uusia saavutuksia Saarinen sanoo päätyneensä kuntatekniikkaan tavallaan sattumalta. Helsingin kaupunki tuli vesi-insinööriksi suuntautuvalle opiskelijalle tutuksi kesäharjoittelijana jo 1975 ja vakituinen työsuhde kaupungilla alkoi vuonna 1978. Hän on työskennellyt myös tuotantojohtajana Vantaan kaupungilla ja Helsingin kaupungin vesi- ja viemärilaitoksella rakennuttamispäällikkönä, toimistopäällikkönä, jaospäällikkönä ja suunnitteluinsinöörinä.

Tänään mennessä Saarinen on tottunut pitämään suurimpana saavutuksenaan Viikinmäen jätevedenpuhdistuslaitoksen valmistumista. Hän toimi hankkeen pääsuunnittelijana ja rakennuttajapäällikkönä.

– Puhdistamon valmistumisen jälkeen tunsin, että nyt maailma tuli valmiiksi. Se on hieman outo ajatus nelikymppiselle.

Siksi olikin hyvä muuttaa vähän suuntaa ja siirtyä takaisin rakennusvirastoon, jossa haasteet olivat taas uusia ja innostavia, Saarinen muistelee.

Ja niitähän Jätkäsaaren, Kalasataman, Östersundomin, Pasilan, Kruunuvuoren ja Kuninkaankolmion kanssa riittää. K

artikkeli

Pisara-radan asemapaikat ja linjaus ovat tarkentuneet

kuva: Timo Huhtinen

H

elsingin keskustan tunnelissa alittavan Pisara-radan yleissuunnittelu ja YVA ovat loppusuoralla. Työssä suunnitellaan kolme vaihtoehtoa, joiden linjaus ja asemien paikat on saatu kohdalleen.

Pisara-radan yleissuunnittelu on edennyt hyvin. Uusia tunneliasemia on suunniteltu Töölöön, Keskustaan ja Hakaniemeen, pitkän tunnelin vaihtoehdossa lisäksi Alppilaan ja Pasilaan.

Jokaisesta asemasta on tarkasteltu useita vaihtoehtoja. Keskustan asemasta vertailtiin nykyisen metrotunnelin pohjois- ja eteläpuolelle sijoittuvia vaihtoehtoja. Näistä jatkosuunnitteluun valittiin eteläisempi, maanalaisen asemakaavan mukainen ratalinjaus.

Suunnittelu jatkuu asemien pystykuilujen ja teknisten tilojen tarkemmalla suunnittelulla. Asemasuunnittelu on jaettu Sito Oy:n ja Arkkitehtitoimisto HKP Oy:n kesken.

Rata- ja tunnelisuunnittelun osalta vaativimpia kohteita ovat olleet tunnelien alkuosat, joissa on optimoitu radan pituuskaltevuutta ja kalliokaton riittävyyttä. Aivan kaikissa kohdissa ei voida välttyä tunnelien kaivamiselta maan pinnalta. Rata- ja tunnelisuunnittelu on vielä kesken pitkän tunnelin vaihtoehdoissa Pasilan ja Käpylän välillä.

Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) etenee vauhdilla, kun ratkaisut ovat tarkentuneet. Yleissuunnitelmasta pidetiin yleisötilaisuus Helsingin kau-

punkisuunnitteluviraston Laituri-näyttelytilassa Kampin Narinkkatorilla 2.12.2010. Marraskuussa hankkeelle on avattu myös karttapalautejärjestelmä.

Pisara-radan yleissuunnitelma ja YVA valmistuvat keväällä 2011. K

lisätietoja: Timo Huhtinen Projektikoordinaattori ja ympäristövaikutusten arviointi

Seppo Veijovuori Projektipäällikkö ja ratasuunnittelu

Liikenneviraston ja Helsingin kaupungin tilauksesta Sito tekee Pisara-radan yleissuunnittelua ja ympäristövaikutusten arviointia (YVA). Pisara-rata on Helsingin kantakaupungin alittava rautatie, jossa junat kulkevat kahdessa vierekkäisessä kalliotunnelissa. Lisäksi suunnitellaan uusia maanalaisia rautatieasemia.

Yleissuunnittelu ja YVA tuottavat tietoa hankkeen vaihtoehdoista, ympäristövaikutuksista ja kustannuksista. Ratahankkeen toteuttamisesta ei ole tehty päätöksiä. Jos hanke päätetään toteuttaa heti yleissuunnittelun ja YVAn valmistumisen jälkeen ja sille löytyy rahoitus, rata voi olla käytössä noin kymmenen vuoden kuluttua.

Nykyisin Pasilan ja päärautatieaseman välille ei ruuhka-aikaan mahdu juurikaan uusia junavuoroja.

Pisara mahdollistaa junien läpiajon Helsingin keskustan ali, mikä lisää merkittävästi junaliikenteen kapasiteettia ja toimintavarmuutta. Pisara-radalle siirtyy Espoon, Keravan ja Kehäradan kaupunkirataliikenne ja päärautatieasemaa käyttää kaukoliikenne ja taajamaliikenne.

SITO tänään, numero: 34

5

artikkeli

Keskuskadun 1. vaihe valmistuu jouluksi Siton monivuotinen työ Helsingin ydinkeskustassa saa komea päätöksen, kun Keskuskadun kävelykadun 1. vaihe välillä Pohjoisesplanadi - Aleksanterinkatu valmistui marraskuun lopussa.

H

elsingin Keskuskadun suunnittelu käynnistyi kaupunkikuvallisella yleissuunnitelmalla syyskuussa 2005 samaan aikaan Kalevankadun ja Yrjönkadun kävelypainotteisten osien suunnittelun kanssa. Keskuskadun suunnittelun tavoitteena oli muodostaa Keskuskadusta Helsingin ydinkeskustan merkittävin jalankulkukatu. Kadun sijainti rautatieaseman, Rautatientorin bussiterminaalin ja Kaivokadun metroaseman välittömässä läheisyydessä sekä sen asema keskustan itä-länsisuuntaisia liikekatuja yhdistävänä katuna tekevät kadusta liikenteellisesti erittäin merkittävän, sillä kadun jalankulkijamäärät ovat aina olleet huomattavan suuret.

Keskuskatu osaksi kävelykeskustaa Kävelykaduksi muuttuessaan Keskuskatu yhdistää aiemmat jalankulkualueet kokonaisuudeksi, jota voidaan jo kutsua kävelykeskustaksi. Se mahdollistaa jalankulkijan ehdoilla tapahtu-

6

SITO tänään, numero: 34

van liikkumisen Helsingin ydinkeskustan kortteleissa, joihin keskittyvät alueen merkittävimmät kaupalliset palvelut. Lisäksi Keskuskadulta tulee olemaan useita korttelien sisäisiä maanalaisia jalankulkuyhteyksiä sekä Asematunneliin että Foorumiin ja Kampin keskukseen.

Suunnittelijoiden haasteellisena tehtävänä oli suunnitella Keskuskadusta Helsingin ensimmäinen ”oikea kävelykatu”, jolla huoltoajo voidaan pitkällä tähtäimellä poistaa lähes kokonaan huoltotunnelijärjestelyillä. Uusien pysäköinti- ja huoltojärjestelyjen ansiosta Keskuskatu voidaan varata selkeästi jalankulkuliikenteelle ja estää ajoneuvo- ja huoltoliikenteen häiritsevä vaikutus kadun toimivuuteen ja katukuvaan.

Vaativa suunnittelukohde Kadun keskeisestä sijainnista ja merkittävyydestä johtuen suunnittelulle on asetettu erittäin suuret kaupunkikuvalliset,

lisätietoja: Paavo Åvist Projektipäällikkö Osastopäällikkö Kaupunkitekniikka

tekniset ja esteettiset laatutasotavoitteet. Katuympäristösuunnitelman lähtökohtana on Keskuskadun rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristökokonaisuus.

Julkiset katutilat tuli rakentaa kaupunkikuvallisesti materiaaleiltaan ja kadunkalusteiltaan korkeatasoisiksi keskustan yleisen laatutason ja arvon mukaisesti sekä suojelumääräykset huomioon ottaen.

Kaupunkisuunnitteluvirasto määritteli asemakaavoituksen yhteydessä tavoitteet Keskuskadun ja Kalevankadun kehittämiselle. Keskuskadulle laaditussa luonnoksessa määritellyt tavoitteet ovat muodostaneet keskeisen lähtökohdan katuympäristösuunnittelulle ja kaupunkisuunnitteluvirasto on tarkentanut vaatimuksia työn kuluessa. Keskuskadun katuympäristösuunnitelmassa määritellään katutilan käytön jäsentely, materiaalien käyttöperiaatteet sekä kalustus- ja valaistusperiaatteet ja muut kadun suunnittelulle asetetut tavoitteet.

Keskeisimmät suunnitteluvaatimukset: – Katu muutetaan kävelykaduksi, jolla pyöräily on sallittu jalankulun ehdoilla. Muita toimintoja ovat ulkotarjoilualueet ja mahdolliset vaihtuvat toiminnat.

– Kävelykatu rakennetaan yhteen tasoon, eikä sen korkeusasemaa saa muuttaa.

– Suunnittelun tavoitteena on esteettömyys.

– Kadun pinnoitemateriaalina tulee käyttää luonnonkiveä.

– Ajo kävelykadulle estetään.

– Valaistus tulee sovittaa keskustan muuhun valaistukseen.

Keskuskadun sekä Kalevankadun ja Yrjönkadun kävelypainotteisten osien kaupunkikuvalliset suunnitelmat valmistuivat tammikuussa 2006. Kalevankadun ja Yrjönkadun rakentamisaikataulu oli tiukempi niin, että Kalevankatu valmistui jo syksyllä 2008 ja siihen liittyvä Yrjönkadun kävelypainotteinen alue on myös valmistumassa jouluksi.

Keskuskadun katusuunnittelu ja kadun rakennussuunnittelu aloitettiin Sitossa rakennusviraston toimeksiannosta 2006 ja koko suunnitelma valmistui syksyllä 2008.

Haasteellinen Penrose-kuvio Kadun rakennussuunnitelman suurimmaksi haasteeksi osoittautui luonnonkiveyksen tähtikuvio, jonka visuaalinen ilme oli hyväksytty katusuunnittelun pohjaksi. Kiveyksen epäsäännöllisenä jatkuva kuvio perustui kolmeen perusmuotoon, iso leija, pieni leija ja kolmiot, jotka olivat toistensa peilikuvia. Laattojen epäsäännöllinen muoto, värien runsaus ja vaativa asennus

Penrose-kuvion teko on vaativaa kivikäsityötä.

herättivät epäilyjä siitä, onko laatoitus lainkaan toteutettavissa. Syksyllä 2008 tehty koeladonta kuitenkin vakuutti siitä, että tähtikuvio on mahdollista toteuttaa.

Keskuskadun pohjoisosan (Aleksanterinkatu – Kaivokatu) laatoitus valmistui osittain jo syksyllä 2009 ja loppuosa yhdessä Pohjoisesplanadin Mannerheimintien liittymässä levitetyn jalkakäytävän kanssa on nyt valmis. Jo ensimmäisessä vaiheessa Keskuskadun laatoitus osoitti, että poikkeuksellinen panostaminen laatoituksen suunnitteluun ja rakentamiseen kannatti. Laatoitus luo Keskuskadulle parketin, jonka niin keskeisellä paikalla sijaitseva kaupunkilaisten ”yhteinen olohuone” ansaitsee. Se mahdollistaa Keskuskadun muodostumisen sellaiseksi ”oikeaksi kävelykaduksi”, joka asetettiin tavoitteeksi viisi vuotta sitten.

Keskuskadun katualue on varustettu lumensulatusjärjestelmällä ja yhdessä Pohjoisesplanadin, Aleksanterinkadun ja Kluuvikadun eteläosan kanssa se muodostaa laajan lämmitettyjen jalankulkualueiden verkon.

Asiantuntijat Keskuskadun projektipäällikkönä on toiminut koko hankkeen ajan insinööri Reijo Järvinen Helsingin kaupungin rakennusvirastosta. Työtä ohjasi ohjausryhmä, jossa olivat edustettuina rakennusviraston katu- ja puisto-osaston, kaupunkisuunnitteluviraston asemakaava- ja liikennesuunnitteluosastojen asiantuntijat sekä konsulttien edustajat. Asiantuntijoina kuultiin mm.

Helsingin kaupunginmuseon ja Museoviraston edustajia. Lisäksi projektin aikana käytiin lukuisia neuvotteluja alueen kiinteistönomistajien ja yrittäjien kanssa kiinteistöjen tarpeiden huomioon ottamiseksi ja tonttien liittämiseksi luontevasti katutilaan.

Tehtävän vaativuudesta johtuen työhön on osallistunut laaja suunnittelija- ja asiantuntijaryhmä. Pääsuunnittelijana on toiminut Sito Oy, jossa projektipäällikkönä toimi Paavo Åvist ja katuympäristön vastuuhenkilönä Ulla-Kirsti Junttila. Siton yhteistyökumppanina kaupunkikuvallisessa suunnittelussa oli arkkitehti Yrjö Rossi, APRT Oy ja katuteknisessä suunnittelussa Ari-Pekka Roitto, FormaCad Oy. K SITO tänään, numero: 34

7

artikkeli

ARSKA – rakennuspiirustukset kätevästi Internetistä Remontoinnin ja rakentamisen keskellä rakennuspiirustusten hankkiminen on nyt Helsingissä helppoa.

