Seurakuntalehti
Kuopion metodistiseurakunta Tammi足 ja helmikuu 2016
Siunattua armon vuotta 2016
Lapsen kaltaiseksi
K
un katsomme lapsia perheen keskellä, voimme oppia paljon siitä, mitä on elää Jumalan lapsena seurakuntaperheessä. Jeesus opetti opetuslapsiaan huomaamaan lapset sekä nöyrtymään lapsen kaltaiseksi. ”Joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaisek si, se on suurin taivasten valtakunnas sa.” (Matt.18:4) Me aikuiset olemme joskus niin aikuisia että... Kasvu Kristuksen kaltaisuuteen on kuitenkin aivan päinvastaista, mitä meitä ympäröivä maailma tahtoo meille sanoa. Jumalan maail moissa pieni onkin suurta ja suuri pientä. Otan tähän muutaman asian, jotka itseäni ovat pu hutelleet katsoessani lasten elämää. Katsotaanpa aluksi lapsen ehdotonta luotta musta vanhempiinsa. Kun lapsi syntyy perhee seen, hän on täysin avuton pärjäämään omillaan. Lapsi on täysin riippuvainen van hemmistaan. Hän ei saa valita vanhempiaan, hänen on vain luotettava, että hänestä pidetään huolta. Mietipä hetkisen, voitko sanoa omasta elämästäsi, että olet täysin riippuvainen Juma lasta? Et siis olosuhteista, rahatilanteesta, per hetilanteesta, työpaikasta tai mistään muustakaan elämääsi kuuluvasta asiasta. Lap sen syntyessä maailmaan, hänellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin luottaa vanhempiinsa. Meillä aikuisilla niitä tukipilareita saattaa sitten jo löytyä enemmänkin. Miten helppoa onkaan turvata johonkin näkyvään; johonkin mitä kat soessaan myös toiset näkevät elämämme ns.”kukoistavan”. Jeesus ei kuitenkaan halua, että olisimme sidottuja tähän näkyvään maail maan. Hän kehotti meitä jatkuvasti laittamaan turvamme Isään, joka on taivaissa. Tuo sama Isä pitää myös meistä huolen ja rakkaudessaan meitä kohtaan Hän sallii muiden elämämme tukipilareiden kaatua. Kun elämäämme tulee vaikeuksia ja yli ym märryksen käyviä asioita, emme usein näekään sitä, että ”kaikki yhdessä vaikuttaa niiden par haaksi, jotka Jumalaa rakastavat.” 1
(Room.8:28) vaan luottamuksemme Jumalaan varisee kuin hiekka sormien välistä maahan. Luottamuksemme on silloin ollut jossain aivan muussa kuin Jumalassa. Jos luottamuksemme Jumalaan voisi olla lasten luottamuksen kal taista vanhempiinsa nähden, uskoisimme, että Herra ei meitä hylkää vaan elämässämme ta pahtuu asioita, joiden tarkoitusta emme aina ymmärrä, mutta ne ovat meidän parhaaksem me. Samoin lapsetkaan eivät aina ymmärrä vanhempien hyvää tarkoittavia kieltoja ja neu voja, vaikka ne ovatkin välttämättömiä lasten tulevaisuuden kannalta. Jumalan lapsina voimme luottaa siihen, että meistä pidetään huolta silloinkin vaikka emme näkisikään rat kaisua vaikeaan tilanteeseemme. Luotamme Isän huolenpitoon, kuten lapsi. Hänenkään ei tarvitse murehtia, mitä huominen tuo tulles saan. Lapsen maailma on tämän hetken maailma. Vaikka lapsetkin odottavat esimerkiksi synty mäpäiviään tai joulua, lapsilla on silti taito olla juuri tässä hetkessä läsnä. Eivät he kanna val tavaa taakkaa huomisesta harteillaan. Lapset eivät jää myöskään murehtimaan menneisyyttä ja kaiholla kaipaamaan ja muistelemaan entistä elettyä elämää. Se, mikä oli eilen, on jo men nyttä ja tulevaisuudesta on turha murehtia etu käteen. Siis miksipä ei voisi elää juuri tässä hetkessä? Tämän olen itse saanut omin silmin nähdä omien lastemme elämässä viime syksy nä, kuinka he ovat sopeutuneet uuteen tilan
