Kihaus Folk 2016 Tabloid by Kihaus Folk

ILMOITUSLIITE 3.7.2016

Anssi Kela Nummelasta R채채kkyl채채n

JARKKO MARTIKAINEN & HAAGA FOLK MACHINE

TRIO HIENOJA DUOJA

AIJA PUURTINEN & RYTMIRAIDE ALL STARS

2 – ILMOITUSLIITE 3.7.2016

ILMOITUSLIITE 3.7.2016

JULKAISIJA: Rääkkylä Folk ry TOIMITUS: Johanna Ahlholm, Maria Iltola, Kaarina Kainulainen, Juho Papinniemi, Katja Sinervo ULKOASU JA TAITTO: Johanna Ahlholm KANNEN VALOKUVAT: Anssi Kela – Tiia Santavuo, Motora – Kari Rosenberg, Aija Puurtinen – Pasi Rytkönen

Rääkkylä Folk ry Kinnulantie 2 lh 7 82300 Rääkkylä 041 471 338 toimisto@kihaus.fi kihaus.fi

Lämmin kiitos yhteistyökumppaneillemme

Yhessä jälleen P

ikkuhiljaa on taas se aika vuodesta, kun saamme kokoontua yhteen hyvän musiikin ja loistavan tunnelman äärelle, R ääkkylän Kihaus Folk -festivaalille. Viime vuonna juhlimme festivaalin 25-vuotista taivalta. Se on merkittävä virstanpylväs tällaiselle talkoovoimin järjestettävälle tapahtumalle. Ja matka jatkuu edelleen. Tänä vuonna festivaalin teema on ´Yhessä´. Haluan kutsua teidät kaikki kokemaan sitä yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka K ihauksessa vallitsee. Eikä ohjelmistossakaan ole moittimista! Lehdessä on kerrottu monista esiintyjistä. Lisäksi meillä on esimerkiksi trio huippuluokan duoja: Marjo Smolander ja Cheichk Cissokho, Sarah-Jane Summers ja Juhani Silvola sekä Karen Tweed ja Timo Alakotila konsertoivat lauantai päivänä. He kaikki ovat maailmanluokan muusikkoja ja konsertit varmasti festivaalin helmiä! Kaikkiaan 243 artistia Suomen ja maa-

ilman eri kolkista tarjoaa Kihaus Folkissa kuultavaa, katsottavaa ja koettavaa jokaiselle aina vauvasta vaariin saakka. Uskon kaikkien esiintyjien nauttivan ja pistävän parastaan! Tervetuloa koko perheen voimin viet tämään hienoa Kihaus-viikonloppua Rääkkylään! Tehhään YHESSÄ mukava Kihhaus!

Satu Pennanen puheenjohtaja Rääkkylä Folk ry

Hyvä ruoka, huippu ohjelma

Ihan paras mieli

Yhdessä teemme hyvää.

Mitäs me artistit. KUVA Petri Jokela

- Äiti, mennäänkö syömään, ehdotti lapsi. - Äiti on silloin paremmalla tuulella, valisti hän pienempiään. Kihaus Folkissa hyvän tuulen tuo loistava ohjelma, paremman mielen hyvä ruoka ja ihan parhaan vielä parempi.

Jokainen ostos PKO:n toimipaikasta on kotiinpäin, sillä voitot jäävät omaan maakuntaan. Tänäkin vuonna ohjaamme yli 0,7 milj. € nuorten työllistämiseen, lasten ja nuorten harrastustoimintaan sekä monien kulttuuritapahtumien kuten Kihaus Folkin tukemiseen. Kiitos, kun autat pitämään Pohjois-Karjalan elinvoimaisena - myös tulevaisuudessa!

änä vuonna on vara valita. Torilla tarjolla on perinteistä festariruokaa. Ajatuskin paistetuista muikuista herauttaa veden kielelle ja saa hyvälle mielelle. Pikkunälkä siirtyy marttakahvion piirakoilla ja munavoilla, yönälkää toppuuttelee torikahvion makkara. Tee ja kahvi virkistävät. Aikuisten jano sammuu Tsaijuteltan yhteydessä toi mivassa A-oikeuksin varustetussa Kihaus-ravintolassa. Aittojen viereen, lettukojun jatkeeksi, nousee uusi pienten ruokakojujen rivi. Karjalainen Katukeittiö vaalii paikallista elinvoimaa. Kultturellit suussa sulavat makupalat syntyvät alueen pientuottajien tuotteista ja oman alueen villiyrteistä, sienistä ja marjoista. Vatruskan vartaat, saslikit ja ruokaisa borssikeitto ukrainalaiseen tapaan houkuttelevat nekin aitoille – siinä missä Perinnetuvan loistava ohjelma. Jälkiruuaksi maistuu irtojätski, kesän mansikka tai herkullinen smoothie. Kaiken kruunaa metri tai kaksi kaikkien kaipaamaa lakritsaa.

Täti-tiikerin nauravat nakit Kulttuurikiska parkkeeraa kärrinsä Perinnepihalle, missä Täti-tiikeri tarjoaa nauravia nakkejaan useaan otteeseen. Kaikki pääsevät maistelemaan satuja ja hulvattomia runoja, kuka ties aivan uunituo reitakin. Lasten päivän Tanssiteltassa avaa lastenmusiikkiorkesteri Orffit, kolmen isämiehen bändi. Ohjelmistossa seikkailevat niin Hyvikset kuin Pahiksetkin, Kummaakin kummemmat ja monet muut. Orffeilla on tärkeä tehtävä – se selviää sitten paikan päällä. Aitassa ja Perinnepihalla voi soittaa epäsoittimilla, hurjastella esteradalla, ottaa kasvomaalauksia, pitää hauskaa – ja herkutella niillä kuuluisilla Kihauksen letuilla. Tervetuloa nauttimaan korvia ja silmiä hivelevästä musiikista, ihan parhaan mielen tuovasta paremmasta ruuasta, kesästä ja Kihaus Folkista. Onnistuneen festaripäivän päätteksi on koko perheellä voittajafiilis!

