Rovalan Setlementti ry

PÄÄKIRJOITUS

100 vuotta siltana ihmiseltä ihmiselle

Kädessäsi on Rovalan Setlementti ry:n 100-vuotisen taipaleen kunniaksi tehty julkaisu. Rovala on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton yhteisö, samoin kaikki muutkin lähes 40 Setlementtiä Suomessa.

Rovalan Setlementti on Suomen toiseksi vanhin Setlementti, olemme myös yksi suurimmista ja monipuolisimmista Suomessa toimivista Setlementeistä.

Tärkeintä kuitenkin on se, että olemme edelleen ihmisen puolella. Jokainen ihmisten välinen kontakti on tärkeä ja ainutkertainen tapahtuma. Näissä kohtaamisissa korostuu ihmisen elämän merkityksellisyys ja jokaisen ihmisen ainutlaatuisuus sekä inhimillinen arvostus.

Monet teistä tuntevat Rovalan toiminnasta osan, kenties itseään lähellä olevan toiminnan hyvinkin tarkkaan. Suuri osa rovaniemeläisistä tuntee kansalaisopiston kurssitarjonnan ja monet tietävät ikäihmisten palvelun Jokkakalliolla. Nämä kaksi osa-aluetta ovat varmaankin ne tunnetuimmat ja laajimmin ihmisiä koskettavat toiminnot.

Harva kuitenkaan tuntee koko Rovalan laajan toimintakentän. Siksi halusimme tehdä tämän lehden, jotta Teille tulisi hieman tutummaksi koko Rovalan toiminta.

Toimintaamme osallistuvien ikähaitari kattaa koko ihmisen iän, ihan vauva-vanhempi ryhmistä, arvokkaaseen hauraaseenkin vanhuuteen saakka.

Yhdistystoimintaan kuuluu oleellisena osana vapaaehtoisten tekemä työ. Heidän antamaa työpanosta ja osaamista ei koskaan voi tarpeeksi kiittää ja korostaa.

Vapaaehtoiset ja vertaiset antavat omaa aikaan-

Vapaaehtoiset ja vertaiset tekevät todeksi setlementtisen ajattelun: olla ihminen ihmiselle, rohkeasti ihmisen puolella.

sa toisten auttamiseksi ja ilman heidän tekemisiään olisi moni asia paljon vaikeampaa, jopa mahdotonta. He tekevät todeksi setlementtisen ajattelun: olla ihminen ihmiselle, rohkeasti ihmisen puolella. Heille kaikille kuuluu suuri kiitos.

Tämä työ, jota teemme ihmisten keskellä, jatkuu toivottavasti vielä pitkään. Tälle työlle on edelleen tarvetta.

Maailman mennessä nopeammaksi tarvitaan yhä enemmän rinnallakulkijoita. Ihmisen ei ole hyvä olla yksin, autetaan toinen toisiamme.

Kiitokset Rovalan henkilöstölle, vapaaehtoisille ja vertaisille, teette työtänne suurella sydämellä ja sillä työllä on olemassa suuri merkitys.

Kiitokset myös kaikille yhteistyökumppaneillemme. Jotta olisimme kokonaisuus, tarvitsemme toinen toisiamme.

Edelleen olemme rohkeasti ihmisen puolella –siltana ihmiseltä ihmiselle. Vasta ensimmäinen sata vuotta on takana Rovalan Setlementin toimintaa.

Toivon käsikirjoitus syntyy Rovalassa

Setlementtityö Suomessa alkoi nykyisen muotoisena vuonna 1918, siis viisi vuotta ennen kuin setlementti perustettiin Rovaniemelle. Näin Rovala on yksi vanhimmista ja perinteikkäimmistä setlementeistämme.

Setlementtityö alkoi kaupunkisosiaalityön innovaationa Itä-Lontoon köyhissä kortteleissa jo 140 vuotta sitten. Teollistuminen, yhteiskunnallinen rakennemuutos ja monenlainen sosiaalinen ja sivistyksellinen vaille jääminen, suoranainen hätä, saivat aikaan liikkeen.

Liikkeen tarkoituksena oli auttaa ihmisiä ottamaan itse vastuuta omasta ja lähiyhteisönsä elämästä ja sen suunnasta.

Setlementtitoiminta kutsui mukaan muitakin, myös niitä joilla elämässä oli hyvä osa, tarpeeksi varallisuutta, sivistystä ja osallisuutta. Heille sanottiin: ”Emme pyydä rahojanne, antakaa itsenne. Antakaa itsestänne ja ottakaa vastaan mitä näillä ihmisillä on annettavana.”

Pohjois-Suomessa tarve setlement-

Onnea matkaan satavuotias!

tityölle, ja sen mukanaan kantamalle sosiaaliselle, sivistykselliselle, yhteisölliselle ja ihmisoikeuslähtöiselle työotteelle, syntyi laajamittaisen metsäteollisuuden kehittymisen myötä.

Loogista oli, että uittoreittien solmukohtaan Rovaniemelle perustettiin Rovala ja meren rantaan satamatoiminnan kasvukeskukseen Kemiin perustettiin Toivola, molemmat samana vuonna 1923.

Erityinen luku Rovalan ja koko suomalaisen setlementti-liikkeen historiassa on toisen maailmansodan jälkeinen aika ja Lapin jälleenrakennukseen osallistuneet kansainvälisen Setlementtiliiton ihmiset eri puolilta maa-

ilmaa yhdessä kveekareiden kanssa. Tästä avustustyöstä myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 1947. Setlementtityöllä on siis myös rauhanliikkeen historia.

Rovalan juuret ovat syvällä setlementtityön ytimessä: paikallinen toiminta lähiyhteisöä palvellen, sitoutuminen suomalaiseen setlementtiliikkeeseen ja samalla olla osa maailmanlaajuista ihmisten liikettä.

Jos Rovalaa ei olisi perustettu sata vuotta sitten, pitäisikö se perustaa nyt? Maamme ja maailma ympärillämme antaa yksiselitteisen vastauksen. Kyllä pitäisi.

Sadan vuoden aikana moni asia on muuttunut. Mutta ihmisten tarpeet ovat pysyneet samoina. Yhä tarvitaan sivistystä, hoivaa ja huolenpitoa, vieraanvaraisuutta ja avoimia ovia ihmisten tulla. Tarvitaan niitä, jotka kirjoittavat toivon käsikirjoitusta.

”Ajattele globaalisti, toimi paikallisesti” on yksi setlementtiliikkeen perusajatuksista. Rovalassa tämä ajatus eletään todeksi.

Pentti Lemmetyinen toimitusjohtaja Suomen Setlementtiliitto Kansainvälisen Setlementtiliiton puheenjohtaja

Eero Pentti toiminnanjohtaja

AKI RASK/AKIFOTO

PETRI TEPPO/STUDIO ARTICA

100-vuotisjuhlaliite 2023

LEHDESSÄMME

Yhteisöllistä asumista ikäihmisille Jokkakalliossa s. 4–5

Jokkatupa auttaa selviytymään arjessa s. 6

Ihmisen mieli lepää Palosalmi-kodissa s. 7

Oppia, taitoja ja sivistystä Rovalan opistoissa s. 8–9

Rovalan kampus kerää vuosittain tuhansia ihmisiä harrastusten, opintojen, palvelujen ja monenlaisen kehittävän toiminnan äärelle, mutta Rovalan Setlementillä on toimintaa myös muissa yksiköissä. Voittoa tavoittelematon sekä poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton yleishyödyllinen Rovalan Setlementti on ollut mukana ihmisten elämän muutoksessa vuodesta 1923.

Jokainen on tärkeä Osallisuuskeskus Oodissa s. 10

Rikosuhripäivystystä vapaaehtoisten voimin s. 11

Vapaaehtoiset tekevät maksutonta ja lakisääteistä sovittelua s.12

ROVALAN SETLEMENTTI RY

OSALLISUUSKESKUS OODI

Æ Kansankatu 13 (katutaso), 96100 Rovaniemi

Æ puh. 040 154 9973

Æ oodi@rovala.fi

Æ oodi.rovala.fi

Æ Oodi13

RIKOSUHRIPÄIVYSTYS, ROVANIEMEN, YLÄ-LAPIN, ITÄ-LAPIN JA MERI-LAPIN

PALVELUPISTEET SEKÄ

LAPIN ALUETOIMISTO

Æ Maakuntakatu 29-31 B 3 krs, 96200 Rovaniemi

Æ puh. 0400 979 175

Æ lappi@riku.fi

Æ www.riku.fi

PALOSALMI-KOTI

Æ Palosalmentie 108, 97240 Sonka

Æ puh. 040 705 9163

Æ heli.koivunen@rovala.fi

Æ rovala.fi/mielenterveyskuntoutujille

Æ Palosalmi-koti

ROVALA-OPISTO

Æ Rovala 5, 96100 Rovaniemi

Æ puh. 040 487 3010

Æ Rehtori Paula Frantti-Niemelä puh. 040 352 6547

Æ rovala-opisto@rovala.fi

Æ rovala.fi/rovala-opisto

Æ Rovala-Opisto

ROVANIEMEN, RANUAN JA

POSION SOVITTELUTOIMISTO

Æ Maakuntakatu 29-31 B 3 krs, 96200 Rovaniemi

Æ puh. 040 7236 721

Æ sovittelu@rovala.fi

Æ rovala.fi/sovittelu-2

MONIKULTTUURIKESKUS

MONINET

Æ Rovakatu 23, 2. krs, 96200 Rovaniemi

Æ puh. 040 559 6564

Æ moninet@rovala.fi

Æ moninet.rovala.fi

Æ Moninet

Æ Moninet2001

Monikulttuurikeskus

MoniNet tukee kotoutumista s. 13

Rovalan toiminta alkoi Lapin savotoilla s. 14-15

Rovala 5, 96100 Rovaniemi

Toiminnanjohtaja Eero Pentti puh. 040 1681 550, eero.pentti@rovala.fi Järjestötoimisto puh. 040 487 3019 toimisto@rovala.fi www.rovala.fi Rovalan Setlementti ry