ARSKA on Siton toteuttama ja Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston ylläpitämä myyntipalvelu, josta voi etsiä ja hankkia helsinkiläisten talojen rakennuspiirustuksia.

Sähköiset palvelut eivät ole sidottuja kellonaikaan ARSKA:n kehityksen taustalla on ollut ennen kaikkea toiminnan kokonaisvaltainen tehostaminen. Kävijämääriltään Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston piirustusarkisto on yksi Suomen vilkkaimpia, joten nykyaikaiselle palvelulle oli kysyntää.

– Ennen ARSKA:n käyttöönottoa rakennusvalvonnan arkistossa on asioinut n. 17.000 asiakasta vuodessa ja heille on valmistettu ja myyty n. 80.000 piirustusjäljennöstä. Myynti on pääsääntöisesti tapahtunut tiskin yli henkilökohtaisena palveluna. Palvelu on sitonut kahdeksan työntekijän päivittäisen työpanoksen. Arkiston asiakaspalvelupiste on ollut avoinna yhtenä päivänä viikossa klo 10 - 16 ja neljänä muuna työpäivänä 10 - 14. Lisäksi asiakkaiden on joka päivä ollut mahdollista varata arkistosta aika henkilökohtaista käyntiä varten, kertoo kehitystyön taustoista Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston arkistoyksikön päällikkö Olli Turunen.

8

SITO tänään, numero: 34

ARSKA on Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston arkiston sähköinen asiointijärjestelmä.

ARSKA -palvelun kautta löytyy lähes kaikkien Helsingin rakennusten piirustukset.

lisätietoja:

Yli 2,5 miljoonaa skannattua asiakirjaa ARSKA-palvelun kautta saatavat piirustukset ovat skannattuja jäljennöksiä alkuperäisistä paperisista rakennuspiirustuksista, joita säilytetään Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan arkistossa tai Helsingin kaupunginarkistossa. ARSKA-palvelua päivitetään sitä mukaa, kun rakennusvalvontavirastoon tulee uusia arkistoitavia rakennuspiirustuksia. Palvelun kautta ei ole saatavilla julkisuuslain perusteella salassa pidettäviksi määriteltyjä, purettujen rakennusten eikä rauenneitten lupien piirustuksia. Vanhimmat palvelusta löytyvät piirustukset ovat 1800-luvulta.

ARSKAN edellytyksenä on ollut arkiston piirustusten, yli 2,5 miljoonan yksittäisen asiakirjan skannaaminen sähköiseen muotoon ja pysyvän rakennustunnuksen antaminen (ratu).

– Helsingin kaupunki on ensimmäisenä Suomessa antanut pysyvän rakennus­­tunnuksen kaikille kaupungin rakennuksille ja sen käyttöönotolle ollaan nyt luomassa kansallista standardia, kertoo Turunen.

Palvelun taustalla Siton SpatialWeb teknologia ARSKA-palvelun pohjana on käytetty aikaisemmin toiminutta, lähinnä kiinteistövälittäjille suunnattua piirustusten tilauspalvelua. Palvelua lähdettiin laajentamaan sähköisillä piirustuksilla ja kehittämään eteenpäin, koska palvelu haluttiin kaikille avoimeksi. Toimintoihin lisättiin myös verkkomaksaminen, palvelun käytettävyyttä parannettiin ja ulkoasuun tehtiin merkittäviä uudistuksia, jotta palvelu saatiin vastaamaan nykyajan vaatimuksia ja käyttömukavuutta.

ARSKA toteutettiin Siton SpatialWeb-teknologiaa käyttäen. Hankkeen yhteydessä SpatialWebin karttakäyttöliittymää laajennettiin tukemaan avointa OpenLayers-ratkaisua. Ratkaisu parantaa palvelun joustavuutta erityisesti julkisissa palveluissa, joissa käyttäjien sovellusympäristöt poikkeavat usein huomattavasti toisistaan.

Mikko Ristikangas Johtaja Ohjelmistot

ARSKA-palvelun kehittämiseen on osallistunut Helsingin kaupungin Rakennusvalvontaviraston Arkistoyksikkö ja Tietotekniikkayksikkö. Kuvassa Jarmo Karvinen (vas.) ja Olli Turunen (oik.).

Helsingin kaupungin rakennusvalvonta-virasto julkaisi lokakuussa ainutlaatuisen ARSKA-palvelun. ARSKA on laajuudessaan ja avoimuudessaan Suomen ensimmäinen kaikille avoin Internet-pohjainen rakennuspiirustuspalvelu. Palvelusta löytyy lähes kaikkien Helsingissä sijaitsevan rakennuksen rakennuspiirustukset pää- ja erityispiirustuksineen.

Piirustusjäljennöksiä saa rakennusvalvontavirastosta paikan päältä jatkossakin, mutta sähköisen palvelun ansiosta arkiston palvelut on käytettävissä kellon ympäri.

Kaikille avoin palvelu Helppokäyttöinen palvelu sijaitsee osoitteessa asiointi.hel.fi/arska. Piirustukset löytyvät karttapohjaisesta palvelusta helposti rakennuksen katuosoitteella, mutta haluamiaan piirustuksia voi hakea myös pysyvällä rakennusnumerolla, rakennusluvan tunnuksella tai tuotenumerolla. Valitut piirustukset maksetaan verkkopankkitunnuksia käyttäen ja maksamisen jälkeen kuvat ovat ladattavissa omalle koneelle tai lähetettävissä haluttuun sähköpostiosoitteeseen.

Olli Turunen pitää tärkeänä, että ARSKA:n käyttöönoton myötä on pystytty merkittävästi vähentämään rakennusvalvonnan arkiston asiakaspalvelun kuormaa ja siirrytty myymään sähköisessä muodossa olevia piirustuksia 24/7 - palveluna sekä pystytty lopettamaan aikaisemman palvelun edellyttämä käteisrahan hallinnointi.

ARSKA on merkittävä askel eteenpäin sähköisen asioinnin palveluissa sekä Helsingin kaupungin että Siton kannalta.

Sähköinen asiointi, maksaminen ja näihin oleellisena osana liittyvä käyttäjien luotettava tunnistaminen on teknologiaa, jonka hallitseminen on sähköisten palveluiden yleistyessä entistä tärkeämpää.

– Yli 10 vuoden työ rakennusvalvonnassa saavutti merkittävän etapin ARSKA-palvelun käyttöönoton myötä.

Laajaa valmistelutyötä on ollut tekemässä rakennusvalvonnasta paljon ihmisiä pääasiassa arkisto- ja tietotekniikkayksiköstä. On kuitenkin annettava kiitosta myös muille osapuolille merkittävästä panoksesta, kuten kiinteistöviraston kaupunkimittausosastolle ja mukana olleille toimittajaosapuolille, Planix Oy:lle ja erityisesti Sitolle, kokoaa loppuun Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston tietotekniikkapäällikkö Jarmo Karvinen. K

SITO tänään, numero: 34

9

artikkeli

Oulun olohuone Rotuaari uudistuu Tapaamis- ja tapahtumapaikka Rotuaari ja etenkin sen keskusaukio on saanut viimeisten 20 vuoden aikana keskeisen sijan Oululaisten tapaamis- ja tapahtumapaikkana, jonka tapahtumista mainittakoon tulppaani- ja veistoskatu, tiernapoikakilpailu, kollikissakilpailu, säärikilpailu, viinijuhla sekä Rotuaari Piknik. Ahkerassa käytössä Rotuaari on muuttunut hieman nuhruiseksi ja pintamateriaalit koetaan vaikeakulkuisiksi.

Rotuaarin kaipaa myös teknistä kunnostusta, valaistus on uusittava ja kunnallistekniikka edellyttää peruskorjausta. Oulun Tekninen keskus käynnisti syyskuussa 2009 Rotuaarin peruskorjauksen rakennussuunnittelun, jonka pääsuunnittelijana toimii

Sito. Suunnittelutyö käsittää Kirkkokadun välillä Saaristonkatu – Pakkahuoneenkatu ja Kauppurienkadun välillä Torikatu – Isokatu sekä Isokadun keskeisimmän jakson välillä Pakkahuoneenkatu - Saaristokatu.

Työ on ajoitettu kolmelle vuodelle.

Ensimmäisessä vaiheessa on laadittu katu- ja rakennussuunnitelmat Kirkkokadulle, joka muodostaa aukioineen Rotuaarin keskeisimmän kävelyalueen ja tapahtumapaikan.

Rotuaarin uusi ilme Kirkkokadun suunnittelun tavoitteena on ollut uudistaa kävelykatua ja aukioita niin, että ne houkuttelevat kaupunkilaisia viihtymään ja mahdollistavat entistä monipuolisemman kaupunki-

Rotuaarin historiaa Oulun ensimmäinen kävelykatukokeilu oli Kirkkokadulla jo vuonna 1967, mutta se sai kauppiaiden taholta kielteisen vastaanoton eikä kokeilua jatkettu. Kävelykadun rakentaminen nousi uudelleen esille 1980-luvulla ja päätös Kirkkokadun ja Kauppurienkadun kävelykadusta tehtiin vuonna 1986. Kirkkokadun keskusaukio sai uuden pinnoitteen vuonna 1988. Silloin järjestettiin myös nimikilpailu, jonka tuloksena kävelykatualue sai nimen Rotuaari. Myöhemmin kävelyaluetta laajennettiin Kauppurienkadulla torille saakka.

10

SITO tänään, numero: 34

elämän. Suunnittelutyön pohjana on ollut Oulun keskustan katuympäristön yleissuunnitelma vuodelta 2003. Työn aluksi tarkistettiin yleissuunnitelmassa määriteltyjä tavoitteita, mm. betonipäällysteet muutettiin luonnonkivipäällysteiksi, epäsuora valaistus muutettiin suoraksi ja suunnitteluun sisällytettiin aiempaa suurempi esiintymislava kellariin sijoitettuine huoltotiloineen. Yleissuunnitelmasta poiketen suunnitelmassa on myös päätetty säilyttää Rotuaarin pallo, joka on muodostunut oululaisten tärkeäksi kohtauspaikaksi.

Rotuaarin perusparannussuunnitelman tavoitteena on kadun toimivuuden ja ilmeen parantaminen uusimalla mm. kadun päällysteet, kalusteet ja katuvalaistus sekä julkisivu- ja juhlavalaistus.

Katu tullaan päällystämään luonnonkivilaatoin, joiden raitakuvion ja värien lähtökohtana on ajatus pohjalaisesta räsymatosta. Suunnittelun tavoitteena on myös esteettömän liikkumisen parantaminen kävelykeskustassa parantamalla mm. liikkeiden sisäänkäyntejä. Valaistus perustuu pylväsvalaisimeen, joka sisältää sekä katuvalaisimen että julkisivuvalaisimet. Juhlavalaistuksen tavoitteena on korostaa erityisesti Tiernaaikaa ja Oulua Tierna-kaupunkina.

haastattelu: Dakota Lavento

lisätietoja: Paavo Åvist Projektipäällikkö Osastopäällikkö Kaupunkitekniikka

Oulun kaupungininsinööri Jaakko Ylinampa

Uusi ilme Oulun keskustaan

Ulla-Kirsti Junttila Teollinen muotoilija ja johtava konsultti Kaupunkisuunnittelu

A

Peruskorjauksen yhteydessä uusitaan myös kadun rakenteet, kuivatus ja kaikki kadun alla olevat verkostot. Koko kävelykatualue varustetaan sulanapitojärjestelmällä, joka takaa miellyttävän liikkumisen kadulla kaikkina vuodenaikoina. Rotuaarin esiintymislavan uusimisen tavoitteena on parantaa esiintymislavan varustetasoa niin, että Rotuaarilla voidaan jatkossa järjestää entistä monipuolisemmin erilaisia tapahtumia ympäri vuoden.

Työn aikataulu Kirkkokadun suunnittelun jälkeen työ jatkuu vuonna 2011 Kauppurienkadulle, joka muodostaa yhdessä Kirkkokadun kanssa Oulun keskustan kävelyalueen keskeisimmän osan.

Rotuaarin peruskorjaus on tarkoitus toteuttaa vaiheittain niin, että Kirkkokadun kävelyosuudet toteutetaan kesällä 2011 ja 2012.

Sitossa Rotuaarin suunnittelusta vastaa projektipäällikkö Paavo Åvist. Kirkkokadun 3D -mallinnuksen ja havainnekuvat, joita on myös ohessa, on tehnyt Jarkko Holttinen Sitosta. K

ikanaan kiivastakin vastustusta kohdannut Oulun kuulu kävelykatu Rotuaari on lunastanut paikkansa kaupunkilaisten ja turistien kesäisenä olohuoneena.

Se on jopa palkittu elävänä kaupunkikeskustana.Toimiva keskusta on paitsi kaupungin käyntikortti, myös sydän, joka auttaa koko kaupunkia säilyttämään elinvoimaisuutensa.

Modernissa kaupunkisuunnittelussa on palattu aikaan, jolloin hyvässä keskustassa kaikki on kävelyetäisyydellä.

Oulun tänä syksynä valmistuneen Kaupunkikeskustan kehittämisen työryhmän loppuraportin mukaan Ouluun on luotava turvallinen kävelijöiden keskusta. Siksi kävelypainotteisia alueita halutaan laajentaa. Samalla autoilu ja korttelihuolto pitää pystyä järjestämään toisin kuin nyt.

