SO I 05 TA 50 127 5
05
WWW.WORKERFINLAND.FI
1/21
LÄHETÄ MEILLE
tiedote tai uutisaihe media@businessoulu.com
KUMPPANISI YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Palvelemme yrityksiä kaikissa liiketoimintaan liittyvissä kysymyksissä. Asiantuntijamme auttavat maksuttomasti mm. rahoitus- ja tukihakemusten laadinnassa. Ota yhteyttä, kun tarvitset apua tai neuvoa! businessoulu.com | businessasema.com | yrityspalvelutoulu.fi
Muistathan myös sähköiset palvelumme Tarjoamme käyttöösi mm. toimitila- ja tontti pörssin, kattavan yrittäjän tietopaketin sekä ajantasaista tietoa esimerkiksi rahoitusmahdollisuuksista.
LIIKETOIMINTAMALLI
VIENNIN EDISTÄMINEN
Käymme yhdessä läpi liiketoimintasi tärkeimmät osa-alueet, kuten ansaintalogiikan, kohdemarkkinat, jakelukanavat, kustannusrakenteen ja rahoitustarpeet. Liiketoimintamalli auttaa sinua hahmottamaan mahdolliset ongelmakohdat ja kertomaan suunnitelmistasi uskottavasti. Katso myös sähköinen Yritystulkkipalvelumme.
Toimimme aktiivisesti kansainvälisessä yrityskentässä, jotta alueemme yritykset verkottuvat eri puolille maailmaa. Teemme vienninedistämismatkoja, tapaamme potentiaalisia yhteistyökumppaneita ja rahoittajia sekä avustamme myyntineuvottelujen järjestämisessä.
YRITYKSEN PERUSTAMINEN
Opastamme sekä myyjiä että ostajia sukupolvenvaihdoksissa ja yrityskaupoissa. Käytössämme on laaja verkosto alan asiantuntijoita, joiden kanssa toteutamme omistajanvaihdokset sujuvasti. Katso myös sähköinen palvelumme BusinessPlaza.
Saat meiltä käytännönläheisiä neuvoja yrityksesi perustamiseen liittyvissä asioissa, kuten perustamisasiakirjojen laadinnassa, talouslaskelmissa, rekisteröinneissä ja vakuutusasioissa. Katso myös sähköinen Yritystulkki-palvelumme.
YRITYSRAHOITUS Kartoitamme yhdessä yrityksesi käynnistämiseen, kehittämiseen ja kasvuun liittyvät rahoitustarpeet ja -vaihtoehdot. Autamme suunnitelmien ja laskelmien laadinnassa sekä julkisen ja yksityisen yritysrahoituksen hakemisessa.
DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA Autamme digitaalisen liiketoiminnan ja kaupallisen osaamisen kehittämisessä. Aiheina ovat mm. brändin rakentaminen, näkyvyys, kaupallisten kanavien kehittäminen sekä digitaalisten työkalujen hyödyntäminen. Järjestämme infotilaisuuksia, valmennuksia ja neuvontaa mm. digitaaliseen kaupankäyntiin ja markkinointiin liittyen.
OMISTAJANVAIHDOKSET
SIJOITTUMISPALVELUT Selvitämme alueen liiketoimintamahdollisuudet ja autamme verkostoitumaan, kun olet tuomassa tai perustamassa yritystä Ouluun. Autamme löytämään sopivat toimitilat tai tontin sekä osaavaa työvoimaa.
LIIKETOIMINNAN VALMENNUKSET Toteutamme yhteistyökumppaneidemme kanssa käytännönläheisiä liiketoimintaosaamiseen liittyviä koulutus- ja valmennusohjelmia. Aiheina ovat mm. myyntivalmiudet ja markkinointi, vienti, yritysrahoitus, yritys- ja sopimusjuridiikka sekä työhyvinvointi.
INNOVAATIO- JA VERKOSTOITUMISPALVELUT Tarjoamme menetelmiä ideointiin, yhteiskehittämiseen sekä testaamiseen ja kokeiluihin aidoissa ympäristöissä. Mahdollistamme uusien ideoiden ja ratkaisujen etsimisen yrityksen ulkopuolelta osallistamalla eri sidosryhmät. Järjestämme myös fasilitoituja työpajoja.
REKRYTOINNIT Olemme työnantajan tukena rekrytoinnissa. Autamme yritystäsi löytämään sopivan työntekijän ja selvitämme rekrytoinnin taloudellisten tukien mahdollisuudet.
REKRYTOINNIN TALOUDELLISET TUET Työttömän työnhakijan työllistämiseen on mahdollista saada palkkatukea tai kuntalisää. Työllisyyspalveluissa selvitetään sopivimmat tukimuodot sekä tukien määrä ja kesto.
REKRYTOINTITAPAHTUMAT Järjestämme vuosittain useita rekrytointitapahtumia. Tilaisuuksia voidaan järjestää myös räätälöidysti yrityksesi tarpeisiin.
BUSINESSASEMAN PALVELUNEUVONTA BusinessAseman palveluneuvonta tarjoaa apua työllisyys- ja yritysasioissa. Saat neuvontaa esimerkiksi työllistämiseen, kouluttautumiseen tai yritysrahoitukseen liittyvissä asioissa.
2
MAANANTAINA 22. HELMIKUUTA 2021
Pääkirjoitus
Oman kotiseudun tärkeimmät asiat? Mikä on omassa kotikunnassa tärkeintä? Vastaukset vaihtelevat riippuen oletko opiskelija, perheellinen, yrittäjä, nuori, vanha jne. Toisaalta kaikille yhteisiäkin asioita on paljon. Varmasti yleispätevä vastaus on, että omalla paikkakunnalla viihtyy, saa toimeentulon ja palvelut ovat kunnossa. Valtaosa ymmärtää myös, että mitä enemmän paikkakunnalla on yrittäjyyttä ja työpaikkoja, sitä varmemmin kolme ensimmäistäkin toivetta toteutuu. Siksi on tärkeää, että kunnan ja kaupungin päättävissä elimissä on riittävästi yrittäjiä ja yrittäjyyttä ymmärtäviä ihmisiä. Yrittäjäjärjestö on ollut aina aktiivinen vaaliehdokkaiden kouluttamisessa. Olemme tuoneet esille perusasioita yrittäjyyden merkityksestä ja siitä, miten kunta parhaiten päätöksenteollaan lisää alueen elinvoimaa. Valtaosalle ehdokkaista yrittäjyys on ihan luonnollisista syistä varsin vierasta. Jos aikoo kuntalaisten edun mukaisia päätöksiä pystyä teke-
mään valtuustossa tai lautakunnissa, on yrittäjyyteen jokaisen päättäjän kuitenkin tutustuttava. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät tavoittelee, että saamme alueeltamme yrittäjäehdokkaita mukaan noin 300 eli saman verran kuin viime vaaleissa. Halukkuus lähteä ehdokkaaksi arveluttaa monia. Media pursuaa uutisia, joissa päättäjien niskaan kaatuu lähinnä kuraa ja jatkuvaa kritiikkiä. Kiitosta ei heru juuri koskaan, ellei uudelleenvalinta käy kiitoksesta joka neljäs vuosi. Miksi yrittäjän kannattaa kuitenkin lähteä kuntavaaleihin ehdokkaaksi? Näyttää siltä, että ehdolle asettuminen tuo uutta ja hyvää myös yrittäjälle itselleen. “Mukavaa hommaa ja saa osallistua oman kotikuntansa toimintaan ihan eri näköpaikasta, kuin mitä muutoin on mahdollista”, sanoo yksi tuore kuntavaaliehdokas ja yrittäjä. Totta, kuntapäättäjä on tärkeän tiedon äärellä ja pääsee vaikuttamaan lopputulokseen.
Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti tavoittaa alueen kaikki keskeiset päättäjät! Alueelliset Yrittäjälehdet ja Kauppalehti ovat Suomen luetuimpia talouslehtiä.
Tutkimuksen suoritti Innolink Research Oy
Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti Julkaisija: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Ry Päätoimittaja: Marjo Kolehmainen Kustantaja: Kaleva365 Oy Paino ja taitto: Kaleva365 Oy Myynti: P. (08) 5377 180, mediamyynti@kaleva.fi
”Lisäksi itselleni on kasvanut tähän ympärille hieno verkosto. Tunnen kuuluvani nyt enemmän Ouluun kuin aiemmin, vaikka olen ikäni asunut täällä”, yrittäjä jatkaa. ”Ehdokkuudesta ja mahdollisesta valinnasta on hyötyä myös verkostoitumisen ja kaupanteon kannalta”, toteaa toinen yrittäjä. Kyllä! Yrittäjälle verkostoituminen tuo lähes aina enemmän mahdollisuuksia, kuin haittaa. Olen myös tavannut yrittäjäehdokkaita, jotka ovat miettineet oman vaikuttamispolkunsa hieman eri tavalla. ”En edes halua valtuustoon, vaikka olen ehdolla. Toivon, että saan niin paljon ääniä, että pääsen yhdyskuntalautakuntaan. Siellä on todella mielenkiintoisia asioita käsittelyssä”, totesi yksi yrittäjäehdokas. Mikä loistava strategia. On tosiaan niin, että suurimmassa osassa kunnista lautakuntapaikat täytetään valtuuston ulkopuolelle jääneistä kuntavaaliehdokkaista. Lautakunnissa, jos missä, tehdään konkreettisia pää-
töksiä, joilla on merkitystä myös yrittäjyydelle. Kannustan, siis vielä kerran miettimään, mikä on sinulle tärkeää omalla paikkakunnalla ja mitä jos sittenkin antaisit sille oman panoksesi. Ehdokasasettelu on auki 9.3 asti. Vielä ehtii ja meiltä saa jäsenyrittäjät vahvan tuen vaaliehdokkuudelle!
Marjo Kolehmainen toimitusjohtaja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät
Hallituksen jäseneltä
Stressaako? Yrittäjälle stressaaminen on melkein jokapäiväistä. Mietitään, onko töitä tarpeeksi nyt, entä tulevaisuudessa, tai että, onko töitä liikaa ja ehdimmekö tehdä kaiken itse vai pitäisikö ottaa uusia työntekijöitä ja mistä niitä löytää? Tasapainoilu työn, kodin ja perheen välillä luo myös lisää painetta. Olenko kotona tarpeeksi läsnä ja jääkö vapaa-aikaa? Voiko stressille mitään? Meillä on paljon erilaisia oppaita ja ohjeita, joissa sanotaan, että ”Lopeta stressaaminen”. Kuusi vuotta sitten olin pisteessä, jota voi verrata jyrkänteen reunalla seisomiseen. Verenpaine huipussa, söin kerran päivässä, töitä 80 tuntia viikossa. Kun poikani teki diplomityön yritykseni riskinhallinnasta, kävi ilme että, suurin riski oli itse yrittäjä. Tämän tiedon saatuani en aikaillut muutoksen kanssa. Liikunnan aloitettuani havaitsin, että tarpeeksi raskas liikuntasuoritus lisää kykyä sietää stressiä ja se auttoi tilanteiden hoidossa, jotka ennen olivat vaikeita. Nukuin myös paljon paljon paremmin. Voiko stressiä vähentää?
Puolitoista vuotta sitten vaihdoin valmentajaa ja hänen kanssaan olemme käsitelleet enemmän stressin takana olevia asioita. Teimme epämukavan matkan ongelmien alkulähteille. Huomasin, että aiheutan itse itselleni stressiä. Tuntui, että oikein kerjäsin kaikenlaisia ongelmia, joita sai sitten stressata oikein kunnolla. Syömisestä, työn tekemisestä, vapaa-ajan suorittamisesta, lepäämisestä, näistä kaikista tuli paineita. Aloitimme tunnistamalla ja listaamalla stressiä aiheuttavat asiat (töissä ja kotona). Teimme suunnitelman ja merkitsimme kalenteriin päivät, joina hoitaisin yhden asian listaltani pois. Tässä vaiheessa huomasin, että asiat, joista stressasin eivät itsessään ole se ongelma. Ongelmia olivat oma suhtautuminen, jos annoin asioiden kasaantua ja jos annoin sellaisten asioiden tapahtua, joihin olisin voinut vaikuttaa ja joiden tiesin olevan väärin. Laitoimme harjoitusohjelmani sellaiseen kuosiin, että se sopii arjen aikatauluihin ja lepoa tulee tarpeeksi. Sitten käsittelimme ruokailurytmiä ja ruokaan suhtautumista.
Ruokailurytmi mietittiin sellaiseksi, jota pystyin noudattamaan, jotta syöminen ei aiheuttaisi stressiä vaan vähentäisi sitä. Töissä stressi näkyi siinä, kuinka helposti huomio herpaantui. Keskeytykset, sähköpostit ja puhelut tuntuivat tuhoavan tehokkaan työn teon täysin. Nyt maltan laittaa tarvittaessa sähköpostin kiinni, puhelimen hiljaiseksi ja oven kiinni. Pääsen tekemään työni rauhassa eikä minun tarvitse stressata tekemättömiä töitä.
Kirsti Paloniemi PPY:n hallituksen jäsen, yrittäjänä 15 vuotta
3
MAANANTAINA 22. HELMIKUUTA 2021
Seuraava lehti ilmestyy 29.3.2021
Varaa mainospaikkasi: Annariitta Nousiainen puh. 040 766 9402 annariitta.nousiainen@kalevamedia.fi
SEURAA MEITÄ SOMESSA!
Facebook-sivu: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Liity lähes 2500 tykkääjämme joukkoon. Saat ensimmäisten joukossa tietoa tapahtumistamme ja meille tärkeistä asioista. Facebook-ryhmä: Pohjois-Pohjanmaan hankintaneuvoja sivustolla autetaan yrittäjiä hankinnoissa! Seuraa meitä!
Mika Lämsä miettii, mikä on yrittäjän osa sotessa sivu 18
ReStartup: Tällä sivustolla on yrityskauppaan liittyviä nostoja, jos olet ostamassa tai myymässä niin tule seuraamaan!
Twitter: @PPYrittajat Yrittäjyyden uusimmat uutiset ja ajankohtaisimmat teemat.
LinkedIn: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Verkostoidu meidän kanssa, saat tietoa mitä tarvitset!
Tässä numerossa 4
Yrittäjäkunta jakautui kahtia
5
Rokotusnopeus on ratkaisevaa
10
Korona jakoi yrittäjäkunnan kahtia. Lähes puolet yrityksistä kasvatti liikevaihtoaan, toinen puolisko kertoo liikevaihtonsa laskeneen viime vuonna.
Yrittäjille koronarokotusten nopeus on olennaista ja siihen olisi nyt tärkeä panostaa, sanoo Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen.
Yrittäjän äitiysloma Ilpo-vauva istuu sitterissä työnjohtajana, kun kuusamolainen parturi-kampaaja Susanna Käkelä jäi äitiyslomalle 11 vuoden työputken jälkeen.
1/21 11
Korona vei konkurssiin
14
Qdiri teki suurimman kauppansa
24
Muhoslaisen Jaana Pohjola-Malmbergin koronavuosi päättyi konkurssiin. Hän ei häpeä konkurssia, vaan ottaa sen kasvattavana ja opettavana kokemuksena.
Oululainen kasvuyritys Qdiri teki helmikuussa suurimman kansainvälisen kauppansa, kun se myi digitaalisen oppimisympäristönsä käyttöoikeudet Lähi-Itään.
Mitä yrittäminen vaatii ja antaa? Nuori vasta-alkaja ja konkariyrittäjät kertovat, miten he kokevat toimimisen yrittäjänä. Mitä yrittäminen vaatii ja antaa?
Youtube: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Löydät Youtuben puolelta tarinoita yrittäjistä, ihmisistä ja huikeista palkitsemisista.
@yrittäjyysonpop Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät: www.ppy.fi Suomen Yrittäjät: www.yrittajat.fi
4
MAANANTAINA 22. HELMIKUUTA 2021
Korona jakoi yrittäjäkunnan menestyjiin ja häviäjiin Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien tekemän Kasvun suunta -kyselyn tulokset kertovat yrittäjien menestyksen kahtiajaosta. Lähes puolet yrityksistä on parantanut liikevaihtoaan, toinen puolisko kertoo liikevaihtonsa laskeneen viime vuonna. Maltilliseen kasvuun uskoo lähes puolet vastaajista.
····
Anna Raudaskoski, teksti Julius Konttinen, kuva
Viime vuonna liikevaihto jäi pienemmäksi kuin edellisvuonna 52 prosentilla vastanneista yrittäjistä. Loput yrittäjistä kertoivat onnistuneensa saamaan kasvua aikaan liiketoiminnassaan. Oulun alueella vakavammasta tautitilanteesta huolimatta on suhteellisesti vähemmän liikevaihdon menettäneitä yrityksiä kuin muualla maakunnassa. Maakunnassa sijaitsevat yritykset ovat
”Yritykset ovat pyrkineet sopeutumaan ja kehittymään vaikeassa tilanteessa.” Marjo Kolehmainen Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja
ilmoittaneet liikevaihdon laskeneen enemmän kuin Oulussa toimivat yritykset. Kolme prosenttia vastaajista uskoo yrityksensä lopettavan tämän vuoden aikana. Luku ei juuri eroa viime vuoden vastaavasta arviosta. Kyselyn perusteella ei olisi tulossa niin suurta konkurssiaaltoa kuin mitä on uumoiltu, mikäli se on yrittäjistä itsestään kiinni. ”Yritykset ovat pyrkineet sopeutumaan ja kehittymään vaikeassa tilanteessa”, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen toteaa. Yrityksensä liikevaihdon maltilliseen kasvuun ensi vuonna uskoo kuitenkin lähes puolet vastaajista, ja voimakkaaseen kasvuun jopa 15 prosenttia yrityksistä. ”Yrittäjät ovat sinnikkäitä, ketteriä ja joustavia. Heillä on valtava halu viedä omaa yritystään eteenpäin
ja usko omaan tekemiseen on vahva”, Kolehmainen painottaa. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien Kasvun suunta -kyselyyn vastasi 227 yrittäjää viime vuoden lopulla. Kyselyssä yrittäjät vertaavat yritystensä edellisen ja kuluvan vuoden kasvua sekä arvioivat tulevaa vuotta. Kyselyä on tehty pk-yrityksille vuodesta 2015 alkaen.
Matkailu rämpii, metsäteollisuus vetää Matkailu- ja ohjelmapalveluala ovat eniten vaikeuksissa Kuusamossa. Kuusamon Yrittäjien puheenjohtaja Mika Haataja kertoo, että koronarajoitukset vaikuttivat Kuusamon alueella matkailuun viime vuonna keväästä kesäkuun alkuun. Kesällä suomalaiset lomailijat korvasivat britit, venäläiset ja keskieurooppalaiset. Parhaillaan tilanne on hankala. ”Nyt kun pitäisi olla talvisesonki kiivaimmillaan, ulkomaiset turistit puuttuvat kokonaan. Matkailuala kärsii, ja kaikki meidän ohjelmapalveluyrityksemme ovat suurissa vaikeuksissa tällä hetkellä.” Kuusamon toinen kivijalka matkailun lisäksi on metsäteollisuus ja siihen liittyvät toimet. ”Sillä puolella on mennyt hyvin, vaikka korona on iskenyt koko maailmaan. Puutavaran vienti on ollut hyvällä tasolla, ja tämä on puolestaan työllistänyt kuljetuspalveluyrityksiä.”
Vilkas kesä piristi kaupantekoa Mika Haatajan johtama yritys X-Partner Oy, Haatajan omien sanojen mukaan toimistotekniikan tavaratalo, on joutunut omalta osaltaan mukautumaan koronarajoituksista johtuvaan kaupan vähenemiseen. Kun viime vuoden kevään suuret rajoitukset tulivat voimaan tilanne iski Haatajan yritykseen myös rajusti. ”Olimme varautuneet matkailusesonkiin ja täyttäneet varastomme monien eri tuoteryhmien tavaroilla, joita odotettiin menevän keväällä paljon. Ruka laitettiin kiinni, ja matkailu loppui kaksi kuukautta ennen kuin sesonki loppui.” Kesä oli puolestaan Koillismaan alueella matkailun suhteen hyvä. ”Matkailu alkoi taas juhannukselta ja meilläkin kaupanteko piristyi. Kevään myyntiin tarkoitetusta tavarasta myytiin loput syyskuussa. Kesäkuusta joulukuuhun olimme ihan tyytyväisiä siihen miten kauppa kävi ja saimme isojakin kauppoja tehtyä tuona aikana.”
Kasvun suunta -kyselyn mukaan Pohjois-Pohjanmaalla lähes puolet yrityksistä on kasvattanut liikevaihtoaan viime vuonna. Puolet yrityksistä taas kertoo liikevaihtonsa laskeneen.
Koronan kurittamat yritykset hakevat kasvua
··
Susanna Lähdesmäki, teksti
Pohjois-Pohjanmaan suhdannenäkymät ovat synkemmät kuin lähialueella tai koko maassa, kertoo tuore pk-yritysbarometri. Suhdannenäkymät ovat kohentuneet viime syksystä, mutta ne ovat edelleen pakkasen puolella verrattuna aikaan ennen koronakriisiä. Pk-yritysten arvio henkilökunnan määrän kehityksestä on kääntynyt positiiviseksi. Liikevaihdon arvioidaan kehittyvän hienoisesti plussan puolella, mutta arvio kannattavuudesta on edelleen miinuksella. Yrityksissä uskotaan tuotannon
ja tuotteiden kehitykseen sekä innovaatioihin, mutta investointien arvo on yhä miinuksella. ”Koronakriisi on kurittanut osaa alueemme pk-yrityksiä, mutta kasvuhalukkuutta se ei ole vienyt. Alueen pk-yrityksistä 28 prosenttia kokee tarvetta sopeuttaa toimintaansa. Yritykset kuitenkin uskovat omaan ja työntekijöiden osaamiseen ja omasta työvoimasta halutaan pitää kiinni. Todella tervetulleita ovat isompien yritysten investoinnit, kuten Kemin Metsä Fibren tekemä 1,6 miljardin euron investointipäätös”, toteaa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen.
Alueen pk-yrityksistä 44 prosenttia ilmoittaa olevansa kasvuhakuisia ja 8 prosenttia voimakkaasti kasvuhakuisia. ”Alueemme yritykset eivät ole antaneet periksi ja ne pyrkivät edelleen kasvamaan hieman enemmän kuin yritykset koko maassa”, sanoo Kolehmainen. Kasvuhakuisuus näkyy tuotteiden ja tuotannon kehittämisenä sekä uusien toimintamallien hakemisena. Maailmanmarkkinoiden kysynnän heikkeneminen sekä pandemia ja sen myötä asetetut rajoitukset vaikeuttavat viennin kehitystä. Kan-
salliset ja EU-rahoitteiset yritystuet mahdollistavat kuitenkin kasvuun, kansainvälistymiseen, digitalisaation hyödyntämiseen ja kiertotalouden kehittämiseen liittyvät yritystuet. ”Meidän on oltava aktiivisia, sillä markkinat jaetaan pandemiakriisin ja ilmastohätätilan myötä uudelleen”, kannustaa Petri Keränen ELYkeskuksesta. Yritysten rahoitustarpeet ovat vähentyneet viime syksystä ja vain 20 prosenttia tarvitsee uutta rahoitusta. Suurin osa hakee rahoitusta kasvuun ja investointeihin, mutta osa tarvitsee käyttöpääomarahoi-
tusta paikatakseen kireää suhdannetilannetta. ”Pohjoispohjalaisten yritysten taloustilanne on ollut kohtuullisen hyvä ja rahoituskysyntä on maltillista. Vientiyritysten kannattaa olla tarkkoja vastapuoliriskien kanssa. Tähän löytyy apua Finnveralta, sillä voimme myöntää luottovakuutuksia poikkeuksellisesti myös läntisiin teollisuusmaihin suuntautuviin kauppoihin”, kertoo aluejohtaja Pasi Vartiainen Finnverasta. Kevään 2021 Pk-yritysbarometri perustuu yli 5553 pk-yrityksen edustajan vastuksiin. Pohjois-Pohjanmaalla vastaajia oli 222.
