Jääkärien jalanjäljillä Kainuun selkosilla

Kuvat: Eemeli Lappalainen

Kainuun metsien kätköistä löytyy Metsähallituksen ylläpitämä Jääkärin polku, joka on osa historiallista Jääkäriliikkeen itäistä etappitietä. Hyrynsalmen ja Suomussalmen kuntien rajalla sijaitseva Saarijärven aarnialue on ollut niin jääkäriliikkeen kuin tervanpoltonkin tyyssija. Erämainen aarnialue piilopirtteineen oli Saksan koulutuskentille vuosina 1916–1917 pyrkiville jääkäreille tärkeä levähdyspaikka. Harvojen teiden ja polkujen korpi sopi hyvin Jääkäriliikkeen salattuun sotilasoperaatioon.

Vuoden 1914 venäläistämisohjelma herätti Helsingin opiskelijapiireissä ajatuksen kansannoususta, mikä johti Jääkäriliikkeen syntyyn ja liki kahden tuhannen suomalaisen jääkärikoulutukseen Saksassa. Jääkärikoulutukseen lähtijät matkasivat alkuun Merenkurkun ja Torniojokilaakson etappireitin kautta Ruotsiin, mutta venäläisten katkaistua läntisen reitin Hallan Ukko J. A. Heikkinen – kainuulainen liikemies, maanviljelijä, kansanedustaja ja aatteen mies – organisoi muiden Jääkäriliikkeen voimahahmojen kanssa Kainuun maastojen kautta itäisen etappireitin.

Hallan Ukko kannatti vankkumattomasti suomalaista itsenäisyysliikettä ja majoitti itäisen etappireitin kautta jääkäreitä Hallan päärakennuksessa. Tosin vaaran uhatessa jääkärit joutuivat pakenemaan Hallan Ukon rakennuttamaan salaiseen kalasaunaan – Saarijärven piilopirttiin, joka on edelleen paikoillaan. Halla toimi jääkärivärväyksen itäisen etappitien keskuksena.

Hallan Ukko perusti vuonna 1924 lähelle Hallan taloa Löytöjoen varteen tervatehtaan. Löytöjoen tervatehdas jatkoi toimintaansa aina vuoden 1939 syksyyn, jolloin talvisota lopetti tuotannon. Jääkärin polku poikkeaa Löytöjoen tervatehtaan jäänteillä, joita on kunnostettu 2000-luvulla ja alueella on runsaasti tervanpolton pienteollisesta valmistuksesta kertovia infotauluja.

Jääkärin polku on helppokulkuinen rengaspolku metsien ja soiden muodostamassa erämaassa. Jos joskus matka käy Kajaanista pohjoiseen, niin yhden päivän voi varata Suomen historian merkkipaikkoihin tutustumiseen. Huomionarvoista on, että Saari-

Saarijärven keskellä sijaitsee Jääkärisaari piilopirtteineen. Hallan Ukko rakensi pritin kalasaunakseen vuonna 1915. Jääkärit käyttivät pirttiä piilopaikkanaan karatessaan heitä jahtaavilta santarmeilta vuosina 1916-1917.

järven saaressa sijaitseva Jääkäripirtti on lukittu ja siellä vierailusta on sovittava erikseen.

EEMELI LAPPALAINEN Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistys ry:n jäsen

Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistys on avoin kaikille jääkäriperinteistä ja jääkärien elämäntyöstä kiinnostuneille henkilöille. Yhdistyksen tarkoituksena on vaalia ja ylläpitää Jääkäripataljoona 27:n muistoa ja henkistä perintöä sekä vaalia pataljoonan syntyyn vaikuttaneita ihanteita.

Jääkärien muistomerkissä on teksti: ”Tällä paikalla seisseen Hallan talon isäntäväen Juho ja Lici Heikkisen Jääkäriliikkeen hyväksi suorittaman uhrautuvan työn muistoksi pystytti Hallan Säätiö tämän paaden”.