Vuosikertomus lv. 2012-13

S U M O T R E K SI

3 1 0 2 – 2 1 0 2

O U V Kehity

Etene

Uskalla

Luota

Uudistu

Kansainvälinen toiminta lukuvuonna 2012–2013

s.48

Kansainvälisyydellä on tärkeä paikka Keravan lukion ja aikuislukion toiminnassa. Vaihto-opiskelijatoiminta ja erilaiset kansainväliset vierailut ovatkin jatkuneet myös kuluneen lukuvuoden aikana.

Ryhmäytymispäivä Aloittavat opiskelijat tutustuivat toisiinsa.

s.36

Liikuntakurssit s.40 Liikuntaa Rukalta Zakopaneen.

Bruce J. Oreck

s.14

Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce J. Oreck vieraili keravalla 12. syyskuuta.

Tutor-toiminta s.61 Apuun rientävät opiskelijatutorit.

Iltamat

s.26

Iltamissa juhlittiin 50-luvun hengessä.

Kannen teksti: “Kehity Etene Uskalla Luota Uudistu” opiskelija Elina Erkkilä Taitto ja graafinen suunnittelu Jani Rinne Valokuvat Leena Hakamäki Lea Kallio Anu Brunila-Kovanen Maija Maunus Susan Mykrä Jani Rinne Hanna Ripatti Senja Saarelainen-Szwedyk Sirpa Saletta Helena Tapola Elisa Vuorenmaa Kaisu Åström Keravan lukion ja aikuislukion opiskelijat ja henkilökunta Paino Savion Kirjapaino

Sisällysluettelo Oppimisen edelläkävijä vuonna 2020...................................6 Katsaus lukuvuoteen 2012–2013........................................10 Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce J. Oreck.............12 Ystävyyttä yli rajojen...........................................................16 School goes art and drama.................................................18 Eläkkeelle............................................................................22 Ylioppilaan puhe.................................................................23 Ilmastonmuutosta lukiolaisille.............................................24 Aikuislukion erityinen tuki...................................................25 Iltamat................................................................................26 Jaksonaloituskaraoke..........................................................30 Tanssin aamuvalmennus......................................................31 Hauskaa ohjelmaa yökoulussa.............................................32 Verme -vertaismentorointiryhmä.........................................34 Suomen salibandyliitto luovutti kultaisen pallon.................35 Ryhmäytymispäivä...............................................................36 Liikuntakurssit.....................................................................40 Verkkokurssit.......................................................................42 Keravan lukoi ja aikuislukion avoimet ovet..........................43 Opiskelijakunnan vuosikertomus 2012................................44 Koulu on hyvä ja kutsuu oppimaan.....................................45 Hyvät ylioppilaskokelaat......................................................46 Kansainvälinen toiminta lukuvuonna 2012–2013................48 Keravan yrittäjyyskasvatustyöryhmän terveisiä....................58 Tutor-toiminta.....................................................................60 Perusopetuksen ja lisäopetuksen todistukset.......................61 Ylioppilaat 2012–2013........................................................62 Stipendit 2012–2013...........................................................64 Lukiopalkinnot....................................................................67 Lukuvuoden aikana menestyneitä opiskelijoita....................68 Henkilökunta 2012–2013....................................................69

Oppimisen edelläkävijä vuonna 2020

M

illaisia työelämävalmiuksia nuorella tulisi olla vuonna 2020? Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) tänä vuonna tekemän tutkimuksen “Kun koulu loppuu” tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia, koulupaikan valintakriteereitä ja työelämään liittyviä ajatuksia. Tutkimuksen mukaan työelämän teemoja käsitellään lukiokoulutuksessa vastanneiden mukaan 68 % melko vähän tai ei lainkaan. Työelämään liittyvää tietoa ja opetusta kaivataan siis lisää sekä yläkouluilla että lukiossa tämä tutkimuksen mukaan. Kyselyyn vastanneiden nuorten mielestä kolme tärkeintä tekijää tulevaa alaa miettiessä olivat kiinnostavat työtehtävät, hyvä palkkaus ja alan hyvä työskentelyilmapiiri. Kiinnostavimmat alat, joista lukion jälkeen opiskelijat olivat kiinnostuneita työskentelemään, olivat kulttuuri ja viihde, opetus- ja koulutus ja yliopistot ja tutkimuslaitokset.

Opiskelupaikkojen valintaan vaikuttavat vastanneiden yläkoululaisten mukaan vanhemmat tai sukulaiset, ystävät ja tutut ja kolmantena oman koulun opintojen ohjaaja. Tutkimuksen mukaan vastaajista lukioon aikoi hakea 55 % ja ammattiopistoon 31 %. Oppilaitosten nettisivut ovat

6

Vuosikertomus 2012–2013

tärkein tietolähde josta nuoret hakevat tietoa tulevasta opiskelupaikasta. TAT:in tutkimuksen mukaan lukiossa tulee lisätä työelämätietoutta ja siten saada tietoa nuorille työelämästä. Otamme tästä kopin jotta jatkossa opiskelijat ovat tietoisempia työelämään liittyvistä asioista.

Yhteiskunta ja työelämä muuttuvat nopeaa vauhtia. Tilastokeskuksen tutkimusten mukaan Suomessa kaikki uudet työpaikat ovat syntyneet 2000-luvulla pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Jokaisella työpaikalla työtehtävissä tarvitaan yhä enemmän omaehtoista yrittäjyyttä, taitoa toimia yhdessä muiden kanssa ja tahtoa tarttua toimeen. Työelämän muutokset vaikuttavat työelämässä tarvittavaan osaamiseen. Toisaalta uudella osaamisella uudistetaan työelämää. Yleiset työelämätaidot luovat pohjan työelämässä pärjäämiselle. Hyvien työelämätaitojen perustana ovat syvä substanssiosaaminen, kyky tunnistaa omia vahvuuksia ja halu kehittää omaa osaamista. Työelämätaidot rakentuvat oman elämänhallinnan, kommunikaatiotaitojen, ihmisten ja tehtävien johtamisen sekä muutoksen hallinnan ja innovatiivisuuden ympärille.

Pk-yritysbarometrin (2/2013) mukaan joka viidennellä pk-yrityksellä on ulkomaista työvoimaa. Pk-yrityksistä 18

prosenttia ilmoitti palveluksessaan olevan Suomessa asuvaa ulkomaalaistaustaista työvoimaa. Alueellisesti tarkasteltuna eniten ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä oli paitsi oletetusti Helsingissä, myös Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Varsinais-Suomessa. Keskeiseksi esteeksi ulkomaalaistaustaisen työvoiman lisäämisessä nousi heikko kielitaito. Puutteellinen suomen kielen taito nousi esteeksi 70 prosentilla vastaajista. Kielitaidon merkitystä lisää se, että tutkimusten mukaan puutteelliseen kielitaitoon yhdistyvät usein myös heikot tiedot suomalaisesta kulttuurista. Kielitaidon puute korostui sitä merkittävämmäksi, mitä suurempi pk-yritys oli kyseessä. Työvoiman ammattitaidon puute oli niin ikään keskeinen syy siihen, miksi ulkomaalaistaustaisen työvoiman käyttö on ongelmallista. Keravalaisille ultarkoituksena on olla luovuuden lähde komaalaistaustaisille nuorille ja aikuisille koko lukion kehittämiselle. Rohkaistaan on tarjolla laadukasta koulutusta Keravan nuoria tuomaan oma osaaminen, potenlukiolla ja aikuislutiaali ja innostus opInnolukio on parasta pimisen, opetuksen ja kiolla. Ensi syksynä käynnistetään opiskelun kehittämimitä lukiolle aikuisten perustutseen. Pienetkin ideon tapahtunut. kintoon tähtäävää at ovat kullan arvoisia valmistavaa koulutusta jossa pääpainona kun olemme yhteisellä matkalla oppimion suomen kielen vahvistaminen ja valsen kehittymisen tiellä. Keravan lukiolla mistaudumme lukioon valmistavan kouja aikuislukiolla on lähes 700 potentiaalutuksen käynnistämiseen vuonna 2014. lisen nuoren opiskelijajoukko josta varmasti syntyisi hyviä innovatiivisia ideoita Innolukio Keravalle?

Keravan kehittämiselle. Olemme valmiit lähtemään mukaan, tule yhteistyökump“Innolukio on parasta mitä lukiolle on tapaniksi mukaan tälle ideointimatkalle. pahtunut” sanoi pääministeri Jyrki KaKehittäminen ja kehittyminen ovat tainen 23.1.2013 Innolukio-kilpailun edellytyksiä sille, että pystymme uudispalkintojen jakotilaisuudessa. Innolukio tamaan ja uudistumaan. Ensimmäiset sähon lukioiden, yhteiskunnan, yritysmaaköiset ylioppilaskirjoitukset tulevat 2016 ilman ja korkeakoulujen kohtauspaikoletko valmis? Lukiokoulutuksen uudiska jossa luodaan vahvaa vuoropuhelua taminen on siis käynnissä. Uudet tuntijaot työelämän ja lukiolaisten kesken. Uutulevat tämän vuoden loppuun mennessä det innovatiiviset ideat palkitaan Innoja sen jälkeen saamme valtakunnallisen lukio-kilpailussa vuosittain. Innolukion

Vuosikertomus 2012–2013

7

opetussuunnitelman perusteet ensi vuonna. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen on jo nyt voimassa olevassa opetussuunnitelmassa mukana. Hyvän tulevaisuuden lukion voimavara on yksilöllinen ja yhteisöllinen hyvinvointi ja yhteisölliset työtavat. Opiskelijoiden osallistaminen ja heidän vaikutusmahdollisuuksien lisääminen mm. oppilaskunnan roolin vahvistaminen on erittäin tärkeää. Tarvitaan pedagogiikan muutos jossa huomioidaan yksilöllinen ja yhteisöllinen oppiminen sekä uusien oppimisympäristöjen hyödyntäminen. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö on oppilaitoksen voimavara nyt ja tulevaisuudessa.

Nuorisotakuun toteuttaminen on Keravalla yksi tärkeimmistä nuoria koskevista asioista. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Perusopetuksen lisäopetus on yksi mahdollisuus korottaa peruskoulun arvosanoja ja saada lisäpisteitä seuraavaa yhteishakua varten. Useiden vuosien kokemuksiemme mukaan 10-luokan jälkeen lähes kaikki ovat saaneet halutun jatko-opiskelupaikan joko lukiosta tai ammatillisen koulutuksen parista. On siis tärkeää, että tällaista opintopolkua on edelleen tarjolla Keravalla niille peruskoulun päättäneille nuorille jotka ovat jääneet ilman opiskelupaikkaa.

Tänä lukuvuotena on voinut valita joko lukiostartti tai yleiskymppi luokan jossa opiskella.

Elinikäisen ja uudistumiskykyisen opetuksen ja oppimisen terveisin; Mia Talikka lukiokoulutusjohtaja

8

Vuosikertomus 2012–2013

Vuosikertomus 2012–2013

9

Katsaus lukuvuoteen 2012–2013

K

un kartta ja maasto eivät vastaa toinen toisiaan, kumpi silloin on väärässä? Yleensä ei kumpikaan, vaan olet vain eri paikassa kuin luulet olevasi.

Entä miten toimitaan silloin, jos maastoa ei näy ollenkaan. Silloin on vain luotettava siihen, että suunta on oikea. Koulumaailma elää tällä hetkellä murrosta, jonka

10

Vuosikertomus 2012–2013

vaikutuksia emme tiedä. Emme edes vielä tiedä, millainen muutos kokonaisuutena tulee oikeastaan loppujen lopuksi olemaan. Joudumme siis kulkemaan eteenpäin kuin sumussa luottaen siihen, että valittu polku on oikea. Keskeinen muutosta eteenpäin ajava voima on tulossa oleva uusi sähköinen ylioppilaskoe. Ensimmäisen sen mukaiset kirjoitukset järjestetään vuonna 2016. Mitä tarkoittavat sähköiset ylioppilaskokeet? Miten koe tulee muuttumaan aikaisemmasta ja ennen kaikkea, miten kokeeseen tulee valmistautua? Sähköinen ylioppilaskoe ei kuitenkaan ole itsetarkoitus, vaan ennen kaikkea lähtökohdaksi tulisi ottaa se, miten sen tulisi vaikuttaa lukio-opetukseen. Kokeeseen valmistauduttaessa tuleekin lähtökohdaksi ottaa uudenlainen pedagoginen näkökulma, jossa perinteisestä tietopainotteisuudesta siirrytään kohti taitopainotteisuutta. Tällöin keskiöön nousevat tiedonhankintataidot, taito analysoida tietoja kriittisesti sekä kyky toimia erilaisten ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa.

Nykyisen tietokäsityksen mukaan asioiden merkitys syntyy pitkälti ihmisten keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Kyse on siis pohjimmiltaan kansalaistaidoista, joita jokainen tarvitsee nyky-yhteiskunnassa.

Non scholae, sed vitae discimus. Ei siis oppia ja opetusta koulua ja päättökoetta varten vaan elämää varten.

Luotaessa katsetta päättymässä olevan lukuvuoden keskeisimpiin tapahtumiin nousevat väistämättä mieleen “Iltamat Nikkarin kylän nuorisoseuran talolla” sekä Yökoulu. Kumpaakin tapahtumaa yhdistää niiden yhteisöllinen luonne. Tapahtumien toteutuksessa henkilökunnalla oli tärkeä roolinsa ohjaamassa, tukemas-sa ja toteuttamassa opiskelijoiden ollessa kuitenkin kaiken keskiössä. He saivat tilaisuuden näyttää omaa osaamistaan ja koetella siipiensä kantavuutta. Erityisesti yökoulu oli käytännössä opiskelijakunnan organisoima tilaisuus. Päällimmäisenä ajatuksena mieleen jäi se, että oppilaitoksessa opiskelee fiksuja ja aktiivi-sia nuoria, jotka pystyvät mihin vain, kunhan heille annetaan siihen tilaisuus. Kyseiset tilaisuudet koskettivat käytännössä pelkästään nuorten lukiokoulutusta. Unohtaa ei silti sovi, että oppilaitoksessa opiskelee myös muita nuoria. Erityisen näyttävästi tämä tuli esille toista kertaa järjestetyssä kansainvälisessä illassa. Opiskeleehan oppilaitoksessa runsaasti myös maahanmuuttajia. Kansainvälisen illan teemana oli tällä kertaa harrastustoiminta. Kansainvälisyydestä puhuttaessa ei myöskään sovi unohtaa niitä lähes kymmenen vaihto-opiskelijaa, jotka ovat lukuvuoden aikana opiskelleet oppilaitoksessamme.

Mietittäessä tulevaisuutta on pakko palata pohtimaan edellä olleita pedagogisia haasteita. Eri kirjoituksissa nousee vahvasti esille ilmiöpohjaisuus. Se näkyy paitsi aiemmin esillä olleissa ylioppilaskokeen uudistamiseen tähtäävissä suunnitelmissa kuin myös keskusteluissa, joita käydään uudesta lukion opetussuunnitelmasta. Kysymys ilmiöpohjaisessa

oppimisessa on oikeastaan kaikessa yksinkertaisuudessaan siitä, että asioita käsitellään oppiainerajat ylittävinä kokonaisuuksina, ilmiöinä. Eihän elämäkään ole vain historiaa, fysiikkaa tai äidinkieltä vaan asioita, jossa eri näkökulmat yhdistyvät moninaiseksi kokonaisuudeksi.