ROVANIEMEN KANSALAISOPISTO

Æ Rovala 5, 96100 Rovaniemi

Æ puh. 040 487 3010

Æ Rehtori Paula Frantti-Niemelä puh. 040 352 6547

Æ kansalaisopisto@rovala.fi

Æ rovala.fi/rovaniemen-kansalaisopisto

Æ Rovaniemen kansalaisopisto

JOKKATUPA

Æ Teerikatu 17 F, 96100 Rovaniemi

Æ puh. 040 7375462 Kohtaamispaikka

Æ puh. 040 180 3631 Tukiasumisen ohjaaja

Æ puh. 040 846 5557 Vastaava hoitaja

Æ anna-kaisa.karpoff@rovala.fi

Æ rovala.fi/mielenterveyskuntoutujille/ kohtaamispaikka-jokkatupa

Æ Kohtaamispakka Jokkatupa

JOKKAKALLION ASUMISPALVELUKESKUS

Æ Teerikatu 17 B, 96100 Rovaniemi

Æ puh. 040 487 3021

Æ Hyvinvointipalvelujen johtaja

Tuija Saarelainen-Stark puh. 040 487 3026

Æ jokkakallio@rovala.fi

Æ rovala.fi/ikaihmisten-palvelut

Æ Rovalan ikäihmisten palvelut

Rovalan tunnuslukuja pähkinänkuoressa

Yhdistys perustettu vuonna 1923

Yhdistyksen jäsenmäärä 379

Toiminnoissa yhteensä yli 32 000 käyntikertaa tai yhteydenottoa vuodessa

Asiakkaita noin 7 000 henkilöä vuodessa

Konsernin liikevaihto noin 11 miljoonaa

Henkilöstön lukumäärä noin 160 henkilötyövuotta

Tarjoaa toimeentuloa vuosittain yli 400 henkilölle

Rovalan Setlementti ry 100-vuotisjuhlaliite

Julkaisija: Rovalan Setlementti ry Ulkoasu ja paino: Kaleva 365 Oy

SUOMEN ILMAKUVA OY

Seuraa, turvaa ja mukavaa tekemistä

Jokkakallion asumispalvelukeskus Rovalan kampusalueella tarjoaa erilaisia palveluita ikäihmisten elämän ja asumisen tueksi tuetussa vuokra-asumisessa, palveluasumisessa ja ryhmäkodeissa. Jokkakalliolla pariskunnat voivat asua yhdessä samassa asunnossa tai eri asumismuodoissa riippuen hoivan tarpeesta.

Asukkaista tulee ystäviä

Palveluavustaja Eija Luoma on työskennellyt Jokkakalliossa lähes kymmenen vuotta.

”Vuosien mittaan olen huomannut, miten tuiki tärkeitä toimintatuokiot ovat asukkaillemme.”

Koronan jälkeen elämä soljuu talossamme normaaliin tapaan ja asukkaat saavat nauttia monenlaisista tapahtumista viikon aikana. Vuodesta toiseen ihanat yhteistyökumppanit ilahduttavat talon väkeä vierailuillaan.

”Säännöllisesti meillä vierailee Neuvokkaan ohjelmaryhmät ja Rovaniemen seurakunta kerran kuussa. Naapurissa myös Rovalan musalinjalaiset ja Teerikallion päiväkodin lapset saavat mielet virkeiksi käynneillään. Lisäksi ’ulkopuoliset avustajat’ jaksavat vuodesta toiseen pyyteettä järjestää ohjelmaa asukkaillemme”, Luoma selvittää.

Talon omissa toimintatuokioissa pelataan bingoa, pidetään levyraatia ja tietokilpailuja sekä talon omaa tuolijumppaa, joka on todella suosittu. Aktiiviset asukkaat järjestävät myös omia tuokioitaan muille asukkaille.

”Oma roolini Jokkakalliossa toimintatuokioiden ja juhlien järjestämisen lisäksi on toimia avustajana ruokasalissa ja muutenkin autella asukkaita eteen tulevissa pienissä ongelmissa. Joskus telkkari vaatii säätöä, puhelin ei toimi tai avaimet ovat jääneet asuntoon”, Luoma kuvailee työpäiviänsä.

”Eräs asukas tuumasi kerran, että ’Sie olet vähän niinku meidän äiti, toisella oli heti vastaus valmiina: ’Onpa sulla vanhoja lapsia’. Naurua riitti sen huomautuksen jälkeen. Voin sanoa, että asukkaista tulee vuosien kuluessa minulle kuin ystäviä.”

Palveluita ja apua kotiin

Kotihoito tuottaa palvelut palveluasuntoihin ja vuokratalo Hannalaan. Kotihoi-

Tekstit: Asukas Iris Teräs, palvelukeskusavustaja Eija Luoma ja Jokkakallion henkilökunta

Kuvat: Anu Mäkinen/Mainas

Jokkakallion asumispalvelukeskus

Ikäihmisten asumis- ja hoivapalvelua vuodesta 1993

• 41 tuettua vuokra-asuntoa

• 36 palveluasuntoa

Æ Kotihoitopalvelut asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan palvelusetelillä tai omakustanteisesti

• 25-paikkainen ryhmäkoti Ainola-Arvola

• 26-paikkainen ryhmäkoti Muistola

Æ Ympärivuorokautista palveluasumista palvelusetelillä

• Kuntoutuspalvelut talon asukkaille sekä lähiseudun ikäihmisille

• Ateriapalvelut Ruokala Kapustasta vuoden jokaisena päivänä

• Toimisto- ja palvelukeskuspalvelut, ohjausta ja neuvontaa

• Tapahtumat, toiminnalliset hetket ja juhlat viikko-ohjelman mukaisesti

topalvelut sovitaan asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan ja palvelut perustuvat ennalta laadittuun hoito- ja palvelusuunnitelmaan.

Kotihoitopalveluihin kuuluu avustaminen päivittäisissä toimissa, lääkehoidosta huolehtiminen, sairauksien hoito ja seuranta sekä toimintakykyä ylläpitävä toiminta. Kotihoitopalveluihin voi saada hyvinvointialueen myöntämän palvelusetelin.

Maukasta kotiruokaa Ruokala Kapusta tarjoaa ateriapalveluita vuoden jokaisena päivänä. Ruokalista suunnitellaan ikäihmisten ravitsemussuositusten ja ruokatottumusten mukaan erityistarpeet ja -toiveet sekä juhlapyhät ja vuodenajat huomioiden.

Suosimme lähiruokaa ja kaikki ruuat valmistetaan keittiössämme. Ruokasalissa tarjotaan aamupala, lounas, päiväkahvi ja päivällinen. Asukkailla on mahdollisuus valita, mitä ruokapalveluja he käyttävät.

Keittiöstämme toimitetaan neljään yksikköön aamupala, lounas- ja päiväl-

linen lämpimänä sekä iltapalatarvikkeet ja päiväkahvipullat. Talossamme on myös tila, jossa asukkaat voivat järjestää pienimuotoisia juhlia.

Vierailijat voivat ruokailla viihtyisässä ruokasalissa nauttien maukasta kotiruokaa. Kotiin on mahdollista ostaa ruokaa rasioissa ja asukkaat voivat tilata ruoan kotiin lämmön säilyttävissä bokseissa. Kapustasta voi ostaa kotiin perusruokatarvikkeita kuten leipää, leivonnaisia, maitoa ja pientä tarjottavaa itselle tai vierailijoita varten.

Liikuntaa ja kuntoilua

Jokkakallion asumispalvelukeskuksen kuntoutuksen ja fysioterapian yksikössä työskentelee kaksi fysioterapeuttia talon asukkaiden sekä lähiseudun ikääntyneiden liikkumis- ja toimintakyvyn hyväksi. Asiakkaat voivat tulla itse maksavina tai erilaisten maksusitoumusten kautta.

Fysioterapeutit järjestävät fysioterapian ja hieronnan lisäksi asumispalvelukeskuksessa liikuntaryhmiä sekä Kohtaamispaikka Jokkatuvan asiakkaille kuntosali-

ryhmiä viikoittain. Fysioterapeutit osallistuvat moniammatillisessa yhteistyössä talon asukkaiden hoidon tukemiseen sekä henkilökunnan ohjaukseen.

Käytössämme on ikääntyneille soveltuva kuntosali lihasvoimaharjoitteluun sekä liikuntasali monipuoliseen yksilöja ryhmäliikuntaan. Esteettömiin tiloihimme kuuluu myös terapiahuone yksilöllistä fysioterapiaa ja hierontaa varten.

Toimistopalvelut

Jokkakallion toimisto tarjoaa monipuolisia palveluja asukkaiden asumisen tueksi palveluasumisessa, tuetussa vuokra-asumisessa ja ryhmäkodeissa.

Toimistossa käsitellään asuntojen vuokraukseen, asumiseen sekä henkilöstöhallintoon liittyvät asiat. Asukkaita ja omaisia avustetaan muun muassa erilaisten hakemusten teossa ja asumiseen liittyvissä käytännön asioissa.

Asukkailla, omaisilla ja henkilökunnalla on mahdollisuus asioida toimistossa arkipäivisin.

Apua kellon ympäri

Ainola-, Arvola- ja Muistola-ryhmäkoteihin haetaan hyvinvointialueen myöntämällä palvelusetelillä silloin, kun ikääntynyt tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa turvallisessa ja kodikkaassa ympäristössä.

Työntekijät ovat paikalla kaikkina vuorokauden aikoina ja he antavat asukkaille tarpeen mukaista hoitoa ikääntyneen elämän loppuun asti.

