PPY Yrittäjälehti 1/2023

Yksin ei tarvitse yrittää

KYSY LISÄÄ

ALKAVAN YRITYKSEN PALVELUISTA

• liikeidea ja yrityksen perustaminen

LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ

• yritysrahoitus

• maksuttomat valmennukset

• vienti ja kansainvälistyminen

• rekrytointiapu ja -tapahtumat

• omistajanvaihdokset

UUSISTA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSISTA

• digitaalinen liiketoiminta

• hiiliviisas kiertotalous

• innovaatiopalvelut

• designmenetelmät

SIJOITTUMISPALVELUISTA

TOIMIALAPALVELUISTA

JA VERKOSTOISTA

BusinessAseman palveluneuvonta ohjaa eteenpäin

• Palveluneuvonta on avoinna

BusinessAsemalla arkisin klo 9–15.

• Puhelimitse sinua palvellaan numerossa 08 558 55810 ma–to klo 8–18 ja pe klo 8–16.

• Voit myös varata ajan etäneuvontaan: businessasema.com/neuvonta

OSOITE: BUSINESSASEMA, HALLITUSKATU 36, OULU

Tutustu myös sähköisiin palveluihimme

osoitteessa businessoulu.com

Tulevia tapahtumia ja valmennuksia

MAALISKUU

29.3.

Oman kilpailuedun kirkastaminen, valmennus

30.3.

AI-teknologian mahdollisuudet kaupan alalla, seminaari

HUHTIKUU

18.4.

Seuraava asema on BusinessAsema, tutustumistilaisuus

19.4.

Suunnitteletko yrittäjyyttä, webinaari

27.4.

Kansainvälinen rekrytointiprosessi, etävalmennus

TOUKOKUU

6.5. Pohjois-Pohjanmaan Yritysmarkkinat

24.5.

KiertotalousAreena

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan: businessoulu.com/tapahtumat

Pääkirjoitus

Hyviä lakeja ja yritystoiminnan ymmärtämistä

Eduskuntavaalit lähestyvät ja uudet päättäjät aloittavat keväällä seuraavan eduskuntavaalikauden. Viime vaalikautta ovat värittäneet valtavat globaalit muutokset koronasta sotaan. Tänä aikana on jouduttu ketterästi ja joustavasti viemään erilaisia lakiuudistuksia läpi. Nopeus sinällään on aina piirre, josta yrittäjät innostuvat. Paitsi, jos se johtaa hosumiseen ja laadun heikkenemiseen. Demokraattiseen päätöksentekoon kuuluu aina huolellinen valmistelu ja se sisältää vaatimuksen, että päättäjät ymmärtävät mitä vaikutuksia säädettävällä lailla on. Koronan aiheuttamasta nopeita päätöksiä vaatineesta ajasta on päästy nyt normaaliin, mutta onko lainvalmistelu palannut hosumisesta huolellisuuteen?

Yhtenä esimerkkinä YEL lainsäädännön valmistelu ilman laajaa osallistamista ja lausuntokierrosta. Huono valmistelutapa aiheutti yrittäjille valtavan määrän huolta ja murhetta ja ennen kaik-

kea liikkeellä oli valtavasti väärää tietoa lain täsmällisestä sisällöstä. Nämä väärät tiedot elävät edelleen omaa elämäänsä somessa vaikeuttaen yrittäjien mahdollisuutta ymmärtää, mikä nyt muuttui.

Meidän on pidettävä huolta, että lainsäädäntöprosessi on tehokas ja laadukas Suomessa. Puutteellinen tai epäselvä laki johtaa yleensä myös täytäntöönpanon ongelmiin. Erityisesti osallistamisesta tulee huolehtia.

Monella lainvalmisteluprosessilla on merkittäviä vaikutuksia yrityksiin. Uudet säädökset muuttavat yritysten toimintaympäristöä ja vaikuttavat siten liiketoimintaan. Lisääkö laki byrokratiaa, vaikeuttaako yrittämistä, asettaako se eri yritykset erilaiseen asemaan, ovat asioita, joita hyvä laki ei sisällä.

On ehdottoman tärkeää, että lainsäätäjä selvittää lakiehdotusten yritysvaikutukset. Yrittäjäris-

kin ottamiseen kannustava lainsäädäntö pitäisi olla lähtökohta, näin työllistäviä yrityksiäkin syntyisi ehkä enemmän.

Yrittäjäjärjestönä olemme vaatineet jo pitkään, että kuntapolitiikassa selvitetään päätösten yritysvaikutukset huolellisesti. Prosessi vaatii avoimuutta ja yritystoiminnan ymmärtämistä. Kuitenkin harvassa on meillä kunnat ja julkiset tahot, jossa yritysvaikutusten arviointi olisi systemaattista ja säännöllistä, vaikka tähän on otettu kantaa myös meidän maakuntaohjelmassa.

Huonoja esimerkkejä yritysten näkemysten huomioimatta jättämisestä löytyy ihan viime päiviltä. Pohteen aluevaltuusto teki periaatepäätöksen Tervia Logistiikan perustamisesta. Periaatepäätöstä ei haluttu täsmentää siten, että yhtiö ei tule tuottamaan kuljetuspalveluita. Mitä haittaa tästä periaatepäätöksen tarkennuksesta olisi ollut, jos se kerran on totta?

Nyt on periaatepäätöksen mukaan mahdollista, että tuleva yhtiö voisi vapaasti lähteä valtuuston puolesta hoitamaan kuljetuksia. Kuljetusala ”kiittää” tästä periaatepäätöksestä.

Kiertokaari taas haluaa nopeasti uutta liikevaihtoa ja pakkaus ja biojätteen keräyksen itselleen hoidettavaksi. Meneillään oleva kilpailutus tehdään useista pyynnöistä huolimatta liian nopeasti. Valitettavasti kaupungiltakaan ei aitoa kiinnostusta ollut hakea parasta ratkaisua myös kuntalaisten näkökulmasta.

Yritysvaikutusarviointia, aitoa vuoropuhelua, aktiivista vuorovaikutusta, rohkeutta täsmentää päätöksiä ja palveluhenkisyyttä. Näistä aineksista on hyvät päätökset tulevaisuudessa tehty, ei se yritysmyönteisyys tuon kummempi asia ole.

Hallituksen jäseneltä

Alueelliset Yrittäjälehdet ja Kauppalehti ovat Suomen luetuimpia talouslehtiä.

Yrittäjämyönteisyyttä Pohjois-Pohjanmaalle

Keväällä on eduskuntavaalit jälleen edessä, ja viime vuosien yrittäjille tuskallinen poliittinen aikakausi toivottavasti kohta takana.

Vaalien alla ehdokkaiden keskusteluun pitää saada yrittäjien asiat kuten yritystukien leikkaukset, yrityslainojen korkojen kasvu, julkiset hankinnat erityisesti terveydenhuollossa, kuljetusalan ja jätehuollon tulevaisuus, maaseudun yrittäjien kannattavuus, energian alueellinen hinnoittelu sekä raaka-aineiden hinta.

Viimeisen kahden vuoden aikana julkiset ja yksityiset rahoitustyökalut ovat tulleet monille yrityksille tutuiksi.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti

Julkaisija: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Ry

Päätoimittaja: Marjo Kolehmainen

Kustantaja: Kaleva365 Oy

Paino ja taitto: Kaleva365 Oy

Myynti: P. 08 5377 180, mediamyynti@kaleva.fi

Kun asiakkaat katoavat ja investoinneista leikataan, yrittäjä joutuu tukeutumaan hankaliin toimenpiteisiin kuten lomautuksiin, irtisanomisiin ja vieraan pääoman lainarahoitukseen.

Kun taloustilanne paranee, tulee näistä ratkaisuista uusia ongelmia. Osaavaa työvoimaa voi olla vaikea saada takaisin, ja velalla eläminen syö tulevaisuuden tuottoja.

Olen itse pari vuosikymmentä

ollut mukana startup-toiminnassa, jossa aina on pitänyt elää tiukan talouden aikaa.

Rahoitusta hakiessa nuori yritys joutuu opettelemaan kannattavuus- ja kassavirtalaskelmat. Uudet innovaatiot ja joskus jopa kokonaan uudet yritysideat ovat ainoa tapa selvitä kun tukena ei ole vakaata liiketoimintaa.

Nyt nämä samat työkalut ovat monien perinteistenkin yritysten työkalupakissa. Ei riitä, että tekee kuten aina ennenkin on tehty. On pakko löytää uusia ratkaisuja.

Vaikka monilla toimialoilla alkaa jo näkymään valoa pimeän tunnelin päässä, ei huonojen vuosien aiheuttamaa vahinkoa korjata hetkessä.

Kannattavuutta voi nyt syödä sekä lainojen nousevat korot, romahtaneet investoinnit sekä tekijöiden katoaminen toisille toimialoille. Nyt tarvitaan sekä yrittäjäystävällistä julkista sektoria, päättäjiä, että yrittäjille ystävällistä rahoitusta.

Yrittäjäyhteisöiden vertaisverkostot voivat auttaa löytämään ratkaisuja omiin haasteisiin. Nyt

ei kannata poteroitua ja yksin yrittää selvitä ongelmista vaan hakeutua keskusteluyhteyteen toisten yrittäjien kanssa.

Ongelmat on kaikilla samat, ja yhdessä voimme myös löytää ratkaisuja.

Ari Takanen

Marjo Kolehmainen toimitusjohtaja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Tutkimuksen suoritti Innolink Research Oy

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti tavoittaa alueen kaikki keskeiset päättäjät!

Seuraava lehti ilmestyy 8.5.2023

Varaa mainospaikkasi:

Sami Saari puh. 044 0575 121 Mikko Laitila puh. 044 737 0342

Kohti eduskuntavaaleja: On aika nostaa rimaa

Vaalisivut 4–7

8 13 14

Muhoksen yrittäjäyhdistyksen toiminta on piristynyt viime vuosina. Muhoksen Yrittäjät valittiin nyt vuoden parhaaksi paikallisyhdistykseksi Pohjois-Pohjanmaalla.

Oulun uusi kaupunginjohtaja Seppo Määttä on avoimesti yritysmyönteinen. Hän aikoo tavata paikallisten yritysten johtoa oppiakseen, minkä kaupungissa pitäisi muuttua.

Hankinta-asiantuntija Juha Väyrynen rohkaisee yrityksiä lähtemään mukaan julkisten hankintojen kilpailutuksiin. Hän toimii organisaatioiden ja yritysten apuna hankinnoissa.

SEURAA MEITÄ SOMESSA!

Facebook-sivu:

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Liity yli 2700 tykkääjämme joukkoon. Saat ensimmäisten joukossa tietoa tapahtumistamme ja meille tärkeistä asioista.

Kannattaa tulla myös mukaan eri FB-ryhmiimme:

Pohjois-Pohjanmaan hankintaneuvoja Maakunnallinen omistajanvaihdospalvelu Nuoret yrittäjät Yksinyrittäjät Seniorit Twitter: @PPYrittajat Yrittäjyyden uusimmat uutiset ja ajankohtaisimmat teemat.

LinkedIn:

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Verkostoidu meidän kanssa, saat tietoa mitä tarvitset!

Youtube:

Ravintola-ala kärvistelee työvoimapulassa, mutta Ravintolakorttelin toimitusjohtaja Anne Mikkola saa koko ajan uusia työhakemuksia. Hän kannustaa yrityksiä pohtimaan syitä tähän.

Kun ammatilliset tavoitteet kohtasivat ja molempien yritysten liiketoiminta oli terveellä pohjalla, Riitta Väisänen myi kampaamonsa Silkkitukan kampaamoketju Studio Cutting Crew’lle.

Karate vei sensei Tommi Ojan jo 16-vuotiaana poikasena. Harrastus antaa yrittäjälle paineensietokykyä, keskittymiskykyä, hyvän kunnon ja tilaisuuden päästä hetkeksi irti arjen paineista.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Löydät Youtuben puolelta tarinoita yrittäjistä, ihmisistä ja huikeista palkitsemisista.

@yrittäjyysonpop @poppis_nuoret_yrittajat

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät: www.ppy.fi

Suomen Yrittäjät: www.yrittajat.fi

Tässä numerossa 1/2023

Haluamme edistää investointeja, yritystoimintaa ja panostuksia koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen. Vihreästä siirtymästä on tulossa Suomen vahvuus. Työvoiman saatavuudesta on pidettävä huolta. Nostetaan työllisyys 80 prosenttiin korottamalla koulutustasoa, purkamalla kannustinloukkuja, puuttumalla mielenterveysongelmiin ja helpottamalla työn ja perheen yhteensovittamista. Haluamme helpompaa arkea yrittäjille. Parannetaan yrittäjien sosiaaliturvaa ja vähennetään byrokratiaa.

Aki Heiskanen

Vihreät

Mitä puolueesi aikoo tehdä yrittäjien hyväksi?

Yrittäjä-lehti kysyi kahdeksan puolueen eduskuntavaaliehdokkaalta, miten he vaaliohjelmansa perusteella parantaisivat yrittäjien asemaa.

· Koonnut: Anna Raudaskoski

Suomi kasvaa vain työn ja yrittäjyyden kautta. Siksi Kokoomus haluaa alentaa työn ja yrittämisen verotusta. Sen lisäksi haluamme muun muassa huolehtia osaavan työvoiman saatavuudesta, vähentää byrokratiaa, helpottaa lupien saamista ja pitää toimintaympäristö vakaana esimerkiksi osinkoverotuksen osalta. Lisäksi haluamme joustavoittaa työmarkkinoita tuomalla esimerkiksi paikallista sopimista kaikille työpaikoille.

Valtter Tahkola

Kokoomus

Kilpailukykyiset ja työllistävät yritykset ovat suomalaisen hyvinvoinnin peruspilari. Yhteiskunnan kaikkien osa-alueiden toimintojen tehokkuus ja taloudellinen kannattavuus mahdollistavat yhteiskunnan keskeisten toimintojen turvaamisen ja kehittämisen. Kansallisen elinkeinopolitiikan tulee olla vähemmän verottavaa ja kotimaiseen tuotantoon kannustavaa. EU:n politiikassa tulee lopettaa Suomen energia- sekä maaperärikkauksien siirtomaakehitys. Julkisen taloudenpidon tulee lopettaa turha velkaantuminen irrottautumalla julkiselle taloudelle tappiollisista hankkeista.

Matti Rinnekangas

Perussuomalaiset

KD:n vaaliohjelmaan kuuluu julkisen velkaantumisen pysäyttäminen ja talouden sopeuttaminen kahden seuraavan vaalikauden aikana. Olen järkevän verottamisen kannalla, liian suuri verotus uhkaa yritysten hyvinvointia ja sitä kautta työpaikkoja. Haluamme tukea työllisyyttä erilaisin keinoin. Yksi näistä on se, että nelipäiväiseen työviikkoon ei tässä taloustilanteessa voi siirtyä. Näen tärkeänä, että pk-yrityksiä tuetaan heidän kehittämistyössään.

Yrittäjät ovat saaneet viime vuosina koronakriisin ja Ukrainan sodan myötä kokea, mitä merkitsee toimintaympäristön nopea muuttuminen. Suomi elää yrittäjyydestä. Pohjoisen kasvun luomiseksi on keskityttävä parantamaan yrittäjyyden edellytyksiä: byrokratiaa vähentämällä, yrittämistä helpottamalla ja investoimalla pk-yrityksiin. Haluan, että ihmiset saavat työtä ja toimeentuloa yrittäjyydestä tulevaisuudessa entistä enemmän.

Ritva

Huusko Kristillisdemokraatit

Timo Mehtälä Keskusta

Mielestäni yrityksiltä vaadittavaa byrokratiaa pitäisi sujuvoittaa, kuitenkin niin että kaikki lain ja sopimusten vaatimat velvoitteet täyttyvät. Yrittäjän olisi saatava ns. yhdeltä luukulta/portaalista kaikki palvelut ja toiminnot, mitä lainsäädäntö vaatii yritykseltä. Pienyrittäjän sosiaaliturvaa on parannettava nostamatta yrittäjän kustannuksia ja pienten yritysten verotus voisi olla progressiivinen. Kaksi edellistä asiaa tulisi sitoa liikevaihtoon ja tulokseen.

Jouni Jussinniemi Vasemmistoliitto

Yritykset ovat yhteiskunnan kehityksen ja talouden kasvun moottoreita. Haluamme parantaa erityisesti pk-yritysten toimintaedellytyksiä ja kasvumahdollisuuksia. Yritystuet tulee ensisijaisesti suunnata pk-yritysten kasvun ja kehityksen tukemiseen. Esitämme, että yrityksen tuloksesta ei tarvitse maksaa veroja, jos yritys tekee investointeja. Suomesta on tehtävä vetovoimainen kohde yrityksille ja investoijille. Byrokratiaa pitää purkaa isolla kädellä. Sääntö-Suomen sijaan haluamme yrittäjä-Suomen.

Pasi Backman Liike Nyt

Yrittäjille on luotava yhden luukun malli. Kaikki lupa-asiat, palvelut ja tuet on saatava yhdestä pisteestä hoidettua. Toiseksi: verotuksen on oltava sillä tavoin kannustavaa, että koko Suomi on houkutteleva paikka yrittää. Pienyrittäjien toimeentulosta on kannettava huolta. Kolmanneksi on pidettävä huolta infrasta. On parannettava pohjoisen liikenneyhteyksiä ja viestintäyhteyksiä.

Tytti Tuppurainen SDP

Huolena pitkät lupaprosessit ja rapistuva tiestö

· VAALIT Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien vaalitilaisuudessa yritysjohtaja ja paikalliset yrittäjät evästivät eduskuntavaaliehdokkaita.

· Anna Tilvis, teksti

· Ester van Dam, kuvat

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien vaalitilaisuus kokosi elinkeinoelämän edustajia, yritysjohtajia ja eduskuntavaaliehdokkaita sekä paikallisia yrittäjiä keskustelemaan vaaliteemoista.

Ympäristö- ja työlupaprosessien pitkät käsittelyajat haittaavat rakennus- ja teollisuusinvestointeja. Yritysjohtajien keskuudessa on yksimielisyyttä siitä, että prosesseja tulisi nopeuttaa.

Toimitusjohtaja Satu Heikkilä Nordic Tank Oy:stä sanoo, että ympäristöluvan hakuprosessi on selkeä, mutta valitusprosessissa pudotaan mustaan aukkoon.

