K eh i
ty Etene
Vuosikertomus 2011–2012
k Us
a ll
aL
uota Uudistu
Kannen teksti ”Kehity Etene Uskalla Luota Uudistu”, opiskelija Elina Erkkilä Taitto ja graafinen suunnittelu Samu Orava Valokuvat Lea Kallio Etu-ja takakansi, Sivut. 10, 11, 17, 19, 22 Etu- ja takakannen kuvat Maailmanpyörä-produktiosta Muut kuvat Oppilaitoksen opiskelijat ja henkilökunta Paino Savion Kirjapaino
Sisällysluettelo Keravalta tulevaisuuden moniosaajia Katsaus lukuvuoteen 2011-12 Eläkkeelle Maailmanpyörä meitä pyörittää Kansainvälinen toiminta Keravan lukiossa ja aikuislukiossa lukuvuonna 2011–2012 Opitaan yhdessä Lukiolaiset liikkeellä – vaelluskurssi Nuuksiossa ja ponivaellusta NY24h – yrittäjyyttä oppimassa Opiskelijakunnan vuosikertomus 2011 Kolmosryhmäläisten kokemuksia Tutorointi - vertaistukea opintojen aikana Maahanmuuttajien koulutus Keravan lukiossa ja aikuislukiossa lv. 2011-2012 Iltaopetus Etäopiskelu - joustava opiskelumuoto Tuolla ulkona on suuri maailma, miksi istua täällä? Keravan lukion ja aikuislukion ohjauksen näkymiä lv. 2011-12 Kulttuuri- ja virkistysmatka kuurinmaalle, Latviaan 5.-7.8.2011 Stipendit ja palkinnot - Ylioppilaat syksy 2011 - Ylioppilaat kevät 2012 Ylioppilastutkinnon tulokset keväällä 2012 Henkilökunta Yhteystiedot Tietoja lukuvuodesta 2012-2013
2 4 6 10 12 16 17 18 19 20 22 24 26 28 30 32 34 38 42 43 46 49 51 52
Keravalta tulevaisuuden moniosaajia Lukio Suomessa -tulevaisuusseminaarissa 11.4.2012 Kuntaliiton mukaan, lukiokoulutuksen kehittäminen tulee nostaa vahvemmin esille koulutuskentässä. Tavoitteena on uudistaa lukiokoulutus vetovoimaiseksi, tulevaisuuden haasteisiin vastaavaksi koulutukseksi. Lukioilla tulee olla merkittävä rooli korkean osaamisen perusjalkana ja maamme kilpailukyvyn takaajana. Hallituksen kehittämissuunnitelmassa (KESU) vuosille 2011 2016 on linjattu, että ylioppilastutkintoa ja lukiokoulutusta sekä ammatillisia tutkintoja kehitetään erillisinä tutkintoina. Lukiokoulutuksen rahoitusta uudistetaan siten, että se turvaa ikäluokkien pienentyessä lukiokoulutuksen laadun ja alueellisen saavutettavuuden myös etäopetusta hyödyntäen. Tavoitteena on uudistaa lukiokoulutuksen tavoitteita ja tuntijakoa niin että uusittu tuntijako astuu voimaan 1.8.2016. Tulevaisuudessa on keskeistä koota verkostojen avulla erilaisia osaamiskombinaatioita. Osaamiskombinaatioita tarvitaan, koska ideat hioutuvat tyypillisesti eteenpäin ryhmissä. Onnistumisen kannalta keskeistä on, miten hyvin erilaiset ihmiset toimivat yhteen. Ryhmissä tekeminen, toisilta oppiminen ja toisten ideoiden jalostaminen ovat harjoittelua vaativia taitoja. Ne eivät ole tämän päivän vahvuuksia Suomessa. Siksi niitä pitää vahvistaa koulu- ja opiskeluvaiheessa nykyistä systemaattisemmin. Suomalaista koulutusta on moitittu liian tietopainotteiseksi ja tietoa turhan pieniin osiin pilkkovaksi. Tulevaisuuden koulutuksen kulmakivet, taidot ja yhdessä tekeminen, opitaan tekemällä, ei pänttäämällä. Oppiminen on parhaimmillaan projektimaista, ilmiöiden ja ongelmien kautta tietoihin tarttuvaa sekä ryhmissä tekemistä painottavaa. Keskeinen oivallus on ollut, ettei uudenlaisten opetus- ja oppimismenetelmien tai oppimista edistävien tilojen tarvitse aina olla maata mullistavia. Hallitus toteuttaa yhteiskuntatakuun vuoden 2013 alusta lukien niin, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Osana yhteiskuntatakuuta toteutetaan koulutustakuu. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Hallituksen tavoitteena on, että kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä 20–24-vuotiaista yli 90 prosentilla on perusasteen jälkeinen tutkinto. Yhteiskuntatakuun
2
3
toteuttaminen edellyttää useita eri hallinnonalojen samaan suuntaan vaikuttavia toimenpiteitä. Keravan lukio ja aikuislukio haluaa tulevaisuudessa olla oppimisen edelläkävijä Keski-Uudellamaalla. Tulevaisuuden moniosaajilla jotka valmistuvat Keravan lukiosta ja aikuislukiosta on riittävät valmiudet selviytyä jatko-opinnoista ja työelämän tulevista haasteista. Ammattitaitoinen, sitoutunut ja uudistushaluinen henkilöstö on oppilaitoksen menestystekijä nyt ja tulevaisuudessa. Yhdessä tekemällä saavutamme enemmän ja pystymme tarjoamaan opiskelijoillemme yksilöllisiä oppimispolkuja omien henkilökohtaisten tavoitteiden mukaisesti. Pidämme huolta keravalaisista nuorista tarjoamalla heille laadukasta ja ajantasaista koulutusta oppilaitoksessamme. Elinikäisen oppimisen taitojen ylläpitäminen ja kehittäminen edesauttaa menestymiseen niin nuorilla kuin aikuisillakin oppijoilla. Olemme yhteisellä oppimisen polulla, siitä on hyvä jatkaa eteenpäin yhdessä. Oppimisen iloa, Mia Talikka vt. oppimiskeskuksen johtaja
Katsaus lukuvuoteen 2011-12 Olo on kuin Maalaisliitto - Keskustapuolueen johtohenkilöillä joskus 60-luvun puolivälissä. Vanha nimi ja vanhat perinteet on aika jättää taakse ja etsiä uutta suuntaa ja uusia toimintatapoja uuden nimen suojassa. Tulevaisuus on osin usvan peitossa, mutta entiseenkään ei voi takertua. On jatkettava eteenpäin. Näin voisi kuvata päättymässä olevaa ensimmäistä Keravan lukion ja aikuislukion yhteistä lukuvuotta. Kaksi perinteistä oppilaitosta, jotka KeskiUudenmaan aikuislukion perustamisen myötä vuonna 1994 erosivat omille teilleen, ovat jälleen yhdessä. Lukuvuosi on ollut uuden yhteisen suunnan hakemisen aikaa. Syksyllä lukuvuoden alkaessa yhdistyneelle oppilaitokselle asetetuista tavoitteista yhdeksi keskeisimmistä kehittämisalueista nousi sähköisen oppimisen lisääminen sekä uusien pedagogisten käytänteiden luominen tieto- ja viestintätekniikan soveltamisessa oppimiseen. Lukuvuoden aikana asiassa otettiinkin selviä askeleita eteenpäin. Ei vähiten siitä syystä, että lukuvuoden alkaessa tietotekniikan toimivuuden varmistajaksi saatiin siviilipalvelustaan suorittava Matti Peltola. Henkilökunta saattoi tämän jälkeen entistä paremmin suunnata katseensa pedagogiseen kehittämiseen. Lukion alkaville opiskelijoille järjestettiin
4
Moodle-perehdytystä. Opettajat puolestaan vihkiytyivät kosketustaulujen uuden ohjelmiston saloihin. Myös langaton järjestelmä saatiin lopulta toimimaan koko lukiorakennuksessa. Suunta oli selvä ja uraa luotiin. Kyseisellä uralla on tarkoitus jatkaa eteenpäin myös tulevana lukuvuonna. Myös työhyvinvoinnin kehittäminen oli yksi päättymässä olevan lukuvuoden kehittämisalueista. Työhyvinvointisuunnitelma ja perehdyttämissuunnitelma uudistettiin. Kevään työhyvinvointikysely osoitti, että ainakin osassa osa-alueista on otettu askeleita oikeaan suuntaan. Samalla kävi kuitenkin myös selväksi, että matka on vasta alussa. Kolmas keskeinen kehittämisteema, jonka voi nostaa esille lukuvuodelta 201112 on yhteisten toimintaperiaatteiden luominen yhdistyneelle oppilaitokselle mm. markkinoinnissa ja viestinnässä. Uusi oppilaitos tarvitsi uudet kotisivut sekä uudet esitteet. Sisäiset ja ulkoiset viestintäkanavat tuli määritellä. Kevääseen mennessä
5
osa oppilaitoksen esitteistä saikin jo uuden ulkoasun. Kotisivujen uudistaminen on myös viimeistelyä vailla valmis ja sisäisen viestinnän kanavat määriteltiin. Yhtenä lukuvuoden kohokohtana on nostettava esiin nuorten lukiokoulutuksen yhdessä tanssiopiston, kuvataidekoulun sekä musiikkiopiston kanssa toteuttama Maailmanpyörä-produktio. Produktion kantavana teemana oli kuvata nuoria ja heidän tulevaisuudensuunnitelmiaan monien ristipaineiden keskellä. Musikaalin suunnitteluun ja toteutukseen osallistui runsaat kuusikymmentä nuorta. Produktiolla oli valtava merkitys yhteishengen luojana paitsi mukana olleille nuorille, niin myös koko oppilaitokselle. Samalla produktio toimi oivana markkinointikeinona houkuteltaessa lukioon uusia opiskelijoita. Päättymässä oleva lukuvuosi on pitänyt sisällään myös nousevia teemoja, jotka tulevat realisoitumaan vahvemmin tulevina lukuvuosina. Yksi tällainen teema on kansainvälisyys. Kansainvälisyys on toki ollut vahvassa asemassa oppilaitoksessa jo aikaisemminkin, mutta kaikkia siihen sisätyviä mahdollisuuksia ei ole osattu hyödyntää riittävässä määrin. Hyvänä esimerkkinä kansainvälisyydestä ovat vaikkapa nuorten lukiokoulutuksen ja maahanmuuttajaopetuksen yhteiset opetustuokiot sekä oppilaitoksessa lukuvuoden opiskelleet kuusi
