ARTIKKELIT
AJANKOHTAISSELONTEKO TURVALLISUUSYMPÄRISTÖN MUUTOKSISTA TEKSTI: VILLE VÄNSKÄ Valtioneuvoston selontekomenettelyllä on Suomessa keskeinen rooli. Selonteot heijastelevat Suomen turvallisuusympäristöä ja vallalla olevaa turvallisuusajattelua. Valtioneuvosto julkaisi huhtikuussa normaalista selontekorytmistä ajankohtaisselonteon turvallisuusympäristön muutoksesta.
V
altioneuvosto julkaisi 13. huhtikuuta ajankohtaisselonteon Suomen turvallisuusympäristön muutoksesta. Selonteko käsittelee Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, mutta myös muuttuneen tilanteen taloudellisia vaikutuksia, huoltovarmuutta, varautumista sekä rajaturvallisuutta, kyberturvallisuutta ja hybridivaikuttamista. Ajankohtaisselontekoa luonnehdittiin ennen sen julkaisua Nato-selon teoksi, mutta ennen kaikkea selonteko on analyysi Ukrainan sodan vaikutuksista Suomen turvallisuuteen sekä Suomen turvallisuuspolitiikan vaihtoehdoista riskeineen ja hyötyineen. Suomalaista selontekomenettelyä on aika ajoin moitittu hitaudesta ja kankeudesta, mutta tarvittaessa prosessi on varsin ketterä. Ajankohtaisselontekoa valmisteltiin ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan ja tasavallan presidentin kokouksen eli TP-UTVAn ohjauksessa, ja selonteon laajuus on lähes viisikymmentä sivua. Selonteon julkaisu käynnisti parlamentaarisen vaiheen, jossa selonteosta käytiin lähetekeskustelu eduskunnan täysistunnossa ja se otettiin valiokuntakäsittelyyn.
Kylkirauta 2/2022
Ajankohtaisselonteon keskeisin anti oli toteamus siitä, että Suomen turvallisuusympäristö on perusteellisesti muuttunut. Muutos johtaa väistämättä Suomen turvallisuuspoliittisten valintojen uudelleenarviointiin. Turvallisuuspoliittisista valinnoista selonteossa käydään läpi erilaisia mahdollisia vaihtoehtoja, mutta niitä ei arvoteta tai verrata keskenään. Tarkastellut eri vaihtoehdot ovat Euroopan unionin rooli turvallisuuspoliittisena toimijana sekä kahdenvälisen yhteistyön tiivistäminen Ruotsin, Norjan ja muiden Pohjoismaiden, Yhdysvaltojen ja IsonBritannian sekä monenvälisten puolustusyhteistyökumppanien kanssa. Selonteossa arvioidaan myös yhteistyön tiivistämistä Naton kanssa sekä mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksia.
Venäjä, Venäjä, Venäjä
Poikkeavaa aiemmin annettuihin Valtioneuvoston selontekoihin verrattuna on ajankohtaisselonteon ilmestymisajankohta ja sen verrattain suora tapa käsitellä Venäjää. Selonteossa Venäjän hyökkäys ja toistuva ydinaseella uhkaaminen tuomitaan selväsanaisesti. Suomessa on perinteisesti käsitelty Venäjää ja sen toimintaa neutraalis4
ti, kiertoilmaisuin ja jopa silkkihansikkain, vaikka Venäjä olisi käytöksellään antanut toisinaan aihetta tiukempaankin sävyyn. Maailmanpolitiikan häiriköstä ja Ukrainan sodan aloittajasta ei selon teossa jää epäselvyyttä: ”Venäjä käynnisti 24. helmikuuta 2022 presidentti Putinin käskystä suoran sotilaallisen hyökkäyksen Ukrainaan. Hyökkäys loukkaa räikeästi kansainvälistä oikeutta. Venäjän toiminta rikkoo Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjaa, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin Helsingin päätösasiakirjaa ja Pariisin peruskirjaa sekä Budapestin asiakirjaa vuodelta 1994. Näihin kaikkiin asiakirjoihin Venäjä̈ on sitoutunut. Hyökkäys loukkaa Ukrainan suvereniteettia sekä alueellista koskemattomuutta ja on vakava uhka kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle.” Selonteossa todetaan Venäjän hyökkäyksellä olevan pitkäkestoisia vaikutuksia Euroopan ja Suomen turvallisuusympäristöön. Vaikka selonteossa todetaan, ettei Suomeen kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa, Ukrainan sodalla todetaan olevan vaikutusta Itämeren turvallisuusympäristöön jännitteiden kasvaessa. Samoin turvallisuus
