MAKSUKYVYTTÖMYYS – YRITYS VELKOJANA JA VELALLISENA
MAKSUKYVYTTÖMYYS – YRITYS VELKOJANA JA VELALLISENA Risto Koulu | Heidi Lindfors
KAUPPAKAMARI
© 2021 Helsingin Kamari Oy/Helsingin seudun kauppakamari ja tekijät 2., uudistettu painos ISBN 978-952-246-665-5 (painettu kirja) ISBN 978-952-246-666-2 (Ammattikirjasto) Kannen suunnittelu: Lumimarja Terttu Rönkkö Taiton suunnittelu: Maria Mitrunen Sivunvalmistus: Keski-Suomen Sivu Oy Hansaprint 2021
SISÄLLYS
9
ESIPUHE 2. PAINOKSEEN
11
ESIPUHE 1. PAINOKSEEN
13
LYHENTEET
16
KIRJOITTAJATIEDOT
17
ALKUSANAT
JOHDANTO 21
1
VELKASUHTEET 23 LUOTTOYHTEISKUNNASSA
1.1
VELKASUHTEIDEN SYNTYMINEN 23
1.2
MAKSUKYVYTTÖMYYDEN OIKEUDELLINEN SÄÄNTELY 26
Sisällys
5
2
PERUSRATKAISUJA 33 MAKSUKYVYTTÖMYYDEN ONGELMAAN
2.1
RAHAKSI MUUTTAMINEN VAI MAKSUKYVYN PALAUTTAMINEN? 33
2.2
YKSI VAI USEAMPI INSOLVENSSIMENETTELY? 39
3
PERINTÄ, LUOTTOTIEDOT 43 JA VAKUUS
3.1
PERINTÄLAINSÄÄDÄNTÖ 43
3.2
LUOTTOTIETOLAINSÄÄDÄNTÖ 54
3.3
MAKSUN SAAMINEN PANTISTA 61
4 INSOLVENSSIMENETTELYT 63 PÄÄPIIRTEISSÄÄN 4.1
YLEISKUVAUS: ULOSOTTO 63
4.2
YLEISKUVAUS: KONKURSSI 65
4.3
YLEISKUVAUS: YRITYKSEN SANEERAUS 69
4.4
YLEISKUVAUS: YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELY 74
VARSINAINEN OSA 77 5 KONKURSSI
6
79
5.1
KONKURSSIMENETTELYN PÄÄPIIRTEITTÄINEN KULKU 79
5.2
KONKURSSIIN ASETTAMINEN 84
5.3
KONKURSSIN VELKASELVITTELY 92
5.4
KONKURSSIN OMAISUUSSELVITTELY 98
5.5
KONKURSSIN PÄÄTTYMINEN 104
Sisällys
109
6
YRITYKSEN SANEERAUS
6.1
SANEERAUSMENETTELYN PÄÄPIIRTEITTÄINEN KULKU 109
6.2
SANEERAUSMENETTELYN HAKEMINEN 115
6.3
SANEERAUSMENETTELYN ALOITTAMINEN 119
6.4
OHJELMAEHDOTUKSEN LAATIMINEN 126
6.5
VELKOJIEN ÄÄNESTYS 133
6.6
SANEERAUSOHJELMAN VAHVISTAMINEN 136
6.7
SANEERAUSOHJELMAN TOTEUTTAMINEN 139
6.8
KONKURSSI SANEERAUSAIKANA TAI SEN JÄLKEEN 145
7
YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELY
7.1
YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELYN PÄÄPIIRTEET 148
7.2
VELKAJÄRJESTELYN ALOITTAMINEN 150
7.3
MAKSUOHJELMAN LAATIMINEN JA VAHVISTAMINEN 160
7.4
MAKSUOHJELMAN VAIKUTUKSET 165
8 ULOSOTTO
148
170
8.1
JOHDANTO 170
8.2
ULOSOTTOVIRANOMAINEN 176
8.3
ULOSOTTOMIES LAINKÄYTTÄJÄNÄ 178
8.4
ULOSOTTOPERUSTEET 179
8.5
ULOSOTTOASIAN VIREILLETULO 182
8.6
MAKSUKEHOTUS JA MAKSUAIKA 185
8.7
ULOSMITATTAVAN OMAISUUDEN ETSIMINEN JA
TIETOJEN HANKINTA 186
8.8 8.8.1 8.8.2 8.8.3 8.8.4
ULOSMITTAUS 189 Ulosmittauksen toimittaminen 189 Ulosmittauksen kohteena oleva omaisuus 190 Palkan ulosmittaus 192 Elinkeinotulon ulosmittaus 194
Sisällys
7
8.9 8.9.1 8.9.2 8.9.3 8.9.4
ULOSMITATUN OMAISUUDEN MYYNTI 195
8.10
VAROJEN JAKO JA TILITYS 201
8.11 8.11.1 8.11.2 8.11.3 8.11.4
MUUTOKSENHAKU ULOSOTOSSA 202 Ulosoton oikeussuojajärjestelmä 202 Ulosottomiehen tekemä itseoikaisu 203 Ulosottovalitus 204 Täytäntöönpanoriita 206
9