Asukkaalla on mahdollisuus sisustaa huoneensa omilla huonekaluillaan ja rakkailla esineillään. Jokaisessa huoneessa on tilava wc/kylpyhuone ja sähkökäyttöinen seniorisänky.

Asukkaiden arjen mielekkyyttä tuetaan toiminnallisilla hetkillä, yksilöllisyyden kunnioittamisella ja aidolla välittämisellä.

Jokkakallion yhteisöllinen asumispalvelukeskus on ikäihmisen koti hyvien kulkuyhteyksien päässä, lähellä Rovaniemen keskustaa

IRIS TERÄS, 93:

”Asun Rovalan Setlementin vuokratalo Hannalassa. Seuraavassa tarkastelen asumisyhteisöäni lähinnä asukkaan kannalta. Yhteisöllisyyden kokemus syntyy helposti sellaisten ihmisten välille, joilla on yhteinen kiinnostuksen kohde, elämäntilanne tai asuinpaikka.

Elämäntilanteemme on melko samankaltainen. Täällä meillä on turvallinen olo. Emme enää asu yksin ja apua on lähellä. Omaisillakaan ei ole ainaista huolta pärjäämisestämme. Kaikilla meillähän jo on näin ikääntyneinä, jos jonkinlaista ’kremppaa. Yhteisenä elämäntilanteena voi olla vaikkapa samankaltainen sairaus.

Täällä on myös todennäköisesti viimeinen kotimme. Vähitellen olemme sen hyväksyneet kodiksemme. Joiltakin hyväksyntä kestää useita vuosia, mutta monet meistä tottuivat nimittämään uutta asuntoa kodiksi jo muutamassa kuukaudessa.

Eräässä asumista koskevassa mietinnössä sanotaan: ’Jos voin asua paikassa, jonka ovessa on minun nimeni, voin tuntea asuvani omassa kodissani. Nimi ovessa kertoo, ettei ihminen ole laajan harmaan massan yksi osa, vaan yksilö ja sellaisena ainutlaatuinen. Minulla on ihmisarvo omana itsenäni.’

Tarkastelen hieman näitä meidän yhteisömme tarjoamia puitteita.

Viikonlopulla jokaiseen asuntoon jaettava viikko-ohjelma kertoo tule-

Täällä meillä on turvallinen olo. Emme enää asu yksin ja apua on lähellä.

Iris Teräs

van viikon ruokalistat, ruokailu- ja kahvitteluajat ja ravintolan muut ilmoitukset. Ohjelmalehtisen toisella puolella on tiedot seuraavan viikon yhteistilaisuuksista, kerhoista, talon ulkopuolisista ohjelmavierailuista jne. Valinnanvaraa on jokaiselle, kunhan saa lähdetyksi ihmisten ilmoille. Usein myös naapurit muistuttavat toisiaan yhteisistä menemisistä.

Täällä kaikki tervehtivät, vaikka eivät tietäisi, saatikka muistaisi toistensa nimiä. Hyvää muistiharjoitusta on opetella vähitellen edes naapureittensa etunimet. Puhuteltu ilahtuu varmasti, kun uusi tuttava muistaa jopa hänen nimensä.

Hyvänä esimerkkinä on henkilökunta, joka iloisesti tervehtii joka kohtaamisessa. Täällä myös sinutellaan kaikkia

ja se helpottaa kohtaamisissa. Erikokoisten asuntojen varustetaso ei anna aihetta vertailuun.

Entisistä hyvän päivän tutuista tulee täällä helposti jopa ystäviä, joita ehkä yhdistävät yhteiset muistot samasta asuinseuduista tai tuntemistaan ihmisistä. Heti on valmiina keskustelun aiheita.

Yhteisöllisyyden viritessä ihmiset kokevat toisensa positiivisesti, viihtyvät toistensa seurassa ja haluavat tehdä asioita yhdessä tasa-arvoisina. Tämä vaatii keskinäistä luottamusta, perustuu vastavuoroisuuteen ja antaa mahdollisuuden kuulua johonkin. Yksilö tuntee itsensä tarpeelliseksi. Esimerkin voima on suuri. Ulkoilemaan tulee lähdetyksi herkemmin, jos näkee naapurin sauvoineen tai rollaat-

toreineen jo ulkona. Kyseessä on pieni kilpailu, jos ei toisen, niin itsensä kanssa. Eniten siitä hyötyy itse.

Ihmisten erilaisuus tulisi hyväksyä. Se on tilan antamista toisen erilaisuudelle. Se on rikkautta ja tuo esiin uusia voimavaroja.

Jokkakalliossa, tällaisessa pienessä yhteisössä meillä on erinomaiset puitteet yrittää toteuttaa yhteisöllisyyttä tukevia, hyviä ajatuksia ja tekoja keskinäisessä arjen kanssakäymisessämme. Nyt Rovalan Setlementin täyttäessä 100 vuotta, olkoon Jokkakallion yhteisö viemässä koko kansainvälisen Setlementin alkuaikojen toimintaviestiä – ihmiseltä ihmiselle – käytännössä uudelle vuosisadalle Rovalassa.”

Hyviä ajatuksia ja tekoja Jokkakallion arjessa

Päivätoimintaa ja tukiasumista

Matalan kynnyksen kohtaamispaikka Jokkatupa auttaa selviytymään arjesta ja ehkäisee syrjintää

Teksti: Anna-Kaisa KarpoffTirroniemi, Kaija Pyhäjärvi ja Jussi Portaankorva

Kuvat: Anu Mäkinen/Mainas

Jokkatuvan toiminta käynnistyi vuonna 1997, jolloin psykiatriset sairaanhoitajat Kaisa Belt ja Kaija Pyhäjärvi saivat tehtäväkseen perustaa Rovalan Setlementin yhteyteen uuden sosiaalipsykiatrisen päiväkuntoutuspaikan.

Entinen eläinlääkärin virka-asunto Rovalan vieressä remontoitiin ja sisustettiin uudelleen. Vuonna 1998

Jokkatupaan astui mukaan myös mielenterveyshoitaja Juha Lappeteläinen

Tilat olivat vanhat, ja kovalla pakkasella värjöteltiin kylmissä tiloissa. Myös keittiö oli varsin pieni, mutta lämminhenkinen talo veti heti asiakkaita, ja toiminta alkoi vauhdikkaasti.

Ulkona kesällä pelattiin pihapelejä. Talvella lumet kolattiin pois aamutuimaan.

Vuosien varrella laitoshoitopaikkojen vähentyessä matalankynnyksen Kohtaamispaikka Jokkatuvalle on tullut tasaisesti lisää asiakkaita. Vuonna 2002 Jokkatuvan toiminta laajentui uusin tiloihin ja samalla perustettiin neljä tukiasuntoa.

Samalla avattiin uusi Jokkatuvan kohtaamispaikka.

Jokkatuvalla on toimistotilojen lisäksi ATK-huone, saunatilat, kodinhoitohuone sekä tilavat keittiö- ja kokoontumistilat.

Tukea ja ohjausta

turvalliseen arkeen

Nykyään Jokkatuvalla on 12 tukiasuntoa. Tukiasuminen on turvallinen paikka opetella itsenäistä asumista sekä saada tarvitsemansa tuki ja ohjaus arkeen. Tuki -

Kohtaamispaikka on kaikille avoinna viitenä päivässä viikossa.

asumisella sekä kohtaamispaikan toiminnalla voidaan merkittävästi vähentää erikoissairaanhoidon kuormitusta.

Kohtaamispaikan toiminnassa

Jokkatupa, kohtaamispaikka ja tukiasuminen

Æ Jokkatupa on vuonna 1997 perustettu matalankynnyksen kohtaamispaikka.

Æ 12 paikkainen tukiasumisyksikkö nuorille aikuisille avattiin Jokkatuvalle kohtaamispaikan yhteyteen vuonna 2002.

Æ Kaikille yli 18 vuotiaille rovaniemeläisille mielenterveyskuntoutujille. Kohtaamispaikkaan voi tulla ilman lähetettä, diagnoosia tai ammattilaisen ohjausta.

Æ Tukiasumiseen asiakkaat ohjautuvat pääsääntöisesti Rovaniemen kaupungin sosiaalityön kautta. Asiakkaat voivat ohjautua myös muiden kuntien sosiaalityön kautta.

Æ Toiminnallisia ryhmiä asiakkaille ympäri vuoden yhteistyössä mm. fysioterapeuttien, kansalaisopiston ja Lapin marttojen kanssa. Toiminnalliset ryhmät asiakkaille ilmaisia. Suosittuja ryhmiä mm. XXL-tanssi, kuntosali, sekä käsityö- ja ruoanlaitto- ryhmät.

Æ Tavoitteena vähentää asiakkaiden psykiatrisen sairaalahoidon tarvetta, tarjota sosiaalisia kontakteja, sekä antaa voimavaroja, ohjausta, ja tukea arjessa selviytymiseen.

Æ Kuukausittaisia retkiä ja harrasteita myös kohtaamispaikan ulkopuolelle asiakkaiden toiveiden mukaan. Kestosuosikkeja ovat olleet teatteri, elokuvissa käynti, keilaaminen, frisbeegolf, ja laavuretket.

Æ Kohtaamispaikka on kaikille avoinna ma–to 10–15 ja pe 10–13.30.

Kortinpeluu on mieluisaa puuhaa Jokkatuvalla.

on toimintapäivät kahdesti viikossa nuorille aikuisille ja kolmesti avoimet päivät kaikille kävijöille. Kohtaamispaikka on matalankynnyksen paikka, jonne kuka tahansa itsensä mielenterveyskuntoutujaksi mieltävä voi tulla.

