ILMOITUSLIITE 27.6.2015
Hulvaton brittipoppoo viimeisill채 keikoilla
Onni hehkuu Hanhiniemest채
Pohojalaasta Pirulaista
2 – ILMOITUSLIITE 27.6.2015
Kihausta jo 25 vuotta!
Saimaan saariston kehittämisyhdistys onnittelee 25-vuotiasta Kihausta!
M
S
e rääkkyläläiset sekä monet muut musiikin ystävät olemme saaneet nauttia Kihauksesta jo 25 vuoden ajan. Nyt on aihetta juhlaan. Voimme ilolla esitellä Kihauksen juhlaohjelmiston, joka sisältää musiikkia moneen makuun. Kihaus Folkin tavoitteena on ollut tarjota ohjelmaa kaikenikäisille. Niin teemme myös tänä kesänä. Lapsille on omaa ohjelmaa, konsertteja ja työpajoja. Aikuisille on tarjolla erilaisia konsertteja ja uutuutena Kihaus-alueella järjestettävät lavatanssit. Aiempina vuosina ihmiset ovat harmitelleet, kun Kihauksen yhteydessä ei ole tansseja. Nyt vastaamme tuohon pyyntöön. Kansanmusiikkipitoisesta ohjelmasta haluan mainita erikoisesti Värttinän, joka tulee konsertoimaan Kihaukseen lauantai-iltana. Uskallankin sanoa, ettei Kihaus olisi aikoinaan edes ”syntynyt” ilman Värttinää. Siksi yhtyeen on ehdottomasti oltava osa juhlavuottamme. Emmekä saa missään nimessä unohtaa Kihauksen kantavaa voimaa, talkootyötä. Ilman uskollisia talkoolaisia, jotka vuodesta toiseen kantavat kortensa kekoon festivaalin valmisteluissa ja muissa askareissa, ei Kihausta olisi olemassa. Haluamme tänä juhlavuonna kiittää ja palkita vuosien saatossa ahkerasti mukana
olleita vapaaehtoisia. Jotkut heistä ovat osallistuneet talkoisiin kaikkina 25 vuotena. Se, jos mikä, on palkitsemisen arvoinen saavutus! Niinpä haluan sanoa vielä tässäkin kaikille teille talkoolaisille: KIITOS! Viimeisimpänä, muttei suinkaan vähäisimpänä, haluan kiittää kaikkia teitä, jotka olette olleet yleisönä Kihaus Folkissa. Tapahtuma ei olisi yhtään mitään ilman teitä! Tervetuloa viettämään Juhlaa! Satu Pennanen, puheenjohtaja Rääkkylä Folk ry
joavia yrityksiä saarilta löytyy useita, ja tarjontaa löytyy mökkitalkkareista ohjattuihin retkiin. Majoittuakin voi luksustason vuokrahuvilassa tai vaikkapa tunnelmallisesti aitassa. Rääkkylän kirkonkylän palveluihin saarilta pääsee varttitunnissa, joten Kihauksenkin aikana majoituspalveluja löytyy vain pienen matkan päästä. Saarilla elää vahva kulttuuriperintö: kansanmusiikki, teatteri sekä muut kulttuuririennot ovatkin osa saarelaisten identiteettiä. Erityisesti rääkkyläläisen kansanmusiikin vaalimisessa saarten pelimanneilla on ollut vahva rooli. Kulttuurityöpajoissa voi saada oppia
aimaan saariston kehittämisyhdistys on Varpasalon ja Oravisalon yhteinen kyläyhdistys. Nämä Rääkkylän saaret valittiin maakunnan Vuoden Kyläksi vuonna 2012. Saaristokulttuuriin kuuluva yhteisöllisyys elää kylissä vahvana ja tuottaa tapahtumia, toimintaa sekä elämisen laatua. Saariston erilaisten yhdistysten tavoitteina on parantaa saarten asukkaiden harrastusmahdollisuuksia, luoda mielekästä tekemistä tai muutoin parantaa alueen elinoloja. Saaristokylissä toteutuukin konkreettisesti ajatus ihmisten omasta otteesta elämäänsä. Erilaisia palveluja tar-
kansanmusiikista perinneherkkujen leivontaan. Kihausviikolla voit kihahtaa myös kanootilla. Erilaiset aktiviteetit patikoinnista melontaan ovat tarjolla Kihausviikonkin aikana. Yhdistyksen suuri ylpeys on Saaretar -kirkkovene! Voimme järjestää upean soutuelämyksen Rääkkylän kauniissa järvimaisemissa. Saaretar kuljettaa vaikka hääseuruettasi kirkkailla saariston aalloilla. Voit tutustua Oravisalon ja Varpasalon kotisivujen kautta alueen palveluihin ja harrastusmahdollisuuksiin nettisivuillamme. Toivotamme teille kaikille elämyksellisiä hetkiä Kihaus Folk -juhlafestivaalilla!
www.pohjoisensaimaansaaristo.fi.
ILMOITUSLIITE 27.6.2015 JULKAISIJA: Rääkkylä Folk ry TOIMITUS: Johanna Ahlholm, Kaarina Kainulainen, Lauri Lattu ULKOASU JA TAITTO: Johanna Ahlholm
KANNEN VALOKUVAT: Värttinä: Karjalaisen arkisto/Jarno Artika The New Rope String Band: Petri Kivinen Pauli Hanhiniemi: Pirulainen: Jyrki Kallio
Rääkkylä Folk ry Kinnulantie 2 lh 7 82300 Rääkkylä 041 471 0338 info@kihaus.fi
Yhdessä teemme hyvää.
Jokainen ostos PKO:n toimipaikasta on kotiinpäin, sillä voitot jäävät omaan maakuntaan. Tänäkin vuonna ohjaamme yli 0,7 milj. € nuorten työllistämiseen, lasten ja nuorten harrastustoimintaan sekä monien kulttuuritapahtumien kuten Kihaus Folkin tukemiseen. Kiitos, kun autat pitämään Pohjois-Karjalan elinvoimaisena - myös tulevaisuudessa!
ILMOITUSLIITE 27.6.2015 – 3
Koomista hulluutta
Lauri Lattu
T
he New Rope String Band on jotain erilaista. Kaikkea mahdollista musiikin ja slapstickkomedian välillä yhdistävä brittikolmikko on todella poikkeuksellinen kokoonpano. Tämä on The New Rope String Bandin viimeinen kesä. Kolmikko ilmoitti hiljattain verkkosivuillaan lopettamispäätöksestään. Sitä ennen he ehtivät Rääkkylän Kihaus Folkiin! Kyseessä on tilaisuus, jota ei kannata jättää väliin. Toista ei nimittäin tule. Kihaus Folk sai internetin ihmeellisen maailman läpi yhteyden kahteen The New Rope String Bandin jäseneen, Pete Challoneriin ja Tim Dallingiin. He vastasivat kysymyksiin niin yhtenä miehenä, ettei toista toisesta erottanut. Pojat ovat käyneet aiem-
The New Rope String Bandin hulvatonta Monty Pyton -komiikkaa nähtiin Folklandia-risteilyllä kokoonpanon edellisellä Suomen vierailulla. KUVA: Petri Kivinen. minkin Suomessa. - Kyllä, kahdesti. Suomessa oli hirveää. Tasaista. Hetken miesten pokka pitää ja sitten yhteytemme läpi kumpuilee naurunremakka. - Ihanaa siellä oli, varsinkin ihmiset. Mutta tasaista. Ja sauna oli vaikuttava kokemus, siellä heitettiin olutta kiukaalle. Ensin luulimme, että kyseessä on joku jekku, mutta se tuoksui
loistavalle. Miesten mieleen jäi musiikki, huuliharpuin, harmoonein ja haitarein soitettu folk. - Tällä kertaa teemme Suomessa pidemmän kiertueen, kokonaiset kahdeksan keikkaa. Ihmiset ovat olleet varsin vaikuttuneita Suomeen lähdöstämme. The New Rope String Bandin lopettamiseen on monia syitä. - Halusimme tehdä jotain
muuta, teatteria ja musiikkia ja ties mitä. Ja halusimme myös lopettaa ollessamme huipulla. Tunnelma on sekava, yhtä aikaa surullinen, rentoutunut ja hermostunut. Kolmikon esiintymiset ovat erikoisia ja viihdyttäviä. Mistä he mahtavat saada ideansa? - Valvomalla myöhään. Naurunremakka puhkeaa taas ja katkaisee haastattelun. Huomaa kyllä, että
herrat ovat tehneet uraa koomikkoina. - Me kokeilemme eri asioita ja yhdistelemme niitä, kunnes joku niistä muuttuu esitykseksi. Yritämme pilata musiikin jollain muulla tai hämätä ihmisiä. Etteivät he huomaisi ettemme osaa soittaa. - Meistä kahdella, Petellä ja Jock Tyldesleyllä, on musiikkitausta, ja Tim on teatterista. Näin musiikki ja
teatteri kohtaavat ja niiden yhteistörmäyksessä meidän materiaalimme syntyy. Lopuksi herrat esittivät pienen pyynnön yleisölleen: - Olemme tulossa Kihaukseen innolla ja odotamme tapaavamme teidät kaikki. Mutta muistakaa olla helliä kanssamme! The New Rope String Band – Celtic Connections Kihaus Folk pe 3.7. klo 21.30
Sinisiä, punasia ruusunkukkia..
Miinan laulu ja lavatanssit
K
Värttinä Kihaus Folkissa 2013. KUVA: Heikki Nuutinen
aksi vuotta sitten Värttinä esiintyi Kihaus Folkissa osana yhtyeen 30-vuotiskiertuetta. Konserttiravintola täyttyi tuolloin ääriään myöten. Yhtyettä juhlistamaan oli kutsuttu myös kaikki Värttinässä vuosien varrella soittaneet. Tällä kertaa juhlitaan Kihausta. Värttinä on tässäkin juhlassa itseoikeutettu esiintyjä. Yleisön pyyntönä on varmasti ainakin Miinan laulu sinisine, punasine ruusunkukkineen. Yleisön toiveet toteutuvat myös tanssiteltassa, missä
mukanaolijat saavat paitsi nauttia musiikki- ja tanssiesityksistä, myös osallistua itse lavatansseihin, panna jalalla koreasti. Perjantai on Pelarin polokan. Tahdittajina ovat Rääkkylän pelimannit. Lauantaina kansantanssitaan ensin puolalaiseen tahtiin, sitten ovatkin jo iltapäivätanssit Maitolaiturin tyttöjen 60-luvun iskusävelin Luona vanhan veräjän. Illalla vuorossa ovat toivotut lauantaitanssit ja Satu Suhonen & Solar. Ilta jatkuu muutaman tunnin tauon jälkeen vielä Naisten hakuna.
Maitolaiturin tytöt. KUVA: Wimme Saari
4 – ILMOITUSLIITE 27.6.2015
Onni ei ole materiaa Lauri Lattu
P
uuttumatta “niiden tivaajien” henkilöllisyyteen, onni, joka ei ole materiaa, hehkuu Pauli Hanhiniemen
olemuksesta ja urasta. Kenties auvon syy liittyy nimenomaan siihen, että laulattaa. Ja mahdollisuuteen tehdä sitä, mitä haluaa. Laulaminen tuntuu olevan miehelle todella kutsumustyö. Sen aistii helposti jo julkaisulistasta. Häneltä on ilmestynyt 18 studioalbumia.