Pakkomyynti 195 Omaisuuteen kohdistuvien vaateiden selvittäminen 196 Pakkohuutokauppa 197 Vapaa myynti 199
209
LOPUKSI
213
LIITTEET
217
ASIAHAKEMISTO
8
Sisällys
ESIPUHE 2. PAINOKSEEN
Siinä missä monen muun tuotteen ja palvelun kysyntä kiihtyy talouden vahvoina aikoina, insolvenssi- eli maksukyvyttömyysasioissa tiedon tarve korostuu talouden syöksyessä alaspäin. Tätä tekstiä kirjoitettaessa maailmaa koettelee alkuvuodesta 2020 yllättäen puhjennut koronakriisi, jonka lopullinen kesto ja vaikutus talouteen ovat vielä epäselviä. Selvää on kuitenkin jo nyt, että useiden yritysten näkymät ovat viimeisen vuoden aikana olennaisesti heikentyneet ja maksukyvyttömyysongelmat ovat kasvussa. Oikeata ja ajantasaista tietoa lakisääteisistä maksukyvyttömyysmenettelyistä tarvitaan sekä velallis- että velkojatahoilla. Kyse ei ole pelkästään ohjeista velkojen perimiseen, vaan velallisenkin on syytä olla selvillä esimerkiksi yrityssaneerausmenettelyn edellytyksistä ja kulusta, jotta lain tarjoamat selviytymiskeinot eivät jää hyödyntämättä. Alan lainsäädäntöön on myös tehty viime aikoina muutoksia, joilla halutaan antaa hengähdysaikaa yrityksille pandemiasta selviytymiseen. Nyt on taas aika kiittää teoksen kirjoittajia, insolvenssioikeuden suvereeneja asiantuntijoita, prosessioikeuden professori emeritus Risto
Esipuhe 2. painokseen
9
Koulua ja insolvenssioikeuden yliopistonlehtori Heidi Lindforsia, jotka ovat päivittäneet tärkeän teoksensa. Kirjan on ansiokkaasti toimittanut Leena Viitala.
Elokuussa 2021 Antti-Pekka Hulkko Kustannuspäällikkö
10
Esipuhe 2. painokseen
ESIPUHE 1. PAINOKSEEN
Maksukyvyttömyyteen liittyvät asiat ovat valitettavasti olleet jälleen viime vuosina paljon esillä. Yhdysvaltojen asuntoluottomarkkinoilta liikkeelle lähteneet ongelmat vyöryivät eteenpäin ja johtivat vuonna 2008 maailmanlaajuiseen taantumaan. Nyt tätä kirjoitettaessa talouskriisin keskus on vielä lähempänä erityisesti Etelä-Euroopan valtioiden ajauduttua Kreikka etunenässä ongelmiin. Tulevia tapahtumia ja niiden vaikutuksia Suomeen voidaan toistaiseksi vain arvailla. Vuonna 2009 konkurssit maassamme lisääntyivät usean tasaisen vuoden jälkeen noin 25 prosenttia, mutta vuoden 2010 tilanne näyttää edellisvuotta paremmalta. Mihin suuntaan talous kehittyykin, niin yrityksissä tullaan varmasti tulevina vuosina tarvitsemaan tietoa maksukyvyttömyysasioista. Nykyisillä globaaleilla markkinoilla myös kriisit ovat globaaleja. Kauppakamarin toiminnan tarkoituksena on turvata ja kehittää yritysten toimintaedellytyksiä. Kauppakamari on samalla merkittävä kotimainen ammattikirjallisuuden kustantaja, joka julkaisee myös juridista kirjallisuutta Lakimiesliiton Kustannuksen tavaramerkillä. Nämä näkökulmat yhdistyvät nyt kauppakamarin julkaisemassa maksukyvyttömyysasioita käsittelevässä teoksessa.