vaihto-opiskelijaa. Loppukeväästä oppilaitos oli myös mukana järjestämässä suuren suosion saanutta Kansainvälistä iltaa, jossa monikansallinen osallistujajoukko sai nautittavakseen eri kulttuurien moninaisia makupaloja. Uusia tuulia on lukuvuoden aikana haisteltu. Kaikesta vanhasta ei vielä ole irtauduttu, mutta miksi pitäisikään. Historia on menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden tasapainoinen yhdistelmä, jossa perinteet luovat tukevan perustan nykyiselle toiminnalle ja ponnahduslaudan uusiin haasteisiin. Haluan kiittää koko oppilaitoksen henkilökuntaa, opiskelijoita sekä yhteistyökumppaneita kuluneesta lukuvuodesta ja samalla toivotta kaikille oikein hyvää, levollista ja aurinkoista kesää. Erityinen kiitos lisäksi kaikille niille, jotka ovat lahjoittaneet stipendejä tai muita tunnustuspalkintoja oppilaitoksemme opiskelijoille. rehtori Pertti Tuomi
Eläkkeelle Aikuislukiosta jää tänä keväänä eläkkeelle opettajatrio, jonka vankkana yhdistävänä tekijänä ovat kielten opetus ja aito huolenpito aikuisten yleissivistyksellisistä tarpeista. Maija-Liisa Karppinen on toiminut englannin opettajana iltalukiossa Keravalla aivan alusta saakka: ensin Keravan yhteiskoulun iltalinjalla (1974 - 76), Keravan lukion iltalinjalla 1976 - 94), itsenäisessä Keski-Uudenmaan iltalukiossa (1994), jonka nimi samana vuonna muuttui Keski-Uudenmaan aikuislukioksi (1994 - 2011), ja nyt kuluneena lukuvuonna Keravan lukiossa ja aikuislukiossa. Nimet vaihtuvat, substanssi säilyy! Maija-Liisa on jo syntyjään keravalainen ja koulunsa Keravalla käynyt, joten paikkakuntamme asiat, varsinkin koulutukseen liittyvät, ovat olleet hänelle arkisestikin tuttuja ja tärkeitä. Iloinen oppimisen henki, joka aikuislukion alkuaikoina ulottui oppituntien ulkopuolellekin, on ollut kantavana periaatteena Maija-Liisan opetustyössä. Hän on tunneillaan saanut vanhemmatkin ihmiset luottamaan oppimiskykyihinsä ja innostumaan englannin opiskelusta - ja siinä sivussa aikuislukion muistakin aineista. Tärkeä osa Maija-Liisan työtä on ollut etälukio, sen käynnistäminen (vuonna 1999 osana valtakunnallista etälukioprojektia) ja vetäminen ryhmänohjaajana aina viime vuosiin asti. Oppilaitosten maailmassa muutokset tulevat ja menevät, uudet tuulet puhaltavat ja muuttavat suuntaa: näissä muutoksien tuulissa Maija-Liisa on pitänyt aikuislukion lippua korkealla ja rohkeasti esillä. Tulevina lukuvuosina Maija-Liisan elämää ei enää jaksota kurssitarjotin vaan luultavasti yhä enenevässä määrin erilaiset harrastukset kuten matkailu, jota hän voi jo pitää melkein elämäntapanaan - minkä kielistä ja kulttuureista kiinnostunut ihminen itselleen voi!
6
7
Päivikki Nordman on myös keravalaisen iltalukio-opetuksen konkareita. Hän aloitti äidinkielen opettajana v. 1975 ja on toiminut aikuisopiskelijoiden kielitaidon hiojana ja kirjallisuuteen perehdyttäjänä siitä lähtien. Maija-Liisan tavoin Päivikkikin on syntyjään keravalainen ja Keravalla koulunsa käynyt. Ja myös entiseen opinahjoonsa (Keravan yhteiskoulu) palannut - opettajana. Keravan lukion iltalinjalla työskentely oli siinä määrin innostavaa, että Päivikki järjesti vihkimisajankohtansakin päiväsaikaan, jotta ehtisi työskentelemään koulun kirjastoon illaksi! Päivikki on ollut opettajana tunnollinen ja vaativa: opiskelijat ovat perehtyneet monipuolisesti Suomen ja maailmankirjallisuuteen. Kirjallisia tehtäviä edellytetään määrämitassa ja ajoissa niin, että joskus abit lauloivat iltalukion penkkareissa (silloin joskus…): ”Vielä minä jaksan sen aineen tehdä, minkä sinä jouluksi määräsit. Oletkin jo varmaan ollut sitä vailla ja kauankin tekstiäni kaivannut.” Päivikillä on oma kesäpaikkansa Tuusulanjärven rannalla. Ja kuinka ollakaan, sen Rantatiellä, kansallisen kulttuurimme historiallisen raitin varrella! Liisa Siukonen, lukiomme äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori, joka vuonna 1991 aloitti pitkän työhistoriansa lukiossamme jää eläkkeelle. Opiskelijat pitävät nuorekkaan Liisan kannustavasta ja lempeästä opetustyylistä. Kollegana Liisa on iloinen ja huomaavainen. Hänen positiivinen suhtautumisensa muihin olkoon mallina meille kaikille. Liisan sydäntä lähellä on pitkään ollut Unkari, sen kieli ja kulttuuri. Lisäksi Liisan on voinut tavata myös monilla eri tietotekniikan kursseilla. Köszönöm ja leppoisia eläkepäiviä!”
▶
Hannele Roivainen aloitti Keski-Uudenmaan aikuislukiossa englannin opettajana v. 1998. Hannele on itse valmistunut iltalukiosta Simonkylästä ylioppilaaksi, joten hänellä on monipuolista kokemusta aikuisopiskelusta, kateederin molemmin puolin. Hän on opettanut menestyksellisesti iltalukiossa aikuisia ja kymppiluokilla nuoria aikuistuvia, kuten Maija-Liisa ja Päivikkikin. Ja heidän tapaansa myöskin ammattioppilaitokset tulivat hänelle tutuiksi, sillä niissä hän jakoi englannin kielen ilosanomaa ja käyttövalmiuksia, viimeksi Pekka Halosen akatemiassa. Hannelen rakas harrastus on puutarhanhoito. Hän - niin kerrostaloasukas kuin onkin - istuttaa kukat, kitkee ja kastelee yhteistä pihaa kuin omaansa, kaikkien iloksi ja kerää roskat isolta alueelta, kun odottaa vieraita. Hannelella on myös pistämätön esteettinen silmä, johon on voitu luottaa niin juhlatilanteissa kuin arkisemmissakin asioissa.
Kiitokset kaikille yhdessä ja erikseen ansiokkaasta työstänne ja hienosta työtoveruudesta!
8
9
Maailmanpyörä Mitä, miksi, miten, milloin, pitäis tietää jo Kynä kaivinkone, lautanen vai lapio? Muut jo tuntuu kaiken puolestani päättäneen, ne tietää kuka oon ja mitä teen ja minne meen Äiti sanoo että musta tulee lääkäri, mutta pelkkä ajatuskin saa mut sairaaksi Isä sanoo: ”Insinöörejähän tarvitaan” mut mähän lusikallakin jo avohaavat aikaan saan Meitä maailmanpyörä pyörittää ajatukset kiertää samaa pientä ympyrää Ennen kuin mä tähän kaikkeen kykenen mä tarviin varmaan välivuosikymmenen Mun veli toivois musta teeveesarjan poliisia, ne saa soittaa piipaata ja välkytellä valoja Mun sisko kannustaa mua diplomaatin ammattiin, jos kävis säkä, ne lähettäis mut Turkmenistaniin Mun tyttöystävä taas olis ihan liekeissä, jos se joskus näkisi mut palomiehenä Ja vaari toivoo, että musta tulis upseeri, mut musta tulee sivari ja sille infarkti Meitä maailmanpyörä pyörittää... Mä rupeen lätkänpelaajaks ja missin vaimoks saan, nyt mun tarttee enää opetella lätkää pelaamaan Musta tulee julkkis, juontaja tai persoona, tai sit mä ehkä alan pitää meikkiblogia Meitä maailmanpyörä pyörittää... Mitä, miksi, miten, milloin, joku tietää jo Puku, putkipihdit, puuteri vai piano? Ajatukset kiertää samaa pientä ympyrää, mut ehkä joku päivä mullekin tää selviää
Kuvapiirroksen tekijä: Mariel Järvimäki
Maailmanpyörä meitä pyörittää – produktiossa pohdittiin ammatinvalintaa
10
11
K
eravan lukion Maailmanpyörä-musikaaliproduktiossa opiskelijat pääsivät käsittelemään itselleen tärkeää aihetta, ammatinvalintaa. Tarinassa nuoret etsivät polkua tulevaisuuteen. Keskiössä oli lukiolaisten porukka, mutta myös yksittäisten henkilöhahmojen haaveisiin, toiveisiin ja unelmiin kurkistettiin. Maailmanpyörä oli karrikoitua tosielämää: ammatinvalinnan ja tulevaisuuden suunnittelun vaikeutta, hölmöjä mutta rakkaita vanhempia ja omaperäisiä nuoria.