ILMOITUSLIITE 3.7.2016 – 3

KUVA: Tiia Santavirta

Jotain spesiaalia

Juho Papinniemi

nssi Kelan pitkän uran varrelle on mahtunut monia keikkapaikkoja. Esiintymispaikkojen haitari ulottuu akustisista olohuonekeikoista aina festivaalien päälavoille asti. Vaikka Kela pitää esiintymisen tärkeimpinä tekijöinä musiikkia, keikan tunnelmaa sekä vuorovaikutusta yleisön kanssa, voivat keikkapaikan puitteet tuoda konserttielämykseen ainutlaatuista lisäarvoa. Erityisesti pienemmät festivaalit pystyvät tarjoamaan erityislaatuisia esiintymispaikkoja. Pikkufestareista Kelan mieleen on jäänyt viimekesäinen soolo esiintyminen Koiteli elää -festi vaalilla. - Esiintyminen oli pienellä saarella keskellä koskea. Siinä oli pauhaava koski molemmilla puolilla ja saarelle oli kerääntynyt yleisöä kuuntelemaan keikkaa. Siinä oli semmoiset erikoiset puitteet, joita ei ihan jokaisella keikalla nähdä. Hauska ja mieleenpainuva kokemus. Kyllä monesti pienemmillä festa reilla on tarjota jotakin spesiaalia, sellaista mitä suurissa massatapahtumissa ei pääse kokemaan ja näkemään. Vaikkapa luonto voi tuoda keikkaan jonkin ainutlaatuisen lisäsäväyksen.

- Jos on ulkokeikka kauniilla paikalla ja sattuu olemaan auringonlaskun aika, se saattaa tukea tai korostaa sitä elämystä, joka syntyy keikan kuuntele misesta, Kela toteaa. Erikoiskeikkoja Muusikkoslangissa t avalla tai toisella poikkeuksellisista kei koista puhutaan ”erikoiskeikkoina”. Kelan erikoiskeikkojen listalla on esiintyminen junassa. - Reilu vuosi sitten esiinnyin liikkuvassa junassa. Kuljin kitaran kanssa vaunujen läpi siten että soitin aina yhden biisin per vaunu. Aloitin toisesta päästä ja kävelin hitaasti vaunun läpi. Seuraavassa vaunussa aloitin taas seuraavan biisin. Ei ihan tällainen jokapäiväinen keikka. Erikoiskeikkoihin lukeutuu myös toukokuinen esiintyminen Tennispalatsin katolla Helsin gissä. - Se nousee kyllä korkealle omissa keikkakokemuksissa. Oli mielenkiintoista soittaa, kun samalla pystyi katsomaan lokkien lentämistä ylhäältä päin, Kela toteaa humoristisesti. Tennispalatsin keikka oli jännittävä, koska Kela ei erityisemmin pidä korkeista paikoista. Toinen jännitystekijä oli paikalle tulevan yleisön määrä, sillä keikasta tiedotettiin vain sosiaalisessa me-

diassa. Ihmisiä saapui kuitenkin sankoin joukoin. Pitkän linjan somettaja Musiikin ohella Kela on tullut tunnetuksi aktiivisuudestaan so siaalisessa mediassa. Samalla tavalla kuin livekeikoilla, myös somessa vuorovaikutus on keskeistä. - Some on minulle sopiva kanava pitää yhteyttä, keskustella ja olla suorassa kommunikaatiossa kuulijoiden kanssa. Olen tykännyt siitä aina. Katson olleeni sosiaalisessa mediassa jo kauan ennen kuin sitä kutsuttiin sosiaaliseksi mediaksi. Netin kautta Kela on pitänyt yhteyttä faneihinsa vuodesta 2001 asti. - Aikanaan, kun Nummela- albumi julkaistiin ja minulle teh tiin nettisivut, halusin sinne sellaisen kysymys-vastaus -palstan. Se oli tavallaan sosiaalisen median esiaste silloin. Kela uskoo, että rehellisyys sekä aito kiinnostus someen ovat olleet syynä hänen suosioonsa sosiaalisessa mediassa. - Oma kiinnostus on ollut lähtökohtana ja se, että homma on kivaa. Semmoinen väkisin jumppaaminen varmasti rivien välistä välittyisi. Uskon, että aitous välittyy minun postauksis-

ta ja on ollut syynä esimerkiksi Facebook-sivuni suosioon. Siellä on artisti puhumassa omalla tyylillään itselleen tärkeistä asioista. Erityisesti Kelan live-lähetykset Facebookissa ovat saaneet hurjan suosion. Suosi tuimmalla lähetyksellä oli 47000 saman aikaista katsojaa. Lähetyksissä Kela on tarjoillut jotakin totu tusta poikkeavaa. Muusikko on nähty kameran edessä rohkeasti ilman perinteisiä apuvälineitä: maskeerausta, valaisua, lavastusta, ohjausta ja loppuunsa hiottua suunnitelmaa. - Lähetyksissä katsojille on ollut tarjolla jotakin mitä he eivät normaalisti näe. Tuollaisissa vähän rosoisemmissa jutuissa on ilmeisesti jotakin koukuttavaa. Kihauksen keikkarituaalit Lähestyvällä Kihaus-keikalla Ke lalla ei ole erityisiä rituaaleja ennen lavalle nousemista – kuten ei keikoilla muutenkaan. Ai noa keikkarituaaliksi luettava toimenpide on hyvin käytännöllinen ja keikan onnistumisen kannalta välttämätön. - Aina hetki ennen lavalle nousemista ruuvaan korva monitorit korviin. Niiden johto pitää teipata niskaan, jot-