Kuukausittainen toiminta sovitaan aina kuukausikokouksessa asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Keilaus, bingo, laavureissut, sekä erilaiset musiikkiryhmät ovat kestosuosikkeja.

Nyt kuluneen talven aikana toimintaa on suunnattu myös jälleen enemmän talon ulkopuolisiin toimintoihin, on käyty myös elokuvissa, teatterissa sekä RoKin pelejä kannustamassa.

Jokkatuvalla toimintoihin osallistuminen on aina vapaaehtoista, ja aikaa voi viettää myös oleskelemalla, ja jutustelemalla.

Korttipelit saa aina mukaan pelaajia. Myös lautapelit ovat suosittua ajanvietettä kahvipöydässä.

Kerran viikossa saapuu seurakunnasta työntekijä keskustelemaan tai laulattamaan jokkatupalaisia. Vuoden aikana järjestetään myös toiminnallisia ryhmiä ilmoittautuneille. Näitä ryhmiä ovat esimerkiksi kuntosali, taideryhmä ja XXL-tanssi.

Puutarhatöitä ja lättykestejä

Jo useamman kesän aikana on tehty erilaisia puutarhatöitä. Piha-alueella on kasvatettu perunoita, herneitä, raparperia, porkkanoita ja muita syötäviä tuotteita. Myös kukkia ja perennoita on hoidettu yhdessä.

Aurinkoisesta säästä nautitaan kesäisin pihalle rakennetulla terassilla, jossa paistuu niin lätyt, kuin makkaratkin. Jokkatuvan kohtaamispaikka tekee yhteistyötä myös esimerkiksi Lapin Marttojen kanssa. Tänä keväänä Martat järjestää Jokkatuvan asiakkaille ruoanvalmistusryhmän, jossa harjoitellaan ruokien valmistamista eri raa-

ka-aineista asiakkaiden toiveiden mukaan. Marttojen ryhmät järjestetään keväisin ja syksyisin, ja ovat todella suosittuja.

Tällä hetkellä toiminnassa on mukana edelleen Kaija Pyhäjärvi ja Juha Lappeteläinen. Uutena mukaan on tullut tukiasumisen ohjaaja Viljami Oikarainen Kohtaamispaikan ja tukiasumisen vastaavana hoitajana on toiminut Anna-Kaisa Karpoff-Tirroniemi kesästä 2022 alkaen pitkäaikaisen edeltäjänsä Kaisa Beltin jäätyä eläkkeelle.

Toiminnassa suuntaudutaan yhä enemmän myös talon ulkopuolelle, mutta pääasiallinen toiminta tapahtuu jatkossakin kohtaamispaikassa.

Jokkatuvan ohjaajat työpalaverissa.

Teksti: Maarit Varis ja Heli Koivunen

Kuvat: Anu Mäkinen/Mainas

”Herättyäni pukeudun ja kävelen pirtille aamiaiselle. Aamuvuorolaiset ovat jo ennättäneet töihin, huikkaamme iloiset huomenet.

Aamiaisella vaihdamme ajatukset päivän askareista. Kuka on lähdössä pilkille ja kuka taas hiihtämään, toiset ajattelivat lähteä kaupunkiin talon autolla asioille ja lottoa tekemään. Aamiaista nauttiessani kuulen jo alakerrasta työn ääniä, siellä talon kädentaituri verstaalla jo rakentelee kuuluisia lintulautojaan. Itse ajattelin oikaista vielä pienille nokosille, sekin kun on talossa sallittua.

Täällä kaukana kaupungin hälystä maaseudun rauhassa ihmisen mieli lepää ja voi hyvin. Nokosten jälkeen pelaamme kavereiden kanssa erän biljardia, korttiakin lyömme toisinaan ajankuluksi.

Kello jo näyttääkin, että on lounasaika. Kokki kuului aamulla sanovan, että lounaaksi on paistimuikkuja.

Suoraan Palojärvestä kesällä verkoilla pyydettyjä. Se, kun on tuo meidän kädentaituri on myöskin kova kalamies.

Palosalmi-koti

ELÄMÄÄ

Palosalmella

Yksilöllistä ja turvallista palveluasumista mielenterveys- ja päihdekuntoutujille maaseudulla

Kesä! Tämä meidän Palosalmi-kodin miljöö vetää vertoja monille lomaparatiiseille, on meillä niin lähellä kaunis Lapin luonto. Omasta maasta nostamme niin perunat kuin porkkanatkin. Viime kesänä myös kokeilimme, kuinka herneet kypsyvät, ja kypsyiväthän ne! Kasvihuoneessa kasvavat kurkut, tomaatit, kesäkurpitsat ja paprikat. Kesäkanat soivat meille antoisan sadon, munista paistoimme monet lätyt grillikodalla kahvin painikkeeksi.

Siinä kahvia ja lättyä nauttiessani, sain kuunnella toisten kesävieraidemme,

Kaukana kaupungin hälystä maaseudun rauhassa ihmisen mieli lepää ja voi hyvin.

Æ Perustettu v.1949 metsätyömieskodiksi eläköityneille metsätyömiehille

Æ Nykyään kotina mielenterveys- ja päihdekuntoutujille yhteisöllistä palveluasumista tarjoten

Æ Sijaitsee Palojärven rannalla Pellontien varrella n. 40 km

Rovaniemen kaupungin keskustasta

Æ Asukaspaikkoja 27

Æ Asukkaaksi tullaan Lapin Hyvinvointialueen osoittamana ostopalvelusopimuksella

nimittäin lampaiden määkimistä. Kyllähän tässä pihalla myös niitä Lapin omia vetonauloja porojakin pyörii, yhtenä kesänä yksi erehtyi sisälle asti.

Juhannuksena lämmitimme rantasaunan, siellä onkin maailman parhaat löylyt. Ja niin suuri, että lauteille mahtuisi yhtä aikaa koko Palosalmen väki! Syksyllä keräämme talven vitamiinit talteen omista marjapensaistamme ja metsistämme.

Tässä kesästä haaveillessani talon oma Jasu-kissa on tullut jalkoihini rapsutuksia kerjäämään. On meillä näitä karvakamuja useamminkin täällä seuranamme, kun työntekijöiden koiria käy arkeamme piristämässä.

Kun tässä kerran intouduin muistelemaan, niin kurkistetaanpas Palosalmen jouluun. Voi, miten me herkuttelimmekaan! Joulupöydässä oli tarjolla monen muun herkun lisäksi, itse paistettua kinkkua ja laatikoita, Palojärven

omista muikuista tehtyä sardiinia ja olipahan vielä itse paistettua saaristolaisleipääkin.

Joulupukkikin kävi meitä ilahduttamassa ja jokainen sai oman pikku paketin. Uuden vuoden vaihdoimme rakettien paukkuessa ja uudenvuoden buffetista nauttien.

Kaverit kysyvät ’Etkös sie bingolle meinaa lähtiä?’ Aivan sehän on torstai ja Palosalmen virallinen bingopäivä. Bingon jälkeen nautimme päiväkahvit ja lähdemme ohjaajien kanssa pienelle päiväkävelylle, palattuamme onkin päivällisen aika. Päivällisen jälkeen lauletaan karaokea niin, että koko Palosalmi raikuu.

Minä olen päivän mietteistä ja askareista jo niin uupunut, että ajattelin jättää iltapalan väliin ja laittaa aikaisin yöpuulle.

Tällaista on elämä täällä Palosalmella!”

Veli-Matin puutyöverstaalta kuuluu työn ääniä, kun siellä valmistuu kuuluisia lintulautoja.

Talon oma kissa kerjää rapsutuksia ja huomiota Palosalmi-kodissa.

Oppia, taitoja, sivistystä ja harrastuksia

Rovala-Opisto ja Rovaniemen kansalaisopisto luovat uniikin oppimisympäristön, jossa opiskelijat ovat innostuneen motivoituneita ja opettajat nauttivat työskennellä heidän kanssaan

Teen merkittävää työtä. Annamme ihmisille tietoja ja taitoja selviytyä ja onnistua elämässään.

Rovala-Opisto on miellyttävä, huomioiva ja kaikkea muuta, mitä kuvittelin. Yhteinen. Huolimatta alojen vaihtelevuuksista, tuntuu se jotenkin yhteiseltä.

Mukava ja rento ilmapiiri ja ympäristö. Opistossa on mukava opiskella.

Aluksi en osannut kirjoittaa enkä lukea hyvin. Nyt osaan, mutta joskus tulee vieläkin vaikeita asioita.

Ei ole niin pientä tai suurta kysymystä, jota Rovalassa ei voisi kysyä. Aina löytyy jostain vastaus.

Monikielinen, moninainen, hyväksyvä. Opitaan, oivalletaan, kohdataan, keskustellaan, tervehditään hymyillen, tutustutaan.

ROVALA-OPISTO

Æ Vuonna 1954 perustettu aikuisoppilaitos (kansanopisto), joka tarjoaa yleissivistävää ja ammatillista koulutusta sekä avointa yliopisto- ja korkeakouluopetusta.

Æ Tavoitteena on mahdollistaa elinikäistä oppimista ja parantaa yksilön elämänlaatua.

Æ Meillä voi opiskella ammatin ja löytää suunnan uratoiveisiin sekä saada potkua jatko-opintoihin.

Æ Pidempikestoisten koulutusten rinnalla järjestämme lyhytkursseja. Voimme räätälöidä erilaisiin tarpeisiin tilaus- ja lyhytkoulutuksia.

Æ Opistossa on asumismahdollisuus.

Löydämme ystäviä ja opiskelemme suomen kieltä ja suomalaista kulttuuria. Siitä on apua, kun menemme töihin.

Saa toteuttaa itseään ja työskennellä luovasti opiskelijoiden toiveita kuunnellen.