Musikaali kattoi koko lukion – mukana oli yli 60 opiskelijaa kaikista ikäryhmistä. Esityksen työstäminen tapahtui omin voimin, eikä työtunteja säästelty. Opiskelijat käsikirjoittivat, sävelsivät, sanoittivat, suunnittelivat tanssien koreografiat, lavastivat ja esittivät kaiken itse opettajiensa ohjaamina. Opettajista mukana olivat Jussi Paalanen, Hanna Ripatti, Katja Rihu-Lehtinen ja Keravan tanssiopistosta Suvi Kajaus. Musikaaliproduktio yhdisti opiskelijoita tavalla, jota ei voisi millään muulla lukion kurssilla kohdata. Yhteistyötä tehtiin Keravan tanssiopiston, musiikkiopiston ja kuvataidekoulun kanssa. Opiskelijat arvioivat musikaalin parhaaksi anniksi sen, että sai itse tehdä monenlaisia asioita yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa. Musikaalista syntyi unohtumaton kokemus ja elämys, jota voi myöhemmin muistella ilolla ja lämmöllä.
Teksti: Katja Rihu-Lehtinen, opiskelijoiden haastatteluja lainaten
Kuvat: Lea Kallio
Kansainvälinen toiminta Keravan lukiossa ja aikuislukiossa lukuvuonna 2011–2012 Kansainvälisyys on aina ollut tärkeä osa Keravan lukion ja aikuislukion toimintaa. Kansainvälinen toiminta koskettaakin läheisesti kaikkia tämän päivän lukiolaisia. Lukiomme kannustaa opiskelijoita luomaan kansainvälisiä kontakteja eri maiden nuoriin sekä vaihto-opiskelijatoiminnan että erilaisten ulkomaille suuntautuvien vierailujen avulla. Lukiomme opiskelijat voivat näin aloittaa omaa kansainvälistä toimintaansa, joka jatkuu myöhemmin jatko-opintojen ja työelämän yhteydessä. Kuluneena lukuvuonna venäläiseen kulttuuriin käytiin tutustumassa heti syyslukukauden alkupuolella. Tuolloin lukiomme venäjän opiskelijoita matkusti Pietariin. Matkalle osallistujat tutustuivat Pietarin kaupunkiin ja harjoittelivat samalla tunneilla oppimaansa. Vierailuun kuuluivat Pietarin tärkeät nähtävyydet ja mm. sirkusnäytös. Edellisinä lukuvuosina aloitettu Kuuma– kuntien yhteinen Kiina–projekti sai jälleen jatkoa heti lukuvuoden alussa. Elokuussa kiinalaisen yhteistyökoulun Shenzhen Middle Schoolin opiskelijat saapuivat Keravan, Järvenpään ja Hyrylän lukioiden vieraiksi. Opetushallituksen tukeman projektin keskeisinä tavoitteina on tutustuttaa opiskelijat kiinan kieleen ja kulttuuriin. Kuluvana lukuvuonna projektiin osallistuvat opiskelijat ovat voineet suorittaa kiinan kielen
12
alkeiskurssin Keravan lukiossa ja aikuislukiossa. Keravan lukio ja aikuislukio on liittynyt myös opetushallituksen tukemaan Yanzu-hankkeeseen, jonka tehtävänä on edesauttaa kiinan kielen opiskelun laajentamista ja kehittämistä Suomen lukioissa. Projektin puitteissa yhteistyötä tehdään myös Keravan opiston kanssa, jossa opiskelijat ovat voineet opiskella kiinan kieltä. Yritysten edustajina projektissa ovat olleet mukana Metso Paper (Järvenpää), Salcomp (Shenzhen Kiina) ja BYD-Build Your Dreams (Shenzhen Kiina). Ennen kaikkea Kiina-projektissa halutaan luoda opiskelijoille mahdollisuuksia solmia kontakteja kiinalaisiin nuoriin. Elokuisen Suomen vierailunsa aikana kiinalaiset opiskelijat tutustuivat lukioiden toimintaan osallistumalla oppitunteihin. Emäntinä ja isäntinä toimivat suomalaiset opiskelijat tutustuttivat kiinalaiset vieraansa suomalaiseen elämäntapaan ja ympäristön nähtävyyksiin. Suomalaiset opiskelijat matkustivat vastaavasti Kiinan Shenzheniin syyslukukauden lopulla tutustumaan ystäviensä kouluun ja perheisiin. Projektilaiset osallistuivat oppitunneille Shenzhen Middle Schoolissa ja tutustuivat projektiin kuuluviin kiinalaisiin yhteistyötahoihin. Kiina-projektin kautta opiskelijoillamme on ollut mahdollisuus tutustua näin myös Euroopan ulkopuoliseen kulttuuriin.
13
Opiskelijoita Rooman kevätsateessa
Yhteistyö Keravan uudessa saksalaisessa ystävyyskaupungissa Ascherslebenissa sijaitsevan Stephaneum-lukion kanssa aloitettiin tammikuussa 2011 kun seitsemän henkilön ryhmä Ascherslebenistä tutustui Keravaan ja Keravan kouluihin. Stephaneum-lukion rehtorin kanssa suunniteltiin tulevaa yhteistyötä, johon kuuluu oppilasvaihtoa eri projektien muodossa. Varsinainen konkreettinen opiskelijoiden välinen yhteistyö aloitettiin toukokuussa 2011 kun ryhmä Stephaneum-lukion opiskelijoita opettajineen vieraili Keravan lukiossa ja aikuislukiossa. Vierailun aikana saksalaiset ja suomalaiset opiskelijat työskentelivät yhdessä tehden kaupunkisuunnittelu-projektiin liittyviä tehtäviä. Opiskelijoiden suunnittelivat kaupungin keskustaa ottaen huomioon
nuorten näkökulma. Samanlainen projekti suunniteltiin myös Ascherslebenissä. Eri koulujen tuloksia vertailtiin kun projektiin osallistuvat lukiomme opiskelijat vierailivat vuorostaan Ascherslebenissä kuluneen lukuvuoden tammikuussa. Kaupunkisuunnittelu-projektin lisäksi projektiin kuuluu maiden koulujärjestelmiin tutustuminen. Kulttuurien väliset erot ja yhtäläisyydet tulevat myös esille kun opiskelijat majoittuvat toistensa luona vierailujen aikana. Kevätlukukaudella lukion antiikin historian kurssilaiset tutustuivat opettajiensa johdolla Rooman ikuiseen kaupunkiin. Rooman leirikoulun aikana
▶
opiskelijat pitivät kotimaassa valmisteltuja esitelmiä valitsemistaan aiheista, jotka käsittelivät monipuolisesti antiikin Rooman historiaa. Roomassa esitykset pidettiin historiallisesti merkittävillä paikoilla. Pitkillä kävelyretkillä opiskelijat tutustuivat laajasti kaupunkiin ja sen tarjoamiin elämyksiin ja vakuuttuivat eurooppalaisen sivistyksen arvojen kestävyydestä. Lukuvuoden 2011–2012 aikana on jo edellisinä lukuvuosina aloitettujen projektien lisäksi liitetty lukion kansainväliseen toimintaan joitakin uusia hankkeita. Lukiomme kansainvälisyyttä ovat omalta osaltaan
myös jälleen lisänneet lukiossamme opiskelleet vaihto-opiskelijat. Saksalaiset opiskelijat Till Marth ja Clara Ellenberg, brasilialainen Ettore Angelo, portugalilainen Maria Caramelo, australialainen Clrys Hursey ja amerikkalainen Emmalee Sloman ovat menestyksekkäästi opiskelleet kuluneena lukuvuotena lukiossamme. Tulevaisuudessa lukiomme kansainvälisen toiminnan tavoitteena on jatkaa jo käynnistettyjä projekteja sekä etsiä opiskelijoille yhä uusia kanavia luoda kansainvälisiä suhteita eri maiden opiskelijoiden kanssa. lehtori Leena Hakamäki
Saksalaisia ja suomalaisia opiskelijoita Ascherslebenissä
14 Katunäkymä Shenzhenissä ▸
15
Opitaan yhdessä Lukion maantiedon (GE2) kurssilaiset ja aikuislukion maahanmuuttajaopiskelijat ovat sekä syys- että kevätlukukaudella opiskelleet yhdessä ja oppineet samalla toinen toisiltaan. GE2-kurssilaiset ovat saaneet harjoitella kulttuurien kohtaamista ja maahanmuuttajaopiskelijat ovat päässeet harjoittelemaan suomen kieltä. Yhteistunneilla on tutustuttu mm. aasialaiseen maanviljelykseen sekä suomen puhekieleen ja selvitelty mm. mitä tarkoittavat ”lötärit” ja ”tennarit”.
”Erityistä hyötyä on ollut siitä, että äidinkieliset opiskelijat ja suomen opiskelijat ovat yhdessä hakeneet ja prosessoineet tietoa annetuista aiheista”, kertoo BG-lehtori Hilkka Saaristo. Lukion maantiedon ja aikuislukion elämänkatsomustiedon opiskelijat tekivät ryhmätöinä julisteet maailman uskonnoista. Julisteet laitettiin esille koulun käytävälle ja niistä oli hyvä kerrata kokeeseen tulevia asioita. opettajat Hilkka Saaristo ja Katja Asikainen
Opiskelijat Duy Thanh Duong, Nina Hiltunen ja Hanna Hiukka etsivät karttakirjasta tietoa uskontojen levinneisyydestä.
16
17
Lukiolaiset liikkeellä – vaelluskurssi Nuuksiossa ja ponivaellusta Lukuvuonna 2011-2012 on järjestetty useita retkimuotoisia koulukohtaisia soveltavia kursseja. Syksyllä suoritettiin vaelluskurssi Nuuksion kansallispuiston maisemissa ja liikuntaseikkailukurssin puitteissa tutustuttiin mm. värikuulapeliin ja Islannin ponivaellukseen. Talviliikuntakurssilla lasketeltiin perinteisesti Rukalla ja urheiluopistokurssilla liikuttiin Liikuntakeskus Pajulahdessa.