Ensimmäisiä askeleita tähän suuntaan on jo otettu. Esimerkkinä tästä on vaikkapa “School goes to art and drama” -kurssi, jossa yhdistyivät englannin kieli, kuvataide ja draama. Opetussuunnitelmauudistuksen osalta puolestaan nähtäväksi jää, riittääkö päättäjillä rohkeutta harpata vahvasti eteenpäin vai tyydytäänkö näennäisuudistuksiin.

Haluan kiittää koko oppilaitoksen henkilökuntaa, opiskelijoita sekä yhteistyökumppaneita kuluneesta lukuvuodesta ja samalla toivotta kaikille oikein hyvää, levollista ja aurinkoista kesää. Erityinen kiitos lisäksi kaikille niille, jotka ovat lahjoittaneet stipendejä tai muita tunnustuspalkintoja oppilaitoksemme opiskelijoille.

Pertti Tuomi rehtori

Vuosikertomus 2012–2013

11

Yhdysvaltain Suomen Suurlähettiläs Bruce J. Oreck 12. syyskuuta Yhdysvaltain Suomen Suurlähettiläs Bruce J. Oreck vieraili Keravalla 12. syyskuuta

U

usi lukukausi sai vahvan alun, kun Keravan lukio ja aikuislukio sai vieraakseen Yhdysvaltain Suomen suurlähettilään Bruce J. Oreckin. Opiskelijat valmistuivat arvovaltaisen vieraan tuloon muodostamalla paneelin, johon myös Oreck kutsuttiin. Lukiolaisista, ammattioppilaitos Keudan ja Laurea- ammattikorkeakoulun opiskelijoista koostuva yleisö sai esittää kysymyksiä panelisteille ennakkoon annetulla hyvinvointiteemalla.

Ennen paneelia Oreck kertoi oman näkemyksensä hyvinvoinnista.

Älä aliarvioi yksilön voimaa!

Suurlähettiläs Oreck on vaikuttava puhuja.

Oreckin vahva läsnäolo vangitsi auditoriollisen nuoria opiskelijoita ja kaupungin edustajia kuuntelemaan keskittyneinä, mitä sanottavaa hänellä on hyvinvoinnista.

12

Vuosikertomus 2012–2013

Oreck vei teeman välittömästi korkeammalle tasolle ja linkitti sen luontoon ja ympäristöömme.

Oreckin mukaan hyvinvointi on kokonaisuus, joka kattaa meidät kaikki, koko planeetan. Ihmisen hyvinvointi kulminoituu luonnon hyvinvointiin: jos luonto voi huonosti, ei meillä ihmisilläkään ole tulevaisuutta. Jokainen pieni palanen on osa suurta kokonaisuutta ja jokainen palanen ratkaisee millainen isosta kuvasta tulee.

Oreck on luontoihminen, joka haluaa säilyttää ympäristömme luonnonrikkaudet myös jälkipolville. Kulutustapamme täytyy muuttua radikaalisti, mikäli aiomme jättää edes jotain tuleville sukupolville. Ihmiset ajattelevat, ettei yksittäisillä pienillä teoilla ilman poliittista tukea ja mahtavaa valtakoneistoa ole mitään roolia. Oreck on tästä eri mieltä. Hän kertoi esimerkkejä henkilöistä, jotka ovat

Elämä kantaa, pienillä teollaan vaikuttaneet toisiin ihmikunhan vain teet parhaasi siin, jotka ovat puolestaan vaikuttuneina toimineet ja saaneet aikaan positiivisten Hyvinvointiteemaa käsiteltiin myös yksitekojen ketjun. Tällaisista positiivisten telön jaksamisen ja stressinhallinnan näkökojen ketjuista on seurannut mm. Yhdyskulmasta. Nuoret panelistit saivat kertoa valtojen Hudson-joen puhdistuminen ja omista stressinhallintakeinoistaan, tuuseiden luonnonpuistojen perustaminen. levaisuuden haaveistaan ja siitä, kuinKumpaankin tekoon tarvittiin vain ykka he suhtautuvat tekemiinsä virheisiin si aktiivinen luontoa rakastava ihminen, ja vääriin valintoihin. Muun muassa tujoka halusi tehdä levaisuuden amÄlä koskaan aliarvioi jotain asioiden m at i nv a l i n n an muuttamiseksi. yksilön voimaa maailman lopullisuus jännit”Älä koskaan ti erästä panelistia. muuttamisessa. aliarvioi yksilön Oreckin mukaan voimaa maailman muuttamisessa”, Oreck vääriä valintoja ei ole, sillä elämä kantaa: sanoi. Jos Yhdysvaltojen luonnonpuistot ”Jos seuraat omaa polkuasi, hoidat homsyntyivät yhden vaeltajamiehen rakkaumasi hyvin ja teet parhaasi, päädyt vardesta luontoon ja sen kauneuteen, voit masti sinne minne oli tarkoituskin.” juuri sinä tehdä jonkin suuren teon luonMyös vaihto-opiskelija ja panelisnonrikkauksien säilymiseksi, jatkoi Oreck. ti Annie Virtanen Laureasta oli samoilJokainen teko merkitsee. la linjoilla kertoessaan oman tarinansa.

Vuosikertomus 2012–2013

13

Hän opiskeli kotimaassaan Malawissa kirjanpitoa ja hänestä oletettiin tulevan kirjanpitäjä. Sattumien kautta hänen vaihto-oppilashankkeensa Yhdysvalloissa peruuntui, ja hän päätyi opiskelemaan matkailua. Nyt hänellä on oma matkailualan yritys Afrikassa.

Yleisö sai hyvinvointiaiheiden lisäksi tietää, että suomalaiset eivät ole Oreckin mukaan liian vaatimattomia ja että hän edelleen kehonrakentajataustansa ansiosta nostaa noin 200 kiloa rautaa penkistä.

Tunnelma koko vierailun ajan oli rento ja iloinen. Tilaisuus sai kuulijat luottavaisiksi tulevaisuuden suhteen.

Kaupunginjohtaja Petri Härkösen kaupunkiesittelyn jälkeen Oreckin matka Keravan lukiolta ja aikuislukiolta jatkui keravalaisyrityksen Metoksen tehtaalle.

Metoksen toimitusjohtaja Jarkko Ahlstén esitteli Oreckille ja hänen kokilleen Christophe Nourissonille uusia suurkeittiölaitteita. Suurlähetystön residenssin keittiöremontti sai tästä vierailusta varmasti uutta potkua.

Kuvat ja teksti: Susan Mykrä viestintäpäällikkö, Keravan kaupunki

14

Vuosikertomus 2012–2013

Vuosikertomus 2012–2013

15

Ystävyyttä yli Rajojen 20.3.2013

Y

stävyyttä yli rajojen -tapahtuma kokosi yhteen Keravan ja lähikuntien kanta- ja uussuomalaisia asukkaita Keravan lukiolle ja aikuislukiolle keskiviikkona 20.3.2013 klo 17.00-20.00.

Illan aikana oli mahdollisuus tavata eri kulttuurien edustajia, tutustua ja myös kokeilla alueen harrastusmahdollisuuksia sekä selvittää opiskelumahdollisuuksia.

Tapahtumassa oli tarjolla afrikkalaista tanssia, zumbaa, tanssiopiston ja naisvoimistelijoien upeita esityksiä, itsepuolustuslajinäytöksiä, työnäytöksiä sekä myös purjehduskokemus jollasimulaattorilla. Näytteilleasettajina oli alueen urheiluseuroja sekä taide-, tanssi-, laulu- ja muita harrastus- ja opiskelumahdollisuuksia tarjoavia tahoja. Illan ohjelmassa oli Keudan näytelmäkerhon Aksut-näytelmä, street/show-tanssia sekä

16

Vuosikertomus 2012–2013

jazztanssi-esitys, kilpa-aerobicryhmän ja joukkuevoimistelijoiden näytös. Aistitiloissa pääsi kokemukselliselle matkalle Filippiinien, Indonesian, Venäjän ja Irakin kulttuureihin.

Paikalla oli myös Keravan nuorisopalveluiden ohjaajia ja he järjestävät perheen nuorimmille pelipisteen, jossa on mm. pöytälätkää, pelejä ja muuta puuhaa. Tilaisuuden järjesti monikulttuurista toimintaa Keravalla kehittävä Tarakka-työryhmä, jossa olivat mukana tänä vuonna Keravan lukio ja aikuislukio, Keravan Opisto, Setlementti Louhelan Rinki, Kansainvälinen toimintakeskus Topaasi, Keravan kirjasto ja seurakunta, Laurea, Keuda, Keravan kaupungin nuorisopalvelut sekä Keravan karjalaseura.

Elisa Vuorenmaa koulutuskoordinaattori

School Goes Art & Drama viikonloppukurssi 18.−20.01.2013 Keravan lukiossa järjestettiin vapaaehtoisvoimin School Goes Art and Drama -viikonloppukurssi. Oppiaineista mukana olivat kuvataide, englanti ja draama. Kurssin ideoijina toimimme me, englannin opettaja Sirpa Saletta ja kuvataiteen opettaja Hanna Ripatti.

K

oska suomalaisissa kouluissa ei viihdytä ja oppiminen koetaan raskaaksi, halusimme järjestää kurssin, jossa voisimme pureutua näihin ongelmiin. Kurssilla halusimme välttää yhdessä koetun ja saavutetun kutsumista oppimiseksi ja varoa erityisesti sanaa oppiminen, sillä ainakin koulumaailmassa sanalla on usein raskas ja negatiivinen painolasti. Toivoimme, että kurssillamme oppiminen tapahtuisi kuin huomaamatta ilon ja itseensä uskomisen kautta, aivan kuten on tapahtunut itse kullekin esimerkiksi uimisen tai polkupyörällä ajamisen opettelun yhteydessä − aikana ennen käsitteitä ”läksy” tai ”tehtävä”. ”Ja sitten kurssin lopuksi teidän pitäisi…, ei, kun olisi mukava, jos teiltä vielä

18

Vuosikertomus 2012–2013

syntyisi englanninkielinen teksti siitä, mitä viikonlopun aikana koitte.” Näillä sanoilla englannin opettaja Sirpa Saletta tiivisti jo heti kurssin esittelytilaisuudessa, että kurssilla etsimme kykyä ja halua innostua ja yrittää tehdä jotain, jonka oheistuotteena syntyy myös oppimista.

Kurssin sisältö Kurssin sisältö koostui muun muassa seuraavista asioista.

1) Opettaja itse oli innostunut.

2) Opiskelijat joutuivat ”pyrkimään” kurssille. Päästäkseen kurssille opiskelijalla täytyi olla rohkeutta ja halua olla esillä, taitoa tai lahjakkuutta ei kyselty.

3) Opiskelijoiden uskottiin onnistuvan tekemisissään.

4) Opiskelijoille järjestettiin mahdollisuus tavata ihmisiä, jotka työkseen tekevät sitä, mitä opiskelijat opettelivat kurssilla. Kurssille vierailijoiksi kutsuttuja taiteilijoita olivat Rosa Liksom, kirjailija/kuvataiteilija; Pauliina Hukkanen, näyttelijä (Keski-Uudenmaan teatteri); Tuuli Paltemaa, kuvataide-/traumaterapeutti.

Kurssin tavoitteet Edellä mainittujen asioiden lisäksi opettajalle ja opiskelijalle yhteistä olivat tavoitteet: Oppiaineiden välinen integraatio Mahdollisuus tutustua opiskelijaan toisen aineen näkökulmasta Oppiaineen liittäminen osaksi innostavaa tapahtumaa.

Kokonaisvaltaisen oppimisen tapahtuminen.

Englanninkielisen itseilmaisun kehittyminen.

Opiskelijan persoonallisuuden kehittyminen taiteen tekemisen ja ymmärtämisen kautta.

Elokuvan, tarinan ja kuvataiteen synnyttämien tunteiden ja asioiden tulkinta ja kokeminen.

Kurssin toteutus Kurssin kielinä käytettiin suomea ja englantia. Kurssille osallistuneet lukiotamme käyvät vaihto-opiskelijat tarjosivat luontevan tilanteen suomenkielisille opiskelijoillemme ”joutua” käyttämään englantia.

Opiskelijat jaettiin kolmeen ryhmään, joissa jokaisessa oli vaihto-opiskelija.

Kussakin ryhmässä piti esimerkiksi jonkun opiskelijan kääntää suomea puhuvien vieraidemme (puhuvan vieraan?) puhe englanniksi ryhmän vaihto-opiskelijalle.

Tämä järjestely loi positiivisia pakkotilanteita käyttää englantia ja olla esillä. ”Niin, se oli hauskaa kun huomasi, että osaa sanoa sen, mitä halusi, vieraalla kielellä. Toinen ei oikeasti ymmärtänyt, jos se, mitä puhuttiin, oli suomea. Käytännön tilanteissa olinkin taitavampi puhumaan englantia kuin olin tiennyt olevani”, sanoivat kurssiin osallistuneet Veera ja Suvi.

Kurssi taltioitiin kokonaan iPadeille.

Lukiomme sai tätä projektia varten maahantuojalta (IT Ilona) lainaksi 16 iPadia, joten jokainen opiskelija sai oman iPadin.

Veera ja Suvi olivatkin iloisia tallennusvälineistä: ”No se oli kivaa, kun koko ajan oli väline, jolla saattoi tallentaa omia kuvia ja ajatuksiaan. Meidän ikäluokan opiskelijat osasivat käyttää koneita helposti, vaikka ei sellaista itse omistanutkaan.”

Kurssin ohjelma Perjantai-iltapäivänä kokoonnuimme välipalan merkeissä ja esittelimme opiskelijoille elokuvan Kuolleiden runoilijoiden seura, jonka katsoimme lukiomme omassa auditoriossa jaettuamme ensin opiskelijat neljän hengen ryhmiin.

Elokuvan jälkeen opiskelijat osallistuivat Tuuli Paltemaan ohjamaan työskentelyyn, jossa kuvataideterapian keinoin tutkittiin tunteita ja ajatuksia, joita elokuva

Vuosikertomus 2012–2013

19

oli herättänyt. Seuraavaksi opiskelijat alkoivat pohtia ryhmissä elokuvaa. Jokainen ryhmä valitsi elokuvasta henkilön, johon samaistui eniten, jota ymmärsi parhaiten tai joka oli vaikuttanut häneen eniten. Sen jälkeen ryhmä kehitteli yhden opiskelijan samaistumistarinasta muutaman minuutin rekonstruktion niillä muutoksilla, jotka ryhmäläiset yhdessä halusivat tehdä.

Esitykset näyteltiin kaikille muille ryhmille ruokalan lavalla. ”Se oli kivaa, kun pääsi kokeilemaan pienen yleisön edessä näyttelemistä, jota ei ole aikaisemmin paljoakaan ole tehnyt. Rohkeus olla esillä kasvoi”, totesi eräs opiskelijoista.

Lauantai-aamuna tapasimme koululla. Opiskelijat siirsivät edellisenä iltana kirjoittamansa ja kuvaamansa kurssipäiväkirjamateriaalit heille luotuihin pilvipalveluihin. Työ sujui hyvin, sillä tarvittaessa sai apua toinen toiselta.