”Valitusprosessi aiheuttaa pelkoa Suomeen tulevissa investoreissa. Se tulisi saada kuntoon. Työlupaprosessiin tarvitaan nopeutta ja joustavuutta”, Heikkilä toteaa.

Terrafame Oy:n toimitusjohtaja Joni Lukkaroisen mukaan ympäristölupien myöntämistä tuli muuttaa siten, että mukana olisi konsultaatiovaihe. Siinä neuvottaisiin, miten tulee toimia, että luvat saa.

”Akkuklusterissa luvat pitäisi saada vuodessa, valituksineen”, Lukkaroinen sanoo.

Pohjaset Oy:n myyntijohtaja Raimo Pohjanen ehdottaa, että valittamiseen tulisi laittaa sanktioita. Keskustelussa esitettiin muun muassa valituksen maksullisuutta tai määräaikaisuutta.

Keskustelijat olivat paljolti sitä mieltä, että lupaprosessin pitäisi mennä läpi määräajassa. Käsitykset vaihtelivat, olisiko se vuosi vai kolme kuukautta.

Tieverkko rapistuu

Huonokuntoisten teiden määrä kasvaa Pohjois-Suomessa. Teollisuuden rakenne on sellainen, että se vaatii nopeita, pienten erien kuljetuksia, joita pystytään hoitamaan ainoastaan tieliikenteellä. Alempaa tieverkostoa ei kuitenkaan kunnosteta.

”Tilanne on heikentynyt nopeasti. Päätiet pyritään pitämään kunnossa, mutta pohjoisessa ei ole juuri pääteitä. Täällä on huonokuntoisia seutu- ja yhdyskuntateitä”, Taavi Heikkinen Suomen kuljetusalan liitosta kertoo.

Arctic Infra Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jussi Tuohino sanoo, että tieurakoita on jäädytetty, koska kustannukset ovat nousseet korkeiksi.

”Pk-yritykset maakunnassa kärsivät tiestön huonosta kunnosta”, Tuohino sanoo.

Yrittäjien vaalitavoitteita

• Lopetetaan julkinen velkaantuminen. Aloitetaan julkisen talouden sopeuttaminen.

• Alennetaan yrittämisen ja työn verotusta. Tehdään ennakoivaa ja vakaata veropolitiikkaa.

• Toteutetaan tuottavuutta ja työllisyyttä vahvistavia uudistuksia, kuten työmarkkinareformeja.

• Panostetaan osaamiseen; erityisesti tarjotaan mahdollisuuksia kouluttautua uudelleen.

• Kasvatetaan tutkimuksen ja kehittämisen investointeja pk-yrityksissä.

Heikkilän mukaan tiestön huono kunto näkyy kuljetusliikkeissä. Tiestö on rapautunut ja riskit kasvavat, kun tieverkoston alemmilla tieluokilla ajetaan isolla, raskaalla kalustolla.

”Isot autot kohtaavat, tulee enemmän riskitilanteita ja ajoneuvoja kaatuu ojaan. Kuskit antavat terveisiä myös talvikunnossapidosta. Se on mennyt todella paljon alas. Meillä on monia isoja tehtaita ja kaivoksia pohjoisessa, joihin ajetaan päivittäin ympäri vuorokauden,” Heikkilä kertoo.

Kuusamolainen Marjo-Riitta Määttä LSJ Group Oy:stä on huolissaan rapistuvasta tieverkostosta.

”Viitostie ja itärajan tiestö täytyy pitää kunnossa. Me tarvitsemme viitostietä ylös asti ja kunnollisia teitä maakuntaan”, Määttä vaatii.

Kuljetusalan huolet

Kuljetusalan yrittäjiä keskusteluttavat polttoaineen jakeluvelvoite ja ammattidieseljärjestelmän käyttöönotto. Alan kustannukset ovat nousseet rajusti.

Jakeluvelvoitteen korotus vuonna 2024 voisi nostaa dieselin hintaa 20 senttiä litralta. Jakeluvelvoitteella tarkoitetaan uusiutuvan polttonesteen sekoittamista bensiiniin ja dieseliin.

Pohjanen kertoo, että kaikki puolueet kannattavat ammattidieseljärjestelmän käyttöönottoa.

”Pitääkö poliitikon sana sitten, on eri asia. Ammattidieseljärjestelmä on käytössä yhdeksässä muussa EU-valtiossa. Veronpalautusjärjestelmä olisi tosi tärkeä saada käyttöön, kun kulut nousevat”, Pohjanen sanoo.

Joni Lukkaroinen toteaa, että sähkö- ja vetyratkaisut ovat ehkä arkipäivää raskaan kalustonkin kohdalla kymmenen vuoden päästä.

Yritysjohtajat kertoivat eduskuntavaaliehdokkaille yritystoiminnan terveiset. Mukana paneelikeskustelussa Satu Heikkilä, Joni Lukkaroinen, Marjo-Riitta Määttä, Marko Palonen, Raimo Pohjanen ja Jussi Tuohino. Keskustelua johti Harri Jaskari.

Valitusprosessi aiheuttaa pelkoa Suomeen tulevissa investoreissa.”

Satu Heikkilä, Nordic Tank Oy

Me tarvitsemme viitostien ylös asti ja kunnollisia teitä maakuntaan.”

Marjo-Riitta Määttä, LSJ Group Oy

Akkuklusterissa luvat pitäisi saada vuodessa, valituksineen.”

Joni Lukkaroisen, Terrafame Oy

Velaksi elämisen sijaan tarvitaan vauhtia talouteen

yritysten toimintamahdollisuuksia.

· Anna Tilvis, teksti

· Ester van Dam, kuva

Elinkeinopoliittinen johtaja Harri Jaskari kertoo, että Suomen Yrittäjien (SY) vaaliohjelma lähtee liikkeelle Suomen tilanteen analyysistä. Esimerkiksi bruttokansantuotteen kasvun osalta on jääty hiljalleen jälkeen Ruotsiin verrattuna.

”Väitämme, että Suomessa ei tapahdu riittävästi. On pikkuhiljaa oltu tyytymässä ja hyytymässä”, Jaskari sanoo.

Kritiikkiä saa suuntaus, että Suomessa on ajauduttu elämään velaksi. Kun korot ovat alkaneet nousta, ollaan hankaluuksissa.

”Sitä on perusteltu koronalla ja sodalla, mutta jo niitä ennen on velkaannuttu. Vain osa velkaantumisesta johtuu edellä mainituista asioista. Selkeästi enemmän olisi voitu olla budjettikurissa.”

Jaskari toteaa, että Suomesta on tullut kilpailun kehitysmaa. Ongelmana on esimerkiksi julkisen sektorin talouden kasvaminen hyvin suureksi.

Suomen Yrittäjien vaalitavoitteena on julkisen talouden vakauttamistoimien välitön aloittaminen. Valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden menoja tulisi tarkastella ja leikata.

Riman nostoa

Suomen Yrittäjien vaalikampanjan nimi on ”Nostetaan rimaa”.

”Meidän täytyy joka puolella nostaa rimaa. Se ei tarkoita sitä, että otetaan selkänahasta, vaan meidän pitäisi olla pikkasen rohkeampia ja miettiä, tehdäänkö asioita oikealla tavalla vai tehdäänkö vanhalla tavalla. Olisiko joku uusi tapa parempi”, Jaskari miettii.

Selvitykset osoittavat suuntauksen, jonka mukaan yrittäjien kasvu-

halut ovat vähentyneet.

”Onko työnantajariski niin suuri, että sitä ei uskalleta ottaa? Työantajayritysten määrä on vähentynyt siten, että vuonna 2015 niitä oli 87 000 ja nyt viimeksi 80 000. On mietinnän paikka, miksi näin tapahtuu. Pienemmät yritykset eivät enää niin työllistä.”

Suomen Yrittäjät vaativat lainsäädäntömuutoksia, jotka helpottavat työllistämistä.

Esimerkiksi pienemmille yrityksille yksittäinen hankaluuksia aiheuttava tekijä on sairauspäiväraha. Monilla on pelko työntekijän sairastumisesta, kun he miettivät työntekijän palkkaamista.

”Meidän tavoitteena on, että sairauspäiväraha menisi jo kolmantena päivänä Kelalle eli kaikkien työnantajien yhteiseen pooliin, jonka kaikki työnantajat maksavat.”

Yrittäjien tavoitteena on rakenteiden uudistaminen. Liian iso määrä ihmisiä on kokonaan työelämän ulkopuolella tai työnhakijana.

”Sosiaaliturvaa pitäisi katsoa, miten se kannustaisi nykyistä paremmin töihin. Me ollaan esitetty, että työttömyysturva porrastetaan tietyllä tavalla.”

Veroja ei saa kiristää

Suomen yrittäjien kanta on, ettei yritysten ja yrittäjien veroja saa kiristää.

”Pitäisi välttää poukkoilevaa veropolitiikkaa. Ne jotka sanovat, että voidaan nostaa pääomaveroa, osinkoveroa, listaamattomien yritysten osinkojen veroja, eivät ymmärrä mistä työ kaikkinensa syntyy”, Jaskari toteaa.

SY:n tavoitteena on, että työpaikoille annetaan lisää työehdoista sopimisen vapautta purkamalla lainsäädännön esteet.

PUHTAITA MAKUJA

TUOREISTA RAAKA-AINEISTA

www.makujenpaljetti.com

p. 040 702 2181/Kati

Harri Jaskari sanoo, että yrittäjien kannattaa lähestyä eduskuntavaaliehdokkaita ja haastaa heitä kysymyksillä.

Suomen Yrittäjien vaalitavoitteita

• Uudistetaan sosiaaliturvaa niin, että se kannustaa ottamaan vastaan työtä.

• Lyhennetään ja porrastetaan ansiosidonnainen työttömyysturva ja otetaan käyttöön yleinen ansioturva.

• Autetaan työllistämistä helpottamalla määräaikaisten työsopimuksia ja henkilöperusteista irtisanomista sekä lyhentämällä sairauspäivärahan omavastuuaikaa kolmeen päivään.

”Laissa on yli 60 kohtaa, jotka estävät työpaikalla sopimista.”

Jaskarin sanoo, että sopimisen vapaus ei ole työehtojen heikentämistä.

”Aina on perälauta. Jos joku yksittäinen työntekijä sanoo, ettei hän halua lähteä siihen, niin sen seu-

LOUNASRAVINTOLA

Kempeleentie 7B

Lounas ma-pe 10.00–13.45

RAVINTOLA SPOON

Virpiniemessä

VALVEEN PALJETTI

UUSI RAVINTOLA-KAHVILA

Kulttuuritalo Valve, Hallituskatu 7

Avoinna ma-pe 9–19 la 10–18

lounas ma-la 11–14

Teemme myös hyvin KATTAVAA PITOPALVELUA kaikenlaisiin juhliin ja tapahtumiin, niin pieniin kuin suuriinkin.

• Alennetaan sivukuluja tehostamalla eläkejärjestelmää ja keventämällä vakavaraisuussääntelyä.

• Lisätään paikallista sopimista poistamalla sopimisen kiellot ja antamalla toisin sopimisen oikeus.

• Rajataan poliittisia lakkoja, kielletään suhteettomat tukilakot ja kiristetään seuraamuksia laittomista lakoista.

rauksena kaikki menevät tes-sopimuksen mukaisesti. Se ei ole heikentämistä. Työpaikkakohtaisessa sopimuksessa asiat voivat myöskin parantua.”

Entisenä kansanedustajana Jaskari kannustaa yrittäjiä lähestymään eduskuntavaaliehdokkaita. Hän pi-

tää hyvänä, että ehdokkaita haastettaisiin ja heiltä kysyttäisiin mielipidettä yrittäjyyteen liittyvissä asioissa. ”Ehdokkaalle voi sanoa, että me tulemme seuraamaan, mitä sinä siellä teet, jos menet läpi. Kyllä ehdokas muistaa, mitä hän on sanonut ja luvannut.”

• Ravintolatilojen rakentaminen

• Toimitilojen saneeraukset

• Uudisrakentaminen

RÄÄTÄLITALO OY

Ilkka Turunen p. 040 841 4351 ilkka.turunen@raatalitalo.fi

· VAALIT Velaksi elämisen sijaan

Suomen Yrittäjät haluaa suitsia julkisia menoja ja saada kasvua talouteen helpottamalla

PPY:n luottamushenkilöt pohtivat starttiseminaarissaan, millaista viestiä he haluavat lähettää tuleville päättäjille. Osa heidän viesteistään on koottu tälle sivulle.

Neuvoja tuleville päättäjille

Avatkaa julkisten yhtiöiden aito kustannusrakenne, tällöin myös pk-yrittäjä pääsee tarjoamaan? Onko oikein antaa kilpailuetua kuntien ja kaupunkien perustamille osakeyhtiöille?

Seppo Pekkala, Haukipudas

Yrittämisen tulee olla positiivista. Verojen ennustettavuus ja kohtuullisuus on yrittäjälle tärkeää. Tmi vs. Oy verotuksen eriarvoisuus pois.

Anne Kivimäki, Pyhäjoki

Helpotetaan kaikin mahdollisin keinoin yrittäjäksi ryhtymistä ja rohkaistaan ihmisiä tähän pienestä pitäen. Yrittäjyys oppiaineeksi alakoulusta asti. Näin lisätään yrittäjyyden tunnettuutta ja arvostusta. Jan Arbelius, Oulunsalo

Yrittäjän hyvinvointia on tarpeen parantaa. Kaikkien olisi päästävä lääkäriin viikon sisällä tarpeesta.

Taito Kurvinen, Kempele

Polttoaineiden veron osuus on kasvanut huomattavasti, sitä on syytä pienentää. Kuljetusliikkeitä tämä eniten riipaisee. Aloittaneille yrityksille paremmat mahdollisuudet.

Ari Kaakkuriniemi, Kuivaniemi

Yrittäjyyskasvatusta lisää eri kouluasteille. Toimialakohtaisia yhteistyöryhmiä ja verkostoja ideoimaan uusia liiketoimintamalleja.

Anne Rumpunen, Oulu

Yrittäjyyden aloittamiseen ja toimintaan tukea. Hintojen nousu koskee erityisesti mikro- ja pk-yrittäjiä.

Usein edellä mainitut yritykset pitävät pieniä kuntia elinvoimaisina.

Pienten yrittäjien verotusta ei saa enää yhtään kiristää.

Anniina Kärki, Kuusamo

Toimitiloja ja tontteja Kiiminkiin ja verotusta pienemmäksi.

Sirpa Runtti, Kiiminki

Suomen hyvinvoinnin kivijalka ovat yritykset, jotka luovat työpaikkoja sekä tuovat suoraan ja välillisesti tuloja valtiolle sekä kunnille. Työllistämisen tulee olla yrittäjille turvallista ja rekrytoinnin helppoa. Yritysten verotusta pitäisi helpottaa.

Pia Hanski, Kempele

Nostetaan rimaa yhdessä. Anna kaikkesi sille, jolle aikaasi kellotat.

Saara Mustakallio, Pyhäjoki

Pohjoiseen lisää investointeja ja työtä. Yhteistyötä tekeville kunnille ja kaupungeille valtion tukea. Miten hyödynnetään jo olemassa olevien investointien mahdollisuudet?

Markku Jauhiainen, Merijärvi

Yhdessä tekemällä Suomesta saadaan sellainen maa, jossa jokaisella yrittäjällä on turvallista yrittää. Jokaisella on oikeus olla oma itsensä ja käyttää omia vahvuuksiaan.

Anne Mäkelä, Vaala

Yrittäjyyteen pitäisi kannustaa – ei kampittaa

Listaamattomien yritysten osinkoverotuksen kiristäminen nousee aina esille eduskuntavaalien alla. Tavallinen argumentti on, että listaamattomien yritysten osinkoja pitäisi verottaa samoin kuin pörssiyhtiöiden osinkoja.

Todettakoon, että verottomia osinkoja ei ole. Pk-yritysten osingoista maksetaan aina vähintään 26,5 % veroa yrityksen maksama tulovero huomioituna.

Yrittäjäriskin kantamisessa tulee olla kannustimia. Pörssiosakkeiden omistamisessa ja yrittäjänä toimimisessa ei ole mitään samaa, joten miksi osinkoverotuksen pitäisi olla yhtäläinen?

Yrittäjä on henkilökohtaisesti vastuussa kaikesta, mitä yrityksessä tapahtuu. Jos yritys haluaa kasvaa, tarvitaan rahoitusta. Tavallisesti yrittäjä joutuu sijoittamaan itse 30 % ja pankki lainaa 70 % rahoitustarpeesta. Yrittäjän kolmannes on jo kertaalleen verotettu ja sen hän sijoittaa uudelleen yhtiöönsä.

Pankki vaatii lainalle vakuuksia, yleensä yrityskiinnityksen, perheen asunnon kiinnityksen ja omavelkai-

sen takauksen. Pörssiosakkeita omistavan ei tarvitse laittaa koko elämää peliin.

Yrittäjä kantaa myös työnantajan vastuun. Hän huolehtii työnte-

kijöiden ja heidän perheenjäsentensä toimeentulosta.

Suomesta on kadonnut 10 vuoden aikana noin 8 000 työnantajayritystä. Syyt ovat yrittäjä- ja työnantajariskiin liittyviä. Eduskunnassa pitäisikin todella miettiä, miten yrittäjyyteen, kasvuun ja työllistämiseen kannustettaisiin.

Yrittäjän puolella on vähän kumppaneita. Viimeisimpänä Elinkeinoelämän Keskusliitto, Keskuskauppakamari ja Perheyritysten Liitto esittivät samaa kuin vasemmistopuolueet eli listaamattomien yritysten osinkoverotuksen kiristämistä. Toivottavasti Suomen Yrittäjät seisoo jäsenistönsä takana.

Yritystoiminnan kasvun esteiden poistaminen muun muassa palkan sivukuluja alentamalla tai järkevöittämällä. Näin yritykset uskaltavat ja pystyvät paremmin palkkaamaan lisää työntekijöitä.

Risto Huovinen, Oulu

Tuulivoimaa edelleen kehitettävä ja lisättävä. Tiet kuntoon. Yritysverotusta kannustavaksi. Nuorille yrittäjyyskasvatusta lisää kouluissa ja oppilaitoksissa.

Heimo Turunen, Pudasjärvi

Verotuksen ja sääntelyn keventäminen, jotta yrittäjät voivat keskittyä yritystoiminnan kehittämiseen ja kasvattamiseen.