ta kitaran hihna ei kisko korva nappeja irti korvista. Se on aina bändin kosketinsoittaja Saara Metsbergin tehtävä. Hän on ainoa joka teippaa hyvin, Kela kertoo. Myös Kihauksessa onnistuneen keikan tärkein tekijä on artistin esiintyminen rohkeasti omana itsenään sekä sata prosenttinen läsnäolo esitystilanteessa. Vuosien varrella Kela on oppinut myös sen, että virheitä on esiintyessä turha pelätä. - Jos vaikka unohdan jostakin biisistä sanat, niin se ei todellakaan ole mikään katastrofi. Siitä voi yleisön kanssa saada sellaisen hauskan hetken. Tuol lainen unohdus voi loppujen lopuksi olla juuri se asia mikä siitä keikasta vuosien päästä muistetaan. Anssi Kela nähdään ja kuullaan Kihauksen hämärtyvässä kesäyössä perjantaina 8.7. - Tosi hauska tulla kokemaan uusi festivaali! Itse olen Kihauksen ensikertalainen. Paikalla on varmasti monia muitakin ensikertalaisia sekä ihmisiä, jotka eivät ole minua aikaisemmin livenä nähneet. Hauska solmia uusia tuttavuuksia, puolin ja toisin. Anssi Kela – Nostalgiaa Nummelasta Tsaiju pe 8.7. klo 22

4 – ILMOITUSLIITE 3.7.2016

Ääni kasvaa Juurakosta Jalat syvällä mullassa ja ääni kohti taivasta. Kihaus Folkin lauantai-illassa on tarjolla mullantuoksuista juurimusiikkia. Sen takaa kansanmusiikkiyhtye Juurakko, jonka musiikillinen koti on rouhevassa bluesissa. Yhtye koostuu viidestä muusikosta (Laura Kaartinen, Kaisa Saarikorpi, Minsku Tammela, Anna Wiksten ja Eija Kankaanranta). Heidän moniääninen laulunsa ja kanteleen ikiaikainen sointi kutsuvat kuulemaan ´Lauluja kuistilta´. Juurakko ja laulut kokoontuvat kuistille, joko oikealle tai kuvitteelliselle. Koolla jo Laura Kaartinen (vas.) ja Minsku Tammela. KUVA: Uuna Kainulainen Uuna Kainulainen

uurakko sai alkunsa, kun neljän naisen lauluyhtye kohtasi kantelisti Eija Kankaanrannan. Molemminpuolinen innostus toisen musiikilliseen tekemiseen kyti muutaman vuoden, kunnes lopulta yhteistyö synnytti kudelman, jossa kanteleella ja laululla oli keskei nen rooli. Uuden yhtyeen soundi maailma rakentui mullan tuoksuisen juurevan musiikin ympärille. - Blues jäi kytemään jo laulu yhtyeen jäljiltä, selventää Minsku Tammela yhtyeen alkutaivalta. Musiikin orgaanisuus ja paikalleen jämähtämättömyys viehättivät naisia. Juurevan musiikin ainainen muuntuvuus syn nytti raikkaan ja tuoreen soundin. Laulustemmat ovat harvoin samanlaisia, ne elävät hetkessä. - Muusikolle parasta onkin, kun saa varioida, hehkuttaa Minsku. Onks tää niinku rootsia? Yhtye treenaa vähintään kerran viikossa. Toisinaan mukana ovat myös lapset. - Meillä on samalla Juurakko-muskari, naurahtaa kahden

lapsen äiti Laura Kaartinen. Lapset jammailevat, äidit synnyt tävät uutta perinnettä. Harjoittelutilana toimii kerros talon katutasossa sijaitseva huone, jonka ovia on kesähelteillä pidettävä auki. Kaduille kantautuva musiikki ei jää vaille huomiota. Ihmiset jäävät kuuntelemaan ja jorailemaan. - Muutama päivä sitten kuulemastaan kiinnostunut pyöräilijä pysähtyi treeniksen kohdalla ja tuli kysymään, että ´onks tää niinku rootsia´, kertoo Minsku. Laulun lisäksi myös yhtyeen soittimisto herättää mielen kiintoa. Ohikulkijat kurkkaavat harjoittelutilaan nähdäkseen, mitä soittimia siellä oikein on. Ja sieltähän löytyy kanteleen, matkaharmonin, jouhikon ja kitaran lisäksi kaikkea mahdollista kilisteltävää ja kolisteltavaa. Juurakon treeneissä on leikkisä tunnelma, kun välillä innostu taan tutkimaan eri esineitten soundia. Perkussioina voidaan käyttää kattiloita, kukkaruukkuja, pesukarttua tai vaikka lasten lelupalloa. Juurakon musiikissa on aimo annos 1920-luvun skifflemeininkiä. Soitinvalikoimista löytyy myös kampa, jota soitetaan gazuumaisesti ja Rauno Niemisen kehittelemä sello-

mainen basso, plankku – toisin sanoen laudanpätkä, jossa on kaksi kieltä. Leprasairaalan viimeinen nainen

Levyllä juuri sen hetken tunnelma Lauluja voi syntyä missä vaan, mutta niiden jakaminen tapahtuu kuistilla. Ja tämä kuvitteellinen kuisti taas voi olla missä vaan. - Aina kun nää mammat kokoontuu, niin lauletaan, kuvailevat he tunnelmaa. Biisit elävät muille jaettuna, eikä vain treenikopissa. Artistit eivät jää kuuntelemaan itseään ulkoisin korvin, miettimään menikö oikein tai väärin. Levyllä on juuri sen hetken herkkyys. Juurakkolaisten kesään kuuluu keikkailua, minkä jälkeen alkavat uuden levyn äänitykset. Haaveitakin on. - Olisi hienoa päästä keikkailemaan ulkomaille, Viroon ja Pohjoismaihin, ehkä Jenkkeihinkin, innostuvat naiset.

