No 1. 2013 SYKSY /TALVI
MUOTI · KAUNEUS & TERVEYS · KOTI · RUOKA · JUHLAT ·MAAILMALLA · TALOUS & TEKNIIKKA
Kauneus ja terveys
Lisää kurakakkuja ja mutavelliä, kiitos! T o i m i t t a j a N i n a G a r l o - M e l k a s K u v a t E l i n a M a nn i n e n
112 www.kiddo.fi
Allergia_cs6.indd 112
10/1/13 8:34 PM
Kauneus ja terveys
L a s t e n a ll e r g i a t o v a t l i s ä ä n t y m ä ä n p ä i n n i i n S u o m e s s a k u i n m u u a ll a l ä n s i m a i s s a . S i t ä m u k a a k u n y l e i n e n h y g i e n i ata s o o n pa r a n t u n u t j a p e r h e i d e n r av i n n o n s a a n t i o n s i i r t y n y t k o t i p e ll o l t a j ä t t i m a r k e t t i e n p a k a s t e a l t a i s i i n , e r i l a i s e t r u o k a a i n e a ll e r g i a t , a t o o p p i n e n i h o t t u m a , a ll e r g i n e n n u h a s e k ä a s t m a o v a t t u ll e e t l a p s i p e r h e i d e n k i n a r j e s s a e n t i s t ä t u t u i m m i k s i .
Astma, allerginen nuha ja atooppinen ihottuma ovat lisääntyneet hurjasti viimeisen 50 vuoden aikana. Suomen kouluikäisistä lapsista noin kolmasosa on allergisia, ja helsinkiläisistä opiskelijoista jopa puolet on herkistynyt tavallisille hengitystieallergeeneille, kuten siite-, ja eläinpölylle. Suomalaislapset ovat keskimäärin allergisempia kuin esimerkiksi venäläislapset, jotka edelleen elävät maatalousvaltaisessa yhteisössä, jossa yhteys luontoon ja ruoantuotantoon on läheinen. Mistä tämä allergioiden nopea lisääntyminen johtuu? Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkärin Anna Pelkosen mukaan allergioiden nopea lisääntyminen ei selity ainakaan yksinomaan geeniperimästämme, vaikka tietyt allergian muodot, kuten atooppinen allergia, ovatkin vahvasti perinnöllisiä. Pelkosen mukaan allergioiden yleistymisen syynä on pikemminkin suojaavien elämäntapa- ja ympäristötekijöiden väheneminen kuin allergiaa aiheuttavien riskitekijöiden lisääntyminen. ”Kyseessä on elintapa- ja ympäristömuutosten aiheuttama puolustusjärjestelmän sopeutumisongelma. Perheille jää nykyisin vähemmän aikaa altistua luonnolle – vaikka vähemmänkin monimuotoiselle luonnolle. Allergioiden ehkäisyn kannalta lapsiperheiden olisi hyödyllistä suosia esimerkiksi kaupunkiviljelyä, viherseiniä tai pieneläinpihoja ja välttää pihojen asfaltointia.”
K u r a l e i k i t j a v i ll a k o i r a t k u n n i a a n
Uusimpien tutkimusten mukaan allergiat, astma ja muut tulehdusperäiset sairaudet ovat saattaneet yleistyä teollistuneissa ja kaupungistuneissa maissa siitä syystä, että elintason parantuessa ja elintapojen muuttuessa ihmisten yhteys ympäristön hyödylliseen mikrobilajistoon on vähentynyt. Tällöin puhutaan niin sanotusta hygieniahypoteesista. Viidessäkymmenessä vuodessa suomalaiskodeissa on tapahtunut paljon: esimerkiksi television yleistyminen, ja sen parissa vietetty entistä pidempi aika, ovat vaikuttaneet merkittävästi lasten ja nuorten vapaa-ajan käyttöön. Piha- ja kuraleikkien sijaan monet, varsinkin kaupunkilaislapset, viettävät entistä pidempiä jaksoja hygieenisimmissä sisätiloissa tv-ohjelmia katsellessa ja videopelejä pelatessa. ”Immuunijärjestelmän kannalta paljon on muuttunut lyhyessä ajassa: kaupungistuminen, puhdas juomavesi, maidon pastörointi, jääkaapin ja pakastimen käyttöönotto kodeissa. Luontainen puolustusjärjestelmämme tarvitsee elinikäistä totuttautumista ja vastustuskyvyn harjaannuttamista. Kaupunkimaisessa ja luonnosta irrotetussa ympäristössä tämä jää vähäiseksi ärsykkeiden puutteen takia”, Pelkonen toteaa. Peltosen mukaan allergioiden lisääntymisen taustalla voi olla myös muita syitä. Allergioiden lisääntymistä selittävää hygieniahypoteesia on hänen mukaansa vastikään laajennettu niin sanotuksi biodiversiteettihypoteesiksi.