teeseen uudessa kaupungissa; kaikki vanhat kaverit ja normaali tuttu elämä taakse jäänee nä. Silti he eivät jääneet harmittelemaan tilan netta, vaan heittäytyivät täysillä uuteen tietäen, että Herra Jeesus pitää heistä huolta ja heidän kulkemansa tie on Hänen viitoittama. Ja että tällä kaikella on tarkoitus myös heidän elä mänsä suhteen. Lasten avoimuus uuteen sekä rohkeus ja ennakkoluulottomuus kokeilla uusia asioita on ihailtavaa meille vanhoihin kaavoi hin ja malleihin jumittuneille aikuisille. Lapset elävät myös totuudessa. Usein me ai kuiset vähän kuin häpeilemmekin lasten sano misia kuullessamme heidän sanovan totuuden, kuitenkin täysin vilpittömästi ja vailla taka ajatuksia. Totuudessa pysymisessä meillä on kin paljon opittavaa lapsista. Lapset eivät yleensä ajattele ihmisistä pahaa, vaan lähtö kohtaisesti hyvää. Lapset myös sanovat suo raan, mikä heidän mieltään harmittaa, eivätkä kuten me aikuiset: kiertele ja kaartele sanoen: ”ei tässä mitään”, vaikka sisällä roihuaisi. Hän ei peittele tunteitaan ja näin kerää patoutumia sisälleen. Lasten avoimuus myös saa heidät elämään totuudessa: lapsista on helppo nähdä milloin he puhuvat totta ja milloin taas eivät. Näin he eivät voi jatkaa valheessa elämistä pit kään jäämättä siitä kiinni. Lapset harvoin kerskaavat siitä, mitä he itse ovat tehneet. Heidän kerskauksensa aihe on heidän isänsä, joka on kaikkia muita parempi, vahvempi ja voimakkaampi. Missä on meidän kerskauksemme aihe? Haluammeko kunniaa ja mainetta itsellemme, ja pidämmekö itseämme
muita parempana? Vai näemmekö sen, että elämässämme kaikki on lahjaa Herraltamme Jeesukselta? ”Joka ylpeilee, ylpeilköön Herrasta.” (2. Kor. 10:17) Onko meidän elämämme kallein aarre säilyttää yhteys Isään, jonka olemme saaneet Jeesuksen Kristuksen uhrin tähden? ”Tahtoisin saada taivaalta kuun, vaeltaa maahan salattuun, ylittää merien aavat, unohtaa haavat. Tahtoisin olla naurava suu, tahtoisin olla korkea puu, se, mikä lapsena nähtiin, kurottaa tähtiin. Voi, miten vieläkin tahtoisin kulkea mielin iloisin, aamusta iltaan uuteen salaisuuteen. Illalla painaisin uneen pään, nukkuisin lepoon lempeään. Lapsena enkelin siipi vierelle hiipi. Tahdon kuin lapsi vaeltaa, uskoa, toivoa, uskaltaa. Tahdon kuin lapsi vaeltaa, kulkea kohti Jumalaa.” (AnnaMari Kaskinen) Elisa
Haaveeni on kehittää seurakunnan musiikkitarjontaa entistä monipuolisemmaksi ja olen ajatellut ylistysryhmän rinnalle perustettavan kuoron. Voin toimia säestäjänä kuorossa, mutta tarkoitus on antaa tilaa kitaristeille ja muil le soittajille. Vaikka kuorossa ei olisi laulajia alussa kovin monia, se olisi valmis uusille, laulamisesta ja soittamisesta innostuneille. Kuoron harjoitukset ovat kaikille avoimet. Kuorosta kiinnostuneet ottakaa yhteyttä minuun, niin katsotaan, mikä olisi sopiva harjoitte luaika. Ylistysryhmä harjoittelee hieman sitoutuneemmin. Ylistysryhmä saisi täten mahdollisuuden harjoitella vaikeampiakin lauluja. Ryhmän vetäjäksi rinnallani toimii Cilla Miettinen, joka on alusta alkaen ollut mukana harjoituksissa. 2