”Ja ne tivaavat auvon syytä et mikä mua laulattaa mutta onneni ei ole materiaa ne ei sitä käsiinsä saa” - Pauli Hanhiniemi, Materiaa, levyltä Minä ja Hehkumo Hanhinemi tunnetaan erityisesti laululyriikoistaan, joiden teho perustuu konkreettiseen, helposti lähestyttävään tunnelmaan. Ne koskettavat lähes jokaista suomalaista. Mies on tehnyt sanoituksia myös muun
muassa Yölle, Tiktakille ja Popedalle. Laulujen kirjoittamisesta hänelle on myönnetty Juha Vainio –palkinto. Hanhiniemi on kirjoittanut omat lyriikkansa jo yli kolmekymmentä vuotta. Teksteissä kuuluu käsin kosketeltava kokemus elämästä mutta myös monella tapaa kantaaottava taustaväre. Sa-
noitukset ovat satuttavia. Mistä sanat sitten tulevat? - Kuuntelen musiikkia ja sieltä nousee jotain. Se musa niin kuin huuhtoo esiin jotain ajatuksia ja tunteita. Kirjottelen sekä kepeämpiä ralleja että aika vakavissanikin. Kyllähän oikeestaan tykkään siitä, kun joku kuuntelee niitä pää kallellaan. Hanhiniemi tekee itse lähes aina omat laulumelodiansa. Uudella levyllä on mukana pari muidenkin tekemää kappaletta. Pauli Hanhiniemi on esiintynyt Kihauksessa kahdesti
aiemmin, Perunateatterinsa kanssa vuonna 2004 ja pari vuotta myöhemmin Hehkumon kanssa. Kihauksesta on jäänyt mieleen positiivinen tunnelma. - Hyvä fiilis, hyvä reissu. Vuosi 2006 on jäänyt vahvasti mieleen, lähinnä sään vuoksi. - Oli kuuma. Keikkapakussa oli 37 astetta lämmintä. Piti pysähtyä monesti uimaan ennen kun päästiin takaisin Tampereelle. Hikoilustakin löytyy positiivinen vire: - Helvetin hikistä. Oikeeta rokkia, ihan parasta meininkiä, Hanhiniemi nauraa. Rokkijätkä kohtaa kansanmusiikin Hanhiniemen kaksi ensimmäistä yhtyettä, Kolmas nainen ja Pauli Hanhiniemen Perunateatteri, kuuluu selkeästi rockmusiikin kategoriaan. Kuinka rokkijätkäksikin itseään tituleeraava Hanhiniemi sitten oikein päätyi kansanmusiikin pariin? - Satuin tulemaan pyydetyksi Hehkumoon, hän kuittaa. - Ekaksi oli tarkoitus tehdä vain yksi keikka, Zembaloissa vuonna 2005. Sitä varten Antti Paalanen pyysi minua laulamaan jo joskus vuonna 2004. Talven ajan
tehtiin biisejä, joiden sävellyksistä vastasivat pitkälti Antti ja Anne-Mari Kivimäki. Jotenkin siinä sitten ruvettiin viihtymään ja musa rupes vaan tuntumaan hyvältä. Näin syntyi Hehkumo, jonka kanssa Hanhiniemi saapuu jälleen Kihaukseen. Pauli Hanhiniemi ja Hehkumo julkaisivat ensimmäisen levynsä, Muistoja tulevaisuudesta, vuonna 2006 ja toisen, Aukkoja tarinassa, pari vuotta myöhemmin. Viime vuonna ilmestyi Hanhiniemen sooloalbumi Minä ja Hehkumo. Sooloilusta huolimatta Hehkumo on siis edelleen vahvasti mukana
Hanhiniemen musiikissa. Erilaisista taustoista huolimatta Hehkumon ja Hanhiniemen yhteistyö on ollut varsin toimivaa. - Antti halusi nimenomaan nykykansanmusiikkia ja rokkijätkän. Minä pidän kiinni omasta linjastani. Muut kunnioittavat sitä ja pitävät kiinni omistaan, Hanhiniemi sanoo. - En lähde sitä sen tarkemmin kategorisoimaan, mikä on kansanmusiikkia, mikä rokkia ja miksi. Jokaisella Hehkumossa on omat mieltymyksensä ja niistä syntyy fuusio. Ei se ole mitään muuta kuin musiikkia. Pauli Hanhiniemi ja Hehkumo nousevat Kihaus Folk -festivaalin päälavalle perjantai-iltana. Artistilla itsellään on paloa Rääkkylään. - No, syksyllä tehtiin levy ja keikkailtiin tämän tästä. Sitten talvella ollut hiljaisempaa. Siinä vaiheessa, kun alkaa vihertää, niin kyllä sitä tekee jo mieli liikkeelle. Eli innolla odotellaan keikkaa. Pauli Hanhiniemi ja Hehkumo – C’est la vie Kihaus Folk pe 3.7. klo 20.15
ILMOITUSLIITE 27.6.2015 – 5
Savuava Kirnu Uuna Kainulainen
K
itaristi-multi-instrumentalisti Tuomas Logrén on jo ennättänyt tehdä pitkän ja menestyksekkään uran musiikin parissa. Loistokasta taivalta juhlistavat tänä vuonna hänen Yövesi -sooloalbuminsa Emma- ja Teosto-palkinto ehdokkuudet. Tuomas on mukana kolmellakymmenellä levyllä. Vuosi sitten hän julkaisi ensimmäisen oman levynsä. Toista sooloalbumia työstetään parhaillaan. Katusoiton marinoima Tuomaksen lapsuudenkodissa musiikilla oli erityinen sija. Äiti on kanttori, isä musiikinopettaja. Kummankin vanhemman suvussa soitettiin ja laulettiin. Pihtiputaan-mummo lauloi ja soitti jo 30-luvulla puoliammattimaisesti haitaria. Pienenä poikana Tuomas itse soitti trumpettia ja selloa, mutta teini-iässä omaksi soittimeksi valikoitui kitara. Sen myötä kiinnostus musiikkiin lisääntyi. Jo kymmenvuotiaana Tuomas oli sisarustensa tavoin mukana Värttinässä (jossa tämän kesän Kihauksessa on mukana hänen Lassi-veljensä). Musiikkimatka jatkui Sibelius-lukioon Helsinkiin ja sieltä Sibelius-Akatemiaan opiskelemaan kitaran soittoa. Alan valinta kypsyi lukion aikana, jolloin myös suhde kansanmusiikkiin lujittui entisestään. Taidot kouliintuivat mm. katusoittamisessa muusikkoystävä Eero Grundströmin kanssa. Kaksikon saattoi silloin tällöin bongata kesäisestä Savonlinnasta. Tuomas Logrén valmistui musiikin maisteriksi vuonna 2004. Opiskelujen rinnalla nuori mies toimi kymmenisen vuotta kielisoitinten opettajana Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa ja Joensuun konservatoriossa. Lopulta matkustaminen kävi liian raskaaksi. Pysyvä koti löytyi Helsingistä. Kirnu aloitti Linnan juhlilta Tuomas Logrén kuuluu siihen rääkkyläläistaustaiseen sukupolveen, josta moni valitsi muusikon tien – tai ajautui sille. Juuret PohjoisKarjalassa ovat kasvattaneet myös musiikillisia projekteja.
Tuomas on tehnyt yhteistyötä mm. Variksen veljesten, Ollin ja Tapanin kanssa, samoin Janne Lappalaisen ja lastenyhtye Mimmeissä Pauliina ja Peter Lerchen kanssa. Kansanmusiikkipiirit Suomessa ovat pienet. - Me olemme kaikki työtovereita, tuumii Tuomas. Yhteistyö ja yhteissoittaminen ovat genren elinehto. - Muusikkona voi pärjätä, löytää ajan ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa itselleen luontevan ilmaisutavan. Erityisen ilahduttavaa on löytää kontakteja, joissa mieltymykset sopivat yhteen. Silloin yhteistyökin rullaa. Tietenkin myös persoona vaikuttaa; eri kokoonpanojen kanssa on oltava yhteistyökykyinen. Kansanmusiikissa Tuomas arvostaa erityisesti ilmenemismuotoja, joissa on tilaa yksilöllisyydelle. - Sellaista myötäsyntyistä ja rakentavaa, ei jyräämistä. Yksilöllisyydelle ei kansanmusiikissakaan aina ole tilaa. Tuomas Logrén on hioutunut omaan tyyliinsä mm. kansainvälisesti menestyneissä Värttinässä ja Friggissä. Ei siis ole ihme, että hän viime vuonna sai, itselleen kuitenkin täytenä yllätyksenä, esiintymispyynnön Tasavallan presidentin Itsenäisyyspäivän vastaanotolle. - Vaikka emme olleet tehneet vielä edes keikkaakaan, hämmästelee Tuomas. - Ehkä presidentin puoliso, Jenni Haukio oli kuullut Yövesi -levyä. Hänhän on kiinnostunut kansanmusiikista. Linnan juhlien keikka oli kantrahtavaa kansanmusiikkia soittavan Savuavan Kirnun ensimmäinen, joka arvatenkin jännitti kovasti. - Tunnelma tv-kameroiden kuvatessa oli jähmeän virallinen, mutta vapautui heti kameroiden poistuttua, muistelee Tuomas illan fiiliksiä. Häntä kyllä jännitti koko illan ajan. Jäkälänkerääjä poimi sydämen Oman musiikin tekemisen ja keikkailun lisäksi Tuomaksen elämään Helsingissä kuuluvat opetustyö Sibelius-Akatemiassa ja Pakilan musiikkiopistossa sekä perhe, vaimo, teatteriohjaaja Kaisa-Liisa ja kolme alle kouluikäistä lasta. Tuomas ja Kaisa-Liisa tapasivat toisensa ystävän välityksellä. Yhdeksän vuotta sitten pitkään sinkkuna ollut
Rääkkyläläistaustainen Tuomas Logrén ja Savuava Kirnu viihdyttivät viime vuonna Linnan juhlien vieraita, tänä vuonna he valloittavat yleisönsä Kihaus Folkissa. KUVA: Heikki Nuutinen
Tuomas oli päättänyt kokeilla internetin treffipalvelua. - Olin päättänyt tavata vaikka sata naista, kertoo mies. - Jos treffit eivät olisi johtaneet mihinkään, olisi se ollut vakavan peiliin katsomisen paikka. Luku jäi ennakoitua pienemmäksi, kun jo kuudes treffikumppani tutustutti Tuomaksen tämän tulevaan vaimoon. Hän oli kertonut oululaisesta ´jäkälänpoimijaystävästään´, joka hänen mielestään olisi miehelle täydellinen kumppani. Tuomas sai jäkälänpoimijan puhelinnumeron – ja parin vuoden päästä pari avioitui. - Seitsemän on maaginen luku, hymyilee Tuomas. Pariskunnan lapsista esikoinen kävi muskarissa mutta taisi kaivata vaihtelua ja vaihtoi liikuntakerhoon. Isästä on vapauttavaa
ajatella, että hiostavasta tavoitteellisuudesta ja ‘harrastusmaanvyörystä’ huolimatta lapset voivat kokeilla erilaisia asioita – tai sitten vaan ottaa rennosti ja olla. Lasten täytyy saada leikkiä, leikkiä ja leikkiä. Salaa isä kuitenkin toivoo pienokaisistaan muusikoita. - En halua tuputtaa musiikkia, mutta kyllähän se hyvälle tuntuisi, jos esikoinen soittaisi vaikka sähkökitaraa. Musiikki herättää tunteita ja muistuttaa siitä, mikä on tärkeää, pohtii onnellinen isä. Rääkkylässä perhe vierailee muutaman kerran vuodessa. Mieluisia lomapuuhia on käydä tarkkailemassa lintuja kuivatusalueella tai nauttia aurinkoisesta päivästä kesäkahvilassa. Rauhallinen maaseutu tuntuu perheestä kotoisalta.
- Osaan arvostaa sitä, että syrjäseudulta vielä löytyy paikka, mikä on auki ja toiminnassa, mistä saa kupin kahvia. Se tuntuu suorastaan juhlalliselta. Soittajasta laulajaksi Tuomas Logrénin uusin aluevaltaus on laulu, johon monella instrumentalistilla on korkea kynnys. Mies on työskennellyt laulaja-lauluntekijöiden kanssa, mutta vaadittiin aikaa ja rohkeutta ennen kuin hän itse uskaltautui laulamaan. Ensiesiintyminen tapahtui melko vaatimattomasti vain puolisen vuotta sitten, juuri Linnan juhlissa. Yövesi -levyllä laulusolisteina vieraili tunnettuja laulajia, mm. Yona ja Maritta Kuula, keikoilla laulusta vastaa nyt Tuomas itse.
Ja mitään rajoja sille, mitä hän kehtaa esittää, ei ole. Kuluneistakin hiteistä voi tehdä uusia ja raikkaita sovituksia, joissa on vaikutteita Tuomaksen sydäntä lähellä olevasta amerikkalaisesta perinnemusiikista, countrysta ja bluegrassista. - Tässä vaiheessa muusikon uraani koen olevani vapaa määritelmistä. Olen löytänyt oman polkuni, jolta olen välillä poikennut. Nyt saan tehdä, mitä haluan, iloitsee Tuomas ja paljastaa kuitenkin omien keikkojen jännittävän edelleen. Tulevaisuudessa hän haluaa tehdä omia laulumelodioita ja sanoituksia. - Nyt niitä on itse asiassa muutama syntynytkin! Tuomas Logrén & Savuava Kirnu – Yövesi Kihaus Folk la 4.7. klo 18.30
6 – ILMOITUSLIITE 27.6.2015
Soivat luennot Akateeminen kansanmusiikki Lauri Lattu
K
Sari Kaasinen haastaa kuulijat näkemään perinteen merkitystä ja voimaa omassa arjessaan. KUVA: Kaarina Kainulainen Lauri Lattu
K
ihaus Folkissa on tarjolla kaksi soivaa luentoa, Sari Kaasisen Perinteen voima ja Hanni Autereen Viululaulun siivin. Konsertit avaavat yleisölle näkökulmia musiikin syntyyn, taustoihin ja muusikon mielenmaisemaan. - Luentokonsertiksi kutsun tällaista tilannetta itse, Hanni Autere sanoo. - Paino on sillä konsertti-sanalla, sillä musiikki on keskiössä. Mutta noin lyhyesti, kerron musiikistani ja esitän sitä. Haluan myös avata taiteellisen tutkimuksen käsitettä.