→
www.kiddo.fi 113
Allergia_cs6.indd 113
10/1/13 8:34 PM
Kauneus ja terveys
Lievä allergia ei yleensä vaadi säännöllistä lääkitystä.”
”Nykyihmisen yhteys monimuotoiseen luontoon ja ympäristön monimuotoiseen bakteeristoon on vähentynyt, ja se muokkaa kehomme bakteeristoa. Erityisen bakteeriryhmän eli gammaproteobakteeriston on todettu olevan merkittävästi monimuotoisempi terveiden kuin atooppisten nuorten iholla. Juuri nämä bakteerit stimuloivat sietokykyä ylläpitäviä mekanismeja”, hän kertoo. Kansainvälisissä tutkimuksissa on osoitettu isot erot astman, allergisen nuhan ja atooppisen ihottuman esiintyvyyksien välillä eri maissa. Näitä tauteja esiintyy selvästi vähemmän Itä-Euroopan maissa, Intiassa ja Kiinassa, mutta runsaasti esimerkiksi Amerikassa ja Isossa-Britanniassa – Keski- ja Pohjois-Euroopassa toisaalta enemmän kuin Itä- ja Etelä-Euroopassa. Pelkosen mukaan länsimaiden ylihygieenisyydestä ei ole kuitenkaan kyse. ”Syy on mitä ilmeisimmin siinä, että ihmiset muuttavat maalta kaupunkiin ja luontokontakti vähenee. Nykyään ihmiset altistuvat myös enemmän ilman ja veden epäpuhtauksille ja erilaisille kemikaaleille ja infektiot ovat erilaisia kuin vielä muutama vuosikymmen sitten.” All e r g e e n i e n t ä y d e ll i n e n v ä l t t ä m i n e n e i a u t a
Allergisessa reaktiossa ihmisen immuunijärjestelmä toimii epätarkoituksenmukaisesti ja elimistö puolustautuu sinänsä luonnollisia aineita, kuten siitepölyä, vastaan. Allergia ilmenee erilaisina oireina tavallisesti hengitysteiden limakalvoilla, silmien sidekalvoilla, ihossa tai ruuansulatuskanavassa. Pelkosen
mukaan suurimmat lasten ja nuorten allergian aiheuttajat ovat koivu, heinät, kissa ja koira. ”Noin 18–20 prosenttia suomalaisista koululaisista on herkistynyt kissalle tai koiralle tai kummallekin, mutta oireita heistä saa vain puolet.” Pelkosen mukaan suhtautuminen allergioihin onkin muuttunut paljon viime vuosina. Yksi syy tähän on se, että aiemmin suosiossa ollut allergioihin liittyvä välttämisideologia ei ole ainakaan vähentänyt lasten ja nuorten allergisten oireiden esiintyvyyttä – joskus jopa päinvastoin. Lieväoireista allergiaa pidetään nykykäsityksen mukaan pikemminkin ominaisuutena kuin sairautena. Lievä allergia ei yleensä vaadi säännöllistä lääkitystä tai tiukkoja välttämisohjeita. Pelkosen mukaan allergeenien täydellinen välttäminen on paitsi mahdotonta myös joskus jopa vaarallista. Se voi lisätä vahinkoaltistuksen aiheuttaman vakavan reaktion riskiä. Jos oireet ovat lieviä ja siedettäviä, täydellinen välttäminen ei ole myöskään tarpeen. Vaikka lapsi olisikin lievästi herkistynyt esimerkiksi eläinpölylle, aina ei perheen tarvitse nykysuositusten mukaan lemmikistä luopua, mikäli allergiaoireet ovat hallittavissa. ”Ei siis ole tarvetta eikä pidä luopua lemmikistä vain varmuuden vuoksi. Jos oireet ovat lieviä ja siedettäviä, tilannetta seurataan. Jos taas lapsella on hankalia oireita, voidaan harkita lemmikistä luopumista.” Siedätyshoidon merkitys on lasten ja nuorten allergisen astman, nuhan ja silmäoireilun hoidossa kasvanut. Yleisimmin
114 www.kiddo.fi
Allergia_cs6.indd 114
10/1/13 8:34 PM
Kauneus ja terveys