5
MAANANTAINA 22. HELMIKUUTA 2021
Yrittäjän pitäisi olla iskussa, kun markkinat avautuvat Kustannustuen kaltaisia elementtejä tarvitaan edelleen, jotta yritykset eivät kaatuisi konkurssiin, sanoo Suomen Yrittäjien tuore puheenjohtaja Petri Salminen.
····
Anna Pesonen-Smith, teksti Tero Takalo-Eskola / Terotemedia, kuva
Kustannustuen kaltaiset elementit mahdollistavat yrittäjien selviytymistä koronaepidemian aiheuttamasta haitasta. Niiden lisäksi vaikuttavat yrittäjän mahdollisuus työttömyystukeen ja laaja rokottaminen, jotta nykyinen kriisi selätettäisiin, kertoo Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen. Valtion myöntämiä kustannustukia jaettiin ensimmäiselle kierroksella yhteensä 124 miljoonaa euroa. Tammikuun loppuun mennessä toisen kierroksen tukia oli jaettu 60 miljoonaa. ”Hylättyjen hakemusten määrä oli 69 prosenttia, mikä osoittaa, että kriteereissä on viilattavaa. Esimerkiksi kun yrityksen liikevaihto on tippunut vähemmän kuin 30 prosenttia tai tukisumma olisi jäänyt alle 2000 euron, niin hakemus on hylätty”, Salminen toteaa. Hän ehdottaa, että liiketoiminnan tippumisen raja voisi olla 15–20 prosenttia ja minimituki 1000 euroa. Pienet toimijat jäävät hänen mukaansa nyt tuen ulkopuolelle. ”Niin kauan kuin on rajoituksia, eivätkä ihmiset kokoonnu, he eivät myöskään käytä tiettyjen yrittäjien palveluita. Kuluja on kuitenkin ja ne pitää jollain tavalla saada hoidetuksi. Kustannustuki kolmonen tullaan tarvitsemaan ja voi olla, että neljäskin.”
Rokotusnopeus olisi suomalasyrittäjille etu Salmisen mukaan yrittäjän mahdollisuus työttömyysturvaan ilman yritystoimintansa lopettamista on vähentänyt konkursseja ja auttanut yrittäjiä jaksamaan. Yksinyrittäjätuen toisen kierroksen valmistelu on hänen mukaansa prosessissa. ”Se on keskusteluissa, mutta jostain syystä ei tunnu valmista tulevan. Sen valmisteluun ja käyttöönottoon kaivattaisiin vauhtia.” Yrittäjille myös rokotusnopeus on olennainen asia, johon olisi nyt tärkeä panostaa. ”Kun keväällä–kesällä alkaa yhtään olla näkymää kriisin ohi pääsystä, on poikkeuksellinen jakso, että markkinoita jaetaan uudestaan kansainvälisesti ja mahdollisesti kotimaassa”, Salminen sanoo. Maailman markkinoiden avautuessa suomalaisyrittäjän pitäisi olla kilpailukykyinen. Tämän takia rokotusnopeus suhteessa muihin maihin on Salmisen mukaan äärimmäisen kriittistä. Lisäksi hän toivoisi, ettei yritysten jatkoa koronakriisin jälkeen hankaloitettaisi verotuksia ja hallinnollista taakkaa lisäämällä.
Tukirahojen sijaan yrittäjä haluaa tuottoa Salmisen mukaan väliaikaiset helpotukset ovat auttaneet siinä, etteivät yrittäjäjärjestön pahimmat pelot, kuten konkurssisuma tai yrittäjien itsetuhoisuuden kasvu ole toteutuneet.
Kun alkaa yhtään olla näkymää kriisin ohi pääsystä, on poikkeuksellinen jakso, että markkinoita jaetaan uudestaan kansainvälisesti ja mahdollisesti kotimaassa.”
Koronaepidemian aikana yrittäjien on pakko ollut oppia elämään epävarmuuden kanssa, myös odottava tunnelma vallitsee. ”Kuinka paljon on tarve muuttaa omaa liiketoimintamallia? Onko yrityksellä elämisen edellytykset jatkossa?” kuvailee Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen.
Petri Salminen Suomen Yrittäjien puheenjohtaja, lokakuusta 2020
• SYNTYNYT: Suolahdessa, 39-vuotias. • ASUU: Jyväskylässä. • PERHE: Vaimo Annamaija ja heinäkuussa 2020 syntynyt esikoispoika Niklas.
• KOULUTUS: Kauppatieteiden opinnot Jyväskylän yliopistossa, pääaineena markkinointi.
• AMMATTI: Yrittäjänä myynnin, johtamisen ja rekrytoinnin palveluja tarjoavassa Salminen & Tikka Oy:ssa.
• MUUTA: Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajana kaudella 2018–2020.
Hän arvioi, että epidemian aiheuttamat konkurssit alkavat näkyä tammikuun lopussa päättyneen väliaikaisen konkurssilain sääntömuutoksen jälkeen maalis–huhtikuussa. Salminen ei silti odota konkursseissa räjähdysmäistä kasvua. Hallituksen aiempaa päätösnopeutta ja tukien määrää Salminen ei lähtisi kritisoimaan muutoin kuin kustannustuen ylärajan ja yksinyrittäjätuen pienuuden osalta. ”Yksinyrittäjätuki oli 2000 euroa. Kustannustuen yläraja 800 000 euroa voi tulla vastaan yrityksille, jotka ovat hiljattain tehneet investointeja. Näiden yritysten menettäminen olisi sääli”, Salminen sanoo. Hän toteaa, etteivät yrittäjät halua pitkällä tähtäimellä toimintaansa pyöritettävän tukirahoilla, vaan liiketoiminnan pitäisi rakentua yrityksen oman tuoton pohjalle. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin edelleen se, että koronatoimet rajoittavat yrittäjien toimintaa, jolloin toiminta voi olla selviytymistaistelua yrittäjästä itsestään riippumattomista syistä.
6
MAANANTAINA 22. HELMIKUUTA 2021
Kirsi Kiviojan hyvin hoitama sisäinen ja ulkoinen viestintä oli yksi peruste, minkä takia Suomen Yrittäjät palkitsi Siikajoen paikallisyhdistyksen.
Siikajoen Yrittäjät maan paras Siikajoen Yrittäjät on palkittu valtakunnallisesti parhaana paikallisyhdistyksenä. Voitto tuli kooltaan keskisuurten yhdistyksen sarjassa, joissa jäsenyrityksiä on 100–199. ”Yrittäjyys on virusta väkevämpää” -iskulause oli esillä valtakunnallisesti.
····
Anna Tilvis, teksti Kuva-Sini, kuva
Puheenjohtaja Kirsi Kivioja sanoo, että hyvältä tuntuu, kun huomioidaan valtakunnallisesti ja varsinkin, kun katsoi perusteita. ”Aina tuntuu kivalta, kun saa tunnusta, ja nyt se tulee yhdistyksessä meille kaikille.” Palkinnon perusteena on vahva viestinnällinen ote, hallituksen sisäiset vastuutukset sekä hyvä jäsenkehitys. ”Viestinnässä näkyy oma ammattiosaamiseni, sillä olen tehnyt sitä kolmisenkymmentä vuotta”, Kivioja sanoo. Kannustava ilmapiiri auttaa jaksamaan. ”Alasampujia ei kaivata eikä niitä onneksi olekaan.”
Viestintä estää tyhjiön Puheenjohtajan tehtäviin kuuluu edustaa yhdistystä. Kivioja sanoo, että hän ei tee työtä yhdistyksessä siksi, että saisi palkintoja tai huomiota. ”Nyt kun asiat on tehty hyvin, joutuu framille, ja on tavallaan uhrauduttava kasvoiksi. On hyvä, että saadaan näkyvyyttä kaikille”, Kivioja miettii. Hän tykkää toiminnasta ja nauttii siitä. Puheenjohtajalle yhteydenotot toimivat palautteena ja ne kertovat paljon. Luottamuksen syntymistä hän pitää kaikkein tärkeimpänä. Kivioja uskoo periaatteeseen, että kun annat, niin saat itse. ”Se ei ole pois keneltäkään, jos vä-
lillä tsemppaa ja tukee toista. Hyvä ilmapiiri on tärkeää.” Toiminnan ihmisenä Kivioja arvelee, että jos lähtee liikkeelle sen pelon kanssa, että joku pahoittaa mielensä, ei toiminnasta tule ikinä mitään. Viestintää Kivioja pitää tärkeänä. Sen pitää toimia sekä hallituksen sisällä että jäsenten suuntaan. Jos asioista ei kerrota eikä viestintää ei ole, syntyy tyhjiö. ”Yhteisöllisyys syntyy siitä, että kerrotaan asioista matalalla kynnyksellä. Viestinnällä on hyvä hoksauttaa asioista sekä jäseniä että kuntaa.” Kivioja kutsuu omaa rooliaan puheenjohtaja kailottajaksi. ”Toimijoita tarvitaan, mutta tarvitaan myös hengessä mukanaolijoita. Ei jokaisen tarvitse silti kailottaa, se on minun roolini.”
Yhdessä yhtenä, puhutaan hyvää takanapäin.”
Uutiskirje täynnä asiaa Kivioja on tyytyväinen, että yhteistyö kunnan kanssa toimii hyvin. Kunta arvostaa alueen yrittäjiä ja yrittäjyyttä. Valtakunnallinen huomionosoitus nostaa siikajokiset esille. Kivioja korostaa, että yhdistykseen kannattaa kuulua. Hän toivoo erityisesti, että jäsenet eivät ohittaisi uutiskirjeitä. Niissä on paljon yrittäjille tärkeää tietoa. Yhdistys ei suinkaan uinu toimettomana. ”Sitä enemmän saa, mitä enemmän on itse verkostoitunut ja kiinnostunut. Ole aktiivinen”, Kivioja kehottaa. Hän on tunnettu kyvystä luoda iskeviä tunnuslauseita. Niihin tiivistyy hyviä periaatteita. ”Yhdessä yhtenä, puhutaan hyvää takanapäin. Se kasvattaa hyvää ilmapiiriä.” Siikajoella on tulossa yrittäjämessut, jotka ovat Pohjois-Suomen Puutarhamessujen yhteydessä Ruukin luonto- ja hevoskeskuksella toukokuussa. Siellä pääsevät esille kaikki alueen yrittäjät, eivät vain paikallisyhdistyksen jäsenet. Elokuussa on mahdollista osallistua Hyvinvointimessuille.
7
MAANANTAINA 22. HELMIKUUTA 2021
Tunnustusta Kuusamon mallille Kuusamon Yrittäjät on Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien vuoden 2020 paikallisyhdistys. Perusteluina palkinnolle ovat laaja paikallinen yhteistyö, tehokas työnjako hallituksessa ja hyvä jäsenistöstä huolehtiminen.
··
Anna Tilvis, teksti ja kuva
”Tuntuu tosi hyvältä, että tunnustus on saatu tälle alueelle. Jotain on tehty oikein”, puheenjohtaja Mika Haataja toteaa. Hän nostaa palkintoperusteista esille toimivan yhteistyön kaupungin kanssa. ”Yksi tärkeimmistä asioista on, että meillä on kaupungin kanssa hyvät välit. Meillä on tiivis yhteistyö kehittämisyhtiö Naturpoliksen kanssa. Me olemme mukana monissa toimikunnissa ja hanketyöryhmissä”, Haataja sanoo. Varapuheenjohtajana ja sihteerinä toimiva Vesa Nevanperä korostaa, että yhteistyöllä tuohon suuntaan on merkitystä. ”Naturpolis hallinnoi suuren määrän hankkeita. Pääsemme vaikuttamaan jo suunnitteluvaiheessa ja mukaan tulee paikallisten yrittäjien näkökulma”, Nevanperä sanoo. Kuusamon Yrittäjät on ollut vuosien mittaan mukana keskustan kehittämisessä, kaupungin brändi- ja strategiatyössä sekä kaupungin hankintapolitiikan kehittämisessä.
Lisää jäseniä ja hyviä koulutuksia Yhdistyksen jäsenkehitys on hyvällä tasolla. Viime vuonna jäsenmäärä kasvoi ja jäsenkuntaan on saatu pysyvyyttä. ”Me yritämme pitää huolta jäsenkunnasta. Järjestämme vuosittain useita tapahtumia ja koulutuksia, vaikka viime vuonnahan kaikki piti perua”, Haataja kertoo. Uusille jäsenille järjestetään keväisin oma jäsenilta. Paikallista yhteydenpitoa hoidetaan sähköpostilla lähetettävillä puheenjohtajan terveisillä. Haataja arvioikin, että kokonaisuutena yksi Pohjois-Pohjanmaan alueen suurimmista ja aktiivisimmista paikallisyhdistyksistä toimii oikein hyvin. Hallituksessa istuva Milja Hokkanen nostaa esiin koulutukset. ”Koulutukset ovat olleet tosi hyviä. Esimerkiksi mikroyrittäjyyden työpajat ovat olleet mielenkiintoisia ja siellä on ollut hyviä esiintyjiä. Niissä saa luotua kumppanuuksia ja kontakteja”, Hokkanen kertoo.
Selkeä työnjako ja vastuuroolit Mitä muuta kuusamolaiset ovat saaneet aikaiseksi? ”Me olemme kehittäneet hallitus-
Hiihtolomista odotetaan piristysruisketta. Yrittäjille kolme hyvää viikkoa merkitsisi jo paljon.”
Kuusamon Yrittäjien hallituksen jäsenet Milja Hokkanen (vas.), Jukka Mursu, Vesa Nevanperä ja Mika Haataja ovat tyytyväisiä. Hyvin tehdystä työstä on tullut kiitosta ja tunnustusta.
Mika Haataja, Kuusamon Yrittäjien puheenjohtaja
Kuusamon Yrittäjät • Puheenjohtaja on Mika Haataja. • Jäsenyrityksiä on noin 250. • Perinteinen kuntavaaleihin liittyvä
vaalikeskustelu järjestetään keväällä joko yleisötilaisuutena tai striimattuna eli videoituna.
• Tulossa on uusien jäsenten ilta, kesä-
tapahtuma, nuorten yrittäjien tapahtuma ja yrittäjäjuhla, jos koronatilanne sallii.
työskentelyä. Varapuheenjohtajakäytäntö oli jo silloin, kun tulin mukaan viisi vuotta sitten. Nyt käytäntö on levinnyt meidän kautta koko alueelle”, Haataja kertoo. Kuusamossa on käytössä vastuualuematriisi. Hallituksen jäsenten vastuualueet ja roolit on jaettu selkeästi. ”Tehtävien jakaminen on tärkeää. Ei ole hyvä, että kaikki on puheenjohtajan harteilla”, Jukka Mursu toteaa. Kuusamolaiset odottavat, että pian päästäisiin järjestämään yhteisiä tapaamisia ja tapahtumia. ”Odotamme innolla, että päästäisiin pitämään esimerkiksi aamukahvitilaisuuksia Nuorkauppakamarin kanssa”, Haataja miettii. Hallituksen jäsenet pohtivat, että nykytilanteessa osa ravintoloista ja
matkailuyrittäjistä on suurissa vaikeuksissa. Ulkomaalaisten matkailijoiden puuttuminen on iso haitta. ”Hiihtolomista odotetaan piristysruisketta. Yrittäjille kolme hyvää viikkoa merkitsisi jo paljon”, Haataja toteaa. Vahvaa kehitystä on metsäteollisuudessa sekä tieliikenteen tavarakuljetuksissa. ”Metsäteollisuutta kehitetään alueella vahvasti. Sehän työllistää täällä yhtä paljon kuin matkailu”, Nevanperä huomauttaa. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät antoi viime vuoden toiminnasta kaksi kunniamainintaa. Ne saivat Pudasjärven Yrittäjät ja Oulaisten Yrittäjät erinomaisesta toiminnasta yrittäjien ja yrittäjien eteen tehdystä työstä poikkeusvuonna.
8
MAANANTAINA 22. HELMIKUUTA 2021
Ravintola Talonpöytä puskee läpi koronakriisin Kuusamolaisen Ravintola Talonpöydän yrittäjät lähtivät koronasta huolimatta rohkeasti uuteen. Mika Määttä ja Sami Palosaari avasivat syyskuun alussa ravintolan uusissa tiloissa kaupungin keskustassa.
··
Ruokapalvelua monella tavalla
Anna Tilvis, teksti ja kuva
Ravintola Talonpoika siirtyi Mika Määtän ja Sami Palosaaren omistukseen neljä vuotta sitten. Silloiset yrittäjät olivat siirtymässä eläkkeelle ja etsivät vesitornin vieressä sijaitsevalle ravintolalle jatkajaa. ”Huhtikuussa 2017 hyvin toimiva yritys hyvältä paikalta siirtyi meille. Mukana siirtyivät silloiset kolme työntekijää.” Määttä kertoo, että he alkoivat pian kehittää yritystä itsensä näköiseksi ja ideoida uusia juttuja. ”Vuosi sitten niissä tiloissa alkoi tulla seinät vastaan eikä ollut mahdollisuutta laajentua. Mietimme, mikä olisi järkevää ja tämä toimipaikka tuntui luontaiselta.” Talonpöytä vuokrasi tilat keskeiseltä paikalta entisen Hotelli Kuusamon kiinteistöstä. ”Sitten iski korona ja mietimme tosissaan, mille alamme ja uskallammeko investoida. Meille sanottiin, että ootte te hurjia poikia, kun teimme alustavaa vuokrasopimusta. Niin sitä vaan lähdettiin liikkeelle”, Määttä kertoo.
Rohkea investointi on kannattanut Talonpöytä oli tehnyt hyvää tulosta alkuvuonna 2020, mutta sitten kaikki katosi yhdessä päivässä. ”Pari kuukautta työskentelimme poikkeusaikaa ja teimme tosissamme töitä. Kevään lomautuksista selvisimme kuitenkin kohtuullisen kivuttomasti. Nyt me olemme taas rekrynneet lisää porukkaa”, Määttä sanoo.
Tämä on tunnettu paikka Kuusamon keskustassa. Nyt se heräsi henkiin.” Mika Määttä
Määttä ja Palosaari pysyivät suunnitelmassaan. Paikka remontoitiin viimeisen päälle ja sen tuloksena ravintolalle saatiin upeat ja viihtyisät tilat. Nyt yrittäjät esittelevät ravintolaa tyytyväisinä. On useita saleja, on kaksi kabinettia, mikä kaikki mahdollistaa vaikkapa ruokailun erillään tai oman seurueen kesken. ”Kuusamolaista osaamista on hyödynnetty kaikessa mahdollisessa rakentamisessa ja sisustamisessa. Tämä on tunnettu paikka Kuusamon keskustassa. Nyt se heräsi henkiin.” Rohkea askel ja investointi on kannattanut. Yrityksen liikevaihto on kasvanut reilusti ja henkilöstömäärä on noussut.
Ravintola-alaa kovasti kurittanut aika on pannut yrittäjien ajatukset liikkeelle. He ovat pystyneet elämään tilanteessa ja muokkaamaan tuotantotapaa. Palvelujen valikoimaa on laajennettu ja toiminta lepää monen jalan varassa. ”Meillä on lounas, pitopalvelu-catering sekä ruuan kuljetus kotiin, työpaikoille ja ikäihmisille.” Uusiin tiloihin avattiin myös kahvila-konditoria. Lisäksi tarjolle tuli à la carte -ruokaa. Kuudentenä tukijalkana Määttä mainitsee ruuan verkkokaupan. Se pantiin pystyyn joulukuussa ja on lähtenyt käyntiin hyvin. Uusien yrittäjien aikana Ravintola Talonpöytä on avannut ravintolan myös Oulangan luontokeskukseen. Se aukeaa talvisesongin myötä viikolla 8 ja on auki koko kesän ja syksyn viikon 43 loppuun saakka. Määttä ja Palosaari rakentavat ruoka-alan toimintansa laadukkaisiin, paikallisiin raaka-aineisiin sekä osaavaan henkilökuntaan. He uskovat ruoka-alan tulevaisuuteen ja palvelujen monipuolisuuteen. Määttä kertoo, millaiseksi visioksi he ovat tavoitteensa muotoilleet. ”Kuusamossa on imua. Me haluamme olla yksi osatekijä, joka tuo matkailijan tänne. Me haluamme, että matkailija käy viikon matkansa aikana kerran syömässä meillä tai tilaa meiltä aterian. Voimme tarjota makumatkan joko mökkiin vietynä tai täällä nautittuna.”
Executive MBA Aloita joustavasti oman tilanteesi mukaan
EMBA-koulutusohjelmassa syvennyt liiketoiminnan uudistamiseen ja kasvuun, muutoksen johtamiseen sekä vastuulliseen liiketoimintaan. EMBA in Safety Management -ohjelmassa perehdyt lisäksi turvallisuuden ja työhyvinvoinnin johtamiseen esimiestyön näkökulmasta.
www.mai.fi/koulutus
Sami Palosaari (vas.) ja Mika Määttä käyttävät perinteisen ravintolassa syönnin lisäksi laajasti eri tapoja markkinoida ja toimittaa ruokaa.
Ravintola Talonpöytä • Omistajina ovat yrityskaupan kautta vuodesta 2017 lähtien Mika Määttä ja Sami Palosaari.
• Ravintolat ovat Kuusamon keskustassa Kirkkotiellä sekä Oulangan luontokeskuksessa.
• Kirkkotiellä toimii myös kahvila-konditoria. • Työllistää 15–20 henkilöä. • Liikevaihto vuonna 2020 oli 1,5 miljoonaa euroa.
9
MAANANTAINA 22. HELMIKUUTA 2021
KOLUMNI
Näkymättömästä näkyvää – miksi meidän tulee kiinnostua datasta?
M
aailman parhaiden palveluiden tasosta on tullut uusi standardi kaikille palveluille. Ihmiset ovat tottuneet nopeaan, monikanavaiseen ja personoituun palveluun. Kaikkien yritysten on kyettävä yltämään johtavien yritysten kuten Facebookin, Spotifyn tai Netflixin asettamalle palvelutasolle ja vastaamaan kuluttajien jatkuvasti muuttuviin kulutustottumuksiin. Koronan myötä tämä ei ole vain kuluttajien toive, vaan olemme olleet pakotettuja siirtämään asioimisemme verkkoon. Toisaalta tämä tarjoaa myös mahdollisuuksia pienellekin yritykselle haastaa markkina-asemat ja mahdollisuuden heilauttaa markkinoita nopeasti. Se, että suurten yhtiöiden tarjoamat palvelut ovat aina saatavilla, omalla kielellä, kellonajasta riippumatta, lähellä ihmisiä älypuhelimessa tarkoittaa sitä, että ne määrittävät myös kaikkien muiden palveluiden ja tuotteiden käyttötapaa. Tällaisten palveluiden tuottamiseksi tarvitaan tietoa
ja dataa käyttäjien toimintatavoista, median käytöstä sekä siitä, miten ihmiset haluavat tulla tavoitetuksi ja miten he haluavat asioida yrityksen kanssa. Palveluiden ja tuotteiden on tultava ihmisten luo. Ihmisten kulutuskäyttäytyminen ja palvelutasovaatimukset muuttuvat ja kaikkien toimijoiden on sijainnista, toimialasta, palvelusta, tuotteesta, asiakaskunnasta tai mistä tahansa syystä riippumatta kyettävä vastaamaan samaan asiakaskokemusvaatimukseen.
”Kaikkien yritysten on kyettävä yltämään johtavien yritysten asettamalle palvelutasolle ja vastaamaan kuluttajien jatkuvasti muuttuviin kulutustottumuksiin.”