Hanni Autereen esitys koskee viululaulua eli viulun ja laulun yhdistämistä – niin kuin hänen vuonna 2011 valmistunut väitöstyönsäkin. Kaasinen puolestaan pohtii perinteen syntyä ja merkitystä. Molemmissa esityksissä yleisökin saa puheenvuoron. - Se on interaktiivinen tilanne, eri tavalla kuin perinteinen konsertti. Yleisö saa esittää kysymyksiä, Hanni Autere lupaa. Musiikin tohtorius kuulostaa oudolta, pääasiassahan sana yhdistetään pitkiin, pölyisiin ja kuiviin väitöskirjoihin. Kansanmusiikissa kyse on ihan muusta. - Taiteelliseen tutkintoon kuuluu
yleensä viisi konserttia, joista yksi voi olla julkaistu levy. Sitten on kirjallinen työ, joissa variaatio on varsin suurta. On tehty esimerkiksi valokuvakirja, prosessikuvauksia tai tutkittu tietyn runonlaulajan työtä. - On mahtavaa, että kansanmusiikissa on mahdollisuus tehdä niin erilaisia kirjallisia töitä. Sillä osallistutaan keskusteluun ja lähetetään signaali, että näinkin voi tehdä taiteellista tutkimusta, Autere pohtii. Väitös on vaikuttanut hänen muusikon työhönsä kouriintuntuvasti. - Tutkintoprosessin myötä tapahtunut kasvu taiteilijana on vaikuttanut positiivisesti myös yleisösuhteeseeni. Hanni Autere – Viululaulun siivin Kihaus Folk la 4.7. klo 13 Sari Kaasinen – Perinteen voima Kihaus Folk la 4.7. klo 15
ansanmusiikkia voi Suomessa opiskella niin kuin klassista musiikkiakin musiikkiopistoissa, konservatorioissa, ammattikorkeakouluissa Joensuussa ja Kokkolassa sekä ylimmällä tasolla SibeliusAkatemian kansanmusiikkiosastolla. Musiikin maisterit voivat jatkaa akateemista uraansa aina tohtorin tutkintoon saakka. Viime syksynä SibeliusAkatemian kansanmusiikin professoriksi valittu Kristiina Ilmonen kuvaa kansanmusiikin väitöstöitä monimuotoisiksi. - Tohtoritutkintoja on hyvin erilaisia, perinteistä ponnistavista hyvinkin avantgardistisiin töihin saakka. Mutta kansanmusiikin läsnäolo on tärkeää. Tutkinnon voi tehdä taiteellisena, tieteellisenä tai kehittävänä. Kehittävä on monimuotoinen kokonaisuus, joka lähtee aina liikkeelle tekemisestä. Esimerkkinä Ilmonen kertoo Rauno Niemisen tutkinnosta, jossa tämä perehtyi museoissa jouhikkoihin ja rakensi sitten itse soittokelpoisia versioita. Ilmosen mukaan kansanmusiikin tohtorintutkinnossa on erona muihin musiikin vastaaviin lähinnä historiallisuus ja
konkreettinen ote. - Meillä suurin osa tekee musiikkinsa pääsääntöisesti itse, siihen syntyy silloin omanlaisensa ote. Muuten eroa on vain aiheen suhteen. - Meille otetaan sisään 1–3 jatko-opiskelijaa vuosittain. Sibelius-Akatemian mittakaavassa olemme melko tuotteliaita. Tällä hetkellä kansanmusiikkiosastolla on 16 taiteellista tutkintoa suorittavaa ja neljä muuta jatko-opiskelijaa. Yhteensä Sibelius-Akatemiasta on kansanmusiikin puolelta valmistunut 17 taiteellista ja 3 muuta tohtoria. Ilmonen uskoo tutkintoprosessin kasvattavan muusikoita taiteilijoina. - Ensi alkuunhan sitä epäiltiin kovastikin, että mikä virka tohtorinlakilla on muusikolle. Siitä käytiin kiivastakin keskustelua. Mutta käytäntö on osoittanut, että vaikutus on kyllä suuri. On nähty huimia kehityksiä. Tutkintoprosessi vie uusille urille ja pakottaa miettimään omaa musiikkiaan. Kihaus Folkissa esiintyy juhlavuonna yhteensä neljä kansanmusiikin tohtoria, Hanni Autere, Sari Kaasinen, Antti Paalanen sekä huuliharpputohtori Jouko Kyhälä.
KIHAUS-PUOTI pääsyliput, ihanat puotituotteet PAIKALLISET KÄSITYÖT villasukista hevosvaljaisiin PAIKALLISET ELINTARVIKKEET sienet, mehut, marjat, hunajat KIRJAT, CD:T, POSTIKORTIT MATKAILUINFO RÄÄKKYLÄLÄISET LUOMU-SIITAKKEET TUOREENA ONNEN KAUPASTA!
Metsäalan palvelut omalta paikkakunnalta Metsäalan palvelut Metsäalan palvelut Metsäalan palvelut omalta paikkakunnalta omalta paikkakunnalta omalta paikkakunnalta Metsäalan palvelut Esko Asikainen omalta paikkakunnalta
044 3509 309 Esko Esko Asikainen Asikainen metsa.esko@gmail.com 044 3509 3509 309 309 044
metsa.esko@gmail.com Esko Asikainen metsa.esko@gmail.com metsa.esko@gmail.com
044 3509 309
metsa.esko@gmail.com
Hanni Autere, laulu ja viulu. KUVA: Mika Autere
RÄÄKKYLÄN APTEEKKI Kinnulankuja 2 82300 Rääkkylä p. (013) 311 106
ONNEN KAUPPA Kinnulantie 2 lh 8, Rääkkylä p. 041 471 0340
AVOINNA KESÄLLÄ ma-pe 10-18 la 10-16
R Ä Ä K K Y L Ä N S A H A OY Oravisalontie 136, Rääkkylä, p. 050 586 5041 050 586 5041
Oravisalontie 136
ILMOITUSLIITE 27.6.2015 – 7
Lempi ja Impi Uudistuksia festivaalialueella
K
Puhti, vas. Reetta-Kaisa Iles ja Anne-Mari Kivimäki. KUVA: Hanna Koikkalainen Lauri Lattu
V
erkkosivuillaan hullun koheltavaksi, iloiseksi ja paatokselliseksi kuvattu Puhti on kahden naisen, Reetta-Kaisa Ileksen ja Anne-Mari Kivimäen, kokoonpano. Kiinteä osa Puhtia on myös äänitekniikasta vastaava Samuli Volanto. Kaksikon esityksiin kuuluu musiikin lisäksi jotain muutakin. - Puhti on tällainen tanssijan ja muusikon perustama, öh, bändi joka käyttää teatterin juttuja, Reetta-Kaisa Iles kertoo. - Puhti perustettiin musiik-
kiteatterin pohjalta. Useinhan musiikkiteatteri on teatteria, mihin on yhdistetty musiikkia. Mutta meillä se on ikään kuin toisin päin. Alkuperäisen idean pohja oli karjalaisessa tarinankerronnassa. Kihauksessa Puhti tuo uuden Klubin lavalle oman Puhti-klubinsa. - Se on sellainen vanhan ajan iltama-perinteeseen nojaava esitys. Musiikkia, tekstejä, yleisön kanssa pelaamista ja yleensäkin reipasta meininkiä, Iles kuvaa. Puhdin esitykset koostuvat suomalaisugrilaista tunnelmaa ja karjalaisia juuria hyväkseen käyttävästä mate-
riaalista. Anne-Mari Kivimäki vastaa duon musiikillisesta puolesta. Musiikin aihioita kaivetaan arkistoista, joita Kivimäki tutkii myös tekeillään olevassa kansanmusiikin väitöskirjassaan. Arkistoihin törmäilevät populaarikulttuuriset vaikutteet ja fuusiossa syntyy Puhdin musiikki. Kirjalliseen puoleen vaikuttaa kuopiolainen Johanna Keinänen, joka käsikirjoittaa Puhdin juttuja ja tuo niihin aiheistoa. Tyypillisiä aiheita ovat esimerkiksi kaamos sekä naiseus ennen ja nyt. Puhti-kaksikolla on myös alter egonsa, Lempi ja Impi, kaksi kansanperinteentut-
kijaa, jotka tavataan myös Kihauksessa. Hahmot toimivat eräänlaisina tunteiden ulkoistusmekaanikkoina. Ileksen mukaan alter egojen on tarkoitus olla helposti hävettäviä hahmoja. - Suomalainen ei ole aina ylpeä kansanperinteestään, mutta Lempiä ja Impiä saa hävetä rauhassa. Ne on sellaisia museoihmisiä, pölyisiä. Kihaus Folkin Puhti-klubi räätälöidään tilan ja tilanteen mukaiseksi. Luvassa on siis ainutlaatuinen esitys. Iles lupaa järjestää hyvät bileet ja tanssia pöydällä. Puhti – Puhti-klubi Kihaus Folk la 4.7. klo 23.30
ihaus Folk järjestetään nyt kuudennen kerran Rääkkylän koulukeskuksen liikuntahallin, sen ympäristön ja Perinnepihan muodostamalla alueella. Puistomaisen kauniina kokonaisuus on saanut yleisöltä hyvää palautetta. - Festivaalin siirtäminen asfaltoidulta koulun yläpihalta alas vihreälle, nurmikkoiselle alueelle on varmasti lisännyt yleisön viihtyvyyttä, Rääkkylä Folkin toiminnanjohtaja Johanna Ahlholm uskoo. Juhlafestivaali tuo jo tutuksi tulleelle alueelle uudistuksia. Keskipihan Tsaiju toimii nyt Kihaus Folkin päälavana. - Liikuntahallin tila Konserttiravintolana kävi liian ahtaaksi, Johanna Ahlholm kertoo. - Varsinkin ilmanvaihto oli riittämätön salin täyttyessä ääriään myöten. Ulos nousee Tsaijun lisäksi uusi Tanssiteltta, jossa molempina Kihausiltoina tanssitaan toivotut lavatanssit. Tanssiteltta toimii myös lasten ohjelmien sekä kansantanssiryhmien näyttämönä. Liikuntasali muuntuu tunnelmalliseksi Klubiksi,
joka on illan viimeisten konserttien ajan, klo 23 jälkeen, anniskelualuetta (K-18). - Klubissa nähdään kiinnostavia, rajojakin rikkovia esityksiä, mm. The New Rope String Band, Antti Paalanen, huuliharppuduo Jouko Kyhälä ja Philip Jers, Puhti sekä juhlavuoden tilausteos Jotain lainattua ja jotain punaista, toiminnajohtaja luettelee. Perinnetuvassa kuullaan akustisia konsertteja. Myös tupaa on uudistettu avaamalla sen ja viereisen tilan väliin pariovet. Johanna Ahlholm toivoo kaikkien halukkaiden mahtuvan nyt tupasoittoja kuulemaan. - Avarampi tila toivottavasti parantaa ilman riittävyyttä tuvassakin. Pelimannin penkki tarjoaa yllätysohjelmaa sekä vapaan lavan yleisön musisointiin. Ohjelmaa on lisäksi aitoissa ja piha-alueella. Kaikki konsertit löytyvät alueen halki kulkevan polun varrelta. Esteettömyyteen on kiinnitetty huomiota, niin että pyörätuolilla tai lastenvaunujen kanssa pääsee hyvin kaikkiin konserttipaikkoihin.
Melukoneen paluu H Lauri Lattu
anuri, haitari, simakka, taljankka, kurttu, köyhän urut, ryppy, vetopeli ja pirunkeuhko. Harmonikalla on monta nimeä niin kuin rakkaalla lapsella. Nykyisin pop-musiikissa vähemmän esiintyvä soitin on Antti Paalaselle henkilökohtainen asia. Kuvissa hän usein poseeraa haitarin kanssa uhmakkaasti, soitin liekeissä ja hullu kiilto silmissään. Teollistumisen aikakaudella keksitty haitari oli Paalasen mukaan alkujaan varsin kapinallinen. Nuorison keskuudessa soittopeli
oli mullistava, mutta sivistyneistö ja vanhemmat vihasivat sitä. Sitä haukuttiin melukoneeksi ja pirunkeuhkoksi. - Sitä voi verrata vaikka sähkökitaraan, miten järisyttävä soundi siitä lähti aikoinaan. Nyt alkaa sähkökitarankin aika olla ohi. Pinnalla olevaan konemusiikkiin viitaten Paalanen kutsuu nykyaikaa DJ-valtakaudeksi. Paalanen ei usko haitarin enää nousevan yhtä suosituksi kuin mitä se on ollut aiemmin. Hän kuitenkin toivoo, että sitä pidettäisiin soittimena soitinten joukossa, eikä unohdettaisi, että sillä on paikkansa muual-
lakin kuin tanssilavoilla. - Kimmo Pohjonen on osoittanut, että haitarilla on valtava ilmaisuvoima. Haluan tehdä nykyajan soundia, vanhalla kaiulla. Antti Paalanen on vasta valmistunut musiikin tohtoriksi. - Väitös käsittelee vaihtoäänisen haitarin paljetekniikkaa, jota käytetään paljon Meluta! -levylläni. Se on sellainen vähän niin kuin levyn läpi kulkeva teema. Meluta! on Paalasen kolmas soololevy. Se ilmestyi viime vuonna ja oli ehdolla Teosto-palkinnon saajaksi. - Olihan se mielenkiintoinen ja hieno yllätys, että Teostokin kelpuutti hanuri-
Antti Paalanen ja haitari. KUVA: Mikko Simonen musiikkia. Levyn nimellä Paalanen viittaa teesiinsä, jonka mukaan haitari haluaa meluta. Hän pyrkii löytämään haitarin kapinallisuutta uudelleen, Kimmo Pohjosen jalanjäljissä seuraten. Pohjosen vaikutus onkin Paalasen tuotannossa ilmeinen. Pohjonen on myös
ollut tuottamassa Paalasen edellistä levyä, Breathboxia. Haitarinsoittaja Antti Paalanen esiintyy Kihauksessa sekä Hehkumo -orkesterin riveissä että omana itsenään, sooloprojektinsa tiimoilta. Soolokeikka nähdään Kihauksen uudella Klubilla, jossa artistin poikkeuksellinen lavaesiintyminen
pääsee varmasti oikeuksiinsa. Paalasen haitarinsoittoa on kutsuttu maagiseksikin. Perjantai-illan konsertti on taatusti näkemisen ja kokemisen arvoinen.