Antti Kämäräinen, Oulainen

Uuden henkilön palkkaamiseen selkeitä ohjeita, tukea ja apua. Kohtuullista yritysverotusta. Paikallista sopimista tarvitaan.

Janina Koskenkorva, Kuusamo

Tuetaan maaseudun liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelua riittävästi. Helpotetaan työllistämistä, keventämällä työntekijän palkkaamiseen liittyviä kuluja.

Petri Jarva, Siikalatva

Polttoaineiden verotusta alemmas.

Kari Meriläinen, Kuivaniemi

Pohjoisen liikenneyhteydet on turvattava. Tämä tarkoittaa muun muassa kaksoisraidetta Ouluun. Riittävät lentoyhteydet ja tiestön kunto tärkeitä.

Jussi Riikonen, Oulu

Yrittäjän sosiaaliturvaa pitää parantaa esimerkiksi sairastapauksissa. Verotuksen helpottaminen muun muassa tilikauden voiton verotuksen osalta.

Harri Heikkilä, Pyhäjärvi

Ääni viisaalle, rohkealle ja yhteistyökykyiselle

Arvoisa yrittäjäväki! Luin 29.1. Kalevasta tulevaisuuden tutkijan, Sitran ennakointia johtavan asiantuntijan, tekniikan tohtori Mikko Dufvan artikkelin: "Toivo on toimintaa, se ei löydy vanhoista visioista".

Hän vertasi ilmastokriisin seurauksia ydinsodan vastaaviin: "Meidän jälkeemme hiljaisuus.” ”Toivo löytyy toiminnasta.” Siteeraten ja mukaillen laulun sanoja hän toteaa: "Meillä on hyvä maa. Mitä istuttaisimme siihen? Mistä tulevat sukupolvet saavat nauttia?”

Minunkin mielestäni meillä on hyvä maa. Demokratiamme toimi tosipaikassa; esimerkkinä äskeinen Nato-prosessimme.

Ilmastonmuutoksesta Dufva toteaa: ”Ilmasto kuumenee ja kuumeneminen jatkuu. Vaikka kuinka odotamme, ympäristökriisi jatkuu.” Maamme ylikulutuspäivä oli

31.3.2022. Vertaillessaan ydinsodan ja ilmastokatastrofin uhkia asiantuntijat toteavat kummankin voivan tuoda hiljaisuuden. Ihmislauman elo maapallolla on uhattuna.

Tämän pahan olemme saaneet aikaan me, ihmiskunnan lauma. Me kaikki yhdessä siitä myös vastaamme. Haluaako laumamme kyetä parempaan?

Pohjois-Euroopassa demokratia toimii. Vaalit ovat tulossa. Suomalaisia on 6,75 promillea ihmiskunnasta. Me emme yksin maailmaa pelasta, mutta osuutemme meidän on hyvin hoidettava. Siihen me tarvitsemme viisaita, rohkeita ja yhteistyökykyisiä edustajia, jotka eivät unohda puolueensa arvoja, mutta päättävät yhteisöllisesti ihmisyyden, etiikan sekä moraalin arvoin. Ihmisyys on meidän kaikkien yhteinen arvo.

Osoittakaamme maailmalle tahtomme ja kykymme hoitaa osamme olemalla aktiivisesti mukana kaikessa ilmastotyössä. Toivo ei löydy vanhoista visioista. Nyt on tärkein ihmiskunnan etu. Siitä huolehtimaan eivät etuilujat ja sooloilijat kykene. Innostuneet onnistuvat! Äänestäkäämme!

· #NOSTETAANRIMAA Suomen Yrittäjien teema kevään 2023 eduskuntavaaleissa on ”Nostetaan rimaa”.

Pohjoispohjanmaalaiset yrittäjät kertovat tuleville päättäjille, miten se tehdään.

Pasi Kinnunen yrittäjä, Esmo-yhtiöt

Veikko Hulkko kauppaneuvos

000 työnantajayritystä.”

Muhoksella on vilkasta

Muhoksen Yrittäjät valittiin vuoden 2022 parhaaksi paikallisyhdistykseksi Pohjois-Pohjanmaalla

· Anna Tilvis, teksti ja kuva

Yrittäjäyhdistyksen toiminta on piristynyt kovasti viime vuosina Muhoksella. Yhteistyö kunnan kanssa on saanut vauhtia ja toimii tätä nykyä kiitettävästi.

Yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja, yrittäjä Mika Mattila antaa kunnian huomionosoituksesta hyvälle, aktiiviselle hallitukselle ja jäsenistölle.

Mattila arvelee, että yhdistys on pystynyt keskittymään olennaiseen eli yrittäjien edunvalvontaan ja toimintaedellytysten parantamiseen.

”Ei tämä ole yhden miehen show, vaan koko porukan tekemisen tulos. Moni sanoo, että aktiivisuus lähtee puheenjohtajasta, mutta se on monen asian summa”, Mattila tiivistää.

Oma osansa on kunnan toiminnalla ja vastaanottavaisuudella. Se on saanut myös puheenjohtajan jaksamaan.

”Tämä vaatii aktiivisuutta molemmin puolin.”

Palkintoperusteena ovat jäsentapahtumien ja elinkeinoseminaarin järjestäminen, uusjäsenhankinta ja yhteistyö kunnan kanssa.

Mattila nostaa esiin myönteisenä kehityksenä hankintaohjeen päivityksen, jossa yhdistys oli tiiviisti mukana.

”On aktiivisesti seurattu kunnan hankintoja, että ne ovat hankintaohjeen mukaisia”, hän toteaa.

Toiminta

vilkastunut

Suomen Autotukku Oy:n yrittäjä Matti Karhumaa vahvistaa, että yrittäjäyhdistyksen toiminta on saanut viime vuosina vauhtia. Hän on ollut jäsenenä vuodesta 2010 asti, ja sitä ennen vertauskohtaa löytyy yrittäjyydestä Utajärvellä.

”Jossain vaiheessa ei tapahtunut oikein mitään. Toiminta on muuttunut parempaan päin ja on tällä hetkellä vilkasta”, Karhumaa sanoo.

Kunnan oma-aloitteinen rooli saa kiitosta. Elinkeinopuolen tekemät yritysvierailut ja yhteydenotot ovat tervetulleita.

”Utajärvellä kävivät kunnan puolelta monesti vierailulla. Nyt ollaan oikealla tiellä täälläkin.”

Yrittäjien yhteiset tapahtumat

Osaavan yrityksen tuntee.

Lisää henkilöstösi osaamista oppisopimuksella. Tutustu ammatti- ja erikoisammattitutkintoihimme. sdo.fi

Muhoksen Yrittäjät ry

• Palkittiin vuoden 2022 paikallisyhdistyksenä Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien alueella.

• Maan viiden parhaan paikallisyhdistyksen joukossa sarjassa, jossa yhdistyksen jäsenmäärä on 100–200.

• Puheenjohtaja Mika Mattila. Palkittiin vuoden puheenjohtajana.

• Jäsenyrityksiä on 114.

• Tulevat tapahtumat: maaliskuussa aamukahvitilaisuus, osallistuminen elinvoimaohjelman päivitykseen, syysseminaari, joulunavaus.

• Leader-ideointi-ilta 30.3. yhdessä Kempeleen, Lakeuden, Limingan ja Tyrnävän yrittäjien kanssa.

kustelemaan vapaamuotoisemmin.

”Muilta yrittäjiltä saa vinkkejä esimerkiksi some-mainostamiseen”, Karhumaa kertoo.

Tärkeä kumppani kunnalle

Vastikään Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtajaksi valittu Muhoksen kunnanjohtaja Jussi Rämet sanoo, että yrittäjäjärjestö on kunnalle tärkeä kumppani. Se halutaan ottaa mukaan vuoropuheluun, kun kunta tekee esimerkiksi kuntastrategiaa, elinkeino- tai osallisuusohjelmaa.

”Muun muassa niissä yrittäjäjärjestö on ollut tärkeässä roolissa. Heidän kauttaan mukana on ollut myös suoraan yrittäjiä. On ollut hyvä, että saadaan käytännön arkeen meneviä huomiota ja ohjelmat saavat sitä kautta lisäarvoa.”

Säännöllisissä tapaamisissa käydään läpi yrittäjien tilannetta ja toimialojen näkymiä.

Kolme kehityskohdetta

Kunta on ottanut keskeisiksi kehityskohteiksi kolme asiaa, jotka nousevat pk-yritysbarometrin kyselystä. Ensimmäinen niistä on yrittäjäystävällisyyden parantaminen.

Toisena on ollut julkisiin hankintoihin liittyvä kehitystyö, jota Rämet pitää yhteistyön tärkeimpänä saavutuksena. Hän uskoo, että hankinnoissa keskinäinen ymmärrys on parantunut.

Kolmantena asiana pk-barometrissa oli esillä yritysten sijoittumispaikat ja tilaratkaisut kunnassa. Siinä keskeinen rooli on yrittäjien tarpeilla.

Rämet toivoo tiiviin vuoropuhelun jatkuvan. Hän arvostaa sitä, että yhdistys on yrityksille paikka verkostoitua ja rakentaa tiiviitä suhteita keskenään.

antavat virtaa, niistä saa vertaistukea ja pääsee tutustumaan muihin yrittäjiin. Myös kahvitilaisuudet ovat antoisia ja niissä pääsee kes-

”Vuoropuhelu yrittäjäyhdistyksen puheenjohtajan kanssa on myös tärkeää. Tiiviissä yhteydenpidossa tulee käytyä läpi suuria ja pieniä asioita”, Rämet sanoo.

”Yrittäjäystävällisyys syntyy paitsi suhteessa kuntaan, myös siitä, kuinka hyvin yritykset tekevät yhteistyötä keskenään.”

Rämet antaa kiitokset yhdistyksen puheenjohtajalle, joka on käyttänyt aikaa ja rakentanut luottamusta yritysyhteistyöhön.

VUOKRATAAN

VUOKRATAAN

Kempeleessä toimi�loja

Kempeleessä toimitiloja

VUOKRATAAN

p. 045 867 8076

p. 045 867 8076

Kempeleessä toimi�loja

heikki.paakkari@terrapatris.fi

heikki.paakkari@terrapatris.fi

www.toimi�lat.fi/toimi�la/10430077

www.toimitilat.fi/toimitila/10430077

p. 045 867 8076

Mika Mattila (vas.) puheenjohtajana ja Matti Karhumaa yhdistyksen jäsenenä ovat nähneet Muhoksen yrittäjien toiminnan piristymisen.

Moni sanoo, että aktiivisuus lähtee puheenjohtajasta, mutta se on monen asian summa.”

Mika Mattila

yhtä

tuotetta eli lippistä työkaverilleen Esko Ruuskaselle. – Lippikset ovat meidän huippuosaamisaluettamme. Suunnittelemme todella yksityiskohtaisia kokonaisuuksia asiakkaillemme ja meidän hyvät kontaktit ulkomaan tehtaille mahdollistavat todella edulliset hinnat maailman tilanteesta huolimatta, Laakkonen kertoo. – Ja tuossa hyllyllä näkyvät tupsupipot ovat olleet tämän talven hitti. Suunnittelijat suunnittelevat mallit ja tehdas valmistaa pipon hyväksyttäväksi, minkä jälkeen tuotanto käynnistyy. Meillä homma toimii, Ruuskanen jatkaa.

Laatulahja on mannaa brändille

Tyylikkäästi brändimerkityt merinovillapipot ja ulkoilutakit ovat mainos- ja henkilökuntalahjojen suuria suosikkeja. Jakotavarana kynä pitää pintansa vuodesta toiseen.

Sanserin myyntipäällikkö Esko Ruuskanen sekä myyjä Jonas Laakkonen kiertävät paljon pohjoisen yrityskentällä, mutta kutsuvat yrittäjiä mielellään myös tutustumaan Oulun Ruskossa oleviin 260 m2:n toimitiloihin ja sen näyttävään valikoimaan.

– Meillä pääset tutustumaan tuotteisiin ja vaihtoehtoihin. Autamme suunnittelussa ja toteutuksessa sekä esittelemme mielellämme uutuuksia, Oulun myyjät vinkkaavat.

Yrityslahjan suosiota ei heilauta mikään.

– Hyvää asiakasta kannattaa muistaa aika ajoin. Vie vaikka laadukas paita, merinovillapipo, herkkukassi tai kahvipurkki. Persoonallisia vaihtoehtoja on valtavasti, Esko muistuttaa.

Kynän suosio ei ole heilahdellut vuosien eikä vuosikymmenien saatossa. Paras mainoslahja onkin kateissa oleva kynä: se tekee työtänsä kentällä ja vie brändin ilosanomaa eteenpäin.

Palkitseminen on ajan trendi

Positiivinen palaute ja henkilökunnan palkitseminen kasvattavat suosiotaan. Hyvästä myyntikuukaudesta voidaan kiittää, tyylikkäällä takilla, kunnollisella Joutsen-tyynyllä tai näppärällä matkagrillillä.

– Yrittäjä voi myös tarjota esimerkiksi kolme erilaista lahjaa, joista työntekijä valitsee itselleen mieluisimman, Jonas kertoo.

Juomapullo on suosittu ja toimiva yrityslahja. Se kulkee liikkujan mukana ja viestii yrityskuvaa.

Tyylikkäät nahkamerkit suosittuja

Sanserilla on paljon uusia merkkaustapoja, mikä mahdollista pienetkin toimituserät.

Asiakkaat toivovat, että mainosvaatteita käytetään myös vapaa-ajalla, ja jättikokoisten yrityslogojen aika alkaakin olla ohi.

– Monille asiakkaille tehdään nyt mallistoja, joissa yrityslogo näyttäytyy hyvin hillitysti. Esimerkiksi vaatteissa suositaan tyylikkäitä nahkamerkkejä, jotka voidaan kiinnittää vaikka takin, lippiksen tai pipon sivusaumaan, Esko kertoo.

– Jotkut yritykset antavat täysin merkkaamattomia lahjoja ja luottavat siihen, että kiva lahjanantaja muistetaan ilmankin, Jonas jatkaa.

Yritys voi myös hankkia räätälöidyn malliston, jonka tuotteita voi tilata omasta intrasta vaikka yksittäin. Tutustu toimintaamme ja tuotteisiimme.

Merinovilla lämmittää päätä ja mieltä

Sanserilla on valikoimissa tuhansia vaihtoehtoja. Jokaisella vuodenajalla ja sesongilla on toki omat täsmätuotteensa, mutta valtaosa palvelee ajattomasti.

– Laadukas paita tai takki toimii aina. Yhtenä uusimmista suosikeista on merinovillapipo, myyjämme suosittelevat.

Sanserilla on kohta kolmenkymmenen vuoden kokemus, ja talossa on totuttu nopeaan toimintaan. Pikatoimitukset ovat päivittäisiä. Esimerkiksi asiakas oli lähdössä messuille Saksaan, mutta messumateriaalien tilaus oli unohtunut. Sanserin kylmäpäinen porukka teki tuotteet, pakkasi ne matkalaukkuun ja toimitti asiakkaalle seuraavaksi päiväksi lentoasemalle. Hyvää matkaa!

Sanserin TOP 5 -hittituotteet

1. Pipot ja lippikset

2. Takit ja kauluspaidat

BUSINESS GIFTS

Ota yhteyttä

Esko Ruuskanen puh. 040 592 8483

Jonas Laakkonen puh. 040 593 7904

Sovi aika ja poikkea käymään

15 L 1, 90630 Oulu www.sanser.fi

Myyntiedustaja Jonas Laakkonen esittelee

Sanserin myydyintä

Tyylikäs juomapullo kulkee mukana ja levittää yrityksen ilosanomaa.

Jonas takaa että Sanserista hankitut brändituotteet osuvat aina napakymppiin.

Vielä kerkiää hankkia tälle talvelle suosittut takit. Ja nyt on oikea aika tilata kevään ja kesän T-paidat henkilöstölle ja asiakkaille.

Ihanan pehmeät ja lämpimät lapaset omilla väreillä ja logoilla.

Sanserilla on laaja valikoima ekologisia tuotteita. Suosittuja kierrätysmateriaalituotteita ovat muun muassa pipo ja muistivihko.

Maakunnassa merkkejä hiipumisesta

· TUTKIMUS Pohjois-Pohjanmaan Pk-yritysbarometrin ja Yrittäjien Kasvun suunta -kyselyn tulokset ovat samansuuntaiset – alueen yrittäjät hakevat kasvua ja pyrkivät pitämään työntekijöistään kiinni, vaikka

suhdanteiden saldoluvut ovat alentuneet

· Anna Raudaskoski, teksti

Pk-yritysbarometri kertoo, miten yrittäjä kokee eri suhdanteet ja suhdannenäkymät. Pohjois-Pohjanmaan pienten ja keskisuurten yritysten tuoreimmasta yritysbarometrista käy ilmi, että alueen suhdanneluvut ovat hiukan paremmat kuin mitä ne ovat Suomessa keskimäärin, vaikka ne täälläkin ovat alentuneet huomattavasti.

Suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on alueellamme (-11) kun se vielä viime vuonna oli (+10). Koko maan saldoluvun keskiarvo on (-18).

”On toki hyvä, että alueellamme on paremmat luvut verrattuna koko Suomen saldolukuihin. Näkymät vaikuttavat meidän alueellamme himpun verran paremmilta, kun verrataan esimerkiksi lähialueisiin. Olen kuitenkin aina tuonut ilmi sen seikan, että ei riitä, jos yhdellä alueella menee paremmin, jos koko Suomi on laskusuhdanteessa”, Marjo Kolehmainen, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n toimitusjohtaja, pohtii.

Erityinen huolenaihe hänen mielestään Pohjois-Pohjanmaalla on kannattavuuden saldoluku, joka on laskenut viime vuoteen verrattuna huimasti.

”Olen huolissani kannattavuuden saldoluvusta (-14) joka on tähän mennessä 2000-luvun heikoin. Viime vuonna luku oli vielä plussan puolella (+4). Yritysten kykyä tehdä tulosta haastaa esimerkiksi inflaatio ja energian hinnan nousu. Yritykset pitkittävät Investointejaan ja asiakkaat viivyttävät ostopäätöksiään. Sitä kautta kassavirtaa ei tule ja kulut kasvavat”, Kolehmainen harmittelee.

Positiiviset työllisyyden näkymät

Barometrin tuloksissa toinen myönteinen seikka Kolehmaisen mielestä alueemme parempien saldolukujen lisäksi on se, että ennusteet työllisyyden näkymistä tänä vuonna ovat yrityksillä edelleen hyvät.