OPINTOTARJONNASSAMME TÄLLÄ HETKELLÄ:

Ammatillinen koulutus

Æ Kommunikaation ja viittomakielen ohjaaja

Æ Lastenohjaaja

Æ Koulunkäynninohjaaja

Aikuisten perusopetus

Työvoimakoulutuksena kotoutumiskoulutus

Jatko-opintoihin suuntaavat opinnot

Æ Opistovuosi oppivelvollisille kansanopistossa, Musavuosi

Æ Pop&Rock-linja

Æ Sosionomiväylä (päiväopinnot) ja Sosionomimonimuoto

Æ Oikeustieteen linja

Æ Vapaan sivistystyön lukutaitokoulutus maahanmuuttajille

Anita Vizner, opettaja

Kaisa Vainio, opettaja ja ohjaaja

Leenu Sammeta, opettaja

Anne Kujansuu, kokki

Mahmoud Eissa, aikuisten perusopetuksen opiskelija

Shahnaz Amin, kotoutumiskoulutuksen opiskelija

Helmi Pulli, kommunikaation ja viittomakielen ohjaaja -opiskelija

Milla Kivilompolo, koulunkäynnin ohjaaja -opiskelija

Kuvat: Anu Mäkinen/Mainas

100-vuotisjuhlaliite 2023

Teen kansalaisopistossa kerran viikossa puutöitä. Samalla tapaan muita harrastajia, vakionaamoja sekä uusia, joiden kanssa jutustellaan aiheesta ja välillä aiheen vierestäkin.

Opiskelija Teemu Manninen

Pidän työstäni kansalaisopistossa, koska se on monipuolista ja antaa mahdollisuuden työskennellä eri-ikäisten ihmisten kanssa. Opiskelijat tulevat kursseille omasta tahdostaan intoa puhkuen. Luokkaopiskelun lisäksi laulu- ja kuoro-opetukseen kuuluvat esiintymiset, konsertit ja kuoroleirit. Tuntien sisällöt perustuvat suurelta osin opiskelijoiden omiin toiveisiin ja tarpeisiin.

Opettaja Niina Koukkula

Kansalaisopistossa päivitän huippuohjaajan kanssa nuoruuteni harrastusta rumpujen soittoa. Opiskelun suunnittelu ja toteutuminen on joustavaa. Yhdessä sovittuihin tavoitteisiin on yleensä päästy.

Saan toteuttaa itseäni omien resurssieni ja taitojeni mukaan. Opiskelijalähtöinen opetus ottaa huomioon opiskelijan lähtökohdat ja muuttuvat elämäntilanteet. Suorituspakkoa ei ole. Esimerkiksi musiikkia opiskelevan ei tarvitse pelätä, että joutuisi vastoin tahtoaan soittamaan kansalaisopiston kevätjuhlaan Kissanpolkkaa.

Kansalaisopisto on matalan kynnyksen paikka saada asiantuntevaa ohjausta ja opastusta eri oppialoilla unohtamatta sosiaalista kanssakäymistä ja yhdessä tekemistä.

Opiskelija Lassi Periviita

Rovala on hienon ja mukavan näköinen paikka, jossa tehdään kaikenlaista kivaa. Siellä opiskelu on mukavaa. Kuvistunneilla me maalataan, piirretään, askarrellaan ja kaikkea sellasta.

Opiskelijat Elias ja Aliisa

Minun kansalaisopistoni on mielenkiintoinen työpaikka, jossa on mukavia opiskelijoita ja työkavereita. Kansalaisopisto on laaja-alainen ja monipuolinen paikka harrastaa ja opiskella.

Opistossa opettaminen on mielenkiintoista ja monipuolista, koska jokainen opiskelija voi itse määritellä omat tavoitteensa ja lähestyy niitä oman tasonsa mukaisesti. Onkin hienoa voida tukea heitä tavoitteiden saavuttamisessa.

Olen kehittynyt laulajana ja basistina paljon lyhyessä ajassa. Opettajat ja luokkatoverit ovat mukavia, kaikkien kanssa tulee hyvin toimeen.

Niko Merta, musalinjan opiskelija

Mukava paikka, mukavasti monikulttuurinen. Rovalassa hankitaan tulevaisuus.

Iina Barriquel, lastenohjaajaopiskelija

Hieno paikka opiskella. Mukava, rento, asiallinen, joustava. Selkeää ja hyvää opetusta hyvässä ympäristössä.

Joonas Haapasalo, kommunikaation ja viittomakielen ohjaaja -opiskelija

ROVANIEMEN KANSALAISOPISTO

Æ Vuonna 1921 perustettu vapaan sivistystyön oppilaitos, jossa voi opiskella mm. kieliä, taideaineita, musiikkia, kädentaitoaineita ja tietotekniikkaa. Kansalaisopistosta löytyy myös erilaisia terveyttä ja kuntoa edistäviä liikuntaryhmiä.

Æ Alle 15-vuotiaille on omia ryhmiä taito- ja taideaineissa (keramiikka, kuvataide), tanssissa sekä liikunnassa.

Æ Tarjolla on erimittaisia kursseja: lukukauden ja lukuvuoden mittaisia sekä lyhytkursseja.

Æ Yrityksille ja yhteisöille teemme koulutuspaketteja tilaajan tarpeiden mukaan.

Æ Rovaniemellä ainoa oppilaitos, jossa voi suorittaa Yleisiä kielitutkintoja.

Æ Kansalaisopistossa voi valmentautua ja suorittaa myös Lapin musiikkiopiston vaatimusten mukaisia kurssitutkintoja.

Æ Kansalaisopiston kursseja järjestetään eripuolella Rovaniemeä.

Pitämilläni kurssilla opiskelijat valmistavat monipuolisesti erilaisia huonekaluja ja tarve esineitä. Erilaiset työt tekevätkin kurssinpidosta mielekästä ja tuovat uusia haasteita päivittäin.

Opettaja Juha Seppälä

Kansalaisopisto on kuin muovailuvaha, joka lämpenee ja muotoutuu käyttäjänsä kädessä. Se on oivallinen itsensä kehittämisen paikka tai muuten mukavaa ajanvietettä. Kursseilla kohtaa oppimisen äärellä toisia ihmisiä ilman muuta statusta – ja joskus jopa itsensä.

Opistolla on halu kuunnella käyttäjiään: sisältöihin on mahdollista vaikuttaa ja kurssitarjonta levittäytyy moninaisena eri elämän osa-alueiden yli. Opiskelutavat vaihtelevat opetettavan aineen ja kohderyhmän mukaan. Opisto järjestää myös esityksiä ja näyttelyitä, joissa saamme nauttia työn jäljistä.

Opettaja Mari Mulari

Kansalaisopistossa saan tehdä töitä ja kehittää osaamistani inspiroivassa oppimisyhteisössä. Uuden oppiminen ja kokemuksien jakaminen yhteisen aiheen parissa on mielestäni kansalaisopiston tärkeintä antia.

Opettaja Rauni Lönnström

Minun kansalaisopistoni on paikka, jossa voin kehittää itseäni. Kansalaisopisto on uniikki paikka, se tarjoaa mahdollisuuden oppia uusia mielenkiintoisia taitoja täysin omalaatuisessa opetusympäristössä. Käymilläni kursseilla on usein edustettuna ikäpolvia laidasta laitaan, ja on mukava puuhailla yhdessä porukassa, jossa kaikilla on sama kiinnostus ja mielenkiinto opetettavaa aihetta kohtaan. Henkilökohtaisesti kansalaisopiston kursseilla on ollut valtava positiivinen vaikutus omaan jaksamiseen, kuntoutumiseen ja mielenterveyteen.

Opiskelija Hanna-Lea Kuusimäki

Tunnilla on ihanaa. Me tanssitaan ryhmässä.

Opiskelija Aino 4 v. (Lastentanssi 3-4 v. C-ryhmästä)

Aino on aina nauttinut tanssista ja musiikista, joten kurssipäivä on erittäin tärkeä hänelle ja odotettu viikontapahtuma. Aino tykkää tanssia yksinkin, mutta kyllä muiden kanssa tanssiminen kuulostaa olevan todella mukavaa.

Ainon äiti, Laura

Osallisuuskeskus Oodi

Osallisuutta edistävää järjestölähtöistä auttamistyötä ja haittoja vähentävää terveyden ja sairaudenhoitoa ihmisille, jotka ovat eläneet tai elävät päihdemaailmassa

Æ Avoin kohtaamispaikka

Æ Kulttuuri- ja liikuntaryhmät

Æ Retket ja tapahtumat

Æ Vapaaehtois- ja vertaistoimintaa

Æ Neuvonta- ja vaihtopiste ruiskuhuumeita käyttäville

Æ Oodin oman lääkärin vastaanotto

Æ Oodin oman terveydenhoitajan vastaanotto

Æ Oodin oman sosiaalityöntekijän vastaanotto

Æ Kotiin, kaduille ja palveluihin jalkautuvaa sosiaali- ja terveysneuvontaa

Æ Asioiminen anonyymisti ilman ajanvarausta aukioloaikoina

Æ Ajankohtaiset aukioloajat löytyvät Oodin Facebookista ja Instagramista @oodi13

Oodissa jokainen on tärkeä

Osallisuuskeskus Oodin mottona on ”tule sellaisena kuin olet, valitse mitä tarvitset ja lähde, kun olet valmis”. Vapaaehtoinen Jani ja lääkäri Oili kertovat, mitä Oodi heille merkitsee.

Tekstit: Jani Martin ja Outi Tornberg

Kuvat: Anu Mäkinen/Mainas

”Ilman Oodia en olisi tässä”

”Olen Jani, 36, ja käyn 3–4 kertaa viikossa Oodissa vertaisena ja vapaaehtoisena. Aloin käyttää alkoholia runsaasti vuonna 2002. Täytettyäni 18 juominen oli jo jokapäiväistä. Kokinopintoja oli jäljellä noin puoli vuotta. Ne päättyivät, koska en juomisen vuoksi mennyt kouluun. Ammattia en saanut. Olin saanut diagnoosit vaikeaan masennukseen, yleiseen ahdistukseen, unihäiriöön sekä paniikkihäiriöön.