Antti Paalanen – Meluta! Kihaus Folk pe 3.7. klo 22.30
8 – ILMOITUSLIITE 27.6.2015
Nautinnollista perhepäivää L auantaina 4.7. Kihaus Folkissa vietetään perhepäivää. Festivaali tarjoaa monipuolisesti eri ikäisiä kiinnostavaa ohjelmaa. Kihauksesta voikin tulla nauttimaan monen sukupolven voimin. Lasten ohjelma keskittyy lauantaihin. Tarjolla on konsertteja, työpajoja, tarinankerrontaa, touhua ja tekemistä vaikka koko päiväksi. Lasten leirien satoa
Perhepäivässä 2014. KUVA: Kari Rosenberg
REMOY Oy Kirkkotie 22 82300 RÄÄKKYLÄ Puhelin 0400 378 741
es t. 197 1
Perhepäivän avaa Sari Kaasisen Villa Ruusulassa kansanmusiikkileirillä taitojaan hionut yhtye. Sarin leireiltä on ennenkin noussut tähtiä musiikkimaailman taivaalle. Riemukkaassa leirikonsertissa uudet tähtioppilaat päästävät ilon irti.
Myöhemmin iltapäivällä 4H:n päiväleiri Musakaskari esittää oman leirinsä satoa. Konsertteja
Pippuri Soikoon! -yhtyeen Kameleontti -konsertissa matkataan mitä erilaisimpien eläimien seurassa, kuulostellaan satumetsän ääniä, tanssitaan tansseja, rummutellaan ja seikkaillaan taskulamppujen kanssa. Pippurikeikalla saa tanssia, laulaa, osallistua leikkeihin tai vain kuunnella jos siltä tuntuu. Touhupäivän kääntyessä iltaan on hyvä levähtää hetki. Päiväkoti-ikäisille suunnatussa Lauluni – Min sång -konsertissa kuullaan mummun lauluja lapsenlapselle ja samalla meille kaikille. Vanhat perinnelaulut
POHJOISEN SAIMAAN SAARISTO Oravisalo | Varpasalo
lauletaan suomeksi ja ruotsiksi. Tarinankerrontaa
Olipa kerran... -tuokioissa kuullaan tarinoita jättiläisistä ja kiperistä tilanteista. Kertojana toimii musiikkiterapeutti, musiikkipedagogi Anna-Maria Toivonen. Heluna-lehmä ja jättiläiset on vauhdikas toimintakertomus rakkaan lehmän pelastamisesta jättiläisten kynsistä. Mally Whuppie on skotlantilainen kansantarina, jossa sisarkolmikko pakenee jättiläisten talosta ja toteuttaa kuninkaan toiveita kulkemalla vaarallisen rotkon yli pitkin siltaa, joka on tehty yhdestä ainoasta hiuksesta! Tätä jännittävää seikkailua suositellaan koko perheelle.
Sirkusta ja heppailua Lastenpäivän riemastuttaja Klovni OHO mittaa lasten taikavoimia ja esittelee hassut sirkuseläimensä Dikkadakkan, Terri-vieterieläimen ja Lempi-sammakon. OHO steppaa sammakkonsa kanssa ja tekee käsinseisontanumeronsa. Yhteisleikissä Klovni OHO:n kanssa lapset pääsevät kokeilemaan Erikoisten eläinten markkinoita, leikkimään hippaa sekä kokeilemaan omia supervoimiaan. Hupsista – kävipäs se hassusti! Perinneaskartelussa valmistetaan tänä vuonna keppiheppoja. Ratsuja pääsee myös kokeilemaan Perinnepihan hyppelyradoilla. Saapas nähdä kenen heppa hyppää parhaiten!
Kuljetus J. Hirvonen Oy Puhoksentie 15, 82500 Kitee Puh. 010 322 4950
www.pohjoisensaimaansaaristo.fi
Liput: 2 pv 98 € \ 1 pv 32/69 € Premium 2 pv 151 € Ennakkomyynti: Tiketti \ Lippupiste
PLACEB O U K BAS T I LL E UK \ DAMI AN MAR LEY JAM C H A RL I XCX UK \ GHOS T SW E \ AMOR PHI S H A LO O H E L S I N KI ! \ ROBI N \ APOCALY PT I CA E L AS T I NE N \ APULAN TA \ POPEDA \ SAN N I S Ó L S TA F I R I S L \ AN GUS & JUL I A S TON E AUS \ CMX TO M O DE L L UK \ BI G K. R . I .T. USA \ MI CHAEL MON ROE PA RI I S I N KEVÄT \ OL AVI UUS I V I RTA + MOR E
#KESÄ N PA RASVI I KO N LO P P U Joensuu • 17.-19.7.2015
ilosaarirock.fi
@ilosaarirock
BUS S ILLA YÖKS I KOT IIN ! Nurmes, Kitee, Ilomantsi, Valtimo, Lieksa, Eno, Kesälahti...
Vain 5 €/suunta Edullisesti festareille: www.ilosaarirock.fi/bussit
ILMOITUSLIITE 27.6.2015 – 9
Klovni tahtoo naimisiin! Jotain lainattua ja jotain punaista Tänä vuonna Kihaus Folkissa roihuavat rakkaus ja suuret tunteet, kun tilaustyönä valmistunut Tellu Turkan ja Karoliina Turkan Jotain lainattua ja jotain punaista -monitaideteos saa ensi-iltansa. Teoksen keskiössä ovat karjalaiset hääperinteet, joita avataan kansanmusiikin, sirkuksen ja klovnerian keinoin. Tämä kutkuttavan hauska ja elämyksellinen esitys on nähtävä! Uuna Kainulainen
K
lovni OHO kaihoilee suurta rakkautta, myös hän haluaa päästä naimisiin. Juonellisessa tarinassa lomittuvat sirkustaiteilija Karoliina Turkan esittämän OHOn haaveet ja vanhat hääperinteet. OHO toteuttaa häätaikoja ja -loitsuja ja näyttää barbeilla, mitä karjalaisiin häätraditioihin on aikoinaan kuulunut. Lisäksi luvassa on tasapainoilua ja ilma-akrobatiaa. Äänimaiseman takaa löytyy kansanmuusikko Tellu Turkka, joka musiikillaan luo tunnelmaa teokseen. Musiikista osa on Tellun omia sävellyksiä ja sanoituksia, osa perinteisiä kappaleita. Laulun lisäksi kuullaan moraharppua, kanteletta ja udua. Rakkauden tematiikkaa Taiteen ammattilaiset Tellu ja Karoliina ovat tutustuneet toisiinsa, kun Karoliina avioitui Tellun serkun kanssa. Tel-
lu puolestaan vietti häitään saamelaismuusikko Wimme Saaren kanssa vuosi sitten Kihauksen aikaan Rakkaus toi naiset ItäSuomeen, Tellun Liperiin ja Karoliinan Lieksaan. Uusi kotiseutu yhdisti heitä, mutta sitäkin suuremman siteen ja inspiraation tulevalle tilausteokselle loi hiljattainen avioituminen. - Ympyrä. Aloimme pohtia ympyrän tematiikkaa, ympyrätrapetsia, sormusta ja aikaa. Siitäpä melko luonnollisesti pääsimme hääperinteisiin, Tellu Turkka kertoo teoksen synnystä. - Tämä voisi myös olla oivallinen ja hauska tapa kertoa nuorille parinmuodostuksesta, ihastumisesta ja vanhoista hääperinteistä. Vaikka perinteet ovat ajan saatossa muuttuneet tai jopa kadonneet, eivät ihmiset ja tunteet niiden taustalla ole hävinneet mihinkään. Tekijöiden on tarkoitus lähteä teoksensa kanssa vanhainkotikiertueelle. Kenties hääperinteistä löytyy ikäihmisille tuttuakin.
Turkka & Turkka, vas. Karoliina ja Tellu. KUVA: Wimme Saari
Pääroolissa barbit ja kenit Musiikin ja klovnerian lisäksi tarinaa elävöittää vahva visuaalisuus, jossa pääosassa ovat yllättäen barbit. Kyseessä eivät kuitenkaan ole aivan tavalliset langanlaihat barbit ja kenit, vaan hieman erikokoisiksi ja persoonallisemmiksi duunatut nuket. Tellun pitkäaikainen harrastus barbien parissa sai uusia käyttömuotoja kolmisen vuotta sitten, kun barbit pääsivät osaksi kuoroteosta. Pirkanmaalainen kuoroyleisö kun valitteli, ettei kaikkea kalevalamittaisesta teoksesta ehdi sisäistää ja ymmärtää. Siitä intoutuneena päätti Tellu tehdä tarinaa elävöittävän kuvaesityksen,
jota heijastettaisiin kuoroteoksen taustalle. - Kuvasimme barbeilla ja keneillä islantilaiseen Luurankonainen -kansantarinaan pohjautuvan kuvasarjan. Tarinassa Väinämöinen mm. pääsi vesille meloninpuolikkaasta tehdyssä veneessä, naurahtaa barbitaiteilija. Kihauksessa nähtävässä teoksessa tavataan henkilöhahmoja Johannes Höyhän 1800-luvun hääperinteitä käsittelevästä kirjasta, mm. Lippolan Lautamies ja tämän Kaisa-tytär. Uusia hääpareja Tellu Turkka on tunnettu kansanmuusikko ja
kuorosäveltäjä. Menestyksekästä työuraa on jo 20 vuoden ajalta. Tellu muistetaan mm. kansanmusiikkiyhtye Hedningarnasta, Tallarista ja Suden ajasta sekä pitkäaikaisesta yhteistyöstä muusikko Liisa Matveisen kanssa. Tänä kesänä hän on Kihaus Folkissa myös yhtenä Maitolaiturin tytöistä. Karoliina Turkka on luonut muutamassa vuodessa varsinaisen sirkus-imperiumin uuteen kotikuntaansa Lieksaan. Ei siis ihme, että Lieksan kaupunki palkitsi hänet viime vuoden taidepalkinnolla. Karoliina valmistui teatteri- ja sirkustaiteen kandidaatiksi Lontoossa vuonna 2003. Hän on toiminut sirkustaiteilijana mm. Tanssiteatteri Hurjaruuthissa, Suomen
Kansallisoopperassa ja Lahden kaupunginteatterissa. Tellu ja Karoliina ovat tehneet yhteistyötä aiemminkin. - Mitään tällaista emme ole kuitenkaan tehneet, huudahtaa Tellu Turkka ja toivoo teoksen synnyttävän uusia hääpareja. *** Katariina Turkan Klovni OHO nähdään lisäksi Hupsista -esityksissä Tanssiteltassa lauantain lastenpäivässä. Tellu Turkka ja Katariina Turkka – Jotain lainattua ja jotain punaista Kihaus Folk pe 3.7. klo 19.00 Klovni OHO - Hupsista, la 4.7.klo 13.45 ja 16.45
Leikkimuseo Kotista Nautinnollista tapahtumien supervuotta 2015 Kauniit kesäkukat, maukkaat marjat ja viettelevät vihannekset, niistä on rääkkyläläinen kesä tehty
2.7. klo 13–20 Kotistan nuket ja nallet festaritunnelmissa!