Juurakko jatkaa kansanperinteen traditiota väkevänä tarinan kertojana. Mielen kiintoisia tarinoita on poimittu niin toden kuin mielikuvituksenkin raja mailta. Ensimmäisellä levyllä käsiteltiin paljon kuo lemaa, tosin iloisen synkästi. Uudelle levylle tulee useita, joko oikeista tai fiktiivisistä henkilöhahmoista kertovia lauluja. Aihioita on löy tynyt ihan vierestäkin. - Olen synnyttänyt tekstiä isoisäni kertomista tosipohjaisista tarinoista Lapista. Laulu legenda, jolla on oikea juuri, kertoo Minsku Tammela. Uusissa lauluissa esiintyy myös länsirannikolla sijaitsevan Seilin saaren viimeinen lepra Pähkähullu potilas 1700-luvun lopulta, akkakollektiivi nai nen, jolla todellisuudessa ei ollut edes spitaalia. Juurakon kantelisti Eija Kankaan Vaikka Juurakon naiset ranta on pohjoiskarjalaisille rakastavatkin tarinoida, ei valikoi tai teen ystäville tuttu hahmo Matti Hirvonen: mista yllättäen löydy yhtäkään jo vuosien takaa, jolloin hän rakkauslaulua. Uudet kappaleet toimi Pohjois-Karjalan läänin syntyvät usein tekstistä, jonka taiteilijana. Sibelius-Akatemiasta ympärille kudotaan sopiva tunvasta valmistuneelle muusikolle nelma. Säveltämisessä melodikokemus oli monipuolinen ja oiden laulullisuus korostuu. haastava.

Kotipihalta ja polun varrelta

Matti Hirvonen: Kotipihalta ja polun varrelta

Paksuniemen Meijerisalissa 21.6.–31.7.2016 Avoinna ti–su klo 12–18 Paksuniemen Meijerisalissa 21.6. - 31.7.2016 Tervetuloa! Avoinna ti - su klo 12 - 18 Paksuniementie 241, Rääkkylä Pääsymaksu yli 16-v. 3 €

Rääkkylä-Seura ry

- Uusi tanssi, kirjallisuustapahtuma, kyläkouluilla vierailut, koko taidetoimikunnan toiminta ja merkitys alueelle, sekä hieno Pohjois-Karjala luontokokemuksineen monien musiikki kontaktien ohella jäivät erityi sesti mieleen, tiivistää hän. Taiteellinen yhteistyö on jatkunut erityisesti Outokummun silloisen tanssikoulutuksen kaut ta tutuksi tulleitten tanssijoitten kanssa. Eija Kankaanrannan tämän vuoden isoin työ on ollut soittaminen Kaija Saariahon uuden Only the Sound Remains -oopperan soitinyhtyeessä. Ooppera tulee Suomeen ensi huhtikuussa. Muita kiehtovia projekteja ovat olleet Tuomo Railon hyvin ajankohtaisiin teemoihin pureutuva tanssiteatteriteos Omnipotens, sekä työskentely ihanassa ja pähkähullussa akkakollektiivissa – Juurakossa. - On hauskaa vaikka välillä vaikeaakin tulla haastetuksi keksimään kanteleosuuksia ja miet timään kanteleen roolia tällaisessa yhtyeessä ja musiikin lajissa, pohdiskelee kantelisti. - Emme alunperin varmaan edes ajatelleet, että musiikkimme olisi tanssittavaa. Juurakko - Lauluja kuistilta, Tsaiju la 9.7 klo 18.00

ILMOITUSLIITE 3.7.2016 – 5

Juho Papinniemi

aulaja-basisti Aija Puurtinen sekä kitaristi Esa Kuloniemi tuovat amerikansuomalaisten siirtolaisten sielukkaat tarinat Kihaus Folk -festivaalille. Rääkkylässä kuullaan kaksikon säveltämän Brooklynin satu -levyn kappaleita. - Levyllä kuvataan EteläPohjan maalta siirtolaisiksi lähte neiden tuntoja ja tuntemuksia sekä historiaa 1800-luvulta asti, Kuloniemi luonnehtii epookkilevyä. Sanoittaja Perttu Hemminki on tehnyt levyprojektin taustatyönä kahdeksantoista Amerikan matkaa suomalaissiirtolaisten pariin. Tekstit Hemminki on kirjoittanut kuulemansa ja kokemansa pohjalta. Näistä syntyi albumillinen siirtolaisten tarinoihin ja mielenmaisemaan pohjautuvia tuokiokuvia. Laulut eivät muodosta yhtä tarinallista kokonaisuutta. & Läpileikkaavina teemoina en rtin ll Stars u ovat siirtolaisille tyypillinen u P A Aija iraide satu 5 juurettomuus ja koti-ikävä. m in t 19.4 n y R - Siirtolainenhan on okly .7. klo o r 8 –B e p t avallaan koditon. Uuju Tsai si maa ei ole hänen kotinsa, mutta ei oikein se vanhakaan, Kuloniemi kuvaa.