Oulun Rotuaarin kunnostuksella on suuri merkitys kaupungin keskustan ilmeeseen. – Rotuaari toteutettiin jo 1980-luvun lopussa aikansa kriteerein ja ikä alkaa jo painaa. Esimerkiksi esteettömyys ei ole enää vaadittavalla tasolla ja myös kadun kuivatuskanavat ovat vuosikymmenten kuluessa kärsineet, Oulun kaupungininsinööri Jaakko Ylinampa kertoo.

Rotuaarin laajentaminen Isokadulle on myös suunnitelmissa. Se onnistuu keskustan alle louhittavan kallioparkin myötä. Oulun kaupunginvaltuusto hyväksyi kahdesta käsiteltävänä olleesta ehdotuksesta keskusta-alueen pysäköinnin keskittämisen kallioparkkiin.

– Keskustan pysäköinti on jo pitkään oltu melkoinen ongelma. Osin keskustapysäköinti tukeutuu velvoiteautopaikkoihin, joita ei ole toteuttaneet. Keskustasta puuttuu iso potti pysäköintitilaa, Ylinampa sanoo.

Oulun ydinkeskustan alle, kallioperään, rakennetaan 900:n autopaikan pysäköintilaitos, tavaraliikenteen huoltokatu sekä väestönsuoja. Sisäänajot sijoittuvat Hallituskadulle ja Torinrantaan. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 60 milj. euroa, josta pysäköintilaitoksen osuus on n. 44 milj. euroa. Urakkakilpailun jälkeen rakentamaan voitaisiin päästä jo 2012 ja valmis kallioparkki olisi silloin kaksi vuotta myöhemmin.

Kallioparkilla tulee olemaan hyvin myönteinen vaikutus keskustakiinteistöille, sillä kun huoltoliikenne siirtyy maan alle, kiinteistöt saavat muuhun käyttöön paitsi rampit, myös -1-kerroksen huoltotilansa ja samalla huoltoliikenne poistuu Rotuaarilta lähes kokonaan. K

SITO tänään, numero: 34

11

artikkeli

Valkoisenlähteentien suunnittelu Valkoisenlähteentie Vantaan Tikkurilassa on merkittävä uusi katuyhteys, joka yhdistää pääradan itä- ja länsipuoliset osat Tikkurilan aseman pohjoispuolella.

S

itossa aloitettiin Valkoisenlähteentien kaupunkikuvallisen yleissuunnitelman laatiminen vuonna 2005. Pääosin vanhan pientaloalueen lävitse kulkevalle viheralueelle sijoittuvan kadun ilmeen haluttiin olevan mahdollisimman korkeatasoinen ja alueen vanhaan rakennuskantaan sopiva. Kaupunkikuvallisella yleissuunnitelmalla Vantaan kaupunki halusi viestiä asukkaille halusta toteuttaa korkeatasoinen katu ja suunnitelma, jossa asukkaiden toiveet huomioidaan.

Kaupunkikuvallinen yleissuunnitelma Yleissuunnitelmassa määriteltiin katuympäristön laatutavoitteet, päällysteiden, kalusteiden ja istutusten periaatteet sekä melusuojauksen yleiset periaatteet kaupungin tekemien katusuunnitelmaluonnosten ja aiemmin tehtyjen meluselvitysten pohjalta.

Erityisen korkeat kaupunkikuvalliset tavoitteet asetettiin meluaitojen suunnittelulle. Yleissuunnitelmassa esitettiin puulla verhoiltuja meluaitarakenteita, jotka ilmeeltään muistuttavat alueella vanhastaan olleita lautarakenteisia tonttiaitoja.

Rimoituksen värien tonttikohtaisella vaihtelulla haluttiin korostaa niiden tonttiaitaa muistuttavaa ilmettä. Meluaitojen korkeus oli keskimäärin 2,5 m.

Uudelle katujaksolle oli suunnitteilla useita kadun ylittäviä siltoja, joista pääradan alitukseen suunniteltiin jopa kolme eril-

12

SITO tänään, numero: 34

listä siltaa. Lisäksi Orvokkitien kohdalle vanhan Orvokkitien koulun viereen oli suunnitteilla Valkoisenlähteentien ylittävä kevyen liikenteen silta. Siltaympäristöjen kaupunkikuvallisen ilmeen suunnittelu sisältyi yleissuunnitelmaan.

Katuvihersuunnitelma ja siltaympäristöt Vantaan kaupunki laati Valkoisenlähteentien katusuunnitelmat.

Sitossa laadittiin katuosuuden katuvihersuunnitelmat sekä siltojen ja niiden ympäristön tukimuurien arkkitehtisuunnitelmat vuosina 2007-2008. Työ sisälsi istutusten, kiveysten ja kalusteiden suunnittelun lisäksi siltojen arkkitehtuurin ja valaistuksen kaupunkikuvallisten detaljien tarkistamisen ja täydentämisen yhteistyössä siltojen ja valaistuksen rakennussuunnittelijoiden kanssa.

Valkoisenlähteentien katuympäristö on muotokieleltään ja materiaalivalinnoiltaan pelkistettyä ja värimaailmaltaan graafisen mustavalkoista. Mustaa ja tummanharmaata luonnonkiveä on käytetty runsaasti kadun varren kiveyksissä, alikulkua avartavissa kivikoritukimuureissa sekä liuskekivipintaisissa betonitukimuureissa. Ryhtiä kadun ilmeeseen tuovat mustat kalusteet, kuten kaiteet ja valaisimet. Sillat on puolestaan maalattu valkoiseksi, mikä lisää pitkän alikulun valoisuutta. Siltojen maatukien laajoihin seinäpintoihin toteutettiin graafisen betonin tekniikalla taideteos, jonka kuvioinnista vastasi kuvataiteilija Tuuli Helve.

Istutusten tavoitteena oli tuoda vaihtelevuutta ja monipuolisuutta erityisesti siltaympäristöön eri vuodenaikoina muuntuvin kasvivalinnoin. Alikulkuympäristön kaukalomaisuutta kevennettiin kivikorein ja istutuksin terassoiduilla rinteillä.

Meluselvitykset Muuttuvan liikennetilanteen ja uuden kadun todettiin edellyttävän meluselvityksen laatimista. Läntisen Valkoisenlähteentien ja Talvikkitien melusuojauksen yleissuunnitelma ja Valkoisenläh-

haastattelu: Dakota Lavento

lisätietoja: Ulla-Kirsti Junttila Teollinen muotoilija ja johtava konsultti Kaupunkisuunnittelu

Vantaan kaupungin maisema-arkkitehti Hanna Keskinen

Niina Meronen Maisema-arkkitehti Apulaisosastopäällikkö Maisemasuunnittelu

teentien uuden jakson melusuojaussuunnitelman tarkastus laadittiin Sitossa vuonna 2007. Meluselvityksen lähtökohtana oli liikenteen ennuste vuonna 2030 ja katusuunnitelmaluonnos, jonka mukaan Läntinen Valkoisenlähteentie muutetaan urheilupuiston kohdalla 4-kaistaiseksi. Meluselvityksen perusteella kaduille tarvittiin selvästi aiempaa korkeampia, keskimäärin 3 m korkeita meluaitoja.

Melusuojauksen yleissuunnitelmassa Läntiselle Valkoisenlähteentielle ja Talvikkitielle ehdotettiin samantyyppisiä, puurimoin verhoiltuja ja väreiltään tonttikohtaisesti vaihtuvia meluaitoja kuin uudella jaksollakin. Aitojen korkeuden kasvaessa niiden yläosaan ehdotettiin 0,5 - 1 m korkeaa läpinäkyvää osaa.

Kaikkien meluaitojen tuli olla absorboivia.

Virtuaalimalli ja työn viimeistely Melusuojauksen yleissuunnitelman havainnollistamiseksi Vantaan kaupunki tilasi Sitolta vuonna 2009 Valkoisenlähteentien Talvikkitien ko. jaksoja koskevan virtuaalimallin, jonka avulla voidaan tarkastella tulevan kadun ilmettä sekä melusuojauksen vaikutusta katukuvaan ja tonteille. Virtuaalimalli perustuu alueen 3D-mallinnukseen ja se on 1:1 tarkka malli käytettävissä olevista lähtötiedoista. Se mahdollistaa meluaitojen tarkastelun eri suunnista ja eri etäisyyksiltä liikkumalla vapaasti mallissa.

Lisäksi virtuaalimallista voidaan ottaa tarvittava määrä animaatioita ja still-kuvia halutuista tarkastelukulmista ja halutuilta etäisyyksiltä. Tehtyjä suunnitelmia on esitelty virtuaalimallin avulla sekä asukastilaisuuksissa, että Vantaan kaupungin hallintoelimissä katuun liittyvän päätöksenteon apuna.

Vuonna 2010 Sitossa on laadittu päivitetyt yleispiirustukset melusuojarakenteiden sijoituksesta ja mitoituksesta sekä tarkennetut piirustukset aitarakenteista ja niiden väreistä katujen eri jaksoilla. Meluaitojen rakentaminen alkaa syksyllä 2010.

Valkoisenlähteentien uusi jakso ja pääradan alikulkusilta on avattu liikenteelle 28. syyskuuta 2010. Kadun avajaisissa julkistettiin myös Tuuli Helveen radan alikulkuun suunnittelema ympäristötaideteos ”Virtapaikka”, joka lisättiin Vantaan kaupungin julkisen taiteen kokoelmiin. Siton 5 vuotta jatkunut, poikkeuksellisen kiinnostava työ Valkoisenlähteentien suunnittelussa päättyy ja lopputulos on kokonaisuudessaan nähtävillä vuonna 2011.

Siton suunnitteluryhmässä ovat toimineet projektipäällikköinä Ulla-Kirsti Junttila, kaupunkikuva, Niina Meronen, katuympäristö- ja katuvihersuunnittelu ja Anne Määttä, melusuojaus. K

Mieleen jäävä hanke

V

antaan kaupungin maisema-arkkitehti Hanna Keskiselle Valkoisenlähteentien katuyhteys on ollut varsin poikkeuksellinen ja hyvin mieleen jäävä hanke.

Ensinnäkin Hanna Keskinen on maisema-arkkitehtina ollut mukana alusta alkaen. – Yleensä maisema-arkkitehdit tulevat mukaan tällaisiin katuhankkeisiin vasta siinä vaiheessa, kun liikenneratkaisut on tehty. Silloin esimerkiksi puille on hyvin vaikea löytää sopivaa sijoituspaikkaa ja riittävää kasvutilaa, hän kertoo.

Valkoisenlähteentien liikennesuunnittelussa lähdettiin siitä, että nykyisin kaksikaistainen katu voitaisiin joskus tulevaisuudessa leventää nelikaistaiseksi mahdollisimman vähän ympäristöä rikkoen. Siksi tämä leventämismahdollisuus haluttiin ottaa huomioon alusta pitäen myös kasvillisuuden suunnittelussa.

Kun maisemasuunnittelua toteutetaan yhdessä liikennesuunnittelun kanssa, päästään Hanna Keskisen mukaan kokonaisvaltaisempaan suunnitteluun. Näin voidaan toteuttaa yhtenäistä katukuvaa, kasvillisuuden ja materiaalien valinnalle on riittävästi aikaa ja varsinkin puille voidaan varata soveliaat kasvuedellytykset. Lopputuloksena ovat toimivat ratkaisu, aikaa säästyy eikä päällekkäistä tai turhaa työtä tarvitse tehdä.

– Valkoisenlähteentien kohdalla tämä oli aivan erityisen tärkeää, sillä kohde oli varsin haasteellinen. Erityisesti siltaympäristöjen kasvualustat olivat hankalia toteuttaa parhaalla mahdollisella tavalla, Hanna Keskinen painottaa.

Hanna Keskinen toivoo, että hyvin toteutunut projekti vastaisuudessa luo uutta käytäntöä ja liikenneväylähankkeissa maisemasuunnittelua toteutetaan jo alun alkaenkin yhdessä liikennesuunnittelun kanssa.

Mieleen jäävä Valkoisenlähteentie on Hanna Keskisen mukaan myös siksi, että maisema-arkkitehtuurin merkitys hankkeen yleisen hyväksyttävyyden saavuttamiseksi tuli erittäin selväksi. Katuyhteyden toteuttamisen järkevyyttä jouduttiin perustelemaan sekä kaupunginvaltuustolle että asukkaille tarkkaan. Maisema-arkkitehtuurin avulla hankkeesta saatiin mahdollisimman houkutteleva niin alueen asukkaille kuin väylän käyttäjillekin.

Vantaan kaupunki laati katusuunnitelman omana työnään. – Jo hyvin varhaisessa vaiheessa ymmärrettiin, että tarvitaan laajempaakin suunnittelua. Tässä vaiheessa Sito tuli mukaan hankkeeseen, Hanna Keskinen kertoo. Työ Sitossa alkoi kaupunkikuvallisen yleissuunnitelman laatimisesta. Täysin valmis uusi katuyhteys on ihailtavissa ensi vuonna. K SITO tänään, numero: 34

13

artikkeli

Penttilänrannan alueella on ollut sahateollisuutta 1800-luvun lopulta lähtien. Nyt kunnostaminen on täydessä vauhdissa maalla ja joessa.

Joensuun Penttilänranta

– unelma joen suussa Penttilänrannan entisestä teollisuusalueesta rakennetaan uudenlainen osa Joensuun keskustaa. Tuleva uusi asuin- ja työpaikka-alue sijaitsee kaupungin paraatipaikalla, joen varrella.

P

enttilänrannan alueella toteutetaan pitkäkestoinen aluerakentamishanke, jolla tavoitellaan useita positiivisia vaikutuksia Joensuun kaupungille ja koko kaupunkiseudulle. Kyseessä ei ole tavanomainen uudisalue, koska hankkeen laajuus ja kesto tekevät sen vaikutuksista ylisukupolvisia.