Kotista on avoinna tilauksesta p. 050 357 3344 sekä heinäkuussa ti–su klo 13–17 Pötsönlahdentie 127, Rääkkylä www.leikkimuseokotista.fi
Pässikallion Puutarhatila Jaamantie 105, Rasivaara puh. 040 939 1474
2690 e
4990 e
(3590 e)
(7900 e)
10 – ILMOITUSLIITE 27.6.2015
Höylähirsisauna
vuoden parhailla tarjouksilla! Parasta pihaan vuoden parhailla tarjouksilla! Parasta pihaan vuoden parhailla tarjouksilla! Parasta pihaan vuoden parhailla tarjouksilla! Parasta pihaan vuoden parhailla tarjouksilla! Grillikota 2990 €4990 e 2690 € Huvimaja -paviljonki 2690 e 2690 e 4990 e 3700 € e 2690 4990 2690 e 4990 e e 2290 e tarjouksilla! Parasta pihaan vuoden parhailla 2,3 x 5 m, hirsi 70 mm, täydellinen toimitus
9 neliötä, pyöreällä hirsiprofiililla,(3590 €) (3590 e) täydellinen toimitus (3590 e)
(3990 €)
(7900 e) 3 x 4 m, täydellinen toimitus (7900 e)
(4990 €)
(3590 e) (3590 (3590 e) e)
(7900 e) (7900 (7900 e) e)
(3990 e)
Höylähirsimökki 1990 e 10 neliötä, täydellinen toimitus (3290 e)
2690 e
(3590 e) vuoden parhailla tarjouksilla! 2790 e
4990 e (7900 e)
Tynnyrisauna 3700 e Tynnyrisauna (4990 e) pituus 4 m, 3-osainen
pituus 4 m, 3-osainen
•€ 3390 (4990 €)
www.paraspiha.fi paraspiha.indd 1
Höylähirsimökki
(7900 e)
10 neliötä + nukkumaparvi
Höylähirsimökki 1690 e (2690 e) 3x4m
Höylähirsisauna
2,3 x 5 m, hirsi 70 mm, täydellinen toimitus
Grillikota Grillikota Huvimaja Huvimaja -paviljonki 2 2 9 neliötä, pyöreällä hirsiprofiililla, Tilaa heti, toimitus vaikka kesäksi! 9 m , pyöreällä hirsiprofiililla 9 m , pyöreällä hirsiprofiililla 3 x 4 m, täydellinen toimitus täydellinen toimitus15.6.2015 saakka. Tarjoukset voimassa täydellinen toimitus täydellinen toimitus Höylähirsisauna info@paraspiha.fi •
5990 € Höylähirsisauna (11900 €)
Parasta pihaan vuoden parhailla tarjouksilla! Höylähirsisauna e 2,3 x 5 m, hirsi 70 2290 mm, Höylähirsisauna (3990 e) 4990 € 2690 e x 5 m, hirsi 70 mm, 4990 e 2,3 Höylähirsimökki
x hirsi 70 puh. 040 1402,3 1111 täydellinen toimitus 2,3 x5 5 m, m,Höylähirsimökki hirsi 70 mm, mm, 2690 € katoksella täydellinen toimitus 1990 e
(7900 (7900 e)€)
(3590 e)
täydellinen toimitus 4x5m täydellinen toimitus neliötä, täydellinen toimitus (3290 e) 17.5.20151015:41:01
(4290 €)
Grillikota Grillikota Grillikota 9 neliötä, pyöreällä hirsiprofiililla, Höylähirsimökki
Huvimaja -paviljonki
9 neliötä, pyöreällä hirsiprofiililla, 7,7 x 3,2 m 9 pyöreällä hirsiprofiililla, täydellinen toimitus 9 neliötä, neliötä, pyöreällä hirsiprofiililla, täydellinen toimitus täydellinen täydellinen toimitus toimitus
2990 € (3990 €)
Höylähirsimökki 2790 e Huvimaja -paviljonki Höylähirsimökki 10 neliötä +-paviljonki nukkumaparvi (4290 3Huvimaja xe) 4 m, täydellinen toimitus Höylähirsisauna katoksella 3 x 4 m, täydellinen toimitus 3x4 täydellinen toimitus 4 m, m, täydellinen toimitus hirsi 70 mm, 4 x2,3 6 m x35xm, Höylähirsimökki Höylähirsisauna Höylähirsisauna 1690 e (2690 e) 3 x 4toimitus m 2,5 x 5 m, hirsi 70 mm täydellinen
2290 ee toimitus täydellinen 3700 e 2290 Tilaa heti, toimitus vaikka kesäksi! (3990 e) 2,3 xGrillikota 5 m, hirsi Tynnyrisauna 70 mm, Höylähirsimökki 2990 € 3 x 5,7 m 2290 e 2900 € Höylähirsimökki pituus 4 m, 3-osainen e) (3990 e) täydellinen toimitus (3990 e) Huvimaja(3990 -paviljonki
rofiililla, us
•
(4290 e)
4990 e
2,3 x 5 m, hirsi 70 mm, täydellinen toimitus
Grillikota
(4990 e)
nukkumaparvella 9 neliötä, pyöreällä hirsiprofiililla, 4,1x 5,5 m, hirsi 70mm täydellinen toimitus
9 neliötä, pyöreällä hirsiprofiililla, täydellinenvoimassa toimitus Tarjoukset 15.6.2015
(4500 €)
Huvimaja -paviljonki
3 x 4 m, täydellinen toimitus saakka.
2290 e Höylähirsimökki 3 x 4 m, täydellinen toimitus Höylähirsimökki 1990 e 1990 140 e Höylähirsimökki Huvimaja -paviljonki 1990 10 neliötä, täydellinen www.paraspiha.fi 1990 •(3290info@paraspiha.fi • puh. 040 1111toimitus e) € eHöylähirsimökki (6900 €) (3990 e)
Höylähirsimökki
1990 neliötä, täydellinen toimitus (3290 e) e 10 m 10 , täydellinen toimitus 10 neliötä, täydellinen toimitus (3290 2290 € 10 neliötä, täydellinen toimitus 3 x 4 m, täydellinen toimitus 2790 e (3290 e) e) (3990 €) 2290 e Höylähirsimökki 1690 ee) (3990 Höylähirsimökki 2790 e Huvimaja Höylähirsimökki Höylähirsimökki 3700 e 2790 2790 €e 10 neliötä + nukkumaparvi (4290 e) Höylähirsisauna 2290 e 2790 e -paviljonki 10 m 10 + nukkumaparvi neliötä + nukkumaparvi (4290 e) 10 neliötä + nukkumaparvi (3990 e) (4290 e) 3 x 6 m, hirsi 50mm 10 neliötä + nukkumaparvi (4290 e) 3 x 4 m, täydellinen toimitus Höylähirsimökki 1990 e 10 Höylähirsimökki neliötä, täydellinen toimitus (3290 e) Höylähirsimökki Höylähirsimökki 1690 e Höylähirsimökki 1690 € 1990 e 1023900 € Höylähirsimökki 1690 e (2690 e) e 3 x 43m x 4 m neliötä, 1690 (3290 e) (31900 €)täydellinen toimitus (2690 e) 3 x 4 m (2690 e) 3 x 4 m Olemm (2690 e) 3 x 4 m Höylähirsimökki 3700 e e Tynnyrisauna 2790 e 3700 e Kesämökki (4990 e) m Tilaa heti, toimitus vaikka kesäksi! Tynnyrisauna Höylähirsimökki u 3700 e ka 10 neliötä + nukkumaparvi (3290 €)
paraspiha.indd 1
(3290 e)
2
10 neliötä, täydellinen toimitus
Höylähirsimökki
(4290 e)
17.5.2015 15:41:01 10 neliötä + nukkumaparvi
Höylähirsimökki
(2690 e)
(4290 €)
Tynnyrisauna 2
pituus 4 m, 3-osainen
www.paraspiha.fi
3x4m
Tilaa heti, toimitus vaikka kesäksi!
(4990 e)
Tarjoukset voimassa 15.6.2015 saakka.
•
info@paraspiha.fi •
puh. 040 140 1111
paraspiha.indd 1
17.5.2015 15:41:01
(2690 €)
(4990 e) na Tilaa heti, toimitus vaikka kesäksi! Tynnyrisauna m (4990 e) 2790 e 10 89neliötä Tule ja tutustu Suomen (4990 e) pituus 4 m, 3-osainen Tilaa heti, toimitus vaikka kesäksi! Tarjoukset voimassa 15.6.2015 saakka. F a + nukkumaparvi r (4290 e) m pituus 4 m, 3-osainen Tarjoukset voimassa 15.6.2015 saakka. a pituus Tarjoukset voimassa pituus 4 4 m, m, 3-osainen 3-osainen suurimpaan piharakennusten Tarjoukset voimassa 15.6.2015 15.6.2015 -saakka. saakka.ri 2015 TARJOUS! näytte Höylähirsimökki lyssä myyntinäyttelyyn! 1690 e Höylähirsimökki 3099 € 1690 e (2690 e) 3 x 4 m Mallistossa yli 200 (2690 e) 3x4m www.paraspiha.fi • info@paraspiha.fi •• puh. 040 140 1111 3700 e •••erilaista piharakennusta. www.paraspiha.fi info@paraspiha.fi puh. www.paraspiha.fi info@paraspiha.fi • puh. 040 140 1111 Tynnyrisauna Autotalli www.paraspiha.fi info@paraspiha.fi • puh. 040 040 140 140 1111 1111 (4290 e)
2
(4990 e) Tilaa heti, toimitus vaikka kesäksi! Tilaa heti, toimitus vaikka kesäksi! 4,7 x 5,7m pituus 4 m, 3-osainen paraspiha.indd 1 paraspiha.indd 1 paraspiha.indd 1 paraspiha.indd 1
Tarjoukset voimassa 15.6.2015 saakka. saakka. Tarjoukset voimassa 31.7.2015
Tarjoukset voimassa 15.6.2015 saakka.
info@paraspiha.fi • puh. 040 140 1111 www.paraspiha.fi • paraspiha.indd 1
info@paraspiha.fi • 17.5.2015 15:41:01
17.5.2015 17.5.2015 17.5.2015 17.5.2015
15:41:01 15:41:01 15:41:01 15:41:01
puh. 040 140 1111 17.5.2015 15:41:01
ILMOITUSLIITE 27.6.2015 – 11 KUVA: Jyrki Kallio
Kirsi Vento
D
ebyyttialbumillaan Hurja Hehku vuoden 2013 kansanmusiikkilevy -palkinnon saanut Pirulainen -yhtye saapuu viimein tänä kesänä Kihaus Folkiin Rääkkylään. Räyhäkkään röyhkeästi kansanmusiikkia ja rock n’ rollia yhdistelevä pohjanmaalainen bändi ei takuulla jätä livenä ketään kylmäksi. On suoranaista kansanmusiikkijuhlaa saada Pirulainen soittamaan juhlafestivaalin päälavalle! Millä mielin Rääkkylään? - No millä mielin silloon ollahan kun tieretehän notta poikuus lähtöö? Pirulaisen Rääkkylä-neitsyys menetetään heinäkuussa, yhtyeen vokalisti Esa Alanko virnistää. Pirulainen on perustettu
vuonna 1997. - Me olemme tasaiseen tahtiin vonganneet keikalle Kihaukseen, mutta vasta nyt lohkesi! Pirulaiset ovat valmiina valloittamaan Karjalan laulumaat. - Mehän emme yritä itsetarkoituksellisesti tuoda esiin pohjalaisuutta vaan PIRULAISUUTTA. Villein yleisö on tähän asti ollut Tartossa, Virossa. Uskomme, että jos siellä kielimuurit paukkuivat, niin kyllä Rääkkylässä voivat paukkua heimorajat ja yhteys löytyy taatusti! Ja todellakin: netistä löytyvät keikkavideot puhuvat omaa kieltään bändin tavasta temmata yleisö mukaansa, vangitsevasta lavakarismasta puhumattakaan. Pirulainen on juuri ollut pitkällä keikkatauolla.
- Olemme tänä vuonna säveltäneet, sanoittaneet ja sovittaneet kappaleita. Uusi levy on valmis. Siitä julkaistaan pari-kolme sinkkubiisiä kevään ja kesän aikana. Levy tulee virallisesti ulos syksyllä, nyt se on miksausvaiheessa, Esa Alanko kertoo. Yhtye on valmistanut myös syksymmällä julkaistavan videon, neuvotellut uuden ohjelmatoimistodiilin ja vielä laittanut kuntoon bändin sisäisiä asioita. Pojat eivät siis ole lepäilleet laakereillaan, vaan paiskineet hartiavoimin taustaduunia. Se duuni tulee yleisölle tutuksi tulevaisuudessa. Maistiaisia uudeltä levyltä saadaan Esan mukaan kuulla jo Kihauksessa. Levyn ilmestymisen tiimoilta keikkasyksy on rakentumassa kiireiseksi. Pirulaisen sanoitusten syvy-
ys ja sävellysten tunteenpalo eivät jätä ketään kylmäksi. Esa Alanko tunnustautuu yhtyeen biisinikkariksi. - Ensimmäisellä levyllä valtaosa kappaleista on minun tekosiani. Tällä tulevalla on määrällisesti enemmän entisen kitaristimme Kosken Jonin tekstejä. Sävellystyöhön ovat osallistuneet myös viulisti Kyösti Järvelä ja hanuristi Lauri Kotamäki. Alanko kertoo, että hänen kappaleensa syntyvät kolmella eri tapaa. Jotkut kappaleet nousevat alitajunnan hämärästä ja ne on saatava sellaisenaan paperille, koska ovat jo syntyessään valmiita ja aitoja. Joihinkin biiseihin on olemassa muutama rivillinen sanoja tai kertosäe ja ne valmistuvat pidemmällä aikavälillä, palaten välillä mieleen ja
välillä sieltä häipyen. Lopuksi on niitä lauluja, jotka syntyvät kirjoittamalla mieleen tullen aiheen tai otsikon alle. Näistä tavoista rankin, mutta myös tyydyttävin, on Esan mukaan ensimmäinen, sillä siinä liikutaan hyvin henkilökohtaisella alueella. Niinhän se on. Useimmiten esiintyvä taiteilija laittaa itsensä likoon ja alttiiksi kaiken kansan edessä seurauksista piittaamatta. Tämän orkesterin aitoutta ja henkilökohtaisuutta tuskin tarvitsee kenenkään epäillä. Pirulainen on siis yksi iso syy saapua heinäkuussa sankoin joukoin Rääkkylään.