Aamun ohjelma jatkui junamatkalla Kaapelitehtaalle tapaamaan kirjailija/kuvataiteilija Rosa Liksomia. Taiteilijattaren sydämellisellä opastuksella tutustuimme hänen ateljeensa ja työnsä lisäksi Kaapelitehtaan taiteilijayhteisön näyttelyihin.

Opiskelijat kulkivat pienissä ryhmissä ja huolehtivat siitä, että vaihto-opiskelijoille muistettiin kertoa ympärillä tapahtuvasta englanniksi.

Taidegalleria Helsinki Contemporarys-sa Anna Retulaisen vaikuttavia maalauksia ihmeteltyämme kiirehdimme junaan, koska Keski-Uudenmaan teatterista Pauliina Hukkanen saapui iltapäivällä työskentelemään opiskelijoiden kanssa. Hukkanen kertoi mielenkiintoisesti näyttelijän ammatista ja siihen kouluttautumisesta sekä veti opiskelijoille improvisaatioharjoituksia. Niiden avulla opiskelijat saivat tutustua teatterin

20

Vuosikertomus 2012–2013

ammattilaisten työhön. Lisäksi hänen kanssaan jatkettiin jo aiemmin aloitettujen tarinoiden aihioiden kehittelyä pieniksi näytelmiksi, jotka taltioitiin suoraan esityksistä ipadeilla elokuviksi. Illalla työskentelyä jatkettiin oman koulun väen voimin, ja ryhmissä esityksiä työstettiin lyhytelokuviksi. ”Omassa ryhmässämme olivat kaikki kurssille osallistuneet vaihto-oppilaat, joten työskentely ja itse näytelmä toteutettiin englanniksi. Tämä tarjosi meille mahdollisuuden kehittää itseämme uusilla ja erilaisilla tavoilla – sekä toisella kielellä”, kertoivat kurssille osallistuneet Suvi ja Veera.

Sunnuntai-aamuna katsottiin lauantaina tehdyt elokuvat. Katselemisen jälkeen jokainen ryhmä sai suunnitellakseen toisen ryhmän elokuvalle jatko-osan.

Opiskelijat kiteytti idean: ”Asiat saivat uuden näkökulman, kun jatkoimme jonkun toisen ryhmän tekemää elokuvaa jatko-osalla. Uudet ryhmät saivat tuotua elokuviin omaa näkemystään. Se saattoi yllättää muut ryhmät, varsinkin sen ryhmän, jonka tarinaa oli päästy jatkamaan.

Tämä jatko-osan tehnyt ryhmä oli saattanut keskittyä jonkun sivuosan henkilön tarinan kertomiseen ja ensimmäisen osan päähenkilö oli jätetty sivuosaan.”

Kurssin lopussa opettajat saivat kokea positiivisen yllätyksen. Yleensä opiskelijat poistuvat tunnilta sanomalla ”hei”. Nyt he poistuivat kurssilta sanomalla ”kiitos”.

Hanna Ripatti kuvataiteen opettaja

Vuosikertomus 2012–2013

21

Eläkkeelle

A

ikuislukion puolelta jää tänä keväänä eläkkeelle historian ja yhteiskuntaopin opettaja Hannele Haverinen.

Hannele on aloittanut työnsä Keravalla jo vuonna 1986 Nikkarin lukiossa. Vuosikymmenen loppupuolella hän tuli opettajaksi Keravan lukion iltalinjalle (myöhemmältä nimeltään Keski-Uudenmaan aikuislukio).

Iltaopiskelijoiden arvostaman historian, yhteiskuntaopin ja filosofian opettajan työsarka laajeni kymmenisen vuotta sitten myös maahanmuuttajien opetukseen, kun aikuislukiossa alkoi aikuisten maahanmuuttajien perusopetus. Hieman myöhemmin on tullut mukaan myös 10-luokkien opetus.

Hannelen ovat pitäneet pirteänä ja nuorekkaana aktiiviset harrastukset, liikuntaharrastuksista muun muassa sauvakävely ja hiihto. Hannele oli innokkaasti mukana työyhteisössämme takavuosina toimineen Monokerhon retkillä. Hannelelle rakkaita ovat myös eläimet, varsinkin omat kissat ja tyttären koirat.

Hannele harrastaa monipuolisesti taiteita, varsinkin oopperaa ja kuvataiteita.

Hänen kulturelli ja tyylikäs olemuksensa ei ole jäänyt opiskelijoiltakaan huomaamatta. Eräs nuori maahanmuuttajarouva

22

Vuosikertomus 2012–2013

ihastelikin kevätjuhlassa: ”Hannele on minun idoli. Vanhempana haluan olla yhtä tyylikäs kuin hän.”

Toivotamme Hannelelle mukavia eläkepäiviä ja uskomme monipuolisten kiinnostuksen kohteiden takaavan, ettei aika käy pitkäksi eläkkeelläkään!

Ylioppilaan puhe

A

rvoisat koulun rehtori, opettajat, opinto-ohjaajat ja muu koulun henkilökunta, sekä sukulaiset, tuttavat, uudet ylioppilaat ja muut läsnäolijat.

Ylioppilaaksi valmistuminen oli vielä kaksi ja puoli vuotta sitten iltalukiota aloittaessani vain haave. En tiennyt millaista opiskelu tulisi olemaan tai miten tulisin pärjäämään. Ensimmäinen jakso kuitenkin tuli ja meni, vieläpä ihan mukavasti, ja pian valmistumatta jääminen ei tullut enää kysymykseenkään.

Aito mielenkiinto opiskeltaviin aineisiin on tärkeää lukio-opiskelussa, ja sen säilyttämisessä auttoivat suureksi osaksi läheiset kannustamalla ja avustamalla. Ilman sitä apua en olisi onnistunut tutkinnon suorittamisessa ainakaan samanlaisella menestyksellä. Suuri kiitos siis läheisille kaikesta tuesta.

Oppilaitoksellemme, aikuislukiolle kuuluu myös paljon kiitosta.

Koulun opettajilla on erilaisia opetustyylejä ja -tekniikoita, mutta kaikkia yhdistää omistautuminen työlleen, joka kannustaa opiskelijaa oppimaan ja helpottaa hyviin tuloksiin pääsemistä.

Opinto-ohjaaja ja opintosihteerit ovat aina ystävällisiä ja valmiita auttamaan joten opiskelijat eivät jää ilman vastauksia.

Kiitos siis aikuislukion henkilökunnalle panostuksesta ja omistautumisesta opetustyölle.

Voimme olla kiitollisia siitä, että olemme syntyneet Suomeen, jossa opiskelu on ilmaista mutta opiskelematta jättäminen voi tulla kalliiksi. Me uudet ylioppilaat olemme tosin sijoittaneet opiskeluun paljon aikaa ja energiaa, ja se sijoitus tuntuu nyt maksavan itsensä takaisin - vieläpä korkojen kera. Onnittelut uusille ylioppilaille ja parasta mahdollista jatkoa kaikille!

Atte Aaltonen ylioppilas, aikuisten lukiokoulutus

Vuosikertomus 2012–2013

23

Ilmastonmuutosta lukiolaisille 29.10.2012

2

-luokkalaisille pidettiin luento, joka käsitteli ilmastonmuutosta. Helsingin yliopistosta vuonna 2009 valmistunut maisteri ja meteorologi Jussi Ylhäisi tutkii 2000-luvun ilmastonmuutosta. Ylhäisi aloitti aiheensa faktapitoisesti: Joka sekunti sulaa jääkiekkokaukalon verran jäätä. Se vastaa painoltaan 60 – 120 verran kaupunkijunia. Ilmasto vaihtelee 100 000 vuoden välein, samoin kuin hiilidioksidimäärät, mutta hiilidioksidimäärä on nyt suurempi kuin miljoonaan vuoteen.

24

Vuosikertomus 2012–2013

Ylhäisi kertoi kaikkien tekojen ja valintojen vaikuttavan ilmastonmuutokseen, vaikkakaan vaikutukset eivät näy juuri tällä hetkellä, vaan ne ilmenevät vasta tulevaisuudessa. Ilmastonmuutosta yritetään ennakoida monin eri tavoin, mutta se on todella vaikeaa ja monimutkaista. Ilmastonmuutokseen vaikuttavat niin ihmiset kuin itse luontokin. Ihmisten suurin vaikutus kohdistuu hiilidioksidipäästöjen lisääntymiseen, ja luonto vaikuttaa tulivuorien sekä auringon säteilymäärän välityksellä.

Monimutkaisuuden takia tulevaisuuden ilmastonmuutosta pyritään havainnollistamaan yksinkertaistavien mallien avulla. Mallit osuvat vain harvoin oikeaan, mutta niistä on paljon hyötyä tulevaisuuden ennustamisessa. Kerta toisensa jälkeen malleissa korostuvat nousevat trendit, eli nousevat käyrät esimerkiksi lämpötiloissa ja ilmakehän kaasujen pitoisuuksissa.

Esimerkiksi hiilidioksidipäästöt ovat olleet jo pitkään nousevassa trendissä. Joka hetki syntyvistä ihmiskunnan hiilidioksidipäästöistä 1/5 jää ilmakehän sisäpuolelle jopa noin 10 000 vuodeksi.

Meteorologit ennustavat tulevaisuuteen muun muassa pohjoisten napajäätiköiden sulamista, sateisien ja lyhyiden talvien saapumista pohjoiseen sekä Välimerenalueen ja Keski-Euroopan ilmaston kuivumista. Suuria muutoksia ilmastossa

ei kumminkaan tapahdu nopeasti, vaan vaste on hidas.

Tohtoriopiskelija Ylhäisi ei itse tee mitään elämää suurempaa ilmastonmuutoksen estämiseksi, vaan hän elää niin kuin me muutkin maapallon asukit. Tosin hän pyrkii arkipäivän valinnoilla sekä tietoisuuden levittämisellä ja edistämisellä hidastamaan ilmastonmuutosta. Ilmastonmuutoksen hidastaminen ja maapallon huolenpito on siis kansainvälinen, luonnontieteellinen, taloudellinen sekä moraalinen asia, joka ihmisten pitäisi muistaa arjen pyörteissäkin.

Yhäisin esitys oli selkeä ja faktapainotteinen. Joskus nuori ja hiljalleen kypsyvä

lukiolainen saattoi tosin pudota kärryiltä, mutta keskittymisen riittäessä esityksestä pystyi ymmärtämään sen sisällön.

Jotkut laskut, kaavat ja käyrät tarjosivat haastetta kokeneemmillekin laskijoille, mutta Ylhäisi osasi havainnollistaa asioita niin, että myös muut kuuntelijat pystyivät ymmärtämään mistä asiassa oli kysymys.

Ilmastonmuutos on väistämätöntä tulevaisuutta, joka koskettaa meitä kaikkia.

Nykyistä sukupolvea kuuluu sivistää, jotta ymmärtäisimme huolehtia kallisarvoisesta planeetastamme.

Essi Kahelin, Jenny Putkisto opiskelijat

Aikuislukion erityinen tuki

L

ukuvuonna 2012-13 on aikuislukiossa voinut saada kerran viikossa erityisopettajalta tukea oppimiseen. Erityisopettaja on myös tarvittaessa tehnyt lukitestin ja kirjoittanut lukilausunnon ylioppilaskirjoituksia varten. Samalla opiskelija on saanut tietoa ylioppilastutkinnon erityisjärjestelyistä ja siitä miten ja millä perusteella niitä voi anoa.

Erityisopettajalta on voinut varata aikoja vaikkapa opiskelutekniikan parantamiseen esimerkiksi oikean ja itselle sopivan lukutekniikan harjoitteluun.

Opiskelijat ovat kiitettävästi löytäneet uuden tukimuodon ja varanneet ahkerasti erityisopettajalta aikoja.

Anne Hällfors erityisopettaja

Vuosikertomus 2012–2013

25

Iltamissa juhlittiin 50-luvun hengessä 26

Vuosikertomus 2012–2013

Vuosikertomus 2012–2013

27

D

raama3- ja Musiikki5-kurssilaiset sekä vapaaehtoiset opiskelijat toteuttivat tänä vuonna yhteisen tapahtuman, jossa inspiroiduttiin 50-luvussa. Ajan henki näkyi myös opiskelijoiden ja opettajien pukeutumisessa. Maskeerauksessa meitä auttoivat Helsingin kauneudenhoito-oppilaitoksen opiskelijat.

28

Vuosikertomus 2012–2013

I

ltamat koostui erilaisista pienistä esityksistä ja musiikkinäytelmästä.

Musiikkinäytelmässä esitettävät kappaleet olivat uudelleensovitettuja ja -sanoitettuja versioita nykyhiteistä. Ideana oli muokata uusista kappaleista vanhahtavia valsseja, jenkkoja ja tangoja. Opiskelijat sävelsivät, suunnittelivat, somistivat ja toteuttivat kokonaisuuden voimia säästämättä ja työtunteja laskematta. Iltamissa toteutui lukiollemme tärkeä teema: yhteisöllisyys ja yhteistyö yli oppiaine- ja ikäluokkarajojen. Iltamat esitettiin oman talonväen lisäksi kutsuvierasnäytäntönä myös kotiväellä ja ystäville. Ohjaavina opettajina toimivat Jussi Paalanen, Katja Rihu-Lehtinen ja Hanna Ripatti.

Iltamien yhteydessä juhlittiin myös rehtorin syntymäpäivää Opiskelijat halusivat Iltamissa myös juhlistaa rehtorin 50-vuotispäivää ja he tekivät juhliin pienen komedian Perttis födelsedag, jossa seikkaili räppäri nimeltään Iso P. Näytelmä teki hauskasti kunniaa rehtorillemme ja näytti toisenlaisen tavan juhlia omia syntymäpäiviään. Oma rehtorimme ei tosin hypännyt esiin omasta kakustaan kuten näytelmässä Isolle P:lle tapahtui. IsoP:n roolisaappaat täytti Ida Nyrhinen ja käsikirjoituksesta vastasi myös joulunäytelmän kirjoittanut Sanni Wessman.

O

pettajakunta muisti rehtoria valokuvakirjalla ja uudella verkkaripuvulla, johon oli painettu koulumme logo ja slogan Hyvää läheltä. Musiikinopettaja Jussi Paalanen oli myös säveltänyt juhlan kunniaksi Kerava-hymnin.

Katja Rihu-Lehtinen äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja

Vuosikertomus 2012–2013

29

Jaksonaloituskaraoke

Riittejä esi-isien jalanjäljissä

K

eravan esihistoriaa tutkineet kansainvälisestikin tunnetut kulttuurihistorioitsijat Turtti Peomi, Åisu Kaström sekä Ranu Ajajärvi ovat tutkimuksissaan päätyneet kiinnostavaan teoriaan. He esittelevät tutkimuksessaan “Did Kerava really have some intellectual life before 1980?

- Cultural traces and findings of an ancient metropole” teoriaa, jonka mukaan Keravan lukio on itse asiassa muinaisen kampakeraamisen kauden asutuksen ja kulttuurin suora jatkaja.

Lukion rakentamista edeltävissä arkeologisissa kaivauksissa Keravan lukion perustusten alta löytyi kuituja tuulipuvusta, muinaisen olutpullon korkki, osin järsitty jäinen nauris, mammutinnahasta tehty karvanoppa sekä tylppä astalo.