Aamuvalmennus ja lukiodiplomit Aamuvalmennusta järjestettiin tanssissa, joukkuevoimistelussa ja aerobicissa, yleisurheilussa, jääkiekossa, sekä kori- ja jalkapallossa. Tanssijat osallistuivat musikaaliproduktioon ja suorittivat tanssin lukiodiplomeja. Lukiolaisia osallistui KLL:n yleisurheilukilpailuihin menestyksekkäästi; Eveliina Määttänen voitti kultaa 400metrillä. Jääkiekkoilijat osallistuivat jääkiekkoliiton järjestämään urheiluoppilaitosten jääkiekkoturnaukseen, jossa he sijoittuvat toiseksi. Lisäksi osallistuttiin KLL:n palloilusarjoihin ja osa lukiolaisista suoritti liikunnan lukiodiplomeja. lehtori Senja Saarelainen-Szwedyc
◂ Ystävyysottelu
NY24h – yrittäjyyttä oppimassa Keravan lukion NuoriYrittäjä24h-leiri järjestettiin yhteistyössä Järvenpään lukion kanssa. Yhteistyöstä on muodostunut jo perinne ja vuorovuosin kumpikin koulu toimii leirin isäntänä. Mukana NY24h-leirillä oli 14 keravalaista leiriläisinä ja 4 ohjaajina. Yhteensä nuoria
leirillä oli 32. Vastuuopettajina olivat Anu Rajajärvi Keravalta ja Timo Joutsivuo Järvenpäästä. Opiskelijoiden suunnittelemia yritysideoita arvioimassa oli Keravan ja Järvenpään Yrittäjien edustajia. Leiri pidettiin Järvenpään lukion tiloissa 11.12.11.2011. Leiri oli opiskelijoilta saadun palautteen mukaan onnistunut. lehtori Anu Rajajärvi
Siiri Tuominen: Superisä
18
19
Opiskelijakunnan vuosikertomus 2011 Vuonna 2011 opiskelijakunnan hallitukseen kuului 17 opiskelijaa. Puheenjohtajana toimi Hille Terho, varapuheenjohtajana Nelli Leinonen, sihteerinä Venla Monter ja ohjaavina opettajina Anu Rajajärvi ja Kaisu Åström. Opkh piti kokouksia keskimäärin kaksi kertaa kuussa. Opiskelijakunta kouluttautui Suomen Lukiolaisten Liiton Water-oppilaskuntafestivaaleilla ja Jano-koulutuksessa. Lisäksi neljä opiskelijakunnan jäsentä osallistui Suomen Lukiolaisten Liiton liittokokoukseen 18.–20.11.2011 Turussa. Opiskelijakunnan kioski on avoinna arkipäivisin, ja kioskin tuotoilla rahoitetaan
opiskelijoiden virkistystoimintaa ja teemapäivät. Alkusyksystä opiskelijakunta hoiti kirjatilauksen Lukiolaisten kirjakaupan kautta ja järjesti kirjakirpputorin, opettajien paneelin ja yleiskokouksen. Opiskelijakunta piti myös muutaman aamunavauksen mm. kiusaamis-, joulu- ja presidentinvaaliteemalla. Marraskuun tapahtuma oli Disney-viikko, jolloin auditoriossa näytettiin Leijonakuningasta ja opiskelumaisema oli koristeltu Disneyteemalla. 16.12. oli pikkujoulupäivä ja kevään presidentinvaalien alla osallistuttiin varjovaaleihin.
Kolmosryhmäläisten kokemuksia Kaksi maahanmuuttajien 3. vuoden ryhmän opiskelijaa kertoo opiskelusta aikuislukion maahanmuuttajakoulutuksessa. Kun muutin Suomeen Venäjältä, noin neljä vuotta sitten, en osannut sanoa suomeksi enemmän kuin ”en ymmärrä”. Jopa tämän lauseen painoi muistiin vain, koska äidinkielessäni tämä sanonta kuulostaa suunnilleen samalta. Ensin yritin käyttää englantia, mutta toivoin, että tulee aikani puhua suomea. Ammatissani kielitaito on tärkeä (olen työskennellyt toimittajana kotimaassa) ja tavallisessa elämässä myös kommunikaatio on tosi tärkeää! Tunnettu runoilija ja poliitikko Johann Wolfgang Goethe viisaasti totesi aikoinaan: ”Joka ei osaa vierasta kieltä, ei tiedä mitään omasta kielestään”. En alkanut opiskella Suomea heti, kun tulin Suomeen: poikani syntyi ja minun täytyi hoitaa häntä kotona. Yritin opiskella itse, mutta ymmärsin, että se ei onnistu minulle ilman hyvää opetusta. Olin iloinen, että löysin kurssin ja sain paikan täällä kokeen jälkeen. Lukuvuosi 2010 - 2011 oli ensimmäinen minulle ja, todella, vaikea. Enemmistö ryhmässä osasi kieltä jo ihan hyvin. Luulin, että en koskaan puhuisi mitään. Mutta samaan aikaan oli hauskaa, että sain olla vielä koulussa, jossa viereisessä pöydässä istui 16-vuotias tyttö, ja välillä taas olla hiekkalaatikolla lapseni kanssa. Mutta vain oppi auttaa elämässä.
20 Aukeaman kuvat: Krista Kaasinen-Drake
Meidän ryhmä, kaikki yhdessä, yrittää valmistaa opiskelijoiden lehden suomeksi tänä vuonna. Hyvä kokemus. Ajattelen, että jos jatkan ammattiani Suomessa, minun täytyy opiskella vielä paljon. Ja toivon, että sitten, kun koulutus loppuu, saan tavata samanlaisia ymmärtäviä opettajia kuin täällä. He tekevät isoja juttuja maahanmuuttajille, jotka haluavat osata kieltä! Nyt voin käydä toimistossa, lääkärissä, harrastuksissa ilman tulkin apua. Voin ymmärtää poikaani paremmin (hän puhuu suomea ja venäjää) ja auttaa läksyissä, kun hän on koulussa. Voin saada suomalaisia ystäviä, olla kiinnostanut Suomesta ja ymmärtää Suomen kulttuuria. Kiitos opettajille, että he auttavat meitä siinä! Olesya Fokina
21
Kuvassa Cigdem Dogan, Jacqueline Itangishaka, H-Bin Romah, Annamaija Leinonen
O
len 17-vuotias Turkista muuttanut tyttö. Olen asunut ja opiskellut Suomessa 4 vuotta. Kahden vuoden aikana opin Sompion koulussa suomea sen verran, että kun opettaja puhui, ymmärsin kaiken, mutta minusta tuntui, että en osannut vielä itse puhua paljon. Sen jälkeen tulin tänne aikuislukioon opiskelemaan suomea ja peruskoulun aineita. Tänä vuonna saan peruskoulun päättötodistuksen ja haen ammatilliseen kouluun. Täällä on hyvää opetusta ja kaikenlaisia mahdollisuuksia on, ja myös hyvät opettajat. Täällä voivat harjoitella myös kirjoittamista tai lukemista ne, jotka eivät osaa vielä lukea tai kirjoittaa hyvin. Täällä voi käydä myös kymppiluokan ja sen jälkeen mennä myös lukioon. Aikuislukion lomapäivät ovat melkein
samanlaisia kuin normaaleissa kouluissa. Koulu on tarkoitettu keravalaisille mutta eri kunnistakin voi tulla. Tänne on tultu Järvenpäästä, Mäntsälästä ja Tuusulasta. Koulu on Keravalla, lähellä juna-asemaa. Täällä on hyvä opiskella ja sen lisäksi voi saada kavereita eri kulttuuripiireistä ja eri maista. Meillä on ollut mukavia juhlia ja retkiä. Minä kiitän aikuislukion opettajia ja nostan heille hattua, koska ei ole helppoa opettaa maahanmuuttajille suomea. Tervetuloa opiskelemaan syksyllä Keravan aikuislukiossa! Cigdem Dogan
Tutorointi - vertaistukea opintojen aikana Syyslukukauden alkaessa elokuussa uudet opiskelijat tarvitsevat joka vuosi samoja asioita. Ystävällinen hymy ja katse sekä apu yksinkertaisissa asioissa kuten uusiin tiloihin tutustumisessa, opettajien tunnistamisessa ja aikataulujen opettelemisessa, on uuden lukiolaisen näkökulmasta usein korvaamatonta. Tässä hetkessä oman ryhmän tutorit ovat suuressa ja tärkeässä roolissa. Kynnys kääntyä melkein oman ikäisen neuvojan puoleen apua tarvittaessa, on paljon matalampi kuin se kynnys, joka pitää ylittää lähestyttäessä opettajaa tai muuta lukion henkilökuntaa. Keravan lukiossa tutorit seuraavat tiiviisti tutoroitaviensa ensimmäistä jaksoa. Tutorit tapaavat aloittavia opiskelijoita opiskeluun orientoituvan kurssin puitteissa useita kertoja viikossa. Näin olemme pyrkineet antamaan aikaa ja tilaisuuksia nuorille olla kosketuksissa toistensa kanssa. Tämän olemme toivoneet luovan mahdollisuuden tutustumiseen ja helppoon lähestymiseen tutorin ja tutoroitavan välillä. Tutoreiden tehtävä on osoittaa omalla olemuksellaan ja työllään, että lukionsa aloittava nuori on
22
tervetullut, toivottu ja hyväksytty. Halu auttaa on tärkeimpiä motiiveja, joita kaipaamme lukiomme tutoreiksi haluavilta nuorilta. Alun tärkeiden päivien jälkeen tutorointi on jatkunut lukiossamme ensimmäisen vuoden opiskelijoiden lukuvuoden vaiheita seuraten. Tutorit auttavat aine-ja kurssivalinnoissa, kun ensimmäisen vuoden opiskelijat alkavat suunnitella seuraavan vuoden opintojaan. Tutorointiin kuuluu myös lukiomme ja lukio-opintojen esittely tutoroitavien vanhemmille vanhempain-illoissa sekä yhdeksäsluokkalaisille yläkoulun puolella. Lukuvuoden ollessa lopuillaan tutorit antavat vielä panoksensa tulevien tutoreiden valinnoissa sekä heidän koulutuksessa. lehtori Hanna Ripatti
Tekij채: Sanni Wessman
Maahanmuuttajien koulutus Keravan lukiossa ja aikuislukiossa lv. 2011-2012 Kuluneena lukuvuonna maahanmuuttajia Opiskelijoiden taustat vaihtelevat, tänä on opiskellut oppilaitoksessamme kolme vuonna opiskelijoita oli 20 eri maasta ja ryhmää, joista kussakin noin 20 opiskelihe puhuivat äidinkielenään 16 eri kieltä. jaa. Opiskelijat opiskelevat aikuisten perusEniten opiskelijoita oli Vietnamista, Thaimaasta ja Venäjältä; äidinkielistä yleisimopetuksen opintoja, osalla tavoitteena on mät olivat vastaavasti jarai, thai ja venäjä. saada suomalainen perusopetuksen päättötodistus, osa taas täydentää aikaisempia Osalla ei ole ollut lainkaan koulutaustaa opintojaan kotimaasta ja osa opiskelee ennen aikuislukion opintoja, osalla on ensisijaisesti suomen kieltä. Ajatuksena kotimaastaan korkeakoulututkinto. Iälon, että aikuislukion tään opiskelijat ovat Maahanmuuttajat ovat usein 16-65-vuotiaita, suuopinnot muodostavat motivoituneita opiskelijoita, ja rin osa on kuitenkin kolmivuotisen paketin: ensimmäisenä työskentely heidän kanssaan on alle 30-vuotiaita. vuonna opiskellaan erittäin antoisaa. suomen kieltä, toisena On sanomattakin selvuonna suomen kieltä ja reaavää, että näin kirjava opiskelijajoukko liaineiden linkkikurssit sekä tekee opetuksesta vähintäänkin haastavaa. matematiikan ja englannin Ainoa yhteinen kieli on suomen kieli, ja sen alkeiskurssit, kolmantena hallinta vaihtelee ryhmän opiskelijoiden vuonna loput perusopekesken - aloittavassa ryhmässä aluksi opistuksen pakolliset kurssit. kelijat eivät välttämättä osaa sitä lainkaan. Tästä paketista valitaan Maahanmuuttajien ryhmässä opettaja opiskelijalle hänen taopettaakin aina paitsi omaa oppiainettaan, voitteidensa mukaan myös suomen kieltä. sopiva polku, yksi, kaksi tai kolme Maahanmuuttajien opettaminen on opettavuotta. jan näkökulmasta usein virkistävää vaihtelua, koska opiskelijat pakottavat opettajan