Pirulainen – Viipyvä valo vai hiipivä hulluus Kihaus Folk pe 3.7. klo 22.30
Artikkeli on kirjoitettu Ilkka Simanaisen historiikin pohjalta.
12 – ILMOITUSLIITE 27.6.2015
Kotiseutuhuvasta kansainvälinen festari
Heinähuvasta Kihaus Folkiin
Kihaus 25 vuotta
K
unnallisneuvos Ilkka Simanainen jatkaa Rääkkylä -aíheista luentosarjaansa. Ensi maanantaina hänen aiheenaan on Heinähuvasta Kihaukseen. Ensimmäistä Heinähupaa vietettiin 45 vuotta sitten. Kihaukseksi kotiseutujuhla muuttui vuonna 1991. Kihaus Folk jatkaa perinnettä nyt kahdeksatta kertaa.
Nyt neljännesvuosisataansa juhlivan Kihauksen juuret ovat syvällä 70-luvulla syntyneessä Heinähuvassa, mistä kehkeytyi ensin Karjalainen kesäkihaus, sitten Kihaus ja kahdeksan vuotta sitten Kihaus Folk.
Heinähuvasta Kihaukseen Rääkkylän koulukeskuksen auditoriossa ma 29.6. klo 18
- Kansainvälinen kansanmusiikkifestivaali, tiivistää asiaan perehtynyt emeritus kunnanjohtaja, kunnallisneuvos Ilkka Simanainen. Kaarina Kainulainen
H
einähupa taittui Karjalaiseksi kesäkihaukseksi vuonna 1991. Rääkkylän oli vallannut ja villinnyt kansanmusiikkibuumi. Kanteleet olivat helisseet ja sirmakat soineet jo 80-luvulla Heinähuvissa, kesäkihauksessa ne pääsivät valloilleen. Primus motorina oli nuori, kanteleesta ja opettamisesta innostunut Sari Kaasinen ja hänen äitinsä Pirkko Kaasinen, organisaattorina nuorisosihteeri Seppo Mustonen. Värttinä oli jo syntynyt, paikkakunnan oman nuorison osaamista vahvistivat tulokkaat, Logrénin ja Variksen perheen lapset. Kesäkihauksen takana ja tukena olivat monet paikalliset yhteisöt ja runsas talkooväki. Työkaluksi syntyi pian Rääkkylän kansanmusiikkiyhdistys. Uuteen lähdettiin vanhaa kunnioittaen. Kunniaheinämies
onkin Heinähuvan tapaan valittu kaikkien Kihauksien yhteydessä. Kansanmusiikkifestivaalin nimi lyheni Kihaukseksi. Jo taiteaikoina tapahtuma oli kansainvälinen. Vieraita oli ensin sekä Virosta että avautuneen rajan takaa Sortavalasta, sitten mm. Rättvikistä ja Marinmaalta. Eksotiikkaa toivat myös Angelin tytöt Saamenmaalta ja tanssijapoika Balilta. Vuosikymmenen alussa Kihauksessa esiintyi afrikkalaisryhmä - ja sekös sai Rääkkylässä olevien Sortavalan lastenkotilasten silmät pyöristymään. Jotkut heistä näkivät elämänsä ensimmäisen kerran tummaihoisen ihmisen. Monet muistavat myös Rääkkylässä esiintyneet turkkilaiset lapset, jotka näkyivät kyläkuvassa iloisena ryhmänä pitkin viikkoa. Ensimmäisistä kesistä mieleen on jäänyt Värttinän hitti, Sinisiä, punasia ruusunkukkia - jota silloin
pidettiin rohkeana, ehkä liiankin uskaliaana lauluna. Festivaaleja edelsivät kansanmusiikkileirit, joilla opittuja taitojaan lapset pääsivät näyttämään Kihauksissa. Näillä leireillä oli vuosien aikana satoja lapsia. Tapahtumatorit toivat monille rääkkyläläisille pientä lisätuloa, varsinkin kun kunnanjohtaja vauhditti tarjontaa Tienaa tonni -kampanjoinnillaan. Viikonvaihteen pituisena alkanut tapahtuma kasvoi heti nelipäiväiseksi. Ajankohdaksi vaihtui ja vakiintui heinäkuun ensimmäinen viikonvaihde. Tuhmia lauluja, Enkelten tanssia Kihaus aloitti ja jatkui kansanmusiikkifestivaalina. Omien ryhmien – joita esimerkiksi vuonna 1994 oli kahdeksan – lisäksi mukana oli vuosittain monia, monia esiintyjiä, mm. Burlakat, Rymäkkä, Maria Kalaniemi, Kimmo Pohjonen, Heikki Lahti, liuta Kaustisten Järvelöitä ja Venäjän Karjalasta saapuneet Myllärit, jotka villitsivät kihauskansaa useana kesänä. Monen rääkkyläläisen mieleen on jäänyt Kihauksessa esiintynyt bulgarialaisryhmä ja etenkin sen upeaäänisen naislaulajan äänenavaukset, jotka kiirivät kirkonkylän yli pitkin viikkoa. Historian toisesta Kihauksesta muistetaan Tuhmien laulujen yö. Se houkutteli kuulijoita niin, että lipunmyynti oli lopetettava. Alueen aitoja murtui. Seuraavana vuonna
tuhmuus ei enää vetänyt edelliskesän lailla, kunnanjohtajakin kuulema poistui kesken konsertin. Teemasta ei tullut perinnettä. Kihaus näkyi ja kuului myös kirkossa, missä vuosien varrella on pidetty useita konsertteja. Raatikon Enkelten tanssi jakoi mielipiteitä: sopiiko tanssi kirkkoon vai ei. Ei se ollut sinne sopiakaan; Rääkkylän kirkko on tuskin koskaan ollut niin täynnä kuin enkelten tanssiessa. Rillumarei myös kansan musiikkia Helsingin seudun rääkkyläläiset olivat alusta asti – niin kuin olivat olleet jo Heinähuvan aikaan – mukana kihausjärjestelyissä. Vuonna 1992 he järjestivät Esa Pakarinen -illan Kivisalmessa. Kihaukseen ei rillumareita vielä silloin kelpuutettu. Seuraavana vuonna rääkkyläläissyntyinen Pakarinen kelpuutettiin jo itse Kihaukseenkin. Lähestymiskulma oli Maarit Niiniluodon, joka jatkoi aiheesta ja sittemmin suomalaisesta iskelmämusiikista useissa seuraavissa Kihauksissa. Iskelmä - oman aikansa kansan musiikki - vakiinnuttikin pian paikkansa Kihauksen kassamagneettina. Huippusuosittuja olivat mm. Tohmajärven tyttö Katri-Helena ja vuonna 1998 ukkosen kanssa kilpailemaan joutunut Danny tanssityttöineen. Oheistapahtumia Kihauksissa oli runsaasti, mm. lossitanssit Arvinsalmen lossilla ja myöhemmin
Piirakanpaiston SM-kilpailut. Nuoriakaan ei Kihauksessa unohdettu. Heille suunnatut konsertit avasivat Kihauksen usein jo aattoiltana, näin Apulanta vuonna 1997. Ulkomaalaisia nuoria Rääkkylässä oli ainakin 90-luvun puolivälissä, jolloin Kihausta edelsi kansainvälinen työleiri. Taiteellisuus, taloudellisuus Vuosituhat vaihtui kymmenettä Kihausta juhlittaessa. Juhlavuodesta nousee esiin Pelarin polokka. Pelimannikonsertissa kuultiin Varpasalon kuulun pelimannin Esko Hirvosen haikeita valsseja, räväköitä rimppoja ja niitä pelareiden polokkia. Hirvonen on yksi paikallisen kansanmusiikkiperinteen siirtäjistä ja luojista. Hänen sävelmistään syntyi aikoinaan Rääkkylä-soundi, joka houkutti pistämään jalalla koreaksi. Tämän vuotisella juhlafestivaalilla Rääkkylän pelimannit soittavat jälleen Pelarin polokkia. Eskon tytär Sari Hirvonen nousee solistiksi tulkitsemaan tarinoita. Rääkkylän kansanmusiikkiperinnettä on tutkinut rääkkyläläissyntyinen Panu Rouvinen. Rääkkylässä on muutamia pelimannisukuja, mutta muista maakunnan kunnista poikkeavaa erikoisperinnettä Rouvinen ei ole löytänyt. Kanteleen kansansoittimeksi toi vasta Sari Kaasinen. Nyt Rääkkylästä helisee Koistisen kanteleita ympäri maailman. Kihauksen taiteellisena johtajana
Sähköurakoitsijasi paikkakunnalla
Kiteen Sähköpalvelu 050 542 2297
kiteensahkopalvelu@suomi24.fi
Rasisalontie 522, 82335 Rasivaara
KITEEN JÄÄHALLI OY
Jäähallilla luisteltu jo 15 vuotta!
KOKEILE, KUINKA NOPEA LAAJAKAISTA TOIMII! KESÄETU UUSILLE ASIAKKAILLE
us vara Kuitu töön! käyt
KYMPPILIITTYMÄ 0 €/6 KK + 18 kk. vanhalla hinnalla 37,80 €/kk. Avausmaksu puoleen hintaan, langaton modeemi 160 €. Etu voimassa 31.8.15 asti.
valopiuha.fi
RÄÄKKYLÄ
ILMOITUSLIITE 27.6.2015 – 13
toimi vuosien ajan Sari Kaasinen. Hän opiskeli kansanmusiikkia Sibelius-Akatemiassa ja väitteli myöhemmin aiheesta tohtoriksi. Kansanmusiikkiyhdistyksen toiminnanjohtajana oli ensimmäisen kymmenen vuoden ajan energinen ja idearikas Seppo Mustonen. Hän keksi ratkaisun pulmaan kuin pulmaan, osasi kannustaa talkooväkeä ja napata tarvittaessa tulkinkin lennosta. Mustonen vaikutti Rääkkylässä vuoteen 2001 saakka. Uusi aika toi uudet huolet. Kihaus oli velkaantunut ja talouden tasapainottaminen näkyi ohjelmistossa, mikä kaikesta huolimatta oli sananmukaisesti lennokas. Motora ja muut mainiot ryhmät tanssivat itsensä tulevienkin vuosien ohjelmistoon. Vuonna 2003 mentiin metsään, edellisenä vuonna teemana oli ollut Veden äärellä. Vuonna 2004 teemana oli Johan nyt on markkinat! Väkeä kävi, mutta alamäki oli jo alkanut. Kävijämäärät laskivat, myyntitulot putosivat. Tilinpäätökset näyttivät jatkuvaa alijäämää, vaikka Rääkkylän kunta antoi anteeksi velkansa ja apuun tulivat Joensuun popparitkin. Kansanmusiikkiyhdistys päätti kuitenkin jatkaa toimintaa. Mahdollinen Kihauksen lopettaminen oli otettu tyrmistyksellä vastaan. Vuoden 2007 ohjelmaa luonnehdittiin yhdeksi parhaista. Yleisöäkin oli edellisvuotta enemmän. Kaikki näytti menevän parempaan päin. Toisin kuitenkin kävi. Tuli kaatosade ja raju ukonilma. Lauantaiilta, Kihauksen tuottoisin osuus, päättyi oikeastaan jo ennen alkamistaan, klo 15. Kihaus kaatui rajuilman viemiin Kansan lauluihin. Kansanmusiikkiyhdistys joutui toden eteen. Ylimääräinen yleiskokous oli pakotettu päättämään toiminnan lopettamisesta. Nuoret ottivat ohjat ja riskit - Ei, päättivät Kihauksen kannattajat jo samana syksynä ja perustivat Rääkkylä Folk -yhdistyksen, joka uutena toimijana pääsi aloittamaan velattomalta pöydältä. Taiteelli-
sena johtajana kesän 2008 Kihaus Folkissa jatkoi aikaisemminkin tehtävästä vastannut Pauliina Lerche. Seuraavana vuonna ohjat otti Kihaukseen ja Kihauksessa kasvanut nuori Hanne Hämäläinen. Vähän myöhemmin folk-assistentiksi palkattiin Jutta Anttonen. Hän kertoo hurahtaneensa kansanmusiikkiin mentyään Kihaukseen jonkun iskelmätähden imussa. Työtä tehtiin talkoilla. Lastenleireistä luovuttiin, Sari Kaasinen oli jo ottanut leirit osaksi omaa kesätoimintaansa. Pelimannileirit jatkuivat entiseen tapaan. Kesä 2009 mentiin vielä vanhalla kaavalla. Silloin järjestettiin edellisvuoden tapaan Kihaus Folk myös Ilosaaressa. Se tuotti yhdistykselle kuitenkin tappiota, vaikka Rääkkylän tapahtuma oli voitollinen. Uusi yhdistys joutui heti miettimään: pannako pillit pussiin vai jatkaako? Toimintaa päätettiin jatkaa 30 000 euron lainan turvin. Hallitus pani nimensä paperiin. Suunta muuttui. Mitään ei tehty pelkästään siksi, että niin on tehty aina ennenkin; mitään hyvää ei kuitenkaan lähdetty muuttamaan. Seuraavat vuodet olivat puntarointia ja kokeiluja, joiden kautta etsittiin kestävän kehityksen linjaa. - Kilpailutimme, luovuimme tappiollisista toiminnosta ja teimme itse kaiken, minkä pystyimme ja voimme, kertoo komandoora -nimen saanut Jutta Anttonen. Tapahtuma vakiintui vähitellen kaksipäiväiseksi. Ohjelman koosti talkoilla työryhmä, jota ensimmäisinä vuosina veti Mammu Koskelo. Alueen siirto perinnepihan yhteyteen osoittautui erinomaiseksi ratkaisuksi. Kihaus Folk muotoutui koko perheen tapahtumaksi. Vuonna 2012 vetonaulana oli mm. Juha Tapio, seuraavana vuonna Suvi Teräsniska ja viime vuonna Tuure Kilpeläinen sekä rokkarina tunnettu Timo Rautiainen Folk Bandinsa kanssa. - Esiintyjistä ei ole ollut pulaa. Kihaus Folkiin on haluttu tulla, kertoo Jutta Anttonen. Ensimmäiset yhteydenotot ovat tulleet heti edellisen festarin päätyttyä. Neljä vuotta sitten Jutta Anttonen
Heinähupaa Koivuniemessä 70-luvulla. KUVA: Rääkkylän kunnan arkisto siirtyi puheenjohtajaksi ja hallitus koostui pikkuhiljaa rääkkyläläisistä. Ensimmäisinä Kihaus Folk -vuosina melkein kaikki hallituksen jäsenet olivat ulkopaikkakuntalaisia. Vuonna 2013 oli juhlan paikka, em. 30 000 euron lainan viimeinen erä saatiin maksetuksi. Samaan aikaan yhdistys palkkasi ympärivuotisen toiminnanjohtajan. Johanna Ahlholm toi toimintaan ammattitaitonsa ja raikkaita ideoita. - Kihaus on nyt hyvissä käsissä, iloitsee ison työn tehnyt, vuodenvaihteessa rivijäseneksi siirtynyt Jutta Anttonen. Puheenjohtajana on nyt Satu Pennanen. Pääsylipputulot ovat toiminnan tärkein tulonlähde, joten ensi viikonvaihteessa tapahtuma ja tulevaisuus ovat jälleen yleisön käsissä. Artikkeli on kirjoitettu Ilkka Simanaisen historiikin pohjalta.