Lisäksi hankkeesta tekee poikkeuksellisen sen harvinaisen keskeinen sijainti kaupunkirakenteessa ja se, että hankkeen käynnistäminen edellyttää mittavaa maaperän kunnostamista.

14

SITO tänään, numero: 34

Uusi kaupunginosa rakentuu puhtaalle maaperälle Penttilänrannan alue oli teollisuuden käytössä vuodesta 1871 aina vuoteen 1988 asti. Tästä johtuen alueen maaperä sisältää haitallisia aineita, kuten raskasmetalleja, dioksiineja ja furaaneja. Ennen asuin- ja työpaikkarakentamisen käynnistämistä, alue tulee kunnostaa vastaamaan uutta käyttötarkoitustaan ja maaperä tulee täysin puhdistaa.

Penttilänrannan alue on jaettu kolmeen osa-alueeseen van-

Havainnekuva tulevasta rakennuskannasta ja alueiden käytöstä.

Pilaantuneen maankaivun aikana syntyvät työnaikaiset kaivanto- ja hulevedet on käsitelty hiekkasuodatuksen avulla ennen maastoon tai viemäriin johtamista.

Taustalla osittain jo kunnostettu vanha kaatopaikka.

han käyttötavan, tulevan käyttötarkoituksen ja tämän perusteella valitun kunnostustavoitteen mukaisesti. Kunkin osa-alueen kunnostusmenetelmä on valittu siten, että tavoite voidaan saavuttaa tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Pilaantuneita sedimenttejä sisältävä kolmen hehtaarin vanha tukkiallas kunnostetaan imuruoppaamalla venesatamaksi, seitsemän hehtaaria vallannut vanha kaatopaikka-alue kunnostetaan kapseloimalla maisemamäeksi ja teollisuustonteiksi. Laaja vanha saha- ja kyllästämöalue (25 hehtaaria) kunnostetaan massanvaihdon ja vanhojen rakenteiden purun avulla asuin- ja toimistokäyttöön.

Kunnostaminen suoritetaan Siton johdolla noudattaen ympäristöhankkeita varten kehitettyä laatuvastuu-rakennuttamistoimintamallia. Kaiken kaikkiaan alueella liikutellaan pilaantuneita ja puhtaita maa – ja sedimenttimassoja noin miljoona tonnia. Pilaantuneista massoista jopa 95 %:a ohjautuu hyötykäyttöön laatuvastuuperiaatteen mukaisesti.

– Kunnostamishanke on Suomen suurimpia ja budjetti on 21,2 miljoonaa euroa. Kunnostaminen on edennyt aikataulun mukaisesti, ainoastaan budjetista ollaan reilusti jäljessä, tilaajan iloksi, toteaa projektista vastaava Anton Palolahti.

paikkojen tarjoaminen keskustan tuntumasta. – Toisena keskeisenä tavoitteena on saada katetuksi tonttien myyntituloilla alueen maaperän kunnostuksen ja kunnallistekniikan investoinnit, toteaa kaupungin projektipäällikkö Tero Toivanen. Koko alueelle kaavaillaan noin 170 000 k-m2 rakennusoikeutta, mikä tarkoittaa noin 2200 – 3300 asukasta.

lisätietoja: Anton Palolahti toimialajohtaja Rakennuttaminen

Kaavoitus ja tontinluovutus Alueen toteutuksen aikataulu on pitkä, arviolta 25 vuotta ja tämän takia asemakaavojen laatiminen on tarkoituksenmukaista jakaa useaan vaiheeseen. Kukin vaihe kattaa muutaman vuoden tontinluovutuksen tarpeet. Parhaillaan on käynnissä Penttilänrannan alueen 1. asemakaavan itäisen osan tontinluovutuskilpailu. Tontinluovutuskilpailu koskee asemakaavamuutosluonnoksen mukaista seitsemää asuin-/liikekorttelia.

Kilpailun tarkoituksena on hakea toteuttajia, jotka kykenevät laadukkaaseen suunnitteluun ja toteutukseen ja joiden kanssa kaupunki jatkaa kaavaluonnoksen kehittämistä asemakaavaksi syksyn 2010 aikana. Edettäessä yhteistyössä tulevien toteuttajien kanssa, voidaan alue toteuttaa korkeatasoisena, tiiviissä aikataulussa ja todellista kysyntää vastaavana. Luovutuksen tärkeimmät tavoitteet ovat laadukkaitten asuin- ja työ-

Tukkialtaan pilaantunut sedimentti imuruopataan ja johdetaan geotuubi-käsittelyyn.

Sami Ojanen, Vesirakennus Ojanen Oy, seisoo 50 m pitkän geotuubin päällä ja näyttää miten vesi palautuu altaaseen kirkkaana.

SITO tänään, numero: 34

15

artikkeli kuva: Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Sito Oy

SHARED SPACE on yhteistä keskusta- ja katutilaa, joka on - paikka johon mennään ja jossa ollaan; - paikka jossa tavataan ja oleskellaan; - paikka jossa tehdään ostoksia ja katsellaan paikkoja; - julkisen elämän olohuone; - luonnollisella tavalla kasvava; - elämisen arvoinen ja tunnistettavissa; - ihmisten omistama; - historian ja tulevaisuuden piirteitä yhdistävä; - turvallisempi ja kestävämpi.

Vanhan Rauman kunnostettua yhteistä katutilaa pidetään esimerkkinä suomalaisesta Shared Space -toteutuksesta.

Kunnioitusta sääntöjen sijaan – Shared Space eli yhteinen katutila

J

ulkinen tila on rakennetussa ympäristössä kaikkien omaa. Se on kuin sää tai ilma; me olemme sen keskellä ja jaamme sen. Perinteisen käsityksen mukaan ilma ja tila on vapaata eikä niillä ole taloudellista arvoa. Nykyään tiedämme paremmin – julkista tilaa on rajallinen määrä, sen käyttäjiä paljon, ja siksi sille muodostuu taloudellista arvoa, joka täytyy jakaa.

Tästä syystä julkiseen kaupunkitilaan – kaduille, aukioille ja risteyksiin – on kehitetty paljon määräyksiä siitä, kuinka tilaa jaetaan ja kuinka siellä käyttäydytään ja liikutaan.

Julkinen tila on vahvasti määritelty liikennesääntöjen mukaan. Kadut ovat täynnä liikennemerkkejä ja -valoja ja ihmiset on luokiteltu sen mukaan miten kukakin liikkuu ja toimii. Erilaiset kaupungin toiminnot kuten asuminen, työ ja vapaa-aika on erotettu toisistaan; ja erottelun tuloksena syntyy tarve liikkua entistä enemmän. Liikkuvuudella tarkoitetaan nykyaikana yleensä liikennettä, jota hallitsevat autot. Se määrittelee katutilan ja erottaa yhteisöjä ja toimintoja toisis-

16

SITO tänään, numero: 34

taan. Päätiet jakavat keskustoja ja ihmiset kadottavat kaduilla yhteyden toisiinsa. Yhä kasvava liikenteen määrä vähentää ihmisten positiivista vuorovaikutusta toistensa kanssa katutilassa ja heikentää kaupunkielämän määrää ja laatua. Valtavan moottoriliikenteen kasvun vuoksi liikennesäännöt ovat tulleet yhä tärkeämmiksi.

Tarvitaan yhä enemmän liikennemerkkejä, teitä, valoja ja erottelua.

Shared Space –teoria Shared Space on julkisen kaupunkitilan teoria, joka tukeutuu ihmisen käyttäytymiseen ja havainnointiin. Teorian “isä”, Hans Monderman perusti teoriansa ihmisten väliseen kanssakäymiseen ja käyttäytymiseen rakennetussa ympäristössä. Shared Space voidaan kääntää yhteiseksi katutilaksi tai keskustaksi. Se on tapa ajatella ja toimia, ja sen tavoitteena on parantaa julkista kaupunkiympäristöä. Shared Space käsittää filosofian ja suunnitteluperiaatteita julkisen tilan suunnitteluun, hallintaan ja ylläpitoon.

Perusajatuksena on erilaisten ihmisten toimintojen yhdistäminen erottelun

sijasta. Prosessissa painotetaan kaikkien osallisten, niin julkisten kuin yksityistenkin tahojen vuorovaikutusta ja sitoutumista kaupunkitilan kehittämiseen.

Tähänastiset esimerkkikohteet Euroopassa, mm. Hollannin Drachtenissa ja Harenissa ja niihin perustuvat tutkimukset ovat osoittaneet, että Shared Space -teoria vaikuttaa lupaavalta ja toimivalta.

Tosin Shared Space -teorian soveltaminen ei sovi ympäristöön, jossa ainoana toimintana on liikenne ja päätarkoituksena vain siirtyminen paikasta A paikkaan B ja missä tie tai tila on tarkoitettu ainoastaan tätä varten. Kaikissa muissa tilanteissa sitä kannattaa yrittää soveltaa.

Miksi Shared Space on kestävää?

Teoria olettaa, että hiilidioksidipäästöt ja muut pakokaasut vähenevät jo pelkästään sulavan liikenteen ja alhaisempien nopeuksien myötä. Uuden ajattelutavan soveltamisen myötä liikenteen vaikutukset ympäristöön jäänevät vähäisemmiksi kuin nykyisessä liikenneympäristössä, jota hallitsevat liikenne-

valot ja -merkit sekä pysähtyvät ja jälleen liikkeelle lähtevät autot.

Shared Space -ajattelu on kestävää myös, koska tässä uudenlaisessa katutilassa ihmiset tuntevat itsensä vastuulliseksi omista päätöksistään. Sääntöjen ja rajoitusten tilalle saadaan kunnioitusta ja vähemmän valvontaa, ja siksi uudet säännöt eli sosiaaliset säännöt ja normit, myös pysyvät voimassa eivätkä menetä merkitystään. Kestävyyttä lisää myös se, että katutilassa on useita toimintoja, tilaa käytetään tehokkaammin ja monipuolisemmin ja uusia toimintoja voidaan lisätä joustavasti ilman, että se vaatii lisää uusia liikenne- ja katutilajärjestelyjä.

Shared Space on myös prosessi Shared Space -ajattelutavan mukaisille kehittämisprosessille on elintärkeää ihmisten osallistuminen ja sitoutuminen kehittämiseen. Ilman ihmisten sitoutumista Shared Space -hankkeita ei olisi voitu toteuttaa. Esimerkkihankkeissa halutaan yleensä lisätä sekä kaupunkitilan toiminnallista laatua että osallistumisen laatua. Shared Space -prosesseja ja niihin liittyvää vuorovaikutusta tutkitaan ja kehitetään mm. EU-rahoitteisessa Interreg – hankkeessa.

Shared Space jokaiselle Liikennesäännöt, liikennemerkit ja muu ohjaus eivät ole niinkään arjen liikennetilanteita varten, vaan ennemminkin poikkeuksia varten, varmuuden vuoksi.

Shared Space -kadun käyttäjät joutuvat luottamaan omaan arvostelukykyynsä, ottamaan vastuun ja olemaan kanssakäymisessä muiden tienkäyttäjien kanssa liikennemerkkien sijaan.

Yhteistä katutilaa painottavassa ajattelutavassa kaikki ovat tasa-arvoisia ja kaikilla on samat oikeudet. Liikkumisen oikeus ei ole riippuvainen liikkumisen suunnasta tai liikennevälineen tyypistä.

kuva: Pieter de Haan

Autot ajavat varoen Skvallertorget–aukiolla Norrköpingissä.

Se riippuu sosiaalisista sopimuksista ja kanssakäymisestä. Tämä tasa-arvoisuus on Shared Space -teorian lähtökohta. “Auto on henkilö”, samalla tavalla kuin kaikki muutkin henkilöt samassa tilanteessa.

Pääsääntönä Shared Space -ajattelutavassa on, että jokaisen pitäisi huomioida muut kulkijat ja erityisesti niin kutsutut heikommat tienkäyttäjät.

Julkisessa kaupunkitilassa jokainen on tasa-arvoinen oikeuksissaan, velvollisuuksissaan ja mahdollisuuksissaan.

Shared Space edustaa uutta ajattelutapaa, jossa katutila on kaikkien yhteistä ja sen käyttö perustuu toisten kunnioittamiseen ja vastuullisuuteen. K

lisätietoja: Pieter de Haan Shared Space Instituutti Drachten, Alankomaat p.dehaan@sharedspace.eu

Ilona Mansikka Osastopäällikkö Kaupunkisuunnittelu

Käännös hollannista suomeen: Enna de Haan-Muinonen Editointi: Ilona Mansikka

Siegerswoude ennen ja luonnoksena kuva: Shared Space Instituutti

kuva: Shared Space Instituutti

Uuden tilanteen voi nähdä nettikamerasta osoitteessa: www.arob.hadaro.nl

Shared Space -ratkaisuja on toteutettu ympäri maailmaa. Euroopassa eniten konseptia lienee käytetty Hollannissa, josta on kotoisin myös teorian isä, liikenneinsinööri Hans Monderman. Mutta myös Saksassa, Itävallassa ja Englannissa on hienoja Shared Space -tiloja. Pohjoismaista yhteistä katutilaa löytyy paljon mm. Ruotsista, josta oheinen esimerkki Norrköpingin Skvallerttorgetilta. Kauempaa ratkaisuja löytyy mm. Uudesta-Seelannista, Australiasta, Hong Kongista ja jopa autoilun luvatusta maasta Yhdysvalloista. Suomesta esimerkkinä voidaan pitää esimerkiksi keskustojen kehittämisestään palkittua Rauman kaupunkia, jonka vanhan keskustan katutilat on toteutettu pitkälti Shared Space -periaatteiden mukaisesti. Helsingissä kevytliikenne ja joukkoliikenne käyttävät jouhevasti yhteistä katutilaa mm. Mikonkadulla.

