Hyv\u00E4 tiimi hy\u00F6dynt\u00E4\u00E4 yksil\u00F6iden vahvuuksia.

Hyvä tiimi hyödyntää yksilöiden vahvuuksia

Toisten ihmisten ymmärtäminen on taito, jota voi harjoitella siinä missä mitä tahansa taitoa. Erilaisista persoonallisuusanalyyseistä voi olla hyötyä matkalla kohti parempaa tiimityöskentelyä.

Valmet Automotivella Talent management specialistina työskentelevä Viivi Naatula on tehnyt työuransa aikana töitä useissa erilaisissa organisaatioissa Puolustusvoimien tutkimus- ja henkilöarviointityöstä eri toimialojen rekrytointi- ja HRD-konsultointiin. Erilaiset työkalut ovat tulleet vuosien varrella tutuiksi.

– Testiä valitessa on tärkeää ensin miettiä, mitä tietoa sillä pyritään saamaan. Lähtökohdat ovat erilaiset, kun kyseessä on esimerkiksi rekrytointiin liittyvä henkilöarviointi tai jo olemassa olevan tai vasta muodostuvan ryhmän valmentaminen. Nämä toimenpiteet ovat usein tavoitteellisia ja luotettavilla testeillä saadaan tähän lisäpaukkuja. Arviointi- ja kehitystyössä uskon itse monimenetelmällisyyteen, jota testien lisäksi tuovat haastattelu, sparraava keskustelu sekä erilaiset työnäytteet tai -simulaatiot. Viestintä on tärkeässä roolissa, jotta testin tekijä motivoituu tekemään sen avoimin ja rehellisin mielin. Tällöin testin ennustearvo eli reliabiliteetti ja validiteetti kasvavat, kertoo Viivi. >

Hyvä itsetuntemus on testien tekemisessä avuksi

Hyvän itsetuntemuksen omaavat ihmiset saavat testeistä heitä hyvin kuvaavia tuloksia. Jos taas ihminen ei tunne niin hyvin itseään tai osaa tarkastella itseään objektiivisesti ikään kuin ulkopuolelta, on hyvä käydä purku läpi osaavan ohjaajan kanssa. Hyvä palautekeskustelu on muutenkin testin tekijän oikeus, jossa paitsi väärinkäsityksiä voidaan oikoa myös validoida testin antamia tuloksia. Asiat eivät ole kiveen hakattuja, varsinkaan jos vastaamisstrategiaan liittyy jotakin testin kannalta huomioitavaa.

– Itse tehtävissä testeissä yksi ongelma on se, että ihmisillä on erilaisia vastausstrategioita. Osa ei koskaan käytä mittarin ääripäitä, osa voi olla arkoja tekemään ominaisuuksille eroja ja osalla saattaa esimerkiksi vastausstrategia vaihdella vastausaikana, joka näkyy lopputuloksessa vinouttavasti, sanoo Viivi.

Kamaritoiminnassa tiimiytyminen on tärkeää

Aurajoen Nuorkauppakamarin hallitukselle tehtiin tammikuussa EASI-kartoitus. Jäsenemme Ringa Masalinin vetämä EASI-kartoitus on käyttäytymis- ja motivaatiokartoitus, joka on tarkoitettu yksilöiden ja tiimien kehittämiseen. Erilaisia analyysityökaluja on useita.

EASI-kartoituksia on tehty ANKK:n hallituksen jäsenille useampana vuonna peräkkäin kamarin kustantamana. Hallituksen EASI-kartoituksessa jäsenet vastasivat lyhyeen kyselyyn verkossa, jonka jälkeen tulokset purettiin yhteisessä tilaisuudessa Ringan johdolla.