- Mutta onhan siellä myös rakkaustarinoita, Puurtinen jatkaa. - Lisäksi suomalaisten sitkeys ja periksiantamattomuus ovat minulle itselleni jääneet vahvasti mieleen, vaikka nämä teemat eivät kaikissa teksteissä olekaan läsnä. Kuloniemellä on siirtolaisuuteen henkilökohtainenkin kytkös. Hänen suvussaan on siirtolaiseksi lähtenyt lappajärveläinen äidin eno, jonka jälkeläisiä asuu Kanadassa edelleen. Eno oli suvussa merkittävä hahmo. - Sodan jälkeisinä pulavuosina hän lähetti avustuspaketteja perheelle koti-Suomeen. Laulukielenä finglish

Tarinoiden ohella Brooklynin satu tallentaa myös siirtolaisten kieltä. Levyn tekstit on laulettu englanniksi ja suomeksi – tai pikemminkin siirtolaisten omalla finglish-kielellä. - Finglish on suomenkieltä, joka vilisee englanninkielisiä lainasanoja. Tavallaan semmoista sekakieltä, Kuloniemi luonnehtii. Honey B & T-bones yhtyeen keikkareissuilla Puurtinen ja Kuloniemi ovat törmänneet omakohtaisesti finglishin puhujiin. - Tehtiin yhteensä kolme Kanadan kiertuetta. Kaikilla niistä oltiin aika paljonkin tekemisissä näiden suomalaislähtöisten kanssa. Tutustuttiin moniin ja vierailtiin kodeissa, Kuloniemi muistelee. Finglishin ohella levyllä kuuluu eteläpohjalaismurre. Puurtinen kertoo murresanojen joukossa olleen erikoisia sanoja, joiden merkitys täytyi tarkistaa sanoittajalta erikseen. Murre vaikutti myös sävellys työhön, sillä murresanojen rytmitykseen täytyi kiinnittää erityistä huomiota. Pohjalais murteella laulaminenkin oli

haaste. -On se ääntämyksellisesti hyväksytty, mutta ei se varmasti täysin puhdasoppista ole. Mutta levyn lauluissa saakin kuulua kielen muutos ja se, että tullaan jostakin muusta kulmasta, Puurtinen sanoo viitaten savolaisjuuriinsa. Kansanmusiikkivaikutteet läsnä

Vaikka Puurtinen ja Kuloniemi ovat tulleet tunnetuksi erityisesti juurimusiikin saralta, on heillä lämmin suhde myös suomalaiseen kansan musiikkiin. Kuloniemi kertoo pitäneensä kansanmusiikista pikkupojasta asti. Erityisesti Konsta Jylhä herätti kiinnostuksen ja avasi ovia kansanmusiikkiin ja tätä kautta etnorock-bändien maailmaan. Sibelius-Akatemian opettajana Puurtinen kertoo olevansa jatkuvasti tekemisissä kansanmusiikin kanssa. - Opetustyössäni pääsen auttamaan kansanmusiikkiopiskeli joita laulun ja sävellysten kanssa. Olen myös tuottanut Värttinän Miero-levyn ja pari kesää olin yhtyeessä tuuraamassa Mari Kaasista. Musiikillisesti Brooklynin satu onkin keitos monista aineksista. Vaikutteita ammennetaan pohjalai sesta kansamusiikista, iskelmästä ja bluesista. Kansanmusiikkivaikutteet kuuluvat akustissävytteisessä soitin valikoimassa. Levyllä kuullaan muun muassa harmonikkaa, huuliharppua ja harmonia. Sikarilaatikko kitara, joka Kuloniemen mukaan oli alun perin ”vähävaraisten soitin”, kytkee levyn siirtolaismusiikin sointimaailmaan.

-yhty eiden kanssa, B r o o kl y n i n satu -levyn materiaalia he pääsevät har vemmin esittämään. Kuulijoille on siis tarjolla harvinaista herkkua. - Kihauksessa atmosfääri on varmasti otollinen musiikistamme nauttimiseen, Kuloniemi ennakoi. Viime syksynä bändi kiersi konserttisaleja levyn tiimoilta ja Puurtinen sävelsi kiertuetta varten muutaman uuden kappaleen. - Kihauksessakin kuullaan myös sellaista materiaalia, jota levyllä ei ole, Puurtinen lupaa. Kuloniemi korostaa, että livenä musiikki on aivan erilainen elämys kuin levyltä kuunneltuna. Lisäksi festivaalit ovat loistavia mahdollisuuksia löytää uutta musiikkia. - Musiikkiesitykset ovat kokonaisvaltaisia elämyksiä joiden eteen täytyy nähdä vähän vaivaa. Usein sellainen löytöretkeily palkitaan.

Tuokioku vi

a i s l u o t u r d i i es s a

Kesän kohokohta Puurtinen ja Kuloniemi luonnehtivat Kihaus-esiintymistä kesän kohokohdaksi. Vaik ka kaksikko keikkailee tiiviisti Honey B & T-bones sekä Honey B Family

KUVA: Tiia Santavirta

6 – ILMOITUSLIITE 3.7.2016

Pankkiasiat hoituvat vaivattomasti myös lomalla.

Mies ja jouhikko

KUVA: Ninni Luhtasaari

Muista OP-Mobiili, op.fi ja Pivo op.fi/raakkyla

Syksyllä 2016 alkavat linjat • • • • • • • • • • • • • • •

Peruskoulun lisäopetus (Kymppiluokka) Aikuisperuskoulu Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen erikoisammattitutkinto Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto Perhepäivähoitajan ammattitutkinto Kotityöpalvelujen ammattitutkinto Tieto- ja viestintätekniikan ammattitutkinto Entisöinti, verhoilu ja kädentaidot Kotoutumiskoulutus Matkalla opintoihin Henkilökohtaisen avustajan koulutus Musiikkilinja Perhehoitokoulutus Teologian ja etiikan perusteet teoriassa ja käytännössä Monikulttuurisuus ja kansalaisuus Kiteen Evankelinen

KANSANOPISTO

Opistontie 7, KITEE, puh. 0400 956 090 toimisto@kiteenkansanopisto.fi www.kiteenkansanopisto.fi

Opiskele ammattiin!