Onneksi tämä ei ole enää vain suurten yhtiöiden etuoikeus. Tie-
don keräämisestä on tehty kustannustehokasta ja helppoa. Asiakkaista saatavan tiedon hyödyntämisellä on myös tutkimusten mukaan ollut merkittävä vaikutus yritysten menestykseen. Todennäköisyys keskimääräistä parempiin katteisiin, myynteihin ja markkinoinnin vaikuttavuuteen on lähes kaksi kertaa suurempi yrityksillä, jotka perustavat päätöksensä asiakkaista saatavaan tietoon (Gartner). Tässä onnistuneet yritykset nostavat merkittävimmäksi asiaksi sen, että tieto tulee olla osana jatkuvaa tekemistä, päivittäin käytössä ja helposti saatavilla (ei vain IT-osaston juttu). Ihmisymmärrys tulee olla kaiken tekemisen keskiössä. Yritykset tekevät päätöksiä tähän tietoon perustuen. Kun nähdään, mikä toimii ja mikä ei, voidaan tehokkaammin hyödyntää käytettävissä olevia resursseja. Me uskomme Kaleva Mediassa, että paikallistuntemus ja ihmisymmärryksen hyödyntäminen ovat ratkaisevia tekijöitä, joiden avulla tehdään asiakkaan kohderyhmälle juuri heitä tavoittavaa,
kiinnostavaa, erottuvaa ja selkeää markkinointia. Tutkimuspalvelumme, erityisesti vuosittainen Pohjoista Kanttia arvo- ja asennetutkimus sekä Kasvun alusta, joka kokoaa asiakkaan datan yhteen paikkaan, luovat asiakkaillemme liiketoimintaan ja markkinointiin suunnan. Ihmisymmärrys ohjaa koko markkinoinnin prosessia. Se tekee markkinoinnista aidompaa. Mitä paremmin asiakkaalle kyetään tarjoamaan hänen tarpeisiinsa kohdennettua palvelua, hänelle sopivana aikana ja hänelle sopivaa kanavaa pitkin, sitä parempi asiakaskokemus syntyy. Datan hyödyntäminen tekee asioista ja ilmiöistä näkyviä.
Heidi Kananen
Kirjoittaja on kirjan Tekoäly – Bisneksen uudet työkalut toinen kirjoittaja, joka toimii Kaleva Median dataja tutkimuspalveluiden johtajana.
MAINOS Kaikki kuvat Reijo Koirikivi, Studio P.S.V.
Tilitoimisto Sarumanin henkilökunnan ryhmäkuva avaa firman nettisivut ja antaa heti kättelyssä yrityksestä modernin, ystävällisen ja vakuuttavan kuvan.
Oulun PT-studio on käyttänyt Studio P.S.V:n kuvaamia toimintakuvia nettisivuilla ja ahkerasti somekanavissaan.
Valokuva luo mielikuvia Millaisia mielikuvia yrityksesi nettisivut herättävät? Näyttääkö yritys kuvien perusteella luotettavalta ja ammattitaitoiselta? Houkuttelevatko kuvat ostamaan? Nettisurffaaja näkee ensiksi valokuvat, joista syntyy hetkessä mielikuvia. Ammattitaitoiset valokuvat luovat yrityksestä myönteisiä mielikuvia. Studio P.S.V:n valokuvaajien ammattitaitoon luottaa muun muassa Medkit, menestynyt, globaalisti toimiva terveydenhoitotuotteiden verkkokauppa ja tavarantoimittaja. Kuvasimme yrityksen koko henkilökunnan. ”Kattokaa ja ihhailkaa. Jos ha-
luat näyttää parhaat puolesi, suosittelen PSV-studiota”, yrittäjä Minna Åman-Toivio kiittää.
Kuvauspäivästä TYKY-päivä
Medkitin yrittäjä Minna Åman-Toivio.
Kajaaninkatu 11, Oulu
Taloushallinnon palveluja tarjoavan Sarumanin henkilökunta nimitti viimeisintä kuvauspäivää TYKY-päiväksi – niin kivaa kuvauksissa oli. Kuvasimme henkilö-, tilanne- ja fiiliskuvia.
Yrittäjä Sanna Ruuhonen on huomannut, että vakuuttavat valokuvat auttavat myyntityön lisäksi myös rekrytoinnissa. Oulun PT-studiolle kuvasimme päivän aikana sarjan toiminnallisia kuvia. ”Kuvissa on aitoa tekemisen meininkiä ja juuri se fiilis, jota tavoiteltiin.” Näin arvioi yrittäjä Outi Turunen Oulun PT-studiosta, joka tarjoaa personal trainerin ja kuntosalin asiakkailleen yksityiskäyttöön.
• 08 379 289 • palvelu@studiopsv.fi • studiopsv.fi •
•
Yksi Suomen palkituimmista henkilökuvaamoista
•
Fiksut kuvat myös yrityksen toiminnasta, tapahtumista, tiloista ja tuotteista
•
Yrittäjät valokuvaajamestari Reijo Koirikivi ja toimitusjohtaja Raija Tuominen
•
Lisäksi palvelevat ammatti valokuvaaja Noora Slotte ja kuvankäsittelijä, mediaassistentti Saara Kettunen
•
Oululainen perheyritys vuodesta 1994
@studiopsv
• ylio • ripp • haa • laps ja pal
Lahjak
10
MAANANTAINA 22. HELMIKUUTA 2021
Ilpo istuu sitterissä työnjohtajana Kuusamolainen parturi-kampaaja Susanna Käkelä teki töitä 11 vuotta miltei yhtä soittoa. Putken katkaisi jo äitinsä mahassa föönin hurinaan tottunut Ilpo-vauva, joka on ehtinyt istahtaa työnjohtajan paikalle sitteriin.
··
Anna Tilvis, teksti ja kuva
ajoin. Olin jo pitemmän aikaa suunnitellusti maksanut korkeampaa YELmaksua.” Käkelä toteaa, että äitiyslomalla on senkin takia ollut mukava olla, kun on tullut toimeen ihan hyvin. Susannan työpaikka Hiusputiikki NHP muutti syksyllä uuteen toimipaikkaan Prisman taloon. Muutto oli tiukka rutistus, jossa Susannakin oli mukana. ”Vauva istui sitterissä työjohtajana.” Äitiyslomaan liittyvissä käytännön asioissa on auttanut kirjanpitäjä. ”Hyvästä kirjanpitäjästä on ollut hyötyä. Hän auttoi äitiyspäivärahahakemuksen tekemisessä, ja myös koronatukihakemuksissa hän on ollut avuksi.”
Yrittäjän on hyvä aloittaa perheenlisäykseen valmistautuminen vuosi, pari ennakkoon. Tuleva vanhempainraha määräytyy 12 kuukauden YEL-työtulon mukaan. Kuusamolainen parturi-kampaaja Susanna Käkelä, 30, on parhaillaan äitiyslomalla. Takana on seitsemän kuukautta äitiyslomaa ja sitä ennen kuukausi sairauslomaa. Ilpo-vauva on Susanna ja Joni Käkelän ensimmäinen lapsi. ”Työssä kun on koko ajan jaloillaan, niin alkoi jo tuntua selässä. Myös korona oli yksi syy, että lääkäri ehdotti sairauslomaa. Se oli hirveän hyvä päätös.” Käkelä kertoo, että on hän ehtinytkin paiskia töitä. Valmistumisesta tulee 11 vuotta ja hän on ollut siitä asti töissä. Lomia on ollut vain lyhyitä jaksoja. ”Oli ajatus, että paahdan töitä pitempää päivää, mutta korona päätti toisin. Olin tyytyväinen, että olin säästänyt jo pitempään.” Käkelä on nauttinut äitiysloman ajasta. Ilpo on ollut helppo ja tyytyväinen vauva.
Lapsi päivähoitoon vasta syksyllä Käkelän äitiysloma päättyy toukokuun alkuviikoilla, ja ajatuksena on palailla töihin. Aluksi Joni jää vanhempainvapaalle ja pitää samassa yhteydessä kesäloman. Kesän aikana myös mummi pystyy hoitamaan Ilpoa niin, että päivähoito alkaa vasta syksyllä. ”Kukaan ei määrittele teenkö töitä 50 vai 80 prosenttia. Yrittäjänä nautin vapaudesta, että saan suunnitella päivät itse enkä ole tilivelvollinen. Luulenpa, etten osaisi olla työntekijänä”, Susanna miettii. Hän arvelee, että toisaalta arkea helpottaa se, etteivät molemmat vanhemmat ole yrittäjiä. ”Jos lapsi alkaa sairastelemaan, miehellä on helpompaa ja taloudellisesti kannattavampaa jäädä kotiin hoitamaan lasta.”
Millainen on yrittäjän äitiysloma? Yrittäjän eläkelain (YEL) mukainen vakuutus on toiminut vuoden 2020 alusta lähtien siten, että yrittäjän on hyvä alkaa maksaa suurempaa YEL-maksua vuoden, jopa parikin vuotta ennen suunniteltua perheenlisäystä. Aiemmin riitti puolen vuoden korotettu maksuaika. ”Raskautta piti alkaa miettiä hyvissä
Vauva tuo lisää säännöllisyyttä
”Olin jo pitemmän aikaa suunnitellusti maksanut korkeampaa YEL-maksua.” Susanna Käkelä kertoo, että Ilpo-vauva tuntuu jo odotusaikana tottuneen föönin hurinaan.
Käkelät ovat miettineet, miten arki järjestyy Susannan töihin paluun jälkeen. ”On ehditty miettiä päiväkodin aukiolon vaikutuksia. Pitää oppia säännölliseen työaikaan. Aiemmin olen ollut joustava sen suhteen, mihin aikaan asiakkaita on ollut tulossa.” Arjessa on oltava suunnitelmallisempi. Lapsen kanssa rytmit ja rutiinit tuovat helpotusta. Käkelä on kuitenkin nauttinut siitä, että elämä on muuttunut. ”Kaikki muutokset lapsen myötä ovat olleet positiivisia.” Käkelä on parin viimeisimmän kuukauden aikana käynyt muutamia kertoja tekemässä töitä. Se ei vaikuta äitiyspäivärahaan. ”Kun on luova ihminen ja tykkää tehdä käsillä, niin huomaa, että välillä kaipaa töihin.”
11
MAANANTAINA 22. HELMIKUUTA 2021
Konkurssin viime vuonna tehnyt Jaana Pohjola-Malmberg aikoo ensimmäisenä pitää vapaata. Suunnitelmissa on silti yrittää päästä nopeasti liikkeelle toisen yrityksen merkeissä. ”Ehkä kevään kynnyksellä, jos koronatilanne sen sallii.”
Konkurssi ei lannista Jaana Pohjola-Malmbergin koronavuosi päättyi konkurssiin. Yrittäjän oma luonne ei kuitenkaan salli luovuttamista.
····
Anna-Tuulia Hautala, teksti Ester van Dam, kuva
Jaana Pohjola-Malmbergin Pietan Puoti on ollut tuttu näky Muhoksen kylällä kymmenen vuoden ajan. Vaateliikkeellä meni mukavasti alkuaikoina, mutta vuodet 2016–2018 olivat tappiolliset. Pohjola-Malmberg päätti kääntää kelkan ja alkaa kulukuurille. Vuosi 2019 olikin jo voitollinen. Vuodelle 2020 oli kovat odotukset. Sitten tuli korona. Myynti laski 86 prosenttia. ”En olisi osannut kuvitellakaan päätyväni konkurssiin. Kesällä kauppa kävi ihan mukavasti, vaikkakaan ei niin hyvin kuin aiempina kesinä. Syksyllä myynti romahti jälleen”, Pohjola-Malmberg kertoo. Konkurssi ei luonnollisesti tunnu kovin hyvältä. Pohjola-Malmberg oli pitänyt Pietan Puotia eläkepaikkanaan. ”Tavallaan menetin kaiken. Siinä oli kaikkea mielessä, miten jatkaa eteenpäin, mutta lopulta ei ollut vaihtoehtoja. On aika raskasta herätä joka yö siihen, että laskupino kaatuu päälle. Tietyllä tavalla konkurssi oli helpotus, kun ahdistus asiakkaiden puuttumisesta loppui.”
Jatima Oy konkurssiin, Pietan Puoti jatkaa Jatima Oy asetettiin konkurssiin jou-
Otan konkurssin kokemuksena, joka kasvattaa ja opettaa.”
lukuun lopussa. Vaikka konkurssi tuli yllätyksenä, oli Pohjola-Malmberg osannut hieman varautua tulevaan. Viime keväänä hän alkoi pohtia, mitä jos kaupankäynti vaikenee entisestään koronan takia. Hän päätti erkaannuttaa aiemmin perustamansa Jatima Oy:n sekä sen aputoiminimeksi ottamansa Pietan Puotin toisistaan. Vaikka Jatima Oy on konkurssissa, Pietan Puoti jatkaa omana yhtiönään. Pohjola-Malmberg myy sen alla esimerkiksi Homcaren pesuaineita sekä NP-farkkuja. Kaupan kohtalo on surettanut asiakkaita. He ovat toivoneet kovasti, että Pohjola-Malmberg jatkaisi vaatteiden myyntiä. Hänellä onkin tulossa
sanojensa mukaan kiva konsepti. ”Aion esimerkiksi järjestää pop up -myymälöitä lähipaikkakunnilla. Minulla on vielä työaikaa jäljellä ennen eläkeikää. En tykkää vain istua kotona.” Pohjola-Malmberg on jo hakenut töitä. Hänellä ei ole mitään palkkatyötä vastaan. ”Olin ennen yrittäjäksi ryhtymistä 25 vuotta myyntiedustajana useissa firmoissa. Myyntityö on lähellä sydäntä.”
Tukea herui vain 2000 euroa Viime vuoden aikana Pohjola-Malm-
berg haki kaikki mahdolliset tuet, joita vain voi hakea. Kehitysrahaa verkkokaupan parantamiseen hän ei saanut, koska verkkokauppa oli jo olemassa. Liikevaihdon tippumisen tasoittamiseksi haettu kustannustuki taas jäi saamatta, koska hän oli maksanut itselleen palkkaa. ”Hirveästi ei ole valtiovalta tukenut pieniä yrityksiä.” Muhoksen kunnalta Jatima Oy sai 2 000 euroa. Se meni saman tien vuokriin ja yhtiövastikkeeseen. Hankalina aikoina Pohjola-Malmberg sai voimia omasta luonteestaan. ”En halua jäädä murehtimaan tai itkeskelemään. Luotan siihen, että 54-vuotias voi saada töitä, vaikka on tehnyt konkurssin. Ehkä tästä noustaan vielä vahvempana.” Samalla tukea on riittänyt lähipiiriltä. Myös toisen yrityksen olemassaolo auttoi jatkamaan, kun tiesi, että jonkinlainen varasuunnitelma on olemassa. ”En toivoisi tätä kenellekään. En kuitenkaan häpeä konkurssia, vaan otan sen kokemuksena, joka kasvattaa ja opettaa.” Muille yrittäjille Pohjola-Malmberg lähettää voimia. ”Hirveästi tsemppiä ja kestämistä. Ei voi tietää, miten pitkään tämä tilanne jatkuu. Jos joku kaipaa vertaistukea, olen sitä valmis antamaan.”
12
MAANANTAINA 22. HELMIKUUTA 2021
Minna Åman-Toivion hullu vuosi Oululaisen MedKit Finland Oy:n kasvu täytti toimitusjohtajansa suurimmatkin toiveet viime vuonna. Työkiireiden ohessa Minna Åman-Toivio järjesteli yhdistymistä toisen yrityksen kanssa.
····
Anna-Tuulia Hautala, teksti Ester van Dam, kuva
Minna Åman-Toivio tiesi jo tammikuussa 2020, että loppuvuonna ei lomailla. Terveydenhuollon tuotteita toimittavan MedKitin perustaja ja toimitusjohtaja Åman-Toivio seurasi koronatilannetta Kiinassa ja päätti heittää epäröinnin sikseen. ”Aloimme heti ostaa tavaraa. Viimeisen sysäyksen antoi se, kun Rovaniemi tyhjeni yhdessä yössä turisteista Suomen ensimmäisen tautitapauksen jälkeen. Isot vaikutukset huomasi heti”, Åman-Toivio kertoo. Siitä alkoi kiireinen vuosi, jolloin Åman-Toivio painoi töitä miltei vuorokauden ympäri. Lepoaika loppui aikaisin aamulla, koska MedKit ostaa ja myy tavaraa ympäri maailman. Oulussa piti olla valmis vastaamaan kiinalaiseen puheluun aamuyöstä, koska aikaero Kiinaan on 6 tuntia. Kiire hellitti hetkeksi heinäkuussa. ”Koko Suomi hengähti”, Åman-Toivio kuvailee. Elokuussa tahti palasi ennätyskiireiseksi. Nyt helmikuussa 2021 MedKitillä on taas suorastaan kaoottisen kiireistä. Kova kiire ei silti haittaa. ”Koen kiireen voitettuna pelinä. Suhtaudun intohimoisesti työhöni, joten en ole pitänyt kiinni virka-ajasta. Kaupanteossa onnistuakseen pitää olla valmis nopeisiin päätöksiin joka suuntaan”, Åman-Toivio sanoo.
MedKit Finland Oy • Minna Åman-Toivio sai kipinän MedKit Finland Oy:n perustamiseen,
kun asui perheensä kanssa Arabiemiraateissa vuosina 2003-2007. Miehensä Tuukka Toivion ambulanssilentoja seuratessaan hän ihmetteli, miksi niin moni ensihoidon uutuustuote on tarjolla vain ulkomailla.
Nopea kasvu vaati leveämmät hartiat
• Minna Åman-Toivio perusti MedKitin vuonna 2008 yhdessä
Viime vuonna MedKitin toiminta laajeni uusille markkina-alueille. Ostetut tuotteet eivät ole missään vaiheessa jääneet varastoon pölyttymään, vaan menevät nopeasti eteenpäin. ”Kaikki numerot ovat olleet tuhatkertaisia. Halusin leveämmät hartiat, joten lähestyin Pamarkia”, Åman-Toivio sanoo. MedKit oli jo aiemmin tehnyt yhteistyötä vantaalaisen tukkuliike Pamarkin kanssa. Yritykset huomasivat hyötyvänsä toistensa eri vahvuuksista, joten Åman-Toivio kiirehti yritysten yhdistymistä. ”Meillä oli enää lyhyt matkaa yhteistyökumppaneiksi, joten yhdistyminen oli luontevaa.” Helmikuu onkin ollut hieman eri tavalla kiireinen kuin aiemmin, sillä yritysten yhdistyminen vaatii isoja muutoksia.
• MedKit toimittaa ensihoito- ja sairaalatarviketuotteita esimerkiksi
”Uhrasin koko vuoden pandemialle” MedKitin menestys söi Åman-Toivion vapaa-ajan viime vuonna. ”Uhrasin koko vuoden pandemialle. Onneksi lapset ovat jo aikuisia, ja kaikki ymmärsivät isovanhempia myöten, että on parempi pysyä hieman kauempana. Teemme kaikki työtä, jolla on merkitystä, ja työntekijät kokevat samoin. Taistelimme yhdessä saadak-
Suhtaudun intohimoisesti työhöni, joten en ole pitänyt kiinni virka-ajasta.”
Toimitusjohtaja Minna Åman-Toivio uskoo, että tänä vuonna on jo aikaa lomailuun.
miehensä kanssa.
kuluttajille, teollisuuteen ja sairaaloihin ympäri maailmaa.
• MedKit kasvoi nopeasti jo ennen pandemiaa. Viime vuonna liikevaihto nousi rajusti 32 miljoonaan euroon.
• Viime vuonna yritys laajensi varastoja Oulun lisäksi Tampereelle, Jyväskylään ja Vantaalle.
• MedKit yhdistyi vantaalaisen tukkuliiike Pamark Oy:n kanssa alkuvuodesta Pamark Groupiksi.
• Uudessa yhtiössä on 85 työntekijää. Kaikki jatkavat vanhoina työntekijöinä.
semme ostettua tavaraa ja välitettyä sitä eteenpäin”, Åman-Toivio selittää. Vielä Åman-Toivio ei ole pystynyt hidastamaan tahtia. Oman helpotuksensa tuo se, että yhdistyminen Pamarkin kanssa on vihdoin julkinen asia. ÅmanToivio myös luottaa pandemian luomien kiireiden hetkellisyyteen. ”Kyseessä on pelkkä välivaihe. Liiketoiminta ei ole jatkuvaa kaaosta, vaan nyt luodaan rakenteita kasvua varten.” Korona-aika on kohdellut yrityksiä kahtiajakoisesti: toisilla on hiljaista ja toisilla kiireistä. ”Oli liiketoimintavaihe mikä vain, kannattaa aina yrittää ennakoida, mi-
kä voi odottaa kulman takana. Pitää olla valmis kipeisiin ratkaisuihin, jotta päätösten puute ei paina mieltä myöhemmin”, Åman-Toivio miettii. MedKitilläkään kaikki ei ole onnistunut. Nopeista päätöksistä voi olla myös haittaa. ”Välillä onnistuu, välillä ei. Riskiä on otettava ja virheitä tulee. Elän kuitenkin unelmaani. Tätä visiota olen rakentanut vuosia. Nyt perhe on huolehtinut arjesta, minä olen saanut keskittyä töihin. Poikkeusolot töissä ja kotona jatkuvat edelleen, mutta vielä tulee aika normaalille kanssakäymiselle”, ÅmanToivio uskoo.
13
MAANANTAINA 22. HELMIKUUTA 2021
MAINOS
TE-palvelut toimii vahvasti työnantajan ja yrittäjän tukena Maksuttomat rekrytointipalvelut auttavat yrittäjää silloin, kun työntekijöitä tarvitaan lisää, sekä silloin, kun työntekijöitä tulee tarve kouluttaa tai vähentää. KUVA: MATTI HEININEVA
”Mietimme jokaisen yrittäjän kanssa yhdessä yrityksen tilanteeseen sopivan ratkaisun.”
”TE-palvelut on sekä paikallinen että valtakunnallinen toimija, jolla on laaja-alainen palvelutuotevalikoima työnantajalle”, palvelujohtaja Pirjo Juntunen Pohjois-pohjanmaan TE-toimistosta sanoo.
T
iesitkö, että te-palvelut.fi on set rekrytointitilaisuudet sekä kouluSuomen ylivoimaisesti käytukset kuten Rekry- ja MuutosKoutetyin työnhakukanava? lutus. Yrittäjä voi myös saada TE-toiTe-palvelut.fi-sivustolla tehmiston kautta tukea rekrytoinnin dään kuukausittain jopa 14–18 milpalkkauskustannuksiin. Palkkatujoonaa työpaikkahakua. Yksistään ki ja oppisopimuskoulutuksen tuet Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistoon ovatkin käytettyjä tukimuotoja Pohilmoitettiin yhteensä yli 64 000 avoinjois-Pohjanmaan työnantajien kesta työpaikkaa viime vuonna. kuudessa. Yleiskortti 90x50 mm Rekrytointipalvelut ovat TE-toimis”Toteutamme rekrytointitilaisuukton tunnetuimpia palveluita. Rekrysia yhteistyössä yritysten ja yhteistointipalvelut auttavat löytämään työkumppaneiden kanssa. Uutena osaavia työntekijöitä ja tarvittaespalveluna meillä on alkamassa kesa kouluttamaan uusia työntekijöiväällä uusi rekrytointikanava, TE-Litä yrityksen tarpeiden mukaisesti. ve. TE-live tuottaa suoria verkko”Meiltä löytyy runsaasti palveluilähetyksiä avoimista työpaikoista ta yrittäjille toimialasta ja kokoluosekä työelämän tärkeistä teemoiskasta riippumatta. Mietimme jokaita, ilman maantieteellisiä rajoja. Sen sen yrittäjän kanssa yhdessä yritykavulla yritykset pääsevät esittelesen tilanteeseen sopivan ratkaisun”, mään avoimia työpaikkojaan”, JunPohjois-Pohjanmaan Työ- ja elinkeitunen kertoo. notoimiston palvelujohtaja Pirjo JunTE-palveluiden sähköinen Oma tunen sanoo. asiointi -verkkopalvelu helpottaa ja TE-toimiston rekrytointipalveluinopeuttaa yritysten yhteydenpitoa ja hin kuuluvat muun muassa ehdokasasiointia. Lisäksi TE-palveluilla on seasettelu, alakohtaiset tai yrityskohtaikä paikallinen että valtakunnallinen
Poista toinen palvelurivi jos Palvelu/yksikkö/ ryhmä mahtuu yhdelle riville. Tiedot suluissa ovat vapaaehtoisia ja ne voi myös jättää pois.
puhelinpalvelu, joka auttaa yrittäjiä kaikissa rekrytointikysymyksissä.