Alkoholia meni vuoteen 2013 asti. Keväällä 2013 kokeilin suonensisäisesti Subutexia ja sain siitä niin vahvan euforian tunteen, että alkoholi jäi melkein hetkessä pois. Tilalle tuli suonensisäiset huumeet. Siitä noin 3 vuotta eteenpäin pääsin A-klinikan kautta korvaushoitoon.

Meni lähes neljä vuotta, etten käynyt kuin kaupassa. Olin todella lopussa henkisesti ja fyysisesti. Nukuin suurimman osan ajasta, eikä mikään kiinnostanut, kunhan sain pääni sekaisin.

Oodin avulla Jani on ollut vuoden irti päihteistä.

Kuulin Oodista ensimmäisen kerran A-klinikan lääkäriltä ja parilta kaverilta. Menin tutustumiskäynnille Oodiin 2021 lokakuussa, jonka jälkeen kävin siellä ehkä pari kertaa viikossa. Aloin tekemään vapaaehtoishommia sen mukaan mitä jaksoin ja viikoittaisilla liikuntaryhmillä tein sen minkä jaksoin. Kävimme myös eri retkillä.

Huomasin pikkuhiljaa, että tämähän on mukavaa: saan tehdä mistä tykkää ja tekemälläni vapaaehtoistyöllä on merkitystä. Huomasin, että kun oli päiville tekemistä tai tarkoitus, oli tosi paljon helpompi pysyä irti kamasta.

Oodiin on helppo tulla, kukaan ei painosta ja työporukka Oodissa on mielettömän ammattitaitoista. Hyvällä meiningillä mennään, eikä kukaan jäykistele turhia.

Tällä hetkellä käyn Oodissa neljänä päivänä viikossa. Voin rehellisesti sanoa, että ilman Oodia en olisi näin hyvässä tilanteessa. Kiitos!

Olen ollut alkoholista irti kohta 9–10 vuotta ja muistakin päihteistä lähes vuoden. Olen saanut valtavasti lisää voimavaroja itselleni.”

Oili Hyvärinen on toiminut miltei 40 vuotta terveyskeskuslääkärinä. Oodissa hän on ollut lääkärinä Oodin perustamisesta lähtien.

Miten päädyit Oodiin?

Olin Rovaniemen tartuntataudeista vastaava lääkäri ja minulta kysyttiin, voisinko alkaa tähän. Ensimmäisen kerran kuulin Oodista, kun minulle tarjottiin työtä täältä. Työ vaikutti mielenkiintoiselta. Tiesin, että täällä oli tuttu terveydenhoitaja, niin oli helpompi tulla.

Onko työssä jotain erilaista verrattuna yleislääkärin vastaanottotyöhön?

Jonain päivänä on tungosta ja toisina päivinä ei käy juuri

ketään. Koskaan ei tiedä, mitä päivä pitää sisällään. Kaikenlaista tulee vastaan, paljon on tulehduksia.

Mikä on saanut jatkamaan Oodissa nyt, kun olet jäänyt eläkkeelle?

Tunne siitä, että voi auttaa. Mukava kun on tullut luottamus asiakkaiden kanssa, he uskaltavat sanoa asioita eivätkä pelkää.

Onko jotain mitä haluaisit sanoa muille? Heikoimmassa asemassa olevat tarvitsevat näitä palveluja. Kaikkia pitää hoitaa taustaan katsomatta.

”Kaikkia pitää hoitaa”

Terveyskeskuslääkärin työstä eläkkeelle jäänyt Oili Hyvärinen saa hyvän mielen siitä, että voi auttaa.

Väkivaltainen ex-puoliso, rakkaushuijaus tai oikeuspulmia? Ota yhteyttä…

RIKUn vapaaehtoiset auttavat

Teksti: Outi

Kuva: Pixabay

”Rikosuhripäivystys. Miten voin auttaa?”

”Mulla on vähän vaikea tilanne… Ex-puoliso on väkivaltainen…”

”Mikä tilanne on juuri nyt, onko nyt uhkaava tilanne?”

Kertaan mielessäni, mitä pitää heti selvittää: tarvitaanko soitto hätäkeskukseen, onko tilanne ”päällä”, ovatko lapset vaarassa, lastensuojelu?

Tuo oli ensimmäinen yhteydenotto

RIKUn puhelinpäivystäjälle. Minulle päivä on aivan tavallinen tiistaiaamu. Aamupala syöty, uutiset luettu.

Päivystävän työntekijän kanssa soitettu ja sovittu yhteydenpidosta päivystyksen aikana. Päivystykseen soittavilla eivät asiat ole niin hyvin.

Selvittelen tilannetta soittajan kanssa. Juuri nyt ei ole uhkaava tilanne, mutta ex-puoliso on pitkään häiriköinyt, uhkaillut ja käyttäynyt väkivaltaisesti.

Kyselen avun hakemisesta: Onko uhri käynyt lääkärissä, tehnyt rikosilmoitusta?

Puhun turvakodista. Asiakas on aika lannistunut: Auttaako tässä mikään?

Yritän rohkaista ja tarjoan muutenkin apua. Kyllä me yhdessä onnistumme parantamaan tilannetta. Sovimme toimenpiteistä, mahdollisuudesta kysyä tukihenkilöä ja tsemppaan.

Ensimmäinen puhelu päättyy. Lähisuhdeväkivaltaa. Valitettavan tuttua.

Kirjaan tiedot RIKUn ohjelmaan ja vaihdan pari sanaa työntekijän kanssa.

Toinen puhelu tulee heti perään. Nyt soittaa huijattu uhri. Kyselen tarkemmin, mitä on tapahtunut. Rakkaushuijaus. Huokaisen äänettömästi.

Ryhdistäydyn ja alan selvitellä asiaa. Tilanne on valitettavan tuttu: joku mukava ihminen ottaa yhteyttä somen kautta, yhteydenpito tiivistyy ja tunne kehittyy. Tuntuu niin hienolta ja todelliselta.

Suunnitellaan tapaamista ja jo tulevaisuutta. Sitten tulee esille rahatilanne, yleensä hyvin ”yllättävä”. Uhri epäröi, mutta laittaa kuitenkin rahaa menemään. Summat kasvavat, tilanne mutkistuu. Rahat loppuvat ja huijari katoaa.

Soittaja on häpeissään ja syyttelee itseään. Vakuutan, että sellaista voi tapahtua kenelle tahansa.

Selvitän, mitä on tehtävissä. Valitettavan vähän, varsinkin jos huijari on ulkomaalainen.

Seuraava soittaja kyselee oikeusprosessista. Kerron parhaan kykyni mukaan, miten toimitaan käräjillä. Kyselen tukihenkilötarpeesta.

Soittaja – kuten kaikki RIKUun soittavat – kiittelee avusta.

Rikosuhripäivystys RIKU

Æ Rikosuhripäivystys tarjoaa tukea ja käytännön neuvoja kaikille rikoksen uhreille, heidän läheisilleen ja rikosasiassa todistaville.

Æ RIKUun voi olla yhteydessä puhelimitse, verkossa tai kasvotusten 31 palvelupisteellä eri puolilla Suomea.

Æ Palvelut ovat maksuttomia ja niihin voi ottaa yhteyttä myös nimettömänä.

Æ www.riku.fi

Päivä on puolessa. Kolme tuntia meni nopeasti, puheluja otin viisi. Välillä pidin pienen tauon. Lopuksi käymme työntekijän kanssa palautekeskustelun.

Miksi teen Rikosuhripäivystyksen vapaaehtoistyötä?

En voi sanoa, että se olisi aina mitenkään mukavaa. Asiat on vaikeita ja soit-

tajat usein ahdistuneita. Mutta vaikka ongelmat eivät poistuisikaan, ainakin uhri on saanut keskustella ja toivon mukaan jotakin apuakin. Vapaaehtoisena toimiminen on haastavaa, siinä saa ja joutuu miettimään, selvittelemään asioita, opiskelemaan uutta. Eikä tarvitse pähkäillä yksin: aina voi turvautua työntekijään ja koulutusta järjestetään jatkuvasti. Palkitsevaa hommaa.

Minulta kysytään joskus, eikö asioita tule mietittyä itsekseen ja tulevatko ne uniin. Tulee niitä joskus mietittyä enem-

mänkin. Ei niinkään puhelin- ja chat-päivystyksen asioita. Joskin usein jää jokin asia askarruttamaan ja vaatii ”opiskelua”. Sekin on mielenkiintoista.

Lähden päiväkävelylle ja mietin huomista poliisin kuulemisessa tukihenkilönä olemista. Osaanko olla, mitä minun pitää siellä tehdä? Tiedän, että olla tukena. Soitan vielä aamulla tuettavalle ja tsemppaan tulevaan.

Tapaan tuettavan poliisilaitoksen pihalla.

”Ei hätää, yhdessä selviämme. Ja poliisi auttaa.”

Asiat ovat vaikeita ja soittajat usein ahdistuneita.

Rikosuhripäivystyksen vapaaehtoistyöntekijä

Sovinnon kylväjät

Vapaaehtoiset sovittelijat

Seija Mustonen ja Terttu Luoma-aho tekevät vapaaehtoistyötä, joka on antoisaa ja palkitsevaa lähimmäisen auttamista.

Teksti: Minna Keränen

Kuva: Anu Mäkinen/Mainas

Miksi olette aloittaneet vapaaehtoisen sovittelun parissa?