Kihaus 2007
M
issä olit silloin kun Kihaus tulvi? Rääkkylässä tapahtumaa muistellaan kuten Neil Armstrongin laskeutumista kuun pinnalle. Katso Kihaus/sade YouTubessa.
Museo elää
Rääkkylän kotiseutumuseossa 3.7. klo 13–16 paikalla ainakin poliisi, lääkäri, keskuksenhoitaja ja isäntämies. Pihalla kahvia ja pullaa! Tapahtuman puuhaajana Rääkkylä-Seura ry
Tavoitteena oli Karjalainen kansanmusiikkikeskus
E
nsimmäisinä vuosina Rääkkylän kesätapahtumat keskittyivät Koivuniemeen, minne haviteltiin myös koulutusta ja tutkimusta. Tavoite tiivistyi Karjalaiseksi kansanmusiikkikeskukseksi. Suunnitelmissa oli yhteistyö rajantakaisen Karjalan kansantasavallan kanssa. Yhteistyöstä tulikin tiivistä. Kansanmusiikkikeskus -suunnitelmien rinnalla kulki suuren yleisön tietoisuuden saavuttanut ja mielipiteet voimakkaasti jakanut kihausareena. Koivuniemestä koulukeskuksen miljööseen siirtyneen festivaalin päänäyttämönähän oli nurmikolle kesä kesän jälkeen pystytetty iso teltta. Rahoittajat näyttivät vihreää valoa, hankkeiden tukijat olivat
sitoutuneita, talkooväkeäkin oli jo ilmoittautunut. Rääkkyläläiset kävivät neuvotteluissa Petroskoissa ja tutustumismatkalla Kaustisilla, missä painotus oli läntisessä kansanmusiikissa. Rääkkylässä tähdättiin itäiseen suuntaan. Kunta sai 90-luvun puolivälissä luvan ja rahoituksen koulukeskuksen saneeraukseen ja liikuntasalin rakentamiseen. Kansanmusiikkiyhdistys luopui kokonaan Koivuniemestä ja siirsi kansanmusiikkikeskuksen suunnitelmat koulukeskuksen yhteyteen. - Areenan rakentamiseen olisi saatu 70 prosentin valtionapu, kertoo Ilkka Simanainen Kihaushistoriikissaan. Areena kaatui kotikonnulleen; vastustava mielipide vaikutti päät-
täjiin. Koko asia oli niihin aikoihin niin arka, että yhdenkin poikkipuolisen sanan sanominen, vaikkapa vain jostakin rallista, luokitteli sanojansa heti areenan vastustajiin. Areenan ja kansanmusiikkikeskuksen eteen puurtanut kunnallisneuvos Ilkka Simanainen ei ole katkera areenan kaatumisesta, sen sijaan kansanmusiikkikeskuksen melkein elävältä hautaamista hän ei ymmärrä. Olihan hankkeella sekä opetusministeriön tuki että lupaus rahoituksesta. Siihen olisi osallistuttu myös rajan takaa. - Kansanmusiikkikeskus olisi tuonut Rääkkylään ja koko PohjoisKarjalaan työtä ja toimeentuloa, koulutusta ja kansainvälisyyttä, Ilkka Simanainen muistuttaa.
Omakotitontteja
Rääkkylän Vänskänniemessä ihanassa rantamaisemassa lähellä kirkonkylän palveluja. Alueella on valokuituyhteys ja kunnallinen vesi- ja viemäröintijärjestelmä. TONTIT: 1700–3600 m2, HINTA: 2,5 €/m2. TIEDUSTELUT: kehityssihteeri Raita Joutsensaari p. 358 (0)40 105 3010 raita.joutsensaari@raakkyla.fi
Katso myös muut myytävät tontit
www.raakkyla.fi
14 – ILMOITUSLIITE 27.6.2015
Kihauksessa kasvaneet Kaarina Kainulainen
Kihaukseen ja Kihauksissa on kasvanut monia nuoria. Heitä oli kansalaisopiston ryhmissä, musiikkiopistossa ja kansanmusiikkileireillä, usein kaukaakin asti. Monista on tullut kansanmuusikoita, kaikista ainakin kulttuurin kuluttajia. Jotkut heistä ovat olleet mukana koko kihaushistorian ajan, 25 vuotta, jotkut jo Heinähupa -ajoista asti.
Vastuu versus vapaus
Pari vuotta Kihaus Folkia luotsannut Hanne Hämäläinen kasvattaa kihauslapsia kolmannessa polvessa. Oikealla vanhin polvi, äiti Helena Hämäläinen.
-K
yllä kai minä olen Kihaukseen kasvanut, miettii Hanne Hämäläinen, jonka äiti oli mukana jo ensimmäisissä kihausorganisaatioissa. Nyt mukana ovat omat lapset, Wille ja Siiri kolmatta kertaa, vaikka he itse eivät musiikkia harrastakaan. - Vastuu versus vapaus, iloitsee äiti talkoolaisistaan. Hannen Kihaukseen vievä tie alkoi pianonsoitosta. - Otin pianotunteja ja pyrin sitten – äidin kertoman mukaan – itkun kanssa musiikkiopistoon, missä avoinna oli ´vain´ konserttikanteleen paikka. Kantele oli Hannelle tuttu jo Sari Kaasisen kanteleryhmästä ja pelimannileireiltä, joten soittimen vaihto oli helppo. Hanne pyrki ja pääsi myös kansalaisopiston ryhmänä aloittaneeseen Sirmakkaan – siitä lähtien hän on ollut kaikissa Kihauksissa, ensin Sirmakan kanssa, sitten irkkumusiikkiin erikoistuneen Pocadanin. - Paitsi vuonna 2003, kun Siiri oli juuri syntynyt. Yläasteella ollessaan Hanne oli kesät työssä kihaustoimistolla. - Työkokemusta olen saanut kaikkeen mahdolliseen, jatkaa hän iloisena annetus-
ta vastuusta. - Se on hatunnoston arvoinen asia. Tästä kaikesta on Hannelle ollut hyötyä hänen unelma-ammatissaan, opettajan työssä. Hän on uskaltanut ennakkoluulottomasti kokeilla, mitä opettaa ja miten opettaa. Organisointitaidot ovat hioutuneet kesän hullunmyllyssä. Haasteet ovat olleet myös riskinottoa, Kihaus Folkin alkuaikoina nimen velkapaperiin panemista. - Totta kai se pelotti, mutta tekisin sen varmaan vielä nytkin, puntaroi hän hurahtamistaan. Nyt Hanne Jyväskylässä asuvana on ottanut etäisyyttä Kihaukseen. Hän on hengessä ja talkoolaisena mukana. Kun kuopus kasvaa, on äiti varmaan taas tapahtumien keskipisteessä.
Lasten kansanmusiikkileirit värittivät Rääkkylän kesiä vuosikymmenien ajan. Parhaimmillaan leireille osallistui kolmattasataa lasta. KUVA: Kihauksen arkisto
Minä en olisi minä..
-O
i, Kihaus on antanut minulle hirveän paljon, innostuu joensuulaistunut Tellervo Hirvonen. - Työkokemusta, järjestelykykyä ja hyviä ystäviä, elämänsisältöä maailmaan, missä tykkään olla, tiivistää hän. - Ilman Kihausta minä en olisi minä. Pikkutyttönä Telle lähti kaverin mukaan kansanmusiikkileirille ja on sillä tiellä edelleenkin. Kansalaisopistossa alkoi 80-luvulla Sari Kaasisen innostamana ja vetämänä kanteleensoiton ja kansanmusiikin harrastus. Se imaisi Tellenkin mukaansa. - Harrastuksen myötä, kertoo hän Kihaukseen mukaantulostaan. - Sarin ryhmien kautta siirryimme sujuvasti Heinähuvasta Kihaukseen. Sittemmin perusryhmä vaihtui valioon, Sirmakkaan ja teinivuosina omaan bändiin, Pocadaniin. Kantele oli jo vaihtunut viuluun. Tellervo Hirvonen on ollut joka ikisessä Kihauksessa. - Niin muistelen, joko
esiintymässä, työssä tai talkootyössä. Tekeminen on antanut kokemuksia, ohjelma on aina tarjonnut mielettömiä elämyksiä, unohtumattomia muistoja vuosien varrelta. Itse asiassa Kihaus on antanut Tellervo Hirvoselle myös elämänkumppanin. - Mikko tuli tuuraamaan Pocadanin rumpalia. Pocadan on jo lopettanut, mutta Mikko jäi silloisen viulistitytön elämään. Nyt perheen jälkikasvu kuuntelee kansanmusiikkia. - Kerttu varsinkin, Heikki Lahtea ja perinteisiä pelimanneja, äiti iloitsee. Epäilemättä kansanmusiikilla on ollut vaikutuksensa Tellervo Hirvosen ammatinvalintaankin. Hän valitsi pääaineekseen perinteentutkimuksen ja on nyt alansa amanuenssina ItäSuomen yliopistossa. - Kiitos kaikille, jotka olette tehneet Kihausta, kiittää Kihaus Folkia perustamassa ollut ja edelleen sen hallinnossa mukana oleva Tellervo Hirvonen. - Kihaus on antanut mielettömiä elämyksiä ja unohtumattomia muistoja, kertoo tämänkin vuoden ohjelmasta osaltaan vastaava Tellervo Hirvonen.
Keikkaa kaikissa Kihauksissa
Ujosta pikkutytöstä kehkeytyi estraditaiteilija. Tänä kesänä Mammu Koskelo tekee – kaikkien edelliskesien tavoin – keikkaa Kihauksessa.
-E
i meidän Marita, arveli Mammu Koskelon äiti tyttärensä kanteletunneille kirkonkylälle lähtemisestä, lauantaisin keskellä parasta piirakanpaistoaikaa. Muutaman kuukauden kuluttua tyttö kuitenkin tahtoi ja uskaltautui muiden mukaan. Kanteleesta tuli hänen soittimensa ja Kihauksesta kotinsa. Hän on esiintynyt ja sananmukaisesti kasvanut kaikissa Kihauksissa. - Aina jollain kokoonpanolla, yleensä monellakin. Näitä ovat olleet mm. Sirmakka, Pocadan, Trollfolk, Maanakka, Pippuri soikoon! ja monet muut. Kouluaikainen kesätyö vaihtui aikuisiällä talkootyöhön ja Kihaus Folkin järjestämiseen. Viime vuodet hän on vastannut takahuonetarjoilujen ja pukuhuone-
vuorojen organisoinnista. Kolmen vuoden ajan Mammu oli Kihaus Folkin ohjelmavastaavana yhdessä työryhmän kanssa. - Kihaus merkitsee minulle tosi paljon, puntaroi Mammu. - Se on yksi tärkeimmistä asioista Rääkkylässä, iloitsee hän ylpeänä siitä, että kansanmusiikkifestari on juuri kotikunnassa. - Ja että ihmiset jaksavat tehdä sitä vuosi vuoden jälkeen. Musiikkiharrastus vei Mammun Rääkkylästä Kuopioon musiikkilukioon, sitten Joensuuhun konservatorioon ja lopulta ammattikorkeakouluun kansanmusiikin opintolinjalle. Hänestä tuli musiikkipedagogi. - Paha mennä sanomaan, olisiko minusta tullut muusikkoa ilman Kihausta. Joka tapauksessa Kihaus on vaikuttanut siihen tosi paljon. Jos tätä kaikkea ei olisi ollut, olisiko tekemisen into kenties laantunut? Pohjois-Karjalan läänintaiteilijana Marita Koskelo pääsi levittämään kansanmusiikin ja Kihaus Folkin ilosanomaa eteenpäin, kannustamaan uusia nuoria harrastuksen pariin. - Mutta onko vieläkään selvää, mitä minä nyt isona teen, miettii hän itse.