Tammi ja helmikuun ohjelma Su 17.1. klo 11.00 Lähetysjumalanpalvelus Tilaisuudessa saarnaa Jori Brander. Lounas lähetystyön hyväksi. Hinta maksukyvyn mu kaan 15 e. Kerätään kolehti Vepsälle. Ma 18.1. klo 18.00 Hiljaisuuden palvelus Hiljaisuuden ehtoollispalvelus kirkolla. Pal velus kestää tunnin. Sen aikana hiljennytään Jumalan kasvojen eteen. Mahdollisuus eh toolliseen. Ke 20.1. klo 9.00 Rukoushetki Yhteiskristillinen rukoushetki kirkolla. Ru kousta sekä yhteisten että myös omien asioi den puolesta. Ke 20.1. klo 13.00 Lähetyshetki Kokoonnumme lähetysasian tiimoilla. Kah vittelua, tuoreet lähetysuutiset ja hartaus. To 21.1. klo 13.00 Ekumeenisen viikon har taus Ekumeenisen viikon hartaus kirkolla. Puhuu Hannu Koskelainen. To 21.1. klo 18.00 Raamattu ja rukousilta Kokoonnumme illaksi yhteen kirkolle. Aihe: 1. Kor. 12. Tutkimme yhdessä Raamattua kahvikupposen äärellä. La 23.1. klo 9.00 Toimintapäivä kristillisel lä koululla Toimintapäivä kristillisellä koululla Kristilli sellä koululla. Järjestämme paikalle karkki ja kynsilakkapisteen. Su 24.1. klo 11.00 Jumalanpalvelus Tilaisuudessa saarnaa Jori Brander. La 24.1. klo 17.00 Ristisaatto ja ekumeeni sen viikon juhlajumalanpalvelus Ristisaatto ja ekumeenisen viikon juhlajuma lanpalvelus Tuomiokirkolla. Ti 26.1. klo 12.00 Avoimet ovet Soppakirkko ja hartaus. Ruokailu 1214. Tu le ravituksi pöydän antimista sekä hartaus hetken sanasta. Ke 27.1. klo 9.00 Rukoushetki Yhteiskristillinen rukoushetki kirkolla. Ru 3
kousta sekä yhteisten että myös omien asioi den puolesta. Ke 27.1. klo 14.00 Seurakuntaneuvosto Seurakuntaneuvoston kokous kirkolla. To 28.1. klo 18.00 Raamattu ja rukousilta Kokoonnumme illaksi yhteen kirkolle. Aihe: 1. Kor. 13. Tutkimme yhdessä Raamattua kahvikupposen äärellä. Su 31.1. klo 11.00 Ehtoollisjumalanpalvelus Tilaisuudessa saarnaa Jori Brander. Ma 1.2. klo 18.00 Hiljaisuuden palvelus Hiljaisuuden palvelus kirkolla. Palvelus kestää tunnin. Sen aikana hiljennytään Juma lan kasvojen eteen. Ke 3.2. klo 9.00 Rukoushetki Yhteiskristillinen rukoushetki kirkolla. Ru kousta sekä yhteisten että myös omien asioi den puolesta. Ke 3.2. klo 13.00 Lähetyshetki Kokoonnumme lähetysasian tiimoilla. Kah vittelua, tuoreet lähetysuutiset ja hartaus. To 4.2. klo 18.00 Raamattu ja rukousilta Kokoonnumme illaksi kirkolle keskustele maan. Elokuvailta: Joosef osa 2. Tutustum me Raamatun henkilöiden elämään. Su 7.2. klo 16.00 Jumalanpalvelus Tilaisuudessa saarnaa Jori Brander. Ti 9.2. klo 12.00 Avoimet ovet Soppakirkko ja hartaus. Ruokailu 1214. Tule ravituksi pöydän antimista sekä hartaushet ken sanasta. Ke 10.2. klo 9.00 Rukoushetki Yhteiskristillinen rukoushetki kirkolla. Ru kousta sekä yhteisten että myös omien asioi den puolesta. To 11.2. klo 18.00 Raamattuja rukousilta Raamattuja rukousilta kirkolla. Tutkimme yhdessä Raamattua kahvikupposen äärellä. Su 14.2. klo 11.00 Lähetysjumalanpalvelus Tilaisuudessa saarnaa Jori Brander. Lounas