Radiohiilitablettimenetelmän perusteella tiedemiehet päättelivät keravalaisen asutuksen syntyneen juuri nykyisen lukion paikkeilla.

Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että Keravan lukiossa on jatkettu samaa perinnettä, jota jo keravalaiset esi-isät harrastivat. He nimittäin kokoontuivat kylän keskusaukiolle juhlistamaan uuden vaiheen alkua elämässään syöden, juoden ja laulaen. Lisäksi uhrattiin vuohia tai vihollisia, kumpia sitten olikin saatavilla.

30

Vuosikertomus 2012–2013

Vastaavia bakkanaalejahan viettivät mm. etruskit.

Keravan lukio jatkaa tätä kulttuurihistoriallisesti arvokasta perinnettä hieman muuntuneena. Enää ei uhrata vuohia eikä vihollisia - ei edes järvenpääläisiä - vaan järjestetään viisi kertaa vuodessa jaksonaloituskaraoke. Nimensä mukaisesti silloin kuka tahansa saa tulla laulamaan uuden jakson ensimmäisen perjantain ruokatunnilla livesoitannan säestyksellä. Laajempi

versio aiheesta toteutettiin yökoulussa, jossa laulajia kävi tasaisena virtana lavalla yökolmen ja -viiden välillä.

Keravan lukion jaksonaloituskaraoke on herättänyt laajaa kansainvälistäkin huomiota. Välillä mukaan on halunnut koulun ulkopuolisiakin laulajia (lähinnä järvenpääläisiä) niin suuressa määrin, että jaksonaloituskaraokepäiviksi on jouduttu pyytämään virka-apua järjestyksenpidossa puolustusvoimilta. Kansainvälisistä artisteista jaksonaloituskaraokejonossa ovat mm. Rihanna, David Guetta, Justin Bieberin kaasunaamari ja se vasemmanpuoleinen siitä One Directionista.

Etusijalle menevät kuitenkin koulumme omat Mariat, Toteemipaalut sekä Juanit, joten kansainväliset tähdet joutuvat tyytymään kakkosluokan keikkapaikkoihin.

Tutkimuksessaan työryhmä Peomi-Kaström-Ajajärvi totesi toistuvien riittien olleen tärkeitä esi-isiemme henkisen hyvinvoinnin, viihtymisen sekä yhteisöllisyyden luomisen kannalta. Samaan tähtää nykyinen lukion jaksonaloituskaraoke - uhrattiin sitten vuohia tai ei.

Jussi Paalanen vs. musiikin lehtori

Tanssin Aamuvalmennus

L

ukiossa opiskeleville on tarjottu kaudella 2012-2013 Keravan tanssiopiston järjestämiä aamutunteja yhteensä kahden kurssin verran. Syksyllä perustreenaus aloitettiin nykytanssilla ja baletilla. Loka-marraskuussa tunneilla harjoiteltiin nykytanssiteosta oman liikkeen ja improvisaation pohjalta. Opettajina toimivat Kirsi Oinonen ja Viivi Virtanen.

Tammikuun alussa tanssin aamuvalmennusryhmä esiintyi Keravan lukion ja aikuislukion Iltamissa Kirsi Oinosen koreografialla ’’Ihmisen ääni’’.

Helmikuussa jatkettiin Viivi Virtasen ohjauksessa baletin opiskelua ja suosittu Riku Koskinen opetti tiivisjakson jazztanssia. Kevätkausi huipentui Sonja Annalan ohjaamiin street-tanssitunteihin lajeina hip hop ja locking.

Aamuvalmennustunnit pidettiin lähinnä Keravan tanssiopiston salissa, joka sijaitsee mukavan lähellä koulua ja tarjoaa hyvät puitteet tanssiharjoitteluun. Street-tunnit järjestettiin lukion tanssisalissa.

Vuosikertomus 2012–2013

31

Hauskaa Ohjelmaa Yökoulussa 11.4.2013

K

eravan lukion ja aikuislukion nuorten lukiokoulutuksen yökoulu 11.4.2013 toteutui onnistuneesti. Oppilaskunnan hallituksen järjestämä tilaisuus keräsi noin 150 osallistujaa, joista yksikään ei valittanut muusta kuin lievästä väsymyksestä.

Yökoulu alkoi torstai-iltana klo 22 opettajien ylläpitämillä rasteilla. Tarjolla oli muun muassa sulkapallo-ottelu, leivontaa, neulomista ja erittäin suureen suosioon noussut videon kuvaus iPadilla. Koska kyseessä oli kuitenkin koulun tapahtuma, saattoi läksynsä tehdä kätevästi yön aikana matikkapajassa.

Osa porukasta viihtyi rasteilla niinkin hyvin, ettei olisi malttanut niiltä lähteä ollenkaan, ei edes puolen yön jälkeiseen rentoutumishetkeen.

Loppuyön aikaansa pystyi viettämään mukavasti joko leffaa katsellen, karaokea laulaen, lautapelejä pelaten tai ihan vaan kavereiden kanssa hengaillen. OPKH:n kioskin tavallista runsaammat tarjoilut pitivät tehokkaasti nälän loitolla – kuten myös kokkausrastilla syntyneet herkut. Myös nukkumiselle oli varattu tilaa useamman luokkahuoneen verran, joskin on kyseenalaista, nukkuiko kukaan oikeasti yökoulun aikana.

Yökoulun loppuessa kello kuudelta perjantaiaamuna suurin osa porukasta jäi kouluun keittiön tarjoamalle aamupalalle. Kotiin lähdettiin viimeistään perjantai-iltapäivällä, väsyneinä, mutta tyytyväisinä. Ilman suurempia ongelmia toteutuneen yökoulun toivotaankin muodostuvan perinteeksi lukioomme.

Lea Kallio

32

Vuosikertomus 2012–2013

Vuosikertomus 2012–2013

33

Opettajat jakamassa ja kehittämässä osaamistaan Verme -vertaismentorointiryhmässä

K

eväällä 2013 lähti Keravan lukiossa ja aikuislukiossa käyntiin ensimmäinen Verme-ryhmä.

Verme tarkoittaa vertaismentorointiryhmää, jossa opettajat oppivat yhdessä. Ryhmän tehtävä on olla osa uuden opettajan perehdyttämistä sekä toimia yhteisen ammatillisen kasvun tukijana. Ryhmä on koottu vapaaehtoispohjalta ja siihen on voinut tulla mukaan sekä uusia että kokeneempia opettajia. Yhteinen kokemusten ja ideoiden jakaminen ja työstäminen eri menetelmin on ryhmän toimintaperiaate. Samankaltaisia ryhmiä toimii eri puolella Suomea ja tämä Verme -ryhmistä koostuva verkosto on osa

34

Vuosikertomus 2012–2013

Opetus- ja kultuuriministeriön Osaava -hanketta.

Keravan lukiossa ja aikuislukiossa toimivan ryhmän ohjelma on laadittu yhdessä nostaen esiin osallistujien tärkeiksi kokemia teemoja. Kevään aikana on ryhmä on tutkinut käsityksiään ja kokemuksiaan opettajuudesta mm. itse otettujen valokuvien avulla sekä pohtinut opettajuuden muutosta tutustuen ajankohtaisiin teksteihin ja ottamalla kantaa ja keskustellen niiden herättämistä ajatuksista.

Tytti Hämäläinen psykologian lehtori, apulaisrehtori

Suomen salibandyliitto luovutti kultaisen salibandypallon

S

19.3.2013

alibandyn aamuvalmennus alkaa syksyllä 2013 koulullamme.

Keravan lukio ja aikuislukio sekä salibandyseura Blackbirds United aloittavat salibandyn aamuvalmennuksen syksyllä 2013. Tänään Suomen salibandyliitto kävi luovuttamassa kultaisen salibandypallon yhteistyön aloittamisen johdosta. Salibandyliiton luovuttamaa palloa olivat vastaanottamassa Blackbirds Unitedin hallituksen puheenjohtaja ja oppilaitoksemme edustajat.

Vuosikertomus 2012–2013

35

Uusista lukiolaisista hitsattiin

Tiiviit Ryhmät 24.8.2012 Keravan lukion ryhmäytymispäivänä 24.8. kaikki aloittavat opiskelijat tutustuivat toisiinsa yhteistyötä vaativien tehtävien avulla.

O

n keskiviikko kello 13 ja aika suunnittelukokoukselle. Paikalle saapuvat tutorit, mentorit, nyt syksyllä aloittavien luokkien opettajat, rehtori sekä koulun ulkopuolinen kouluttaja Teija (sukunimi) miettimään, miten ryhmäytymispäivä yksityiskohtineen kulkee.

On jännittävää päästä ”ekaluokkalaisena” kurkistamaan kulissien taakse, niin tietää itsekin vähän mitä odottaa.

36

Vuosikertomus 2012–2013

Rasteilla toimimisesta puhutaan: kuinka kannattaa neuvoa isoa joukkoa, miten luokat jaetaan pienempiin ryhmiin niin että tulee varmasti tutustuttua uusiin ihmisiin.

Aikataulutkin on tehty alustavasti. Jokaisella rastilla viivytään puoli tuntia, johon sisältyy siirtymisaika seuraavaan paikkaan.

Kysymyksiä pulpahtelee jatkuvaan tahtiin: Mitä jos sataa? Entä jos aikaa jää yli?

Käydään läpi myös turvallisuuteen liittyviä asioita. Miten toimia, jos jotain

sattuu, ja mitä keinoja on loukkaantumisten välttämiseksi.

Tutoreiden suosio jakautuu rasteille epätasapainoisesti, joten ne päädytään arpomaan. Keskustelua herää edellisten vuosien ryhmäytymispäivien hyvistä ja huonoista puolista, ja miten tutorien asenne vaikutti rastien kiinnostavuuteen. Näistä viisastuneina nykyisiä tutoreita tsempataan pitämään lippu korkealla, vaikka rastista ei itse pitäisi.

Kuinka erikoinen päivä koettiin?

Ryhmäytymispäivästä on eletty nyt alku.

Ollaan puolivälissä, ja kiertelen kuvaajan kanssa ruokalassa etsimässä haastatteluun haluavia ihmisiä. Mukaan tuleva kuva aiheuttaa epäröintiä, mutta onneksi rohkeita löytyy.

Tiedustelen, millaisia tunnelmia päivä on herättänyt, ja onko luokkakavereihin tutustunut paremmin.

Teemu Valonen 12G ja Riku Piipponen 12E kertovat, että rastien ohjelmat olivat riparilta tuttuja. Ainoa yllätys olivat puhallusputket. Valonen nimeää parhaaksi rastiksi laatikkokasan, ja Piipponen tangramin. Luokkalaisiin he ovat tutustuneet huomattavasti paremmin rastien avulla, ja yhteispeli on sujunut hyvin.

Annu Riittamäki ja Mia Sjöström ovat kummatkin 12F:llä. Heillä odotukset ovat kovat: aiotaan olla parhaita ja voittaa kaikki. Tähän mennessä kaikki paitsi ongelmanratkaisu ovat sujuneet hyvin. Muita käytyjä rasteja ovat teltan pystyttäminen, tangram sekä seitsemäs rasti, josta kummatkin nimeävät laatikoiden kasauksen suosikikseen. Tutustumistakin on tapahtunut, enemmän poikiin. Yhteistyö on sujunut hyvin, osa tsemppaa mukana.

12F:n tutorit Julia Nevalainen ja Jenna

Nikkarinen odottavat päivältä yhteishengen nostatusta, tsemppaamista ja yhteistyötä. ”Usein ihmiset tulevat epävarmasti, mutta lähtevät intoa puhkuen. Se yllättää kun mieliala nousee”, he kertovat. Heidän rastinsa oli numeromatto ja kirjainten järjestely. Ongelmia ei ole kuulemma tullut vastaan. Paras yhteistyö on ”Omilla ihanilla 12F:n mussukoilla”, kuten Nevalainen ja Nikkarinen yhdessä kehuvat.

Päivän päätteeksi otetaan ulkona kuva koko 12-ikäluokasta.Ihmisistä muodostetaan asfaltille teksti ”Lukio 12”. Opiskelijat ohjataan ruokalaan, jossa jokainen saa täytettäväkseen palautepaperin, jossa vastataan muutamaan kysymykseen päivään liittyen. Sitten julistetaan voittajaluokka, joka on tällä kertaa 12F 46 pisteellä. He saavat kiertävän palkintopokaalin, johon kaiverretaan voittajaluokan luokkatunnus.

Päivästä jäi hyvä maku suuhun. Omien luokkalaisiin tutustui, heidän nimensä

Vuosikertomus 2012–2013

37

alkoivat painua paremmin muistiin kasvojen kanssa, ja – mikä tärkeintä – oli hauskaa. Sai nauraa, ja yhteinen tavoite, esim. korijunan liikuttaminen mahdollisimman nopeasti, vaati kaikilta osallistumista ja siinä sivussa rakensi yhteishenkeä. Suunnittelukokouksessa tuli hieman ennakkoluuloja joitain rasteja kohtaan, mutta jokainen rasti oli hyvä. Parhaaksi voisin nimetä hämähäkinverkon ja korijunan.

Päivä kulki mukavasti ilman suurempia ongelmia, ja luulen, että aika moni lähti kotia kohti hyvällä mielellä. Luokkamme yhteishenkeä on kehuttu myöhemmin, ja uskon ryhmäytymispäivän auttaneen meitä siinä.

Rastien kuvailu Rastilla numero 1 on ongelmanratkaisua. Siihen sisältyvät mm. pirunnyrkin

38

Vuosikertomus 2012–2013

ratkaiseminen ja kankaan kääntäminen ympäri niin, että sen päällä tulee seistä koko ajan.

Rastilla 2 on ohjelmassa teltan pystyttäminen. Tarvikkeina on kaksi armeijan puolijoukkuetelttaa, jotka kahdessa ryhmässä kootaan valmiiksi mahdollisimman nopeasti.

Kolmosrastilla on kaksi eri tehtävää: hämähäkinverkko ja korijuna. Luokka jaetaan tälläkin rastilla kahteen ryhmään.

Hämähäkinverkko on kahden puun väliin viritettyjä köysiä, joista muodostuu suorakulmaisia reikiä. Näistä rei’istä on tarkoitus päästä läpi koskematta naruihin.

Reikiä on kolmessa kerroksessa, alimmasta saa yhden pisteen ja ylimmästä kolme.

Muut saavat auttaa, mutta verkon puolta ei saa vaihtaa muuten kuin menemällä kerran verkon lävitse.

Korijuna on perinteinen, sinisistä limsakoreista on tehty jono, jonka päällä ryhmä seisoo. Neljä tötteröä pitää kiertää mahdollisimman nopeasti niin, että taaimmainen lähettää viimeisen korin eteenpäin ja ensimmäinen laittaa sen niin että sille pääsee jatkamaan matkaansa.

Neljännellä rastilla hyödynnetään myös limsakoreja. Vuorossa on korikiipeily, joka tarkoittaa sitä, että luokasta yksi hurjapää seisoo korikasan päälle, ja kasaa kasvatetaan ojentamalla kiipeilijälle koreja, joita hän latoo huipulle samalla nousten itse korkeammalle. Muut luokan jäsenet tukevat huojuvaa pinoa, ojentelevat/heittelevät koreja tai seisovat kauempana valvomassa, että pinosta tulee suora.