sitä käytetään koivu- ja heinäyliherkkyydessä. Hoidon suunnittelee, aloittaa ja valvoo aina erikoislääkäri tai allergiasairauksiin perehtynyt lääkäri, ja hoidon toteuttaa sairaanhoitaja. ”Siedätyshoito on allergian täsmähoitoa, jossa allergeeniliuosta ruiskutetaan käsivarteen ihon alle erityisen ohjelman mukaan. Heinäallergiassa on käytössä myös kielenalussiedätys tableteilla. Tämä on tasaveroinen vaihtoehto timoteiallergian siedätyshoidossa. Tablettisiedätys on tulossa myös muutaman vuoden kuluttua vaihtoehdoksi koivuallergian hoitoon. Hoito kestää kolme vuotta. Eläinsiedätystä toteutetaan vain, jos oireet ovat niin hankalia, että lapsi ei esimerkiksi voi mennä bussiin tai kouluun. Tällä hetkellä siedätystä ei anneta kuitenkaan siksi, että voisi pitää lemmikkiä”, Pelkonen kertoo. Pelkosen mukaan altistuminen lieviä oireita aiheuttavalle aineelle tukee sietokyvyn kehittymistä. Jos kuitenkin esimerkiksi ruoka-allergian oireet ovat vakavia, välttämisessä pitää olla tarkka ja huolellinen. R u o k a - a ll e r g i a t e r i t y i s e s t i p i e n t e n l a s t e n v a i v a n a
Noin 5–8 prosenttia alle 2-vuotiaista lapsista on allergisia jollekin ruoka-aineelle. Herkistyminen voi tapahtua äidinmaidon, lapsen oman ruokailun ja todennäköisesti jopa ihon tai hengitysteiden välityksellä. Maitoallergiasta kärsivien lasten oireilu alkaa yleensä 3–6 kuukauden iässä. Lapsi voi herkistyä mille tahansa ruoalle – esimerkiksi vihannekset ja hedelmät voivat aiheuttaa monille lapsille nopeasti ohimeneviä iho-oireita. Parhaiten ruoka-aineiden sopivuus sel-
viää kokeilemalla ja lisäämällä vähitellen lapsen ruokavalioon erilaisia ruoka-aineita neuvolan antamien ohjeiden mukaan. Alle 2-vuotiaan lapsen kasvun ja kehityksen kannalta on allergia-oireiden ilmaantuessa tärkeä selvittää erityisesti se, onko lapsi allerginen maidolle tai viljoille. Maitoakin yleisempi allergeeni on kananmuna ja näiden jälkeen vehnä. Yleensä maito-, muna- ja vilja-allergiset lapset kehittävät luontaisesti sietokyvyn näille ruoka-aineille kouluikään mennessä. Jos näin ei tapahdu, Pelkosen mukaan uutena hoitona voidaan yli 5-vuotiaille lapsille sairaalaolosuhteissa toteuttaa siedätyshoitoa, jolloin ruoasta aiheutuvien vakavien reaktioiden riski selkeästi vähenee. Tilanne pitää kuitenkin aina arvioida yksilöllisesti, ja hoito ei ole vielä yleisesti käytössä olevaa ”käypää hoitoa”, vaan valvottua tutkimushoitoa, jolla voidaan hoitaa maito-, vehnä-, kananmuna- ja maapähkinäallergisia lapsia. Käytännössä ruokasiedätys aloitetaan hyvin pienillä annoksilla, jotka sisältävät esimerkiksi vain satoja mikrogrammoja veteen laimennettua maidon valkuaista tai millimetrin spagettia. Sellaisesta määrästä eivät herkimmätkään henkilöt yleensä saa oireita. Annosta suurennetaan viikoittain 4–6 kuukauden ajan. Pelkosen mukaan siedätyshoidon tulokset maidolla ovat olleet hyviä. Yli 70 prosentilla potilaista sietokyky on kasvanut huomattavasti. Näin riski vahingossa nautitun maidon aiheuttamasta vakavasta allergisesta reaktiosta vähenee. Yleensä allergiat lievenevät onneksi lapsen iän myötä eikä varmuuden vuoksi välttäminen tässäkään tapauksessa kannata.