24
Chakai Phadunqsin ja Buuh Said saivat perusopetuksen päättötodistuksen keväällä 2011 ▸
kyseenalaistamaan suomalaisesta kulttuurista kumpuavat itsestäänselvyydet. Suomalaisiin opiskelijoihin verrattuna voi huomata, että useassa kulttuurissa kunnioitetaan opettajaa ja pidetään hyviä tapoja korkeammassa arvossa kuin suomalaisten opiskelijoiden keskuudessa. Maahanmuuttajat ovat usein motivoituneita opiskelijoita, ja työskentely heidän kanssaan on erittäin antoisaa. Ari Meriläinen perusopetuksen vt. virka-apulaisrehtori
Kevätjuhlassa esiintyivät, Wannapa Photpradit, Thippa Moilanen, Kophet Uusi-Simola
25
Iltaopetus Mennyt lukuvuosi kulki pääosin tutuissa uomissaan. Silti uusiakin uria auottiin ja aikuislukioille ominaiseen tapaan oltiin ennakkoluulottomasti mukana kokeiluissa, jos ne vain koituvat opiskelijoiden parhaaksi ja hyödyksi. Uutta on ollut myös oppilaitoksemme nimenmuutos: Keravan lukio ja aikuislukio. Keski-Uudenmaan aikuislukio jäi ansiokkaana historiaan. Koulukiinteistö on edelleen osoittautunut varsin toimivaksi työ- ja työskentelypaikkana: väljyys, valoisuus, rauhallisuus, ajanmukaisuus ovat osa sitä kokonaisuutta, jota opiskelijat, opettajat ja muu henkilökunta
voivat hyödyntää sivistyksellisiin tarpeisiin, aamusta iltaan. Myös asiakastyytyväisyyskyselyssä uuden oppimiskeskuksen puitteet ovat edelleen saaneet kiitosta. Edellisten vuosien jo tutuksi tullut tilanne – lukion päättötodistukseen ja yo-tutkintoon tähtäävien opiskelijoiden määrän lasku - on ennallaan. Suomalaisten perussivistystaso alkaa olla jo niin korkealla, että aineopiskelijat ovat se lähde, josta aikuislukio ammentaa opetettaviaan. Aineopiskelijoiden ja heidän suorittamiensa kurssien määrän lisääntyminen entisestään onkin ollut merkittävää koulun kannalta niin rahoituksellisesti kuin toiminnallisesti.
Kehittämisryhmä Kuluneen lukuvuoden aikana kehittämisryhmä on kokoontunut kaksi kertaa eli hiljaiselo on vallinnut. Tulevan lukuvuoden jaksojärjestys, kurssitarjotin ja palautekyselyn tulosten puntaroiminen ovat myös olleet tarkasteltavina ja mielipiteenvaihdon kohteina ja opiskelijanäkökulma tullut esille. Kaikille yhteinen tärkeä tavoitehan on hyvä työskentelyilmapiiri ja opiskelun edellytysten kaikenpuolinen parantaminen. Varsin harvat uudet tai jatkavat opiskelijat ovat osallistuneet koulumme kehittämistyöhön.
26
27
On kuitenkin arvokasta, että opiskelijat opiskelu- ja työpaineiden alla jaksavat ajatella ja toimia opiskeluyhteisönsä parhaaksi! Kehittämisryhmässä ovat olleet mukana tavalla tai toisella seuraavat opiskelijat apulaisrehtorin ja opon lisäksi mm: ●● ●● ●● ●● ●● ●● ●● ●●
Sinikka Niininen - Kivelä Kati Kovero Janina Ruuska Esa Tienhaara Milla Kivilahti Anna-Mari Kenraali Jenna Savela Helena Erkkilä
Ohjaus ja seuranta ja vastuuhenkilöt Opinto-ohjaaja Tapani Saarinen on huolehtinut lukion opiskelijoiden opintojen ohjauksesta ja seurannasta. Etäopiskelijoiden ryhmänohjaajana on toiminut Maija-Liisa Karppinen. Tapani Saarinen, opinto-ohjaaja
Ryhmänohjaus aikuislukiossa lukuvuonna 2011-12 10A 10B
Niina Miettinen Riitta Manninen Marjo Vehter
Maahanmuuttajaryhmät Annamaija Leinonen Mia Mailander Etäopetus Maija-Liisa Karppinen Ilta-perusopetus Anneli Tervola
Etäopiskelu - joustava opiskelumuoto Etäopiskelu on ollut mahdollista koulussamme joulukuusta 1999 lähtien. Lähtökohtana oli antaa opiskelumahdollisuus myös niille, jotka eivät voi osallistua varsinaiseen opiskeluun esim. asuinpaikan, työesteiden tai perheen vuoksi. Myös jotkut Keravan vankilan vangit ovat suorittaneet yo-tutkinnon etälukiossamme. Kaikki pakolliset kurssit ja myös osa syventävistä kursseista on ollut tarjolla etälukion puolella. Aluksi opiskeluohjeet annettiin paitsi lähiopetuskerroilla myös puhelimitse. Palautettavat tehtävät lähetettiin pääasiassa postitse. Seuraavaksi siirryttiin käyttämään Ryhmix-oppimisalustaa, joka toimi internetissä. Se antoi opettajille mahdollisuuden panna kurssien sisällöt ja ohjeet virtuaaliseen muotoon. Tällöin ei kaikilla opiskelijoilla vielä ollut mahdollisuutta käyttää tietokonetta, mutta se ei ole koskaan ollut este etäopintoihin osallistumiselle. Nykyään etäopiskelussa käytetään Moodle-oppimisympäristöä, joka mahdollistaa opiskelijan ja opettajan vuorovaikutuksen jopa kokonaan virtuaalisesti lukuun ottamatta kurssin loppukoetta. Opiskelija näkee netissä kurssiohjelmat, saa opiskeluohjeet, tehtävien ratkaisut ym. materiaalia, palauttaa
28
tehtävänsä Moodlessa olevaan palautuskansioon ja saa opettajalta palautteen. Jokaisella etäkurssilla on myös lähiopetusta kolmena tiistai- tai torstai-iltana. Etälukion aloittaessa toimintansa opiskelijat olivat jakautuneet joko etä- tai lähiopiskelijoihin. Nykyään tällaista eroa ei juurikaan ole, koska melkein kaikki suorittavat kursseja myös etälukion puolella. Kursseille osallistuu myös päivälukioiden ja ammattioppilaitosten opiskelijoita. Etäopiskelu on siis osoittautunut erittäin joustavaksi ja suosituksi opiskelumuodoksi. Keski-Uudenmaan aikuislukio on osa Etelä-Suomen etälukioverkkoa, johon kuuluvien oppilaitosten kurssitarjottimet ovat nähtävissä internetissä, ja opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa tietoverkon välityksellä kursseja kaikissa verkkoon kuuluvissa etälukioissa. Etälukioverkolla on myös yhteinen videoneuvottelukurssitarjonta. Etäopiskelu on erittäin vaativa opiskelumuoto, ja siksi koulussamme pyritään jatkuvasti kehittämään aktiivisesti opetuksen sisällön lisäksi opinto-ohjausta ja muita tukitoimia, jotta opiskelijat saisivat suoritetuksi opintonsa loppuun. Maija-Liisa Kauppinen, lehtori
29
Tekij채: Anu Ketonen
Tuolla ulkona on suuri maailma, miksi istua täällä? Aloitin lukion noin seitsemän vuotta sitten. Silloin aika koulussa meni pitkälti pulpettia naputellen, ja miettien “mitä oikein teen täällä? Tuolla ulkona on suuri maailma, miksi istun täällä?” Toisella luokalla, heti vanhojen tanssien jälkeen meninkin kertomaan rehtorille lopettavani lukion ja lähteväni Sveitsiin, sillä halusin vuoristooppaaksi. Rehtori ei yrittänyt kääntää päätäni, totesi vain etteivät arvosanani niin huonoja olleet, ja kertoi uskovansa että joskus vielä palaisin lukioon. Varasin säästöilläni lennot Sveitsiin ja vuoristo-oppaan viikoksi opettamaan minulle kiipeilyn alkeita. Sää oli kuitenkin niin huono, että viikon aikana pääsimme varsinaisille vuorille vain kolmeksi tunniksi, ja muulloin opettelimme tasamaalla ja kallioilla. Kovin päteväksi en siis viikossa tullut, mutta aloin epäillä haluanko todella viettää työpäiväni kylmässä ja kenties sateessa, rinkkaa kantaen ja asiakkaita tsempaten, niin seikkailunhenkisenä kuin itseäni pidinkin. Vuoristoopasta minusta ei ainakaan toistaiseksi ole tullut, mutta monia aloja on jo tullut kokeiltua etsiessäni mieluisinta. Varsinainen “ahaa elämys”, joka sai minut palaamaan
30
lukioon tapahtui reppureissulla Aasiassa. Tuolloin konkretisoitui opiskelun helppous ja laatu suomessa, kun tutustui paikallisiin etenkin Intiassa ja Nepalissa. Alkoi tuntua siltä, että tämän mahdollisuuden sivuuttaminen olisi suurta tuhlausta. Meillä on tietysti monia eri syitä miksi olemme tämän lakin itsellemme uurastaneet. Eräs tärkeä syy sille etten ole enää vain naputellut pulpettia lukiossa - jatkokelpoisuuden lisäksi - on ollut se että monet oppiaineet ovat vuosien aikana alkaneet tuntua käytännönläheisemmiltä tai muuten vain kiinnostavilta. Matematiikkaa tarvitsen välillä monessa arkisessakin puuhassa, raha-asioissa tai esim. rakentamisessa. Kieliä puolestaan matkustellessa. Ilman englantia on nykyään vaikeaa, ja ruotsista on apua välillä Suomen rajojen sisälläkin, ainakin jos on muuttanut tytön perässä Sipooseen kuten minä. Äidinkielen tunneista taas on hyötyä jos joku sattuu joskus ehdottamaan ylioppilaspuheen pitämistä. Opoa ja opettajia haluaisin kiittää paitsi hyvästä opetuksesta, myös kaikesta uhkailusta, lahjonnasta ja kiristämisestä motivoitunutkin opiskelija saattaa välillä kaivata niitä. Vaikka on toki hienoa saada vuosien työ päätökseen, liittyy tähän myös hieman
31
haikeutta kun yksi ajanjakso loppuu nyt. Surullisinta on kuitenkin se, ettei enää voi kotitöitä välttääkseen käyttää tekosyynä tärkeää koetta tai muuta sellaista.