Työvoimaa myös Suomen ulkopuolelta Aina sopivia työntekijöitä ei löydy kotimaasta. Näihin tilanteisiin yrittäjän on mahdollista käyttää eurooppalaista työnvälitysverkostoa EURESia. EURES-palvelun avulla yritys saa tukea rekrytoidessaan työvoimaa ETA tai EU-alueelta. EURES-verkosto yhteistyössä TE-toimistojen kanssa järjestää myös kansainvälisiä rekrytointitapahtumia, joihin osallistuu tuhansia työnhakijoita ympäri Eurooppaa. Huhtikuussa järjestettävä European Job Days -tapahtuma toteutetaan yhteistyössä Norjan ja Ruotsin kanssa. ”Verkossa järjestettävät tapahtumat näkyvät koko Euroopan laajuisesti ja ne ovat olleet erittäin suosittuja. Online-alustalla työnantajat voivat toteuttaa myös työpaikkahaastatteluja”, Juntunen kertoo.
Xxxxxxxxxxxxxxx työ- ja elinkeinotoimisto Palvelu/yksikkö/ryhmä tarvittaessa toinen rivi 0295 xxx xxx alue@te-toimisto.fi
Muutosturvapalvelusta apua muutostilanteisiin Sen lisäksi, että TE-toimisto auttaa tilanteessa, jossa työnantajalla on tarve lisätä työntekijöitä, TE-palveluja voi hyödyntää muutosten keskellä. Viime vuoden aikana moni yrittäjä joutui tilanteeseen, jossa jouduttiin turvautumaan lomautuksiin. Myöskään irtisanomisilta ei vältytty. Muutosturvapalvelut toimivat sekä työnantajan että työntekijöiden apuna. ”Tarkoitus ja idea muutosturvassa on, että jos yhteistoimintaneuvottelut alkavat yrityksessä, voimme lähteä yhdessä suunnittelemaan toimia, jotta irtisanotuille löydettäisiin uusi työmahdollisuus tai urapolku. Tavoitteena on, että työntekijät voisivat siirtyä mahdollisen irtisanomisen jälkeen suoraan uuteen työhön. Myös nämä palvelut räätälöidään yhteistyössä työnantajan kanssa”, Juntunen sanoo.
Eri kieliversiot ovat eri layerillä
Tarkista, että viimeinen PALVELUKANAVAT rivi onPALVELUT samassa linjassa• Rekrytointitilaisuudet Katuosoite xx • Työpaikan julkaisu • Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston puhelinpalvelu 0295 056 502 mol.fi• -sanan kanssa. • Työtarjoukset Kansainvälinen työnvälitys • Yritys-Suomi puhelinpalvelu 0295 020 500 PL xx I xxxxx Paikkakunta • Koulutuspalvelut • Neuvonta ja ohjaus • Yrittäjän talousapu 0295 024 880 (Faksi 010 xx xxx xxx) • Muutosturvapalvelu • Rekrytoinnin tuet ASIOINTIPAIKAT • Haapajärvi • Kuusamo • Oulun BusinessAsema • Pudasjärvi • Raahe • Ylivieska
te-palvelut.fi
14
MAANANTAINA 22. HELMIKUUTA 2021
Qridi teki suurimman kansainvälisen kauppansa Oululainen kasvuyritys myi helmikuussa digitaalisen oppimisympäristönsä käyttöoikeudet Lähi-itään
Qridi Oy • Oululainen opetusalan kasvuyritys • TUOTE: Qridi – digitaalinen oppimisen ohjelmisto ”opettajan iloksi ja oppilaan hyödyksi”
• PALKITTU: Suomen parhaaksi
····
valittu digitaalinen työkalu, Euroopan toiseksi paras digitaalinen työkalu oppimisen arviointi -sarjassa.
Anna Pesonen-Smith, teksti Ester van Dam, kuvat
Kasvuyritys Qridi Oy:n kansainvälisen myynnin vuositavoitteesta puolet täyttyi jo helmikuussa, kun se sai myytyä digitaalisen oppimisympäristönsä käyttöoikeudet Lähi-itään. Kansainvälisillä markkinoilla kauppa oli tähän mennessä yrityksen suurin, mutta sen enempää yrittäjät eivät halua numeroista puhua. ”Tämä on hyvä osoitus siitä, miten suomalaisten opettajien osaamista arvostetaan ja miten suomalainen tuote pystyttiin mukauttamaan siten, että se palvelee maailmalla”, toteaa vuoden ajan kauppaa edistänyt Markus Packalén, joka on aiemmin itse työskennellyt opetustehtävissä Abu Dhabissa. Kaupan toinen osapuoli, British International School of Abu Dhabi, on osa Nord Anglia -kouluketjua. Koulussa on 1500 oppilasta ja ketjuun kuuluu noin 60 koulua ympäri maailmaa, etupäässä Lähi-idässä ja Kaakkois-Aasiassa. Packalén kertoo, että kauppakumppani on valittu maailman parhaaksi yksityiskouluksi kaksi kertaa ja se haluaa voittaa kilvan vielä kolmannen kerran peräkkäin. ”Kouluketju kasvaa vahvasti ja toivomme laajentuvamme sen mukana”, Packalén toteaa.
Korona pakottaa toimimaan etänä Qridin liiketoiminta on kasvanut viimeisimpänä Lähi-idässä ja Etelä-Euroopassa, Abu Dhabin ja Dubain lisäksi muun muassa Qatarissa ja Espanjassa. Juuri toteutuneen kaupan markkinapotentiaali on Qridin toimitusjohtajan Toni Eskolan mukaan sama kuin neljäsosa koko Suomen koulukentästä. ”Olemme käyneet messuilla Arabiemiraateissa, mutta varsinainen työ tapahtuu silti messujen jälkeen”, sanoo Eskola. Hän kertoo, ettei ulkomailla välttämättä vastata yhteydenottoihin suoraan, vaan fyysinen kontakti tai jonkinlainen yhteys kumppanien välille pitäisi muodostaa ennen sitä. Qridin onnistui rakentaa luottamus ja hoitaa hiljattainen kauppa kokonaan etänä koronaepidemian vallitessa.
• TYÖNTEKIJÄT: Yhteensä 15,
joista viisi opettajataustaisia ja loput mukana tuotekehityksessä sekä asiakastyössä.
• LIIKEVAIHTO: 551 000 euroa (2020).
• KANSALLINEN: Käytössä
Suomen 370 koulussa ja yhteensä 70 000 oppijalla.
• KANSAINVÄLISET
KASVUALUEET: Erityisesti Lähi-itä, Kaakkois-Aasia ja Etelä-Eurooppa.
• www.qridi.fi
Tämä on hyvä osoitus siitä, miten suomalaisten opettajien osaamista arvostetaan.” Markus Packalén
Juuri toteutuneen kaupan markkinapotentiaali on Qridin toimitusjohtajan Toni Eskolan mukaan sama kuin neljäsosa koko Suomen koulutuskentästä.
”Isoissa kokonaisuuksissa olemme pilotoineet antamalla tuotteen käyttöön maksutta, jos asiakas haluaa ymmärtää lisää sen käytöstä. Jotkut ovat ostaneet tuotteen suoraan”, Eskola kertoo. Ennen kansainvälistymistään Qridin yrittäjät halusivat varmistaa kansallisesti, että tuote toimii. Suomessa Qridi on tähän mennessä käytössä 370 koulussa ja yhteensä 70 000 oppijalla. Eskolan mukaan se on laajimmin käytössä oleva uuden oppimiskäsityksen mukainen koulutusjärjestelmä Suomen peruskouluissa. Se on myös valittu Euroopan toiseksi parhaaksi digityökaluksi oppimisen arviointi -sarjassa.
Qridi käytössä 370 suomalaiskoulussa Qridin ensimmäinen kansainvälinen asiakas oli Viron suurin yksityinen koulu. Asiakkuus syntyi vuonna 2018, kun virolaisesta koulusta oltiin tutustumassa Pohjois-Suomen koulumaailmaan.
Oulun ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Jussi Haukkamaa kertoo, että koronan takia digitaalisten koulutusratkaisujen kysyntä on kasvanut räjähdysmäisesti.
Digitaalisille koulutusratkaisuilla kysyntää Pohjois-Pohjanmaalla jatkaa myös vuonna 2017 perustettu PINO Network -verkosto, jonka kanssa yhteistyössä myös Qridi on toiminut ja käynyt messuilla. Yhteensä verkostossa on mukana 60 yritystä ja oppilaitosta, joista valtaosa sijaitsee Pohjanmaalla. Oulun ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Jussi Haukkamaa kertoo, että koronan takia digitaalisten koulutusratkaisujen kysyntä on kasvanut räjähdysmäisesti. ”Mielenkiintoa alueemme koulutusosaamiseen on ollut muun muassa Kaakkois-Aasiassa, Kiinassa ja Japanissa, Keski-Euroopassa, Afrikassa sekä Etelä- ja Pohjois-Amerikan maissa. Intia on myös yksi iso potentiaalinen alue”, Haukkamaa luettelee. ”Oppilaitoksia on siirtynyt etäopetukseen kaikissa maissa, joissa on siihen mahdollisuuksia. Verkoston yritysten ja oppilaitosten tavoitteena on jatkossa osallistua myös kehitysyhteistyöhankkeisiin mukaan.”
15
MAANANTAINA 22. HELMIKUUTA 2021
Doorway Finland Oy alkoi valmistaa nosto-ovia viime keväänä, kertovat operatiivinen johtaja Juha Kellokoski (vas.) ja toimitusjohtaja Olli Kellokoski.
Oma tuotanto alkoi koronakeväänä Kiiminkiläinen Doorway päätti kääntää koronatilanteen edukseen ja perusti tehtaan kertarysäyksellä. Lokakuussa yritykselle myönnettiin Avainlippu-merkki.
····
Anna-Tuulia Hautala, teksti Ester van Dam, kuva
Kymmenen vuotta sitten Olli Kellokosken yritys toi maahan kaikkea ikkunoista palo-oviin kiinteistöjen tarpeisiin. Nosto-ovetkin kuuluivat valikoimaan. ”Aiemmasta firmasta poiketen halusin keskittyä yhteen tuotekategoriaan ja olla siinä mahdollisimman hyvä. Pitkän ajan visiona oli jo tuolloin olla muutakin kuin ovien välittäjä”,
nykyinen Doorwayn toimitusjohtaja Kellokoski sanoo. Vuonna 2012 perustettu Doorway aloitti toimintansa tuomalla nostoovia Euroopasta. Viime keväänä yritys siirtyi nosto-ovien valmistamiseen. Oma tuotanto pyörähti kerralla vauhtiin eikä askel kerrallaan, niin kuin ensin oli suunniteltu. ”Yhtenä maanantaiaamuna Euroopan tehdas ilmoitti menevänsä kiinni kello 12. Sen jälkeen meillä olisi ollut hommaa kahdeksi viikoksi”,
Doorway • Doorway Finland Oy on perustettu vuonna 2012.
Toimipisteitä on Kiimingissä, Seinäjoella, Tuusulassa sekä Espoossa. Työntekijöitä on 46.
• Aiemmin Doorway maahantoi nosto-ovia Euroopasta. Viime
keväänä Kiimingissä käynnistyi omien nosto-ovien tuotanto.
• Ensimmäiset omat ovet valmistuivat toukokuussa 2020.
Vuoden loppuun mennessä tehtaalla tehtiin yli tuhat ovea.
• Lokakuussa 2020 Doorwayn valmistamille nosto-oville myönnettiin Avainlippu-merkki.
• Viime vuonna Doorwayn liikevaihto oli 7 miljoonaa euroa.
Tämän vuoden tavoitteena on 8 miljoonan euron liikevaihto.
• Asennettuja ovia on kertynyt 30 000 ja oviremontteja 5 000.
operatiivinen johtaja Juha Kellokoski kertoo. ”Näimme siinä ison riskin, ettei valmistajilta tule mitään pitkään aikaan. Koko yritys olisi voinut kaatua”, Olli Kellokoski sanoo. Päätös tehtaan käynnistämisestä osoittautui hyväksi. Vaikka ovimarkkinat eivät ole kasvussa, eivät ne ole missään vaiheessa pysähtyneetkään.
Valmistusta, asennusta ja huoltoa Euroopan mittakaavassa Pohjoismaat on niin pieni markkina-alue, ettei isoilla yrityksillä ole kiinnostusta räätälöidä tuotteita pohjoisiin oloihin. Doorwayn omissa ovissa huomioidaan kylmät olosuhteet. Nosto-ovet päätyvät joko autotalleihin tai teollisuuden tarpeisiin. ”Nosto-ovi on siitä erikoinen tuote, että se valmistetaan pitkälti sarjatuotteena, mutta sen saa silti mittojen mukaan räätälöitynä”, Juha Kellokoski sanoo. Alkuaikoina Doorway vain toimitti ovet paikan päälle, mutta nopeasti mukaan opittiin laittamaan asennus. Ovia asennetaan niin saneeraus- kuin uudiskohteisiin. ”Annamme asiakkaalle kaukosäätimen käteen ja hoidamme kaiken muun”, Juha Kellokoski kertoo. Doorwayn omat asentajat hoitavat työn alusta loppuun. Kaikki pyritään saamaan kerralla valmiiksi. Yritys tarjoaa myös ovien huoltopalvelua.
On pakko katsella muutaman vuoden päähän. Doorway ei olisi tässä, jos ei sellaista miettisi.” Lokakuussa Doorwayn valmistamille nosto-oville myönnettiin Avainlippumerkki. ”Asiakkaat arvostavat suomalaista työtä ja tuotetta”, Kellokosket sanovat.
Tuotantoa tarkoitus laajentaa tulevaisuudessa Vuosien varrella yritys on kasvanut rajusti. Alun kaksi henkilöä on muuttunut 46 työntekijäksi neljällä eri paikkakunnalla. Siksi tehdas päätettiin perustaa hankalana ajankohtana. ”On pakko katsella muutaman vuoden päähän. Emme olisi tässä, jos ei sellaista miettisi”, Juha Kellokoski sanoo. Kellokosket keskittyivät kaksistaan tehtaan pystytykseen. Insinööri kävi auttamassa välillä. Vaikka Doorway on rekrytoinut tuotantotyöntekijöitä, työntekijöiden kokonaismäärä ei ole kasvanut osan jäätyä pois viime vuonna. Tehdasta varten Doorway sai Business Finlandin kehitysrahoituksen. Se mahdollisti sen, ettei kuluja tarvinnut saada aivan nollaan. Tehdas rakentui Kiimingin tiloihin, jotka ovat aiemmin toimineet hirsitalotehtaana. ”Tilat soveltuvat kohtuullisen hyvin nosto-ovien valmistamiseen”, Juha Kellokoski sanoo. Tulevaisuudessa tarkoituksena on laajentaa tuotantoa. ”Aivan kaikkea emme vielä tee itse, joten tehtaalle tulee lisää työvaiheita. Etenemme pala kerrallaan, vielä on isoja askelia jäljellä”, Juha Kellokoski sanoo.
16
MAANANTAINA 22. HELMIKUUTA 2021
On ollut sykähdyttävää huomata, miten monilla ihmisillä on tunneside liikkeeseen.” Pauliina Pitkänen
Pauliina Pitkänen (vas.) osti Jasmin Oulu-vaateliikkeen viime vuonna. Omistajanvaihdossa neuvoi Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien Paula Pihlajamaa.
Veri veti takaisin vaatealalle Jasmin Oulun omistajanvaihdoksessa apuna toimi Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien Paula Pihlajamaa
··
Anna Raudaskoski, teksti ja kuva
Viime vuonna lasten- ja äitiysvaateliike Jasmin Oulun tuore yrittäjä Pauliina Pitkänen etsi yrityspörssistä myytäviä vaatealan yrityksiä ja huomasi Hilkka Eskelisen kauppakeskus Valkeassa luotsaaman vaateliikkeen olevan myytävänä. ”Neuvottelujen jälkeen teimme kaupat Eskelisen kanssa ja aloitin Jasmin Oulun yrittäjänä joulukuun alussa 2020”, Pauliina Pitkänen kertoo. Entiseltä omistajalta saa neuvoja tarvittaessa. Kaupan kaksi työntekijää jäivät omistajanvaihdoksen jälkeen vaateliikkeeseen töihin. ”Hilkka soittaa monesti itse ja kyselee kaupan kuulumisia. Pitkäaikaisilta myyjillä on arvokasta tietotaitoa yrityksen toiminnasta, ja heiltäkin saan hyvin apuja mikäli tarvitsen.”
Jännittävä aloitus Yrittämisen aloittamisen teki mielenkiintoiseksi pelottavalla tavalla joulukuussa Pohjois-Pohjanmaalla voimaan tulleet koronarajoitukset. ”Ensimmäisten päivien aikana joulukuussa menetin yöuniani. Pelkäsin vaikuttavatko rajoitukset ihmisten ostokäyttäytymiseen. Helpotuksekseni huomasin, että ihmiset ostavat joululahjoja.” Jasmin Oulussa on turvallista asioida, siivoukseen on kiinnitetty erityishuomiota ja myyjillä on maskit käytössä. ”Desinfioimme päivittäin pinnat ja
pyyhimme lattiat. Lisäksi Valkeassa on käsien desinfiointipisteitä.”
Mutkaton omistajanvaihdos Jasmin Oulu täyttää tänä keväänä 30 vuotta. Yrityksen entinen omistaja Hilkka Eskelinen kertoo, että halusi lopettaa hetkellä, kun yrittäminen tuntui vielä hauskalta. ”Jasmin Oulun yrittäjänä koin onnistuneeni, ja minulle jäi yrittämisestä hyvä mieli”, Eskelinen painottaa. Liiketoimintakaupassa häntä neuvoi Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien Paula Pihlajamaa. ”Kehotamme yrittäjiä olemaan ajoissa liikenteessä, vaikka vaihdos tulisi ajankohtaiseksi vasta viiden tai jopa kymmenen vuoden päästä. Omistajanvaihdokseen voi valmistautua”, Pihlajamaa tietää. Jasmin Oulun omistajanvaihdos sujui helposti. ”Hilkka Eskelisellä oli myytävänä valmis paketti. Erityisjärjestelyjä ei tarvinnut tehdä esimerkiksi kirjanpidon suhteen. Omistajavaihdoksen vaivattomuutta lisäsi se, että Pauliina Pitkänen oli tietoinen ostaja yrittäjätaustansa vuoksi.”
Korkeatasoisia ja kestäviä tuotteita Pitkänen on aiemmin toiminut niin vaateliikkeen yrittäjänä, kuin myymäläpäällikkönä muiden alaisuudessa. ”Uudet tuotemerkit ovat vaatineet opettelua ja kokomerkintöjä olen päntännyt lasten- ja äitiysvaateliikkeen
Omistajanvaihdos • Omistajanvaihdos antaa mahdollisuuden säilyttää yrityksen saavutukset
• Omistajanvaihdoksia ovat yrityskaupat, sukupolvenvaihdokset ja yrityksen muut omistusjärjestelyt
• Omistajanvaihdos on yrityksen perustamista harkitsevalle
hyvä vaihtoehto, sillä tulevaisuudessa yhä useampi yrittäjä jää eläkkeelle
• Omistajaa vaihtaa noin 3000 yrittäjää vuodessa, näistä ostaja on 82%:ssa tapauksista tyytyväinen
• Omistajanvaihdos, jossa tarvitaan Finnveran tai pankin rahoitusta, harvoin epäonnistuu. (92 % toiminnassa 3 vuoden jälkeen, 81,5 % 5 vuoden jälkeen)
OLETKO MIETTINYT, milloin sinä luovut yrityksestäsi? Yrityksen myynti on iso asia ja vaatii aikaa. Et ole koskaan liian aikaisin liikenteessä. Ole siis yhteydessä niin keskustellaan, milloin olisi hyvä laittaa yritys myyntiin. Paula Pihlajamaa, p. 050 439 9808, paula.pihlajamaa@yrittajat.fi
vaatteissa. Pohjatietoa minulla on kuitenkin paljon oman vaatekauppataustani vuoksi.” Jasmin Oulun tuotevalikoimaan kuuluvat laatutuotteet, jotka saattavat periytyä perheessä lapselta toiselle. Tyytyväisiä vakioasiakkaita on paljon. ”On hienoa toimia yrittäjänä kaupassa, jolla on kymmenien vuosien historia takanaan. Asiakkaat ovat tulleet kertomaan, kuinka he ovat ostaneet Jasmin Oulusta vaatteet ensin
omille lapsilleen, ja sitten lapsenlapsilleen. On ollut sykähdyttävää huomata, miten monilla ihmisillä on tunneside liikkeeseen”, Pitkänen iloitsee. Uskolliset asiakkaat elävät myös mukana korona-ajassa ja ovat tyytyväisiä verkkomyyntiin. ”Eräs asiakas totesi, että on hienoa kuinka hyvin verkkokauppa toimii. Netissä voi käydä ostoksilla ja sillä tavalla tukea yritystä korona-aikana. Tällainen sitoutuminen on liikuttavaa ja olen siitä hyvin kiitollinen.”
17
MAANANTAINA 22. HELMIKUUTA 2021
Kaupan alalta siivousfirman johtajaksi Oulaistelainen Arto Hintsala osti Pohjolan Tehosiivous Oy:n ja on tyytyväinen tekemäänsä kauppaan. Siivousfirman rinnalla hän pyörittää myös R-kioskia.
··
Anna Raudaskoski, teksti ja kuva
Arto Hintsala osti Pohjolan Tehosiivous Oy:n marraskuussa 2019 yritystä vuodesta 1994 asti pyörittäneiltä Pirjo ja Jorma Kortesojalta ja on yrityksen sataprosenttinen omistaja. Kortesojat toimivat vieläkin silloin tällöin yrityksen konsultteina. Omistajanvaihdoksen jälkeen siivousfirmaan jäi töihin siinä pitkään toiminut henkilökunta. ”Tälläkin hetkellä lähes kaikki työntekijät ovat samoja kuin ostamisen aikoihin, jonkin verran henkilöstö on vaihtunut esimerkiksi työntekijän paikkakunnalta muuton takia. Sanoin taloon tullessani työntekijöille, etten tullut tänne teitä pomottamaan, vaan oppimaan teiltä. Pitkään talossa ollut henkilökunta on kallisarvoinen voimavara”, Arto Hintsala kertoo. Hintsalalla on monipuolinen kokemus kaupan alalta. Kokemusta on kertynyt ruokakaupoissa ja kodinkoneliikkeessä työskentelystä. Esimieskoulutuksen hän sai työskennellessään Keskolla myymäläpäällikkönä. Tällä hetkellä Arto Hintsala pitää R-kioskia Oulaisissa siivousfirman johtamisen lisäksi. ”Kioskimaailma on murroksessa, joten halusin tehdä jotain ihan muuta. Hyppääminen kaupalliselta alalta siivousalalle tuntui hullulta, mutta se on kannattanut.”
Varsinainen unelma-ammatti siivousfirman johtajana toimiminen ei alun perin ole ollut. ”Tosin lapsena yksi toiveammateistani oli roskakuski, joten aika läheltä tämä työ liippaa.”
Apua PohjoisPohjanmaan Yrittäjiltä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien omistajanvaihdoksista vastaava Paula Pihlajamaa on ollut yrityskaupassa suurena apuna. ”Tuskin tätä yritysostoa olisi tapahtunut, jos emme olisi Paula Pihlajamaan kanssa aiheesta puhuneet käydessäni Oulussa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien kokoontumisessa. Paulaa on helppo lähestyä. Sain häneltä asiallista ja aiheellista neuvoa. Omistajanvaihdosta suunnitellessa ja sitä tehdessä ei tyhmiä kysymyksiä olekaan. ” Hintsalan mielestä Suomessa on paljon yrityksiä, joissa omistajanvaihdos olisi ajankohtainen. Yrityskaupassa voivat kuitenkin vitkastella niin ostaja kuin omistajakin. ”Suosittelisin, että mahdolliset kiinnostuneet ostajat menisivät rohkeasti kysymään yrittäjiltä, olisivatko heidän yrityksensä kaupan. Samoin kehotan yrittäjiä luopumaan arkailematta yrityksistään, jos aika siihen tuntuu kypsältä ja leipääntymistä saattaa olla jo havaittavissa.”