→
www.kiddo.fi 115
Allergia_cs6.indd 115
10/1/13 8:34 PM
Kauneus ja terveys
Pääjohtaja Pekka Puska,
Emeritusprofessori Tari Haahtela
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos:
”7–16-vuotiailla koululaisilla Pohjois-
”Uusimpien tutkimustulosten mukaan
Karjalassa ja Venäjän Karjalan Pitkärannassa
allergioiden lisääntyminen johtuu siitä,
oli ainakin nelinkertainen ero allergioiden
että lapset eivät pienenä altistu riittävästi
esiintymisessä – suomalaisilla siis enemmän.
luonnossa esiintyville monimuotoisille
Joidenkin herkistymisien osalta (esimerkiksi
mikrobeille. Esimerkiksi Venäjän Karjalassa
koivun siitepöly) ero oli yli kymmenkertainen.”
on paljon vähemmän allergiaa kuin Suomen puolella. Ja maalaistalojen lapsilla on vähemmän kuin kaupunkilaisten lapsilla. Kansallisen allergiaohjelman tavoitteena on kääntää kehitys. Pääperiaate on siirtyä ’eristämisestä siedätykseen’. Desinfiointiaineiden käyttö pitäisi rajoittaa erityistilanteisiin. Käsien saippuapesu riittää, ja pikkulasten leikit luonnossa ovat hyödyllisiä.”
Gammaproteobakteerit Gammaproteobakteereihin kuuluu joukko lääketieteellisesti, ekologisesti ja tieteellisesti tärkeitä bakteerir yhmiä, kuten enterobakteerit, joista tunnetuin lienee kolibakteeri. Gammaproteobakeereita ovat myös salmonellabakteerit sekä joukko merkittäviä keuhkokuumetta aiheuttavia bakteereja. Gammaproteobakteereita löytyy runsaasti
Akatemiaprofessori Il k k a H a n s k i – m i t e n e k o l o g i k i i n n o s t u i a ll e r g i o i s t a ?
muun muassa kasvien pinnoilta. Niitä on myös esimerkiksi heinäkasvien siitepölyhiukkasissa. Lähde: Wikipedia
”Kolme vuotta sitten satuin keskustelemaan professori Tari Haahtelan kanssa niistä suurista ja nopeista muutoksista, joita me kaksi tutkimme ja seuraamme – Tari allergioiden nopeaa yleistymistä ja minä luonnon monimuotoisuuden nopeaa hupenemista. Päätimme tehdä konkreettisen tutkimuksen siitä, voisivatko nämä kaksi ’megatrendiä’ liittyä toisiinsa. Tutkimus suoritettiin Pohjois-Karjalassa, ja tulokset osoittivat ar velut perustelluiksi eli atooppisten ja ter veiden nuorten
Itä-Suomi
%
Venäjän Karjala
50
elinympäristöissä oli selvä ero: ter veiden nuorten kodin ympäristössä oli enemmän metsää ja maatalousmaata sekä pihalla enemmän luonnonvaraisia kukkakasveja kuin atooppisten nuorten kodin ympäristössä.
40 30
Ihon bakteerilajistoissa oli myös eroa. Löysimme yhden gammaproteobakteereihin
20
kuuluvan bakteerisuvun (Acinetobacter), jolla todettiin vahva yhteys tutkittujen
10
nuorten verestä mitatun, tulehduksia estävän interleukin-10 molekyylin määrään. Näyttää siltä, että tietynlainen bakteerilajisto lisää vastustuskykyä, ja tällaisen bakteerilajiston kehittymistä edistää läheinen kontakti luonnonympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden kanssa. Nyt jatkamme tämän ’biodiversiteettihypoteesin’ tarkempaa tutkimusta.”
0
vanhemmat
lapset
Atopian esiintyvyys äideillä ja heidän lapsillaan ItäSuomessa ja Venäjän Karjalassa vuonna 2003. Alueelliset erot kasvavat toisessa sukupolvessa. Lähde: von Hertzen L, Mäkelä M. J, Petäys T, Jousilahti P, Kosunen T. U, Laatikainen T, Vartiainen E, Haahtela T. Growing disparities in atopy between the Finns and the Russians: a comparison of 2 generations. J. Allergy Clin Immunol 2006; 117(1): 151-7.
