NÄKYMIÄ
Tahto, taito ja tavara
K
evät 2022 piirtyy suomalaiseen historiaan yhtenä merkkipaaluna. Joskus pitkään kypsynyt muutos tapahtuu nopeasti. Kansainvälinen puolustusyhteistyö ja sen muoto on ollut jo useamman selonteon ajan Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tasaisesti etenevä asia. Suunta läntiseen yhteisöön on ollut selvä, ja se on kuvastanut vallitsevan turvallisuusympäristön tilannetta. Päätös hakea Nato-jäsenyyttä näyttäytyy loogisena jatkumona ja ajoittumisena turvallisuustilanteen muutokseen. Keskeisin muuttumaton tekijä läpi vuosikymmenten Suomen sotilaallisen turvallisuuden rakentamisessa on ollut oma vankka yleiseen asevelvollisuuteen perustuva kansallinen puolustus. Jatkossakin Suomea puolustaa suomalainen, nyt vain osana laajempaa yhteisöä. Kenraali Ehrnroothin tunnetut sitaatit ovat edelleen ajankohtaisia: ”Suomi on hyvä maa asua, ja sen ainut puolustaja on suomalainen.” ”Ei koskaan enää yksin.” Itse asiassa Naton kolmas artikla velvoittaa jokaista maata hoitamaan oman puolustuksensa. Viides artikla varmistaa, ettei jäsenmaa jää yksin. Eduskunnalle huhtikuussa annettu turvallisuusselonteko korostaa sotilaallisen varautumisen merkitystä. Vallitsevassa turvallisuustilanteessa nähdään tarpeelliseksi panostaa materiaaliseen valmiuteen sekä reserviläisten osaamiseen. Tavara ja taito ajantasaistetaan. Ukrainan sodassa maanpuolustustahdon merkitys on ollut kouriintuntuva. Alivoimaisen puolustajan menestystekijänä on tahto. Yhdeksi kokonaisturvallisuuden ytimessä olevaksi yhteiskunnan kriittiseksi toiminnaksi on määritetty kansalaisten henkinen kriisinsietokyky. Tässä olemme aivan kansallisen resilienssin ytimessä. Mikään valtiollinen varautumisjärjestely ei auta kriisissä, jos kansalaisten tahto ja halu turvallisuuden lujittamiseen ei ole vahva ja sitkeä. Tässäkin varautumisessa olennaista on resiliens-
si eli kyky kohdata ja sietää kriisiä, toipua siitä ja oppia tulevia kriisejä varten. Yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaan henkisen kriisinsietokyvyn ytimessä on tiedonvälitys ja sivistys. Informaatiovaikuttamisen ilmiöön on ihailtavasti keskitytty Suomessa jo pian kymmenen vuoden ajan. Suomalaisten sivistys ansaitsisi vielä pohdinnan ja varautumisen valmistelut. Korona-aikana opetustoimi kaikilla aloilla ja tasoilla on joutunut sopeutumaan yllättäviin ja nopeisiin käänteisiin. Oppimis- ja kasvatusvelka ja sen takaisinmaksu korona-ajalta voisi olla resilienssin näkökulmasta analyysin tarpeessa. Sama koskee myös tutkimusta. Opetus ja tutkimus rakentavat tulevaisuuttamme, eikä valukerroksiin tulisi jäädä aukkoja. Sivistykseen kuuluu myös kulttuuri kaikessa kirjossaan. Yhteiskunnan turvallisuusstrategia määrittää, että henkisen kriisikestävyyden kannalta on tärke-
ää taata kulttuuripalvelujen saatavuus kriisin aikana ja sen jälkeen. Kulttuuri on yksi keskeinen keino päivittää alati muuttuvaa suomalaisuutta. Kulttuurin avulla ymmärrämme, mitä on suomalaisuus ja millainen on kansalaisten suhde kansakuntaamme ja valtioomme. Kansallisen identiteetin vaalimisessa tulee olla omavarainen, koska suomalaisuutta ei voi ostaa ulkomailta. Kansalaisten henkinen kriisinsietokyky on luonnollisesti myös sotilaallisen maanpuolustuksen ydintä. Maanpuolustustahtomme on ollut perinteisesti ja pitkällä aikasarjalla mitattuna korkea. Kadettikunnan toimintasääntöihin kirjatusti tehtävämme on osallistua yhteiskunnassamme käytävään maanpuolustukseen liittyvään keskusteluun ja omalta osaltamme vahvistaa kansamme maanpuolustustahtoa. Kevätkokouksessa päätetysti päivitämme verkkosisältömme ja tuotamme kaikille jaettavan esitysmateriaalin. Nämä toivottavasti auttavat meitä tiedon jakamisessa ja vuorovaikutuksessa kunkin omassa verkostossamme. Yhteiskunnallisessa keskustelussa on tarpeellista jakaa faktatietoa Natosta, mutta strategiseen kärsivällisyyteen lienee tarvetta jäsenyyden vaikutusten arvioinnissa. Vaikutukset tiedetään, kun jäsenyys on hyväksytty ja eri suunnitteluprosessit ovat edenneet kohti konkretiaa. Yleiseen asevelvollisuuteen perustuva kansallinen puolustus ja sen ytimessä oleva tahto maan puolustamiseen pysyvät vaalittavana työnä meille kaikille. Aurinkoista kesää!
Mika Kalliomaa Prikaatikenraali Kadettikunnan puheenjohtaja