Onnea kaikille meille ylioppilaille, pidetään tunnelma katossa ja lakit valkoisina! Kalle Karjalainen ylioppilas 3.6.2011
Keravan lukion ja aikuislukion ohjauksen näkymiä lv. 2011-12 Keravan lukiossa ja aikuislukiossa on opiskelijan ohjausta ja tukea pyritty systemaattisesti kehittämään. Moniammatillista yhteistyötä on lisätty, työnjakoa selkiytetty, ryhmänohjaajan ja aineenopettajien roolia on kehitetty. Lukuvuoden alusta toteutuneen organisaatiomuutoksen myötä mallia on pyritty sopeuttamaan koko oppilaitoksen laajempaan ohjaukselliseen kokonaisuuteen. Samalla on myös jouduttu etsimään tehokkuutta ja kustannussäästöjä. Talossamme on poikkeuksellisen laaja oppilashuollollinen ammattiosaaminen mm. kokopäiväinen lukiopsykologi, osaaikainen erityisopettaja, kokopäiväinen terveydenhoitaja ja säännölliset koululääkärin vastaanotot. Lisäksi sekä nuorten lukiokoulutuksessa että aikuislukiossa toimii kaksi opinto-ohjaajaa. Oppilaitoksessamme on kaksi OH-ryhmää: Nuorten lukiokoulutuksen opiskelijahuoltoryhmä kokoontui 12 kertaa lukukaudessa rehtorin johdolla (opot, psykologi, terveydenhoitaja, erityisopettaja, tarvittaessa opettaja/huoltaja). Uusi perusopetuksen oppilashuoltoryhmä apulaisrehtorin johtamana (opinto-ohjaaja, ryhmänohjaajat, lukiopsykologi ja terveydenhoitaja) on aloittanut toimintansa syksyllä.
32
OHR:n tehtävät ovat vähäisen resurssin takia rajoittuneet lähinnä opintojen etenemisen seurantaan ja tarvittavan lisätuen suunnitteluun. Tavoitteena on koko ajan ollut OH-toiminnan suuntaaminen myös rakenteelliseen ennaltaehkäisyyn kehittämällä toimintaa tukemaan yhä paremmin nuorten kasvua, kehitystä ja opiskelua. Tiedotuskanavia on monipuolistettu, järjestetty säännölliset kurssitarvekyselyt, annettu oikea-aikaista kurssineuvontaa ja runsasta valmennusta ja tukea seuraavaan opiskeluvaiheeseen siirtymiseen. Hyvän alun merkitystä on korostettu koko kouluaikaisen opiskelun ja hyvinvoinnin kannalta. Tutor-toiminta on tukemassa syksyllä uusia opiskelijoita, oppimaan oppimisen kurssi ja mukava ryhmäytymispäivä, ryhmätoiminta, ohjaustuokiot ja haastattelut ovat kaikki helpottamassa tutustumista omaan taloon ja lähiaikuisiin. Hyvää alkua on haluttu vähitellen laajentaa jatkumoksi ja opiskelijakunnan toiminta on ollut merkittävä hyvinvoinnin ja yhteistyön kehittämisessä. Kodin ja koulun välistä yhteistyötä on pyritty parantamaan rakentamalla myös vanhempainillat osaksi ohjausprosessia. Uraohjaus on entistä monimuotoisempaa. Oppituntien ja eri ammattilaisten antaman
33
henkilökohtaisen tuen ja ohjannan lisäksi myös opintokäyntejä ja vierailijoita on opintojen loppupuolella käytetty tehostetusti. Yksilöllisten opintopolkujen tueksi on tarjottu myös mahdollisuutta kerätä kursseja lukion ulkopuolisista harrastuksista, samoin iltaopetuksesta ja alue- ja valtakunnallisesta etäkurssitarjonnasta sekä Keravan mallin ammattiopinnoista.
Lukuvuonna 2011-2012 opiskelijahuollossa ovat toimineet seuraavat henkilöt: Merja Juhala, opinto-ohjaaja Terhi Kurri, opinto-ohjaaja Tapani Saarinen, opinto-ohjaaja Nina Sinkko, opinto-ohjaaja Tiina Pohjolan-Pirhonen, lukiopsykologi Tuomo Loukomies, erityisopettaja Erja Kokki, terveydenhoitaja Tuure Ärling, opiskelulääkäri
”Kaikki ohjaa” -periaate ja yhteisöllinen näkökulma ovat meille tärkeitä.
OPISKELUTERVEYDENHUOLTO Keravan lukion ja aikuislukion terveydenhoitajana on toiminut Erja Kokki ja opiskelulääkärinä Tuure Ärling. Opiskelijoille on tarjottu mahdollisuutta lakisääteisiin terveystarkastuksiin, sairaanhoitoon ja muuhun keskusteluun.
Kulttuuri- ja virkistysmatka kuurinmaalle, Latviaan 5.-7.8.2011 Jo perinteeksi muodostunut Keski-Uudenmaan aikuislukion, Tallinnan Täiskasvanute Gumnasiumin ja Rigas Vakara Gimnazijan kulttuuri- ja virkistysmatka tehtiin tänä vuonna 5.-7.8. läntiseen Latviaan Kuurinmaalle. Matkalle osallistui yhteensä 19 opettajaa. Latviasta oli mukana 7, Virosta 6, Oulun aikuislukiosta 2 ja meiltä neljä opettajaa: Annamaija Leinonen, Marjo Vehter, Niina Miettinen ja Tapani Saarinen. Vierailun teemana oli Kuurinmaan historia, luonto ja nykypäivä. Ensimmäinen kohde oli Kandavan vanha kaupunki ja sen ympäristö, jota kutsutaan
34
myös Kuurinmaan Sveitsiksi. Lähellä sijaitseva Sabilen kaunis pikkukaupunki on kuuluisa viinitarhastaan, joka aina viime aikoihin asti on mainittu mm. Guinnesin ennätysten kirjassa maailman pohjoisimmaksi viinitarhaksi. Viinirypäleitä, lähinnä Zilga- nimistä valkoviinirypälelajiketta on siellä viljelty 1600-luvulta lähtien. Emme kuitenkaan voineet saada maistiaisia, sillä edellisen viikon viinifestivaalilla juotavat olivat jo loppuneet! Matka jatkui Kolkaan, joka Riianlahden ja Itämeren kohtaamispaikka. Se on ollut aiemmin tärkeä sotilasalue ja ollut suljettuna
35
kansalaisilta , mutta on nyt itsenäistymisen jälkeen suosittu vierailukohde. Kolkasta matka jatkui Ventspilsiin, 40 000 asukkaan kauniiseen merenrantakaupunkiin, jossa parhaillaan juhlittiin kaupungin 400-vuotista olemassaoloa. Ventspils on tunnettu upeista kukkaistutuksistaan, bulevardeistaan ja hiekkadyynirannoistaan. Se on myös satamakaupunki, josta pääsee Ruotsiin Nynäshamniin ja Lyypekkiin Saksaan. Ventspilsistä siirryimme Itämeren rantaa seuraten etelään päin. Pysähdyimme Jurkalnessa, joka on osa suurta Grinin luonnonsuojelualuetta. Hiekkarantaa ja korkeata dyynialuetta oli silminkantamattomiin, ja mikä huomattavaa: sinilevää eikä muitakaan haitallisia leviä ollut näkyvissä. Seuraavaksi saavuimme Liepajaan, 90 000 asukkaan satamakaupunkiin, josta autolauttayhteys Rostockiin ja Karlshamniin.