116 www.kiddo.fi
Allergia_cs6.indd 116
10/1/13 8:34 PM
Kauneus ja terveys
All e r g i o i d e n s i e d ä t y s h o i t o – m i t ä s e o n ? Siedätyshoidon avulla kehitetään sietokykyä erilaisiin elimistöä koetteleviin allergeeneihin. Hoitoa annetaan esimerkiksi vaikeaan siitepölyallergiaan ja ampiais- ja mehiläisallergiaan sekä joskus eläin- tai ruoka-allergiaan. Pistossiedätyksessä allergeenia pistetään ihon alle aluksi viikon ja jatkossa 6–8 viikon välein kolmen vuoden ajan. Hoito vähentää oireita tavallisesti 80–90 %, jopa pysyvästi. Myös kielenalussiedätyshoito on käytössä. Pistossiedätystä annetaan ter veydenhuollon yksiköissä. Kielenalussiedätyshoito aloitetaan aina erikoislääkärin vastaanotolla, jonka jälkeen sitä jatketaan kotona. Lähde: Allergia- ja Astmaliitto
”Ihmisen puolustusjärjestelmä tarvitsee kaikki mahdolliset ärsykkeet kehittääkseen sietokykyä.” T u l e va i s u u d e n r o kot e av u k s i ?
Entä allergiasairauksien hoidon tulevaisuus: rokotteista jo paljon puhutaan, mutta voivatko ne auttaa lasten ja nuorten allergioiden hoidossa tulevaisuudessa? Tällä hetkellä allergioiden hoitoon käytetään lähinnä antihistamiinia ja vaikeaan, yleistyneeseen allergiseen reaktioon adrenaliinikynää, jotka lievittävät allergikon oireita, mutta eivät paranna itse sairautta. Allergiarokotus eli siedätyshoito allergeeneilla on ollut käytössä jo yli sata vuotta. Silti hoito on edelleen vaivalloista, vaatii potilaalta sitoutumista (kesto kolme vuotta ja 50 pistoskertaa tai päivittäin otettava tabletti) ja voi aiheuttaa sivuvaikutuksia. Hiljattain uutisoitiin kehitteillä olevasta allergiarokotteesta, jossa allergeeni on muokattu sellaiseksi, että se ei aiheuta allergista reaktiota. Pelkosen mukaan tulevaisuuden allergiarokotteen ideana onkin, että siinä käytetään luonnonallergeeniä muunneltuna, jolloin se aktivoi ihmisen immuunijärjestelmää ja parhaassa tapauksessa parantaa allergian. Rokotteen kehittäminen perustuu siihen, että allergisoivien proteiinien rakennetta muokataan
geeniteknologian avulla niin sanotuksi hypoallergeeniksi eli vähemmän allergiaa aiheuttaviksi. ”Tehokkaita allergiarokotteita on vuosien ajan yritetty kehittää eri puolilla maailmaa, mutta toistaiseksi laihoin tuloksin. Tällä hetkellä perinteisen pistoksen lisäksi on käytössä kielenalustabletti, josta koituu vähemmän sivuvaikutuksia, mutta annosmäärä on moninkertainen. Erinomaisia tuloksia on saatu pistämällä rokote suoraan imusolmukkeeseen, jonne aineen on määrä joka tapauksessa hakeutua ja näin päästään eroon sivuvaikutuksista. Hoitokertoja tarvitaan perinteisen viidenkymmenen pistoksen sijaan kolme, ja allergeenia tarvitaan kerta-annoksessa vain sadasosa.” Pelkosen mukaan uuden lääkevalmisteen rekisteröinti on kuitenkin kallista ja vaivalloista, joten kiinnostus lääketeollisuuden puolella rokotteen kehittämiseen on toistaiseksi ollut vähäistä. Kehitteillä on myös parempia apuaineita, joiden avulla saadaan syntymään oikeantyyppisiä muistisoluja, jotka taas muodostavat vastustuskyvyn allergeenia kohtaan. ”Sopiva allergiarokote voisi olla käytössä jo vaikka kymmenen vuoden päästä, jos se riippuisi vain tieteellisestä keksinnöstä. Kaupalliset intressit voivat olla toiset. Apua rokotteesta voisi saada tulevaisuudessa muun muassa siitepöly-, eläin- ja ruokaallergiaan.”
www.kiddo.fi 117
Allergia_cs6.indd 117
10/1/13 8:34 PM