Esipuhe 1. painokseen
11
Maksukyvyttömyys – yritys velkojana ja velallisena on kirjoitettu yleisesitykseksi neljästä maksukyvyttömyysmenettelystä: ulosotosta, konkurssista, yrityssaneerauksesta ja yksityishenkilön velkajärjestelystä. Kirjan tarkoitus on auttaa yrityksiä arvioimaan asemaansa joko velkojana tai velallisena ja valitsemaan kaikissa tilanteissa oikeat toimintatavat. Haluan kustantajan puolesta kiittää teoksen kirjoittajia, oikeustieteen tohtoreita Risto Koulua ja Heidi Lindforsia, jotka ovat antaneet laajan asiantuntemuksensa lukijoidemme käyttöön. Kiitos kuuluu myös kirjan toimittaneelle oik. yo Martina Castrénille.
Antti-Pekka Hulkko Kustannuspäällikkö
12
Esipuhe 1. painokseen
LYHENTEET
Bryssel I -asetus
Bryssel Ia -asetus
EMM-asetus
EVV-asetus
HTM KKO
neuvoston asetus (EY) N:o 44/2001, annettu 22 päivänä joulukuuta 2000, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1215/2012, annettu 12 päivänä joulukuuta 2012, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviilija kauppaoikeuden alalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1896/2006, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn käyttöönotosta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 861/2007, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2007, eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä kauppakamarin hyväksymä (tilintarkastaja) korkein oikeus
Lyhenteet
13
KonkL KonkL-ehdotus
konkurssilaki (20.2.2004/120) hallitukseen esitykseen 26/2003 vp perustuva ehdotus uudeksi konkurssilaiksi Maksukyvyttömyys- Euroopan parlamentin ja neuvoston direkdirektiivi tiivi (EU) 2019/1023, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, ennaltaehkäiseviä uudelleenjärjestelyjä koskevista puitteista, veloista vapauttamisesta ja elinkeinotoiminnan harjoittamiskiellosta sekä toimenpiteistä uudelleenjärjestelyä, maksukyvyttömyyttä ja veloista vapauttamista koskevien menettelyjen tehostamiseksi ja direktiivin (EU) 2017/1132 muuttamisesta (direktiivi uudelleenjärjestelystä ja maksukyvyttömyydestä) MKA Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/848, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, maksukyvyttömyysmenettelyistä OK vuoden 1734 lain oikeudenkäymiskaari (1.1.1734/4) TakSL laki takaisinsaannista konkurssipesään (26.4.1991/758) TEE-asetus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 805/2004, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, riitauttamattomia vaatimuksia koskevan eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen käyttöönotosta TTA neuvoston asetus (EY) N:o 44/2001, annettu 22 päivänä joulukuuta 2000, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla UK ulosottokaari (15.6.2007/705) VeroTPL laki verojen ja maksujen täytäntöönpanosta (15.6.2007/706)
14
Lyhenteet
VJA VJL YrSanA YrSanL
asetus yksityishenkilön velkajärjestelystä (25.1.1993/58) laki yksityishenkilön velkajärjestelystä (25.1.1993/57) asetus yrityksen saneerauksesta (25.1.1993/55) laki yrityksen saneerauksesta (25.1.1993/47)
Lyhenteet
15
KIRJOITTAJATIEDOT
Risto Koulu OTT, VT, tutkimusjohtaja (University of Helsinki Conflict Management Institute), prosessioikeuden professori emeritus (Helsingin yliopisto), insolvenssioikeuden professori 1996–2001 (Helsingin yliopisto), akatemiatutkija 2001–2006 (Suomen Akatemia). Heidi Lindfors OTT, prosessi- ja insolvenssioikeuden yliopistonlehtori, dosentti (Helsingin yliopisto). Toiminut vuodesta 1997 lähtien prosessi- ja insolvenssioikeuden tutkijana ja opettajana Helsingin yliopistossa. Tutkimusaiheena erityisesti kansallinen ja eurooppalainen ulosotto-oikeus.