ALOITA OPINNOT ELOKUUSSA Media-assistentti|Teatteri- ja esitystekniikka Live-esitysten valoa, ääntä ja erikoistehosteita

Lähihoitaja

Vuorovaikutusta, ihmisestä välittämistä

Koneistaja, levyseppähitsaaja

Mahdollisuus valita opintoihin kilpa-auton osien 3D-mallinnusta ja osavalmistusta

Hakuaika 15.7. saakka YHTEISHAKU www.opintopolku.fi

Lukion tai peruskoulun todistuksella hakevat

ERILLISHAKU www.pkky.fi/erillishaku Toisen ammatillisen tutkinnon suorittaneet

www.pkky.fi/amoo

Alussa oli mies ja jouhikko. Sitten alkoi tapahtua: neljä soololevyä, useita EP -levyjä, vierailuja kymmenillä muilla levyillä ja eri kokoonpanoissa, keikkoja ja lisää keikkoja. Syntyi Pekko Käppi, artisti Käppi. Uuna Kainulainen

issiä ja Led Zeppeliniä nuo rena kuunnelleen Käpin muusikkous otti en si askeliaan jo vuosia aiemmin, kun hän alle kymmenvuotiaana soitti rumpuja rokkibändissä. Vaihto-opiskeluvuosi Yhdysvalloissa tutustutti parikymppisen miehen Grateful Deadin kautta perinnemusiikkiin ja improvisaatioon. Siitä sikisi muutoksen henki. - Aloin etsiä jotain uutta ja aikalailla sattumalta törmäsin jouhikkoon, muistelee hän alkuvaiheita. Kohtaaminen oli maaginen. - Kuin rakkautta ensi kuu lemalla, täsmentää Käppi. Kun hän sai käsiinsä jouhikon – jossa oli enää vain yksi kieli – tiesi hän löytäneensä etsimänsä. Keikkaa olioille Pekko Käppi soittaa Rauno Niemisen tekemillä jouhikoilla, joissa koppa on koristeltu pääkallokuviolla. Lavalla mies ja jouhikko matkaavat ajassa ja paikassa. On puhuttu jouhikko shamaanista tai jopa -jumalasta. - Herttaista, hymähtää hän. - En kuitenkaan koe olevani kumpaakaan, vaikka esiintyminen onkin rituaalinen ja poikkeuksellinen olotila. - Esiintyminen, kokemuksen

jakaminen on sosiaalisuuden tapa, joka musiikin teke mi sen ketjussa on miltei oleellisinta. Minä soittaisin, vaikka ei olisi keikan keikkaa. Esiintyisin vaikka metsän puille, olioille ja haltijoille. K:H:H:L: vie rajoille Tällä hetkellä työn alla on Kellokosken sairaalassa treenattava Anne-Mari Kivimäen Maailmanlopun maanitus, kau hunukketeatteriesitys Räähkän luku ja uuden levyn työstäminen K:H:H:L:n kanssa. Että minkä? No tietenkin Kuolleiden Hillittömien Hevoisten Luut -yhtyeen – jonka nimi pysynee ainaisena mysteerinä. Kihaus Folkissa Pekko Käppi on esiintynyt monesti, nyt kuitenkin ensimmäistä kertaa K:H:H:L mukanaan. Kyseessä on yli tunnin pituinen keikka, joka mahdollistaa pitkän musiikilli sen ja draamallisen kaaren. Siinä ryvetään asioissa kunnolla alkumutia myöten ja päästään lo pulta korkeimman vuoren laelle. - Ollaan asioitten rajoilla. Poukkoillaan eri universumien tasojen välillä kuin Väinämöinen konsanaan, hämmentää Käppi musiikin taikalientään. Taikaliemistä puheen ollen, Pekko Käpin ja K:H:H:L:n ensimmäisen levyn teemoissa lillutaan

nesteissä. Lyriikoissa sukelletaan syvälle ihmisruumiin nesteisiin ja maalataan kuukupin sisällöllä ikiaikaisia merkityksiä. Teksteissä on viitteitä erilaisiin kansanperinteisiin. Laulun aihioksi kelpaa kaikki, mikä herättää sielussa tärinää. Tekstejä syntyy omasta päästä, mutta myös tunnettujen taiteilijoiden – kuten Kauko Röyhkän ja Toni Tapanisen – kynästä. Mennyt maailma Pekko Käppi on kahlannut läpi kansanperinteen, rokin ja magiikan ja luonut siitä yhä uudelleen omintakeisen ja lumoavan kokonaisuuden. Vaikka arkaainen perinne onkin leikelty ja uudelleen liimattu mitä moninaisimpiin muotoihin, ei miehen kiinnostus mennyttä kohtaan ole sammunut. Edelleen hänen aikaansa kuluu arkisto-olo suhteissa, joissa näyttäytyy var sin toisenlainen maailma. - Se on täynnä kiinnostavia ja outoja ilmiöitä, joista riittää hämmästelemistä loppuelämäksi, innostuu artisti Käppi. Kihaus Folkissa Pekko Käpistä & K:H:H:L-yhtyeestä voi halti oitua lauantai-iltana. Pekko Käppi & K:H:H:L – Jouhikkoshamaani Tsaiju, la 9.7. klo 22