lähetystyön hyväksi. Hinta maksukyvyn mu kaan 15 e. Lähetyslounas. Ma 15.2. klo 18.00 Hiljaisuuden palvelus Hiljaisuuden ehtoollispalvelus kirkolla. Pal velus kestää tunnin. Sen aikana hiljennytään Jumalan kasvojen eteen. Mahdollisuus eh toolliseen. Ke 17.2. klo 9.00 Rukoushetki Yhteiskristillinen rukoushetki kirkolla. Ru kousta sekä yhteisten että myös omien asioi den puolesta. Ke 17.2. klo 13.00 Lähetyshetki Kokoonnumme lähetysasian tiimoilla. Kah vittelua, tuoreet lähetysuutiset ja hartaus. To 18.2. klo 18.00 Raamattu ja rukousilta Kokoonnumme illaksi yhteen kirkolle. Aihe: 1. Kor. 15. Tutkimme yhdessä Raamattua kahvikupposen äärellä. Su 21.2. klo 16.00 Jumalanpalvelus Tilaisuudessa saarnaa Irja Jantunen. Ti 23.2. klo 12.00 Avoimet ovet Soppakirkko ja hartaus. Ruokailu 1214. Tu le ravituksi pöydän antimista sekä hartaus hetken sanasta.
To 25.2. klo 18.00 Raamattu ja rukousilta Kokoonnumme illaksi yhteen kirkolle. Aihe: 1. Kor. 16. Tutkimme yhdessä Raamattua kahvikupposen äärellä. Su 28.2. klo 11.00 Ehtoollisjumalanpalvelus Tilaisuudessa saarnaa Jori Brander. Ma 29.2. klo 18.00 Hiljaisuuden palvelus Hiljaisuuden palvelus kirkolla. Palvelus kestää tunnin. Sen aikana hiljennytään Juma lan kasvojen eteen. Ke 2.3. klo 9.00 Rukoushetki Yhteiskristillinen rukoushetki kirkolla. Ru kousta sekä yhteisten että myös omien asioi den puolesta. Ke 2.3. klo 13.00 Lähetyshetki Kokoonnumme lähetysasian tiimoilla. Kah vittelua, tuoreet lähetysuutiset ja hartaus. To 3.3. klo 18.00 Raamattu ja rukousilta Kokoonnumme illaksi kirkolle keskustele maan. Elokuvailta: Mooses. Tutustumme Raamatun henkilöiden elämään.
Ke 24.2. klo 9.00 Rukoushetki Yhteiskristillinen rukoushetki kirkolla. Ru kousta sekä yhteisten että myös omien asioi den puolesta.
La 5.3. klo 16.00 Perhepäivä Perhepäivä kirkolla. Yhdistää seurakunnan vanhimmat ja uusimmat jäsenet toisiinsa. Kerrotaan lähetyskentistä, koska lähetyskoh teet ovat jääneet monelle vielä vieraaksi. Naisliitto järjestää kahvitarjoilun lähetystyön hyväksi.
Ke 24.2. klo 14.00 Seurakuntaneuvosto Seurakuntaneuvoston kokous kirkolla.
Su 6.3. klo 16.00 Jumalanpalvelus Seurakunnan yhteinen jumalanpalvelus.
PS. Ajantasaiset tiedot ovat aina saatavilla netistä. Voit tilata maksutta viikkoohjelman sähköpostiin tai tekstiviestinä puhelimeen. Toimi näin: kirjoita yhteystietosi kirkolla lomakkeelle, ja jätä se joko rukouskoppaan tai anna kokouksen johtajalle. Toimisto on avoinna keskiviikkoisin Olet tervetullut piipahtamaan ja tapaamaan pastoria kirkolle keskiviikkoisin klo 9 13 välisenä aikana ilman erillisen ajan sopimista. Jos pastori on matkoilla poissa Kuopiosta, on paikalla seurakuntatyöntekijä. Poikkeuksista ajoissa ilmoitetaan netissä ja edellisen sunnuntain jumalan palveluksessa.