Lisätietoja: liikennesosiologi Pieter de Haan, Shared Space Instituutti, Drachten sekä arkkitehti Ilona Mansikka, Sito Oy.

SITO tänään, numero: 34

17

artikkeli

Shared Space - tapaus Kuopio KÄVELYKATU - paikka KÄVELY- JA KÄVELYPAINOITTEISET KADUT - verkosto KÄVELYKESKUSTAT - alue

SHARED SPACE – A PHILOSOPHY • ei sidottu paikkaan • samat oikeudet kaikille • liikenteen sekoittaminen • nopeuksien tasaaminen • ympäristön itseohjautuvuus

NAKED STREETS

Shared Space -suunnittelufilosofia

LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Sito 2008

KUOPION TORIN YMPÄRISTÖSUUNNITELMA

KESKUSTAN VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA Sito 2009 TORIN KÄYTTÖSUUNNITELMA Sito 009

• synteesi asemakaavan pohjaksi • torin ja sen ympäristön rakennustapaohjeeksi

Sito 2010

Siton suunnitelmat Kuopion keskustassa ja torilla: Kuopion keskustan osayleiskaavan liikenneselvitys, joka toimi pohjana kaikille seuraaville suunnitelmille sekä Alatorin rakennussuunnitelma, jossa Sito toimii liikennesuunnittelijana sekä pintojen suunnittelijana.

K

uopion keskusta ja torin ympäristö ovat kokemassa historiallista muutosta. Alatorin toriparkki on työn alla ja sen ansiosta mahdollisuudet talvikaupunki-ideaan: torin laidan kiinteistöjen ja kauppahallin yhdistämiseen maan alla lämpimäksi liiketilaksi mahdollistuu. Kauppahalli ja sen lisäosa, nk. Kalahalli uudistuvat myös. Muutoksiin liittyy vahvasti koko keskustan liikennejärjestelyjen uudistaminen; esimerkiksi toria reunustavien katujen rooli muuttuu kokonaan. Kauppakatu ja Puijonkatu muuttuvat lopultakin kävelykaduksi ja Haapaniemenkatu sekä Tulliportinkatu joukkoliikennekaduiksi. Näin saadaan sidottua toisiinsa tori sekä kuopiolainen kuriositeetti laaja rännikatuverkosto - laajaksi kävelykeskustaksi ja sitä täydentäväksi korttelien sisäosien kevyenliikenteen verkostoksi. Samalla muutetaan lähes kaikki yksisuuntaiset katuosuudet kaksisuuntaisiksi. Kokonaisuus mahdollistaa keskustan kehittämisen ja tarjoaa sijoittumismahdollisuuksia keskustassa yhtä hyvin laajoille kauppakeskuksille kuin pienille liikkeille, ravintoloille ja kahviloille. Mittava toriparkki ratkaisee saavutettavuuden ja pysäköinnin ongelmat. Torille on yhtä hyvä tulla omalla autolla, joukkoliikenteellä, pyörällä tai kävellen. Katujen suuntamuutokset vähentävät ylimääräistä kiertämistä ja

18

SITO tänään, numero: 34

Keskustan ympäristösuunnitelma sitoo yhteen torin, sitä reunustavat kadut sekä korttelien sisäisen rännikatuverkoston laajaksi kävelykeskustaksi Shared Space -periaatteella.

selkeyttävät koko keskustan liikennejärjestelyjä.

Kuopion keskustan liikenteen ja ympäristön tulevien muutoksien laajuus oikeuttaa puhumaan aidosta suomalaisestaShared Space -toteutuksesta, vaikka tämä näkökulma onkin ollut taustalla osin tiedostamatta. Shared Space on paikkaan tai toimintoihin sitoutumaton yleinen periaate, suunnittelufilosofia, jonka tarkoituksena on tuottaa kai-

kille turvallista ja helppoa ympäristöä.

Keinoina on eri toimintojen sekoittaminen, eri liikennemuotojen nopeuserojen tasaaminen ja julkisen ympäristön rakentaminen niin, että jokainen lukee ja tulkitsee ympäristöä oikein ja samalla tavalla kuin muut. Tämä ympäristön itseohjaavuus tuottaa automaattisesti suvaitsevaa ja joustavaa käytöstä, missä eri osapuolet kohtaavat eivätkä törmäile. Ja kun kaikki lukevat ympäris-

lisätietoja: Mikko Heikkilä Arkkitehti Aluejohtaja, Lappeenranta Puijonkatu nykytilassaan

Puijonkatu tulevaisuudessa

Kauppakadun länsiosa nykytilassaan

Kauppakadun länsiosa tulevaisuudessa

Kauppakadun itäosa nykytilassaan

Kauppakadun itäosa tulevaisuudessa

Kauppakatu ja kauppahalli nykytilassaan

Kauppakatu ja kauppahalli tulevaisuudessa

tön visuaalista kielioppia samalla tavalla, ohjaavien ja määräävien tai kieltävien liikennemerkkien tarve vähenee, tästä termi ”naked streets”.

Sito on ollut mukana suuressa osassa keskustan kehittämiseen tähtäävistä suunnitelmista. Liikennejärjestelyjen periaatteet päätettiin jo keskustan osayleiskaavan liikenneselvityksessä vuosina 2005-2006. Selvityksen pohjalta laadittiin keskustan liikenteen yleissuun-

nitelma vuonna 2008. Vuonna 2009 määriteltiin Kuopion keskusta-alueen valaistuksen yleisperiaatteet sekä päivitettiin torin käyttösuunnitelma. Näiden suunnitelmien pohjalta valmistui kesäkuussa 2010 torin ympäristösuunnitelma, joka sovitti niiden teemat yhteen tarkentaen suunnittelun kaluste- ja pintamateriaalitarkkuuteen. Valaistus, mainosrakenteet, istutukset sekä kesäkauden rakenteet ja toiminnot saivat niin ikään

Petri Launonen Diplomi-insinööri Aluejohtaja, Kuopio

tarkennetut ehdotukset. Suunnitelma toimii myös torin ympäristön tulevan toteutuksen rakennustapaohjeena, kun toriparkin montun täyttämisen ja maanpäällisen maailman viimeistelyn aika tulee. Sito on ollut em. suunnitelmien ohella mukana myös toriparkin liikennesuunnittelussa.

Torin pohjoisosa, nk. Perinnetori säilyy lähes koskemattomana nupukivipäällysteineen. Pohjoisosan ja eteläosan välinen itä-länsiakseli, joka on torin vilkkain väylä, toteutetaan leveänä sileänä luonnonkivipintana.

Eteläosassa sovelletaan pohjoisosan kivikuvioita ja materiaaleja mutta polttopintaisena ja sileänä. Sama materiaali ja kuviointi levittäytyy Puijonkadulle ja Kauppakadulle yhtenäistäen koko käveltävän alueen saman henkiseksi. Näiden katujen katutila ja mittakaava kuitenkin säilytetään valaisin­ sijoittelulla ja uusilla puurivistöillä.

Sama ratkaisu levittäytyy vielä torilta eteenpäin Kauppakatua pitkin itään ja länteen sekä Puijonkatua etelään.

Valaistus tukeutuu torin keskellä jo olevaan kuuden kookkaan kupolivalaisimen ryhmään. Niillä valaistaan torin koko keskiosa. Torin reunat valaistaan pylväsvalaisimilla, jotka noudattavat kooltaan ja sijoitukseltaan perinteisen kadun mittakaavaa. Valaisimet antavat suoraa valoa, joko monimetalli-, induktio- tai ledvalonlähteillä. Tilaajana hankkeessa on ollut Kuopion kaupunki. K SITO tänään, numero: 34

19

artikkeli

Itämetron ja Majvikin metron esiselvitykset Helsingin nykyistä metrolinjaa suunnittellaan jatkettavan aina Sipoon Majvikiin asti.

L

ounais-Sipoosta ja Kaakkois-Vantaasta liitettiin Helsinkiin vuoden 2009 alussa noin 26 km2:n suuruinen alue, jonka asukastavoitteeksi oli esitetty vähintään noin 35.000 uutta asukasta ja tuhansia työpaikkoja. tämetron esiselvityksessä tutkittiin metron jatkamista Mellunmäestä, Itäkeskuksesta ja Vuosaaresta Östersundomiin. Samalla selvitettiin linjausvaihtoehtojen vaikutusta maankäytön mitoitukseen ja sijoittumiseen liitosalueella. Työ tehtiin Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston toimeksiannosta yhteistyössä arkkitehtitoimisto HKP:n ja Strafican (joukkoliikenne) kanssa. Selvitys valmistui helmikuussa 2010.

Alustavien vaihtoehtojen tarkastelussa Mellunmäestä lähtevät vaihtoehdot osoittautuivat ympäristön, joukkoliikenteen toimivuuden sekä radan teknisen toteutettavuuden kannalta edullisiksi. Itäkeskuksesta lähtevä haara olisi teknisesti vaikea toteuttaa. Itäväylän käytävän maankäytön kehittämispotentiaali osoittautui myös vähäiseksi. Vuosaaresta lähtevä ratkaisu tekisi mahdolliseksi liitosalueen merellisen alueen voimakkaan kehittämisen. Uuden maankäytön kehittäminen sataman läheisyyteen osoittautui vaikeaksi. Tarkastelujen tuloksena kehitettiin Mellunmäestä Salmenkallion kautta kulkeva linjaus, jolloin myös uutta merellistä asuinaluetta voidaan synnyttää merkittävästi. Lopullisessa vertailussa Salmenkallion kautta kulkevaa linjaa pidettiin parempana kuin Porvoonväylän ja Uuden Porvoontien väliin sijoittuvaa linjaa. Salmenkallion kautta kulkevan linjan etuja ovat paremmat maankäytön kehittämismahdollisuudet, parempi joukkoliikenteen palvelutaso, mm. vähemmän liityntämatkojen aiheuttamia haittoja, suuremmat kuntatalouden

20

SITO tänään, numero: 34

nettotulot sekä parempi imago merellisenä alueena.

Helsinki, Vantaa ja Sipoo ovat laatimassa kuntien yhteistä yleiskaavaa Östersundomin alueelle. Alue ulottuu Vantaan Länsimäestä Sipoon Majvikiin. Yleiskaavan mitoitus on 50.000 – 80.000 asukasta. Majvikin metron esiselvityksen tehtävänä on tutkia metron linjaus ja aseman sijainti Östersundomin yleiskaavaa varten. Työ tehtiin Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston ja Sipoon kunnan toimeksiannosta. Samanaikaisesti Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen on laatinut Majvikin osayleiskaavan rakennemalleja Sipoon kunnan ja maanomistajien toimeksiannosta.

Työssä tutkittiin kolmea alustavaa maankäyttömallia, joissa metronlinjan sijainti ja asemien sijainnit poikkesivat toisistaan.

Tarkempaan tarkasteluun valittiin kaksi ratkaisumallia, joissa metrolinja oli suuntaukseltaan sama, mutta aseman sijainti erilainen. Toisessa ratkaisussa tunneliasema sijaitsi keskeisesti Majvikin alueella. Toisessa ratkaisussa asema sijaitsi idempänä Fallbäckenin purolaakson ylittävällä sillalla. Yleiskaavassa esitettäväksi ratkaisuksi valittiin alueella keskeisemmin sijaitseva tunneliasema. Sen etuja silta-asemaan verrattuna ovat: - aseman vaikutusalue kattaa paremmin Östersundomin aseman ja Majvikin aseman välisen alueen - vaihtoehdon rakentamiskustannukset ovat merkittävästi pienemmät siinä vaiheessa, kun metrolinja päättyy Majvikiin, koska rata on noin 0,8 km lyhempi kuin siltavaihtoehdossa. K

lisätietoja: Seppo Karppinen Johtava konsultti Kaupunkisuunnittelu

haastattelu: Dakota Lavento

Länsimetro herättää Tapiolan Ruususen unesta

Toimitusjohtaja Matti Kokkinen, Länsimetro Oy

Lähivuosina Tapiola nousee jälleen kaupunkikehityksen kärkeen.

L

änsimetroa vetävä toimitusjohtaja Matti Kokkinen on aidosti innoissaan. Espooseen rakennetaan ja suunnitellaan uusia, ekologisesti edistyksellisiä kaupunginosia, koko pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä mullistetaan ja maailmalla tunnetuinta suomalaista kaupunginosaa, puutarhakaupunki Tapiolaa herätellään Ruususen unesta.

Länsimetron rakentamisen käynnistymisellä on selvästi havaittavissa oleva vaikutus koko Espoon kehitykselle, asemaseuduista nyt puhumattakaan. Tapiola saa sen myötä aivan uudenlaisen aseman toimivan joukkoliikenneverkoston solmukohtana. Länsimetron tärkein asema tulee olemaan eittämättä Tapiola.

– Metrolla pääsee Tapiolasta sujuvasti eri puolille pääkaupunkiseutua. Jos ajatellaan asiaa vaikka kahden vuosikymmenen päähän, jopa Kivenlahteen saakka, Kokkinen muistuttaa.