ILMOITUSLIITE 27.6.2015 – 15
ille
!
Eepparit e
k Ko skelon lomamö Kirsi Vento
E
pic Male Band on melko uusi folkrock-kokoonpano Helsingistä. Yhtyeen riveistä löytyy myös pohjoiskarjalaista väriä, basson varressa on Värtsilästä kotoisin oleva Juho Kivivuori. Yhtyeen keulahahmona häärii Kaustisilla kasvanut, viulullaan uusia uria uurtava Esko Järvelä. Hän vastaa myös yhtyeen sävellystyöstä. - Koen Eeppareiden missioksi luoda polkuja eri musiikkityylien välille ja siten johdattaa kuulijoita löytämään uutta kuunneltavaa, Järvelä toivoo. Lehtijutuissa Epic Male Bandin saundille on haettu vertailukohtia
Kätevästi 6-tien varrella Kesälahdella
Viihtyisä hyvän ruoan kahvila-ravintola.
• Majoitusta • Caravan-alue • Lounas 11-16 • Maittavia pizzoja, burgereita ja muuta hyvää..
Tervetuloa nauttimaan ja viihtymään!
Lappeenrannantie 18, Kesälahti puh. 0400 260 593
www.karjalankievari.fi
Lähiruokalounas Reinon Erikoiset Rento baari Kodikas kahvila ”Hard Rock Café Nightwish” Päivän lehdet & langaton verkko Kauppakeskus Kupiainen 0400 199 362 info@restaurantreino.f www.restaurantreino.f
monista bändeista ja tyyleistä. - Itselleni tämä kielii siitä, että ihmiset löytävät musiikistamme valtavasti eri tartuntapintoja. Emme ole lukkiutuneet mihinkään tiettyyn lokeroon. Järvelälle bändin musiikin kehittyminen on luonnollinen jatkumo; sitä ei tarvitse erikseen suunnitella ja ohjailla minnekään, vaan asiat hakeutuvat itsestään omille paikoilleen. - Onnekseni bändissäni on niin loistavat soittajat, että annan heille mielelläni vapaat kädet kuljettaa musiikkia eri suuntiin. Osaltaan tästä juontuu omintakeinen lopputuloskin, hän tiivistää. Järvelä myöntää, että tällaisella
ns. marginaalimusiikilla on hankala löytää jalansijaa ja keikkapaikkoja Suomessa. Valtaosa bändin prtyöstä ja markkinoinnista suuntautuukin ulkomaille. Yhtyeen kotisivutkin ovat englanninkieliset. Mielellään bändi toki keikkailisi enemmän myös kotimaassa. - Kyllä tällaiselle kameleonttibändille on tilausta myös Suomessa, Järvelä kuitenkin uskoo. Tänä kesänä Epic Male Band kuullaan Suomessa livenä vain kahdesti. Keikkaa Rääkkylän Kihauksessa ei siis kannata missata! Esko Järvelä Epic Male Band – Thrash Folk Kihaus Folk la 4.7. klo 22.30
Tuu siekii soutelemmaan Koskelon lomamökeille!
www.koskelonlomamokit.net PUUTARHATILA HALOSEN KESÄÄ
28.6 Avoimet puutarhat -päivä klo 12-18 2.-4.7. Farmarin retkikohde klo 9-15 15-16.8 Kukkakuhhaus klo 9-18 Kukkapelto ja kuivakukkavarasto avoinna päivittäin heinäkuulta syyskuun loppuun. Tilalla myös hauska Kalle-kukon kanatarha. Opasteet Lämpimästi tervetuloa! Karjalanruusu M.Halonen p.0407302067 / Markku
Kitee-Rääkkylä-Liperi -tieltä.
www.karjalanruusu.fi
16 – ILMOITUSLIITE 27.6.2015
OHJELMA
PERJANTAI 3.7.2015
LAUANTAI 4.7.2015
Festivaalialue avataan klo 17.30
Festivaalialue avataan klo 11.30
TSAIJU
KLUBI
18.00–18.45 18.45–19.30
12.00–13.00
15.00–16.00 19.30–20.15
TSAIJU
Avvaus: Roihu Karjala Newgrass – Vuorilta Sinisille Seljille 20.15–21.30 Pauli Hanhiniemi & Hehkumo – C’est la vie 22.45–23.45 Pirulainen – Viipyvä valo vai hiipivä hulluus 00.45–01.30 Himotus – Lemmenkansanmusiikkia
Villa Ruusulan Tähtitehdas – Leirikonsertti 13.45–14.45 Whale and the Village – Valaat kylässä 15.30–16.00 Kihaus Folk Pelimannit – Juhla! 16.45–17.45 Rommakko – Folk´n´rollia pelimannihengellä 18.30–19.30 Tuomas Logrén & Savuava Kirnu – Yövesi 20.15–21.30 Värttinä – Omilla mailla 22.30–23.30 Esko Järvelä Epic Male Band – Thrash Folk 00.30–01.30 Kaukolasipartio – Jappadappa!
TANSSITELTTA 19.30–20.15
Rääkkylän pelimannit – Pelarin polokka – Pelimannitanssit 21.30–22.15 Kiviveneh – Höblöstökit pajatetah karjalakse! 23.45–00.45 Bal Kiman – Где моя балалайка?
TANSSITELTTA 13.00–13.45
KLUBI 19.00–20.00 21.30–22.30 23.45–00.45
Tellu Turkka-Saari ja Karoliina Turkka – Jotain lainattua ja jotain punaista The New Rope String Band – Celtic Connections Antti Paalanen – Meluta! (K-18)
PERINNETUPA 18.15–19.00 Tuulia-kuoro – Kangastusta 19.30–20.15 Ääri Ensemble – Äärirajoilla
Mały Śląsk Folk Group (PL) – Kansantanssia Puolasta 13.45–14.45 Klovni OHO – Hupsista 14.45–15.30 Pippuri Soikoon! – Kameleontti 16.00–16.45 Maitolaiturin tytöt – Luona vanhan veräjän 16.45–17.45 Klovni OHO – Hupsista 17.45–18.30 Mały Śląsk Folk Group (PL) – Kansantanssia Puolasta 19.30–20.15 Satu Suhonen & Solar – Lauantaitanssit 21.30–22.30 Tjango! – Swingaten ja svengaten! 23.30–00.30 Satu Suhonen & Solar – Lauantaitanssit jatkuvat
AITTA, PIHA 17.30–18.00 19.30–20.00 24.00
Sari Kaasinen – Perinteen voima Duo Jouko Kyhälä & Philip Jers – New Scandinavian Harmonica 21.30–22.30 Jolla – Kaihoisia säveliä 23.30–00.30 Puhti – Puhti-klubi (K-18)
PERINNETUPA 13.00–14.00 14.45–15.30 16.00–16.45 17.00–17.30 18.00–18.30 19.30–20.15 21.30–22.15
AITTA, PIHA 12.00–13.00 13.00–15.00 13.15–13.30 14.00–16.00 15.30–16.00 16.00–18.00 16.15–16.30 17.00–18.00 19.30–20.00
Kihaus Folk Pelimannit – Pelimannin penkillä Anna-Maria Toivonen – Olipa kerran… Elinan surmaruno (yli 10-vuotiaille, Aitta) YÖTULET: Bluesin tunnelmaan johdattaa L.R. Phoenix
Hanni Autere – Viululaulun siivin Peura ja Lantti – Elämä on Folkkia Minttu Hellsten – Synkkää ja kaunista Mimma & Minna – Riäkkylän tytöt Usi Riikonen – Lauluni – Min sång Anttila & Maa – Yksinäinen moottorisaha Duo Hallava – Kammarimusiikkia
24.00
Perinneaskartelua – Keppiheppa (Aitta) Kasvomaalausta (Kuisti) Anna-Maria Toivonen – Olipa kerran… Heluna-lehmä ja jättiläiset (Aitta) Perinneaskartelua – Keppiheppa (Aitta) Musakaskari – 4H:n leirin satoa (Pelimannin penkki) Kasvomaalausta (Kuisti) Anna-Maria Toivonen – Olipa kerran… Heluna-lehmä ja jättiläiset (Aitta) Perinneaskartelua – Keppiheppa (Aitta) Anna-Maria Toivonen – Olipa kerran… Mally Whuppie (Koko perheelle, Aitta) YÖTULET: Irkkujamit, tahtia polkee Hops!
Festivaali-info
Briefly in English
Kihaus Folkin sydämenä on folk, kansanmusiikki. Mausteeksi laitetaan pikkuisen poppia, terästeeksi tanssia ja sattumiksi satuja ja tarinoita. Semmoinen soppa maistuu hyvältä.
3.–4.7. Kihaus Folk will celebrate its 25th birthday! At the heart of Kihaus Folk Festival is of course folk music, seasoned with a spicy mix of dance, blues and pop music, with some stories and tales thrown in for good measure. There are many unique performances to been seen in Kihaus. You can find both traditional and modern folk music, dance, storytelling, performace art and even musical lectures!
Tervetuloa viihtymään Rääkkylään koko perheen voimin!
LIPPUJEN ENNAKKOMYYNTI
PÄÄSYLIPUT AIKUISET Yhden päivän festivaalilippu ● 32 € Kahden päivän festivaalilippu ● 52 € Puolipäivälippu ● 22 € LAPSET 7-17 V Kahden päivän festivaalilippu ● 17 €
www.kihaus.fi
2€
S-Etukortti -alennus normaalihintaisista lipuista
OPISKELIJAT, ELÄKELÄISET, TYÖTTÖMÄT Yhden päivän festivaalilippu ● 25 € Kahden päivän festivaalilippu ● 45 € Puolipäivälippu ● 15 € Alennus vain ennakkolipuissa 15.6.2015 saakka – ei lisäksi S-etualennusta.
ONNEN KAUPPA (Kihaus-puoti) Kinnulantie 2 lh 8 82300 Rääkkylä 041 471 0340, liput@kihaus.fi FESTIVAALIN AUKIOLOAJAT
S-Etukortti -alennus -2 € kaikista normaalihintaisista lipuista. Pääsyliput voi maksaa myös Tyky-Kuntoseteli+ -seteleillä tai Smartumin liikunta- ja kulttuuriseteleillä.
PERJANTAI 3.7.2015 Kihaus-portit avautuvat klo 17.30 Ohjelmaa klo 18.00–01.30 Alue suljetaan klo 02.00
Liikunta- ja näkövammaisten avustajat ilmaiseksi. Kansallispukuun tai feresiin pukeutuneilla on vapaa pääsy tapahtumaan, kun saapuu alueelle lauantaina 4.7.2015 klo 12-14 välillä.
LAUANTAI 4.7.2015 Kihaus-portit avautuvat klo 11.30 Ohjelmaa klo 12.00–01.30 Alue suljetaan klo 02.00
TICKETS ADULTS One day festival ticket ● 32 € (Friday or Saturday) Two days festival ticket ● 52 € (Friday and Saturday) Half day ticket ● 22 € (Saturday 4th July 12–18 pm) CHILDREN Two days festival ticket ● 17 € ● Tickets can be bought online: www.lipputoimisto.fi and from the festival gates. OPENING HOURS FRIDAY 3.7.2015 Gates open at 17.30 Performances 18.00–01.30 Gates closed 02.00 SATURDAY 4.7.2015 Gates open at 11.30 Performances 12.00–01.30 Gates closed at 02.00
ACCOMMODATION Kihaus Folk offers accommodation at the school building of Rääkkylä, near the festival area. The lodging will be in the classrooms which will be split by gender. The accommodation includes a shower at the gymnasium of the school. More information: +358 41 471 0338, majoitus@kihaus.fi. KYLÄ AND
www.kihaus.fi english pages GETTING THERE Rääkkylä is a small municipality of about 2500 inhabitants. It is located in Eastern Finland, about 450 km north from Helsinki, near the Russian border. Easiest way to reach Rääkkylä is by car, following the road signs on highway 6. Nearest railway station is located at Kitee, 33 km from Rääkkylä. Nearest airport is in Joensuu, about 70 km from Rääkkylä.
CONTACTS For more information in English see the website at address: www.kihaus.fi/festival-info-in-english2/ RÄÄK For even more information, brochures, tickets etc. please contact: Rääkkylä Folk ry, Kinnulantie 2 lh 7, FIN 82300 Rääkkylä + 358 50 307 0539 ● info@kihaus.fi ● www.kihaus.fi
LÄMMIN KIITOS YHTEISTYÖKUMPPANEILLEMME! Aino ja Olla Teräsvuoren Säätiö
www.kihaus.fi • 041 471 0338