Numeromatto ja kirjaintenjärjestely ovat kummatkin viidennellä rastilla. Numeromatolla on numeroita yhdestä reilusti yli kahteensataan sekaisin, ja ryhmänä yritetään löytää järjestyksessä niitä mahdollisimman nopeasti. Löydetyn numeron päälle asetetaan kivi.

Luokka jaetaan kuuteen ryhmään, ja jokainen ryhmän viidestä jäsenestä saa A4:n jossa on kirjain. Ohjaavat tutorit kertovat vihjeen, ja puhumatta on muodostettava haettu sana.

Kuudennella rastilla on tangram.

Tehtävänä on muodostaa erimuotoisista palasista paperilla oleva kuvio mahdollisimman nopeasti – ja oikein.

Seitsemäs eli viimeinen rasti sisältää myös useamman tehtävän. Luokka jaetaan kolmeen osaan, joista yksi siirtää laatikkokasaa paikasta toiseen tietyllä tavalla, toinen rakentaa huojuvaa tornia ja kolmas yrittää puhallusputken avulla ampua neuloja maalitauluun.

Helena Tapola opiskelija

Vuosikertomus 2012–2013

39

Liikuntaa Rukalta Zakopaneen 2012–2013

L

ukuvuoden 2012-2013 kursseilla toteutettiin seuraavia retkijä ja lajikokeiluja. Virkisty liikunnassa kurssilla tutustuttiin: hohtokeilaukseen, biljardiin, kuntonyrkkeilyyn, itsepuolustusseen, jousiammuntaan, ammuntaan, golfiin, microautoiluun, seinäkiipeilyyn, megazoneen, miekkailuun ja spinningin. Kuntoliikuntakurssilla käytiin hikoilemassa Naisten kympillä 26.5.2013 ja Urheiluopistokurssilla Pajulahdessa 3.-4.5.2013 vietimme monipuolisen liikuntaviikonlopun.

Talviliikuntakurssi Rukalla 2123.3.2013 sujui mallikkaasti, samoin Vaelluskurssi Nuusio-Luukkaa maastossa 17-18.8.2012.

40

Vuosikertomus 2012–2013

Aamuvalmennuksen puitteissa osallistuimme KLL:n palloilusarjoihin lukuvuoden aikana.

Liikuntaseikkailukurssilla pelasimme värikuulapeli, toteutimme Islanninhevosvaelluksen ja melontaretken Sipoon ja Helsingin rajalla merellä, tutustuimme kalliokiipeilyyn, yösuunnistukseen, laitesukellukseen ja laserpeleihin. Keväällä Liikuntakurssilla Etelä-Puolassa Zakopanessa toteutui monipuolinen ohjelma vuoristovaelluksineen ja vierailuineen suolakaivoskaupungissa, tippukiviluolassa, Auschwitzissä ja Krakovassa.

Senja Saarelainen-Szwedyc, Esa Savenius liikunnan- ja terveystiedonopettajat

Verkkokurssit tarjoavat

mahdollisuuden opiskella ajasta ja paikasta riippumatta

A

jasta ja paikasta riippumaton opiskelu on oppilaitoksessamme ollut mahdollista vuodesta 1999 alkaen. Nimi on vuosien varrella vaihdellut etäopiskelusta monimuoto-opiskelun kautta verkko-opiskeluun ja nonstop-kurssien suorittamiseen. Asian ydin on pysynyt samana: verkko mahdollistaa oppimisen myös sellaisissa tilanteissa ja niille opiskelijoille, joille ei läsnäolo-opetukseen osallistuminen onnistu. Se antaa myös mahdollisuuden edetä opinnoissa omaan tahtiin ja omien tavoitteidensa mukaan. Verkossa opiskelu on tasavertainen vaihtoehto muiden opiskelutapojen joukossa.

Kurssien järjestelyistä ovat pääsääntöisesti vastanneet aikuisten lukiokoulutuksen opettajat. Osallistujia on ollut myös nuorten lukiokoulutuksesta ja muista oppilaitoksista.

Kenelle verkossa opiskelu sopii?

Periaatteessa verkko-opiskelu on avointa kaikille. Käytännössä opiskelu on vaativaa. Verkossa tapahtuvaan koulutukseen osallistuminen vaatii aikaa, ja runsas itsenäinen työskentely edellyttää hyvää motivaatiota ja pitkäjänteisyyttä. Kuluneena lukuvuotena uutta on ollut lähiopetusmahdollisuuden poistuminen. Kursseja on entiseen tapaan voinut suorittaa missä jaksossa tahansa, mutta opettajan antama tuki on ollut pitkälti oma-aloitteisuuden varassa. Kursseille ilmoittautuneista

42

Vuosikertomus 2012–2013

kurssin on saanut suoritetuksi vain alle puolet. Parhaat ohjeet verkkokurssin suorittajalle lienee tässä: suunnittele ajankäyttösi huolella ja ole aktiivinen! Pyydä rohkeasti ohjausta opettajaltasi eteen tulevissa sisällöllisissä ja teknisissä pulmissa.

Oppilaitoksessamme pyrimme kehittämään verkko-opiskelua jatkuvasti. Verkon hyödyntäminen opiskelussa on osa laajempaa tieto- ja viestintäteknologian kehittymistä. Se antaa uusia välineitä myös lähiopiskeluun. Tieto- ja viestintätekniikan uudet välineet tarjoavat mahdollisuuden entistä vuorovaikutteisempaan opiskeluun. Uudet oppimisympäristöt antavat mahdollisuuksia yhteisölliseen oppimiseen, tiedon yhteiseen rakenteluun ja vuorovaikutukseen. Parhaimmillaan verkko tarjoaa mahdollisuuden harjoitella jatko-opinnoissa ja työelämässä tarvittavia tiedonkäsittely- ja viestintätaitoja. Verkossa voi myös keskustella, hakea tietoa, kirjoittaa, rakentaa tietoa yksin ja ryhmässä.

Anneli Tervola tieto- ja viestintätekniikan opettaja

Keravan lukion ja aikuislukion avoimet ovet 13.11.2012

K

eravan lukion ja aikuislukion ovet olivat avoinna yhdeksäsluokkalaisille tiistaina 13.11. Päivän aikana lukiossa kävi tutustumassa oppilaita Keravanjoen, Sompion ja Jaakkolan yläkouluista. Myös Keravan ulkopuolelta tulevilla oppilailla oli mahdollisuus vierailla avointen ovien päivässä, ja ainakin sipoolaiset ja järvenpääläiset yhdeksäsluokkalaiset käyttivät tilaisuutta hyväkseen.

Avointen ovien päivä alkoi infotilaisuudella, jossa yseille kerrottiin Keravan kaupungin tarjoamista jatko-opiskelumahdollisuuksista. Sen jälkeen lukion tukioppilaat, tutorit, esittelivät koulurakennusta ja vierailivat oppitunneilla. Lisäksi ruokalassa esitettiin uusi, Keravan lukiota ja aikuislukiota mainostava musiikkivideo, jonka opiskelijat ja opettajat olivat tehneet yhdessä. Videon nähneet oppilaat kommentoivat videota hauskaksi ja pitivät koulun tunnelmaa rentona.

Avoimissa ovissa mukana oli myös oppilaitoksen yhteistyökumppaneita, jotka tarjoavat opetusta taito- ja taideaineissa. Lukion kursseja voi suorittaa myös

aamuvalmennuksessa, jota järjestetään eri liikuntalajeissa, kuten tanssissa ja koripallossa.

Helena Tapola opiskelija

Vuosikertomus 2012–2013

43

Opiskelijakunnan vuosikertomus 2012

V

uonna 2012 opiskelijakunnan hallituksen jäsenenä oli 14 koulumme opiskelijaa.

Puheenjohtajana toimi Taavamaria Toponen, varapuheenjohtajana Waltteri Koskelo, sihteerinä Nelli Leinonen ja ohjaavina opettajina Kaisu Åström sekä Anu Rajajärvi.

Hallituksen kokoukset ovat avoimet kaikille ja kokouksia pidettiinkin tiuhaan tahtiin useimmiten kahden viikon välein.

Opiskelijakunnan hallitus kävi kouluttautumassa jokavuotuisilla Water-oppilaskuntafestivaaleilla Tampereella sekä Kouvolassa.

Haluamme tukea koulumme yhteisöllisyyttä ja siksi olemmekin pitäneet tapahtumapäiviä tasaisesti ympäri vuoden. Perinteisesti ystävänpäivää, vappua, halloweeniä sekä pikku joulua on vietetty koululla yhteisesti. Hallitus onkin tätä varten kerännyt rahaa jokapäiväisen kioskitoiminnan sekä Suomalaisen Kirjakaupan joulupaketointiurakan avulla.

Haluamme kiittää kaikkia yhteistyössä olleita oppilaita, opettajia sekä henkilökuntaa avoimesta mielestä ja yhteisen hyvän parantamisesta!

 Nykyisessä vuoden 2013 hallituksessa on 13 jäsentä.

44

Vuosikertomus 2012–2013

Koulu on hyvä Ja kutsuu oppimaan

O

len opiskellut tässä koulussa yhden vuoden. Tämä vuosi on ollut hyvin mielenkiintoinen ja erilainen kuin viimeksi, kun kävin koulua pari vuotta sitten. Mielenkiintoista tässä koulussa on ollut se, että kaikki opiskelu on ollut eri kielellä kuin omalla äidinkielellä ja luokkakaverit ovat olleet hyvin erilaisia. On ollut kiva, että me kaikki olemme maahanmuuttajia. Niin olen saanut tutustua eri maihin ja ihmisiin.

Koulu on hyvä ja nykyaikainen, opettajat ystävällisiä ja avuliaita. On todella hyvä, että nyt kun olen aikuinen ihminen, niin koulussa käyminen on itselle mielenkiintoisempaa ja hauskempaa. Tässä

koulussa olen todennut sen, että on hyvä käydä koulussa, ja kun olen nyt aikuinen, niin ymmärrän, että opin itseäni varten ja pystyn parempaan kun yritän enemmän. Ehkä tämä pari vuotta kotona olemista on muuttanut ajattelua ja nyt jaksaa enemmän.

Koulusta haluaisin vielä sanoa, että koulu on hyvä ja kutsuu oppimaan. Tarkoitan tällä, että kun koulu on uusi ja nykyaikainen ja opettajat ystävällisiä, on tosi hyvä joka aamu tulla kouluun. Niin on itsellä hyvä mieli ja pystyt olemaan koko päivän hyvällä tuulella.

Kertu Raudsepp opiskelija, M3

Vuosikertomus 2012–2013

45

Hyvät ylioppilaskokelaat

H

5.12.2012

yvät ylioppilaskokelaat, teidän läheisenne sekä Keravan lukion ja aikuislukion henkilökunta. Olemme tänään kokoontuneet juhlimaan tässä vieressäni istuvien opiskelijoidemme lukiotaipaleen päättymistä ja ylioppilaiksi julistamista, yhtä elämän suurista juhlimisen aiheista. Taival tähän pisteeseen on teillä jokaisella ollut omanlaisensa, enemmän tai vähemmän kivikkoinen, pidempi tai lyhyempi, ja erilaisista taustaopinnnoista koostuva. Viisi teistä on tehnyt ylioppilastutkinnon ammatillisen tutkinnon pohjalta, yksi aikuislukion oppimäärän mukaisesti ja loput kymmenen nuorten lukiokoulutuksessa. Ylioppilastutkintoon valmentautuminen on kuitenkin teille kaikille ollut vahvasti yleissivistyksen kartuttamisen aikaa. Sellaiseen ylellisyyteen ei ehkä koskaan myöhemmin ole aikaa ja mahdollisuutta. Tämän etapin jälkeen useimmat keskittyvät johonkin ammattiin valmistavaan opiskeluun ja sen jälkeen alan tietojen ja taitojen kartuttamiseen, siis asiantuntijuuden kehittämiseen.

Tämän syksyn ylioppilaskirjoituksen psykologian kokeessa opiskelijat pantiin pohtimaan tätä seuraavaa askelta, asiantuntijuutta. Kysymys oli seuraavanlainen: Viisaus voidaan määritellä osaamiseksi, jossa asioiden monitahoinen ymmärtäminen yhdistyy laajempaan näkemykseen eettisestä hyvästä. Arvioi psykologisen tiedon varassa, kuinka viisaus voidaan erottaa pelkästä tiedollisesta asiantuntijuudesta. Kovin moni ei ollut rohjennut

46

Vuosikertomus 2012–2013

tarttua näin vaativaan tehtävään. Kuitenkin kysymys on tärkeä – uskoisin meistä ehkä jopa kaikkien haluavan kehittyä asiantuntijaksi jollain alalla ja myös kasvavan viisaaksi ihmiseksi. Viisas toiminta on ihmiskunnan ja elämän jatkumisen ehto.

Viisaus siis määriteltiin kysymyksessä osaamiseksi, jossa asioiden monitahoinen ymmärtäminen yhdistyy laajempaan näkemykseen eettisesti hyvästä. Tiedollinen asiantuntijuus taas edustaa tehtäväkohtaista osaamista ja se liittyy suhteellisen kapea-alaiseen tiedon ja taidon alueeseen. Tällaisilla asiantuntijoilla ylivoimainen valmius ratkaista oman alan tehtäviä, joka on kehittynyt pitkäaikaisen tarkoituksellisen harjoittelun välityksellä. Tällainen asiantuntija pärjää hyvin niin kauan kuin toimintaympäristö pysyy muuttumattomana, mutta joutuu vaikeuksiin kohdatessaan muutoksia ja ristiriitaisia vaatimuksia. Ja maailmahan muuttuu koko ajan ja siksi asiantuntija joutuu

tilanteisiin, joissa oma ala on pystyttävä näkemään osana elämän kokonaisuutta ja ymmärrettävä miten se voi palvella eettistä hyvää. Tieteessä tehdään läpimurtoja, esimerkiksi tietämys ihmisen geeniperimästä ja sen muuntelumahdollisuuksista lisääntyy koko ajan. Sen alan toimijoiden ja myös meidän muiden on pystyttävä näkemään mihin tätä tietoa ihmiskunnan kannattaa käyttää, jota se aidosti palvelisi ihmisyyttä eikä tuhoa sitä. Tietotekniikan kehittyminen tarjoaa meille koko ajan uusia tehokkaita tapoja toimia ja miltei aina uutta keksintöä voi käyttää sekä hyvään että pahaan. Tietotekniikka auttaa meitä monissa jokapäiväisissä toimissamme, mutta on myös tehnyt mahdolliseksi kybersodankäynnin, jonka aikaansaamat tuhot voivat olla hyvinkin kohtalokkaita.

Tarvitsemme siis viisautta, joka on pitkällisessä kokemuksessa jalostunutta asioiden kokonaisvaltaista hahmottamista. Viisaalla on valmius löytää toimivia ratkaisuja monimutkaisiin ja avoimiin ongelmiin ja sosiaalisiin dilemmoihin. Viisaat asiantuntijat kiinnittävät huomion oman toimintansa ja työnsä kauaskantoisiin seurauksiin ja kantavat vastuuta tulevien sukupolvien hyvinvoinnista.