16
Kirjoittajatiedot
ALKUSANAT
Tunnettu sanonta väittää länsimaisen markkinatalouden toimivan luotonannon varassa. Arkikokemus osoittaakin, että näin tapahtuu. Velkasuhteita syntyy ja päättyy jatkuvasti, ja lähes jokainen taloudellinen toimija, oli kysymyksessä yritys tai yksityishenkilö, on milloin velkojan, milloin velallisen asemassa. Ehdoton valtaosa velkasuhteista hoituu itsestään, mikä tarkoittaa, että velkasuhteen velallinen tekee maksunsa suurin piirtein ajallaan ja ilman erityisiä velkojan toimia. Aina ei kuitenkaan käy näin hyvin, vaan maksu viivästyy. Pahimmassa tapauksessa velkoja ei saa maksua ollenkaan, ellei hän ryhdy toimiin sen saamiseksi. Erääntyneen maksun laiminlyönti on tavallisesti seurausta siitä, että velallinen ei kykene maksamaan. Juridisessa kielenkäytössä hän on maksukyvytön. Joskus laiminlyönti voi johtua myös muusta syystä, esimerkiksi unohtamisesta tai siitä, että velallinen ei yksinkertaisesti halua maksaa velkaansa. Näiden tilanteiden varalta laki vahvistaa sen menettelytavan, jolla velkoja saa maksun tai ainakin osan siitä maksuhaluttomalta tai maksukyvyttömältä velalliseltaan. Tätä kutsutaan velkavastuun toteutukseksi, josta aikaisemmin puhuttiin termilla ”täytäntöönpano”. Velkavastuu toteutetaan maksukyvyttömyys- eli insolvenssimenettelyllä. Käytännössä
Alkusanat
17
velkavastuu toteutetaan viime kädessä muuttamalla velallisen varallisuus rahaksi ja tilittämällä kertyneet varat velkojalle. Nykyisin laki tuntee neljä insolvenssimenettelyä, jotka ovat ulosotto, konkurssi, yrityksen saneeraus ja yksityishenkilön velkajärjestely. Muitakin insolvenssimenettelyjä on ollut käytössä. Ne ovat kuitenkin aikojen kuluessa joko sulautuneet nykyisiin insolvenssimenettelyihin tai kokonaan kadonneet, kuten esimerkiksi velkavankeus. Tämä kirja on tarkoitettu yritysten oppaaksi maksukyvyttömyystilanteisiin. Useimmiten yritykset joutuvat tarkastelemaan maksukyvyttömyyttä velkojan näkökulmasta. Näin insolvenssimenettely esivaiheineen hahmottuu tavaksi, jolla yritys perii saataviaan. Empiirisesti toki useimmiten näin onkin, mutta kokonaisuutena näkökulma yleistää liiaksi. Yritys voi nimittäin olla insolvenssimenettelyssä muussakin roolissa. Ensiksikin se voi olla menettelyn kohteena eli velallisena, kun joku sen velkojista vaatii maksua. Esimerkiksi yritys A asetetaan konkurssiin sen velkojien hakemuksesta. Toiseksi yritys monasti joutuu itse käynnistämään tällaisen menettelyn saadakseen maksun omalta velalliseltaan, esimerkiksi yritys A hakee ulosottoa saadakseen maksun asiakkaaltaan B:ltä. Ja kolmanneksi yritys pääsee joskus ottamaan niin sanottuna mukaan tulevana velkojana osaa sellaiseen insolvenssimenettelyyn, jonka velallinen itse tai joku muu velkoja on käynnistänyt. Tällöin velkoja saa parhaassa tapauksessa maksun hyvin vähällä vaivalla. Tästä esimerkkinä on tilanne, jossa yritys A valvoo saatavansa ja saa sille jako-osuuden yritys B:n konkurssissa, joka on aloitettu yritys C:n hakemuksesta. Muutama varoituksen sana on paikallaan. Tämä kirja on yleisesitys lakisääteisistä insolvenssimenettelyistä. Ajatuksena on, että kirjan perusteella lukija tietää oikeudellisen asemansa ja pystyy sovittamaan toimintansa oikeusjärjestyksen mukaiseksi. Kirjaa ei ole tarkoitettu käytännön käsikirjaksi eikä perintäoppaaksi. Yksityiskohtaista tietoa tarvitseva joutuu näin hakemaan sitä muualta. Esimerkiksi saatavien perinnästä, joka käytännössä muodostaa aina esivaiheen insolvenssimenettelylle, on olemassa useitakin teoksia. Insolvenssimenettelyjä tarkastellaan yksityiskohtaisesti myös varsinaisessa juridisessa kirjallisuudessa. Luettelo suositeltavasta kirjallisuudesta on kirjan liitteenä.