R-kioskiyrittäjä Arto Hintsala halusi kokeilla kaupan alan lisäksi jotain muuta. Hän on ollut tyytyväinen päätökseensä ostaa siivousfirma.
Hyvä tilanne koronasta huolimatta Monipuolisia siivouspalveluja niin kotitalouksille kuin yrityksillekin tarjoavan Pohjolan Tehosiivouksen toimintaan ei koronatilanne ole vaikuttanut. ”Roska ei lopu koskaan ja siivoojia tarvitaan aina. Koronasta huolimatta meillä on ollut hyvin töitä. Tätä työtä
ei myöskään netti vie, kuten esimerkiksi kioskitoiminnassa; ihmiset tekevät nykyään paljon veikkauksiaan netissä. ” Oulaisten lisäksi Pohjolan Siivouksen toimialueeseen kuuluvat useat lähikunnat, muun muassa kuntanaapurit Ylivieska, Haapavesi, Kalajoki ja NIvala. Hintsala on muuttanut itse Oulaisiin ala-asteikäisenä, joten kaupun-
Ei ole vain yhtä tulevaisuutta. Vakuutus tarkoittaa valmistautumista tulevaisuutesi mahdollisuuksiin. Yhdessä työeläkevakuutuskumppanimme Elon kanssa tarjoamme sinulle parhaat ratkaisut.
kilaiset ovat tulleet tutuksi. ”Pienen paikkakunnan etu on se, että työskenneltyäni täällä parikymppisestä asti erilaisissa asiakaspalvelutehtävissä tunnen paljon oulaistelaisia. Luotettavalta ja tutulta kaverilta voi huoletta ostaa siivouspalveluja. Pohjolan Tehosiivouksella oli toki hyvä maine laadukkaana palvelujen tarjoana jo ennen omistajanvaihdostakin.”
18
MAANANTAINA 22. HELMIKUUTA 2021
Minna Luonua Koti- ja Hoitopalvelu Aada Ky:stä on tyytyväinen, että on saanut tukea Pohjois-Pohjanmaan ja Suomen Yrittäjiltä soteuudistukseen liittyen.
Sote tulee – oletko valmis? Koti- ja Hoitopalvelu Aada Ky:n toimitusjohtaja Minna Luonua Kärsämäeltä ja Terveyspojat Oy:n Mika Lämsä Taivalkoskelta odottavat soteuudistusta innolla, vaikka moni asia vielä mietityttääkin.
····
Mari Rytilahti, teksti Ester van Dam, kuvat
Koti- ja Hoitopalvelu Aadan Ky:n toimitusjohtaja Minna Luonua näkee soteuudistuksen parhaimmillaan mahdollisuutena kasvattaa yritystoimintaa. Terveyspojat Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mika Lämsä on kiitollinen siitä, että Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät on järjestänyt yksityisille yrittäjille tilaisuuksia, joissa soteuudistusta on käyty läpi. Siitä on jäänyt tosi positiivinen kuva. Luonuan mielessä on paljon kysymyksiä. ”Koko ajan tulee valtavasti tietoa. Mietin, onko minulla tarpeeksi aikaa keskittyä kaikkeen tietoon. Mietin myös sitä, mihin minun pitäisi panostaa ja olenko verkostoitunut tarpeeksi muiden yrittäjien kanssa.” Lämsä on pohtinut sitä, mikä on yritysten osuus tulevassa uudistuksessa. ”Pystymme panostamaan laatuun. Meillä on paljon annettavaa. Etuna on se, että pystymme tekemään tarvittavia muutoksia nopeasti. Uskon myös, että kustannukset ovat paremmin hallittavissa uudistuksen myötä.” Luonuaa huolestuttaa, saadaanko ikäihmisten pariin tarpeeksi osaavaa työvoimaa. Myös palveluohjauksen toimivuus mietityttää. ”Toisaalta olen yrittäjänä tottunut asioiden jatkuvaan muutokseen ja keskeneräisyyteen, joten uskon, että tilanteeseen sopeudutaan varmasti.” Taivalkoskella ihmiset ovat pohtineet, yltääkö suunnittelu pieniin paikkakuntiin asti. ”Täällä ollaan huolis-
saan peruspalveluiden säilymisestä”, Lämsä sanoo.
Pk-yrityksiä ei saa rajata pois sotesta Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen sanoo, että sote-uudistus on erittäin tärkeä rakenteellinen muutos Suomen talouden kannalta. Kolehmainen kertoo, että soteuudistuksen keskeisimpiä tavoitteita ovat palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen sekä kustannuskasvun hillitseminen. ”On tärkeää huolehtia, että yksityinen sektori pääsee tuottamaan palveluita tasavertaisesti, ja palvelumarkkinat voivat kehittyä.” Onnistunut soteuudistus edellyttää muutoksia eduskunnan käsittelyssä olevaan lakiesitykseen. ”Yrittäjät toivovat, että järjestämislaissa edellytetään hyvinvointialueilta yhtenäistä kustannuslaskennan mallia. Lisäksi yrittäjät vaativat, että laista on poistettava kohdat, joilla rajoitetaan pk-yritysten toimintaedellytyksiä”, Kolehmainen kertoo. Uudistuksen toivotaan myös parantavan yhdenvertaisuutta julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Sotealalla toimii 18 000 yksityistä yrittäjää.
Yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin välille Luonuasta hyvä asia on se, että yksityiset toimijat voisivat olla aiempaa tasa-
Terveyspojat Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mika Lämsä on sitä mieltä, että soteuudistuksessa yksityiset toimijat pystyvät tekemään tarvittavia muutoksia nopeallakin syklillä.
vertaisempia kunnallisiin toimijoihin verrattuna ja tulisivat palvelun tuottajina enemmän esille. ”Raha voisi ohjautua tasaisemmin eri toimijoiden kesken, koska se luo alalle tervettä kilpailua.” Lämsän mielestä soteuudistus lisää parhaimmillaan yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä. ”Tarkoituksena on, että toiminta lähentää asiakassuhdetta. Me menemme asiakkaiden luokse eikä toisinpäin.” Lämsä haluaisi, että potilastietojärjestelmät olisivat uudistuksen myötä turvallisia ja kaikilla toimijoilla olisi niihin pääsy.
Alueellista palvelustrategiaa työstetään Alueellisesti laadittava palvelustrategia on Kolehmaisen mukaan todella tärkeä asiakirja. ”Palveluita parantaa
esimerkiksi se, että palveluseteleitä otetaan nykyistä enemmän käyttöön. Stategiaa työstetään parhaillaan. Yrittäjäjärjestön koollekutsuma, soteyrittäjistä koostuva verkosto pääsee kommentoimaan sen vaiheita”, Kolehmainen kertoo. Luonua kertoo, että yhteistyötä on viritelty pohjoisen alueen yrittäjäjärjestöjen kanssa. ”Toivon, että jatkossa kohdistettuja tietoiskuja olisi enemmän, koska ne ovat hyödyllisiä juuri omalle toimialalle.” Lämsä odottaa säännöllisempää tiedonsaantia, esimerkiksi tiedotteiden muodossa. ”Toivon myös, että Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ottavat jatkossakin suunnittelussa mukaan yksityisiä yrittäjiä. Molempien mielestä olisi mukavaa tavata kasvotusten eri toimijoita, kunhan koronatilanne hellittää.”
19
MAANANTAINA 22. HELMIKUUTA 2021
KOLUMNI
EU-ohjelmista tukea yritysten kehittämiseen
T
akana alkaa olla jo vuosi koronakriisin keskellä. Kriisi on koetellut sopeutumiskykyä ja meidän kaikkien jaksamista. Yksityinen sektori ja mikro- ja pkyritykset ovat ottaneet iskua vastaan. Julkinen sektori on osaltaan tarjonnut tukea yrityksille ja rahoitusta on kanavoitu useiden rahoitusinstrumenttien kautta. Koronakriisin hoitamiseen on valmisteltu EU-tasolla elvytyspaketti. Se koostuu useista rahastoista ja rahoitusohjelmista, jotka ovat parhaillaan valmistelussa. Ne tulevat kuluvan vuoden aikana tarjoamaan tukea elpymiseen ja uuden kasvun etsimiseen. Rahoitusta kohdistetaan myös Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan. Rahastoja ja rahoitusohjelmia valmistellaan Pohjois-Pohjanmaan liitossa ja ELY-keskuksessa.
Valmistelussa tehdään työtä, jotta varat tulevat kohdistetuksi maakunnassa parhaalla mahdollisella tavalla tukien yrittäjyyttä, työllisyyttä ja talouden elpymistä. Valmistelussa otetaan huomioon PohjoisPohjanmaan olosuhteet ja tarpeet. Mikro- ja pk-yritysten selviytyminen ja menestyminen ovat ohjelmissa keskeisessä roolissa. Merkittävä osuus rahoituksesta kohdistetaan suoriin yritystukiin ELY-keskuksen kautta. Pohjois-Pohjanmaan liiton rahoittamissa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa keskeisessä roolissa on maakunnan toimintaympäristön kehittäminen pk-yritystoiminnan kannalta suotuisalla tavalla. Olipa kyse vaikkapa konepajateollisuuden, matkailun tai biotalouden kehittämisestä, hankkeiden tulee vastata alueen elinkeinojen kehittämisen tarpeita.
Myös korkeakoulujen innovaatiohankkeiden tulee perustua maakunnan yritysten ja elinkeinojen kehittämistarpeisiin. Yrittäjien kannattaakin lähestyä esimerkiksi kuntia ja niiden kehittämisyhtiöitä ja tuoda esiin toimintaympäristön vaatimia kehittämistarpeita. Ensimmäisten joukossa käynnistyy REACT EU-rahoitus. Pohjois-Pohjanmaan potti on alustavien tietojen mukaan 29,4 miljoonaa euroa. Rahoitusta kohdennetaan Pohjois-Pohjanmaan koronatoimenpidesuunnitelman mukaisiin toimenpiteisiin. Suunnitelma valmisteltiin viime vuoden loppupuolella yhdessä maakunnan toimijoiden kanssa. REACT EU-rahoitus tulee hakuun jo maaliskuun aikana. Yritystukia maakunnassa on hyvin tarjolla, niitä on mahdollista hakea ELY-keskuksen kautta koko ajan.
Päivi Keisanen kehittämispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto
Parhaillaan valmistellaan myös uutta EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakautta 2021–2027. Pohjois-Pohjanmaan liitto koordinoi alueellista valmistelua Itä- ja Pohjois-Suomessa. Myös tässä ohjelmassa elinkeinoelämälähtöisyys on keskeistä. Uudella rahoituskaudella korostuvat myös ilmastotoimet ja tukea on tarjolla esimerkiksi uusiutuvan energian ja bio- ja kiertotalouden kehittämiseen. Uutena rahastona ohjelmaan valmistellaan parhaillaan oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, eli JTF:ää. Tämän rahaston toimenpiteitä kohdiste-
taan turpeen käytön vähenemisen aiheuttamiin aluetaloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin. Selvää on, että rahaston lisäksi tarvitaan kuitenkin myös kansallisia toimenpiteitä turvealan rakennemuutoksen tukemiseksi. JTF-valmistelussa tehdään yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien kanssa mm. alan yrittäjien kontaktoinnissa. Yrittäjiltä toivotaan aktiivista osallistumista, jotta rahaston toimenpiteet vastaisivat tarpeisiin niin hyvin kuin mahdollista. Uuden ohjelmakauden odotetaan käynnistyvän syksyllä 2021.
OUTLET MERKKIVAATTEITA TASAHINNOIN! Jääsalontie 20, Oulu (Limingantulli, vanha Temrexin myymälä). Avoinna ma-pe 9-17.
UUSI MYYMÄLÄ AVATTU OULUUN!
RAAHEN PALVELEVA TYÖVAATEMYYMÄLÄ! Pajuniityntie 27B,Raahe Avoinna ma-pe 8-16.
Jääsalontie 17, Oulu (Limingantulli). Avoinna ma-pe 7-18, la 10-16. VERKKO KAUPPA
TEMREX OY P. (08) 520 8919 | info@temrex.fi | www.temrextyovaatteet.fi
20
MAANANTAINA 22. HELMIKUUTA 2021
Paikallinen yrittäjä näkyville Oulun Yrittäjien puheenjohtaja Risto Huovinen ja varapuheenjohtaja Auli Lukkarila uskovat, että Tuttu Yrittäjä -projektin kautta paikalliset yritykset pääsevät verkostoitumaan ja kehittämään omaa yritystoimintaansa.
····
Mari Rytilahti, teksti Ester van Dam, kuvat
Oulun Yrittäjät aloitti vuosi sitten Tuttu Yrittäjä -projektin, jonka tarkoituksena on saada paikallisia yrityksiä verkostoitumaan keskenään sekä kuluttajia ostamaan paikallisten yrittäjien tuotteita ja palveluita. ”Tarkoituksena on tehdä paikallisia yrittäjiä tunnetuiksi”, sanoo Oulun Yrittäjien varapuheenjohtaja Auli Lukkarila. Oulun Yrittäjien puheenjohtaja Risto Huovinen kertoo, että projekti alkoi virallisesti tämän vuoden alussa, kun projektissa aloitti palvelupäällikkö. ”BusinessOulu on hankkeen suurin tukija. Se hallinnoi hanketta yhdessä meidän yrittäjäyhdistyksen kanssa”, Huovinen ja Lukkarila sanovat. Projektin johtoryhmään on kutsuttu edustajat BusinessOulusta, Oulun Liikekeskuksesta, Oulun Seudun Yrittäjänaisista ja Visit Oulusta. Johtoryhmä ohjaa yrittäjäyhteisön toimintaa. Johtoryhmä hyväksyy kuukausittain yrityksiä mukaan hakemusten perusteella. Yrittäjät saavat sertifikaatin, josta kuluttajat tunnistavat paikallisen yrittäjän.
Kaikki mukaan toimialasta riippumatta Ensimmäisen vuoden aikana on tarkoitus saada mukaan 300 yritystä ja seuraavana vuonna tuplata määrä. ”Mukaan
Yhdessä tekeminen lisää yrittäjien tunnettavuutta kuluttajien ja toisten yrittäjien keskuudessa.”
voivat tulla kaikki yrittäjät toimialasta riippumatta. Palvelua räätälöidään toimivaksi niin b2b- kuin b2c-yrittäjille”, Huovinen korostaa. Hankkeen verkkosivut avautuvat kevään kuluessa. Yritykset voivat hakea jäsenyyttä siellä olevalla lomakkeella. Tärkeimpänä kriteerinä on se, että yrityksen omistuspohja on 50 prosenttisesti paikallinen, toiminta vakiintunutta ja yritystoiminta tapahtuu Oulun alueella. Palvelupäällikö Minna Haapaniemi suunnittelee palvelukonseptia, ottaa yhteyttä yrityksiin ja vastaa yrittäjäyhteisön markkinoinnista. Alueen yrityksille on lähetetty kysely yritysten palvelutarpeiden ja mielipiteiden kartoittamiseksi. ”Projektissa on jo suunniteltu yhteistä markkinointi- ja mainonta-alustaa, yhteisiä tapahtumia, verkostoitumista ja koulutuksia”, Lukkarila kertoo. Tarkoituksena on, että kaikki yrittäjät pääsevät näkyville. Yhteisö tarjoaa myös pienille yrityksille aivan uudenlaisia mahdollisuuksia päästä esille. Kaikki yritykset kerätään yhteiseen jäsenrekisteriin, mistä kuluttajat ja toiset yrittäjät löytävät ne helposti.
Tuttu Yrittäjä tuo yrittäjät yhteen Yritysten moninaisuus tuo lukuisia etuja yhteiseen käyttöön. Huovisen mukaan Tuttu Yrittäjä -projektin kautta yritykset pääsevät verkostoitumaan ja kehittämään omaa yritystoimintaansa. Markkinointikin tapahtuu yhteisesti. ”Viime aikoina on ollut selvästi nähtävissä, että ihmiset haluavat ostaa paikallisten yrittäjien tuotteita ja suosivat kotimaista”, Huovinen sanoo. Projektin ydinajatus on se, että yrittäjät tekisivät yhdessä. Yhdessä tekeminen lisää yrittäjien tunnettavuutta sekä kuluttajien että toisten yritysten keskuudessa. Palvelut, kuten koulutukset pyritään hankkimaan paikallisilta yrittäjiltä. ”Paikallista osaamista tullaan hyödyntämään kaikin mahdollisin tavoin”, Lukkarila sanoo. ”Tarkoituksena on, että jos hanke onnistuu, mallia voidaan monistaa muillekin paikkakunnille”, Huovinen ja Lukkarila toteavat.
Oulun Yrittäjien varapuheenjohtaja Auli Lukkarila kertoo, että Tuttu Yrittäjä -projektin tarkoituksena on muun muassa hyödyntää paikallista osaamista kaikin mahdollisin tavoin.
Oulun Yrittäjät • Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien suurin paikallisyhdistys • Jäseniä noin 1400 • Oululaisten yrittäjien ja yritysten vaikuttamis- ja palvelujärjestö • Tekee töitä sen eteen, että Oulussa olisi parhaat mahdolliset edellytykset menestyksekkäälle yritystoiminnalle
• Ajaa yrittäjien asioita muun muassa vaikuttamalla erilaisissa työ- ja ohjausryhmissä sekä ottamalla kantaa paikallisia yrittäjiä koskeviin päätöksiin
• Edistää jäsenten verkostoitumis- ja bisnesmahdollisuuksia
järjestämällä säännöllisesti erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia Oulun Yrittäjien puheenjohtajan Risto Huovisen mukaan viime aikoina on ollut selvästi nähtävillä, että ihmiset haluavat ostaa paikallisten yrittäjien tuotteita ja suosivat kotimaista.
21
MAANANTAINA 22. HELMIKUUTA 2021
UTAJÄRVEN YRITYSPUISTO OY
Hiekka-aavikolta pohjoisen perukoille
MAINOS
Utajärven Mustikkakankaalla myhäilee tyytyväinen yrittäjä. Orasko Oy:n uusi saha käynnistyy ihan näillä näppäimillä ja tulevaisuus näyttää aikakauteen nähden valoisalta. Yrittäjänä taipaleelle mahtuu aina haasteita ja riskejä, mutta Hany Yacubille matka Egyptin kuumilta hiekka-aavikoilta Pohjois-Pohjanmaan pakkasiin sahayrittäjäksi on ollut kannattava oppikoulu.
Toimitusjohtaja Hany Yacub ja sahanjohtaja Olli Turunen
– Minä olen ollut yrittäjyyden tiellä nuoresta pojasta alkaen. Isäni oli yrittäjä ja sain olla mukana näkemässä ja kokemassa yrittäjyyttä, lopulta myös vastata yrityksen toiminnasta. Hany Yacub saapui Suomeen 2004 ja perusti perheen Varkauteen. Hän perehtyi puu- ja sahateollisuuteen ja ryhtyi välittämään suomalaista sahatavaraa kotimaahansa Egyptiin. ”Egyptissä suomalainen mänty on erityisen arvostettua. Maassa on 105 miljoonaa asukasta ja joka vuosi siellä rakennetaan 1½ miljoonaa asuntoa. Suomalaista petäjää halutaan käyttää niin talonrakennuksessa kuin huonekalujen valmistuksessa”, Yacub sanoo. Orasko Oy:n hallinto toimii Kuopiossa. Välityskaupan kautta saadut kontaktit ohjasivat Hany Yacubin tutustumaan myös Utajärven sahayrittämiseen, jonka johdosta hän päätyi vuonna 2017 ostamaan Utajärven Mustikkakankaan teollisuusalueelta kokonaisen sahatuotannon. Heti tuotannon ostettuaan Yacub lähti kehittämään sahan toimintaa. Kolmessa vuodessa Orasko Oy:n
Mustikkakankaalla aloittanut tytäryhtiö Haadex Oy:n kapasiteetti kasvoi kolminkertaiseksi, jonka johdosta Yacub päätti käynnistää uuden sahan rakentamisen. Uuden sahan, emoyhtiö Orasko Oy:n rakentaminen aloitettiin Mustikkakankaalla vuonna 2018. Juuri valmistunut sahalinja mahdollistaa nyt monipuolisemman sahatavaran tekemisen. Kun Haadex Oy:n tuotantovolyymi on noin 45 -50 000 m³ vuodessa, uuden sahalinjan kapasiteetti on 140 000 m³ vuodessa. ”Samanaikaisesti olemme kasvattaneet markkina-alueita. Meiltä lähtee sahatavaraa Oulun ja Kotkan satamien kautta muun muassa Egyptiin, Saudi-Arabiaan, Jemeniin, Eestiin, Latviaan, Liettuaan, Etelä-Koreaan ja Kiinaan”, Yacub kertoo. Utajärven saha työllistää tällä hetkellä 35 työntekijää, jonka lisäksi saha käyttää useita aliurakoitsijoita.
Utajärven Yrityspuisto ja kunta yrittäjän tukena Utajärvellä yrittäjien tukemiseen on panostettu monesta näkökulmasta. Kunta kuuntelee tarkoin yrittä-
jien toiveita ja pyrkii esimerkiksi asemakaavoituksessa ottamaan huomioon yritysten sijoittumisen edellytyksiä mahdollisimman sujuvasti ja tasapuolisesti. Kehittämismyönteisyys on sisältynyt kunnan arvoihin vuodesta 1991 lähtien. Innovatiivisuus, ennakkoluulottomuus ja suunnitelmallisuus sekä elinkeinojen, että asumisen kehittämisessä ovat Utajärven vahvuuksia. Kunnan veto-ja pitovoimaan on satsattu rakentamalla valokuituverkko. IT-yhteydet, mutta myös valtatien ja junaradan varsi suovat valtavan suuria etuja ja mahdollisuuksia niin kuntalaisten kuin yrittäjien arkeen. Utajärven Yrityspuisto Oy on Utajärven kunnan perustama teollisuuden ja elinkeinojen kehittämisyhtiö, joka kehittää alueen yritysympäristöä jatkuvasti ja luo edellytyksiä uusien yritysten syntyyn sekä tukee alkavien ja jo toimivien yritysten toimintaa. Yrityspuisto ei siis rahoita yrityksiä, mutta ahkeroi määrätietoisesti yritysten menestymisen puolesta. ”Kyllä täytyy sanoa, että ilman kunnan ja Yrityspuiston vahvaa tukea ja luottamusta en olisi uskaltanut ryhtyä sahan ostoon. Heidän ansiostaan sahalla on ollut mahdollisuus onnistua, kasvaa ja kehittyä. Olen suuresti kiitollinen kunnan ja Yrityspuiston väelle”, sanoo Yacub. ”Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Uuden sahan myötä voimme kehittää jatkojalosteita ja tavoitteena on myös kaiken puutavaran kuivaaminen Utajärvellä. Tähän asti puun kuivaus on hoidettu aliurakoitsijoilla ympäri Suomea”.
Teollisuusalue toteuttaa yrittäjien tarpeita Mustikkakankaan raskaan teollisuuden aluetta on kehitetty yhdessä alueella jo toimivien yrittäjien kanssa. Kunta näkee erittäin tärkeäksi mahdollistaa yrityksien kehittymisen ja laajentumisen edellytykset. Mustikkakankaan asemakaavaa on laajennettu kahdessa osassa ja uusia suuria tontteja muodostuu yli kaksikymmentä. Asemakaavassa mahdollistetaan alueella jo toimiva kiertotalous ja sen kehittyminen sekä huomiota kiinnitetään kiertotaloustuotteiden käyttöasteen nostamiseen ja hiiliviisauteen. Nykyinen Mustikkakankaan teol-
lisuusalue sijaitsee Oulu-Kajaani välisen valtatie 22:n ja rautatieyhteyden välissä, sopivan etäällä taajamasta. Valtatieltä Mustikkakankaan alueelle on suunniteltu uusi pääliittymä, joka lisää liikenneturvallisuutta suurten rekkojen kuljettaessa alueella syntyviä materiaalivirtoja. Uusi pääliittymä saadaan käyttöön vuonna 2022. Tulevaisuudessa Mustikkakankaan alueen nähdään kehittyvän entisestään ja yrityksien toivotaan löytävän toisistaan synergiaetuja. Pitkälle tähtäävissä suunnitelmissa alueen nähdään laajentuvan entisestään ja muun muassa rautatien sivuraidemahdollisuuksista on aloitettava keskustelut.