Tapiolasta kehitetään toiminnallisesti ja kaupallisesti aikaisempaa voimakkaampaa ja monipuolisempaa keskusta, jossa yhdistyvät perinteisen kaupunkikeskustan ja nykyaikaisen kauppakeskuksen parhaat ominaisuudet.

Liike-elämä saa uutta puhtia paitsi Tapiolassa ja Länsimetron asemaseu-

duilla, myös laajemminkin metroradan varrella. Tapiolan kehittämisprojekti ei nimestään huolimatta keskity pelkästään puutarhakaupunkiin. Tapiola – Keilaniemi – Otaniemi -alueesta on tarkoitus luoda Espoon ja koko pääkaupunkiseudun veturi.

Tapiola ei tarvitse vain työpaikkaja kauppakeskusrakentamista. Asuntojen määrä on kohoamassa nykyisestä noin 300:sta yli 1000:een.

– Nuoret ihmiset auttavat kehittämään uuden vuosituhannen puutarhakaupunki Tapiolan!

Nyt alkuun Tapiolassa myllätään lähinnä maan alla. Länsimetro on Kokkisen mukaan edennyt suunnilleen suunnitellussa aikataulussa ja jokseenkin myös suunnitelmien mukaan. – Tämän kokoluokan hankkeissa väkisinkin törmätään yllätyksiin, mutta mitään musertavaa emme ole onneksi joutuneet kohtaamaan, hän sanoo tyytyväisenä.

Tapiolaan tarvitaan myös uusia autopaikkoja, jotka sijoitetaan kahteen pysäköintilaitokseen: Tapiolan keskuksen alapuolelle louhittavaan pysäköintilaitokseen ja Tapionaukion alapuolelle rakennettavaan pysäköintilaitokseen.

Tapiolan keskuksen alapuolelle toteute-

taan myös liiketiloja palvelevat keskitetyt huoltotilat.

Sito on mukana niin Länsimetron kuin Tapiolan kehittämishankkeessakin.

Länsimetron koko- ja tärkeysluokan projekti seisoo tai kaatuu pitkälti suunnittelutyön huolellisuuden ja edistyksellisyyden myötä. Siinä suhteessa Länsimetro-hanke on Kokkisen mukaan ollut onnekas. – Siton kalliorakentamisen ja liikennesuunnittelun osaaminen ovat keskeisessä roolissa. Minusta oli todella hyvä asia hankkeille, että suunnittelun asiantuntemusta saamme nimenomaan espoolaiselta toimistolta, jolla on paikallistuntemus hallussaan, hän painottaa.

Kalliorakentamisen osaaminen on jatkossakin arvossaan.– Arvokasta maanpäällistä tilaa ei voida enää uhrata esimerkiksi pysäköintiin, Kokkinen huomauttaa.

Suomessa kalliorakentamisen asiantuntemusta on pitänyt yllä velvollisuus tuottaa väestönsuojia. Niitä on voitu normaaliaikana käyttää autopaikkoina, uimahalleina ja muina harrastustiloina. Muitakin mahdollisuuksia on: Espoo suunnittelee seuraavan jätevedenpuhdistamonsa rakentamista maan alle. K

LÄNSIMETRO Ruoholahdesta Lauttasaaren kautta Matinkylään

Tapiolan Keskuspysäköintilaitos ja sen yhteyteen tuleva

ulottuva 13,9 kilometriä pitkä Länsimetro kuljettaa

Keskushuolto rakennetaan vuosina 2011–2012.

valmistuttuaan lähes 100 000 matkustajaa päivässä.

Merituulentien uudistaminen ja kiinteistöjen uudistustyöt

Suomen suurin infrahanke käsittää muun muassa

on suunniteltu toteutettaviksi vuosina 2012–2015 siten,

seitsemän uutta asemaa, ja kaksi lähes 14 kilometrin

että Tapiolan perusteellisesti uudistettu liikekeskus

pituista tunnelia. Tavoitteena on, että Länsimetro avataan

valmistuu joulumyyntiin 2015.

liikenteelle loppuvuodesta 2015.

SITO tänään, numero: 34

21

artikkeli

Tapiolan keskustan kehittäminen

lisätietoja: Jannis Mikkola Toimialajohtaja Kaupunki

Tapiola - yhteiskunnallinen ja kaupunkikuvallinen kokeilu Tapiola on Suomen laajin ja merkittävin esimerkki toisen maailmansodan jälkeisestä lähiöiden ja asuintalojen suunnitteluideologiasta, jossa uuden polven suunnittelijat ideoivat Espooseen täysin uudentyyppisen asuinalueen - modernin suomalaisen puutarhakaupungin.

Tapiolan rakennutti pääosin Asuntosäätiö 1950- ja 1960luvuilla. Ensimmäiset alueet olivat poikkeuksellinen yhteiskunnallinen ja kaupunkikuvallinen kokeilu, joka herätti runsaasti keskustelua myös Suomen ulkopuolella, ja loi suomalaiselle kaupunkisuunnittelulle maailmanmainetta. Tapiola on yksi kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön (International Working Party for Documentation and Conservation of Buildings, Sites and Neighbourhoods of the Modern Movement) hyväksymistä suomalaisen modernismin merkkiteoksista 1920-luvun lopulta 1970-luvulle.

Tapiolan kehittämisen taustoja Tapiolan liikekeskustaan avattiin vuonna 1968 Suomen ensimmäinen kauppakeskus Heikintori. Yhdessä jo aikaisemmin rakennetun ostoskeskuksen kanssa ne muodostivat Tapiolan kaupallisen ytimen. Tapiolan keskustaa ruvettiin kehittämään 1980-luvulla, kun vanhan liikekeskuksen palvelut eivät enää pystyneet tyydyttämään lähialueiden kasvanutta väestömäärää ja lisääntynyttä ostovoimaa. Tällöin vanhan liikekeskustan eteläpuolelle rakennettiin runsaasti lisää liike- ja toimistotilaa.

Näissä rakennuksissa toimivat nykyään mm. Stockmannin ja

22

SITO tänään, numero: 34

Sokoksen tavaratalot sekä K-Supermarket, Lääkärikeskus, useita pankkeja jne.

Tapiolan keskustan kehittämisen kolmas vaihe käynnistyi 2000-luvulla. Vuodesta 2004 lähtien suunnittelua on jatkettu keskeytyksettä. Sito on ollut mukana useimmissa kehittämiseen liittyvissä hankkeissa vahvalla infra- ja kaupunkikeskustojen suunnitteluosaamisellaan.

2000-luvun haasteet Suunnittelun ensimmäisenä haasteena olivat sirpaloituneet ja osittain nykyvaatimuksia vastaamattomat pysäköintipaikat.

Ongelma ratkaistiin kallioon sijoitettavalla keskuspysäköintilaitoksella, joka toteutetaan aluksi 1500-paikkaisena ja myöhemmin sitä on mahdollista laajentaa 3000-paikkaiseksi. Pysäköintitilojen yhteyteen toteutetaan myös keskustaa palveleva maanalainen keskushuolto. Pysäköinti- ja huolto-ongelmaratkaisun jälkeen on maanpäällinen suunnittelu päässyt etenemään. Ratkaiseva katalyytti Tapiolan kehittämiselle oli Länsimetron rakentamispäätös vuonna 2008.

Tapiolan liikekeskus uudistuu perusteellisesti Tavoitteena on nostaa Tapiolan keskus jälleen kaupunkikehityksen kärkeen. Tapiolasta suunnitellaan toiminnallisesti ja kaupallisesti aikaisempaa voimakkaampi ja monipuolisempi keskus, jossa yhdistyvät perinteisen kaupunkikeskustan ja nykyaikaisen kauppakeskuksen parhaat ominaisuudet. Uudistuksessa vanhan, rakennustaiteellisesti arvostetun alkuperäisen keskuksen eteläpuolelle

Tapiolan etelä-pohjoissuuntainen leikkaus. Tapiolan keskuspysäköinti ja huolto, Tapiolan metroasema, Merituulentien laskeminen ja maanalainen bussiterminaali sekä Merituulentien päälle ja viereen rakennettavat uudisrakennukset

Tapiola lounaasta

myöhemmin rakennetut korttelit uudistetaan metron myötä samaan korkeaan tasoon kuin alkuperäinen Tapiolan keskus.

Kehittämisen lähtökohtana on metroaseman rakentaminen Merituulentien eteläpuolelle. Metroaseman myötä uudistetaan koko Merituulentie ympäristöineen. Merituulentie siirtyy maan alle ja sinne tulee korkeatasoinen liityntäbussiterminaali. Näin saadaan lisää jalankulkualueita ja liiketiloja, ja keskustan pohjois- ja eteläosat saadaan yhdistettyä aikaisempaa paremmin kiinteäksi kokonaisuudeksi. Metroaseman tuntumaan tulee runsaasti pysäköintipaikkoja polkupyörille.

Maanpäälliset kehityskohteet Tapiolan keskuksen uudistamisen yhteydessä merkittävä osa uusista tiloista tullaan sijoittamaan nykyisin parkkitiloina ja varastoina toimiviin rakennusten pohjakerroksiin. Maan pinnalla uudistus tulee erityisesti näkymään Merituulentien

päälle kaavaillussa liike- ja asuinrakennuskokonaisuudessa.

Uudessa rakennuskokonaisuudessa on neljä liikekerrosta. Niiden päälle tulee kahdeksan asuinrakennusta väliin jäävine viherpihoineen. Rakennukset jäävät selvästi Tapiolan keskuksen perinteistä symbolia Keskustornia matalammiksi. Kaiken kaikkiaan uudistuksen yhteydessä valmistuu uusia liike- ja toimistotiloja sekä asuntoja yli 100 000 m 2 . Näistä lähes puolet toteutetaan muuttamalla nykyisiä, toissijaisessa käytössä olevia tiloja hyötykäyttöön. Tapiolan keskustan asuntojen määrä on nousemassa nousee tulevaisuudessa nykyisestä 300:sta yli 1000:een. Uudet asunnot tukevat alueen palveluiden kehittämistä ja tekevät ennestäänkin halutusta asuinalueesta entistä vetovoimaisemman.

Tapiolan alkuperäiseen suunnitelmaan kuulunut liikenneympyrä palautetaan Leimuniitylle. Liikenneympyrästä rakennetaan maanalainen ajoyhteys Keskuspysäköintilaitokseen ja Tapionaukion alle tulevaan pienempään pysäköintilaitokseen. Toinen ajoyhteys rakennetaan Etelätuulentien ja Itätuulentien risteykseen. Tapionaukion pysäköintilaitoksen rakentamisen yhteydessä nykyinen Tapionaukio rakennetaan uudelleen ja nykyisin bussiterminaalina palveleva alue muutetaan viheralueeksi.

Maanalaisen rakentamisen mahdollistamat kaavat on hyväksytty ja niillä voidaan toteuttaa sekä Metroasema että keskuspysäköintilaitos. Ensimmäinen, maanpäällisen rakentamisen mahdollistava kaava on parhaillaan luottamusmieskäsittelyssä. Myöhemmin tulevat käsittelyyn myös Merituulentien eteläpuolisen ja merkittävän asunto- ja palvelutalorakentamisen sekä Teatteri- ja kongressikeskushankkeen mahdollistavat kaavat.

Tapiolan keskustan uudisrakennustyöt käynnistyivät kesäkuun 2010 alussa, kun metron ja keskuspysäköintilaitoksen louhintatöihin tähtäävien työtunneleiden rakentaminen aloitettiin.

Kun metroliikenne käynnistyy vuoden 2015 lopussa, on merkittävä osa uudistuksista valmiina. K SITO tänään, numero: 34

23

artikkeli

Oulun kävelykeskustan valaistuksen visualisointi.

Tehdään virtuaalimalli – ja kaikki ymmärtävät Siton visualisointipalveluiden valikoima on laaja. Virtuaalimallit, koontimallit ja 3D-palautejärjestelmät ovat vuorovaikutuksen ja suunnitelmien havainnollistamisen apuvälineinä korvaamattomia. Perinteisten visualisointituotteiden lisäksi kehitämme ja toteutamme uusia innovatiivisia tuotteita yhteistyössä Siton ICT-asiantuntijoiden kanssa.

Visualisointi suunnittelun osana Väyläsuunnittelu on ollut jo pitkään mallipohjaista ja suunnittelijat ovat voineet katsella mallia ja esimerkiksi tarkastaa geometrian 3D-näkymässä. Visualisointi on kuitenkin kehittynyt viime vuosina joustavaksi suunnittelun työkaluksi ja tuonut selvää hyötyä myös varsinaiseen suunnittelutyöhön. Suunnitelmamallin siirtoa virtuaalimalliin on hiottu ja hiotaan edelleen. Suunnitelmamallista voidaan tuottaa nopeasti valmiiksi luokiteltua aineistoa virtuaalimalliin.

Laajemmissa kokonaisuuksissa malliaineistoa voidaan linkittää yhdistelmämalliin. Eri suunnittelualojen referenssitiedostot linkitetään yhteen malliin. Hyvin onnistuneessa mallissa näkyy ketjun jokaisen lenkin vahvuus.

Virtuaalimallin luonne ja merkitys eroavat eri suunnitteluvaiheissa. Esi- ja yleissuunnitteluvaiheissa haasteena on,

24

SITO tänään, numero: 34

että ratkaisuja ei välttämättä vielä suunnitella sillä tarkkuudella kuin virtuaalimalleissa asiat esitetään, esimerkiksi tarkat liittymägeometriat tai valaistus ja liikenteenohjaus puuttuvat. Virtuaalimallissa lähtöaineiston puutteet näkyvät herkästi ja mallintaja tekee täydennyksiä parhaaksi katsomallaan tavalla. Virtuaalimallin avulla kohteesta saadaan realistinen käsitys. Varjopuolena on, että katsoja saattaa pitää mallia lopullisena ratkaisuna ja tästä johtuen suunnittelijalta vaaditaan tarkempaa suunnittelua kuin tässä vaiheessa olisi hyödyllistä.