4
Rahastonhoitajan kynästä
N
ykypäivänä edelleen monien kirkkojen tärkeä tulonlähde on kiinteistöt. Kirkot sijoittavat asuntoihin ja vuokraavat niitä edel leen.
sa perheineen. Asunnon vuokra vähennetään heidän palkastaan, joten se ei tule suoraan seurakunnan käyttöön.
Kiitosaiheet Tällä hetkellä Kuopion Metodistiseurakunnalla Kaikissa kiinteistöissä on vakaa tilanne on kolme kiinteistöä: kirkkotila Puusepänka Olemme saaneet maksettua yhtiövastikkeet dulla, yksiö Pohjolankadulla sekä niin sanottu ajallaan ”pappila” eli neliö Inkilänmäellä. Kuopionlah denkadun asunto myytiin vuonna 2013. Asun Rukousaiheet Pohjolankadun isännöitsijän vaihdos non myyntituloja on jäljellä vielä vajaa 20 000 euroa. Pohjolankadun mahdollinen uusintaremontti Puusepänkadun kirkkotila on seurakunnalla viikoittaisessa käytössä ja sen omistaa viralli Talousasioista voi tulla aina kyselemään, jos sesti Suomen Metodistikirkko, mutta Kuopion kiinnostaa. Vastaan mielelläni kysymyksiin! Metodistiseurakunta maksaa yhtiövastikkeet Saara Heimonen, rahastonhoitaja. sekä muut käyttökulut. Pohjolankadun yksiö on tällä hetkellä vuokrat tuna ja se tuottaa voittoa n. 300 euroa kuukau dessa. Inkilänmäellä asuvat tällä hetkellä pastori Jori ja seurakuntatyöntekijä Eli
Voit tukea taloudellisesti seurakuntamme lä hetystyötä naisliiton kautta. Tule mukaan naisliiton toimintaan, kuten lähetyshetkiin, ja opi lisää lähetystyöstä! Naisliiton tili (lähetystyö) IBAN: FI41 1797 3500 0030 57
Seurakuntamme toimii vapaaehtoisten lah joitusten varassa. Tue työtämme myös Kuo piossa sopivaksi katsomallasi summalla. Seurakunnan tili IBAN: FI58 1429 3000 1017 95 Viitenumerot 1300 seurakuntamaksut 2600 lahjoitukset 3900 kirjapöytä 5
Kuopion Metodistiseurakunta
Vastuuhenkilöt
Puhelin 046 810 8128 (pastori) 046 810 8158 (seurakuntatyöntekijä) 044 988 9669 (maallikkojohtaja)
Pastori Jori Brander p. 046 810 8128 sp. jori.brander@metodistikirkko.fi
Sähköposti kuopio@metodistikirkko.fi
Seurakuntatyöntekijä Elisa Brander p. 046 810 8158 sp. elisa.brander@metodistikirkko.fi
Puusepänkatu 7 70100 Kuopio
Nettisivut www.metodistikirkko.fi/kuopio/ Facebook Kuopion.metodistiseurakunta Twitter @KuopionMetSrk
Maallikkojohtaja Irja Jantunen p. 044 988 9669 Rahastonhoitaja Saara Heimonen p. 044 330 2427 sp. saara.heimonen@metodistikirkko.fi
Kohti osallistavaa jumalanpalvelusta
O
lkoon tänä vuonna yhteinen haaveemme tin seurakunnalle – erityisesti sen 12. luvussa. osallistava jumalanpalvelus, jossa jokai ”Armolahjoja on monenlaisia, mutta nen saa antaa omat lahjansa Herran käyttöön. Henki on sama. Myös palvelutehtäviä Tällöin kokoontumiset yhteen rakentavat meitä on monenlaisia, mutta Herra on sama. pyhien yhteytenä. Yhteinen jumalanpalvelus Jumalan voiman vaikutuksia on mo on silloin yhteistä omistajuutta ja Herran pal nenlaisia, mutta hän, joka meissä kai velemista