Uusi sahalinja käynnistyy näinä aikoina. Järeä pelkkahakkuri –pyörösahalinja mahdollistaa 16-35 cm tukkien sahaamisen.
UTAJÄRVEN YRITYSPUISTO OY jouheva päätöksenteko ja lupapolitiikka: paperiasiat kuntoon muutamassa päivässä maksuton ja mutkaton yritysneuvonta apuna liiketoimintasuunnitelmasta ja perustamistoimenpiteistä lähtien aktiivisesti kehitettävät, nykyaikaiset Mustikkakankaan ja Lämpötien teollisuusalueet työvoimaa hyvin saatavilla monipuolinen tonttitarjonta järkevään hintaan niin yrittämiseen kuin asumiseen koko kunnan alueelle rakennettu nopea valokuituyhteys Mustikkakankaan teollisuusalueella häiriötön sähkönsaanti omaa voimalinjaa pitkin sijainti rautatien ja valtatie 22:n varrella, hyvät yhteydet lentokentälle ja satamaan lyhyet välimatkat kaupunkeihin ja hyvät reitit myös Ruotsiin ja Venäjälle
22
MAANANTAINA 22. HELMIKUUTA 2021
Paikallisyhdistysten uudet puheenjohtajat esittäytyvät Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien viiteen paikallisyhdistykseen on valittu uudet puheenjohtajat. Teimme heille muutamia kysymyksiä ja koostimme esittelyjutun.
··
Anna Raudaskoski, teksti
SEPPO PEKKALA Haukiputaan Yrittäjät
1. Kuinka pitkä yrittäjäura
MIKA MATTILA Muhoksen Yrittäjät
sinulla on takanasi?
osa-aikaisena yrittäjänä 90-luvun puo1. Aloitin livälissä hevosenkengittäjänä. Vuonna 2004 aloitimme vaimoni kanssa perheyrityksen, jossa toimimme tällä hetkellä.
järjestöihminen. Olen toiminut aktiivisesti 2. Olen sekä Haukiputaan Yrittäjien että PPY:n jäsen-
foorumin jäsenenä. Luultavasti tämän vuoksi minut valittiin puheenjohtajan kunniatehtävään.
olla tasapuolinen jäsenistölle. Toivon 3. Haluan että kaikki jäsenet aktivoituisivat ja ottaisivat
osaa paikallisyhdistyksen toimintaan. Tällä hetkellä Haukiputaan Yrittäjien hallitus on aktiivinen ja tulemme hyvin toimeen keskenämme.
ottamaan kaikilla tavoin huomioon 4. Pyrin paikkakuntamme jäsenyritykset. 5. Toivon että kuntalaiset käyttäisivät paikallisten
2. Miksi haluat olla vetämässä paikallisyhdistystä? 3. Millainen puheenjohtaja aiot olla?
4. Miten aiot edistää oman paikkakuntasi yrittäjien asemaa?
5. Mitä parannettavaa on oman paikkakuntasi asenteissa yrittäjyyttä kohtaan?
on takana seitsemän täyttä vuotta 1. Minulla yrittäjyyttä. Yrittäjyyteen olen saanut jo oppia omilta vanhemmiltani. Kokemusta ja näkemystä yrittäjyydestä on siis pidemmältä ajalta.
vetämällä on 2. Paikallisyhdistystoimintaa mahdollisuus vaikuttaa yrittäjyyteen liittyvien asioiden, haasteiden ja hiljaisen tiedon esille tuomiseen. Parasta ja mielenkiintoista antia on verkostoituminen ja tutustuminen uusiin yrityksiin sekä yrittäjätarinoihin.
3. Aloitan järjestäytymisen ja toiminnan suunnittelun yhdessä hallituksen kanssa. Yritän olla läsnä yrittäjien arjessa ja olla yrityskenttää kuunteleva ja kannustava puheenjohtaja.
tärkeää tuoda esille yrittäjämyönteistä 4. On asennetta ja lisätä yrittäjien arvostusta. Yrittäjyyskasvatusta olisi hyvä lisätä kouluissa myös meidän paikkakunnallamme. Vuorovaikutus yrittäjien ja eri sidosryhmien kanssa on tavoitteena.
on useille yrittäjille elämäntapa ja pitkä5. Yrittäjyys jänteistä toimintaa, joka vaatii sitoutumista työhön. Tämän oivaltaminen ja toimintaympäristön luominen yrittäjämyönteiseksi luo hyvinvointia yritykselle, kunnalle ja kuntalaisille. Käytetään oman kuntamme yrityksien palveluita hyödyksi. Tehdään yhdessä kunnastamme houkutteleva kannattavalle yrittäjyydelle.
tajana. Tälle kaudelle minua pyydettiin puheenjohtajaksi. Haluan vaikuttaa kotikuntani elinvoimaan ja yrityksiin. Muhoksen Yrittäjien hallituksessa on äärimmäisen hyvä porukka.
olla tasapainoinen puheenjohtaja, ja ot3. Haluan taa kaikki paikkakuntamme yritykset huomioon, olivatpa ne paikallisyhdistysten jäseniä tai eivät. Pyrkimyksenäni on syventää jo hyvää yhteistyötä kunnan kanssa.
tehdä töitä sen eteen, että kunnan päättä4. Aion jät huomioisivat paikalliset yrittäjät päätöksenteossa ja ottaisivat heidät huomioon tarjouskilpailuissa.
on saanut aikaan sen, että paikalliset 5. Korona asukkaat ovat suosineet oman kunnan palvelui-
yrittäjien palveluja. Haukiputaalla on paljon pieniä kivijalkaliikkeitä, joita pitää vaalia. Sama toive koskee myös jäsenyrityksiä: käytetään mahdollisimman paljon paikallisia palveluja, jotta saadaan yrityksille lisää elinkaarta.
LEENA TÄHTI Kempeleen Yrittäjät
toiminut yrittäjänä yhteensä kymmenisen 1. Olen vuotta. kaksi edellistä kautta varapuheenjohtaja, ja 2. Olin puolet molemmista kausista toimin puheenjoh-
ta. Toivoisin, että kunta kävisi tarjouskilpailuissa markkinavuoropuhelua oman paikkakuntansa yritysten kanssa.
MAARIT HALONEN Pyhäjärven Yrittäjät
yrittäjänä aloitin jo vuonna 2006. 1. Toiminimi Osakeyhtiöksi yritykseni muuttui vuonna 2012.
jatkaa yhdessä tekemisen meininkiä 2. Haluan niin omalla paikkakunnallani kuin muidenkin yhdistysten kanssa yhdessä tehden.
olevani innostava ja rohkaiseva 3. Toivon puheenjohtaja. olemaan helposti lähestyttävissä. Toivon, 4. Pyrin että yrittäjät saisivat äänensä kuuluviin ja kertoisivat avoimesti, millaista toimintaa yhdistykseltä odottavat ja toivovat.
asia on kehittynyt paikkakunnallamme, 5. Moni mutta aina on kehitettävää. Pienellä paikka-
kunnalla toivoisi erityisesti, että hoksattaisiin miten tärkeä jokaisen pienikin ostos on paikalliselle yrittäjälle.
JUHA KALLIO Iin Yrittäjät
vuonna 2007 Ruskon automaalaamossa 1. Aloitin toisena osakkaana. Vuonna 2015 perustin Juhan Automaalaamon.
tarjottiin puheenjohtajan luottamus2. Minulle tointa, ja lähdin mielelläni mukaan. Opin tässä pestissä johtamista samalla itsekin. Puheenjohtajana johdan paikallisyhdistystä eri tavalla kuin omaa yritystäni. Oman yrityksen luotsaaminen on operatiivista, puheenjohtajana saan johtamiseen uusia ulottuvuuksia.
3. Aion olla rauhallinen ja vakaa puheenjohtaja.
Haluan luoda turvallisen ilmapiirin paikallisyhdistyksen toimintaan. Pyrkimyksenäni on, että jokainen paikallisyhdistyksen jäsen voisi kertoa ajatuksiaan ja ideoita yhdistyksen toiminnan kehittämisestä avoimesti.
on nostettava keskiöön Iissä. Aktivoi4. Yrittäjät malla kaikkia yrityksiä toivon, että saamme rakennettua tiiviimmän yhteyden jäsenten kesken. Tiivis ja aktiivinen yrittäjien verkosto on vaikutusvaltaisempi keskustelukumppani kunnan kanssa.
5. Iin kunta on kiinnostunut yrittäjistä, ja tukenut
yrittäjien toimintaa elinkeino-ohjelmilla. Tosin aina on parantamisen varaa. Kuten aiemmin mainitsin, kun saamme yrittäjäyhteisön toimimaan aktiivisesti, kunta kiinnostuu meistä enemmän.
23
MAANANTAINA 22. HELMIKUUTA 2021
Tuomo Ollilan matkailuyritys Sossonniemellä toimii etappipaikkana monelle moottorikelkka- ja huskysafarille.
Mökit täyttyvät, mutta vielä mahtuu Kuusamoon Koronapandemia synnytti kesällä ja syksyllä mökkivuokrauksen buumin, mutta jatkuuko sama suuntaus talvimatkailussa? Kuusamossa vuokraustilanne näyttää lupaavalta. Eniten kysytään perheille sopivia kohteita.
··
Anna Tilvis, teksti
Mitä Kuusamon vuokramökkibisnekselle kuuluu hiihtolomaviikkojen kynnyksellä? Tuomo Ollila Ollilan Lomamajat Oy:stä kertoo, että talven ja kevään mökkien vuokraustilanne näyttää lupaavalta. ”Aika paljon on jo myyty ja päivittäin tulee varauksia. Joulu oli loppiaiseen asti täynnä. Nyt on hiljaisempi hetki. Kun etelän hiihtolomat alkavat, mökit alkavat täyttyä.” Ollila toteaa, että bisneksen osalta korona-aikana on palattu vanhaan siten, että mökit ovat täynnä hiihtolomaviikkoina, juhlapyhinä ja lomaaikoina. ”Nyt majoitukset täyttyvät suomalaisista. Ulkomaalaisten ryhmät puuttuvat”, Ollila sanoo.
Talvella Rukan mökit suosiossa Kuusamon ja Rukan majoituspalveluja hoitavasta Proloma Oy:stä kerrotaan, että Etelä- ja Keski-Suomen hiihtolomaviikkojen ajaksi vuokramökit ovat jo hyvin varattuja. Jonkin verran löytyy vielä tilaa viikolle 10. ”Varauksia on hyvin pääsiäiseen saakka, mutta sen jälkeen yleensä vähän hiljenee. Hiihtokelit kuitenkin jatkuvat ja varauksia on huhti–toukokuun vaihteeseen saakka”, Riitta Wendelin kertoo.
Matkailun muutos • Tilastokeskuksen mukaan vuokramökkiyöpymiset lisääntyivät viime kesänä.
• Ajanjaksolla touko–elokuu yöpymisiä oli reilu miljoona, 1 112 000, noin neljänneksen enemmän kuin edellisenä vuonna.
• Kotimaisten matkailijoiden yöpymisissä oli kasvua 49
prosenttia. Ulkomaalaisten yöpymisissä oli vähenemistä 72 prosenttia.
• Heinäkuu nousi suosituksi mökinvuokrauksen kuukaudeksi.
• Eniten vuokramökkejä on Lapissa ja toiseksi eniten Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.
Proloman vuokraustilanne näyttää kohtuulliselta. Viime vuoteen nähden on pienoista kasvua. ”Eniten kysytään perheille sopivia kohteita. Talvella kysyntä painottuu Rukan alueelle ja kesällä taas kysytään järvenrantojen kohteita”, Wendelin sanoo. Prolomasta kerrotaan, että kesän suhteen on tehty jonkin verran ennakkovarauksia, mutta varaaminen tapahtuu yleensä lähempänä kesää. Vuokrausbuumi on näkynyt Olliloil-
la, ja viime kesäkausi oli 20 prosenttia parempi kuin aiemmin. Uutta oli se, että kotimaan matkailijat olivat liikkeellä lokakuun viimeisiin päiviin saakka. ”Kasvu tuli kesäsesongin ääripäistä. Kesän myynti on ollut vahva jo aiemmin ja kapasiteetti on ollut täynnä. Monet ovat hakeneet meidän tyyppistä rauhallista paikkaa. Paljon oli liikkeellä nuoria perheitä, jotka halusivat liikkua luonnossa, istua nuotiolla, kerätä marjoja ja sieniä”, Tuomo Ollila kertoo.
Yhteistyöverkosto on välttämätön Kokonaisuudessaan Ollilan yritys on kärsinyt ulkomaalaisten matkailijoiden puuttumisesta. Tärkeä osa toimintaa on yhteistyö safarijärjestäjien kanssa. Olliloiden paikka toimii majoitusta ja ruokailua tarjoavana etappina sekä moottorikelkka- että koiravaljakkosafareille. ”Tavallisena talvena nämä viikot pitäisi olla kiireimmät viikot.” Ulkomaalaisten puuttumisen takia ravintola- ja ohjelmapuolen myynti on minimissään. Ollilan lomamajat sijaitsee historiallisella Sossonniemen alueella. Merkkejä asutuksesta ja rantautumispaikoista on kivikaudelta saakka. Alue on aikoinaan ollut tärkeän Vienaan päin suuntauvan vesireitin varrella. Ennen suomalaisen asutuksen laajenemista seutua asuttivat saamelaiset. Alueen kaikki paikannimet ovat saamelaisperäisiä. Sossonniemeltä matkailijat hakevat hyviä hiihto- ja lumikenkäilymahdollisuuksia, Lomamajat on keskeisellä paikalla suhteessa merkittäviin kansallispuistoihin Oulankaan, Hossaan, Riisitunturille ja Iivaaraan, joihin on helppo tehdä päiväretkiä. ”Yhteistyöverkosto on laaja. Yksin täällä ei kukaan ole yhtään mitään”, Ollila toteaa.
24
MAANANTAINA 22. HELMIKUUTA 2021
Konkarit ja vasta-alkaja kertovat:
Mitä yrittäminen vaatii ja antaa?
Emmi Yrjänän nykyinen kasvatti on shetlanninponi Nella, joka on hänen kolmas oma poninsa.
Näkyvyyttä Facebookissa ja Instagramissa 23-vuotias Emmi Yrjänä päätti perustaa ensimmäisen ponitarvikkeiden verkkokaupan Suomessa
····
Anna Pesonen-Smith, teksti Ester van Dam, kuva
Ponionni Oy:n perustaja Emmi Yrjänä, 23, haaveili ponitarvikkeita myyvästä verkkokaupasta vuosien ajan, ennen kuin ryhtyi tuumasta toimeen pari kuukautta sitten. Hän oli itse tottunut tilaamaan tarvikkeensa ulkomailta. ”Suomestakin niitä saattoi löytyä, mutta ne voivat olla loppuunmyyty. Tarvikkeita piti tilata ripotellen ja maksaa jokaisesta paketista erikseen postikulut”, Yrjänä kuvailee lähtötilannetta. Yrityksensä Ponionnin Yrjänä perusti joulukuun 2020 alussa, mutta sen liiketoiminta alkoi tämän vuoden puolella. Yrjänä kertoo myynnin lähteneen liikkeelle paremmin kuin hän osasi odottaa. Ponionnin asiakaskuntaan kuuluu poniharrastajia, omistajia, vuokraajia, talleja sekä vanhempia, jotka hankkivat tarvikkeita lastensa harrastusta varten. ”Kaikkia, jotka ovat ponien kanssa tekemisissä”, Yrjänä tiivistää. YRJÄNÄ määrittelee itsensä poniharrastajaksi. Hänellä on yksi oma poni ja hänen siskollaan useampi. Ne kaikki asuvat Ruukissa siskosten vanhempien luona, missä on sopivat tilat. ”Aloitin ensin hevosharrastuksen noin 10-vuotiaana ja silloin ratsastus oli tärkeintä. Saadessani ensimmäisen ponini Pertin hurmaannuin täysin. Nykyisin olen liian iso ratsastamaan poneilla”, Yrjänä sanoo.
Ponit ovat hevosia pienikokoisempia, mistä selässä istujan tiukempi kokorajoitus johtuu. Yrjänälle merkittävintä nykyään on ponien hoito. ”Ne ovat ystäviä ja antavat tukea sekä turvaa. Oma nykyinen, nelivuo-
tias ponini on kuitenkin ajokoulutettu ja se myös varsoo kesällä.” YRITYKSEN parissa aikaa kuluu yllättävänkin paljon tuotekuvien tekemiseen ja niiden myyntisivustolle
Ponionni • PERUSTETTU: 4. joulukuuta, 2020.
Liiketoiminta alkoi tämän vuoden alusta.
• YRITTÄJÄ: Emmi Yrjänä, 23 vuotta. • KOULUTUS: Hevostenhoitajan perustutkinto,
Ruukin maaseutuopisto (nyk. Ruukin luonto- ja hevoskeskus), 2017 ja valjassepän perustutkinto, Ylä-Savon ammattiopisto, 2020.
• YHTEISTYÖ: Ponien hoitoon, ratsastamiseen ja
ajoon liittyvät tuotteet tilataan muualta Euroopasta, kuten Hollannista ja Ruotsista. Yrjänä myös itse valmistaa tarvikkeita mittatilaustyönä.
• MARKKINOINTI: Erityisesti sosiaalisen median kanavissa Facebookissa ja Instagramissa.
• PALAUTE: Kiitosta on yrittäjän mukaan tullut
nopeista toimitusajoista ja siitä, että kyseisenlainen verkkokauppa on ylipäänsä perustettu. Somen kautta yrittäjä on saanut asiakkailtaan kuvallisia viestejä, joissa tuotteita on käyttäjien yllä.
lisäämiseen. Aikaa hupenee myös verkkokaupan ja tuotevalikoiman markkinointiin. ”Tämän kokemuksen perusteella yrittäminen vaatii paljon aikaa ja mielenkiintoa. Toisaalta se antaa paljon, kun ihmiset löytävät poneilleen sopivia varusteita, saan myönteisiä palautteita ja niistä tulee hyvä mieli”, Yrjänä summaa. Toistaiseksi haastavinta on ollut Yrjänän mielestä asioidenhoito puhelimitse englanniksi ulkomaisten yhteistyökumppanien kanssa, kun hän tilaa tuotteita Suomen ohella Hollannista, Ruotsista tai Saksasta. ”Siihen piti ensin kerätä rohkeutta”, hän sanoo. YRJÄNÄ myös tekee itse muun muassa suitsia, otsapantoja, riimuja ja riimunvarsia mittatilaustyönä ja korjaa nahkavarusteita. Hevostenhoitajan tutkinnon lisäksi hän on opiskellut valjassepäksi. ”Nahkatöiden tekeminen on mukavaa ja mielekästä käsityötä. Harmillisesti aika on kuitenkin tiukilla, enkä ole hirveästi ehtinyt niitä viimeaikoina tehdä”, hän sanoo. Verkkokaupan perustamista hän suosittelee muillekin – jos on valmis istumaan pitkiä aikoja tietokoneen ääressä. Meneväiselle luonteelle istumatyö voisi olla hänen mukaansa vaikeaa. ”Sivua ei voi unohtaa yhdeksikään päiväksi. Toisaalta tuotteet liikkuvat vain arkena, joten lähetyksiä ei viikonloppuisin ole”, Yrjänä kertoo.
25
MAANANTAINA 22. HELMIKUUTA 2021
Eläimiä ei hoideta bisnes mielessä
Kukka- ja eläinpuisto Escurialin yrittäjäpariskunta Väinö Latvakoski (vas.) ja Veijo Vartiainen kiittelevät, että Limingan kunta on huomioinut heitä monella tavalla.
Limingassa sijaitseva Kukka- ja eläinpuisto Escurial oli ensin hehtaarin kokoinen tila ja mummonmökki Tyrnävällä 1980-luvun loppupuolella
····
Anna Pesonen-Smith, teksti Ester van Dam, kuvat
”Nukuimme itse mökissä melkein maapohjalla”, puhelias Väinö Latvakoski kertoo yrittäjäpariskunnan alkutaipaleesta. Omistajat Latvakoski, 79 ja Veijo Vartiainen, 62, ovat olleet 34 vuotta alalla. Vuonna 1993 Vartiaisen ja Latvakosken elämäntyö muutti Liminkaan nykyiseen olinpaikkaansa. Nimeksi tuli Escurial, sillä alueen nimi oli alkujaan Eskuri. ”Lisäksi harrastin nuorena laulantaa ja yhdessä aariassa kuningas Filip toinen kaipasi lepäämään vanhoilla päivillään Escurialin linnaan. Nimipäätös oli helppo”, Latvakoski kertoo. ESCURIALIN espanjankieliseen nimeen liittyy hauska sattuma, sillä espanjalaisten nuorten matkailijoiden ryhmä varasi sen perusteella majoituksen paikasta. ”He järjestivät espanjalaisen illan vuonna 2000 rakennetussa Linnakahviossa, joka herättää erityistä kiinnostusta asiakkaissa”, Latvakoski kertoo. Asiakkaat ovat liikkeelle saava voima työssä – samoin 467 eläintä, jotka vaativat päivittäisen tarkan hoitonsa. ”Omalta kohdaltani voin sanoa, että makaisin liikuntakyvyttömänä, jollei niitä olisi. Parasta on, että tämä työ on terapeuttista, ja eläimet ovat ystäviämme – välillä niitä viedään lääkärille kuin omia lapsia.” VAHINGOILTA Escurialissa ei ole säästytty, sillä esimerkiksi kolme vuotta sitten yrityksen rahavaroja
ryöstettiin keskellä kirkasta päivää. Tällöin omistajat itse olivat Oulussa asioimassa ja paikalla oli harjoittelijoita. ”Riistakameraan oli jäänyt varkaasta hyvät kuvat. Kuitenkaan tapausta ei saatu selvitetyksi, kun tekijä oli mahdollisesti ulkomailta tullut”, Latvakoski toteaa. Yrittäjäpariskunnan on haastavaa poistua tilalta yön yli, mutta näin he ovat toisinaan tehneet uusien eläinten hakureissuilla. Tällöin tilaa pitävät pystyssä tutut aiemmat harjoittelijat. Oman lisänsä työn haastavuuteen tuovat omistajien omat terveysongelmat ja iän karttuminen. Eläimet on hoidettava hyvin, olipa itsellä millainen päivä hyvänsä. LATVAKOSKEN mukaan koronavuosi on valitettavasti osittain vähentänyt elinkeinonharjoittajien keskinäistä ”kylähenkeä” ja lisännyt oman hyödyn tavoittelua. Samalla se osoittautui Escurialille kuin siunaukseksi – viime kesän sesonki oli menestyksekkäin koskaan. ”Autojonoja riitti, ja laajensimmekin alkusyksystä parkkipaikan kolminkertaiseksi. Odotamme tulevasta kesästä vastaavaa tietenkin koronatilanteesta riippuen.” Uusin investointi ovat 14 000 euroa maksaneet aurinkopaneelit, koska talvisin yhteen sähkölaskuun voi huveta koko eläkkeen verran euroja. Omistajat etsivät hiljalleen tilalleen jatkajaa, mutta kenelle tahansa elämäntyötä ei myydä. ”Pelkkä innostus ei riitä, vaan tärkeintä on sitoutuminen, sillä tästä työstä ei noin vain lähdetä.”
Kukka- ja eläinpuisto Escurial
Tästä työstä ei noin vain lähdetä.”
Tee unelmistasi totta yrittäjän starttipaketilla! MAKSUPÄÄTTEET ......... alk. 19,90 e/kk KASSAJÄRJESTELMÄT ... alk. 28,00 e/kk
Sopimusaika 1pv – 60kk!
• PERUSTETTU: Vuonna 1987 Tyrnävän puutarha ja lemmikkieläinpiha -nimellä.
• YRITTÄJÄT: Väinö Latvakoski, 79 ja Veijo Vartiainen, 62,
jotka ovat lisäksi elämänkumppanit. ”Avioliitto on helppo purkaa, tämä on hankalampi – vaikka joka toinen päivä ovet kyllä paukkuvat.”