Vielä työelämässä ollessamme hakeuduimme sovittelutoiminnan peruskurssille. Halusimme molemmat uutta sisältöä ja uusia haasteita elämään.

Sovittelu tuntui erittäin hyödylliseltä, mielenkiintoiselta, haastavalta ja täysin erilaiselta kuin oma työmme. Siispä haastoimme itsemme oppimaan jotain uutta, ja tällä tiellä olemme edelleen.

Mitä vapaaehtoistyö on antanut teille?

Arvostamme molemmat sovittelussa erityisesti sen yhteiskunnallista merkitystä ja osapuolille tarjoamaa inhimillistä palvelua. Vapaaehtoinen sovittelu on mielestämme antoisaa ja palkitsevaa lähimmäisen auttamista.

Sovittelijoina koemme olevamme tarpeellisia, saamme onnistumisen kokemuksia ja asiakkaiden kohtaamisissa opimme myös itsestämme jotain uutta. Olemme saaneet vapaaehtoistyössä uusia ystäviä ja olemme myös osa toimivaa työyhteisöä.

Minkälaisia onnistumisia voi kokea sovittelijana?

Paras palaute sovittelijalle on, kun todellinen sovinto syntyy ja osapuolet ovat aidosti liikuttuneita sekä huojentuneita sovinnosta. Erityisesti sovittelijana voi kokea onnistuneensa nuorten ja alaikäisten sovittelussa, kun osapuolet ottavat opiksi tekemisistään ja kantavat siitä osaltaan vastuun.

Tärkeää on myös turvallisen ja

luottamuksellisen ilmapiirin luominen niin, että asiakas voi turvallisesti kertoa arimmistakin asioistaan. Aina, kun asiakkaat aidosti kohtaavat, ja keskustelevat toisiaan kuunnellen, tunnemme onnistuneemme.

Onnistuminen on sekin, kun asiakkaalle jää mieleen itämään jokin ajatuksen siemen.

Mikä on ollut vaikeinta sovittelijana?

Haastavassa sovittelussa tilanteen haltuunotto voi olla vaikea, jos asianosaiset eivät avaudu keskustelemaan siitä mitä on tapahtunut tai eivät osaa kertoa mitä he sovittelulta toivovat.

Sovittelussa jokainen tapaus on erilainen ja ennakoimaton, jolloin se vaatii myös sovittelijalta täydellistä läsnäoloa, tilanneherkkyyttä ja henkilökemioiden lukutaitoa –miten juuri tässä sovittelussa on parasta edetä.

Mikä saa teidät jatkamaan sovittelutoiminnassa?

Haastava, mielenkiintoinen ja yhteiskunnallisesti merkityksellinen tehtävä antaa sovittelijalle onnistumisen kokemuksia. Tärkeää on myös hyvä, arvostava ja kannustava sovitteluyhteisön ilmapiiri sekä kattava koulutus laajasta rikos- ja riita-asioiden sovittelusta.

Vapaaehtoinen sovittelu on joustavaa, jolloin voin itse päättää sovitteluiden määrästä ja aikatauluista, mikä mahdollistaa sitoutumisen vapaaehtoistyöhön.

Vapaaehtoiset sovittelijat Seija

Mustonen ja Terttu Luoma-aho ovat olleet mukana toiminnassa jo yli 10 vuotta.

Maksutonta ja lakisääteistä

Sovittelun arvoina ovat ihmisten kunnioittaminen, suvaitsevaisuus, myötätunto, luottamus ja anteeksianto.

Æ Rovalan Setlementti ry tuottaa lakisääteistä ja maksutonta rikos- ja riita-asioiden sovittelupalvelua Rovaniemen, Ranuan ja Posion alueilla.

Æ Sovittelu on vapaaehtoinen konfliktinhallintamenetelmä, jossa puolueeton sovittelija auttaa rikoksen ja riidan osapuolia erityisen sovittelumenettelyn avulla löytämään molempia osapuolia tyydyttävän ratkaisun.

Æ Sovittelija ei ratkaise osapuolten ongelmaa vaan toimii sovinnon mahdollistajana.

Æ Sovittelija ohjaa prosessia, jonka lopputuloksena asianosaiset itse löytävät ratkaisun. Hän ei ole passiivinen vetäytyjä vaan aktiivinen kuuntelija.

Æ Sovittelija sallii myös tunteiden käsittelyn, moraalisen pohdinnan ja arvokeskustelun.

Æ Sovittelu on tulevaisuuteen suuntautuvaa sosiaalista toimintaa, jolla aktiivisesti etsitään pysyviä myönteisiä ratkaisuja. Sovittelun arvoina ovat ihmisten kunnioittaminen, suvaitsevaisuus, myötätunto, luottamus ja anteeksianto.

Æ Koulutetut, vapaaehtoiset sovittelijat mahdollistavat osapuolten kohtaamiset rauhallisessa ilmapiirissä sovittelutapaamisissa. Sovittelijat edistävät osapuolten välistä keskustelua ja vuorovaikutusta.

Kodikas, ystävällinen ja tärkeä

Näillä sanoilla kävijät ja vapaaehtoiset kuvaavat Monikulttuurikeskus MoniNettiä, joka edistää kohtaamista ja tukee kotoutumista

Teksti: Sari Siltala

Kuvat: Anu Mäkinen/Mainas

”Hei! Marhaba! Mitä kuuluu?”

Iloiset kasvot ovat tulijaa vastassa. Väkeä tulee pikkuhiljaa lisää. Yksi kävelee tottuneesti neukkariin suomen kielen ryhmään, toinen siirtyy ohjaajan kanssa tietokoneelle selvittämään asioita, kolmas istahtaa sohvalle kahvikuppi kädessään.

Tila on tulvillaan monikielistä puheensorinaa. Neukkarista kuuluu naurunremakka.

On tavallinen arkipäivä MoniNetissä, matalan kynnyksen kohtaamispaikassa, jonka toiminta on suunnattu rovaniemeläisille maahanmuuttajille. Viikkokalenterissa on ryhmiä, retkiä ja tapahtumia, olohuonetoimintaa sekä ohjaus- ja neuvontapalvelua.

Tietoa arjen asioista Ukrainalainen Ikmet on asunut Rovaniemellä neljä kuukautta. Hän tuli mukaan toimintaan kuultuaan siitä tutuiltaan.

”Olen osallistunut suomen kielen ryhmiin ja ollut katsomassa lentopalloa Naisten illan ryhmän kanssa.”

Ikmet kokee, että MoniNet on ystävällinen paikka, jossa saa tietoa arkipäivän asioista.

Suomen kielen ryhmät ovat tuttuja myös Ansalle, joka niin ikään on tuore rovaniemeläinen. Ryhmiin osallistumisen lisäksi Ansa on kehittänyt digitaitojaan Kotoutujan digipolku -hankkeessa. Hän kuvaa MoniNettiä positiiviseksi ja iloiseksi paikaksi.

”Työntekijät tekevät töitä sydämellään ja ovat aina valmiita auttamaan. Olen iloinen, kun saan oppia suomen kieltä MoniNetissä.”

Suomi tulee tutuksi Syyrialainen Omar on asunut Rovaniemellä vuoden ja kokee ohjaus- ja neuvontapalvelut tärkeäksi niin itselleen kuin muillekin maahanmuuttajille.

”Olen saanut apua asioiden selvittelyssä, esimerkiksi Wilma-sovelluksen käytössä. Opin askel askeleelta, miten asioita Suomessa hoidetaan”, kertoo Omar.

MoniNetissä on monikulttuurinen työ-

Monikulttuurikeskus

MoniNet

Æ perustettu vuonna 2001

Æ vuonna 2023 toimintamuotoja KOTI-toiminta sekä hankkeet Kotoutujan digipolku ja LuovaLumot – yhteisöllisesti osallistava taidetoiminta

Æ toimintaa rahoittavat STEA, Euroopan sosiaalirahasto, Rovaniemen kaupunki ja Rovaniemen seurakunta

yhteisö ja osalle kävijöistä voidaan tarjota omakielistä ohjausta, jonka merkitys korostuu kotoutumisen alkuvaiheessa. Näin oli myös Omarin kohdalla.

”Alussa ei ollut yhteistä kieltä suomalaisten kanssa. MoniNet oli maahanmuuttajatoimiston lisäksi ensimmäinen paikka, josta sai apua.”

MoniNetin olohuoneeseen voi tulla myös vain viettämään aikaa, juttelemaan ohjaajien kanssa ja juomaan kupin kahvia. Tavoitteena on olla paikka, jossa kaikki tulevat kohdatuksi. Ikmet kertoo viihtyvänsä MoniNetissä hyvin.

”MoniNet on kuin koti – tunnelma on rauhallinen ja ystävällinen ja täällä voi puhua kaikista asioista. Täällä on helppo olla.”

Vapaaehtoiset rinnalla

MoniNetin arjessa on mukana myös vapaaehtoisia.

Arja on ohjannut suomen kielen ryhmiä seitsemän vuoden ajan. Maija löysi mukaan kolme vuotta sitten etsiessään mielekästä tekemistä vapaa-ajalle. Hän on ollut mukana Naisten illoissa, tapahtu-

missa sekä Luetaan yhdessä -ryhmässä. Kumpikin kokee, että vapaaehtoisuudessa antoisaa on auttaa ihmisiä elämässä eteenpäin.

”Ihmiset saavat MoniNetistä hyvän startin elämään. Tähtihetkiä ovat, kun joku suorittaa kielitutkinnon tai valmistuu koulusta”, kertoo Arja.

Maija on Arjan kanssa samoilla linjoilla ja kuvaa MoniNettiä aktivoivaksi rinnallakulkijaksi.

”MoniNet on osallistujille mahdollistaja monellakin tapaa. He löytävät väyliä ja kanavia täältä eteenpäin.”