Mikä merkitys teidän taaksenne jättämällä lukiokoulutuksella voi olla viisauden kehittymiseen? Yleissivistävä koulutus avaa parhaimmillaan näköaloja moneen suuntaan ja auttaa sitä kautta huomaamaan yhteyksiä asioiden välillä sekä hahmottamaan kokonaisuuksia. Toivottavasti olette huomanneet kuinka eri oppiaineet tarkastelevat usein samaa ilmiötä vain eri näkökulmista ja ymmärtääkseen tätä ilmiötä kokonaisuutena tarvitsemme näiden kaikkien eri näkökulmien yhdistämisen kautta avautuvaa ymmärrystä. Myöhemmissä opinnoissanne todennäköisesti

voitte keskittyä vain yhteen näkökulmaan – sekin vaatii jo paljon työtä, mutta toivon, että lukio on antanut teille tarvittavan pohjatiedon sekä halun tutustua ja pitää mielessä myös näitä muita näkökulmia. Vaikka myöhemmässä elämässä teille tuskin tulee samanlaista mahdollisuutta keskittyä yleissivistyksen hankkimiseen ja päivittämiseen, niin toivon, että teette sitä kuitenkin jossain muodossa elämänne aikana. Tapoja on monia. Yksi ainakin minusta mukava tapa olisi yhteyden pitäminen jakossakin monilla eri aloilla toimiviin lukioystäviinne ja vaihtaa heidän kanssaan ajatuksia, kokemuksia ja tietämystä elämän eri ilmiöistä. Muistakaa järjestää yhteisiä tapaamisia, vaikka olettekin luokattoman lukion kasvatteja.

Yo-kysymyksessä viisauteen liitettiin myös näkemys eettisestä hyvästä. Onko lukio antanut teille tarpeeksi eväitä sen ymmärtämiseen? Teema toki kuuluu lukion opetussuunnitelmaan, ainakin uskonnon ja filosofian kursseilla ja sivujuonteena monessa muussakin aineessa. Tämän lisäksi me jokainen tässä yhteisössä mukana oleva välitämme toimintamme kautta koko ajan käsityksiämme eettisestä hyvästä ja oikeasta. Ihmiselle luontainen kyky tuntea myötätuntoa ja rakkautta kanssaihmisiä kohtaan on tärkein apuneuvomme eettisen hyvän tunnistamisessa. Toivon, että olemme olleet hyvänä esimerkkinä siinä.

Hyvät ylioppilaskokelaat. Kohta teidät julistetaan ylioppilaiksi ja yksi elämänvaihe on takanapäin. Toivotan teille hyvää elämää, mahdollisuutta kehittyä asiantuntijaksi teille mieluisalla alalla sekä voimia viisauden kasvattamiseksi. Eläkää, olkaa rohkeita ja tehkää hyvää.

Tytti Hämäläinen psykologian lehtori, apulaisrehtori

Vuosikertomus 2012–2013

47

Kansainvälinen toiminta lukuvuonna 2012–2013

48

Vuosikertomus 2012–2013

Kansainvälisyydellä on tärkeä paikka Keravan lukion ja aikuislukion toiminnassa. Vaihto-opiskelijatoiminta ja erilaiset kansainväliset vierailut ovatkin jatkuneet myös kuluneen lukuvuoden aikana luoden opiskelijoille mahdollisuuksia tutustua eri kulttuureihin ja solmia kontakteja eri maiden nuoriin. Lukiomme kannustaa näin opiskelijoita aloittamaan myöhemmin jatko-opinnoissa ja työelämässä syvenevää kansainvälistä toimintaansa jo lukio-opintojensa aikana.

Vuosikertomus 2012–2013

49

K

ansainvälinen toiminta sai vahvan alun, kun Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce J. Oreck vieraili lukiossamme heti syyskuussa.

Suurlähettiläs Oreck kertoi näkemyksiään hyvinvoinnista, jonka jälkeen asiasta keskusteltiin vieraan ja opiskelijoiden muodostamassa paneelissa. Lukiolaisista, Keudan ammattioppilaitoksen ja Laurean ammattikorkeakoulun opiskelijoista koostuva yleisö osallistui myös keskusteluun vilkkaasti.

Edellisinä lukuvuosina aloitettu Kuuma–kuntien yhteinen Kiina–projekti sai jälleen jatkoa heti lukuvuoden alussa. Elokuussa kiinalaisen yhteistyökoulun Shenzhen Middle Schoolin opiskelijat saapuivat Keravan, Järvenpään ja Hyrylän lukioiden vieraiksi. Opetushallituksen tukeman projektin keskeisinä tavoitteina on tutustuttaa

50

Vuosikertomus 2012–2013

opiskelijat kiinan kieleen ja kulttuuriin.

Kuluvana lukuvuonna projektiin osallistuvat opiskelijat ovat voineet suorittaa kiinan kielen alkeiskurssin Keravan lukiossa. Keravan lukio ja aikuislukio on liittynyt myös opetushallituksen tukemaan Yanzu- hankkeeseen, jonka tehtävänä on edesauttaa kiinan kielen opiskelua Suomen lukioissa.

Ennen kaikkea Kiina-projektissa halutaan luoda opiskelijoille mahdollisuuksia solmia kontakteja kiinalaisiin nuoriin.

Elokuisen Suomen vierailunsa aikana kiinalaiset opiskelijat tutustuivat lukioiden toimintaan osallistumalla oppitunteihin.

Emäntinä ja isäntinä toimivat suomalaiset opiskelijat tutustuttivat kiinalaiset vieraansa suomalaiseen elämäntapaan ja ympäristön nähtävyyksiin. Suomalaiset opiskelijat matkustivat vastaavasti Kiinan Shenzheniin syyslukukauden lopulla tutustumaan

ystäviensä kouluun ja perheisiin. Vierailun aikana projektilaiset osallistuivat oppitunneille Shenzhen Middle Schoolissa.

Kiina-projektin kautta opiskelijoillamme on ollut mahdollisuus tutustua näin myös Euroopan ulkopuoliseen kulttuuriin.

Yhteistyö Gymnasium Bammentalin sekä Keravan lukion ja aikuislukion välillä jatkui kuluneena lukuvuotena kun lukiomme sai vieraakseen maantieteen ja englannin opettajan ja hänen opiskelijoitaan Bammentalista läheltä Heidelbergiä Saksasta. Ikimuistoisen kokemuksen vieraat saivat kun he patikoivat syksyisessä Nuuksiossa ja havainnoivat ympäröivää suomalaista luontoa. Vastaavasti toukokuussa lukiomme opiskelijat matkustivat tapaamaan Suomessa vierailleita saksalaisia ystäviään yhdistetyn maantieteen ja englannin kielen leirikoulun merkeissä. Samalla kun saksalaiset ja suomalaiset opiskelijat tutustuivat maantieteen ja englannin opintoihin toistensa lukioissa he myös oppivat tuntemaan maiden koulujärjestelmiä ja erilaisia kulttuureita.

Kuluneena lukuvuotena Keravan lukio ja aikuislukio sekä Tuusulan lukiot tekivät yhteistyötä vierailemalla yhteisellä matkalla Geneven Cern-tiedekeskuksessa.

Alan asiantuntijat selvittivät opiskelijoille hiukkasfysiikan nykynäkymiä ja Cernin toiminnan keskeisiä kysymyksiä. Matkalla opiskelijat tutustuivat myös ympäristön nähtävyyksiin.

Yhteistyö Keravan saksalaisessa ystävyyskaupungissa Ascherslebenissa sijaitsevan Stephaneum-lukion kanssa aloitettiin tammikuussa 2011 kun Keravan koulut saivat vieraita Ascherslebenistä. Stephaneum-lukion rehtorin kanssa suunniteltiin tulevaa yhteistyötä, johon kuuluu oppilasvaihtoa eri projektien muodossa. Kuluneen lukuvuoden

Vuosikertomus 2012–2013

51

opiskelijavierailujen teemana oli musiikki.

Joulukuussa Ascherslebenissä vierailevat suomalaiset opiskelijat saivat mahdollisuuden kuunnella Stephaneum-lukion järjestämää upeaa joulukonserttia. Vastaavasti myöhemmin toukokuussa Suomessa vierailevat saksalaiset opiskelijat tutustuivat mm. Helsingin uuteen musiikkitaloon. Vierailujen aikana saksalaiset ja suomalaiset opiskelijat työskentelivät yhdessä osallistuen lukioiden musiikin ja kielten tunteihin tutustuen näin samalla maiden koulujärjestelmiin. Kulttuurien väliset erot ja yhtäläisyydet tulevat myös esille kun opiskelijat majoittuvat toistensa luona vierailujen aikana.

Perinteisellä Keravan lukion ja aikuislukion ympäristöbiologian ja liikunnan kurssilla, joka järjestettiin huhtikuussa Zakopanessa Puolassa, opiskelijoilla oli mahdollisuus tutustua paikalliseen luontoon ja nähtävyyksiin. Matkalla opiskelijat tutustuivat Krakovaan ennen siirtymistään Zakopaneen, joka oli matkan varsinainen kohde. Matkaohjelmaan kuului ympäröivän luonnon havainnointia Puolan ja Slovakian rajalle suuntautuvilla retkillä.

Osana kansainvälistä toimintaa lukio osallistui ammattikorkeakoulu Laurean järjestämään kansainväliseen viikkoon

52

Vuosikertomus 2012–2013

marraskuun alussa. Lukion opiskelijat saivat osallistua viikon aikana järjestettyihin teemaan liittyviin luentoihin. Lisäksi lukiolla oli vetovastuu maaliskuussa järjestetyssä Ystävyyttä yli rajojen – kansainvälisyystapahtumassa, johon osallistui suuri joukko keravalaisia yhdistyksiä.

Lukuvuoden 2013–2014 aikana on jo edellisinä lukuvuosina aloitettujen projektien lisäksi liitetty lukion kansainväliseen toimintaan joitakin uusia hankkeita.

Keravan kouluissa työskennelleen Comenius apulaisopettaja Théo Martinin ansiosta ranskan kielen opiskelijoilla on ollut mahdollisuus keskustella ranskaa äidinkielenään puhuvan opettajan kanssa ja syventää näin oppimaansa. Théo Martin on elävöittänyt ranskan kielen tunteja myös lukiossa kuluneena lukuvuotena. Lukiomme on lisäksi osallistunut tänäkin vuonna Erasmus kouluissa – hankkeeseen, jonka puitteissa vieraiden kielten tunneilla on vieraillut eri kieliä äidinkielenään puhuvia nuoria. Lukiomme kansainvälisyyttä ovat omalta osaltaan myös jälleen lisänneet lukiossamme opiskelleet vaihto-opiskelijat.

Saksalaiset opiskelijat Inga Hettelich, Julia Tobies ja Spieker Wiebke, brasilialainen Beatriz Lima, ecuadorilainen Esteban Troy, thaimaalaiset Suwalee Auntonna ja Nawarat Wannusen, australialainen Clrys Hursey, slovakialainen Kamila Petrincová ja amerikkalainen Audrey Korhonen ovat menestyksekkäästi opiskelleet kuluneena lukuvuotena lukiossamme. Tulevaisuudessa lukiomme kansainvälisen toiminnan tavoitteena on jatkaa jo käynnistettyjä projekteja sekä etsiä opiskelijoille yhä uusia kanavia luoda kansainvälisiä suhteita eri maiden opiskelijoiden kanssa.

Leena Hakamäki englannin opettaja

Aschersleben–Kerava

J

oulukuun alussa vierailimme Keravan ystävyyskaupungissa Ascherslebenissä. Vierailun ohjelman olimme saaneet etukäteen, mutta matkaan lähdettiin ehkä hieman tietämättöminä siitä, mitä tuleman pitää. Kaikki meistä oli kuitenkin innoissaan, kun astuimme aikaisin aamulla lentokoneeseen.

Berliinin lentokentällä meitä oli vastassa ryhmä saksalaisia oppilaita opettajineen. Hieman haparoiden kaikki tekivät tuttavuutta oman emäntänsä/isäntänsä kanssa, kun he veivät meitä ympäri Berliiniä. Bussimatka Ascherslebeniin kului kaikilta väsyneiltä reissaajilta unten mailla.

Aschersleben ja Kerava ovat asukasluvuiltaan suunnilleen samankokoiset, mutta muuten täysin toistensa vastakohdat. Siinä missä Kerava on nuori ja tiheästi asuttu kaupunki korkeine kerrostaloineen, on Ascherslebenillä jo paljon

historiaa takanaan. Se on erittäin idyllinen kaupunki. Hyvänä esimerkkinä oli ystäviemme koulu, joka oli kärjistetysti sanottuna alkeellinen verrattuna meidän moderniin lukioomme.

Matkamme aikana oli monenlaista aktiviteettia oppitunneille osallistumisesta naapurikaupungin vanhassa linnassa vierailuun. Kaikille jäi parhaiten kuitenkin mieleen lukuisat joulumarkkinat. Kylmästä säästä huolimatta oli mukava kierrellä kojulta kojulle ja virittäytyä joulutunnelmaan. Vierailun kruunasi saksalaisten joulujuhlaesitys. He lauloivat jopa yhden joululaulun suomeksi!

Huhtikuussa oli saksalaisten vuoro tulla vierailulle Suomeen. Yhteyttä oli pidetty enemmän ja vähemmän aktiivisesti, mutta oli hauska nähdä pitkästä aikaa.

Normaaliin päiväohjelmaamme kuului oppitunteja aamulla, kouluruokailu ja sitten järjestettyä ohjelmaa. Heidän mukaansa oppitunnit ja ylipäänsä koko kouluympäristö tietokoneineen kaikkineen olivat hyvin erilaisia, mutta eniten ihmetystä (positiivista sellaista) herätti kouluruoka. Tämä ei ollut ihme, sillä heidän kouluruokaansa verrattuna meidän kouluruoka on suurta herkkua.

Kaiken kaikkiaan koko Keravan ja Ascherslebenin välinen projekti oli mukava kokemus niin meille suomalaisille kuin saksalaisillekin. Oli mielenkiintoista asua perheissä ja päästä tutustumaan heidän normaaliin kouluarkeensa.

Maria Varanki opiskelija

Vuosikertomus 2012–2013

53

Shenzen Kiina 2012

K

iinalaiset vierailijamme miljoonakaupunki Schenzenistä saapuivat Suomeen varhain lauantaiaamuna elokuussa.

Kaksi ensimmäistä päivää vietettiin perheen parissa mm. Heurekassa ja kesämökillä tutustuen meidän suomalaisten elämään. Maanantai oli heidän ensimmäinen päivänsä suomalaisessa koulussa.

Verrattuna Schenzen Middle Schooliin Keravan lukion päivät olivat lyhyitä ja löysempiä. Tiistaipäivänä vierailtiin Helsingissä, joka oli kiinalaisille vierailijoille jännittävä ja nähtävyyksiä oli paljon. Museot ja suomalaiset design-myymälät, kuten Marimekko, olivat suosittuja.

Kiinalaiset vierailivat monilla erilaisilla tunneilla. Suomenkielen opiskelu oli kiinalaisille vierailijoille erityisen kiehtovaa.

Isäntäperheiltä kyseltiin erilaisten sanojen merkityksiä sekä ääntämistä. Myös Suomen luonto, järvet sekä tähdet oli pakko nähdä. Suomalainen ruoka, kuten perunamuusi, maistuivat vierailijoille, kun taas hernekeitto ja salmiakki olivat pieniä järkytyksiä.