Kun isommat yritykset lomauttavat henkilöstöään, pk-yritykset haluavat pitää kiinni henkilöstöstään.

”Pk-yritykset tekevät viimeisenä keinonaan sellaisia sopeutuksia, että irtisanovat tai lomauttavat työntekijöitään. Osaavasta työvoimasta halutaan pitää kiinni, ja yrityksissä mietitään viimeiseen asti, miten heidät saa pidettyä tämän hankalan suhdanteen yli”, Kolehmainen kiittelee.

Kasvun suunta

-kysely kertoo

kasvun haasteista

Viime vuoden lopulla tehdyn Kasvun suunta -kyselyn tulokset kertovat myös, että Pohjois-Pohjanmaan yritykset eivät halua

irtisanoa henkilökuntaansa.

62 prosenttia vastaajista aikoi pitää työntekijämääränsä ennallaan, ja 32 prosentilla yrittäjistä oli aikomus kasvattaa henkilöstömääräänsä tänä vuonna.

Kasvun suunta -kyselyssä yrittäjät kertovat taustatietoja omasta yrittämisestään; mitkä seikat auttavat yrityksiä kasvamaan ja mikä taas rajoittaa niiden voimistumista. Tällä kertaa kyselyyn vastasi 300 yrittäjää.

Tuoreimman Kasvun suunta -kyselyn mukaan isoimpina esteinä yrityksen kasvulle yrittäjät kokivat oman jaksamisensa loppumisen (44 prosenttia vastaajista). Osaavaa työvoimaa kaipasi 34 prosenttia

vastaajista. Inflaation mainitsi kasvun esteeksi lähes neljännes vastaajista.

”Olennaista Kasvun suunta -kyselyn tuloksissa on kasvun haasteet yrittäjyydessä: iso osa yrittäjistä miettii yritystoimintansa kasvattamista mutta ei halua tehdä sitä oman jaksamisen kustannuksella. Lisäksi se, että osaavasta työvoimasta on pula, vaatii yrittäjiltä paljon, inflaatiosta puhumattakaan”, Kolehmainen summaa.

Varovaiset liikevaihto-odotukset

Pohjois-Pohjanmaan alueen yrityksistä 70 prosenttia ilmoittaa olevansa joko voimak-

”Pk-yritykset tekevät viimeisenä keinonaan sellaisia sopeutuksia, että irtisanovat tai lomauttavat työntekijöitään”, kiittelee PPY:n toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen.

kaasti kasvua hakevia tai mahdollisuuksien mukaan kasvavia yrityksiä. Edellisessä kyselyssä vastaava luku oli 64 prosenttia. Suuri osa yrityksistä (61 prosenttia) hakee kasvua tehostetulla myynnillä ja markkinoinnilla, sekä monipuolisilla kehittämistoimenpiteillä.

Koronavuosien vaikutukset näkyvät edelleen alueen yrityksissä. Liikevaihtoodotukset ovat entistä maltillisempia ja niissä näkyy vieläkin tilanteen epävarmuus. Vastaajista 76 prosenttia odottaa myönteistä liikevaihdon muutosta ja 24 prosenttia odottaa, että heidän liikevaihtonsa supistuu.

Yritykset pitkittävät investointejaan ja asiakkaat viivyttävät ostopäätöksiään. Sitä kautta kassavirtaa ei tule ja kulut kasvavat.”

Rohkenen ihailla Ikeaa

Ai tämä hylly olikin lastulevyä. Olohuoneen lattia täynnä pahvia, erilaisia kappaleen osia, ruuveja, muttereita ja kasaamisohje. Aviomies puhisee. Näkee, että pikkasen ärsyttää. Taas mentiin samaan lankaan. Pitihän se hylly ostaa, kun oli niin kivan näköinen ja halpa. Siinä sivussa kuusi uutta ihanan väristä pöytätablettia, kruunukynttilöitä, mökille viinilaseja, kylppäriin uusi matto, jota ei vaan voinut vastustaa.

Kassan jälkeen hodari, cokis ja tietty maailman paras ja halvin vanilijapehmis. Ja why not pari pakastepussia lihapullia, kun oli tossa tyrkyllä. Näin se Ikeassa menee. Tätäkö ihailen?

Kyllä ja ei. En pidä siitä, että hylly ei ole massiivipuuhylly, joka on ja pysyy kotonamme seuraavat sata vuotta.

Toisaalta koska hinta oli niin edullinen, saatan hyvällä omalla tunnolla panna sen kiertoon viiden vuoden kuluttua.

Periaatteessa en pidä ajatuksesta, etten pysty kävelemään Ikean halki ostamatta mitään. Toisaalta pakko myöntää, että spontaanit heräteostokset ovat usein niitä parhaita.

En myöskään pidä tuotteiden kokoamisesta eikä miehenikään, mutta koska hän on minua kätevämpi, hän saa kokoamisen kunniatehtävän. Loppuviimein olemme kuitenkin tyytyväisiä, että saatiin hylly edullisesti. Onhan se myös käytännöllinen.

Ruotsalaisuus on merkittävä osa Ikean identiteettiä

Ikean konsepti on nerokas. Se disruptoi aikanaan koko huonekalumarkkinan.

Täydellistä kuluttajakäyttäytymisen ymmärrystä ja siitä johdettu liiketoiminnan konsepti. Arjen designia, johon jokaisella on varaa.

Hyvin brändätty. Tunteisiin ja tarpeisiin käypää markkinointia. Eittämättä yksi aikamme globaali sankaritarina, jossa ruotsalaisuus on merkittävä osa Ikean identiteettiä. Sini-keltainen väri, ruotsalaiset tuotenimet, ruotsalainen joulu ja pääsiäinen esillä kaikkialla maailman Ikeoissa.

Miksi? Eikö kansainvälisessä liiketoiminnassa olisi ollut viisaampaa valita joku kaikkia kansoja yhdistävä väri ja laittaa kaikki tuotenimet englanniksi?

Kyse on jälleen kerran ruotsalaisten itsetunnosta. Sitä minä ihailen kaikkein eniten. He uskaltavat olla, sitä mitä ovat, ruotsalaisia. He ovat ylpeistä ruotsalaisista juuristaan ja antavat sen näkyä. He vievät ruotsalaista elämäntyyliä maailmalle vahvistaen samalla omaa kansallista omanarvontunnetta.

Asuin kymmenen vuotta Ranskassa ja huvittuneena seurasin, kuinka ranskalaiset ja englantilaiset ystäväni lausuivat ruotsalaisia tuotenimiä. Ihaillen seurasin sitä, kuinka Ikean ruotsalaisuus oli heille jotain mielettömän siistiä. Jotain sellaista, jolla he halusivat osoittaa olevansa erilaisia kuin muut. Jopa näkkileipä oli coolia.

Lisää paikallisia sankaritarinoita

Mitäpä tästä olisi meille opittavaa? Lähes jokainen suomalainen yritys vannoo asiakasymmärryksen ja asiakaskokemuksen nimeen, mutta syntyykö

Executive MBA

Aloita joustavasti oman tilanteesi mukaan

EMBA-koulutusohjelmassa syvennyt liiketoiminnan uudistamiseen ja kasvuun, muutoksen johtamiseen sekä vastuulliseen liiketoimintaan.

EMBA in Safety Management -ohjelmassa perehdyt lisäksi turvallisuuden ja työhyvinvoinnin johtamiseen esimiestyön näkökulmasta.

www.mai.fi/koulutus

ymmärryksestä menestyviä konsepteja yhtä usein kun asiakaskokemus on keskiössä yritysten nettisivuilla?

Oma näppituntumani on, että kyllä meilläkin osataan, mutta edelleen meil tä puuttuu rohkeutta uskoa itseemme. Rohkeutta olla isompia kuin olemme. Rohkeutta näyttää suomalaisuutta, savolaisuutta tai pohjoissuoma laisuutta.

Missä ovat paikalliset sankari tarinat? Haluaisin nähdä niitä kaikkialta Suomesta, omaa paikallista identiteettiään ylpeydellä kantaen. En ymmärrä Nokiaa, joka piilotteli aikoi naan suomalaisuutta.

Kaipaan lisää Maustetyttöjä. Lisää

Kimi Räikkösiä. Lisää Napapiirin san kareita. Lisää Olarin panimoita. Lisää Nokia Areenoita. Lisää Porisuhdeneuvojia. Paikallisuus on globaali trendi. Aitous myy, niin Suomessa kuin suuressa maailmassa.

Anna Kärävä

Brändi- ja kulttuurijohtaja Kaleva Media

OSAO Edu Oy:n ryhmäohjaus kannustaa opin tielle

Työntekijän kouluttautuminen lisää yrityksen kannattavuutta

OSAO Edu Oy järjestää kevään aikana yrityksille maksuttomia ryhmäohjauksia, joissa kerrotaan Oulun seudun erilaisista koulutusmahdollisuuksista yrityksen johdolle ja yrityksen työntekijöille. Ryhmäohjaukset on suunnattu Oulussa, Iissä tai Tyrnävällä toimiville yrityksille, jotka työllistävät 5–149 työntekijää.

Ryhmäohjauksen tavoitteena on tavoittaa erityisesti pelkän yleissivistävän koulutuksen varassa olevat työntekijät. Kouluttautuminen kannattaa, kertoo OSAO Edu Oy:n suunnittelija Anni

Karinkanta

“Tutkimustieto osoittaa, että henkilöstön osaamisen kehittäminen on yksi tehokkaimmista keinoista lisätä yrityksen kannattavuutta.”

Nyt alkavat ryhmäohjaukset kuuluvat Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen hakevan toiminnan pilottiin. Pilotissa kerätään tietoa siitä, lisääkö koulutustiedon jakaminen ja ryhmäohjaus yritysten henkilöstön osallistumista koulutukseen.

“Yritysten johto ja työntekijät eivät välttämättä tiedä, kuinka työntekijöiden kouluttautuminen voidaan kytkeä osaksi työntekoa, ja millaisia erilaisia mahdollisuuksia paikalliset koulutuksenjärjestäjät tarjoavat”, Anni Karinkanta sanoo.

“Oulun alueella nousevat esille esimerkiksi kaupan alan, ja hotelli- ja ravinto-

la-alan sekä erilaiset teollisuuden alan yritykset.”

Joustava ja räätälöity ohjaushetki Ryhmäohjaus pidetään työpaikalla tai muussa erikseen sovitussa paikassa yhdessä sovittuna ajankohtana. Ryhmäohjaus voidaan toteuttaa esimerkiksi tauon yhteydessä, sillä sen kesto on noin 30 minuuttia.

Tilaisuudessa käydään yleisesti läpi erilaisia koulutusmahdollisuuksia ja opintojen rahoittamiseen liittyviä asioita. Jokainen ryhmäohjaus suunnitellaan yrityksen tarpeen mukaisesti ennakkokartoituksella.

“Ennakkokartoitus voidaan tehdä yrityksen kanssa esimeriksi vastaamalla avoimiin kysymyksiin sähköpostilla. Kartoitamme etukäteen, millaisia työvoiman

OSAO Edu Oy:n suunnittelija Anni Karinkanta rohkaisee yrityksiä lähtemään mukaan kokeilemaan, mitä hyvää ryhmäohjauksesta voi tarttua mukaan.

ja osaamisen tarpeita yrityksessä on nyt ja tulevaisuudessa. Tätä peilaten mietimme jokaiselle työpaikalle omanlaisensa ryhmäohjauksen”, Anni Karinkanta kertoo.

Ryhmäohjaukseen pääsee mukaan täyttämällä yhteydenottolomakkeen OSAO Edu Oy:n nettisivuilla.

“Otamme myös itse aktiivisesti yhteyttä yrityksiin, mutta myös meihin voi olla rohkeasti yhteydessä”, Anni Karinkanta kannustaa.

“On loistava juttu, kun työnantaja ja työntekijä miettivät yhdessä osaamisen kehittämistä. Kun työntekijä opiskelee työn ohessa, on hyvä, jos työnantaja on mukana rinnalla tukemassa työntekijän osaamisen kehittämistä.”

Kiinnostuitko ryhmäohjauksesta? Lue lisää: osao.fi/osao-edu-oy/ryhmaohjaukset-tyopaikoille

Laura Lääveri-Uimonen, teksti Jouni Ylisuutari, kuva

Luvassa lisää tukea yrityksille

· KASVU & KEHITYS

Oulun uusi kaupunginjohtaja Seppo

Määttä aikoo tavata paikallisten yritysten johtoa oppiakseen, minkä kaupungissa pitäisi muuttua.

· Anna-Tuulia Hautala, teksti

· Pekka Peura/arkisto, kuva

Huhtikuun alussa virallisesti Oulun kaupunginjohtajana aloittava Seppo Määttä on avoimesti yrittäjämyönteinen. Hän pitää yritysten roolia tärkeänä kasvavalle kaupungille. ”Yritykset tuovat työpaikkoja. Haluamme tarjota palveluita myös aloitteleville yrityksille”, Määttä sanoo.

Monipuolinen yritystoiminta vaikuttaa monin tavoin. Kun yritys puhuu myönteisesti kotikunnastaan, leviää tieto helposti ja parhaimmillaan houkuttelee muitakin yrityksiä sijoittumaan samalle alueelle.

Vielä kaupunginjohtajan yrittäjämyönteisyys ei välttämättä näy kaupungissa. Suunnitelmia Määtällä kuitenkin on. Yritysasiakkaan palvelupolku on tarkoitus käydä kaupungissa läpi.

Määttä aikoo kutsua yrittäjiä keskusteluihin kuullakseen kehitysehdotuksia.

”Aiomme tavata yrityksiä toimialoittain leppoisasti kahvitellen, jotta voimme vaihtaa odotuksia molemmin puolin.”

Ensimmäinen usean yrityksen kokoontuminen on luvassa pian. Oulun johto aikoo tavata myös start up -yhteisöä.

”Tavoitteena on tukea yritysten koko kehittymisketjua. Kokeneet yrittäjät voisivat tukea nuoria yrittäjiä, mikä olisi win-win-tilanne.”

Määtällä on yrittäjätaustaa

Määtällä on itselläänkin yritystaustaa. Perustamassaan konsulttiyrityksessä hän painotti asiakkaiden auttamista rahan ansaitsemisen sijasta, koska kokee innostuksen tu-

Tavoitteena on tukea yritysten koko kehittymisketjua.”

Seppo Määttä

• 56-vuotias. Syntynyt Ranualla, mutta vietti lapsuutensa Oulussa. On juuri muuttamassa uuteen omaan kotiin Oulun Hiukkavaaraan.

• Luki ylioppilaaksi Oulun Lyseon lukiosta. Valmistui hallintotieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta ja kauppatieteiden tohtoriksi Turun yliopistosta.

• Työskennellyt muun muassa erityistutkijana Valtiotalouden tarkastusvirastossa, neuvonantajana Pohjoismaiden ministerineuvostossa sekä kahdessa konsulttiyrityksessä.

• Perheeseen kuuluvat vaimo, kaksi aikuista poikaa ja kaksi koiraa.

• Pelannut jalkapalloa lapsesta saakka. Harrastaa myös tennistä ja golfia sekä oopperassa, teatterissa sekä erityisesti kesäteatterissa käymistä.

levan hyvästä palautteesta.

Määtällä on siis vahvaa ymmärrystä siitä, millaista on olla yrittäjä.

Hän myöntää kokeneensa haasteita.

”Yritykseni alkoi miehen, läppä-

TILIAPILA OY

kirjanpito • palkanlaskenta • isännöinti

050 910 7547 Kestilä

050 355 7547 Muhos

info@tiliapila.fi • www.tiliapila.fi

Tilitoimisto

Temmeksentie 3, 90400 OULU

Puh. 040 575 4578

rin ja puhelimen yhdistelmänä. Kohtasin kiviä, joihin kompastuin. Unohdin maksaa arvonlisäverot, joten siirsin kirjanpidon ammattilaiselle tuttavalleni.”

Opiksi on otettu, ja Määttä kuvailee itseään joukkuepelaajaksi.

”Haluan tuoda kaupunginjohtajana palvelu- ja ratkaisuhenkisyyttä.”

Määttä haluaa hyödyntää nykyistä enemmän BusinessOulua. Myös esimerkiksi yritystontin ostamista aiotaan selkeyttää.

”Kaupungin asiantuntijat ovat jatkuvasti yritysten matkassa. On tärkeää hyödyntää kaikkia toimialoja.”

Esimerkkinä hän mainitsee, että töiden perässä Ouluun muuttaville perheellisille tarjotaan lapsiperhepalveluita.

Oulun hyvä kehitys jatkuu

Määttä pitää Oulun tilannetta positiivisena: viime vuonna väkiluku kasvoi ja alueella rakennettiin runsaasti. Hän odottaa hyvän kehityksen jatkuvan.

”Kaupunki tekee yhteistyötä esimerkiksi Oulun yliopiston kanssa. Yhteisistä projekteista voisivat hyötyä myös yritykset.”

Määtältä kysytään usein, miten hän elävöittäisi Oulun keskustaa. Hän lähtisi liikkeelle niin yksinkertaisesta asiasta kuin yhteisöllisyyden lisäämisestä tervehtimällä muita. Hän itse on ottanut tavakseen tervehtiä vastaantulijoita iltakävelyillään.

”Kaupungin sielu perustuu ihmisten väliseen vuorovaikutukseen.”

Tietysti myös monipuoliset tapahtumat ovat tärkeitä kasvukaupungille. Ilmakitaransoiton MM-kisoja ja Polar Bear Pitchingiä Määttä pitää rohkeina ja vähän hulluina tapahtumina.

”Näistä lähtisin hakemaan keskustan elinvoimaisuuden tekijöitä.”

Määttä haluaisi luopua Oulun reuna-aluekäsitteestä. Hän oli vasta porotapahtumassa Ylikiimingissä ja vaikuttui yhteisöhengessä toteutetun tapahtuman tunnelmasta.

”Voisi tunnustaa, että Oulu on todella iso ja sen alueet edustavat monipuolisuutta. Kaikkien tapahtumien ei tarvitse olla Oulun keskustassa, vaan niihin voisi järjestää bussikuljetuksia”, Määttä visioi.

Oulun kaupunginjohtaja Seppo Määttä on itsekin ollut yrittäjä.

Väyrynen rohkaisee yrityksiä kilpailutuksiin

· JULKISET HANKINNAT Hankinta-asiantuntija Juha Väyrynen korostaa organisaatioiden ja yritysten välisen vuoropuhelun tärkeyttä jo ennen hankinnoista päättämistä. Hän toivoo yrityksille rohkeutta osallistua julkisiin hankintoihin.