18
Alkusanat
Myös ”kansainväliset” kysymykset jätetään muutaman huomautuksen varaan, vaikka etenkin isohkot yritykset törmäävät yhä useammin tilanteisiin, joissa velkoja ja velallinen ovat eri maista, velallisella on omaisuutta tai toimintaa myös ulkomailla ja niin edelleen. Tällaiset tilanteet ovat nekin säänneltyjä, enimmäkseen EU-perusteisin ja vaikea selkoisuudestaan kuuluisin säädöksin. Tämän kirjan lukeminen ei vaadi lainopillisia perustietoja. Muuta mien peruskäsitteiden ymmärtäminen kuitenkin helpottaa esityksen seuraamista. Luotonantajan (esim. pankin) ja luotonsaajan (esim. asunto lainan ottajan) välistä oikeudellista suhdetta kutsutaan velkasuhteeksi. Velkasuhteen maksuvelvollista osapuolta kutsutaan velalliseksi, ja se, joka on oikeutettu saamaan maksun velalliselta, on velkoja. Velallisen näkökulmasta velkasuhteessa on kysymys velasta; hänen on tehtävä sovittuna tai laissa määrättynä päivänä eli eräpäivänä velkojalle kyseinen suoritus. Velkojan kannalta velkasuhteessa on kysymys saatavasta. Kannattaa huomata, että velka ja saatava ovat näin toistensa peilikuvia. Se, kumpi sana valitaan kuvaamaan velkasuhdetta, riippuu siitä, käytetäänkö asiayhteydessä velallisen vai velkojan näkökulmaa. Varsinkaan yleiskielessä kielenkäyttö ei ole näin loogista, vaan termejä käytetään summittaisesti. Velallinen joutuu usein antamaan omaisuuttaan (esim. asuntoluoton ottaja ostamansa asunnon osakekirjan) velkojalle vakuudeksi. Vakuuden saanutta velkojaa on tapana kutsua lakitekstissä vakuusvelkojaksi tai (kun pantti on yleisin vakuus) panttivelkojaksi. Vakuus on käytännössä luotonsaannin ehto, koska se parantaa merkittävästi velkojan mahdollisuuksia saada aikanaan maksu. Ellei velallinen maksa eräpäivänä, velkoja saa vaatia maksua vakuuden arvosta. Velkojan maksunsaanti ei näin riipu muista velkojista tai siitä, mitä omaisuutta velallisella sattuu olemaan, kun velkaa ryhdytään perimään. Velkojan saama vakuus vaikuttaa samalla merkittävästi siihen asemaan, jonka velkoja saa lakisääteisessä insolvenssimenettelyssä. Vakuuden hyväksikäyttäminen, tapahtuu se insolvenssimenettelyssä tai sen ulkopuolella, on sekin lailla tarkkaan ohjattua, koska siinä loukataan herkästi vakuuden antaneen velallisen tai sivullisen etuja. Koska vakuudet käytännössä nivoutuvat kiinteästi velkaongelmiin ja maksu-
Alkusanat
19
kyvyttömyyteen, tämä kirja antaa siitäkin yleiskuvan, tosin keskittyen pantin rahaksi muuttamiseen insolvenssimenettelyn ulkopuolella. Sen sijaan toinen vakuuksien päätyyppi, henkilövakuus (esimerkkinä takaus), jää pois tästä kirjasta.
Helsingissä elokuussa 2021 Risto Koulu Heidi Lindfors
20
Alkusanat