– Kartoitukset ovat hyviä työkaluja, kun tiimi rakennetaan nopeasti ja on vähän aikaa ryhmäytyä. Vapaaehtoistoiminnassa uusien ihmisten kanssa toimiminen vaatii taitoja sekä tiimissä toimimisen että johtamisen näkökulmasta. On hyvä yrittää ymmärtää omaa ja muiden viestintää, jotta voi vahvistaa koko tiimin onnistumista ja lisätä positiivista kierrettä, sanoo puheenjohtaja Maria Arjonen.

Tiimi on osiensa summa

Toimivassa tiimissä kaikkia persoonallisuustyyppejä tarvitaan ja tärkeää on tehdä analyysejä arvottamatta erilaisia tuloksia.

– Kun puhutaan persoonallisuuspiirteistä, ne jakautuvat väestössä normaalijakauman mukaan. Ääripäitä on, mutta suurin osa ihmisistä sijoittuu keskiarvon ja kahden keskihajonnan tuntumaan, sanoo Viivi.

Aurajoen Nuorkauppakamarin hallituksessa LOMlohkosta vastaavalle Paula Ailiolle oli tehty jo aiemmin työpaikalla Thomas-analyysi.

– EASI-kartoituksen tulos vastasi aika hyvin minulle jo aiemmin tehtyä Thomas-analyysiä ja tunnistin profiilista hyvin itseni, Paula sanoo.

Testien tulosta ei kannata pitää absoluuttisena totuutena itsestä. Monet analyysityökalut kuvastavat erityisesti ihmisen työminää ja vapaa-ajalla ihmisestä voi paljastua erilaisia piirteitä.

– Esimerkiksi EASI ja DiSC jakavat ihmiset pääpiirteissään nelikenttään, mutta oikeasti ihminen on monipuolisempi kokonaisuus. Työpaikalla usein näkyy vain ihmisen pintapersoonallisuus. Vapaa-ajalla syvät ja läheiset ihmissuhteet, joihin liittyy usein työsuhteita syvempiä tunnemerkityksiä, saavat käyttäytymisessä aikaan eri kokoluokan reagointia. Toki tämäkin riippuu ihmisestä, mutta läheisten ihmisten kanssa, joiden kanssa yhdessäolo on muutakin kuin tavoitteisiin ja tuloksiin ensisijaisesti tähtäävää, voi esimerkiksi tuli ja tappura leimahtaa herkemmin, pohtii Viivi.

Myös stressaavat tilanteet voivat löyhistyttää ihmisen normaalia käyttäytymisen kontrollointia, jota psykologiassa nimitetään inhiboimiseksi. Stressi kuormittaa ja voi tuoda esiin persoonallisuuden huonommat piirteet.

– Persoonallisuuden yksittäiset piirteet ovat jatkumoja, joissa on viime kädessä kaksi ääripäätä. Esimerkiksi DiSC-analyysissä esiintyvä D-persoona voi parhaimmillaan olla tavoitteellinen ja jämäkkä ja huonoimmillaan jyräävä, kriittinen ja ylimielinen. S-

persoona taas on hyvä kuuntelija ja rauhallinen ja toisaalta taas liikaa pohtiva ja toisten makuun liian hidas, sanoo Viivi.

Empatialla suuri merkitys

Monet työkalut tarjoavat erilaisia strategioita, miten tiimin jäsenet voisivat paremmin toimia erilaisten ihmisten kanssa.

– Sain EASI-kartoituksesta eväitä huomioida hallitustiimin eri jäsenten kommunikointi- ja työskentelytapoja paremmin, sanoo Paula.

Viivi korostaa esimiehen ja keskustelun roolia toimivassa tiimissä. Hyvässä tiimissä muille annetaan tilaa ja ymmärrystä.

– Toimintaa helpottaa, jos ihminen pystyy puhumaan asioista ja kaverit ottavat sanomiset rakentavasti vastaan. Kriisitilanteissa tilanteen aukitulkkaaminen esimiehen avulla on tärkeää. Loppujen lopuksi kuitenkin jokaisella on vastuu siitä, millainen fiilis on töissä, päättää Viivi.

Viivi Naatula