Paluumatkalla Riikaan pysähdyimme Kuldigan vanhassa pienessä kaupungissa. Toinen paluumatkakohde oli Ventajoen mahtava, yli 200 metriä leveä putous, joka on kuulemma Euroopan mitassa ennätysleveys. Kaiken kaikkiaan, matka oli kokemuksena avartava ja saimme aivan uudenlaisia näkökulmia baltialaiseen kulttuuriin ja elämänmenoon. Myös kontaktit kollegoihin olivat tällä kertaa kaikin tavoin rikastuttavat ja kommunikaatio kielivaikeuksista huolimatta vilkasta (yhteisenä kielenä oli englanti, vaikka saksaa, viroa ja latviaa kuuli merkittävässä määrin!). Koulujemme välinen yhteistyö päättyy toistaiseksi, sillä uutta yhteistyösopimusta ei Keravan puolesta allekirjoitettu kuluvalle vuodelle. Tänä vuonna isäntämaana olisi toiminut Viro ja isäntänä Tallinnan Täiskasvanute Gumnasium ja rehtori Heiki Kiidli Tapani Saarinen, opinto-ohjaaja
Perusopetuksen päättötodistukset kevät 2012 Abdi Rahman Fathia Aranmala Um Chaiyamo Täk Charmakar Ful Maya Dogan Cigdem Duong Thanh Duy Itangishaka Jacqueline Ksor H Phen
Ksor Phong Nay Hyeng Reitti Rebekka Romah H Bin Salmi Sami Vivo Jaycel Vuorinen Tidaporn
Perusopetuksen lisäopetuksen todistukset kevät 2012 Alanen Joel Boström Simo Elo Alina Elomaa Jyri Haikonen Joni Haukka Jenna Heinonen Rosa JoutsenvuoriAtte Kotilainen Aki Kupits Sigrid Kuusela Ville Laiho Sarita Laukniemi Katri Lehtinen Ville Linjala Tia Liukkonen Niklas
36
Lunden Akseli Lyhty Antti Myöhänen Jenni Mäkinen Jasmina Niutanen Oskari Parviainen Riku Puttonen Jere Rintala Mervi Ritokoski Lotta Savander Aleksi Savinainen Jonatan Tamminen Jenni Tiilikainen Alex Unal Ilker Valkeapää Ernesti Yasa Masa
37
Stipendit ja palkinnot Perusopetuksen ja perusopetuksen lisäopetuksen stipendit, kevät 2012 50 € 50 € 50 € 50 € 50 €
Rosa Heinonen Ville Kuusel Maria Regerand Daih Siu Cigdem Dogan
Nuorten lukiokoulutuksen stipendit, kevät 2012
38
Olli Sampolan rahasto
Liitiä Siiri
300 €
Keravan Yhteiskoulun Seniorit, Professori Einari Merikallion rahasto
Kahelin Arttu
250 €
Aino Raition stipendirahasto, 1 500 €
Hirvonen Vili Ijas Henna Kallioinen Inna Leppänen Ulla Suomalainen Piia Ylikraka Sanja Mäkipää Iina Saari Leevi Rissanen Selma
200 € 200 € 200 € 200 € 200 € 150 € 150 € 100 € 100 €
Keravan Rotaryklubi, 600 € Ylikeravan Rotaryklubi, 600 €
Karhunen Emilia Manner Justus Hietaharju Inga Mäkinen Suvi Savolainen Teemu
150 € 150 € 150 € 150 € 150 €
39 Vikström Lauri Vahlman Noora Soikkeli Veera
150 € 150 € 150 €
Ilpo Vappulan luonnontiedestipendi
Karola Aaro
250 €
ABB Oy:n stipendi
Leppäniemi Antti
70 €
L.O. Viitasen stipendi
Jusslin Santeri
200 €
Keravan seurakunta
Leppänen Tapani Santaniemi Peppi
75 € 75 €
Nordea-pankki 2 x 100 €
Leppäniemi Antti Niskanen Jarno
100 € 100 €
Suomi-Venäjä-Seura, Keski- Uudenmaan osasto
Parsonen Vladi Kilpeläinen Joonas
50 € 50 €
Helsingin ortodoksinen seurakunta
Hanski Salla Kallioinen Inna
85 € 85 €
Laaksonen Tomi Lyra Alex Ketonen Anu Tuominen Siiri Hanski Salla Poijärvi Iivari
100 € 100 € 100 € 100 € 100 € 100 €
Keravan lukion opettajakunnan stipendit
Havas Eeva Monter Venla Myllys Jemina Rintala Mirjami
75 € 75 € 75 € 75 €
Oy Sinebrychoff Ab
Kilkki Lydia Lavonen Juhani
170 € 170 €
Opiskelijastipendit taito- ja taideaineissa - musiikki - kuvataide - liikunta
Liukka Hanna
Suomalaisen kirjakaupan lahjakortit
Silver Alisa Kahelin Essi
Keravan lukion opiskelijakunnan stipendi
Laaksonen Tomi Monter Venla Terho Hille
20 € 20 € 20 €
Keravan lukion opiskelijakunnan stipendi alkavalla opiskelijalle
Anttonen Aino
40 €
Lukiopalkinnot
40
50 €
Keravan Urheilijat ry.
Urheilun vuosikirja 2011, 4 kpl
Björklund Camilla Jortikka Eerik Keskinen Heidi Multanen Mikko
Helsingin Sanomien vapaakappale uudelle ylioppilaalle
Kyttänen Eelis
Föreningen Konstsamfundet ja Hufvudstadsbladet; Hbl-lahjatilaus tämän kevään ylioppilaalle, jonka arvosana keskipitkässä ruotsissa on laudatur tai pitkässä ruotsissa laudatur tai eximia cum laude approbatur Saksan suurlähetystön kirjapalkinto
Käck Iina Liitiä Siiri Mäkinen Suvi Soikkeli Veera Suomalainen Piia
Kirjapalkinto ranskan kielessä menestyneelle abiturientille Riksföreningen Sverigekontakt; ruotsin kielessä kunnostautuneille abiturienteille kirjapalkinto
Vahlman Noora
Buzis Areta
Mäkinen Suvi Suomalainen Piia
41 Pohjola-Nordenin kirjapalkinnot ruotsin kielestä kiinnostuneille
Kapulainen Lauri Mokkila Saija Virkkunen Sirke
Eero Paloheimon Struktuuri-kirja
Metsälä Roni
Aikuisten lukiokoulutus, syksy 2011 Aikuislikion stipendi, 100€ ja pitkän ruotsin kirjapalkinto
Heidi Saastamoinen
100 €
Aaltonen Atte Hyttinen Joel Räsänen Timi Vihavainen Pekka
150 € 50 € 100 € 50 €
Aikuisten lukiokoulutuksen stipendit, kevät 2012 Sampolan rahaston stipendi Opettajakunnan stipendi Opettajakunnan stipend Opettajakunnan stipendi
Lukuvuoden aikana menestyneitä opiskelijoita Siiri Liitiä, Yhdysvaltain suurlähetystön kirjapalkinto Suomi-Amerikka Yhdistysten Liiton (SAYL) englanninkielisessä kirjoituskilpailussa Vili Hirvonen, Maantieteen kansallisen kilpailun viides sija. Matias Lahti oli Datatähti 2012 loppukilpailun 4. (/14) Jan Härkönen tuli Lukion matematiikkakilpailun välisarjan toiseksi, Loppukilpailussa 16. (/18)
Ylioppilaat syksy 2011 Nuorten lukiokoulutus Ansong Wan Eskelinen Emmi Flander Paul Halme Katianna Heikkilä Annika Heikkilä Joonas Heljomaa Jami Inkinen Liisa (Kannisto Kimi) Karvonen Eero Lavikainen Paavo
Mikkonen Nicolas Salovaara Jonne Savenius Joona Sjöblom Pia Syrjä Jukka Tapala Jasmin Taskila Mika Tenhunen Toni Tiainen Ville Vuorinen Petteri
Aikuisten lukiokoulutus Hyttinen Susanna
42
Saastamoinen Heidi
43
Ylioppilaat kevät 2012 Nuorten lukiokoulutus Aaltonen Tomi Ahlfors Melinda Aikio Mikael Alakotila Susanna Alaraappana Katja Andersson Marko Arola Aleksi Arola Eemil Björklund Camilla Demidov Arseni Engblom Vesa Eskola Krista Fagerholm Johanna Falck Taija GustafssonIra Hakkarainen Miika Halonen Netta Hanski Salla Harlin Henri Hartikainen Noora Havas Eeva Havurinne Hannu Heinonen Otto Helin Sara Helkamo Jolanda Henttonen Atte Hermunen Tiia Herttuainen Niki Hietaharju Inga Hietala Jarkko Hirvi Julius Hirvonen Vili Honkanen Renja Huikkola Susanna
Hyvönen Eetu Hårdh Sami Ijas Henna Ijas Laura Jalonen Juuso Janhunen Eerika Joenmaa Iivari Jortikka Eerik Julin Ville Juntunen Sini Jusslin Santeri Juutila Essi Jylhä Lotta Jysky Jenna Kahelin Arttu Kajan Konsta Kallioinen Aleksi Kallioinen Inna Kantola Johan Karhunen Emilia Karlsson Mikko Karola Aaro Karvinen Piia Karvonen Pinja Kauranen Katarina Keskinen Heidi Ketonen Anu Ketonen Olli Kettukangas Nikke Kilpeläinen Joonas Kokko Laura Kolehmainen Lauri Komokallio Jutta Koskimies Riina
Koskinen Vilma Kuusikoski Joel Kyttänen Eelis Käck Iina Laaksonen Riikka Laaksonen Tomi Lahtela Suvi Laitinen Markus Lampinen Tuuli Lauttamus Tiia Leino Maiju Leppänen Tapani Leppänen Ulla Leppäniemi Antti Liitiä Siiri Lintula Tommi Lintunen Jesse Lyra Alex Malkakorpi Fanny Manner Justus Manninen Heikki Mattlar Renny Mattsson Sara Metsälä Roni Miettinen Otto Monter Venla Multanen Mikko Myllys Jemina Mäenpää Janina Mäkinen Saku Mäkinen Salla Mäkinen Suvi Mäkipää Iina Mönttinen Sauli
▶
Niemi Isabel Niemi Petteri Niiranen Janina Nikama Mauritz Niskala Janna Niskanen Jarno Noso Seppo Ojala Rosalina Olli Akseli Paasikallio Joni Pakarinen Anette Parkkila Vilma Parsonen Vladi Pelo Anton Peltoniemi Aukusti Pesu Enni Pippi Alexander Pohtala Janna Poijärvi Iivari Puruskainen Ukri-Pekka Ratilainen Tiina Rautio Tuukka Reijonen Tuuli Riikonen Niko Rintala Mirjami Rissanen Jesse
44
Ritokoski Tuukka Ritvanen Joni Rönkkö Joanna Salin Katariina Saljola Simo Salonpää Laura Saloranta Petteri Santaniemi Peppi Sarén Vaula Savola Virva Savolainen Teemu Simola Iina Sinkkonen Aino Sjöblom Tomi Soikkeli Veera Stellberg Susanna Suomalainen Joni Suomalainen Piia Säynätjoki Riikka Sääski Elina Tenkanen Sara Terho Hille Tervashonka Helena Tikka Linda Tuhkanen Alex Tuomela Mikko
Tuomi Sonja Tuominen Siiri Tuovinen Otto Tuovinen Pauli Törmä Elli Vahlman Noora Varanki Hannu Varjokallio Juho Viitala Valtteri Viitanen Aku Viitanen Kati Viitanen Ville Vikström Lauri Vinkvist Netta Virkkunen Veikka Virmanen Vesa Virtanen Aino Virtanen Jenny Välimaa Ville Vänttinen Sakari Väänänen Alina Väänänen Taija Wörlin Jenna Ylikraka Sanja Yrjänä Aino Yrttiaho Jarmo
45
Aikuisten lukiokoulutus Aaltonen Atte Hyttinen Joel Kauppinen Aleksi Ketonen Otto Lindholm Jerry Neuvonen Mikko Pulkkinen Pyry
Räsänen Timi Seppänen Mika Tienhaara Esa Varila Kaisa Vierisalo Joni Vihavainen Pekka Vilenius Sonja Vähämäki Marko
Ylioppilastutkinnon tulokset keväällä 2012 Mukana ne opiskelijat joiden tutkinto valmis ! Lukiomme kevätjuhlissa lakitettiin 195 uutta ylioppilasta.