ILMOITUSLIITE 3.7.2016 – 7

Yhessä yli rajojen Kuinka paljon lähemmäs voi kansanmusiikkia päästä? Katja Sinervo

arkko Martikainen tunnetaan kenties parhaiten YUP-orkesteristaan, mutta monipuolinen taiteilija on toi minut myös kuvittajana sekä kirjailijana. Musiikki on kuitenkin Martikaisen päälaji ja viimeisin projekti on ollut uuden musiikin tekeminen Luotetut miehet -orkesterille, jossa rumpuja paukuttaa rääkkyläläisille tuttu hahmo, Ema Hurskainen. Kevättä ja kesää värittää uuden musiikin äänittäminen sekä sen valmiiksi saattaminen kuulijoille. Levy on ensimmäinen täyspitkä nyt jo pari vuotta täyttäneen Luotetut miehet -iskuryhmän kanssa, kertoo Martikainen kevään ja kesän kuulumisistaan. Toki kesään kuuluu keikkailuakin. Yhdessä Haaga Folk Machinen kanssa Martikainen kiertää Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla sekä Rääkkylän Kihauksessa. Rivien välistä Martikainen antaa lukea, että suunnitelmia

yhteistyön jatkumisellekin olisi olemassa. Martikaisen ja Haaga Folk Machinen välinen yhteistyö alkoi, kun sekä Luotetuissa miehissä että Haaga Folk Machinessa soittava Anssi Salminen kysyi Martikaista laulamaan Haaga Folk Machinen toiselle levylle. Albumille päätyi kaksi kappa letta, viulisti Tero Hyväluoman säveltämä Tie paratiisiin sekä Martikaisen Austin Lucasin Bells -kappaleen käännös Kellot. Yhteisiä keikkojakin on takana pari. Ensi kertaa Rääkkylässä Jarkko Martikaisen suhde kan sanmusiikkiin alkoi jo lapsena. - Miellän osan lapsuuteni soundtrackista kansanmusiikiksi. Etenkin isäni suosikki Hiski Salomaa tuntuu yhäkin sellaiselta – kansanomaisista aiheista peruspoljentoisia lauluja tekevä duunari. Kuinka paljon lähemmäs kansanmusiikkia voi päästä,

KUVA: Tomi Palsa

pohtii Martikainen. - Jos taas ajatellaan, e ttä kansanmusiikissa tulee olla rock-kvartettisoittimia primitii visempää instrumentaatiota, niin parinkymmenen vuoden ajan on soittimessani viihtynyt suomalais-ruotsalainen Hedningarna, Martikainen jatkaa suh teestaan kansanmusiikkiin. Läheisimmäksi linkikseen kansanmusiikkiin Martikainen nimeää kaustislaisen tuottaja- muusikko Ville Kankaan, joka tuotti Martikaisen ensimmäisen soololevyn, Mierolaisen (2004). Kangas myös sovitti levyn lauluja sekä soitti lukuisia soittimia levylle. - Jos joku on moderni pelimanni, niin Kankaan Ville, toteaa Martikainen. Tuleva Kihaus-keikka tuo Martikaisen ensimmäistä kertaa Rääkkylään. Mitä hän ajattelee täällä odottavan? - Kuvittelen Rääkkylän maisemiltaan kauniiksi paikaksi, jossa meidät vastaanottavat ystävälliset, hyvät ihmiset.

Pelimannit rokkaa Katja Sinervo

ansanmusiikilla on ollut tärkeä rooli 1900-luvun populaarimusiikin syntymisessä. 1960-luku oli kansanmusiikkiin perustuvan folk-rockin kulta-aikaa. Sen juuret ovat eurooppalaises-

sa sekä pohjoisamerikkalaisessa kansanmusiikissa. Suomessa suosittuja folk-artisteja olivat muun muassa Hector, Cumulus sekä Hootenanny Trio. Kansainvälisistä artisteista muistetaan esimerkiksi Simon & Garfunkel, The Byrds sekä tietenkin Bob Dylan, jota voidaan pitää

modernin rocklyriikan isänä. Myös 2000-luvulla kansanmusiikki elää vahvasti pop- ja rock-musiikissa. Kotimaisista artisteista suurin ja tunnetuin on varmasti Värttinä, joka nousi koko kansan tietoisuuteen läpimurtolevyllään Oi dai (1991). Lahdesta lähtöisin oleva, ulkomaita kiertävä Korpiklaani taas yhdistää kiehtovasti metallija kansanmusiikkia maustaen soittoa perinnesoittimilla, kuten viululla, harmonikalla sekä jouhikolla. Jouhikko on saanut uuden elämän myös virtuoosimaisen lauluntekijä Pekko Käpin käsittelyssä. Käppi on siirtynyt sujuvasti modernista kansan musiikista lähemmäs rockyleisöä. Raja-aidat hämärtyvät

Anssi Salminen antaa viululle kyytiä. KUVA: Katja Sinervo

Kihauksessa on kuultu kansan musiikin ohella lähempänä valtavirtaa olevia artisteja, kuten

Pauli Hanhiniemeä, Tuure Kilpeläistä sekä tämän vuoden pääesiintyjä Anssi Kelaa. Miten muusikot itse kokevat mahdolliset raja-aidat kansanmusiikin ja pop-musiikin välillä? Kansanmusiikkipitäjä Kaustiselta lähtöisin oleva rokkaava pelimanni Anssi Salminen (mm. Haaga Folk Machine, Jarkko Martikainen & Luotetut miehet) kertoo kokemuksiinsa perustuen, että raja-aidat ovat hämärtyneet. Hänkin on pienestä pitäen kuunnellut molempia tyylilajeja. - Raja-aidat sulautuvat etenkin yhdysvaltalaisessa musiikis sa, mutta myös kotimaisessa. Varsinkin vanha rock on täynnä folkkia. Rajalinjojen vetäminen tyyli en välille onkin vaikeaa, sillä nykypäivänä vaikutteita lainail laan vapaasti eri tyyleistä. Sal minen toteaakin mieltävänsä sekä Haaga Folk Machinen että Jarkko Martikaisen musiikin