• TAUSTAA: Latvakoski teki uransa musiikkiluokkien
opettajana Teuvo Pakkalan koulussa, minkä lisäksi hän on säveltäjä. Vartiainen on koulutukseltaan puutarhuri.
Kauttamme myös kattavat tietotekniikka-, kyberturva- ja tukipalvelut. Pyydä tarjous!
Meiltä helppokäyttöiset ja luotettavat kassa- ja verkkokaupparatkaisut. Kysy lisää!
• MUUTA: Puutarha- ja eläinpuistotoiminnan ohella yrittäjät pyörittivät 1990-luvulle asti kahta kukkakauppaa Tyrnävällä ja Oulun Maikkulassa.
• KEHITYSASKELIA: Escurialin maineikas Linnakahvio
perustettiin vuonna 2000. Koko alue kasvoi melkein tuplasti, kun yrittäjät ostivat vuonna 2007 Escurialin naapuritilan. Nykyisin 7,5 hehtaaria kattavalla alueella voi mm. majoittua ja ostaa puutarhakasveja, viimeisimpänä myös parkkipaikkaa on laajennettu kolminkertaiseksi.
Hiltusentie 23 A 3, 90620 OULU www.tekantti.fi • Puh. 010 323 5000
26
MAANANTAINA 22. HELMIKUUTA 2021
KYSYMYS & VASTAUS
Voiko yritys saada valtiolta korvausta sairausajalta maksetusta palkasta, kun työntekijä oli työkyvytön pahoinpitelyn seurauksena?
Markus Pöhö Asianajaja, varatuomari Asianajotoimisto Pöhö Oy
Rikosvahinkolain perusteella korvausta voi saada valtiolta, jos työntekijä on rikoksen johdosta ollut työkyvytön. Työnantajalle korvataan palkka, joka on maksettu henkilövahingon kärsineelle työkyvyttömyysajalta. Korvaus on enintään 125 € / pvä. Korvausta on haettava Valtiokonttorilta kolmen vuoden kuluessa siitä, kun rikosta koskevassa korvausasiassa annettiin lainvoimaiseksi tullut tuomio, tai, jos asiaa ei ole käsitelty tuomioistuimessa, kymmenen vuoden kuluessa rikoksen tekemisestä. Kor-
vausoikeutensa varmistamiseksi työnantajan tulee kohtuullisin toimin pyrkiä saamaan oikeutensa vahingonkorvaukseen tuomiolla vahvistetuksi rikoksentekijää kohtaan. Hakemukseen liitetään korvausasiassa annettu tuomio sekä selvitys työkyvyttömyydestä ja työkyvyttömyysajalta maksetusta vahingoksi jäävästä palkasta. Jos asiaa ei ole käsitelty tuomioistuimessa, hakemukseen liitetään jäljennös esitutkintapöytäkirjasta tai muu selvitys vahinkotapahtumasta.
VASTAUS
VA H V I S TA M M E
VA I K U TA M M E
V E R KOSTO I M M E
Kuinka pärjätä koronaväsymyksessä? Taivallus vuoden päivät kestäneen koronakriisin kanssa näyttäytyy tänä päivänä työelämässä väsymyksenä niin koronan vuoksi muuttuneisiin arjen käytäntöihin (hygienia ja maskin käyttö), työn toteuttamisen muutoksiin (etätyö, -tapaamiset), muuttuneisiin toimintaympäristöihin ja markkinoihin. Väsymys voi ilmetä muun muassa koronan terveydellisten riskien vähättelynä, työmotivaation laskuna, innottomuutena, maskien ja käsien pesun unohteluna. Tässä vaiheessa ota aikaa itsellesi, tunnista turhautumisesi, hankalat tunteesi ja nimeä niitä. On okei elää ja olla niiden kanssa. Jos ei ole, jaa ajatuksiasi ja tunteitasi toisten ihmisten kanssa. Vaikuta niihin asioihin, joihin koet voivasi vaikuttaa tällä hetkellä. Tee sellaisia asioita, jotka voivat viedä sinua tai yritystäsi eteenpäin sekä luoda tulevaisuutta. Muun muassa PPY:n kautta voit saada tukea
Jaana Leino työnohjaaja, perhe- ja paripsykoterapeutti. Muutosmatka
VASTAUS
omaa psyykkistä jaksamistasi varten alan yrittäjältä. Pidä edelleen lempeästi huolta tärkeimmästä menestystekijästäsi, itsestäsi.
Voiko yritystilojen vuokraa alentaa? Yrityksemme toimii vuokratiloissa. Vuokrasopimus on määräaikainen. Koronan vuoksi asiakkaita ei ole entiseen malliin. Toimintamme on tappiollista. Tilannetta helpottaisi, jos vuokraa alennettaisiin. Mikä neuvoksi?
Älä jää yksin.
Määräaikaista vuokrasopimusta ei voi irtisanoa. Asiakkaiden vähentyminen koronaan liittyvien syiden vuoksi ei ole vuokranantajan vika. Sen vuoksi vuokralainen ei voi purkaakaan sopimusta. Harvoin käytetty keino voisi olla se, että vuokralainen vaatisi oikeutta selvittämään vuokran kohtuullisuuden. Kynnys vuokran kohtuullistamiseen on korkealla. Korkein oikeus on vuonna 1994 ottanut kantaa voimakkaan matalasuhdanteen vaikutukseen (KKO 1994:96). Ratkaisussa vuokraa ei kohtuullistettu. Pidän erittäin epätodennäköisenä, että tuomioistuin alentaisi vuokraa koronasta johtuvan kysynnän laskun perusteella. Tilanne on hankala sekä vuokralaisen että vuokranantajan kannalta. Jos vuokralainen tekee konkurssin, uusia vuokralaisia ei taida
olla jonossa, ei ainakaan samalla vuokratasolla kuin aikaisemmin. Suosittelen neuvotteluratkaisua.
Juha Ryynänen Asianajaja, oikeustieteen tohtori, Oulu
VASTAUS
Tee hyvä päätös ja tule mukaan Yrittäjiin. Yrittäjän elämään mahtuu iloa ja haasteita, menestystä ja menetyksiä. Me Yrittäjät olemme turvanasi – olit sitten yksinyrittäjä, työnantaja, vasta-alkaja tai vanha konkari. Vahva verkostomme halki Suomen varmistaa, että mahdollisuutesi yrittää ovat parhaat mahdolliset. Älä jää yksin. Yhdessä me olemme enemmän. Y R I T TA J AT. F I /A L A J A AY K S I N
Oy
045 344 3326 pirjo.vaarala@verojalaki.fi I www.verojalaki.fi
27
MAANANTAINA 22. HELMIKUUTA 2021
SOMESSA Raahen työllisyyden kuntakokeilun valmistelussa on edetty vauhdikkaasti. Asiakaspalvelu käynnistyy sitten maaliskuun alussa. MAIRE MÄKI
Raivokasta latuhuumoria: Rivakka naishiihtäjä ohitti tyttäreni Keskuspuiston sunnuntailadulla ja huuteli kannustavasti ”Hyvin menee!”. 10-vuotias purskahti nauruun ja huuteli takas tsempit: ”Sama täällä!”
Hallituksen PohjoisSuomeen kohdentamalla lisäbudjetin suojelurahalla suojellaan nyt ensimmäiset vanhat metsät. Upeita kohteita Kuusamosta! JENNI PITKO
JUHA MIIKKULAINEN
Jos nyt jotain jäi webinaarista mieleen, niin soteuudistus tarvitaan. Sitä on syytä korjata NYT ja jatkossa. Palvelustrategia on yksi tärkeimpiä soteasiakirjoja ja ilman kunnon panostuksia palveluseteleihin soten tavoitteissa onnistuta.
Perheenisä Manu haastaa meidät levittämään positiivista koTonavirusta nujertaaksemme koronan. Jaetaan Manun viestiä yhdessä! MIKKO KINNUNEN
Kuntavaaleissa ei ole kyse hallituksen jatkosta, vaan kuntalaisten palveluista. Lähipalvelut on turvattava. Hallituksessa ollaan rakentamassa isänmaata, ei puolueen kannatuksen takia. Niin kauan kuin hallitus tekee hyvää politiikkaa, siellä kannattaa pysyä.
MARJO KOLEHMAINEN
Oli kunnia olla mukana kommentoimassa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien Kasvun suunta -kyselyä yrittäjänäkö-kulmasta, JOSKIN tiedostan, että meidän yritys Kuulu kuuluu niihin poikkeuksellisiin yrityksiin, joiden liikevaihto kasvoi viime vuonna koronasta huolimatta. JONNA MUURINEN
PEKKA AITTAKUMPU
Toiminimiyrittäjät joutuvat maksamaan koronatukia takaisin ELYn virheen vuoksi. Näin ei yksinkertaisesti voida toimia. Raha on pakko hyvittää yrittäjille, tai en halua nähdä seurauksia. MIIA MARJANEN
Henkilökunnan säännöllinen kouluttaminen ja osaamisen kehittäminen on tärkeässä roolissa myös sisälogistiikassa. Automaatio hoitaa jo paljon asioita, mutta siellä missä ihmistä tarvitaan, on hänestä syytä pitää entistä parempaa huolta. TIINA TALALA
Joko syntyvyyden lasku ja muuttotappiot olisivat takanapäin Pohjois-Pohjanmaalla?
Erinomainen kysymys pohdittavaksi meille esimiehille: ”Miten muotoilemme meidän etätyökulttuuriamme siten, että se tukee työhyvinvointia ja sitä kautta tuottavuutta?”
Jännä logiikka: pikku lapsen hoitaminen kotona ei ole työtä, mut kun lapsi viedään toiseen rakennukseen, se muuttuu työksi ...
PAULI HARJU
TIINA GALLÉN
ARTO TAHKOLA
?ELTl?å.låKOVåLålNEN OY Peltipaja Kovalainen Oy on pitkään alalla toiminut rakennusten peltitoimittaja ja -asentaja, joka tarjoaa luotettavaa ja laadukasta työtä niin pieniin kuin isoihinkin kohteisiin. Teemme kaikenlaisia rakennuspeltejä asiakkaan toimittamien mittojen mukaan, tarvittaessa myös asennettuna.
Piipunpellit ◆ Reunapellit ◆ Harjapellit Päätyräystäspellit ◆ Takaneduspellit Ikkunapellit ◆ Ovipellit ◆ Jiiripellit Huopakaton reunalistat Katkaisulista ja seinällenostopelti Gneissikuja 7, 90620 Oulu • 040 869 9291
juuso.haipus@peltipajakovalainen.fi
www.peltipajakovalainen.fi
Toimitko yrittäjänä tai suunnitteletko yritystoimintaa? Naturpolis Oy:n yrityskehittäjät auttavat ja tukevat yrityksen perustamisessa, liiketoiminnan käynnistämisessä ja toiminnan muutostilanteissa. Kuusamon yrityskehittäjä Jaakko Iso-Möttönen 040 834 4707 jaakko.iso-mottonen@naturpolis.fi Taivalkosken yrityskehittäjä Ari-Matti Toivonen 0400 921 953 ari-matti.toivonen@naturpolis.fi
Kevään 2021 webinaari-sarja Avoimet ja maksuttomat kaikille yritysrahoituksesta, juridiikasta ja omistajanvaihdoksista kiinnostuneille. Ilmoittautumiset Lyytissä tai sähköpostitse: matti.koivisto@yrittajat.fi tai paula.pihlajamaa@yrittajat.fi
naturpolis.fi
23.2. klo 9.00–11.00 Rahoitus pähkinänkuoressa
lyyti.in/Rahoitus_pahkinankuoressa_2296
18.3. klo 18.00–19.30 Raapaisu juridiikkaan lyyti.in/Raapaisu_juridiikkaa_3005
13.4. klo 18.00–19.30 Yritys ostoslistalla lyyti.in/Yritys_ostoslistalla_9898
28
MAANANTAINA 22. HELMIKUUTA 2021
Samalla tämä lisää perheen parissa vietettyä aikaa, kun voi suoraan töistä jäädä salille.”
N Rentin yrittäjä Juha Riipi sanoo, että yrityksen tiloihin rakennettu kuntosali on samalla panostus yleiseen työhyvinvointiin. Taustalla treenaamassa työkaverit Mikko Ervasti ja Ari Lukinmaa.
Korona toi oman kuntosalin N Rentin väki rakensi yrityksen tiloihin kuntosalin, josta myös yrittäjä Juha Riipi on saanut uuden harrastuksen.
”Eihän tätä olisi ilman työntekijöitä” Aluksi tehtiin iso pintaremontti lattian uusimista myöten. Pintatyöt tehtiin itse, mutta sähkötöissä käytettiin alan ammattilaisia. Kuntosalin puo-
Kahdesti viikossa kimppatreenit Kuntosali on vapaasti työntekijöiden käytettävissä aina päivän päätteeksi. Tiistaisin ja torstaisin pidetään kimppatreenit. N Rent Oy:llä on Oulussa Riipin lisäksi neljä työntekijää. ”Samalla tämä lisää perheen parissa vietettyä aikaa, kun voi suoraan töistä jäädä salille eikä tarvitse illalla enää erikseen lähteä kotoa treenaamaan.
Varmaan tämä lisää myös yleistä viihtyvyyttä ja motivaatiota työpaikalla”, Riipi arvelee. Yrittäjä itse on löytänyt kuntosaliharrastuksen uudestaan sitten nuoruusvuosien. Työkaverit antavat tarvittaessa mielellään ohjausta. ”Käyn kahdesti viikossa töiden jälkeen salilla ja joskus viikonloppuisinkin, jos ei ole muita suunnitelmia. Ikää on kuitenkin kohta 60, joten ei tämä harrastus ainakaan haitaksi ole. Selkävaivatkin ovat tämän myötä loppuneet.”
R ITTÄJ Y –
– HARRAS TAA – S –
Kun korona alkoi viime keväänä sulkea kuntosaleja, oululaisen henkilönostimia ja kurottajia vuokraavan yrityksen, N Rent Oy:n aamupalaverissa nousi ajatus omasta treenipaikasta. Samalla se olisi panostus yleiseen työhyvinvointiin, jotta työntekijät pysyisivät jatkossakin kunnossa. ”Ehdotin, että jos minä satsaan välineisiin, niin tehdäänkö porukalla henkilökunnalle oma sali”, yrityksen toimitusjohtaja Juha Riipi kertoo. Työntekijät olivat enemmän kuin mielellään valmiita talkoisiin. Kuntosalia alettiin puuhaamaan tilaan, jossa oli aiemmin maalattu henkilönostimien koreja ja tehty muutakin huoltoa. Nämä työt ulkoistettiin paikalliselle yrittäjälle. ”Ensin ajattelin, että vuokrattaisiin tila ulkopuoliselle, mutta veikkaan, että koronan takia se ei olisi ollut kovinkaan hyvä idea. Ajattelin, että työyhteisö hyötyy eniten, kun otetaan tila työterveydelliseen käyttöön.”
lelle tuli myös omat vessa- ja suihkutilat. Lähes kaikki kuntosalilaitteet hankittiin käytettyinä kuntosaleilta, jotka olivat koronan takia lopettaneet toimintansa tai laittaneet muuten myyntiin osan laitteista. Laitteita tuli Helsingistä saakka. ”Rahallinen satsaus kuntosaliin oli noin 12 000 euroa. Toki vielä lämmityskulut lisää kuluja, mutta kyllä se sen arvoista on.” Kuntosalia jo entuudestaan harrastaneet työntekijät olivat yrittäjän mukaan isona apuna siinä, mitä laitteita kannattaa ostaa. Työntekijät hankkivat välineitä myös omalla kustannuksellaan. ”Eihän tätä kuntosalia olisi ilman työntekijöitä. Tämä ei siis ollut yksistään yrittäjän panostus”, Riipi painottaa.
Ä–
··
Maija Pylväs, teksti ja kuva
ARJA –
N Rent Oy • Vuokraa henkilönostimia Oulun ja Espoon toimipisteiden
kautta kaikkialle Suomeen. Toimii osana Nostokonepalvelu Oy:n yritysryhmää.
• Tarjoaa myös ammattitaitoista kaluston huoltopalvelua sekä järjestää yrityskohtaisesti henkilönostimien ja trukkien käyttökoulutusta.
• Oulussa on yrittäjän lisäksi neljä työntekijää. Myös Vaasassa ja Espoossa on työntekijät.
29
MAANANTAINA 22. HELMIKUUTA 2021
PARHAAT PALVELUT Erikoishammasteknikko
VARASTO- JA TEOLLISUUSKALUSTAMISEN
PETRI HEIKKINEN
asiantuntija palvelee paikallisesti
Oulu
Selaa kuvastoa www.toimitilakaluste.fi
• Proteesit • Pohjaukset
UUSI KUVASTO 2021
• Korjaukset • Hammassuojat
Tilintarkastus | Veroneuvonta | YritysjärjestelYt
Tuokko Oulu, Sepänkatu 20, 90100 Oulu
• Veteraanien KELA-korvaus • Myös rahoituksella!
Kari Knuuttila, KHT p. 040 450 8523, kari.knuuttila@tuokko.fi Saija Väisänen, HT p. 040 458 9241, saija.vaisanen@tuokko.fi
Rautatienkatu 10, 90100 Oulu - p. 0400 272 560 - www.veliheikkinen.fi
ITSENÄINEN POHJOISSUOMALAINEN
Koulutettu suomalainen jäsenkorjaaja • Koulutettu hieroja
• Tilintarkastus • Erityistilintarkastukset • Verokonsultointi • Yritysjärjestelyt • Erikoistoimeksiannot • Yrityskaupat Anne Karppinen-Salonpää, HT ..040 068 7900 Kirsi Kontro, HT ....................... 050 66 851 Jari Nurkkala, KHT ................ 040 540 6154 Janne Pesonen, HT ..............050 405 2515 Simo Salonen, KHT .............. 040 558 2480 Timo Salonen, KHT ................040 742 5975
Intolog Oulu Oy Hiltusentie 27, 90620 Oulu Puh. 020 778 0860 I www.intolog.fi
Jari Sipilä
Kari Salonpää, HT ........040 068 7321 Marja Hentunen, HT .....050 406 3888 Miika Nurkkala, KHT .....045 135 0992 Mika Kemppainen, HT...040 020 4490 Juha Isopahkala, HT .......040 708 4187
– Selkä – Niska – Hartiat
JS Selkäasema Haukipudas p. 040 587 9410 • Välitie 1, Haukipudas www.jasenkorjaaja.com
www.pstilintarkastus.com Kirkkokatu 5, OULU
Palvelemme verkossa 24h www.toimitilakaluste.fi
Oulun seudun vanhin alan yritys
KettuMäki Oy
Rakentamisen laatua jo yli 50 vuotta Rakennusliike Sorvoja Oy Oulaistenkatu 23 L 5 86300 OULAINEN Puh. +358 8 473 810
• Seulotut kivet, sepelit, hiekat ym. • Suursäkeissä myös kaikki lajit.
www.sorvojaoy.com Rakentamisen laatua jo yli 50 vuotta
Puh. 0400 960 829/Mika toimisto@kettumaki.fi www.kettumakioy.fi
Rakennusliike Sorvoja Oy | Oulaistenkatu 23 L 5, 86300 OULAINEN | Tel. +358 8 473 810 | rakennusliikesorvojaoy@sorvojaoy.com | www.sorvojaoy.com
Seuraava Yrittäjälehti ilmestyy ma 29.3.2021
Varaa mainostilaa!
Metallimyynnin ja konepajapalveluiden ammattilainen Oulussa
Annariitta Nousiainen • 040 766 9402 annariitta.nousiainen@kalevamedia.fi
Lumijoentie 8 • p. 050 381 8006 • palametalli.fi
LEIPOMO
AUTOKORJAAMO
KAMPAAMO
VERKKOKAUPPA
LEIPOMO
LEIPOMO
AUTOKORJAAMO
VERKKOKAUPPA
KAMPAAMO
AUTOKORJAAMO
VERKKOKAUPPA
LähilauantaiLähilauantai Lähilauantai 20.3.2021 20.3.2021
20.3.2021
HAUKIPUDAS I II I KEMPELE I KIIMINKI I KUIVANIEMI I KUUSAMO I KÄRSÄMÄKI I LIMINKA I LUMIJOKI I
I HAUKIPUDAS I II I KEMPELE I KIIMINKI I KUIVANIEMI I KUUSAMO I KÄRSÄMÄKI I LIMINKA INEN I OULU I OULUNSALO I PUDASJÄRVI I PYHÄJOKI IHAAPAVESI PYHÄJÄRVI I RAAHE I SIIKAJOKI I SIIKALATVA I MUHOS II OULAINEN I OULU I OULUNSALO I PUDASJÄRVI I PYHÄJOKI I PYHÄJÄRVI I RAAHE I SIIKAJOKI I TAIVALKOSKI I TYRNÄVÄ I UTAJÄRVI I VAALA I VIHANTI YLI-II I YLIKIIMINKI I
TULE MUKAAN!
TAIVALKOSKI I TYRNÄVÄ I UTAJÄRVI I VAALA I VIHANTI I YLI-II I YLIKIIMINKI I
HAAPAVESI I HAUKIPUDAS I II I KEMPELE I KIIMINKI I KUIVANIEMI I KUUSAMO I KÄRSÄMÄKI I LIMINKA I LUMIJOKI I
TULE MUKAAN!
MUHOS I OULAINEN I OULU I OULUNSALO I PUDASJÄRVI I PYHÄJOKI I PYHÄJÄRVI I RAAHE I SIIKAJOKI I SIIKALATVA I TAIVALKOSKI I TYRNÄVÄ I UTAJÄRVI KUKKAKAUPPAI VAALA I VIHANTI I YLI-II I YLIKIIMINKI I RAVINTOLA
TULE MUKAAN!
KUKKAKAUPPA
RAVINTOLA
KUKKAKAUPPA
RAVINTOLA
#lähilauantai #ostapieneltä #kuntavaalit2021 #eikuntaailmanyrityksiä
#lähilauantai #ostapieneltä #kuntavaalit2021 #eikuntaailmanyrityksiä
Yrittajat.fi/lahilauantai
Yrittajat.fi/lahilauantai
#lähilauantai #ostapieneltä #kuntavaalit2021 #eikuntaailmanyrityksiä
Yrittajat.fi/lahilauantai
30
MAANANTAINA 22. HELMIKUUTA 2021
Tervetuloa uudet jäsenet!
Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Isokatu 4, 90100 Oulu puh. 010 322 1980 www.ppy.fi
Haapaveden Yrittäjät ry
Limingan Yrittäjät ry
Hammaslääkäri Iita Hämäläinen
SK Koneurakointi Oy Jenni Hintsala Oy Uusitalo Riku Katsastus Team Oy/Liminka
Haukiputaan Yrittäjät ry Aimi Oy
Iin Yrittäjät ry
Marjo Kolehmainen
toimitusjohtaja 050 5277 288 marjo.kolehmainen@yrittajat.fi
Sähkö ja lämpö Karjalainen Ensiapukoulutus Hanna-Maaria Sähköasennus Mäenpää & Leminen Oy AML GYM Projektipalvelu Vengasaho Klasila Group Oy
Kempeleen Yrittäjät ry Rejo Honka-Kipsa Oy
Kiimingin Yrittäjät ry Kirsi Anttila
järjestöpäällikkö 0500 685 148 kirsi.anttila@yrittajat.fi
Hyvinvoitasko Inspector Finland Oy Ravintola Tikankontti Oy Kiimigin Kiekko-Pojat ty
Kuivaniemen Yrittäjät ry Tmi Ville Kehus
Kuusamon Yrittäjät ry
Jorma Inkeröinen
jäsenkoordinaattori 050 430 9553 jorma.inkeroinen@yrittajat.fi
Arkkitehtitoimisto Hannu Hiltula Oy Opdeco Oy Hierontapalvelu Karoliina Leinonen T:mi Kerttu Lehtoaho
Muhoksen Yrittäjät ry Vaihtopenkillä StenkkaPuu JHM-Service Oy Kuljetus J. Pieniniemi Oy Koskelta Oy Pitopalvelu Kati Parviainen
Oulaisten Yrittäjät ry Animore consulting Oy J3 Koulutuspalvelut Hierontapalvelu Hyvä Olo Timanttiunelmia
Oulun Yrittäjät ry Impulssi Valmennus Oy Yoga Feenix Stoorila Mari Korpela Company Sah-Ko Oy LVI Pohjanpojat Oy Kuljetus MN Heikkinen Oy Fysioterapia Nina Sevander ProRakenne Oy Kuljetus Jaakko Ikonen Ky Oy Neurosonic Finland ltd Oppimista johtamassa
Veltor Oy Tilitoimisto ja konsultointi J. Luoma Työkalutori Oy Liikuntavieteri oy Anne Rumpunen Rauta-Pajala Oy / K- Rauta Äimärautio Anrak Oy Sähkö-Install Tmi Krementor Oy Psykoterapeutti Paula Mällinen IP-Heikkilä Oy Tiifix oy AutOulu Oy Aktor Oy OuluToitiimi Oy Avartajat Oy Lysander Oy Brightplus Oy Jatuli Games Hammasklinikka Sirius Oy Lastenvaateliike Jasmin Hielo Oy Aquator Oy
Oulunsalon Yrittäjät ry
Milla Raappana
koordinaattori 050 395 9877 milla.raappana@yrittajat.fi
Sari Reinikainen-Laine yhteyspäällikkö
0500 686 174 sari.reinikaine-laine@yrittajat.fi
Mari Viirelä
Projektipäällikkö palvelut kasvuyrittäjille 050 4777 280 mari.viirela@yrittajat.fi
Juha Väyrynen
hankinta-asioissa apua yrittäjille, yhteistyökumppani juha.vayrynen@yrittajat.fi p. 040 5343 932
Raahen Yrittäjät ry RanTom Ky Erconitum Oy Traktoripalvelut Hänninen Oy Raahen Terästuote Oy RaxaNiska Ky Liftlink Oy
Siikajoen Yrittäjät Ry Ponionni Oy MiMec 3D
Tyrnävän Yrittäjät ry Rakennusliike Virkkala Oy Matwex Oy Dansmed Oy Jukka Junes Consulting Oy JH-Weld Ky Tyrnävän Viherpalvelut Ky FieldRock Oy
Utajärven Yrittäjät ry Jokivarren fysioterapia Reija Saarenpää
Pudasjärven Yrittäjät ry
Vaalan Yrittäjät ry
Kollaja Galleria Oy FysioKV Kalusteasennus Tuohimaa Oy YoDi Ravintolat Oy/Ravintola Merita
Tmi Kolme Aittaa
Paikallisyhdistykset ja puheenjohtajat
kehityspäällikkö
omistajanvaihdokset 050 4399 808 paula.pihlajamaa@yrittajat.fi
Vyöhyketerapia Maarit Pakanen Pyhäjärven Metsäpalvelu Avoin Yhtiö
Superkatsastus Oy
Mikäli et ole vielä jäsenyrittäjä, tee hyvä päätös ja liity Yrittäjiin
Paula Pihlajamaa
Pyhäjärven Yrittäjät ry
SENIORIJÄSENET Hilkka Eskelinen
www.yrittajat.fi/liity
2021 ALUEELLISET
kumppanuudet ja jäsenedut ELISA Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toiminta-alueen yhteyshenkilöt: Mikko Juutinen p. 0500 226 225, Johannes Laitila p. 050 3813 522, elisa.fi/yrittajaedut.
Haapaveden Yrittäjät ry
Lumijoen Yrittäjät ry
Siikajoen Yrittäjät ry
Paavo Pyy p. 044 578 8273 paavo.pyy@kotinet.com haapaveden@yrittajat.fi
Jari Myllynen p. 0400 688 447 jari.myllynen@perustuspalvelu.fi lumijoen@yrittajat.fi
Kirsi Kivioja p. 050 346 1069 kirsi@mainosdraivi.fi siikajoen@yrittajat.fi
Haukiputaan Yrittäjät ry
Muhoksen Yrittäjät ry
Siikalatvan Yrittäjät ry
Seppo Pekkala p. 040 7594 502 seppek@windowslive.com haukiputaan@yrittajat.fi
Mika Mattila p. 040 7451 211 mikamattila4@gmail.com muhoksen@yrittajat.fi
Petri Jarva p. 040 551 5785 petri.jarva@gmail.com siikalatvan@yrittajat.fi
Iin Yrittäjät ry
Oulaisten Yrittäjät ry
Taivalkosken Yrittäjät ry
Juha Kallio p. 040 3529 215 juha.kallio@juhanautomaalaamo.fi iin@yrittajat.fi
Niko Ahvenlampi p. 050 4073 372 niko.ahvenlampi@navasahko.fi oulaisten@yrittajat.fi
Pasi Kivimäki p. 0400 585 038 pr.kivimaki@gmail.com taivalkosken@yrittajat.fi
Kempeleen Yrittäjät ry
Oulun Yrittäjät ry
Tyrnävän Yrittäjät ry
Leena Tähti p. 044 9704 952 leena.tahti@hotmail.fi kempeleen@yrittajat.fi
Risto Huovinen p. 0400 584 510 risto.huovinen@stemma.fi oulun@yrittajat.fi
Mikko Kukkohovi p. 040 557 0361 mikko.kukkohovi@suomenekotalot.fi tyrnavan@yrittajat.fi
Kiimingin Yrittäjät ry
Oulunsalon Yrittäjät ry
Utajärven Yrittäjät ry
Sipe Åqvist p. 040 8681 278 sipe@goarctic.fi kiimingin@yrittajat.fi
Mira Sovijärvi p. 040 750 9699 mira.sovijarvi@sovipihat.fi oulunsalon@yrittajat.fi
Markku Juntunen p. 0400 283 172 markku.juntunen@utanet.fi utajarven@yrittajat.fi
KIDE HOTEL BY ISO-SYÖTE Pohjois-Pohjanmaan
Kuivaniemen Yrittäjät ry
Pudasjärven Yrittäjät ry
Vaalan Yrittäjät ry
Ari Kaakkuriniemi p. 050 441 3121 info@kaakkuriniemi.fi kuivaniemen@yrittajat.fi
Tommi Niskanen p. 040 555 3639 tommi.niskanen@k-supermarket.fi pudasjarven@yrittajat.fi
Esa Karjalainen p. 0400 584 612 esa68.karjalainen@gmail.com vaalan@yrittajat.fi
yritystoiminnan kaikissa vaiheissa. Yrittäjä, ota yhteyttä järjestöyhteyshenkilö: Aluejohtaja Sami Heikkilä Nordea Pohjois-Suomi, Yritysalue Kirkkokatu 6, 90100 Oulu, p. 0207 2470 59, p. 050 5364 984 sami.heikkila@nordea.com, www.nordea.fi
Kuusamon Yrittäjät ry
Pyhäjoen Yrittäjät ry
Vihannin Yrittäjät ry
Mika Haataja p. 040 199 0202 mika.haataja@kxp.fi kuusamon@yrittajat.fi
Toni Kippola p. 044 596 3054 toni.kippola@rautalantila.fi pyhajoen@yrittajat.fi
Leena Koskela p. 050 3594109 koskela.leena@outlook.com vihannin@yrittajat.fi
Kärsämäen Yrittäjät ry
Pyhäjärven Yrittäjät ry
Yli-Iin Yrittäjät ry
Pasi Mikkola p. 08 771 408, 0400 708 149 pasi.mikkola@k-market.com karsamaen@yrittajat.fi
Maarit Halonen p. 044 2915 554 arjenavuxi@gmail.com pyhajarven@yrittajat.fi
Pentti Niemelä p. 0400 282 899 koneurakointi.p.niemela@gmail.com yli-iin@yrittajat.fi
Limingan Yrittäjät ry
Raahen Yrittäjät ry
Ylikiimingin Yrittäjät ry
Minna Rautio p. 040 717 7612 minna@videcam.com limingan@yrittajat.fi
Kirsi Ylisirniö p. 044 033 6687 kirsi.ylisirnio@arlia.fi raahen@yrittajat.fi
Henna Parkkinen p. 040 580 4619 henna.parkkinen@windowslive.com ylikiimingin@yrittajat.fi
FENNIA Kysy etua: myyntijohtaja Esa Ikonen,
yrittäjäpalvelut p. 010 503 5811, 0400 901 008 tai fennia.fi/suomenyrittajat.
FENNOVOIMA Ota yhteyttä: p. 020 757 9200 pyhajok@fennovoima.fi, www.fennovoima.fi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö ELO Alueen yhteyshenkilö: Elo yhteyspäällikkö Niko Lassila p. 040 674 4460.
K-SUPERMARKET Kiimingin K-Supermarket Ateria,
Oulaisten K-Supermarket, K-Supermarket Liminganportti, K-Supermarket Tyrnävä. 5% alennus Suomen Yrittäjien jäsenkortilla tietyistä tuotteista. Eduista lisää: ppy.fi > Palvelut > Jäsenedut
KALEVA MEDIA Jäsenyrittäjä saa veloituksetta yhden kuukauden lukuoikeuden Kalevan eri printti- ja digilehtien yhteen kestotilaukseen. Lisäksi UUDET asiakkaat ja jäsenet saavat 100 € etusetelin käytettäväksi Kalevan eri printti- ja digilehdissä julkaistavaan mainontaan, jonka mediakortin mukainen yhteenlaskettu hinta on vähintään 200 €. Annariitta Nousiainen, p. 040 766 9402, annariitta.nousiainen@kalevamedia.fi Yrittäjien jäsenille jäsenetuna joka toinen yö –20%. Varaukset kidehotel@isosyote.com
NORDEA Oulun yrityskonttorista löydät apua
NORWEGIAN Prosentuaaliset alennukset lentoihin!
Aktivoi etu! Sonja Almtorp Oberrauch p. +46 725 85 58 95 tai Sonja.Almtorp.Oberrauch@norwegian.com
OSAO OSAOn Työelämäpalvelut p. 040 141 5320 www.osao.fi/palvelut-tyopaikoille SANOMA MARKKINOINTI ROUTA Etu jäsenille. Radiokampanjan spottituotanto veloituksetta. Verkkomainonnan aineistotuotanto -50%. Kysy lisää: Pekka Ryynänen, pekka.ryynanen@markkinointirouta.fi, p.050-4017707 Katso myös ppy.fi > Palvelut > Jäsenedut
SUOMEN KESKUSVARAAMO Majoitusedut tarjouskohteissa – Kalajoki, Syöte, Ruka ja Ylläs –10 % listahinnoista! Tiedustelut: keskusvaraamo@kalajoki.fi tai p. 08 4694 449 JOY - OULUN YLIOPISTO Yrittäjä ole yhteydessä,
Jatkuvan oppimisen yliopisto, Pekka Jääskö, pekka.jaasko@oulu.fi, p. 040 566 7856, www.oulu.fi/joy/
31
MAANANTAINA 22. HELMIKUUTA 2021
JÄSENYRITTÄJÄN maksuttomat puhelinneuvontapalvelut LAKIASIAT JA YRITYSJURIDIIKKA
ASIANTUNTIJAPALVELUT
Toimistot vastaavat juridiikan kysymyksiin. HUOM! Erityisalat mainittu toimistoittain.
Berggren Oy Ab Oulu p. 010 227 2100, oulu@berggren.fi.
Asianajotoimisto Antti Myllymäki Oy p. 08 556 1000, 0440 800 268, toimisto@anttimyllymaki.fi Työ-, rikos- ja vahingonkorvausoikeus, yrityssaneeraukset ja oikeudenkäynnit. – www.anttimyllymaki.fi –
Asianajotoimisto Botnia Oy – Oulu, Helsinki, Raahe p. 0207 797 500 toimisto@botnialaw.fi • Sopimusjuridiikka, yritysjärjestelyt, oikeudenkäynnit, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, julkiset hankinnat ja työoikeus. – www.botnialaw.fi –
Asianajotoimisto Castrén & Castrén Oy – Oulu puh. 08-571 6600 • asianajotoimisto@castren.org • Työoikeus, sopimusoikeus, oikeudenkäynnit, yrityskaupat, vero-oikeus, yritystoimintaan liittyvä perhe- ja perintöoikeus, palvelu myös englanniksi. – www.castren.org – Asianajotoimisto Ferenda Norden Oy AA Reima Raappana oulu@ferenda.fi p. 020 778 9580, Hallituskatu 11 A 7, 90100 OULU • asunto-osakeyhtiöja rakentamisen lakiasiat, kansainvälinen kauppa, työ- ja perintöoikeusasiat ja oikeudenkäynnit. – www.ferenda.fi –
Asianajotoimisto Harri Lämsä Oy – Kuusamo
p. 040 737 9546, asianajaja@harrilamsa.fi – www.kurikkalamsa.fi –
Asianajotoimisto Isoluoma Oulu, Oulainen, p. 08 534 7700, toimisto@isoluoma.fi •Työoikeus, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, sopimusoikeus ja muu liikejuridiikka. – www.isoluoma.fi –
Asianajotoimisto Juha Ryynänen Oy p. 0400 120 230 • oikeustieteen tohtori, kauppat ieteiden lisensiaatti, varatuomari. • Rakentamisen ja kiinteistöjen lakiasiat sekä yrityskaupat. – www.juharyynanen.fi –
Asianajotoimisto Jussi Laaka Oy Oulu, Raahe, Helsinki • p. 010 841 9900. Sopimusjuridiikka ja yritys järjestelyt, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, julkiset hankinnat, työoikeus ja oikeudenkäynnit. – www.laaka.fi –
Asianajotoimisto Kivijärvi & Lepoluoto Oy AA Altti Lepoluoto toimisto@lepoluoto.fi p. 08 220 611 Pakkahuoneenkatu 17 A 3, 90100 Oulu, Sovionkatu 10, 92100 Raahe, Savisilta 1, 84100 Ylivieska • julkiset hankinnat ja hankintaoikeus, sopimusoikeus, työoikeus, yhtiöjärjestelyt ja yrityskaupat sekä maksuvaikeudet ja maksujärjestelyt. – www.lepoluoto.fi –
Asianajotoimisto Pöhö Oy Oulu p. 050 4414538, markus@poho.fi • Vakuutusoikeudelliset asiat, työoikeus, rikos- ja riita-asiat – www.poho.fi –
Ernst & Young Oy Yhteyshenkilö: VT, KTM Antti Korkeakivi p. 040 570 6908 antti.korkeakivi@fi.ey.com • Yritysjärjestelyt, arvomääritykset,tuloverotus, sopimusoikeus, työoikeus, julkiset hankinnat ja muu liikejuridiikka. – www.ey.com/fi –
KPMG Oy Ab p. 020 760 3483 • Liikejuridiikka, sopimukset, työoikeus, oikeudenkäynnit, yritysjärjestelyt. – www.kpmg.fi –
Talenom Konsultointipalvelut Oy Matti Eilonen, p. 0207 525 212, matti.eilonen@talenom.fi • Yritysjärjestelyt sekä yhtiö-, vero-, sopimus- ja työoikeus. – www.talenom.fi –
Talvea Oy p. 050 525 9586, petteri.ruotoistenmaki@talvea.fi • Yritysten tilintarkastukset, verokysymykset, sopimusjuridiikka, sukupolvenvaihdokset, yritysjärjestelytja –kaupat sekä yritysten arvonmääritykset. – www.talvea.fi –
PricewaterhouseCoopers Oy Johanna Ylianunti 040 630 9337 johanna.ylianunti@pwc.com • Yhtiö-, vero- ja sopimusoikeus, yritysjärjestelyt ja -kaupat sekä sukupolvenvaihdokset. Anne Hirsiniemi 40 759 2950 anne.hirsiniemi@pwc.com • Työoikeus (ml. oikeudenkäynnit), tietosuoja, työturvallisuus ja yritysjärjestelyt – www.pwc.fi –
Jäsenneuvonta puhelimitse maksutonta jäsenyrittäjille!
JÄSENALENNUS
– 10%
TOIMEKSIANNOSTA !
2021 Kumppanit
•Täyden palvelun IPR-talo. Palveluihimme kuuluvat mm. patentteihin, tavaramerkkeihin, mallisuojaan ja muuhun IPR:ään liittyvät suojaamis-, sopimus- ja riidanratkaisuasiat. – www.berggren.eu –
GST Graafinen Studio p. 08 312 1540 info@graafinenstudio. com • Visuaalinen ja mainonnan suunnittelu, internet-sivut, kirjamuotoiset julkaisut, jäsenneuvonta, jäsenalennus -10 % toimeksiannosta – www.graafinenstudio.com – Muutosmatka Jaana Leino T:mi Jaana Leino, p. 040 9317 212, jaana.leino@muutosmatkajl.fi • Perhe- ja pari psykoterapeutti (Valvira, Kela). Ensimmäinen tapaaminen (45 min.) ilmainen PPY:n jäsenyrityksille. Työnohjaus, päihdetyö, pari- ja perheterapia. – www.muutosmatkajl.fi –
Sepontytär Oy Kirsi Paldanius kirsi@sepontytar.fi p. 358 500 580 921 •Yksilötyönohjaus sekä tiimi-, ryhmä- ja työyhteisön työnohjaus sekä työyhteisösovittelu. Epidemia-aikana tiimi- ja ryhmätyönohjaus toteutetaan videoneuvotteluna (asiakkaan käyttämä sovellus tai Zoom). Maksimi ryhmäkoko videototeutuksessa on 10 henkilöä. Yksilötyönohjaus voidaan toteuttaa videoneuvottelun lisäksi puhelimitse. Normaalitilanteessa ohjaukset toteutetaan asiakkaan tiloissa. – sepontytar.fi – Northern dimension - Kotirintama Ky Petri Luukkonen pete@vercco.fi, p. 0400 300 552 • Verkkokaupan käynnistykseen liittyvä neuvonta: liiketoiminnan ratkaisut, toteuttamistavat, sopi vimmat toteuttajat sekä sähköisen digimarkkinoinnin toteutus. Verk kokaupan sovittaminen muuhun liiketoimintaan. Yrityksen kasvun ja kannattavuuden parantamisen hankkeiden rahoitushaku ja toteutus.
Ilosta Minna Koivula työnohjaaja STOry, toimintaterapeutti minna.koivula@ilosta.fi p. 050 511906 • Yksilötyönohjaus, ryhmätyönohjaus, hyvinvointivalmennus. Koronaepidemian aiheuttaman poikkeustilanteen ja henkisen kuormituksen takia palvelut ovat maksuttomia PPY:n jäsenyrityksille kesäkuun 2020 loppuun saakka: Videoneuvottelu/puheluohjaus max 3 ohjauskertaa/yritys. – www.ilosta.fi – Tilitoimisto Y-Tili Oy Teuvo Välikangas, KTM, yritysneuvojan EAT p. 040 766 9476, info@y-tili.fi • Taloushallinnonpalvelujen yleisneuvonta. Aloittavien yritysten rahoitus-, vakuus-, lomakeym. neuvonta. – www.y-tili.fi – Tulevaisuuden Kasvupolut Oy p. 040 834 0809, antti.karjula@kasvupolut.fi • Yritysten kokonaisvaltainen kehittämistyö: yritysten kuntokartoitus ja kehittämissuunnitelmat. Erityispainopisteenä myynnin ja markkinoinnin kehittäminen sekä yrityksen kasvu ja kansainvälistyminen. Vientiverkostot Pohjois-Ruotsin ja Norjan alueella. – www.kasvupolut.fi – Aluekummi Risto Luttinen p. 0400 689 563, email risto.luttinen@pp.inet.fi • Yrityskummit on valtakunnallinen järjestö, joka koostuu joukosta vahvan ja monipuolisen yritystaustan omaavia ammattilaisia. Kummit auttavat kasvavia yrityksiä niiden haastavissa kehitysvaiheissa, tukevat, sparraavat ja ohjaavat yrittäjää veloituksetta. – www.yrityskummit.fi –
Juviset Oy Jukka Vitikka, p. 0500 890 360, jukka.vitikka@juvitrade.fi • yrityksen tervehdyttäminen (kannattavuus- ja rahoitusneuvonta) • yrittäjä itsensä ja henkilöstön johtajana • yrittäjän sparrauskumppani yrittäjän ja yrityksen elinkaaren eri vaiheissa – jukka@juviset.com –
Jere Seikkala, p. 041 4323018, jere.seikkala@gemic.com • Liiketoimintaympäristön analyysi ja uusien mahdollisuuksien tunnistaminen muuttuvassa ympäristössä (erityisesti COVID-19 myötä) • Olemassa olevan liiketoiminnan vahvistaminen, kehittäminen ja suojaaminen toimintaympäristön muutoksilta • Uusien liiketoiminta-alueiden ja -mallien tunnistus. • Palveluiden ja palveluportfolion kehitys. • Markkinointi- ja brändistrategia – www.gemic.com –
OMISTAJANVAIHDOKSET YRITYS JÄRJESTELYT, YRITYSKAUPAT, VEROKYSYMYKSET, ARVONMÄÄRITYKSET MCon Partners Oy Ane Ahnger, p. 040 556 11 30, ane.ahnger@mconpartners.com • Yrityksen rahoitusaseman arviointi, terveyttäminen, rahoituksen suunnittelu ja toteuttaminen. Talousjohtaminen ja liiketoiminnan kehittäminen. Yritysjärjestelyt. Sopimusjuridiikka ja omistaja- ja sukupolvenvaihdokset ja verokysymykset. Tuotantotalous, teknologia, markkinat ja kansainvälistyminen. Pohjois-Suomen Tilintarkastus Oy Simo Salonen, KHT p. 040 558 2480 simo.salonen@tilisalonen.fi
PohjoisPohjanmaan Yrittäjien jäsenenä: Sinulla on mahdollisuus alentaa merkittävästi kuluja hyödyntämällä valtakunnallisia ja alueellisia jäsenetuja. Alueelliset kumppanuudet näkyvät myös yhteistyönä erilaisissa tilaisuuksissa, tapahtumissa ja koulutuksissa.
JÄSENEDUT ALUEELLISET: Jäsenedut
www.ppy.fi >Palvelut >Jäsenedut Koulutukset ja tilaisuudet
www.ppy.fi
>Palvelut >Koulutukset ja tilaisuudet
JÄSENYRITTÄJÄN maksuttomat päivystyspalvelut LAKIMIESPÄIVYSTYS
Pääsääntöisesti lakimiehet päivystävät parillisina keskiviikkoina syyskuun alusta toukokuun loppuun Yrittäjien toimitiloissa Isokatu 4, Oulu. Varaa aika: ppy@yrittajat.fi
OMISTAJANVAIHDOSOPASTUS Varaa aika: paula.pihlajamaa@yrittajat.fi
HANKINTANEUVOJA
Varaa aika juha.vayrynen@yrittajat.fi
VALTAKUNNALLISET: yrittajat.fi/jasenedut-2021 ppy.fi #YrittäjäjyysOnPoP
PUHELINNEUVONTA
Jäsenyrittäjille SY:n jäsennumerolla, kaikilta asiantuntijoilta ma–pe toimistoaikana.
Tutustu ja hyödynnä etusi!
32
MAANANTAINA 22. HELMIKUUTA 2021
on Jokainen ostos
Pidetään yhdessä p hjoisen puolta! Katso teot: sydänpohjoissuomelle.fi Tahdomme jokapäiväisillä teoillamme varmistaa, että pohjoinen on paras paikka elää. Osuuskaupan tuotot palautetaan aina pohjoisen alueen ja paikallisten ihmisten hyväksi. Siksi jokainen pienikin ostos Arinassa on sydän tykkäys ja bonusta Pohjois-Suomelle.
Sinulle, minulle, meille.
SE O N SE OS UUSTO IM IN N AN VO IM A.
Markkinointi ei ole lottoa. Ja siksi lottoakin markkinoidaan.
Pohjoisen henkisen ja taloudellisen kasvun vireyttäjä yli 120 vuoden ajan. Autamme yrityksiä kasvamaan kokonaisvaltaisen markkinoinnin keinoin ainutlaatuista paikallis- ja asiakasymmärrystämme hyödyntäen. Katso lisää www.kalevamedia.fi/yrityksille