Anna-Tuulia Hautala, teksti

Ester van Dam, kuva

Monissa yrityksissä julkiset hankinnat koetaan monimutkaisiksi prosesseiksi, joihin on parempi olla sekaantumatta. Pohjois-Pohjanmaan

Yrittäjien hankinta-asiantuntijana toimiva Juha Väyrynen muistuttaa, että vanha hyvä kauppatapa on sallittua myös hankinnoissa, kunhan sen tekee oikeaan aikaan.

”On sallittua myydä palveluitaan valmisteluvaiheessa eli silloin, kun virallista tarjouspyyntöä ei vielä ole jätetty. Tässä vaiheessa kannattaa olla oma-aloitteinen.”

Väyrynen toimii sekä organisaatioiden että yritysten apuna hankinnoissa. Hän auttaa yrityksiä ymmärtämään hankintaprosessia ja erityisesti sitä, mitä missäkin vaiheessa voi ja kannattaa tehdä.

Useimmiten yrityksiä kiinnostaa se, miten kilpailutuksen esittämiin vaatimuksiin ja kysymyksiin tulisi vastata.

”Neuvon, mitä kysymys tarkoittaa ja mitä vastauksesta voi seurata. Hankintaprosessin oppii kyllä”, Väyrynen vakuuttaa.

Julkisissa hankinnoissa vähän tarjouksia

Julkisissa hankinnoissa on yleensä vähän tarjouksia. Usein se johtuu yksinkertaisesti siitä, että yritykset keskittyvät muuhun kuin julkiseen sektoriin. Moni myös pitää yritykselle asetettavia vaatimuksia kohtuuttoman kovina.

Tilanteen helpottaminen vaatii töitä sekä hankkeen valmistelijoilta että yrityksiltä.

”Valmistelijoiden tulisi hankkia aktiivisemmin tietoa markkinoilta, mitä on tarjolla ja millaisella hintarakenteella. Usein tarjouspyynnöissä kriteerit yrityksille ovat sellaisia, joita ei markkinoilla ole tarjolla”, Väyrynen selittää.

Siksipä vuoropuhelun lisääminen ratkoisi monia ongelmia. Kun organisaatiot ja yritykset miettisivät yhdessä tulevaa tarjouspyyntöä, muotoutuisivat vaatimukset järkevimmiksi ja kilpailutus aukeaisi useammille yrityksille.

Väyrynen toivoisi yrityksiltä rohkeutta osal-

kokouksille, mieleenpainuville juhlille ja rentouttavaan majoittumiseen taiteen, luonnon ja historian keskellä.

TilAA uusille

Löydät meidät

listua kilpailutuksiin. Jos oman yrityksen rahkeet eivät riitä, voi kilpailutukseen osallistua yhdessä toisen yrityksen kanssa tai hankkia palveluita alihankintana. Kaikkiin kilpailutuksiin ei kuitenkaan ole perusteltua osallistua. Päätös pitää tehdä oman yrityksen näkökulmasta.

Tarjouksissa moni yritys kapsahtaa samoihin kompastuskiviin.

”Tarjouspyyntöä ei lueta riittävän tarkasti tai kaikkiin kysymykseen ei vastata. Tällainen tarjous ei pärjää kilpailutuksessa.”

Huonoja ja hyviä esimerkkejä

Vuosien varrella tuhansia tarjouspyyntöjä nähneenä Väyrysellä on jäänyt mieleen muutamia hyviä julkisia hankintoja. Esimerkiksi Tornion kaupungin ulkoalueiden hoitoa koskevassa kilpailutuksessa tarjouspyyntö jaettiin osiin kaupunginalueiden mukaan.

”Yleensä tarjouspyyntö koskettaa koko kun-

Julkiset hankinnat

taa, mikä ei sovi pk-yrityksille.”

Muhos ja Utajärvi taas olivat teke mässä tarjouspyyntöä ulkoilureittien sä kunnostamisesta. Kunnat kutsui vat yritykset mukaan valmisteluvai heessa.

”Hyvä vuoropuhelu tarkensi ja paransi tarjouspyyntöä, jolloin kil pailutuksessa saatiin huomattavan hyviä tarjouksia”, Väyrynen kertoo. Yritysten kannalta epäonnistunei ta hankintoja vastaan tulee turhan usein. Prosessia on kyllä noudatettu, mutta kriteerit ovat sellaiset, etteivät pk-yritykset pääse mukaan. ”Tästä on esimerkkinä Oulun kau pungin kilpailutus ateria- ja puhtauspal veluista. Molemmat palvelut lyötiin yh teen, vaikka yritykset yleensä ovat jom piakumpia. Uskon, ettei tarjouspyynnön mukaisia kelvollisia yrityksiä ole Suo messakaan kovinkaan montaa.”

• Organisaatiolla, kuten kunnalla, kaupungilla tai valtiolla, on tarve, jota lähde tään määrittämään julkisena hankintana. Valmisteluvaiheessa yritykset voivat vaikuttaa tulevan tarjouspyynnön sisältöön.

• Kun virallinen tarjouspyyntö on julkaistu, voivat yritykset ilmoittautua kilpailu tukseen mukaan. Ennen lopullisen tarjouksen jättämistä yritykset voivat esit tää hankinnasta kysymyksiä, joihin hankkijan tulee vastata täsmäl lisesti ja julkistaa tieto myös muille kilpailutukseen osallistuville.

• Tarjouksessaan yritykset vastaavat tarjouspyynnössä yritykselle ja hankinnalle esitettyihin vaatimuksiin ja kysymyksiin mahdollisimman tarkasti. Tarjouksessa voi vastata vain siihen, mitä on kysytty. Tarjouspyynnöstä poikkeava tarjous pitää lähtökohtaisesti hylätä.

• Lopuksi hankkija pisteyttää saamansa tarjoukset etukäteen päätetyillä kriteereillä, joita ovat esimerkiksi laatu ja hintarakenne. Hankkija ilmoittaa voittajan ja perustelee kaikille tarjouksen jättäneille, miksi voittaja valittiin ja miksi häviäjiä ei valittu.

muistuttavat yksityistä kaupankäyntiä, mutta ovat vain julkisempia”, hankinta-asiantuntija Juha Väyrynen tiivistää.

AjAtuksille!

Oulun parhaalta paikalta, kauniin Oulujoen rannalta!

Tutustu Lasarettiin ja tee varauksesi:

www.lasaretti.com

lasaretti@lasaretti.com

020 757 4701

Hotelli Lasaretti, Kasarmintie 13b, Oulu

Nordic Art Hotel Lasaretti tarjoaa upeat puitteet inspiroiville kokouksille, mieleenpainuville juhlille ja rentouttavaan majoittumiseen taiteen, luonnon ja historian keskellä.

Löydät meidät Oulun parhaalta paikalta, kauniin Oulujoen rannalta!

Tutustu Lasarettiin ja tee varauksesi: www.lasaretti.com

lasaretti@lasaretti.com 020 757 4701

Hotelli Lasaretti, Kasarmintie 13b, Oulu

Ravintolakortteliin halutaan töihin

· TYÖVOIMAPULA Yritysten tulisi siirtyä syyttelystä pohtimaan, miksi ravintola-ala ei houkuttele työntekijöitä, Anne Mikkola sanoo.

· Anna-Tuulia Hautala, teksti

· Ester van Dam, kuva

Ravintola-alalla puhutaan jatkuvasti työvoimapulasta. Aivan joka paikassa tilanne ei näy, sillä Rauhalasta, Tubasta ja Voimala 1889:stä koostuva oululainen Ravintolakortteli saa koko ajan uusia työhakemuksia.

”Hakemuksia ei tarvitse kaivella”, toimitusjohtaja Anne Mikkola naurahtaa.

Pääsääntöisesti hakemukset tulevat alanvaihtajilta. Osa taas hakee osa-aikaista työtä opintojen oheen.

Mikkola on huomannut, että kouluttautuneita työnhakijoita on aiempaa vähemmän. Harjoittelijoitakin tulee vähemmän, joten todennäköisesti alalle opiskelevia on vähemmän.

”Onneksi uusia alalle haluavia silti riittää. Työtä voi opetella tekemällä. Asenne ja persoona ratkaisevat.”

Mikkola rekrytoi itsekin uutta väkeä. Työntekijät taas suosittelevat työpaikkaansa kavereilleen. Myös henkilöstövuokrausfirmojen kautta tulee lisäkäsiä ruuhkaavuksi.

Arvomaailma houkuttelee nuoria

Varsinkin Tuban kierrätyshenkinen arvomaailma houkuttelee nuoria työnhakijoita. Kalusteet ja astiat ovat käytettyjä, raaka-aineet haetaan läheltä ja ruokahävikkiä vältellään.

”Ekologisuus on meille arkipäivää. Mietimme aktiivisesti, mitä vielä voi muuttaa”, Mikkola kertoo.

Myös kolmen ravintolan keskinäinen erilaisuus houkuttelee väkeä.

”Yhdellä viikolla töitä saattaa olla kuluttajien, yksityisjuhlien tai tapahtumien parissa.”

Mikkola pyrkii myös täyttämään työntekijöidensä toiveet vapaista. Hän ymmärtää työn stressaavuuden ilta- ja viikonloppuvuoroineen.

”Ajattelen, että kun minä joustan, työntekijätkin joustavat tarvittaessa.”

Hankala korona-aikakin toimi lopulta Ravintolakorttelin eduksi. Työhakemuksia alkoi saapua muiden ravintoloiden työn-

tekijöiltä, kun he huomasivat, että Mikkola ei lomauttanut kaikkia.

”Työpaikkamme koettiin turvalliseksi.

Yritys voi lisätä houkuttelevuutta

Mikkolan mielestä ainaisen työvoimapulasta valittamisen sijaan yritysten pitäisi siirtyä miettimään sitä, miksi työnhakijat eivät pidä ravintola-alaa houkuttelevana.

”Pitäisi miettiä, mitä nuoret työntekijät haluavat. He arvostavat esimerkiksi vapaaaikaa enemmän kuin 10 vuotta sitten. Haluaisin tietää myös, mikseivät työttömät hakeudu alalle.”

Mikkola toivoisi alalle lyhyitä täsmäkoulutuksia juuri ennen sesonkeja. Ne pitäisi järjestää niin, että opiskelijat ja sivutyötä etsivät voisivat osallistua. Kunnon koulutusta ei pitäisi hylätä, mutta alalle olisi helpompi tulla, kun perusasiat olisivat hallussa.

Muita yrittäjiä Mikkola kehottaa kuvaamaan avoimesti yrityksensä arvomaailmaa, sillä se voi houkutella työntekijöitä. Omassa työporukassa voisi miettiä, millä työpaikan kiinnostavuutta saisi nostettua. Myöskään nuorten ja työttömien syyttely siitä ja tästä ei johda mihinkään.

”Ennemmin pitäisi miettiä, miksi työntekijöitä ei tule ja mitä asialle voisi tehdä.”

Tietysti myös palkkauksella on väliä. Mikkolan mukaan työehtosopimuksen vähimmäispalkat eivät ole hääppöiset. Hän kuitenkin lisää, että lisätuloja hakevat opiskelijat pitävät alaa mukavana tapana tienata. Ravintolakorttelin vakituisilla työntekijöillä taas on TES:n ylittävät sopimuspalkat.

Tuba oli koko ajan auki, tietysti koronarajoitukset huomioiden, vähintään take awayta myyden.”

175

Mikkola muistuttaa, että jotta palkkoja saisi nostettua, tulisi asiakkaiden olla valmiita hintojen nousuun.

”Alan yritykset tekevät yleensä pientä katetta.”

TAHKOLA

Yrittäjä, kunnanvaltuutettu

Yrittäjä on yhteiskunnan selkäranka ja arvostus sitä kohtaan tulisi näkyä päätöksenteossa 8 vuoden yrittäjäkokemuksen myötä ymmärrän hyvin haasteet, joita yrittäjä arjessaan kohtaa

Olen valmis hyödyntämään osaamiseni, verkostoni ja näkemykseni, jotta Suomi olisi tulevaisuudessa entistäkin parempi paikka yrittää ja tehdä työtä

Kaikki lähti Rauhalasta vuonna 2002. Ravintolakorttelin toimitusjohtaja Anne Mikkola ei ikinä haaveillut peräti kolmen ravintolan omistamisesta.

”Pitäisi miettiä, miksi työntekijöitä ei tule ja mitä asialle voisi tehdä.”

Tasa-arvoisempi yhteiskunta nostaa myös yrittäjyyslukuja

Suomi on globaalissa vertailussa melko tasaarvoinen yhteiskunta kaikilla mittareilla mitattuna ja tästä on syytä olla ylpeä. Yleisesti

20–64-vuotiaiden työvoima on suhteellisen tasa-arvoista: työvoima jakautuu 48 % naisiin ja 52 % miehiin, kun koko tämän ikäisestä väestöstä naisia on 49 % ja miehiä 51 %.

Kuitenkin tarkasteltaessa sukupuolten välistä tasapainoa yrittäjyydessä, näyttää kehittämisen varaa olevan paljon. Uusimmassa GEM -raportissa (Global Entrepreneurship Monitor) haastateltiin 2 000 suomalaista yrittäjyysteemoissa. Suomessa on 16. parhaat olosuhteet naisille verrokkimaihin verrattuna, mutta epäonnistumisen pelko estää yrittäjäksi ryhtymistä. Naiset myös kokivat, että heillä ei ole yhtä hyvät tiedot ja taidot kuin miesyrittäjillä.

Tilastot osoittavat, että Suomessa suurin osa yrittäjistä on miehiä, sillä vain kolmannes yrittäjistä on naisia. Työnantajayrittäjistä vain 20 % on naisia, kun taas yksityisyrittäjistä noin 40 % on naisia. Kasvuhakuisuuskaan ei ole niin yleistä naisilla kuin miehillä.

Reilu peli ei välttämättä synny itsestään millään elämän osa-alueella. Siksi tarvitaan pelisääntöjä ja ohjausta. Reilun pelin hyväksi kannattaa nähdä vaivaa poistamalla rakenteellisia esteitä ja tarkastelemalla asenteita.

Yrittäjyysprofessori Ulla Hytti on sanonut tuo-

Tarratalli Oy Tarratalli Oy

Tarratalli on 2013 perustettu oululainen yritys ja vietämme kuluvana vuonna 10-vuotisjuhlia.

Olemme erikoistuneet yritysilmeiden toteutuksiin ja henkilökunnallamme on vankka kokemus yritysnäkyvyyden eri osa-alueilta, jota hyödynnämme työssä asiakkaidemme parhaaksi.

Hyvin tehty työ näkyy laadukkaana lopputuloksena.

Tutkittuun tietoon perustuvia, yrittäjyysosaamista tukevia opintoja on tarjolla Oulun yliopiston Jatkuvan oppimisen verkkosivuilla joy.oulu.fi

reessa MY Studio podcastissa, että jopa hänen nuoret opiskelijansa ajattelevat stereotyyppisesti yrittäjän olevan keski-ikäinen mies. Kun opiskelijat miettivät omia vaihtoehtojaan, harva nainen tulee valinneeksi yrittäjän uraa. Vaikka media nostaa esiin menestyviä naisyrittäjiä, voi olla, että esikuvia on kuitenkin liian vähän.

Erilaisuus on rikkautta kaikkialla. Eri-ikäiset ihmiset, eri sukupuolten edustajat ja erilaiset persoonat eri kulttuuritaustoista estävät sisäisen maailman ja klikkien syntymistä työpaikoille.

Erilaiset näkemykset voivat parhaimmillaan saada aikaan konflikteja, jotka uudistavat, kyseenalaistavat vanhaa, ja rakentavat samalla kulttuuria, jossa syntyy uusia innovaatioita.

Suomi oli ensimmäinen maa maailmassa, joka myönsi naisille täydet poliittiset oikeudet jo vuonna 1906. Vuonna 2022 lähes 50 % kansanedustajista ja 12 hallituksen 19 ministeristä oli naisia. Olisiko seuraava tehtävä olla yrittäjyyden mallimaa naisille ja miehille?

Oulun yliopistolla on Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama valtakunnallinen tehtävä yrittäjyyden edistämisessä ja sitä toteutetaan yrittäjyystutkimuksella ja -koulutuksella. Kaikille avoimet koulutukset tukevat monipuolista yrittäjyysosaamista ja vahvistavat kilpailukykyä. Lisäksi kynnys perustaa yritys madaltuu ja käsitys yrittäjyydestä, sen edellytyksistä ja osaamistarpeista syvenee. Tavoitteena on jatkuvan oppimisen myötä vahvistaa yrittäjyysosaamista, rohkeutta yrittää ja valmiutta menestyä yrittäjänä.

Lisäksi jokaisen kannattaa pohtia omalla kohdallaan kriittisesti sitä, antaako stereotyyppien ohjata omia päätöksiään vai toimiiko tasapuolisesti, pitäen huolen siitä, että kohtaa ihmiset tasa-arvoisesti sukupuoleen, ikään ja muihin tekijöihin katsomatta.

Päivi Lohikoski Koulutuspäällikkö, Kerttu Saalasti Instituutti Oulun yliopisto

Pauliina Björk Projektitutkija, Kerttu Saalasti Instituutti Oulun yliopisto

Lämpöongelmat kuriin aurinkosuojakalvolla

Lämpöongelmat kuriin

Vaivaako paahtava auringonpaiste, kaipaatko suojaa ulkopuolisilta katseilta?

Näyttävä autoteippaus kerää katseet Näyttävä kerää

Autoteippaus on kustannustehokas ja näkyvä mainospaikka!

Aurinkosuojakalvoilla vähennetään lämpöenergian kulkeutumista toimitiloihin. Kirkkaat kalvot ovat huomaamattomia ja peilaavilla kalvoilla saadaan myös näkösuojaa sisätiloihin.

Murtosuoja- ja sirpalesuojakalvoilla varmistetaan turvallisuus erityiskohteissa. Murtosuojakalvo pitää kutsumattomat vieraat loitolla ja sirpalesuojakalvoilla varmistetaan rikkoontuneen lasin koossapysyminen vahinko- ja onnettomuustilanteissa.

Näyttävä ja hyvin suunniteltu autoteippaus on kustannustehokas tapa viestiä yrityksestäsi. Käytämme laadukkaita materiaaleja ja huolellinen asennustyö takaa autoteippaukselle pitkän käyttöiän.