Viikko kului nopeasti ja perjantai-iltapäivä vietettiin viimeisiä nähtävyyksiä katsellen sekä pakkaillen. Illalla isäntäperheet veivät vierailijansa takaisin lentokentälle ja hyvästelivät heidät odottaen jo tulevaa Kiinan matkaa.

Kiinan matka 2012 Vietimme marraskuussa 2012 viikon Etelä-Kiinassa, Shenzhenissä tutustuen paikalliseen elämään ja kulttuuriin. Viikon ajaksi jokainen opiskelija majoitettiin Shenzhenin Middle Schoolin opiskelijoiden perheisiin, joiden kanssa vietettiin

54

Vuosikertomus 2012–2013

ensimmäiset päivät kaupunkiin tutustuen.

Matkaan kuului myös koulupäiviä, vierailuja ja päivä teemapuistossa.

Kiinalaiset ystävämme tekivät matkastamme unohtumattoman kokemuksen vieraanvaraisuudellaan sekä innokkuudellaan. Vaikka matkaan aluksi lähdettiinkin sekalaisin tuntein: sekä täynnä intoa tulevasta viikosta että peläten kulttuurishokkia, teki Kiinan erilaisuus vierailusta seikkailun.

Roosa Hietaharju, Krista Määttä, Leila Huuki opiskelijat

Tiedeleirillä CERNissä

T

ammikuun lopussa seitsemän Keravan lukion opiskelijaa sekä yksi opettaja tutustuivat hiukkasfysiikan maailmaan kolmen päivän mittaisessa tiedeleirikoulussa CERNissä, Genevessä. Keravalaisten lisäksi matkalle osallistui opiskelijoita ja opettajia Tuusulan lukioista. Matkaan valmistautuminen oli aloitettu jo edellisenä keväänä. Moderniin fysiikkaan perehdyttiin mm. vierailuilla Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen kiihdytinlaboratorioihin sekä tekemällä ryhmätöitä erilaisista fysiikkaan liittyvistä aiheista. Matkan aikana tutustuttiin

sekä CERNissä nykyään että tulevaisuudessa mahdollisesti tehtävään tutkimustyöhön. Tutuksi tulivat paitsi maailman suurin hiukkaskiihdytin LHC – jota valitettavasti ei käynnissä olevien kokeiden vuoksi päästy ihailemaan livenä – myös antimateria ja ilmastotutkimus. Tiukan opiskelun lisäksi matkalla oli lisäksi aikaa tutustua YK:n päämajaan sekä Chamonix’n kylään Ranskassa, missä vierailun kohokohtana oli hissimatka Alpeille 3 800 metrin korkeuteen.

Jenna Ritvanen opiskelija

Vuosikertomus 2012–2013

55

Wielizcka–Zakopane

K

evään Puolan kurssi alkoi varhaisella kokoontumisella Helsinki-Vantaan lentokentällä, kun porukkamme valui paikalle kukin tahoiltaan. Lento Frankfurtin kautta Krakovaan sujui mutkitta ja paikanpäällä meitä vastaan tuli paikallisen bussifirman minibussi, jonka herrasmiesmäinen kuski palveli joukkoamme koko viikon ajan. Lentokentältä kuski kärräsi meidät Wielizckan suolakaivoskaupunkiin. Myöhään iltapäivällä matkamme jatkui määränpäähämme Zakopanen vuoristokaupunkiin ja majoitumme pieneen perhehotelliin.

Torstaiaamuna kirkas auringonpaiste herätti meidät ja ensimmäinen vaelluspäivä alkoi. Ulkona ilma oli raikas, mutta vielä viileä. Päivällä sää lämpeni kuitenkin nopeasti ja saimme tuntea auringonpaahteen kirjaimellisesti nahoissamme. Upea retki Kasprowy Wierchin huipulle päättyi hieman nolosti, kun pieni joukkomme paloi pahoin lumisilla vuorilla vietetyn päivän jälkeen. Kärähtäneet kasvot olivat kivuliaat, mutta huumorin kautta otettu yhteinen kokemus kultaa varmasti jokaisen muistot!

Kolmantena päivänä retkeilymme lumisissa ja aurinkoisissa maisemissa jatkui, kun suuntasimme Tatra vuoriston länsipuolelle. Seuraava päivä oli pilvisempi

ja harmaampi, sopiva retkelle surullisen kuuluisaan Auschwitziin. Päivän keskitysleirillä oppilaat saivat valita itse.

Viimeisenä päivänä Zakopanessa kävimme Slovakian puolella Tatra vuoriston suurimmassa tippukiviluolassa.

Luolakierros ei kuulunut alkuperäiseen ohjelmaan, mutta oli ehdottomasti yksi matkan kohokohtia. Päivä jatkui vaelluksella Morkie Okoon, Meren silmään, jonka henkeäsalpaavan kauniit maisemat varmasti palkitsivat jokaisen meistä perille asti ponnistelleen.

Sitten koitti maanantai ja hyvästelimme Zakopanen. Lähdimme kohti Krakowaa ja illalla oli tarkoitus lentää kotiin. Mutta niin kuin jokaiseen hyvään matkaan, meidänkin reissuumme kuului jännittävä käänne, kun Lufthansan lakkopäivän vuoksi lentomme peruttiin ja matka näytti venyvän. Tehokkaan yhteyshenkilömme ja avuliaan bussikuskimme ansiosta matkamme päättyi kuitenkin onnekkaasti: saimme seuraavalle päivälle uudet lennot ja yösijaksi halvan, mutta siistin hotellin läheltä Krakovan keskustaa. Ja kokonaisen kesäisen päivän Krakovassa!

Tiistaipäivän aikana saavuimme kolmessa erässä turvallisesti Suomeen, tuliaisinamme etelänmatkailijan naama ja hikiset vaellusvaatteet. Matkan aikana koulutyöksi riitti valokuvaaminen, joten matka oli hyvinkin rentouttava ja hauska. Matkaevääksi riitti ennakkoluuloton ja reipas asenne, hyvä yhteishenki ja seikkailunhalu!

Ida-Sofia Vihersaari opiskelija

56

Vuosikertomus 2012–2013

Bammental

V

ietimme ihanan ja muistorikkaan viikon saksalaisten kanssa täällä kotosuomessa lokakuun alussa. Vierailun ohjelmaan kuului metsäretki Nuuksiossa, jossa vieraamme Bammentalista pääsivät tutustumaan maamme vihreään kultaan. Viikon aikana tutustuimme myös Hämeenlinnaan. Viikon kohokohta vieraille oli Helsingissä vierailu. Kävimme ostoksilla ja tutustumassa

mm. Tuomiokirkkoon. Viikko kului nopeasti ja oli hyvästien aika. Onneksi tapaamme taas pian. On mukavaa päästä tutustumaan ystäviemme kouluun ja vieraaseen kulttuuriin. Hienoa, että koulu tarjoaa tällaisen mahdollisuuden. Odotamme toukokuun reissua innolla ja sitä on suunniteltu kauan!

Eveliina Kontio opiskelija

Vuosikertomus 2012–2013

57

Keravan yrittäjyyskasvatustyöryhmän terveisiä

K

eravan yrittäjyyskasvatuksen ja valmennuksen tavoite- ja toimenpideohjelma vuosille 2012–2015 pitää sisällään yrittäjyystoiminnan edellytysten tukemista ja kehittämistä sekä yrittäjyyskasvatuksen aseman varmistamista esi-, perus- ja toisen asteen opetuksessa.

Tavoite- ja toimenpideohjelman toteuttaminen on keskeinen osa yrittäjyyskasvatustyöryhmän tavoitteita lukuvuosittain.

Yrittäjyyskasvatustyöryhmässä on ollut edustajat eri kouluaseilta, Keudasta, Laureasta, edustajat YES-keskuksesta sekä Keravan yrittäjät ry:stä.

58

Vuosikertomus 2012–2013

Mitä yrittäjyyskasvatus sitten on?

Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat Opetusministeriön julkaisussa määrittelee yrittäjyyskasvatusta niin, että se on osa elinikäistä oppimista, jossa ihmisen koulutus- ja oppimispolkujen eri vaiheissa yrittäjyyteen liittyvät valmiudet kehittyvät ja täydentyvät. Kyse on siis elämänhallinnan, vuorovaikutuksen ja itsensä johtamisen taidoista, kyvystä innovaatioihin ja muutosten kohtaamiseen. Koulutuksen ja kasvatuksen tehtävä on tukea yrittäjyyden kehittymistä toimintatavaksi, jossa asenne, tahto ja halu toimia yhdistyvät tietoihin

ja korkeaan osaamiseen. Yleissivistävässä koulutuksessa korostetaan myönteisiä asenteita, yrittäjyyteen liittyviä perustietoja ja -taitoja sekä yrittäjämäistä toimintatapaa. Toisella asteella ja korkea-asteella osaamista syvennetään ja mukaan tulevat myös yritystoimintaan liittyvät valmiudet. Yrittäjämäinen toimintakulttuuri ja toimintatapa toteutuvat parhaimmillaan yhteistyössä toimintaympäristön kanssa kullekin koulutustasolle asetettujen yrittäjyyskasvatuksen tavoitteiden mukaisesti.

Yrittäjyyskasvatus pitää sisällään sekä aktiivisen ja oma-aloitteisen yksilön, yrittäjämäisen oppimisympäristön, koulutuksen ja yrittäjyyttä tukevan toimintaverkoston yhteistyön että yhteiskunnan aktiivisen ja yrittäjämäistä toimintaa tukevan politiikan. Yrittäjyyskasvatuksen tuloksena syntyy yritteliäisyyttä kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja myös yritystoiminnan vahvistumista ja uutta yritystoimintaa. Oppijalla kehittyvät tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset valmiudet sekä toimintatapa, jotta hän kykenee toimimaan yrittäjämäisesti omassa henkilökohtaisessa elämässään yhdessä toisten kanssa. Tällä kaikella vahvistetaan myös sitä, että oppijan on helppo toimia tulevaisuuden työmarkkinoilla, joko yrittäjänä tai toisen palveluksessa toimien.

Tässä lyhyt poiminta Opetus- ja kulttuuriministeriön vuoteen 2015 asettamat tavoitteet yrittäjyyskasvatuksen osalta mm. lukiokoulutuksessa ovat:

Opettajien työelämäyhteyksien vahvistaminen Harjoitusyritystoiminnan edistäminen Opinto-ohjauksen sekä peruskoulun ja lukion työelämään tutustumisjaksojen (TET) kehittäminen siten, että yrittäjyysnäkökulma vahvistuu niissä Yrittäjien perehdyttäminen kouluyhteistyöhön Edellisiin liittyvän aineiston ja materiaalin tuottaminen Keravan yrittäjyyskasvatustyöryhmä on toiminut lähes neljän vuoden ajan. Tänä lukuvuotena on toteutettu Nuori Yrittäjä tapahtumia kouluissa mm. NY6H -leirejä, NY24h-leirejä sekä yrittäjyysviikolla syyskuussa yrittäjyyspaneeli Keravan lukiolla ja aikuislukiolla. Keravanjoen koulu on mukana kansainvälisessä yrittäjyyskasvatuksen toimintaohjelmassa. Ensi lukuvuoden painopistealueena on yrittäjyyskasvatuksen profiloituminen Keravan lukiolle ja aikuislukiolle niin opetuksessa kuin tapahtumina. Ensi kertaa on opiskelijoilla mahdollisuus osallistua Nuori Yrittäjä vuosi yrittäjänä ohjelmaan.

Mia Talikka Yrittäjyyskasvatustyöryhmän vetäjä

Oppilaita aktivoivien oppimisympäristöjen kehittäminen Opetussuunnitelmien kehittäminen yrittäjyyskasvatusta tukeviksi Opettajien täydennyskoulutus

Vuosikertomus 2012–2013

59

S

Tutor-Toiminta

iirtyminen peruskoulusta lukioon on nuoren elämässä suuri muutos. Lukio-opintojen aloittaminen tuo tullessaan monia uusia kasvoja, käytäntöjä, oppiaineitakin sekä tietysti suurempaa vastuuta omasta opiskelusta ja sen suunnittelusta. Sukunimen alkukirjaimen perusteella määräytyneestä ryhmästään ei välttämättä tunne entuudestaan ketään. Kurssivalintojen kurimuksessa tuntuvat pätevän viidakon lait, ja ruokajonokin kiemurtelee pyttipannupäivisin pitkänä kuin Kiinan muuri.

Ei hätää! Apuun rientävät opiskelijatutorit, tuo kokenut ja tehokas toisen vuoden opiskelijoista valikoitu joukko.

Tänä lukuvuonna uusia opiskelijoita, ‘ykkösiä’, oli opastamassa 14 oivallista, aktiivista tutoria ja kolme mentoria, jotka ovat edellisen vuoden tutoreita. Tutoreiden työläin ja ehkäpä myös palkitsevin vaihe on heti lukuvuoden alussa, kun noviiseja perehdytetään talon tavoille yhteistyössä ryhmänohjaajien sekä opojen kanssa. Elokuussa järjestetty ryhmäytymispäivä sai paljon myönteistä palautetta niin ykkösiltä kuin tutoreiltakin.

Uusien opiskelijoiden perehdyttämisen, ryhmäyttämisen sekä aine- ja kurssivalintaopastuksen lisäksi tutorit osallistuivat lukuvuoden aikana mm. lukiomme ja lukio-opiskelun esittelyyn ykkösten vanhempainilloissa sekä avoimien omien päivissä, joita järjestettiin kaksi kappaletta kumpaakin. Lisäksi tutorit kävivät esittelemässä lukiotamme yläkouluissa kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisille. Tätä kirjoittaessani uusien tutor-opiskelijoiden valinta seuraavaksi lukuvuodeksi on

60

Vuosikertomus 2012–2013

parhaillaan käynnissä, ja siinäkin nykyisillä tutoreilla on oma roolinsa. Tutorit osallistuvat myös seuraajiensa koulutukseen aivan lukuvuoden lopussa.

Kerätyn palautteen mukaan tutorit kokivat positiivisena sen, että he pääsivät opastamaan uusia opiskelijoita ja auttamaan heitä tutustumaan toisiinsa. Myös oman lukion mainostaminen yläkoululaisille sekä yhteishengen luominen näyttäytyivät mielekkäinä tehtävinä. Moni olisi ollut halukas järjestämään enemmänkin toimintaa kuin sitä nyt oli. Tutoreina toimineet opiskelijat kokivat saaneensa tutor-vuodelta myös itse paljon - esimerkiksi uusia hyviä ystäviä, esiintymiskokemusta, kasvanutta vastuullisuutta sekä ylipäätään mukavia muistoja.

