"Vastuullisuus on hyvää liiketoimintaa"

Teksti: Eveliina Sillanpää

Vastuullisuus on hyvää liiketoimintaa"

Aurajoen Nuorkauppakamarin järjestämän Ducking Cruisen teemana oli vastuullisuus ja verkostoituminen. Perjantaina 20.9.2019 järjestetyn risteilyn aikana nähtiin muun muassa hiilijalanjälkirivi ja verkostoitumisbingo sekä kouluttauduttiin kestävän kehityksen teemoista ja vastuullisesta yritystoiminnasta.

- Suomalaiset yritykset eivät ole vielä riittävästi hoksanneet vastuullisuuden mukanaan tuomia businessmahdollisuuksia, sanoo Emilia Koikkalainen, joka veti risteilyn vastuullisuutta koskevan koulutusosion.

Keuruulla asuva 38-vuotias Emilia on Koskenpään Huopatehtaan omistaja, yrittäjä ja aktiivinen nuorkauppakamarilainen, joka uskoo vakaasti vastuullisuuden ja hyvän liiketoiminnan kulkevan käsi kädessä.

Oma intohimo asiaa kohtaan on ajanut tutkimaan asioita lisää ja vaikuttamaan myös kunnallispolitiikassa.

– Jätteiden käsittelyyn liittyvä lainsäädäntö on minulle erityinen intohimon kohde. Yrityksessämme selvittelemme jäteyrittäjän kanssa mahdollisuuksia lajitteluun ja tehokkaampaan kierrättämiseen. Lisäksi seuraan aktiivisesti tekstiilijätteen hyötykäyttöä, jota muun muassa Turun AMK:ssa ollaan tutkittu, Emilia sanoo.

Omassa yrityksessään Emilialle vastuullinen liiketoiminta tarkoittaa minimitasolla Suomen lakien noudattamista. Vastuullisuus näkyy erityisesti kuitenkin myynnin ratkaisuina.

– Asiakkaan tavoitteet voidaan yleensä saavuttaa useilla ratkaisuilla. Priorisoimme kuitenkin asiakkaan elinkaaren ja ympäristön kannalta kestävimmät vaihtoehdot - vaikka ne olisivatkin taloudellisesti huonompi vaihtoehto yritykselleni, Emilia kertoo.

Risteilyn bingoemäntä Jutta Ruusunen ja Emilia Koikkalainen kouluttamassa.

Kaikkien panosta tarvitaan

Emilian koulutuksessa käytiin läpi YK:n toimenpideohjelman Agenda2030- tavoitteita ja Suomen asettamia Sitoumus2050-tavoitteita ja miten niitä voidaan hyödyntää yritystoiminnassa.

Suomi on valtiona jo hyvin mukana toteuttamassa kestävän kehityksen tavoitteita ja Emilian mukaan Suomi on yksi ainoista maita maailmassa, joka on budjetoinut tavoitteiden saavuttamiseen rahaa. Suomi on myös niiden 5 % joukossa maailman maista, joka toimittaa YK:lle tilastointia tavoitteiden täyttymisestä. Valtion toimien lisäksi tarvitaan kuitenkin yrityksien mukaan tuloa.

– Kestävän kehityksen tavoitteita ei tulla saavuttamaan ilman yksityistä pääomaa. Jokaisen yrityksen toimilla ja panoksella on merkitystä, Emilia sanoo. – Ratkaisevaa suomalaisten menestymisen kannalta on se, että jäädäänkö keräämään murut toisten jäljiltä vai hypätäänkö rohkeasti kehittämään ratkaisuja etunenässä. Kyse on loppujen lopuksi vain asenteesta. Pieneltäkin alueelta tai toimialalta voi löytyä kansainvälisiä skaalautumismahdollisuuksia.

Kestävän kehityksen tavoitteet linkittyvät vahvasti toisiinsa, eikä oikeastaan mitään tavoitetta voida saavuttaa ilman toisen tavoitteen edistämistä. Jokaisen yrityksen ei tarvitse tehdä töitä kaikkien tavoitteiden puolesta. Riittää kun valitsee muutaman, omaa liiketoimintaa tukevan tavoitteen ja tekee esimerkiksi yhteistyötä rohkeasti muiden samoja, tai eri tavoitteita asettaneiden yritysten kanssa.

Emilian mukaan yksi syy, mikä jarruttaa yritysten uusia vastuullisempia investointeja on syklisyys. Edelliset investoinnit täytyy niin sanotusti katsoa loppuun, ennen kuin kannattaa investoida vaikka ympäristöystävällisempään teknologiaan.

Nopeat voitot ja niiden maksimointi ovat vastuullisuuden trendikkyydestä huolimatta edelleen monen yrityksen ensisijaisena tavoitteena ja niitä edesauttaa kasvoton omistajuus.

– Meiltä puuttuu perheyritysten omistamisen historia ja monia suomalaisia yrityksiä on myyty ulkomaiseen omistukseen. Esimerkiksi Saksassa perheyrityksiä on todella paljon ja siellä näkee miten omistajat on ylisukupolvisesti sitoutuneita yrityksen kehittämiseen, Emilia sanoo.

Mikä sitten auttaisi yrityksiä tekemään rohkeampia ratkaisuja?

– Juhlikaa kokeilukulttuuria!, Emilia painottaa.

Emilian mielestä tavoitteiden saavuttamiseksi yrityksiltä vaadittaisiin uskallusta ajatella asioita laatikon ulkopuolelta. Pääomien ja rohkean ajattelun lisäksi muutoksessa tarvitaan erityisesti johtajia, jotka osaavat johtaa ihmisiä muutoksessa. Tässä nuorkauppakamarit tekevät tärkeää työtä kehittäessään nuoria johtajuuden ja asiantuntijuuden poluilla.

Myös Ducking Cruisella tavoitteena oli kannustaa jäsenistöä haastamaan itseään ja omia yrityksiään tai työnantajiaan uudenlaiseen ajatteluun. Itsensä haastaminen onkin nuorkauppakamaritoiminnan yksi kulmakivi.

Emilian vetämän koulutuksen yksi tärkeä osio oli pienryhmissä työstetyt vastuullisuusnäkökulmat. Jokainen ryhmä mietti yhden toimialan kannalta kestävän kehityksen tavoitteita - miten tulevaisuus olisi parempi? Ja miten sitä voitaisiin mittaroida.

– Muutos lähtee aina itsestä. Nuorkauppakamarilaisten mindset täytyy olla se, että täytyy uskaltaa haastaa itsensä. Ja uskaltaa kysyä "miksi" tarpeeksi monta kertaa. Pitää olla rohkeutta kokeilla jotain uutta, Emilia linjaa.

Emilia uskoo vahvasti myös elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen lisäämisen hyödyllisyyteen.

– Suomalaiset on vähän liian tutkintouskovaisia. Eivät paperit tee kenestäkään autuasta. Ristiinpölytys eri alojen ja osaajien kesken voisi tuoda kaivattuja avauksia yrityksissä. Myös epäonnistumisen pelko ja pienesti ajattelu vaivaavat yrittäjiä ja organisaatioita, Emilia sanoo.

– Kaiken pystyy laskemaan kannattamattomaksi. Ei kannata ajatella liian pienesti. Kannustan mieluummin laskemaan, mitkä onnistumisen mahdollisuudet ovat, Emilia päättää.