Ansa (vas.) ja Ikmet ovat toisilleen tuttuja suomen kielen ryhmistä. Taustalla vapaaehtoinen Maija.

Arja jää usein suomen kielen ryhmän jälkeen juttelemaan ja kahvittelemaan paikallaolijoiden kanssa. Tällä kertaa juttukumppanina Omar.

Sata vuotta tukea ja apua

Juhlivan Rovalan setlementin kunniaksi on historiallinen hetki tehdä historian retki toiminnan vuosikymmenille.

Teollisuusseutujen Evankelioimisseura (TES, nykyisin Suomen Setlementtiliitto) perusti lappilaisten kansanedustajien ja paikallisten toimijoiden tukemana Rovalan Setlementin 1923. Jo 1926 valmistui ensimmäinen toimitalo.

Rovalan ensimmäinen johtaja, pastori Aaro Tolsa ryhtyi vierailemaan Lapin savotoilla kehittääkseen niiden asuinolosuhteita.

Rovaniemen kunta, tuolloin 1920-luvun alussa vilkkaana noin 3000 asukkaan pohjoisen keskuksena ja markkinapaikkana, oli 1921 perustanut kansalaisopiston, mutta kannattamattomana lopettanut toiminnan 1923. Neuvottelujen tuloksena se käynnistyi Rovalan toimintana 1924 ja näin siitä tuli ensimmäinen Rovalan kiinteä työmuoto Rovaniemellä.

Sotia edeltävät vuodet Rovalassa toimittiin laajasti lappilaisen metsätyömiestyön sekä rovaniemeläisten ja sotien jälkeen osin muiden Lapin kuntien kansalaisopistotoiminnan parissa. Kuorotoiminta oli vilkasta, 1924 perustettiin sekakuoro, nykyinen Rovalan kuoro. Nuorisotyön, nykyisen Rovalan Nuoret, toiminta alkoi 1920-luvun lopulla.

Metsätyömiestyön työnvälitystoimintaa ja koko Lappia koskevaa hätäaputöiden työnvälitystoimintaa Rovala hoiti vuodesta 1937. Vilkkaimpana työnvälitysvuotena 1941 työtä välitettiin yli 13 000 henkilölle.

Rovala käynnisti yhdessä TES:n kanssa Petsamoon setlementin 1939 ja se ehti toimia siellä vajaan vuoden.

Toimintaa parakeissa

Lapin sota tuhosi koko Rovaniemen ja sodan jälkeen Rovala toimi vanhan torin yläpuolella kahdessa parakissa, jotka rakennettiin paljolti Amerikan kveekareiden tuella.

Parakeissa toimi kansalaisopistotoiminnan lisäksi ainakin lasten päiväkoti, suutarin verstas ja nahkakorjaamo. Sanonta aikalaisten kertomana taisi kuulua, että ”viedään lapset Rovalaan ja rakennetaan kauppalaa uusiksi”.

Uusi toimitalo valmistui 1947 Maakuntakadun ja Hallituskadun risteykseen ja siinä toimittiin aina 1981 saakka, jolloin Majalan toiminta lopetettiin.

Opetusta ja päivähoitoa

Rovalan toiminta laajeni sotien jälkeen

Kun Lapin sota tuhosi koko Rovaniemen, Rovala toimi vanhan torin yläpuolella kahdessa parakissa.

päiväkotitoimintaan, kunnes toiminta siirtyi kauppalan hoidettavaksi 1959.

Kämppäemäntiä koulutettiin jo ennen sotia, aina 1970-luvulle ja Savotta-nimistä ammattilehteä toimitettiin 1980-luvulle Rovalassa.

Jo aikaisemmin oli ollut esillä metsätyömiesten eläkekodin perustaminen, mutta vasta 1949 saatiin perustettua Palosalmen metsätyömieskoti silloisen Rovalan johtajan pastori Arvo Ohisen johdolla. Koti toimi samalla nimellä ja periaatteella aina 2000-luvun taitteeseen saakka.

Lapin maakunnan nuorison jatkokoulutuspaikat olivat usein eteläisessä Suomessa, jonne monilla ei ollut varaa lähteä eikä lähettää lapsiaan koulutettavaksi. Tähän tarpeeseen Rovala

perusti 1954 Lapin Kansankorkeakoulun, nykyisen Rovala-Opiston Jokkalliolla sijainneisiin tiloihin.

Uusi toimitalo Jokkakalliolle Rovaniemestä reilun 20 000 asukkaan kauppalasta tuli kaupunki 1960. Samalla vuosikymmenellä Rovalan toiminta siirtyi yhä enemmän metsätyömiestyöstä opetustoiminnan laajentumisen myötä kaupunkiin.

Jokkakallion alueelle rakennettiin uusi toimitalo 1984 osin purettujen ja palaneiden rakennusten tilalle. Tuolloin Rovalan setlementin toiminta siirtyi Jokkakallion alueelle.

Opetustoiminnan lisääntymisen myötä uusia opetustiloja valmistui

kampusalueelle kaupungilta ostetun lapsi- ja nuorisokodin peruskorjauksen ja laajennuksen myötä 2003.

Vanhustyö alkoi

Rovalan toiminta laajeni 1981 Rovaniemen kaupungissa vanhustyöhön, jolloin rakennettiin ikäihmisille vuokratalo Pohjolankadulle. Vanhustyön toiminta kasvoi voimakkaasti Jokkakallion asumispalvelukeskuksen 1. vaiheen valmistuttua 1992.

Vuosien 2002 ja 2012 laajennusten myötä Rovalan vanhustyöstä on tullut hyvin monipuolinen ja yksi koko maakunnan isoimmista vanhustyön palvelukeskuksista kaikkine nykyaikaisine palveluineen.

Ensimmäinen toiminnanjohtaja Aaro Tolsa setlementin toiminnassa mukana olleiden ihmisten keskellä Rovalan portailla.

Aukeaman kuvat: Rovalan arkisto

2023

lappilaiselle ihmiselle

Vuosituhannen lähestyessä yhteiskunnassa nousi voimakkaammin esiin mielenterveysongelmat ja niiden järjestäminen sekä nuorten päihdeongelmat.

Rovalan keskeisen yhteistyökumppanin Rovaniemen kaupungin tukemana Rovala ryhtyi kehittämään näitä työmuotoja saatuaan STEA:n (entinen Raha-automaattiyhdistys) avustukset.

Kotouttamistyötä

Mielenterveyskuntoutujien päivätoimintakeskus Jokkatupa aloitti 1997 ja Lapin nuorten päihde- ja huumeklinikka Romppu 2000.

Lapin Rikosuhripäivystyksen RIKUn toiminta alkoi Rovalassa 1998 ja se laajeni 2010-luvun alkuvuosina Kemin, Sodankylän ja Inarin sivutoimipisteisiin. Samoin osa valtakunnallisesta rikos- ja riita-asiain sovittelutoiminnasta siirtyi Rovalan ja seitsemän muun setlementin toiminnaksi 2006.

Suomen liityttyä Euroopan unioniin 1995 alkoivat erilaiset EU-rahoitteiset kehittämisprojektit. Maahanmuutto lisääntyi ja Rovalassa annetun suomen kielen opetuksen lisäksi nähtiin tarpeelliseksi, että Rovala voisi osaltaan vastata maahanmuuttajien kotouttamisesta myös muulla tavoin ja 2001 saatiin avattua Monikulttuurikeskus Moninet kaupungin, STEAN ja työhallinnon tuella.

Tukea ja apua

Rovalan toiminta on aina ollut rovaniemeläisten ja lappilaisten ihmisten tukemista ja auttamista. Kaikki toiminta on mahdollistunut laajan ja tiiviin yhteistyön johdosta eri toimijoiden kanssa.

Keskeistä kuitenkin on ollut sitoutunut ja ammattitaitoinen henkilökunta, unohtamatta vapaaehtoisten antamaa panosta setlementtityöhön.

Onnitteluni satavuotiaalle Rovalan Setlementille ja mitä parhainta alkavaa sataa yhteiskunnan muutoksessa mukana olevaa toimintavuotta.

Ossi Takkinen

OTK, järjestöneuvos, Rovalan toiminnanjohtaja 1996-2018

Vanhustoiminta aloitettiin 1981, kun ikäihmisille rakennettiin vuokratalo Pohjolankadulle.

Rovalan historiasta kirjoitti entinen toiminnanjohtaja Ossi Takkinen, jonka muotokuvan taiteilija Kalle Lampela teki vuonna 2018 värikynätekniikalla kartongille.

Rovala vuonna 1932.

Vuonna 1941 Rovala välitti työtä yli 13 000 henkilölle.

Lapin savottojen tukkijätkät työnsä ääressä ja kahvihetki Palosalmen vanhassa pirtissä 1950-luvulla.

Luottamus ihmiseen

Tasa-arvon vaaliminen

Haavoittuvimmassa asemassa olevien auttaminen

Elämänhallinnan edistäminen

Merkityksellisyys

Mielen hyvinvointi

Monikulttuurisuus

Elinikäinen oppiminen

Dialogisuus

Silta ihmiseltä

ihmiselle

Yhdessä toimiminen

Vastuullisuus

Yhdenvertaisuus

Ihmisten puolella

Ihmisläheisyys

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Avoimuus

Ihmisten oikeudet

Harrastustoiminta ja itsensä kehittäminen

Ikääntyminen

Yhteisöllisyys

Yhdenvertaisuus

Moniarvoisuus

Metsätyö

Vapaa

Sivistys-

sosiaalinen

To settle

Toynbee Hall 1884, ”Antakaa itsenne, älkää rahojanne.”

Yksilön kunnioitus Erilaisuuden hyväksyminen

Sigfrid Sirenius Alli Trygg-Helenius

Aaro Tolsa

sivistystyö

ja

työ