Yliteippaamalla voit muuttaa koko auton yrityksesi ilmeen mukaiseksi, samalla kalvo suojaa autosi alkuperäistä väripintaa kulumiselta.

Myymälän tyhjennysmyynti!

Tule tekemään edullisia kalustelöytöjä kotiin tai toimistolle. Nyt mallikappaleita ja poistoeriä huippualennuksilla!

TYÖTUOLEJA

ALK. 200 €

SÄHKÖPÖYTIÄ

ALK. 350 €

ALENNUKSET

JOPA 80 %

KAASUJOUSIPÖYTIÄ

ALK. 250 €

TUOLEJA

ALK. 50 €

SATULATUOLEJA

ALK. 160 €

Tarjoukset voimassa niin kauan kuin tuotteita riittää, joten ole nopea ja nappaa parhaat päältä!

Hinnat sisältävät alv. 24 %. Tuotteita on saatavilla rajoitetusti. Kalusteilla ei ole vaihto- tai palautusoikeutta.

Ketterän kalustamisen edelläkävijä.

PUHTAUTTA VUOSIKYMMENIEN KOKEMUKSELLA

Oululainen Tupla-Luuta Oy tarjoaa ammattitaitoista ja luotettavaa siivouspalvelua yrityksille 30 vuoden kokemuksella.

Vastaamme joustavasti asiakkaidemme muuntuviin ja kehittyviin siivoustarpeisiin. Pitkäkestoiset ja tyytyväiset asiakassuhteet puhuvat puolestamme.

Pyydä tarjous!

Gneissitie 22, 90620 Oulu | Puhelin: 050 518 2408 www.tuplaluuta.fi

RAIKAS RATKAISU

Yritykset voivat hakea tukia

Eura-järjestelmästä

· Anna Raudaskoski, teksti

•Sähköasennukset ja urakointi • Ilmalämpöpumput ja asennukset •Aurinkopaneelit ja asennukset • Autolatausasemat ja asennukset www.sahko-optima.fi

Puh. 044 711 6694 • info@sahko-optima.fi

Kokeile hintalaskuriamme ja pyydä tarjous www.esmo.fi

Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Elykeskukset ovat mukana Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 - ohjelmassa, joka on EU:n myöntämä alue- ja rakennepolitiikan ohjelma.

Ohjelman kautta voi hakea yritykselleen tukea Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) sekä oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) ja sosiaalisen tuen rahoitusta (ESR+). Rahoitusta myöntävät maakuntien liitot sekä ELY-keskukset ja Ruokavirasto. EAKR-rahoitusta on kohdennettu muun muassa pienten ja keskisuurten yritysten yritystukiin julkisten toimijoiden elinkeinoelämää edistäviin innovaatiohankkeisiin, sekä digitalisaatioon ja ilmastotoimiin, kuten uusiutuvan energian edistämiseen. EAKR-rahaston haku aukeaa maalis–huhtikuussa.

ESR+ -rahoituksella tuetaan esimerkiksi työllisyyttä ja osaamista sekä työelämän kehittämistä.

JTF-rahaston tarkoituksena on tukea talouden monipuolistamista ja uusien työpaikkojen luomista. Sen avulla myös ennallistetaan turvetuotantoalueita.

Tukia voi hakea voi Eura-nettisivujen kautta osoitteessa eura.2021.fi

Yrityksiltä toivotaan uusia hakemuksia

”Alueemme yritykset hakevat tukirahoja koko ajan ja toivomme uusia yhteydenottoja hankeideoista, sekä tämän jälkeen hakemuksia yrityksiltä. Myönnämme kehittymisavustusta erityisesti kansainvälistyville yrityksille, tuotannollisille yrityksille sekä ICTja matkailualan yrityksille”, kertoo Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen johtava yritysasiantuntija Anne Pulkkinen Avustuksilla ei saa häiritä ole-

Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus, johtava yritysasiantuntija Anne Pulkkinen

massa olevaa kilpailua, esimerkiksi paikallisesti palvelua tuottaville yrityksille avustusta ei tästä syystä voida myöntää.

Eura2021- järjestelmässä haettavien EAKR- ja JTF-tukien lisäksi aluehallinnoinnin asiointipalvelussa voi hakea Brexit-tukea.

”Tukea voidaan myöntää yrityksille , jotka ovat kärsineet Brexitistä koituvista ongelmista”, Pulkkinen linjaa.

Tukea yrityspalvelukeskuksille

”Pohjois-Pohjanmaan Liitto kehittää alueemme yritysympäristöjä yritysmyönteisemmäksi ja auttaa yrityspalvelukeskuksia ja eri puolella maakuntaa olevia yrityshautomoja niiden toiminnassa”, kertoo Pohjois-Pohjanmaan Liiton aluekehityspäällikkö Heikki Ojala

Yrityspalvelukeskuksiin lukeutuu muun muassa Business Oulu sekä Nihak Haapajärven ja Nivalan alueella.

”Liittomme tukee erilaisia innovaatiojärjestelmiä ja olemme mukana kehittämässä niitä eri koulutus- ja tutkimuslaitoksissa.”

Toivomme uusia hankeideoita yrityksiltä.”

Uudistuva ja osaava Suomi 2021 – 2027 -ohjelman kautta voi hakea yritykselle tukea Euroopan aluekehitysrahastosta sekä oikeuden mukaisen siirtymän rahastosta ja sosiaalisen tuen rahastosta.

Täyden palvelun tilitoimistot Oulussa, Haukiputaalla ja Raahessa.

TE-toimisto kulkee yrittäjän rinnalla lomautustilanteen yli

Yrittäjä saa lomautustilanteessa paljon hyödyllistä neuvontaa ja tietoa TE-toimistosta. On tärkeää, että lomautetut työntekijät ilmoittautuvat TE-toimistoon saadakseen työttömyyskorvauksen sekä tietoa TE-toimiston tarjoamista palveluista.

”TE-toimiston muutosturva-asiantuntijat mielellään neuvovat yrittäjiä siinä, miten lomautustilanteessa tulee toimia. Lähetämme yritykselle myös materiaalia, jota he voivat jakaa lomautetuille työntekijöille”, kertoo Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston asiakkuuspäällikkö Pauliina Pernu Yrittäjä voi esimerkiksi järjestää työntekijöilleen yhteishankintakoulutuksen yhdessä ELY-keskuksen kanssa, joka maksaa osuuden koulutuksen järjestämisestä. Koulutusten kes-

to vaihtelee kymmenestä päivästä kahteen vuoteen.

Työnantajan maksuosuus koulutuksen mukaan vaihtelee 30 ja 50 prosentin välillä. Pienten yritysten kohdalla ELY-keskus voi maksaa jopa 80 prosenttia koulutuksesta.

”Työntekijän työsuhde pysyy voimassa lomautuksen aikana, joten on työnantajankin etu, mikäli lomautettu henkilö lomautusaikana esimerkiksi kehittää omaa osaamistaan”, kannustaa Pernu.

Lomautusajalle sopivia yhteishankintakoulutuksia ovat täsmä- ja muutoskoulutus, joista täsmäkoulutus sopii määräaikaisiin lomautustilanteisiin.

Muutoskoulutus puolestaan sopii toistaiseksi voimassa oleviin lomautustilanteisiin, ja se räätälöidään osallistujien tarpeiden mukaan.

Sparraillen lomautuksesta

eteenpäin

Yrittäjä voi miettiä TE-toimiston asiantuntijoiden kanssa ratkaisuja myös lomautuksesta eteenpäin. Asiantuntijan kanssa voidaan sparrailla, miten yritys voisi kehittää toimintaansa siten, että lomautustilanteet voitaisiin jatkossa välttää.

Yritys saa neuvoja TE-toimiston asiantuntijoilta myös esimerkiksi kehittämisavustusten suhteen. TE-toimisto voi lisäksi ohjata yrittäjän ELY-keskuksen palveluiden pariin, jos yritys tarvitsee esimerkiksi liikkeenjohdon konsultointia.

”On tärkeää ilmoittaa lomautuksesta TE-toimistoon. Sekä yritykselle että henkilöstölle voidaan järjestää palveluita lomautustilanteeseen. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston laajasta yhteistyöverkostosta voi myös löytyä sopivia palveluita”, Pernu korostaa. Työntekijöitä voi kannustaa myös opiskelemaan Työntekijät voivat hyödyntää myös muita TE-toimiston palveluja, kuten esimerkiksi mahdollisuuksia opiskella lomautettuna ollessaan. TE-toimisto tarjoaa myös muun muassa ammatinvalinta- ja uraohjausta. On myös mahdollista työllistyä lomautuksen aikana jollekin toiselle työnantajalle tai toiselle alalle. Kun lomautus päättyy, työntekijä voi palata alkuperäiselle työnantajalleen. Lomautuksen aikana työntekijä voi myös kokeilla yrittäjyyttä. TE-toimistolta voi hakea starttirahaa yritystoiminnan käynnistämiseen.

TE-PALVELUJA LOMAUTUSTILANTEISSA

• Ota yhteys Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston muutosturva-asiantuntijoihin: toimistot.te-palvelut.fi/muutosturva-asiantuntijat.

• TE-toimisto tukee työnantajaa muutostilanteessa.

”Sekä yritykselle että henkilöstölle voidaan järjestää palveluita lomautustilanteeseen.”

• Voit järjestää yhteishankintakoulutuksena esimerkiksi täsmäkoulutusta.

• Lue lisää: Lomauttaminen työnantajan näkökulmasta (tyomarkkinatori.fi).

POHJOIS-POHJANMAAN TE-TOIMISTO

”Lomautusaikana yrittäjä voi myös pohtia TE-toimiston kanssa työntekijöiden osaamisen kehittämistä”, asiakkuuspäällikkö Pauliina Pernu kannustaa.

Toiminnallista matematiikkaa

· KOULUTUS Nina Ågren kehitti kollegansa kanssa toiminnallisen matematiikan oppikirjan alkuopetukseen. Sivutoiminen yrittäjyys on hänelle harrastus.

· Mari Rytilahti, teksti

· Ester van Dam, kuva

Taiteilijanimellä Sataope Nina Ågren tekee Youtubeen videoita matematiikan oppimisesta. Sivutoiminen yrittäjyys on tässä vaiheessa vielä enemmänkin harrastus.

Nina Ågren toimii Kiiminkijoen koulussa 1. –2. luokkien opettajana. Vuonna 2019 hän perusti toiminimen C-ope, jonka on muuttanut sittemmin Sataopeksi.

Ågren toimii edelleen täyspäiväisenä luokanopettajana, mutta hän tekee siinä sivussa yrittäjän töitä. Toiminimen kautta hän markkinoi kollegansa kanssa laatimaa matematiikan toiminnallisen oppimisen kirjaa Matskua.

Viime vuonna kaksikko teki myös esikoululaisille matematiikan toiminnallisen oppikirjan Etskun.

Omia videoita Youtubeen

Idea yrityksen perustamiseen lähti alunperin siitä, että Ågren piti työparin kanssa koulutuksia muille opettajille. Koronapandemian myötä täytyi opetalla sähköisten viestimien käyttöä. Sen kautta Ågren vei idean internetiin, koska halusi että tieto välittyisi mahdollisimman suurelle joukolle. Ågren on tehnyt Youtubeen noin sata videota matematiikan oppimisesta. Haavee-

Nina Ågren

• Naimisissa

na on tehdä tulevaisuudessa videoita ja animaatioita, joissa on koko opetustilanne alusta loppuun. Osan videopätkistä Ågren on kuvannut oppitunneilta niin, ettei oppilaita tunnista. Kaiken Matsku -työkirjaan liittyvän materiaalin hän tekee toiminimen kautta.

”Olen hassusti kaksoisroolissa, kun markkinoin materiaalia, joka liittyy palkkatyöhöni. Olen tekemisissä julkisen työnantajan eli kunnan kanssa, joten minun pitää itse hoitaa yrityksen kulut ja aiheeseen kouluttautuminen.”

Ågren pitää koulutuksia sekä vanhemmille että toisille opettajille. Oulun kaupungin opettajille pidettävistä koulutuksista Ågren saa palkan Oulun kaupungilta. Koulutuksia voi pitää vain rajallisen määrän ja jokainen koulutus täytyy sopia erikseen.

Kokopäiväinen yrittäjyys haaveena

Ågren toteaa, että yrittäjän työ on hänelle edelleen harrastus, koska se ei ole vielä taloudellisesti tuottavaa.

”Haaveilen siitä, että voisin siirtyä muutamien vuosien kuluttua joko kokopäiväiseksi yrittäjäksi tai ainakin kouluttaa opettajia matematiikan opetusmenetelmiin liittyen muutamana päivänä viikossa. Meiltä on kysytty voisimmeko tehdä lisää materiaalia kolmosluokasta ylöspäin. Niitä ma-

• Toimii luokanopettajana Kiiminkijoen koulussa. On toiminut alkuopetuksessa melkein parikymmentä vuotta.

• Koulutukseltaan kasvatustieteen maisteri, sosionomi ja päivähoitaja

• Vapaa-aikana tekee videoita ja animaatioita sekä kuntoilee

teriaaleja ei opetushallitus ainakaan tällä hetkellä kustanna.”

Opetushallitus kustansi Matsku työkirjan ja materiaalit, koska sitä käytetään joustavassa alkuopetuksessa opetussunnitelman mukaisesti.

Yrittäjä toteuttaaomaa inspiraatiota

Ågren haluaisi opiskella markkinointia, jotta saisi ydinviestinsä välitettyä houkuttelevasti. Hänellä on kova palo kehittää matematiikan opetusta edelleen. Ågren on itse opetellut valokuvaamista ja videoiden tekoa.

”Olen kehittynyt koko ajan paremmaksi valokuvaajaksi. Omat lapset ovat antaneet vinkkejä. Olen huomannut, että olen tähän saakka julkaissut videoita Youtubeen tietämättä kuinka se kannattaisi tehdä, jotta video saisi mahdollisimman paljon näkyvyyttä.”

Myös kohderyhmän miettiminen vie aikaa. Ågren pohtii muun muassa sitä pitäisikö hänen kohdentaa markkinointi van-

hemmille ja lapsille vai ammattilaisille. Tällä hetkellä on vaikea kilpailla suurten yritysten kanssa oppimateriaalien tuottamisessa. Välillä Ågrenilla on tunne, että lyö päätään seinään.

Yrittäjän työssä saa kuitenkin toteuttaa omia inspiraatioitaan, ja se on mieluista.

Palveluksessanne

Palveluksessanne HAUKIPUTAAN

HAUKIPUTAAN

HAUTAUSTOIMISTO

Revontie 5, 90830 Haukipudas

Puh. (08) 5471 358

Revontie 5, 90830 Haukipudas Puh. (08) 5471 358

Revontie 5, 90830 Haukipudas Puh. (08) 5471 358

Vastuullinen talouspolitiikka Energia- ja elintarvikehuollon huoltovarmuus

Työnteon kannattavuus Koulutus Vaikuttavat sote-palvelut

matinolli net

net

Poliitikko Maarit Matinolli

Nina Ågrenille sivutoiminen yrittäjyys mahdollistaa omien inspiraatioiden toteuttamisen.

Haluaisin oppia lisää valokuvaamisesta ja videoiden teosta.”

Alueen rahoittajat tiimiin

· Anna-Tuulia Hautala, teksti

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät (PPY) on vetänyt rahoitustiimiä jo useiden vuosien ajan. Sen tarkoituksena on avata rahoituksen monikanavaisuutta yrittäjille, tiimiä vetävä PPY:n kehittämispäällikkö Paula Pihlajamaa kertoo.

”Haluamme lisätä yrittäjien rahoitustietoutta. Samalla seuraamme, miten raha liikkuu Pohjois-Pohjanmaalla.”

Suurin osa tiimin jäsenistä on rahoittajia: esimerkiksi pankkeja, pääomasijoittajia tai joukkorahoitustoimijoita.

”Rahoittajien keskinäinen ajatustenvaihto koetaan hyväksi”, Pihlajamaa kiittelee.

Tiimi tekee erilaisia työkaluja rahoitusneuvojille, jotka taas jakavat tietouttaan yrittäjille. Työkalut ovat esimerkiksi rahoitusvideoita tai päivitettävä lista alueen rahoittajista. Rahoituskiertueella rahoittajat taas kertoivat toiminnastaan paikallisille yrittäjille eri paikkakunnilla.

Seuraavaksi tiimissä aletaan puuhata netissä toimivaa rahoitustyökalua. Tavoite on tällä hetkellä suunnitteluvaiheessa.

Konkreettista

hyötyä yrittäjille

Rahoitustiimistä on konkreettista hyötyä yrittäjille, Pihlajamaa lupaa. Tiimi pyrkii muistuttamaan, että rahoituskentällä on monenlaisia toimijoita.

”Kannattaa miettiä vaihtoehtoja omaan rahoituspakettiin. Esimerkiksi pääomasijoittajat voivat olla monelle vieraampi toimija. Tiimin tarkoituksena on tuoda esiin, miten eri ra-

hoittajat voivat olla yrittäjän apuna liiketoiminnan eri vaiheissa.”

Myös tiimin tapaamisista on välillistä hyötyä yrittäjille, sillä yrittäjiltä kerätty palaute päätyy rahoittajien korviin. Rahoitustiimi kokoontuu pari kolme kertaa vuodessa.

”Tuomme keskusteluun suoraan yrittäjäkentältä tapauksia, joissa ei esimerkiksi ole saatu rahoitusta. Rahoittajat ovat myös kehittäneet palveluitaan, kuten nettisivujaan, kentän palautteen mukaan”, Pihlajamaa kertoo.

Mukaan uusia rahoittajia

Aivan alkuaikoina rahoitustiimissä oli Pihlajamaan lisäksi viisi ihmistä. Tapaaminen tapaa-

miselta jäsenten määrä kasvoi. Aina uudesta rahoittajasta kuullessaan Pihlajamaa kutsuu tämän mukaan. Lisäksi hän ottaa mielellään muilta vastaan jäsenvinkkejä.

”Verkosto ruokkii verkostoa. Kutsuttujen joukkoa voi edelleen monipuolistaa”, Pihlajamaa sanoo.

Nykyisin tiimissä on noin 50 kutsuttua jäsentä. Kaikki kutsutut eivät ole itsenäisiä toimijoita, vaan yhdestä organisaatiosta saattaa olla useita jäseniä.

Pääomasijoitusyhtiö Nordic Optionin toimitusjohtaja Jaakko Lampela on kuulunut rahoitustiimiin lähes alusta asti.