Paula Hokkanen lehtori, tutor-vastaava

Todistukset Kevät 2013 Perusopetuksen päättötodistukset Abdirahman Abdiwili Ahmed Nasra Hiltunen Rungrat Ibrahim Abdullahi Jimale Hanad Hassan Kbor H’Lieng

Kerttula Miko Krippel Birgit Ksor Thom Kulasalu Siimo Mahamuud Mowliid Moilanen Thippha

Paas Diane Poletajeva Jevgenia Rantola Nutchanat Raudsepp Kertu Sidighi Neda Uusi-Simola Kophet

Perusopetuksen lisäopetuksen todistukset Ahonen Janita Al-Mosawi Sabrine Aranmala Wuttinan Immonen Niia Jokinen Joonas Kaartoaho Niko Koskimies Milja Ksor H Phen

Lannajärv Evija Leppänen Emilia Lindfors Viivi Mitrunen Esko Mäenpää Iitu Nikkarinen Juuso Pantio Roosa Pasanen Sanna

Putus Mia Romah H´Bin Simin Laura Taavitsainen Ida Tasanko Reeta Tupasalo Ville Turunen Riku

Ylioppilaat Syksy 2012 Nuorten lukiokoulutus Ahlfors Tia Ajo Linda Erkkilä Helena Heikkinen Janica Hopia Susanna

Kaymaz David Lehtonen Suvi-Tuuli Pakarinen Samuli Rekola Ville Saarnio Kaj

Salminen Elina Silfverhuth Sara Vänskä Kalle Väätäinen Aku Ylönen Säde

Aikuisten lukiokoulutus Erkkilä Helena Tuohimäki Minna

Heikkinen Janica Varila Kaisa

Kaymaz David

Ylioppilaat Kevät 2013 Nuorten lukiokoulutus Aaltonen Nina Aho Anu Aikio Joonas Al-Mosawi Ahmed Aro Harr Asikainen Minna Asplund Aleksi Asumalahti Aleksi Aura Susanna Autio Oona Bau Marianne

62

Vuosikertomus 2012–2013

Gustafsson Ville Hammarberg Teemu Hautala Hannes Hiltunen Nina Hokkanen Matias Holmberg Nelli Horppu Tiia Huikko Saara Hukkanen Joonas Huuki Leila Huvila Monika

Hyvönen Emilia Hyökki Nicole Härkönen Jan Immonen Hanna Immonen Pinja Iskala Sofia Jauhiainen Petri Järvenpää Timo Järvimäki Mariel Kanervo Amanda Kapulainen Lauri

Kari Miia Karjalainen Mikael Karm Atte Karppi Marko Kauppinen Keni Kiiski Teemu Kilkki Lydia Kinnunen Ossi Klemetti Mona Koivisto Jani Kolehmainen Sara Komulainen Iiris Kontturi Anna Koski Lotta Kotajoki Juulia Kuitunen Iris Kukkonen Mikko Kuosmanen Jeremias Kuosmanen Miikka Kuronen Katariina Kuusikoski Aaro Kytölä Annika Käyhkö Topias Lahti Matias Laine Heidi Laine Inkariina Laine Mimosa Lavonen Juhani Lehto Johanna Leiniäinen Joona Leinonen Nelli Lepistö Henri Lindberg Susanna Lindholm Tea Lindroos Jasmin Lindström Harri Lipsanen Ossi Liukka Hanna Lohenoja Veera Loppukaarre Niilo Lukkarila Jasmine Luukkonen Linnea Majaluoma Olli

Majanen Mette Malmi Tony Manninen Jaakko Manninen Petra Martikainen Vilma Mertaharju Merita Metsäranta Mikko Miettinen Taneli Mikkonen Kaapo Moisio Nora Mokkila Saija Muurainen Elli Mäkelä Hilda Mälkki Marjukka Mälkönen Suvi Mäntynen Elina Mönttinen Hanna Nevalainen Toni Niemi Nelli Nurkkanen Ella Nyberg Pinja Nyrhinen Ida Närhi Touko Ojala Salla Paavola Essi Pajuniemi Johanna Pantio Noora Pasanen Santeri Pesonen Hilla Pirhonen Niilo Pitkäjärvi Gia Poikela Johanna Poikkeus Ida Ptacek Theresa Puhakainen Essi Pyykkönen Lauri Pöhö Lari Rajavuori Jonna Rantanen Kiia Rego Anna Rentola Anna Reunamo Akseli Rinne Anni

Ritala Joona Rouhiainen Mia Rouvinen Petteri Ruohola Annina Ruotsalainen Tiia Ryytty Toni Räikkönen Elisa Räikkönen Samuli Saari Leevi Saarijärvi Henna Saarinen Janne Saastamoinen Mikko Saha Pauli Saikkonen Pihla Sallmén Karoliina Salo Hannu Savenius Iina Silver Alisa Silver Katri Sinervo Tuulia Soinne Sofia Sorri Milla Suomaa Samuli Suomalainen Johanna Suonpää Jenni Tahvanainen Minka Taipale Mikko Takala Sanna Takkinen Viola Talvitie Milo Taskinen Tessa Therman Sauli Tiedemann Riku Tihula Aleksi Tiirola Olli Toponen Taavamaria Tuovinen Tuomas Uusiniemi Julia Uusitalo Tiia Vainio Elli Valkonen Linda Valkonen Reetta Valkonen Sara

Vuosikertomus 2012–2013

63

Wallenius Jaakko Vanhala Vilma Wessman Sanni

Vesterinen Viveka Wickman Niklas Vihro Tatu

Väisänen Emmi Ylönen Benjami

Aikuisten lukiokoulutus Albrecht Sirpa Huuhtanen Anni Koivisto Amanda

Reapalu Vivian Ruuska Janika Salonen Sirkku

Tattari Bambi Vainio Joni Varis Mari

Stipendit 2012–2013 Nuorten lukiokoulutus

64

Opettajakunnan stipendit syksyn parhaille ylioppilaille, 250 e

Hopia Susanna Väätäinen Aku

150 e 100 e

Olli Sampolan rahasto, 300 e

Leevi Saari

300 e

Keravan Yhteiskoulun Seniorit, Professori Einari Merikallion rahasto

Miia Kari

250 e

Aino Raition stipendirahasto, 1 300e (äidinkielen osaajalle)

Mariel Järvimäki Timo Järvenpää Nelli Leinonen Hilda Mäkelä Terhi Säynätjoki Maria Varanki Noora Ahokainen Santeri Larnimaa

250 e 200 e 200 e 200 e 125 e 125 e 100 e 100 e

Keravan Rotaryklubi, 600 e Ylikeravan Rotaryklubi, 600 e

Tuulia Sinervo Jan Härkönen Iiris Komulainen Saija Mokkila

200 e 150 e 150 e 150 e

Vuosikertomus 2012–2013

Pauli Saha Hannu Salo Alisa Silver Anni Rinne

150 e 150 e 150 e 100 e

Ilpo Vappulan luonnontiedestipendi

Hannes Hautala

250 e

ABB Oy:n stipendi (parhaalle fyysikolle)

Matias Lahti

100 e

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön palkintostipendi

Jan Härkönen Matias Lahti

L.O. Viitasen stipendi (hyvin käyttäytyvälle ja myönteisesti koulutyöhön suhtautuvalle)

Sanni Wessman

200 e

Keravan seurakunta (toveruutta ja tsemppihenkeä lukuvuoden aikana osoittaneelle oppilaalle)

Gia Pitkäjärvi Niklas Wickman

70 e 70 e

Nordea-pankki (opiskelumenestys) 2 x 100 e

Mikko Metsäranta Tessa Taskinen

Suomi Venäjä seuran Keski-Uusimaan osasto

Essi Puhakainen

1 000 e 1 000 e

100 e 100 e 50 e

Opiskelijastipendit taito- ja taideaineissa

Musiikki Petri Jauhiainen 100 e

Marko Karppi 100 e

Kuvataide Riku Tiedemann 100 e

Vilma Vanhala 100 e

Liikunta Milo Talvitie 100 e

Emmi Väisänen 100 e Historian opettajien stipendi

Touko Närhi

150 e

Oy Sinebrychoff Ab (toisen vuoden opiskelijat valitsevat)

Essi Kahelin Asser Pulska

170 e 170 e

Vuosikertomus 2012–2013

65

Keravan Urheilijat ry. (liikunnalliselle; lajit: hiihto, yleisurheilu, soutu, paini, suunnistus)

Hanna Liukka

Suomalaisen kirjakaupan kirjapalkinnot, 2 kpl

Katja Honkapää Janne-Matti Kinnunen

Keravan lukion opiskelijakunnan stipendi, (opiskelijakunta päättää)

Pinja Immonen Taavamaria Toponen

50 e 50 e

Keravan lukion opiskelijakunnan stipendi alkavalla opiskelijalle

Lotta Muurimäki

50 e

Keravan Yhteiskoulun Seniorit

Anni Huuhtanen

150 e

Lukion rehtorin stipendi

Sirkku Salonen

100 e

Keski-Uusimaan stipendi

Vivian Reapalu

100 e

Keravan seurakunta (toveruutta ja tsemppihenkeä lukuvuoden aikana osoittaneelle oppilaalle)

Juuso Nikkarinen

50 e

Aikuisten lukiokoulutus, perusopetus ja perusopetuksen lisäopetus

70 e

Opettajakunnan stipendit

10LS Emilia Leppänen 50 e 10YK Riku Turunen 50 e

M1 Sergii Gryshchenko 50 e M2 Thot Rahlan 50 e M3 Irina Kotcelainen 50 e Suomalaisen kirjakaupan kirjapalkinto

Aleksander Ferre

Riksföreningen Sverigekontakt; Anni Huuhtanen kirjapalkinto ruotsin kielessä kunnostautuneille abiturienteille

66

Vuosikertomus 2012–2013

Lukiopalkinnot Helsingin Sanomien vapaakappale uudelle ylioppilaalle

Anu Aho

Ranskan Instituutin palkinto laudaturin kirjoittajalle

Miia Kari

Ranskan kirjapalkinnot hienosti menestyneille abiturienteille

Hilda Mäkelä Tessa Taskinen

Ranskan kirjapalkinto erinomaiselle ranskan taitajalle

Viivi Ronkainen

Riksföreningen Sverigekontakt; kirjapalkinto ruotsin kielessä kunnostautuneille abiturienteille

Lotta Koski Hilda Mäkelä Essi Puhakainen

Pohjola-Nordenin kirjapalkinnot ruotsin kielestä kiinnostuneille

Tuomas Ala-Viikari Eero Karola Aleksi Salmi Alisa Silver

Espanjan kirjapalkinto

Jenna Sintonen

Ilkka O Lavas: Pysäyttämätön yrittäjyys (Reipas, yrittäjähenkinen, inspiroiva, innovatiivinen)

Mariel Järvimäki Nelli Leinonen Leevi Saari Marko Karppi

Eero Paloheimon Struktuuri-kirja

Leevi Saari

Vuosikertomus 2012–2013

67

Lukuvuoden aikana menestyneitä opiskelijoita

68

Hannes Hautala Lukion valtakunnallisen fysiikkakilpailun avoin sarja

Matias Lahti Lukion valtakunnallisen matematiikkakilpailun avoin sarja

Matias Lahti Lukion valtakunnallisen fysiikkakilpailun avoin sarja

Eero Karola Lukion valtakunnallisen matematiikkakilpailun välisarja

Vuosikertomus 2012–2013

Henkilökunta 2012–2013 Ahokas Eveliina............................... Kemian ja matematiikan tuntiopettaja Brunila-Kovanen Anu...................... Maantieteen ja biologian lehtori Contines Pirjo.................................. Ruotsin kielen tuntiopettaja Hakamäki Leena.............................. Englannin kielen lehtori Haverinen Hannele......................... Historian ja yhteiskuntaopin tuntiopettaja Havukainen Paula........................... Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori, hoitovapaalla Heikkilä Anne.................................. Kemian ja matematiikan lehtori, hoitovapaalla Heikkinen Janne.............................. Kouluisäntä Hiltunen Markku............................. Kalustekunnostaja Hokkanen Paula.............................. Uskonnon ja psykologian lehtori Hällfors Anne.................................. Erityisopettaja Hämäläinen Tytti............................. Psykologian lehtori, apulaisrehtori Hänninen Anne............................... Espanjan kielen ja äidinkielen tuntiopettaja Juhala Merja.................................... Opinto-ohjaaja Kaihlavirta Tero............................... Vs. äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori 6.3.–1.6.2013 Kakkuri Helena................................ Psykologian, filosofian ja elämänkatsomustiedon tuntiopettaja Kallio Juho....................................... Englannin kielen tuntiopettaja Karesti Kim...................................... Matematiikan ja fysiikan lehtori Karkela Lea...................................... Kemian ja matematiikan lehtori Koivumies Sanna............................. Venäjän ja englannin kielen tuntiopettaja Kokki Erja......................................... Terveydenhoitaja Kortemäki Jarkko............................ Matematiikan ja fysiikan lehtori Kurri Terhi........................................ Opinto-ohjaaja Leinonen Annamaija....................... Suomi toisena kielenä -lehtori Leppänen Pirjo................................ Liikunnan ja terveystiedon tuntiopettaja Loukomies Tuomo........................... Erityisopettaja Lähde Riitta..................................... Englannin kielen lehtori Löfgren Kai...................................... Suomi toisena kielenä -tuntiopettaja Maakanen Satu............................... Äidinkielen ja kirjallisuuden sekä suomi toisena kielenä -tuntiopettaja Mailander Mia................................. Espanjan ja suomi toisena kielenä -tuntiopettaja

Vuosikertomus 2012–2013

69

Malinen Ulla ................................... Vs. äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori 1.8.2012 - 8.3.2013 Meriläinen Ari................................. Virka-apulaisrehtori; matematiikan, kemian ja tietotekniikan lehtori Mikkonen Paula.............................. Ruotsin ja saksan kielen lehtori Myllyluoma Ulla-Maija................... Musiikin ja draaman lehtori, hoitovapaalla Mälkönen Eija................................. Ruotsin kielen lehtori Paalanen Jussi................................. Vs. musiikin lehtori Pohjolan-Pirhonen Tiina................. Lukiopsykologi Rajajärvi Anu................................... Historian ja yhteiskuntaopin lehtori Rajala Pekka.................................... Kouluisäntä Raustia Hanna................................. Biologian ja maantieteen tuntiopettaja Rihu-Lehtinen Katja........................ Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Ripatti Hanna.................................. Kuvataiteen lehtori Ronkainen Herkko.......................... Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Saarelainen-Szwedyc Senja............ Liikunnan ja terveystiedon lehtori Saarinen Tapani............................... Opinto-ohjaaja Saaristo Hilkka................................ Maantieteen ja biologian lehtori Saletta Sirpa.................................... Englannin kielen lehtori Salmentie Kirsi................................ Toimistosihteeri Savenius Esa.................................... Liikunnan ja terveystiedon lehtori Schroderus Anne............................. Matematiikan ja fysiikan tuntiopettaja Silvennoinen Leena......................... Opintosihteeri Sinkko Nina..................................... Opinto-ohjaaja Still Marja........................................ Opintosihteeri Talikka Mia....................................... Oppimiskeskuksen johtaja Tervola Anneli.................................. Matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan lehtori Toivanen Sami................................. Matematiikan ja fysiikan lehtori Tuomi Pertti..................................... Rehtori Vaara Sanna.................................... Ranskan ja englannin kielen lehtori Varetsalo Ulla.................................. Ruotsin kielen lehtori Vehter Marjo................................... Matematiikan, fysiikan ja kemian tuntiopettaja Vidgrén Tarja................................... Saksan kielen lehtori Vuorenmaa Elisa............................. Koulutuskoordinaattori Åström Kaisu................................... Uskonnon, historian ja yhteiskuntaopin lehtori

70

Vuosikertomus 2012–2013

Yhteystiedot Keravan lukio ja aikuislukio Keskikatu 5 04200 Kerava www.lukio.kerava.fi

Opintotoimisto lukio@kerava.fi puh. 040 318 2204 aikuislukio@kerava.fi puh. 040 318 2431

.fi

. www

va a r e k . lukio