Ohjelmistokehitystä ja 3D-mallien koostamista Suunnitteluohjelmat kehittyvät ja helpottavat visualisointia huomattavasti, kun esimerkiksi tien tai kadun geometriatiedot saadaan valmiiksi mallinnettuina suunnittelijalta. Eri suunnitte-

3D-malli Oulun Rotuaarin nykytilanteesta.

luohjelmilla tuotettujen 3D-aineistojen yhdistely helpottaa laajan ja monialaisen suunnittelukokonaisuuden visuaalisessa havainnollistamisessa jo esi- ja yleissuunnitteluvaiheessa.

Virtuaalimalli koko hankkeen koontimallina on tulossa koko ajan tärkeämmäksi jo rakennussuunnitelmavaiheessa. Silloin jo eri osa-alueiden suunnitelmat eri ohjelmistoista voidaan yhdistää samaan malliin. Väylän rakennemallista voidaan tuottaa yhteiseen malliin kaikki rakennekerrokset ominaisuuksineen, pohjavahvistukset, vesihuoltoverkostot jne. Kokoavat mallit puoltavat paikkansa myös siinä, että eri osa-alueiden suunnittelijat voivat hyödyntää parhaaksi katsomiaan työvälineitä.

Tulevina vuosina kokoavien mallien hyödyntäminen lisääntyy samalla, kun infra-alan tiedonsiirtomenetelmät ja yhteiset tietomallit kehittyvät. Hankintamenetelmät perustuvat hyväksyttyihin suunnitelma- tai toteumamalleihin (ei piirustuksiin). Eri osa-alueilla käytetään kullekin parhaiten soveltuvaa ohjelmaa. Suunnittelijat ja rakentajat käyttävät yhteistä mallia, josta voidaan tuottaa esimerkiksi koneohjausmallit kulloinkin tarvittavasta kohteesta.

3D-malli Oulun Rotuaarin tulevasta tilanteesta.

Valkoisenlähteentien melusuojauksen virtuaalimalli

Virtuaalimalli vuorovaikutuksen tukena Visualisoinnin yksi päätarkoituksista on auttaa ihmisiä ymmärtämään suunnitelman tekninen sisältö ja saada sen avulla hyväksyttävyyttä. Virtuaali- tai 3D-mallin käyttö vuorovaikutuksen apuvälineenä onkin osoittautunut erittäin toimivaksi. Yleisö- ja asukastilaisuudessa suunnitelman havainnollistava, vapaasti liikuttava malli on asukkaille helppo ja käytännöllinen tapa tutustua suunnitelman tekniseen sisältöön.

Virtuaalimallia hyödynnetään myös osana karttapalautejärjestelmää. Mallissa voidaan liikkua vapaasti ja tarkastella itselle tärkeitä asioita. Tämän jälkeen voidaan kirjoittaa palautetta joko mallin sisään rakennetun linkin kautta tai perinteisen palautejärjestelmän avulla. Mallien käytettävyys riippuu käyttäjän tietokoneen muistista ja näytönohjaimen ominaisuuksista, mikä jonkun verran rajoittaa käyttömahdollisuuksia. Virtuaalimallista saadaan kuitenkin helposti kuva- ja animaatiotallenteita, joiden avulla kaikilla on mahdollisuus tutustua suunnitelman tekniseen sisältöön ”kolmiulotteisesti”. K

Ote virtuaalimallista; Rovaniemen keskustan osayleiskaavan rakennemallivaihtoehto 3.

lisätietoja: Sami Luoma Visualisointi Esisuunnittelu

Tommi Eskelinen Osastopäällikkö Esisuunnittelu

SITO tänään, numero: 34

25

artikkeli Bilder: Katja Rasi

Södra Lillängen ligger i ett gammalt åländskt landskap. Dess kalkfuktäng är en värdefull naturtyp.

Naturlig dagvattenhantering i ett småhusområde i Mariehamn Mariehamns stad arbetar med en stadsplan för området Södra Lillängen. I området finns en värdefull naturtyp vars fuktbalans behöver upprätthållas. Detta motiverar staden till ekologisk dagvattenhantering. Ekologiska dagvattenhanteringssystem har än så länge inte helhetsmässigt tillämpats i något småhusområde i Finland. Projektet är därför det första i sitt slag. Sito Ab tog fram en översiktlig plan för dagvattenhanteringen i området. Planen utgör en preliminärutredning för detaljplaneringen. På basis av utredningen fortsätter Mariehamns stad nu planeringen av området under ledning av stadsarkitekt Sirkka Wegelius. Byggandet vid Södra Lillängen påbörjas sannolikt under år 2012.

26

SITO tänään, numero: 34

E

kologisk dagvattenhantering har i Finland sakta men säkert ökat i popularitet. Ekologisk dagvattenhantering går ut på att regn, smältvatten och spolningsvatten infiltreras i marken eller leds till täckdiken, fördröjs och rengörs med vegetation, innan det leds till vattendrag. I första hand ska dagvatten hanteras där det uppkommer. Om det inte är möjligt leds vattnet till exempel till ett grönområde, där det finns utrymme för att hantera vattnet ekologiskt. Förutom den ekologiska dagvattenhanteringen lindrar systemet översvämningar och förbättrar vattenkvaliteten i omgivande vattendrag. Ekologisk dagvattenhantering förbättrar mikroklimat och växlighet i bebyggda områden. Den påverkar även invånarnas välbefinnande positivt. Med hjälp av ekologisk dagvattenhantering minskar behovet av traditionell dränering. Ofta planeras systemen dock mer eller mindre som en integration av det ekologiska och det traditionella dräneringssystemet. Brunnar och trummor kan ingå som en del av modern, ekologisk planering.

Värdefull naturtyp som behöver bevaras trots byggandet Södra Lillängens planområde ligger i Mariehamns södra del på en låg rygg som löper i nord-sydrikting. Området sluttar svagt mot öster. Den högsta punkten är cirka tio meter över havet.

Jordmånen är över en meter tjock och består av siltmorän. Det finns tre avrinningsområden, varav den nordligaste påverkar den värdefulla kalkfuktängens fuktbalans. I många hundra år har husdjur betat vid Södra Lillängen och landskapet är därför kulturpåverkat. Kulturlandskapet har dock redan delvis förfallit. Sly har börjat växa sedan betesdriften minskat. Kalkfuktäng är en rätt så typisk naturtyp i åländska lövträdsområden. Samtidigt än den en akut hotad naturtyp i Finland som helhet.

Kalkfuktängen innefattar flera växtarter, som har klassificerats som akut hotade, hänsynskrävande eller sårbara.

ytterligare uppgifter: Ismo Häkkinen Landskaparkitekt Landskapsplanering

Bianca Byring Filosofie kandidat (kulturgeografi) Fysisk planering

Kalkfuktängen har förslyats sedan betesdriften minskat. Stadsarkitekt Sirkka Wegelius är på fältbesök.

Avrinning från tak och andra byggda ytor leds till en infiltrationsbassäng på varje tomt. Dessutom minskas avrinningen med hjälp av vattengenomsläppliga material på tomterna. Eventuella översvämningar i infiltrationsbassängen styrs till översvämningsfåror.

Gatudräneringen sker via överdiken och försänkningar. Dessa förses med ett infiltrationsskikt och ett underliggande täckdikesnätverk. Täckdikenas vatten leds via brunnar till en ytvattenfåra och vidare till kalkfuktängen. På vintern sker gatudräneringen via gallerbrunnar intill gatorna och till dem leds också husgrundernas dräneringsvatten.

Mariehamns stad undersöker också

Dagvatten infiltreras för att bevara jordens fuktbalans I projektområdet ska dagvatten i första hand hanteras där det uppkommer.

Planeringsgruppen vid Södra Lillängens strand

möjligheten att belägga gatorna med vattengenomsläpplig asfalt.

Med dessa medel säkerställs kalkfuktängen trots det närliggande byggandet eftersom jordmånens fuktbalans bevaras. Den ekologiska dagvattenhanteringen innebär också att ingen särskild buffertzon behövs mellan ängen och byggandet. Kalkfuktängen fungerar i fortsättningen som grönområde för invånarna och genom en informationstavla informeras besökarna om områdets skyddsvärden.

Dagvattensystemet byggs först För att bevara kalkfuktängen är det viktigt att den ekologiska dagvattenhanteringen finns på plats när byggfasen inleds. Därför börjar man med att bygga infiltrationsbassänger, gatunätverk och gatornas dränering. Innan de nya ägarna får tillträde har staden byggt infiltrationsbassängerna och översvämningsfårorna. Staden fulländar också försänkningarnas infiltrationsskikt, täckdikesnätverket och planteringarna före byggandet börjar. De kommande byggarna och invånarna informeras om den ekologiska dagvattenhanteringen genom en anvisning som läggs ut på stadens Internetsidor. Södra Lillängen marknadsförs som ett miljövänligt område där bebyggd miljö står i harmoni med värdefull natur. K SITO tänään, numero: 34

27

artikkeli

KUNTOKARTOITUS? Kuntokartoitus tarkoittaa tietyn alueen kuntotilakartoitusta.

Kuntokartoituksen voi tehdä pelkästään ajoradoille tai kevyen liikenteen väylille, mutta siihen voi liittää myös väli- ja viherkaistoja, puistoja, aukioita ja näissä olevia kalusteita, istutuksia, valaistuksia jne.

Vaarallinen tasoero kevyen liikenteen väylän ja tontin välissä

Betoniporsas keskellä väylää

Kaupunkien kuntokartoitukset

K

untokartoituksessa käytetään kohteesta riippuen lähtötietoina mm. olemassa olevia tasaisuus- ja uramittauksia, joita voidaan täydentää vauriokirjauksilla, maatutkauksella tai kantavuusmittauksilla. Tieympäristössä ja erillisillä pitkillä kevyen liikenteen väylän osuuksilla vaurioinventoinnista puhuttaessa tarkoitetaan ajoneuvosta suoritettavaa analyyttista tai automaattista vaurioinventointia, jonka tuloksena saadaan vauriosumma 100 m:n jaksoihin jaoteltuina.

Lyhyillä, leveydeltään vaihtelevilla kaduilla vauriosumma ei anna luotettavaa kuvaa kadun kunnosta. Vauriot voivat olla keskittyneet esimerkiksi pelkästään liittymäalueille tai kääntyville kaistoille, jolloin vauriosumma 100 m:n jaksoilla voi hyvinkin pysyä kohtuullisen alhaisena, vaikka tietyt osuudet kadusta olisivat pahasti vaurioituneet. Maatutkaus tulkintoineen on puolestaan yksi keino saada selville päällysteiden ja rakennekerrosten paksuuksia, kadun alla tai katurakenteissa olevia laitteita ja johtoja ja sen avulla voidaan päätellä vaurioitumissyitä.

Malmin ja Mellunkylän pääväylien kuntokartoitus Sito teki vuonna 2009 kuntokartoitukset Helsingin kaupungin rakennusviraston tilauksesta Malmin ja Mellunkylän pääväylille sekä kartoitti puistojen, viheralueiden ja kalusteiden kunnon.

Kuntokartoituksen pohjana olivat tasaisuus- ja uramittaukset sekä kaupunkisuunnitteluvirastosta saadut kartat katualuerajauksineen. Asiakas kertoi myös aloituskokouksessa, mitä muutoksia alueille ollaan toteuttamassa.

Kuntokartoitus tehtiin vesisateen jälkeen, jolloin saatiin luotettava kuva myös alueen kuivatuksen toimivuudesta. Ajoradat, kevyen liikenteen väylät, väli- ja viherkaistat luokiteltiin kolmeen eri luokkaan.

Luokka 1 on hyväkuntoinen, uutta vastaava tai normaalissa käytössä kulunut alue/kohde. Luokassa 2 alue/kohde vaatii jo toimenpiteitä, mutta korjaukset on mahdollista toteuttaa ylläpidon keinoin mm. pinnoittein, päällystein, puiden oksien leikkauksin jne. Luokassa 3 korjaustoimenpiteet vaativat jo järeämpiä toimenpiteitä, kuten rakennekerrosten, kuivatusjärjestelmien tai istutusten uusimista.

28

SITO tänään, numero: 34

Kuntokartoitus antaa päättäjille hyvää tietoa ratkaistaessa rahoitustarvetta ja kunnostuskohteita. Lisäksi kuntokartoitus toimii hyvänä lähtötietona mm. aluesuunnittelussa.

Havaintoja tehtiin ns. normaalien halkeamien ja reikien lisäksi mm. reunakivistä, liikennemerkeistä, suojateistä, kaivon kansien korkeuksista, kalusteista, valaisimista, kaiteista, istutuksista ja katualueen liittymisestä muuhun tilaan.

Kuntokartoituksen hyödyt Kartoituksen perusteella määritellyt luokat väritettiin kartoille, jolloin kohteen kuntotila voitiin havainnollistaa hyvin selkeästi.