L
E
M
C
B
A
5
6
33
66
57
28
I
yht.
keskiarvo
195
3,73
1
6,00
80
4,08
186
4,18
4
4,50
1
5,00
Pakolliset kokeet Äidinkieli Ruotsi, pitkä opm.
1
Ruotsi, keskipitkä opm.
4
10
15
22
17
12
Englanti, pitkä opm.
7
37
31
46
41
22
Englanti, lyhyt opm.
1
1
1
Venäjä, lyhyt opm.
1
Saksa, pitkä opm.
1
Matematiikka, pitkä
5
11
11
16
12
4
Matematiikka, lyhyt
6
14
18
17
11
8
1
1
Uskonto
1
Filosofia Psykologia Historia
1
Yhteiskuntaoppi
2
Fysiikka Kemia
Terveystieto
1
4,47
76
4,38
3
3,67
0
0,00
3
4
1
12
3,92
2
4
7
12
7
33
3,55
6
4
7
1
20
4,15
5
5
1
4
19
4,21
1
4
1
10
5,20
1
6
1
1
11
4,18
4
6
2
3
16
3,94
11
19
16
4
54
3,93
2 1
5,00
3
4
Maantiede
2
1 59
1
4
Biologia
46
2
1
3
47
Ylimääräiset kokeet
L
E
M
C
B
A
I
7
6
5
4
3
2
0
4
9
6
10
3
2
1
1
2
Ruotsi, keskipitkä opm. Englanti, pitkä opm.
1
Saksa, pitkä opm.
1
Ranska, pitkä opm. Venäjä, pitkä opm.
1
1 1
Saksa, lyhyt opm.
2
Ranska, lyhyt opm.
5
3
Espanja, lyhyt opm.
1
1
4
4
3
5
Matematiikka, pitkä
Uskonto
2
4,03
4
4,50
5
3,40
1
4,00 7,00
6
3,50
16
4,56
3
11
3,00
0
0,00
1
3
6
3
3
2
3
1
1
32
2
3
1
Filosofia
keskiarvo
1
Venäjä, lyhyt opm.
Matematiikka, lyhyt
yht.
16
2,56
11
4,18
1
7,00
2
1
4
3,25
Psykologia
1
3
6
4
4
1
19
4,47
Historia
1
4
3
4
6
1
19
4,32
4
Yhteiskuntaoppi
1
3
4
3
5
Fysiikka
1
2
10
6
4
Kemia
2
5
2
8
Biologia
2
Maantiede
1
Terveystieto
2
2
2
6
3
3
1
4
2
6
6
8
12
1
1
21
3,81
23
4,57
2
21
3,57
18
4,17
2
16
2,88
27
3,70
Herkon enkelit
48
49
Henkilökunta Ahokas Eveliina Asikainen Katja Brunila-Kovanen Anu Contines Pirjo Hakamäki Leena Haverinen Hannele Havukainen Paula Heikkilä Anne Heikkinen Janne Hokkanen Paula Hämäläinen Tytti Hänninen Anne Juhala Merja Jääskeläinen Inkeri Kakkuri Helena Karesti Kim Karhu Teija Karkela Lea Karppinen Maija-Liisa Koivumies Sanna Kokki Erja Kortemäki Jarkko Kurri Terhi Leinonen Annamaija Leppänen Pirjo Loukomies Tuomo Lähde Riitta Mailander Mia Manninen Riitta Meriläinen Ari Miettinen Niina Mikkonen Paula Mikkonen Veronika Myllyluoma Ulla-Maija
Mälkönen Eija Nordman Päivikki Paalanen Jussi Peltola Matti Pohjolan-Pirhonen Tiina Rajajärvi Anu Rajala Pekka Rihu-Lehtinen Katja Ripatti Hanna Roivainen Hannele Ronkainen Herkko Räsänen Anna-Kristiina Saarelainen-Szwedyc Senja Saarinen Tapani Saaristo Hilkka Saletta Sirpa Savenius Esa Schroderus Anne Silvennoinen Leena Sinkko Nina Siukonen Liisa Still Marja Talikka Mia Tervola Anneli Toivanen Sami Tuomi Pertti Uitto Marianne Vaara Sanna Van Keersbulck Samuël Varetsalo Ulla Vehter Marjo Vidgren Tarja Vuorenmaa Elisa Åström Kaisu
50
51
Yhteystiedot Keravan lukio ja aikuislukio Keskikatu 5 (PL 123) 04200 Kerava (04201 Kerava) lukio@kerava.fi aikuislukio@kerava.fi www.edu.kerava.fi/aikuislukio www.edu.kerava.fi/keravanlukio osoite muuttuu 1.8.2012, vanhoista osoitteista on uudelleenohjaus uuteen osoitteeseen Opintotoimisto koulun 2. krs Aukioloajat Nuorten lukiokoulutus • ma-to klo 9.00-12.00 ja 13.00-15.00 Aikuisten lukiokoulutus • ma ja to klo 12.00-19.00 • ti ja ke klo 9.00-15.00 • pe suljettu Koulujen loma-aikoina vastaanotto ma-to klo 9.00-14.00 jollei toisin ilmoiteta.
Oppimiskeskuksen johtaja Mia Talikka puh. 040 318 2214 mia.talikka(at)kerava.fi Rehtori lukiokoulutus Pertti Tuomi puh. 040 318 2212 pertti.tuomi@kerava.fi Virka-apulaisrehtori aikuisten perusopetus ja perusopetuksen lisäopetus Ari Meriläinen puh. 040 318 4241 ari.merilainen@ker ava.fi Apulaisrehtori aikuisten lukiokoulutus Tytti Hämäläinen puh. 040 318 2253 tytti.hamalainen@kerava.fi
Tietoja lukuvuodesta 2012-2013 Keravan lukion ja aikuislukion lukuvuosi 2012-2013 käynnistyy seuraavasti ●● Nuorten lukiokoulutus alkaa to 9.8.2012 • uudet opiskelijat aloittavat klo 9.45 • vanhat opiskelijat aloittavat klo 11.45 ●● Aikuisten perusopetus • Kymppiluokkien aloitusinfo huoltajille ja opiskelijoille to 16.8.2012 klo 18.00• Kymppiluokkien lukuvuosi alkaa ma 20.8.2012 klo • Maahanmuuttajien perusopetus ja kotoutumiskoulutus alkaa ma 27.8.2012 klo ●● Aikuisten lukiokoulutus • Aikuisten lukiokoulutuksen lukuvuosi alkaa ma 27.8.2012 klo 17.30
Ilmoittautumis- ja hakuajat aikuisten perusopetukseen, perusopetuksen lisäopetukseen sekä lukiokoulutukseen ●● Perusopetuksen lisäopetuksen (kymppiluokat) hakuajat ovat • Varsinainen haku ma 14.5. - ti 19.6.2012 • Täydennyshaku ma 30.7. - pe 10.8.2012 ●● Maahanmuuttajien perusopetuksen ja kotoutumiskoulutuksen hakuaika on • ke 8.8.2012 klo 15.00-18.00 ●● Aikuisten lukiokoulutukseen • otetaan uusia opiskelijoita ke 8.8.2012 ja to 23.8.2012 klo 15.00-19.00 koululla ●● Aikuisten lukiokoulutuksen infotilaisuudet pidetään Keravan kirjaston aulassa • ti 7.8.2012 ja ke 22.8.2012 klo 15.00-19.00.
Lukuvuoden alun tärkeitä päivämääriä ●● Aikuisten lukiokoulutus: • Moodle ja wilma -perehdytys sekä uusien opiskelijoiden info pidetään to 23.8.2012 klo 18.00. • Uuden lukuvuoden aloitus pidetään ruokasalissa ma 27.8.2012 klo 17.30. • Ilmoittautuminen uusintakuulusteluun viimeistään ti 28.8.2012. • Uusintakuulustelu pe 31.8.2012 klo 17.30. • Abi-info syksyn kirjoittajille ke 5.9.2012 klo 20.20. Kanslia on suljettu 25.6.-27.7.2012.
52