”On hyvä olla verkostoitunut rahoituspuolella eri toimijoiden kanssa. Porukka alkaa olla jo iso, joten tulee hyviä keskusteluita. Tii-

missä pysyy ajan hermolla”, Lampela tiivistää.

OP Oulu on ollut rahoitustiimissä aivan alusta asti. Asiakkuusjohtaja Kari Ollikainen lähti mielellään mukaan verkostoon, jossa pääsi kuulemaan yrittäjien ääntä monipuolisesti

”Kuuntelemme herkällä korvalla yrittäjien palautetta. Mietimme, miten yrityksiä saa parhaalla tavalla tuettua rahoituksen saamisessa.”

Rahoitustiimissä oleminen on tuonut ymmärrystä siitä, miten yrittäjät ajattelevat.

”Palaute on tuonut käytännönläheisyyttä. Yrityskaupat ja omistajanvaihdokset ovat laajoja käsitteitä, joista pystymme nykyisin kertomaan paremmin”, Ollikainen kuvailee.

PPY on vetänyt rahoitustiimiä pitkään. Aluksi mukana oli viisi ihmistä. Nykyisin rahoitustiimissä on noin 50 kutsuttua jäsentä.

· RAHOITUS Rahoituskentällä on monipuolisesti toimijoita, tiimin vetäjä muistuttaa. Porukka alkaa olla jo iso, joten tulee hyviä keskusteluita. Tiimissä pysyy ajan hermolla.”

Jaakko Lampela Nordic Optionin toimitusjohtaja K

ävelymatka päiväkotiin ja kouluun

Muka vam m an ar j e n ko t ikunt a.

Riitta Väisänen myi Silkkitukan

· OMISTAJANVAIHDOS Ammatilliset tavoitteet kohtasivat ja molempien yritysten liiketoiminta oli terveellä pohjalla. Tämä vakuutti Riitta Väisäsen myymään kampaamonsa Silkkitukan. Nykyään Oulun Etu-Lyötyssä asiakkaita palvelee kampaamoketju Studio Cutting Crew.

· Mari Rytilahti, teksti

· Ester van Dam, kuvat

Riitta Väisänen on työskennellyt kampaajana 40 vuotta, joista yrittäjänä 36. Tämän vuoden alussa kampaamo Silkkitukka myytiin savolaiselle kampaamoketju Studio Cutting Crew’lle.

Väisänen on lupautunut työskentelemään vielä tämän vuoden ajan täyspäiväisesti kampaamossa ja huolehtimaan asikkaiden pysyvyydestä. Tulevaisuudessa on tarkoitus pikkuhiljaa vähentää asiakastyötä.

”Tämä on Studio Cutting Crew’n ensimmäinen liike Oulussa. Jatkan edelleen kokopäiväisesti ja teen töitä vuokratuolilla. Minun lisäksi kampaamossa on toinen työntekijä, joka huolehtii myymälävastaavan töistä”, Väisänen kertoo.

Omistajanvaihdos

kesti pari vuotta

Omistajanvaihdos oli pitkä prosessi, joka kesti kaiken kaikkiaan pari vuotta. Kampaamo oli myynnissä vuoden ajan.

Kaikki lähti liikkeelle siitä, että

Väisänen alkoi tehdä hyvissä ajoin luopumistyötä ajatuksen tasolla. Hän painottaa, että omistajavaihdosta suunnittelevan yrittäjän on oltava varma siitä, että haluaa myydä yrityksensä.

”Heinäkuussa 2022 aloitimme ostajan kanssa kaupanteon, joka kesti puoli vuotta. Koin vahvasti, että meillä on hyvä ja terveellä pohjalla oleva liiketoiminta ja kampaamo sijaitsee sopivalla alueella.”

Väisäsen mielestä yritys kannattaa myydä silloin, kun se on kukoistuksensa vaiheessa. Myyntiin kannattaa valmistautua siten, että yrityksen tunnuslukujen pitää olla useammalta vuodelta tarkastelun kestäviä.

Yrityskaupassa helpointa oli se, että uudella yrittäjälläkin oli toimivalla pohjalla oleva liiketoiminta. Ketjuun siirtyminen tuntui sopivalta ratkaisulta.

”Meidän ammatilliset tavoitteemme olivat myös samanlaiset. Se vakuutti minut siitä, että kannattaa myydä juuri hänelle.”

Omistajanvaihdoksessa ei sinällään ollut mitään vaikeaa. Paperityöt tosin veivät aikaa. Yrityspörssi hoiti myynnin Väisäsen puolesta. Väisänen kiittelee yrityspörssiä erinomaisen myynti-ilmoituksen tekemisestä.

Myös Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien kehittämispäällikkö Paula Pihlajamaa oli suurena apuna kaupantekoprosessissa. Pihlajamaan osaamisalaa ovat omistajavaihdokset.

Pehmeä lasku kohti eläkepäiviä

Vaikka Väisänen ei ole lopettanut töitä, niin hän pystyy nyt keskittymään elämässään muihinkin asioihin, kuten matkusteluun, ystävien

tapaamiseen ja perheeseensä. Yrityksestä luopuminen on ollut helpottavaa. Hänellä on hyvä mieli siitä, että tapaa edelleen asiakkaitaan. Väisänen kuvaa prosessia pehmeäksi laskeutumaksi edessä häämöttäviin eläkepäiviin. Asiakkaat ovat tsempanneet ja onnitelleet häntä. Myös yrittäjäystävät ovat olleet suurena tukena.

Kaikille omistajavaihdosta suunnitteleville Väisänen antaa sellaisen vinkin, että mielessä täytyy olla varma visio tulevasta. Luopumistyö omassa mielessä pitää tehdä siten, että on valmis luopumaan konkreettisesti yrityksestä, kun se aika tulee. Tärkeää on myös se, että yrityskauppojen jälkeen ei jäisi ihan tyhjän päälle, vaan olisi muutakin elämää.

”Pitää ajatella niin, että tämä on vain bisnestä. Yrittäjät eivät missään nimessä myy elämäntyötään vaan liiketoiminnan. Elämäntyö ei katoa omistajavaihdoksen jälkeen mihinkään”, Väisänen uskoo.

”Pitää ajatella niin, että tämä on vain bisnestä. Yrittäjä eivät missään nimessä myy elämäntyötään vaan liiketoiminnan.”

Riitta Väisänen on tehnyt kampaajana pitkän uran. Omistajanvaihdoksen jälkeen hän aloittaa pehmeän laskeutumisen eläkepäiviin.

Alueemme laajimmat palvelut yrityksille ja yrittäjille

Ota yhteyttä paikalliseen asiantuntijaan. op.fi/oulu/yrityspalvelut

TARVITAAN KANTTIA, OLLIKAISEN ANTTIA

Talous kuntoon - lisää yrityksiä, yrittäjiä ja tekijöitä!

Velkaantuminen pitää saada taitettua

Kasvu ja yrittäjyys ovat siihen parhaita

lääkkeitä Suomi nousee osaamisella

Puretaan byrokratiaa ja hallintoa Tehdään sosiaali- ja työttömyysturvauudistus, mikä kannustaa työhön

Peltipaja Kovalainen Oy on pitkään alalla toiminut rakennusten peltitoimittaja ja -asentaja, joka tarjoaa luotettavaa ja laadukasta työtä niin pieniin kuin isoihinkin kohteisiin.

Teemme kaikenlaisia rakennuspeltejä asiakkaan toimittamien mittojen mukaan, tarvittaessa myös asennettuna.

Piipunpellit ◆ Reunapellit ◆ Harjapellit

Päätyräystäspellit ◆ Takaneduspellit

Ikkunapellit ◆ Ovipellit ◆ Jiiripellit Huopakaton reunalistat Katkaisulista ja seinällenostopelti

Gneissikuja 7, 90620 Oulu • 040 869 9291 juuso.haipus@peltipajakovalainen.fi

www.peltipajakovalainen.fi

www.anttiollikainen.fi

Dieselvero pois!

Ammattidiesel käyttöön!

Maksaja: ehdokas

?ELTl?å.låKOVåLålNEN OY

· JÄRJESTÖ Kymmenellä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien paikallisyhdistyksellä on uudet puheenjohtajat. Teimme heille pari kysymystä.

Uudet puheenjohtajat esittäytyvät 1

Mikä on oman paikkakuntasi vahvuus? 2

Mitkä ovat yhdistyksen tärkeimmät tavoitteet tänä vuonna?

· KOONNUT: Anna Raudaskoski

Kempeleen Yrittäjät

1 Kempeleen vahvuus yrittäjän näkökulmasta on aito yrittäjäystävällisyys. Elinvoimainen kasvava kunta on yrittäjille ja yhdistyksellekin loistavaa maaperää. Myös kuntayhteistyö toimii erinomaisesti.

2 Kempeleen yhdistys on jäsenmäärältään yksi alueen suurimpia. Yhdistyksen hallitus on asettanut tavoitteeksi lisätä merkittävästi jäsenmäärää, aktivoida ja monipuolistaa toimintaa sekä lisätä alueellista yrittäjäyhteistyötä.

1 Kuusamon vahvuudet ovat puhdas ja monipuolinen luonto, joka mahdollistaa monenlaisen liiketoiminnan ja elämisen. Halu kasvaa ja kehittyä niin matkailun, kuin paikallistenkin kannalta. Urheilu vahvana tunnettavuustekijänä, puu- ja metsätalous sekä mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä.

2 Pyrimme lisäämään yhteistyötä kaupungin ja Naturpoliksen kanssa. Tavoitteenamme on aktivoida jäseniämme verkostoitumiseen ja yhteistyöhön erilaisten tapahtumien kautta.

Virpi Ruotsalainen Kärsämäen Yrittäjät

1 Kärsämäellä on hyvä sijainti ja ketterät yrityspalvelut. Kuntayhteistyö toimii hyvin.

2 Tavoitteena herättää yhdistys eloon ja olla aktiivisesti mukana Kärsämäen kuntastrategian päivittämisessä.

Antti Kämäräinen

Oulaisten Yrittäjät

1 Hyvä sijainti ja toimivat liikenneyhteydet, saavutettavuus. Työpaikkaomavaraisuus ja työllisyystilanne on hyvä. Oulaisissa on monipuoliset toisen asteen koulutusmahdollisuudet, laaja kouluverkko.

2 Yhdistyksen tavoite on varmistaa mahdollisimman hyvät edellytykset yrittämiselle. Vuoden alussa on kaupungin kanssa otettu käyttöön yritysvaikutusten arviointi ja se pitää saada systemaattiseksi osaksi päätösprosessia.

Jan Arbelius Oulunsalon Yrittäjät

1 Oulunsalosta on hyvät kulkuyhteydet Ouluun ja mikäli pitää matkustaa pidemmälle lentokenttä on lähellä. Oulunsalossa saa nauttia luonnon läheisyydestä. Asukkaat ovat sitoutuneet kiitettävästi Oulunsalon kehittämiseen.

2 Yhdistyksemme järjestää joka vuosi koulutuksia, ja tänä vuonna pidetään esimerkiksi Microsoft 365 -ohjelmien päivityskurssi. Markkinat ovat tuttuun tapaan keväällä ja syksyllä.

Saara Mustakallio

Pyhäjoen Yrittäjät

Anu Mustaparta Pyhäjärven Yrittäjät

Marika Keränen Tyrnävän Yrittäjät

Anne Mäkelä

Vaalan Yrittäjät

Aki Pirilä Ylikiimingin Yrittäjät

1

Sijainti, pienen paikkakunnan edut hyvine infroineen, tontteineen ja mahdollisuuksineen. Isojen hankkeiden läheisyys sekä kaupunkien helppo tavoitettavuus. Mutkattomat ja luontevat yhteydet kuntaan.

1 Pyhäjärven sijainti, nelostien ja 27:n risteyksessä. Hyvät kulkuyhteydet moneen suuntaan. Rautatie. Erittäin hyvät vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet ja turvalliset asuinolosuhteet sekä puhdas luonto!

1 Tyrnävällä on parasta se, että kyläläiset puhaltavat yhteen hiileen. Tyrnäväläiset ovat valmiita toteuttamaan uusia ideoita ja kykenevät yhteistyöhön!

1 Vaalassa meillä on pienen kylän etuina turvallisuus, rauhallisuus sekä kaunis ja puhdas luonto, muun muassa upea Oulujärvi.

1 Ylikiiminki on rauhallinen paikka asua ja luonto on lähellä. Oulu sijaitsee sopivan matkan päässä, mikä on hyvä yrittäjän kannalta.

2

Tärkeintä on löytää koronakurimuksen lannistama yhteishenki uudelleen. Yhdessä olemme enemmän. Seutukunnallisen yrittäjäjuhlan järjestäminen on pitkästä aikaa Pyhäjoen vetovastuulla, odotuksena huikea gaala.

2 Tavoitte on sama kuin valtakunnallisestikin, yritysten innostaminen mukaan toimintaan. Yhteistyöverkoston kehittäminen yli kuntarajojen.

2 Tarkoituksena olisi parantaa yrittäjien hyvinvointia. Kaiken tekemisen keskiössä olisi hedelmällinen yhteistyö kunnan kanssa.

2 Tavoitteena tänä vuonna on yhdistystoiminnan aktivoituminen muutamien hiljaisten vuosien jälkeen.

2 Tavoitteena on aktivoida yhdistyksen toimintaa ja saada kaikki paikalliset yritykset siihen mukaan.

Pia Hanski

Anniina Kärki Kuusamon Yrittäjät

SOMESSA

Tänään analysoimme työpaikan lukupiirissä

Jari Tervon Agricolasta kertovan kirjan. Teos herätti vilkasta keskustelua. Perehtyneisyys historiaan ja monipuolinen teksti sai kiitosta.

JARMO PALONIEMI

Nivalassa onnistuttiin työllistämään käytännössä kaikki työikäiset ukrainalaispakolaiset.

PÄIVI KARIKUMPU

Kuntokeskus Liikuissa tehtiin vuonna 2022 yli 2,5 miljoonaa treeniä. Yli 2,5 miljoonaa treeniä, joilla parannettiin terveyttä, toimintakykyä, mielialaa, unta sekä sosiaalista, fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia

JOHANNA RIIHIJÄRVI

Se on just näin kuinka Kuopion piispa Jari Jolkkonen toteaa: suomalainen maanviljelijä ei ole ongelma. Hän on ratkaisu

TUOMAS KETTUNEN

Autoilija Markku

J. Arvola

Myös taksipalvelut

puh. 0400 689 476

Tee unelmistasi totta yrittäjän starttipaketilla!

MAKSUPÄÄTTEET alk. 19,90 e/kk

KASSAJÄRJESTELMÄT alk. 28,00

Sopimusaika 1pv – 60kk!

Kauttamme myös kattavat tietotekniikka-, kyberturva- ja tukipalvelut. Pyydä tarjous!

Meiltä helppokäyttöiset ja luotettavat kassa- ja verkkokaupparatkaisut. Kysy lisää!

Turvallinen koti, katu ja someturvallinen Suomi!

LAURI NIKULA

Vanhempi rikoskonstaapeli, nettipoliisi, Oulu

JOUNI JUSSINNIEMI

EDUSKUNTAAN

Äänestä eduskuntavaaleissa!

KAIKKI TARVITTAVA

KATOLLESI SUORAAN

TEHTAALTA!

■ Lukkosaumapellit ja tiilikuvioprofiilit

■ Konesaumarivit

■ Sadevesijärjestelmät

■ Kattoturvatuotteet

■ Tikastuotteet

■ Listat ja piipunpellit

■ Tarvikkeet ja työkalut

Myynti ja tiedustelut:

Puh. 040 686 9893, 040 556 9063

Janla Oy Oulun Teräspalvelukeskus Gneissikuja 10, 90620 OULU

Maksaja: Tulevaisuuden Pohjoinen ry

Vuokraamme varastointi-, logistiikka-, kuljetusja myymäläkäyttöön soveltuvaa toimitilaa 5010 m²

Soita 050 549 5101

Nuori yrittäjä –älä yritä yksin

Yrittäjänä, etenkin yksinyrittäjänä, huomaa usein taistelevansa yksin arkisten asioiden kanssa. Varsinkin yrittäjyyden alkutaipaleella ei ymmärrä tarkastella tilannetta ulkopuolisten kanssa, kun fokus on ainoastaan yritystoiminnan arkisessa toiminnassa.

Yrittäjä usein sokeasti kulkeekin vain omaa tietään aseenaan vahvan tahto sekä usko omaan tekemiseensä. Kaikki ratkaisut pyritään tekemään itse. Ja toisaalta; yritä, mieti, kokeile ja kaadu ensin itse.

Mutta kun olet tarpeeksi monta kertaa kaatunut, ole lopulta armollinen itsellesi ja uskalla pyytää apua. Avun hakemisessa ei ole mitään huonoa. Vaikka luuletkin tilanteen olevan uusi ja uskomaton, on aivan takuulla joku saman tilanteen kanssa paininut aikaisemmin sekä kenties ratkaissut tilanteen parhain päin.

On parasta itsesi auttamista, kun ostat ulkopuolelta sellaisen palvelun, jota et itse osaa tai halua tehdä ja saat palvelusta apua oman liiketoiminnan kehittämiseen ja kasvattamiseen. Keskity sinä siihen, mitä osaat tehdä ja missä olet hyvä sekä muista, että apua on saatavilla, kun sitä vain uskaltaa pyytää!

Nuorten Yrittäjien vinkkejä

Me Nuoret Yrittäjät olemme yrittäneet yksin, mutta olemme huomanneet yhteistyön voiman. On tärkeää, että ympäriltämme löytyy ihmisiä, jotka tukevat ja auttavat.

Automaattisesti tukiverkoston

www.deastilat.fi

luominen ei kuitenkaan onnistu ja se vaatii rohkeaa liikettä ulospäin. Haluammekin antaa kokemuksemme pohjalta muutaman vinkin siitä, millaiset asiat ovat meitä matkallamme auttaneet:

• Eri tilaisuuksiin ja tapahtumiin osallistuminen sekä suun aukaiseminen oikealla hetkellä on johtanut moniin ystävyys- ja kumppanuussuhteisiin.

• Ulkopuoliset asiantuntijat, koulutukset ja valmennukset pakottavat tekemään tilannekatsauksia, suunnittelemaan, ratkomaan ongelmatilanteita sekä miettimään yritystoiminnan kehittämistä.