Valokuvat kohteista linkitettiin karttoihin, jolloin asiakas pystyi katsomaan myös valokuvaa vauriosta. Kaikista luokkiin 2 ja 3 kuuluvista alueista tehtiin rakennuskustannuslaskelmat, joiden avulla asiakkaan on helppo arvioida tarvittavaa rahoitusta. Kohteet priorisoitiin kiireellisyysjärjestykseen, jossa painotettiin turvallisuutta ja esteettömyyttä käyttömukavuuden ja estetiikan edelle. Järjestyksessä otettiin huomioon myös eri palvelujen sijoittuminen alueelle sekä liikennemäärät.

Tämän mallin mukaiset kuntokartoitustyöt on aloitettu Helsingissä jo vuonna 2005 ja ne jatkuvat edelleen. Kartoitustyö hakee alueen ja kehitysideoiden myötä jatkuvasti muotoaan. K

lisätietoja: Anne Kasari Projektipäällikkö Ylläpito, Tampere

nimityksiä TAMPERE Siton Tampereen aluetoimistossa on tehty toiminnan laajenemista ja kehittämistä tukevia nimityksiä. Liikennesuunnittelun apulaisosastopäälliköksi on nimitetty HM, Ins. Heljä Aarnikko, osastopäällikkönä jatkaa DI Ville-Mikael Tuominen. Ylläpidon apulaisosastopäälliköksi on nimitetty DI Anne Kasari, osastopäällikkönä jatkaa DI Taina Rantanen. Tiensuunnittelun apulaisosastopäälliköksi on nimitetty Ins. AMK Johanna Plihtari-Siltanen ja katusuunnittelun apulaisosastopäälliköksi DI Jenni Karjalainen. Väyläsuunnittelun osastopäällikkönä toimii aluejohtaja, DI Tenho Aarnikko.

Menestyksekäs maisemasuunnittelupäivä

ESPOO KAUPUNKI Tekn. kand. Taneli Lehtonen on nimitetty nuoremmaksi suunnittelijaksi Ulkovalaistusosastolle 28.10.2010 alkaen.

Arkkit. yo. Sebastian Savolainen on nimitetty nuoremmaksi suunnittelijaksi Kaupunkisuunnitteluosastolle 23.8.2010 alkaen.

Tekn. yo. Frans Horn on nimitetty nuoremmaksi suunnittelijaksi Kalliotilat ja tunnelit -osastolle 1.10.2010 alkaen.

RATA JA RAKENNE Tekn.yo. Patrick Jensen on nimitetty nuoremmaksi suunnittelijaksi Rataosastolle 7.6.2010 alkaen.

Tekn. yo. Jouni Lahtinen on nimitetty nuoremmaksi suunnittelijaksi Silta ja rakenne -osastolle 6.9.2010.

YMPÄRISTÖ Diplomi-insinööri ja taiteiden maisteri Carina Ölander on nimitetty vanhemmaksi asiantuntijaksi Alueidenkäyttö ja kaavoitus -osastolle 4.10.2010 alkaen.

RAKENNUTTAMINEN Työteknikko Jukka Hiltunen on nimitetty projekti-insinööriksi ja konsultiksi Telerakennuttaminen -osastolle 1.10.2010 alkaen.

TIETOTEKNIIKKA Tekn. lis. Petri Ollila on nimitetty sovelluskehittäjäksi Ohjelmistot-osastolle 1.9.2010 ja tiimin vetäjäksi 1.11.2010 alkaen.

Tekn. yo. Timo Riihiaho on nimitetty ohjelmistosuunnittelijaksi Ohjelmistot-osastolle 20.9.2010 alkaen.

Tekn. yo. Tero Paloheimo on nimitetty ohjelmistosuunnittelijaksi Ohjelmistot-osastolle 27.9.2010 alkaen.

Diplomi-insinööri Johanna Vuorjoki on nimitetty projektipäälliköksi Ohjelmistot osastolle 18.10.2010 alkaen.

KTM, HTM Satu Yli-Torvi on nimitetty toimialakoordinaattoriksi Tietotekniikka-toimialalle 3.1.2011 alkaen.

HALLINTO Merkonomi Mirka Hirviniemi on nimitetty palkanlaskijaksi 1.12.2010 alkaen.

Siton maisemapalkinnon Jukka Jormolalle luovuttivat maisemasuunnitteluosastolta Marja Oittinen ja Niina Meronen.

S

iton ensimmäistä maisemasuunnittelupäivää vietettiin 30.9.2010. Mielenkiintoisia ja ajankohtaisia teemaan liittyviä luentoja oli seuraamassa runsas joukko alan ammattilaisia, ja päivästä toivottiin heti vuosittaista perinnettä. Tapahtumassa kuultiin muun muassa TkT Minna Komulaisen tuoreeseen väitöskirjaan perustuva esitys metsämaisematyypeistä maiseman suunnittelussa ja hoidossa. Vuosaaren huipun onnistuneesta maisemoinnista infrarakentamisen ylijäämämailla kertoi MMM Pirjo Laulumaa ja sitolainen maisemaarkkitehti Anni Järvitalo pohti maiseman arvoja ja arvottamista. Anni Järvitalon esitys perustui hänen diplomityöhönsä.

Esitysten ajankohtaisuus korostui paria viikkoa myöhemmin, kun Vuosaaren huipun maisemointi palkittiin kunniamaininnalla Suomen paras maisemahanke -kilpailussa.

Maisemasuunnittelupäivässä jaettiin myös historian ensimmäinen Siton maisemapalkinto, joka myönnettiin maisema-arkkitehti Jukka Jormolalle kunnianosoitukseksi hänen pitkästä työstään maisema-arkkitehtuurin ja erityisesti luonnonmukaisen vesirakentamisen saralla.

Palkinnon perusteluina todetaan muun muassa: – Jukka Jormola edustaa hulevesien luonnonmukaisen käsittelyn suomalaista huippuasiantuntemusta ja hän on edesauttanut asian tunnetuksi tulemista paitsi maisema-arkkitehtuurin myös muiden teknisten alojen piirissä. Jukka Jormolan pitkä työura valtionhallinnossa on mahdollistanut hyvän verkottumisen tilaaja- ja konsulttisektorille sekä opetukseen ja tutkimukseen. Hän on toiminutkin erityisasiantuntijana erilaisissa hulevesien luonnonmukaiseen käsittelyyn liittyvissä hankkeissa eri puolilla Suomea.

– Jukka Jormola on osallistunut aktiivisesti järjestötoimintaan ja kantanut vastuuta kaikkien maisema-arkkitehtien ammatillisesta osaamisesta ja edunvalvonnasta. K SITO tänään, numero: 34

29

K

Kaupunkisuunnittelun opintomatkat Kuvassa viime syyskuun matkan osanottajat Valenciassa.

Santiago Calatravan suunnittelema taide- ja tiedekaupunki teki suuren vaikutuksen matkan osanottajiin.

aupunkisuunnitteluosasto järjestää joka syksy kaupunkisuunnitteluaiheisen opintomatkan asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen. Matkat ovat olleet hyvin suosittuja; halukkaita matkalle lähtijöitä on ollut enemmän kuin paikkoja. Matkoille on osallistunut laaja kirjo kaupunkisuunnittelun ammattilaisia: arkkitehteja, maisemasuunnittelijoita, liikennesuunnittelijoita, katusuunnittelijoita, rakennuttajia, rakentajia, kaupan konsultteja jne.

Viime syyskuun matka tehtiin Valenciaan ja Madridiin. Matkalla tutustuttiin mm. Norman Fosterin, David Chipperfieldin, Santiago Calatravan, Rafael Moneon, Herzog & de Meuronin ja Jean Nouvelin arkkitehtuuriin, teknologiapuistoon, urheilusatamaan, kaupunkipuistoihin, Madrid Rio –projektiin, Sanchinarron uuteen asuntoalueeseen, Madridin joukkoliikennejärjestelmään ja vaihtoterminaaleihin.

Ensi vuoden opintomatkan suunnittelu on jo hyvässä vauhdissa. Matka suuntautuu Aix-en-Provenceen, Lyoniin ja Pariisiin. K

Hulevesitiimin opintomatka Saksaan Opintomatkalaiset ryhmäkuvassa Hannoverin Kronsbergissä.

S

iton hulevesitiimi järjesti yhteistyössä EG-Trading Oy:n kanssa hulevesien luonnonmukaisen käsittelyn ja vesirakentamisen opintomatkan Saksan Bremeniin, Gelsenkircheniin ja Hannoveriin. Opintomatkalla tutustuttiin niin EG-Trading

30

SITO tänään, numero: 34

Oy:n maahantuomien viher- ja vesirakentamiseen liittyvien tuotteiden valmistukseen kuin rakennettuihin kohteisiinkin. Hulevesien luonnonmukainen käsittely on Saksassa jo tavanomainen suunnittelun ja rakentamisen muoto.

Osa rakennetuista kohteista alkaa jo

ikääntyä, ja niiden ylläpito ja hoito on muodostunut haasteeksi, johon niin kunnallisen viheralueylläpidon kuin asukkaiden on kyettävä vastaamaan.

Sitossa toimivan hulevesitiimin tehtävänä on kouluttaa ja edistää hulevesien luonnonmukaisen käsittelyn asiantuntemusta yrityksessä, markkinoida ja hankkia alaan liittyviä toimeksiantoja sekä yleensä edistää hulevesien luonnonmukaista käsittelyä maankäytön, kuntatekniikan ja liikenteen sektoreilla.

Syyskuiselle opintomatkalle Saksaan osallistui sitolaisten lisäksi yhteistyökumppaneiden edustajia sekä suunnittelijoita Helsingin, Espoon, Kerava, Tampereen ja Maarianhaminan kaupunkien organisaatioista. K

KunFo-matka Berliiniin

S

ito ja Kuntatekniikan foorumi, KunFo, järjestivät Yhteinen Kunnallistekninen Työmaa -projektiin liittyvän opintomatkan Berliinin lokakuussa. Tutustuimme matkalla mm. Berlin Waterin, Berlinin energiayhtiön ja kaupunkikehityksen sekä Berlin Business Location Centerin asiantuntijoihin. Vierailimme haastavalla Ostkreuz liikenneterminaalin työmaalla ja tutustuimme mm. Potsdamer Platzin ja päärautatieaseman arkkitehtuuriin ja liikennejärjestelyihin. K

Fantasy Design -projektin Valoa ja Ääntä -teoksia Sitolaiset ovat koko syksyn työskennelleet yhdessä Harjun nuorisotalon nuorten kanssa hankkeessa, joka huipentui valotapahtumaan Harjun nuorisotalolla Kallio Kipinöi -kulttuuriviikolla torstaina 25.11.2010.

H

anke liittyy Fantasy Design in Community -projektiin.

EU:n Kulttuuriohjelmaan valittiin viime vuonna Designmuseon johtama muotoilukasvatushanke Fantasy Design in Community 2009–2011. Se on muotoilukasvatushanke, jossa lapset ja nuoret neljästä Euroopan maasta ratkovat oman elinympäristönsä suunnitteluun liittyviä haasteita. Tanskassa, Espanjassa, Belgiassa ja Suomessa järjestetään erilaisia muotoiluprojekteja suunnittelun ammattilaisten johdolla. Hankkeen tuloksista kootaan kiertonäyttely, joka on esillä Designmuse-

ossa 13.1.–27.2.2011. Näyttelyn yhteyteen järjestetään opettajakoulutusta, työpajoja ja muuta oheisohjelmaa. Eri maissa tehdyt projektit esitellään yhteisnäyttelyssä Belgiassa keväällä 2011.

Suomessa muotoilukysymysten parissa työskentelevät Oulussa Lintulammen koulu, Lahdessa Taide- ja muotoilukoulu Taika sekä Helsingissä Nuorisoasiainkeskuksen ryhmät. Sito Oy:n suunnittelijoita pyydettiin asiantuntijoiksi Helsinkiin Harjun nuorisotalon hankkeeseen, jonka tavoitteena on parantaa nykyisin nuorisotalona toimivan entisen ruumishuoneen ympäristöä, erityisesti ulkoalueiden valaistusta. Työskentely tapahtui yhteistyössä Harjun kuvataideharrastajaryhmien ja heidän opettajiensa kanssa. Nuoret toimivat suunnittelijoina ja alan ammattilaiset avustajina ja asiantuntijoina. Työhön sisältyi aloitustilaisuus, kaksi välikatselmusta ja loppukatselmus, jossa sovittiin toteutuksesta . Siton taskulamput ja heijastimet sekä iGuzzini Finland:n valaisimet olivat mukana tapahtumassa.

Sitosta hankkeeseen osallistuivat hankkeesta vastaavana Ulla-Kirsti Junttila ja asiantuntijoina Ilona Mansikka, Marjut Kauppinen ja Jouko Waris.

Lisätietoa osoitteesta: www.fantasydesign.org/fd

SITO tänään, numero: 34

31

KUTSU Liikennejärjestelmäpäivä 17.2.2011 klo 12.30-16.00 Sito-talo, Espoo Seminaarissa esitellään ajankohtaisia kuulumisia valtakunnallisen liikennepolitiikan valmistelusta sekä liikennejärjestelmän kehittämisestä valtakunnallisesti ja alueellisesti.

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan. Seminaarin jälkeen jatkamme keskusteluja ruokailun merkeissä.

Seminaari on tarkoitettu kaikille liikennejärjestelmä- ja liikennepolitiikka-asioista kiinnostuneille.

Lisätietoja tapahtumasta www.sito.fi Ilmoittautumiset 11.02.2011 mennessä sähköpostilla susan.sundell@sito.fi.

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Tänä jouluna tuemme

Baltic Sea Action Groupin työtä

Itämeren suojelemiseksi.