yhdessä. kissa kaiken vaikuttaa, on sama. Hän Osallisuus jumalanpalvelukseen vahvistaa antaa Hengen ilmetä itse kussakin eri edelleen myös jokaista palvelijaa itseään. Kun tyisellä tavalla, yhteiseksi hyödyksi.” kasvamme käyttämään Herran käyttöömme (1. Kor. 12:47) antamia lahjoja yhteisissä kokoontumisissa, Yhteinen jumalanpalvelus syntyy pienistä palvelevat Herran omilleen luottamat lahjat osasista aivan kuten temppelirakennus syntyy koko seurakuntaa. Tällöin rikastutamme toinen kivistä. Yksi kivi ei vielä temppeliä tee, mutta toistamme koko seurakuntaruumiin rakentami niin vain joukosta kiviä yhteen aseteltuna syn seksi. tyy temppeli – Jumalan nimen ja Hengen Ajatus osallistavasta jumalanpalveluksesta ei asuinsija 'ihmiskivien' keskellä. ole uusi. Palveleva seurakunta oli läsnä vah vasti jo apostoli Paavalin opastuksessa Korin ... jatkuu seuraavalla sivulla. 6
Jatkoa edelliseltä sivulta... Jumalanpalveluksessa toistuu muutama palve lutehtävä kerrasta toiseen. Niitä ovat esimer kiksi raamatunluku, kolehdinkanto, rukousaiheiden puolesta rukoileminen, rukous palvelu, musiikissa palveleminen, esilaulami nen, tervetulleeksi toivottaminen ja juontaminen. Samoin ennen tilaisuutta ja sen jälkeen on joukko 'pieniä suuria' tehtäviä.
joka ei ole saanut tilaa yhteisissä kokoontumi sissamme, niin kerropa siitä rohkeasti vaikka Jorille tai Elisalle. Pohditaan yhdessä, miten saisimme lahjasi käyttöön koko seurakunta ruumiin rakennukseksi. ”Kaikki, mitä teette, se tehkää sydä mestänne, niinkuin Herralle eikä ihmi sille.” (Kol.3:23)
Tarkoitus olisi jatkossa kysellä, kuka tahtoo palvella missäkin tehtävässä, jotta jokaisella olisi vuorollaan mahdollisuus päästä palvele maan. Sujuvuuden kannalta olisi tietty hyvä, jos jokainen saisi tietää vuoronsa jo hyvissä ajoin etukäteen ja valmistautua rauhassa ru kouksessa tehtäväänsä.
Jori & Elisa
Uskomme, että seurakunnassamme on myös löytämättä monia ”aarteita”, joita Herra haluaa käytettävän yhteiseksi hyödyksi ja seurakun nan rakennukseksi. Jos sinulla on jokin lahja,
Maistuuko kirkkokahvit? Kirkkokahvit ovat mukava tapa jumalanpalveluksen jälkeen jatkaa keski näisen yhteyden vaalimista. Siinä kohtaamme toinen toisiimme ja saam me jakaa ajatuksia toisillemme. Kirkkokahvien päätarkoitus ei ole hulppeat tarjottavat, vaan antaa mah dollisuus jäädä keskustelemaan ja tutustumaan toinen toisiimme. Tarjotta vien ei tarvitse olla itse leivottuja leivonnaisia, vaan kahvin lisäksi riittää kyytipojaksi vaikkapa keksit, joita on keittiössä saatavilla. Seurakuntamme toimintaa on myös Avoimet ovet ja lähetyslounaat, joissa palvelevia em me haluaisi kuormittaa suotta myös jumalanpalveluksen kahvituksilla. Olisiko sinulla ken ties halukkuutta ottaa hoitaaksesi kahvitusvuoro vaikkapa yhdessä jonkun kanssa?
Tervetuloa kirkkoon! Kuopion metodistiseurakunta Puusepänkatu 7 70100 Kuopio 7