• Löydä itsellesi vertaistukea. On voimaannuttavaa vaihtaa ajatuksia samassa tilanteessa olevien yrittäjien kanssa ja rakentaa samalla vuosia kestäviä ystävyyssuhteita.

• Verkostoidu muun muassa erilaisissa yritysverkostoissa. Saat säännölliset tapaamiset muiden yrittäjien kanssa, tukea ja vinkkejä yrittäjyyteen.

• Etsi itsellesi sparraaja. Ulkopuolisen kanssa sparrailu antaa uusia näkökulmia asioihin ja auttaa pääsemään eteenpäin.

• Hyödynnä paikalliset oppilaitokset ja oppilaitosyhteistyöt. Löydät muun muassa Yrityshautomotoimintaa sekä opinnäytetyön tekijöitä ja harjoittelijoita, joista voi olla suuri apu yritystoimintasi kehittämisessä.

• Liity mukaan yrittäjäyhteisöihin, esimerkiksi meihin Nuoriin Yrittäjiin, ja saat ympärillesi hauskoja ihmisiä ja valtavan määrän vertaistukea.

Olemme uskaltaneet pyytää apua, uskalla sinäkin!

Tekstin ovat kirjoittaneet yhteistyössä NuortenYrittäjien johtoryhmä eli Esa Karhumaa,JuhoTauriainen,Joonas Puurunen, Joona Takkula, Katja Mattila,Topi Hämeenniemi jaJonna Ruokamo.

”Me Nuoret Yrittäjät olemme yrittäneet yksin, mutta olemme huomanneet yhteistyön voiman.”

Nuorten Yrittäjien johtoryhmä luottaa yhteisön voimaan ja neuvoo – yksin murehtimisen sijaan – pyytämään apua.

Mitä muutoksia tuli kotitalousvähennykseen?

VASTAUS

Vuosina 2022–2023 kotitalousvähennyksen saa korotettuna kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön osalta. Niistä vähennyksen enimmäismäärä on 3 500 euroa henkilöltä (normaalisti 2 250 euroa henkilöltä).

Myös vähennyskelpoista osuutta kustannuksista on korotettu: Vähennys työn osuudesta on 60 % (normaalisti 40 %). Vähennys palkkakulujen osalta on 30 % (normaalisti 15 %).

Vuosina 2022–2027 kotitalousvähennyksen saa korotettuna myös öljylämmityksestä luopumiseen liittyvien kustannusten osalta. Vähennyksen enimmäismäärä on 3 500 euroa henkilöltä.

Myös vähennyskelpoista osuutta kustannuksista on korotettu. Vähennys työn osuudesta on 60 % ja palkkakulujen osalta 30 %. Vähennystä ei saa materiaaleista ja laitteista.

Maksimivähennys 3 500 euroa henkilöä kohti vuodessa on

Vaikuttavatko osakeyhtiölain muutokset sulautumissuunnitelman PHR-käsittelyyn?

VASTAUS

enimmäismäärä. Se voi sisältää kotitalous-, hoiva- ja hoitotyötä sekä kuluja lämmitystapamuutoksesta.

Muiden kuin korotetun vähennyksen piiriin kuuluvien töiden perusteella laskettua vähennystä maksimimäärään voi sisältyä enintään 2 250 euroa. Muiden remonttitöiden sekä tietotekniikan asennus-, kunnossapito- ja opastyön osalta kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 2 250 euroa henkilöltä.

Vähennys työn osuudesta on 40 %, edellyttäen että työ on ostettu ennakkoperintärekisterissä olevalta yritykseltä. Työntekijälle maksetusta palkasta voi vähentää 15 % sekä palkkaan liittyvät työnantajan kulut.

Teuvo Välikangas

Olemme toimittaneet sulautumissuunnitelman PRH:lle rekisteröitäväksi jo tammikuussa, mutta rekisteröintiä ei ole vieläkään saatettu loppuun. Kuulin, että osakeyhtiölakiin olisi tullut jotain muutoksia. Vaikuttavatko ne jotenkin suunnitelman käsittelyyn?

Osakeyhtiölakia koskeva muutos tuli voimaan 31.1.2023. Muutokset tiukensivat sulautumissuunnitelman sisältövaatimuksia muun ohella yhtiön velkojien saatavien suorittamis-

ta ja turvaamista koskien. Lailla myös yksinkertaistettiin sisaryhtiösulautumista koskevia vaatimuksia suhteessa tavalliseen absorptiosulautumiseen.

Uusia sisältövaatimuksia sovelletaan kaikkiin suunnitelmiin, jotka on rekisteröity 31.1.2023 tai sen jälkeen.

Niinpä muutokset koskettavat myös ennen lain voimaantuloa vireille tulleita, mutta vielä 31.1.2023 rekisteröimättömiä sulautumissuunnitelmia.

Tilanteessa, jossa sulautumissuunnitelmaa ei ole rekisteröity säädettyyn päivään mennessä eikä siinä ole ennalta huomioitu muuttuneita säännöksiä, suunnitelma ei täytä osakeyh-

Liiketiloista anastettiin omaisuutta. Mitä teen, kun vakuutusyhtiö kieltäytyy korvaamasta vahinkoa?

VASTAUS

Päätökseen voi hakea oikaisua.

Vakuutusehdoistanne ilmenee, milloin omaisuuden anastamista pidetään korvattavana vahinkona. Muulla tavalla tapahtuneet anastusrikokset eivät välttämättä ole vakuutuksesta korvattavia. Ehdoissa korvat-

tava murtovahinko voi edellyttää, että suljettuun omaisuuden säilytyspaikkaan on tunkeuduttu esimerkiksi sen rakenteita vahingoittaen.

Vakuutusyhtiö on velvollinen osoittamaan, että se on antanut asiakkaalle riittävät tiedot vakuutusehdoista. Pelkkien vakiovakuutusehtojen luovuttaminen ei riitä täyttämään tiedonantovelvollisuutta. Asiakkaalle tulisi luovuttaa kirjallista aineistoa, jos-

tiölain ja siten rekisteröinnin sisältövaatimuksia.

PRH tuleekin kohdistamaan näihin suunnitelmiin täydennyspyyntöjä ennen niiden hyväksymistä. Tähän on teidänkin hyvä varautua.

Antti Korkeakivi

sa selkeästi ja tarvittaessa esimerkkien avulla annetaan tiedot vakuutuksen sisällöstä.

Jos vakuutusyhtiö on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt antamatta tarpeellisia tietoja tai antanut harhaanjohtavia tietoja, vakuutuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Markus Pöhö asianajaja, varatuomari Asianajotoimisto Pöhö Oy

Oulun 50-vuotias opiskelijoille suunnattu asuinrakennus uudistuu

Consti toteuttaa vuonna 1971 valmistuneen asuintalon viihtyvyysja peruskorjaushankkeen Oulun Välkkylässä. Kiinteistön omistaa PSOAS eli Pohjois-Suomen Opiskelija-asuntosäätiö, joka on tarjonnut jo 50 vuoden ajan opiskelijoille vuokra-asumista Oulun alueella.

Asuintalon tilaratkaisut eivät vastanneet enää nykypäivän vaatimuksia ja tekniikka alkoi olla käyttöikänsä päässä. Rakennukseen toteutettiin kattavat tutkimukset toiveena säilyttää vanha rakennus kulttuurihistoriallisella alueella. A-insinöörien konsultaation tukemana kerrostalo päätettiin säästää rungoltaan ja uudistaa sisuksiltaan. Lisäksi peruskorjaus on kestävän kehityksen näkökulmasta ekologisempi vaihtoehto kuin purkaminen ja uuden rakennuksen rakentaminen.

Constin, PSOASin, A-insinöörien ja suunnittelijoiden yhteisen kehitystyön tuloksena kiinteistön käyttömukavuutta tulee parantamaan älykäs lukitus, käytännöllisemmät hissit sekä viihtyisät yhteistilat. Energian ja asukkaiden kustannusten säästämiseksi asuntoihin suunni-

teltiin näyttöpaneeli, josta voi seurata vedenkulutusta ja huoneiston lämpötiloja. Myös paloturvallisuutta ja ilmanvaihtoa parannetaan.

”Tiiviillä yhteistyöllä on saavutettu avoin ilmapiiri, jossa voidaan rohkeasti nostaa asioita esille. Samalla kaikille osapuolille kirkastuu lopullinen tavoite, jossa toteutetaan ylivoimaista ja laadukasta asumista opiskelijoille”, kertoo kiinteistöpäällikkö Eerik Junnikkala PSOASilta.

Ylioppilaantie 4:n hanke toteutetaan yhteistoiminnallisena projektinjohtourakkana, jossa kaikki osapuolet sitoutuvat toteutusratkaisuihin. Kun urakoitsijan ammattitaitoa hyödynnetään jo kehitysvaiheessa, löydetään laadukas ja kustannustehokas toteutustapa.

”Kokemus parhaista korjaustavoista on mahdollistanut oikeat ratkaisut, joita on myös etsitty yhdessä tilaajan ja suunnittelijoiden kanssa hyvässä hengessä. Kiitos työmaajohtajillemme Markus Nikkaselle, Timo Tervaojalle, Juuso Leskiselle ja Janne Lehmuslehdelle”, sanoo yksikönjohtaja Pauli Riikola Constilta.

toimitusjohtaja, KTM, Tilitoimisto Y-Tili Oy

VT, KTM, Senior Manager EY Advisory Oy

Constin erikoisammattilaiset Timo Tervaoja, Juuso Leskinen ja Markus Nikkanen esittelevät kohdetta ylpeänä Pauli Riikolalle.

• • Hammassuojat

• Veteraanien KELA-korvaus • Myös rahoituksella!

- p. 0400 272 560 - www.veliheikkinen.fi

METSÄPESÄLÄ OY

040 745 1908/Timo • 040 827 1268/Jouni

344 3326 I Rautionkatu 18 A, 90400 Oulu pirjo.vaarala@verojalaki.fi I www.verojalaki.fi

LASTUAVAT TYÖKALUT VARASTOSTA!

Karate vei mukanaan 16-vuotiaana

Harrastus antaa Tommi Ojalle keskittymiskykyä, paineensietokykyä ja hyvän kunnon. Treeneissä myös arjen huolet unohtuvat.

· Anna Tilvis, teksti ja kuva Oulaistelainen Tommi Oja oli kuusitoistavuotias vuonna 1988, kun karatekurssi iski sellaisen kipinän, joka ei ole sammunut vieläkään. Silloisesta karateporukasta on pysynyt mukana yhä aktiivisesti harjoitteleva ydinryhmä.

”Se iski ihan täysillä. Treenattiin päivittäin ja kierrettiin kaikki mahdolliset leirit”, Oja muistelee.

”Me olimme nuoria ja fanaattisia. Se näkyy yhä positiivisessa mielessä. Yhteisöllä on suuri merkitys.”

Nyt Tommi Oja on Tojapak ky:n yrittäjä, aktiivinen karateharrastaja ja ”sensei”, opettaja.

Karatea on Oulaisissa harjoiteltu vuodesta 1988. Karateseura Kase Ha Oulainen ry on toiminut vuodesta 2013 saakka. Seurassa on Kase Ha -karaten harjoittelijoita Oulaisista, Ylivieskasta ja Kalajoelta.

Taistelulaji veti puoleensa nuorta miestä. Ensimmäinen lähtökohta oli halu oppia itsepuolustusta.

Tänä päivänä vaikuttimena on energian saaminen. Harrastus antaa energisyyttä kiireiseen yrittämiseen ja arkeen.

”Kun tulee salille, on pakko keskittyä. Mieli nollaantuu, sitä unohtaa arjen huolet siksi aikaa. Treenien jälkeen on aina hyvä olo.”

Harjoittelun ja mielen yhteys

Oja kertoo, että harjoittelu tuottaa ”kitä”, joka tarkoittaa energiaa, energisyyttä.

”Kun harjoittelen, mieli pysyy virkeänä.”

Pitkäaikainen harrastaminen on antanut keskittymiskykyä, paineensietokykyä ja hyvän kuntotason. Kamppailulaji korostaa, että mieli ja keho kulkevat yhdessä.

Oja aprikoi, että emme osaa arvostaa riittävästi, kuinka tärkeä syyyhteys on hyvällä mielellä ja fyysi-

sellä harjoittelulla.

Seuran nimessä oleva Kase viittaa tyylisuunnan kehittäjään Taiji Kaseen. Hän oli ensimmäisenä karaten Japanista Eurooppaan tuonut karateopettaja, joka opetti myös Suomessa 1990-luvulta 2000-luvulle. Karateen kuuluu lojaliteetti senseille ja omalle tyylisuunnalle.

”Jos haluaa aloittaa karateharjoittelun, tärkein asia on löytää hyvä opettaja. Maailmassa on monenlaista. Hyvällä opettaja–oppilassuhteella on tärkeä merkitys harjoittelijan kehitykselle. Taas ollaan sellaisella alueella, mistä on vaikea puhua. Ajatellaan, että mennään vaan harjoituksiin, lyödään säkkiä ja sillä selvä. Harjoitteluun kuuluu paljon muutakin”, Oja sanoo.

Harrastus on antanut ystävyyssuhteita yli rajojen. Oja ja muut seuran jäsenet käyvät säännöllisesti leireillä Ruotsissa ja Kreikassa.

Kolmannen asteen musta vyö

Harrastus on jatkunut 35 vuotta. Vuonna 2000 Oja suoritti ensim-

–YRITTÄ JÄ–HARRASTAA

––– SARJA–

mäisen mustan vyön ja vuonna 2012 toisen vyön.

”2000-luvun alussa oli ruuhkavuosia enkä harjoitellut kovin tiivisti. Mutta 2008 huomasin, että ikää alkaa tulla ja innostuin uudestaan harjoittelemaan.”

Ojalla on nyt kolmas ’dan’ eli kolmannen asteen musta vyö vuodelta 2019.

”Karatessa on samurai-mentaliteetti, joka tarkoittaa periksiantamattomuutta. Ajatusmaailma on muotoutunut vanhassa japanilai-

sessa kulttuurissa, jossa hallitsivat sotaherrat.”

Käyttäytymismalliin kuuluu myös, että vastustajaa ja ketä tahansa toista ihmistä kunnioitetaan. Haastatteluhetken päätteeksi salille saapuu kaksi teini-ikäistä poikaa sensei-Tommin oppilaaksi.

Oja on tyytyväinen seuran omaan harjoitussaliin, joka on ollut käytössä kolme vuotta. Oja osti vanhan, purku-uhan alla olevan kiinteistön.

”Oma sali on vienyt asiaa eteenpäin. Se mahdollistaa harjoittele-

misen useammin ryhmässä”, Oja kertoo.

Karateharjoituksia tulisi tehdä sekä ryhmässä että yksin. Tätä nykyä Oja aloittaa työpäivän 20–30 minuutin omalla harjoituksella.

Tojapak Ky on pakkausalan yritys, joka valmistaa ja myy kuljetusja myymäläpakkauksia teollisuudelle. Yrityksessä ja tehtaassa Oulaisissa työskentelee noin 20 henkilöä. Parhaimmillaan Tojapak on pienissä ja keskisuurissa pakkaussarjoissa.

Tommi Ojan työpäivät alkavat tätä nykyä 20–30 minuutin omalla harjoituksella seuran salilla.

Yrittäjä, vahvista vahvuuksia ja ota mahdollisuuksia käyttöösi!

JÄSENNUMEROLLA ASIANTUNTIJAN PAKEILLE!

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien asiantuntija- ja neuvontapalvelut ovat jäsenille käytettävissä ma-pe toimistoaikana. Jäsenalennus on -10 % toimeksiannosta, puhelinneuvonta on maksutonta.

Haluatko kysymyksesi julkaistavaksi Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjälehden kysymys-vastauspalstalla? Lähetä kysymyksesi kirsi.anttila@yrittajat.fi.

JÄSENYRITTÄJÄN maksuttomat puhelinneuvontapalvelut

Yhteystiedot löytyvät sivuiltamme



www.ppy.fi

ARVONMÄÄRITYS

HYVINVOINTIVALMENNUS

JULKISET HANKINNAT

KIINTEISTÖ- JA RAKENNUSOIKEUS

KONKURSSIT JA

YRITYSSANEERAUKSET

KANSAINVÄLISEN

KAUPAN NEUVONTA

LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN

MAINONNAN JA VERKKOKAUPAN SUUNNITTELU

MAKSUVAIKEUDET JA

MAKSUJÄRJESTELYT

MYYNTI JA MARKKINOINTI

OMISTAJANVAIHDOKSET

PALKANMAKSUN NEUVONTA

2023 Kumppanit

OMISTAJANVAIHDOSOPASTUS

VARAA AIKA: paula.pihlajamaa@yrittajat.fi

HANKINTANEUVOJA

VARAA AIKA: juha.vayrynen@yrittajat.fi

PATENTTIASIA

PERHE- JA PARIPSYKOTERAPIA, PÄIHDETYÖ

RIKOS-, RIITA- JA

VAHINGONKORVAUSASIAT

SOPIMUKSET

TALOUSHALLINTOPALVELUJEN YLEISNEUVONTA

TILINTARKASTUS

TYÖNOHJAUS

TYÖOIKEUS

TYÖTERVEYSHUOLTO

VAKUUTUSOIKEUS

VERO-OIKEUS

YRITYSJÄRJESTELYT JA YRITYSKAUPAT

YRITYSKUMMIT

YRITYSSANEERAUKSET

YRITYSTOIMINTAAN LIITTYVÄ

PERHE- JA PERINTÖOIKEUS

PohjoisPohjanmaan Yrittäjien jäsenenä:

Sinulla on mahdollisuus alentaa merkittävästi kuluja hyödyntämällä valtakunnallisia ja alueellisia jäsenetuja.

Alueelliset kumppanuudet näkyvät myös yhteistyönä erilaisissa tilaisuuksissa, tapahtumissa ja koulutuksissa.

JÄSENEDUT

ALUEELLISET:

Jäsenedut www.ppy.fi

>Palvelut >Jäsenedut Koulutukset ja tilaisuudet www.ppy.fi

>Palvelut >Koulutukset ja tilaisuudet

VALTAKUNNALLISET:

yrittajat.fi/jasenedut-2023

ppy.fi

#YrittäjäjyysOnPoP

Tutustu ja hyödynnä etusi!

KASVUA ULKOMAILTA?

ROVANIEMI Torstai 2.3.

Torstai 30.3.

Torstai 27.4.

Keskiviikko 10.5.

Keskiviikko 7.6.