molemmat pelimannimusiikiksi. Kihauksen kävijänä Anssi Salminen on vanha konkari. Tänä kesänä muusikko saapuu festareille Haaga Folk Machinen riveissä. Luvassa on bändin oma keikka sekä yhteiskeikka Jarkko Martikaisen kanssa. - Olen muutaman kerran ollut Kihauksessa soittamassa eri yhtyeillä. H uippufestivaali, jossa on hieno kylätunnelma. Vedämme nostattavan alkusetin Masiinalla ja jossain vaiheessa Jarkko hyppää kyy tiin. Hänen kanssaan on luvassa Jarkon vanhoja biisejä yhdessä sovitettuina, muutama kansanmusiikkikappale sekä pari ihan uutta yhdessä sovittamaamme rallia. Odotamme innolla Kihausta! Haaga Folk Machine – Turbofolkkia. Tsaiju, pe 8.7. klo 00.15 Jarkko Martikainen & Haaga Folk Machine – Ingnition. Tsaiju, la 9.7. klo 20.00

Hoivaa ja huolenpitoa Ikäihmisille.

Tervetuloa tutustumaan ! Tv. Virsun väki

POHJOISEN SAIMAAN SAARISTO Kinnulantie 2b| 82300 Rääkkylä puh. 044 0450 893 | virsuoy.fi

www.pohjoisensaimaansaaristo.fi

8 – ILMOITUSLIITE 3.7.2016

Suurkuoro * Laulutori * Juhlailtamat * Kuplettiklubi * Toivevirret ...

LAULUN JA TANSSIN VOIMAA! Elokuussa Joensuu täyttyy laulusta ja tanssista. Laulutori, Kuplettiklubi, Toivevirsi -ilta, Laulupuisto ja tietenkin uskomaton ikäihmisten Suurkuoro Laulurinteellä tuo ympäri Suomea laulajia ja soittajia Joensuuhun. Juhlailtamien pääesiintyjät, Motoran taitavat ja upeat tanssijat ihastuttavat Joensuu Areenalla järjestettävissä Juhlailtamissa. Euroviisuissa 2012 valtaisan huomion saaneet Udmurtian viisumummot eli Buranovski Babuski -ryhmä vierailee ensi kerran Suomessa, yksinoikeudella Laulujuhlilla. Mummot esiintyvät myös Pääjuhlapäivänä Laulurinteellä. Tule mukaan, laulu ja tanssi kuuluu kaikille!

OHJELMA OHJELMA4.–6.8.2016 4.–6.8.2016 TORSTAI 4.8. Klo 14 Avajaiset Laulutorilla kuorot ja ryhmät ympäri Suomen esiintyvät Joensuun kauppatorilla Klo 19 Toivevirsien ilta rakkaimmat ja kauneimmat virret, Joensuun ev.lut. kirkko.

PERJANTAI 5.8. Klo 10-17 Laulutori eli Maakunnat laulavat kaupungin keskustassa esityksiä Joensuun Kauppatorilla ja kävelykadulla. Yhteislaulua Laulupuistossa. Klo 12-13 ”Sama kaiku on askelten” Laulutorilla. Kuorot ja toriyleisö, säestäjänä Karjalan maanpuolustussoittokunta. klo 14.00 Arto Pippuri laulattaa Laulupuistossa kansakoululauluja klo 15-16.00 Laulupuisto: Kiihtelysvaaralaisten laulujen laulatusta Leena Suomelan johdolla Klo 16-18.30 Suurkuoron harjoitukset Laulurinteellä Klo 19 ”Karjalaisen kansan messu” Joensuun ev.lut. kirkko Klo 19 Juhlailtamat ”Karjala laulaa, tanssii ja soi” Joensuu Areenalla. Ryhmiä Pohjois-Karjalasta ja Karjalan tasavallasta. Mukana Motora ja ”Euroviisumummot” eli Buranovksi babuski –ryhmä Udmurtiasta

LIPUT JA RANNEKKEET Yleisöranneke hinta 45 € Pääjuhla ja Areenan tapahtumat Pääsyliput tapahtumiin: * Karjala laulaa, tanssii ja soi -juhlailtamat 20 € * “Haitar niin kauniisti soi” juhlatanssiaiset lippu 10€ * Juhlailtamat ja juhlatanssiaiset yhteislippu 25€ * Pääjuhlalippu 20 € , alle 11v. ilmaiseksi * Kuplettiklubi 10 € * Toriohjelma, Laulutori, Laulupuisto, Karjalaisen kansan messu ja Toivevirsi-ilta ovat ilmaisia. kihaustabloidi.indd 1

KATSO LISÄÄ: www.laulakanssain.fi Facebook/ @laulakanssain2016 #laulakanssain #laulujuhlat2016

Klo 20.45 ”Haitar niin haikeesti soi” Joensuu Areenalla. Juhlatanssiaiset, orkesterin ja solistien tahdittamana. Klo 21- 22.30 Kuplettiklubi Pakkahuoneella. Arto Heikkilä isännöi, luvassa lupsakkaa ja rentoa menoa!

LAUANTAI 6.8. Klo 9-11. Suurkuoroharjoitukset Laulurinteellä Klo 11 Laulua, soittoa tanssia Laulurinteellä Klo 13-14.40 ”LAULA KANSSAIN” -PÄÄJUHLA Laulurinteellä Lopuksi ekumeeninen siunaus kotimatkalle

22.6.2016 11.15

ILMOITUSLIITE 3.7.2016 – 9

Kun tanhu somen tukki - Nöyryyttävää, luonnehti muutaman vuoden takainen radio-ohjelma tanhua ja kansantanssia. Parissa päivässä sosiaalinen media oli tukkeutua vasta-argumentteihin. Kihauksen Tanssiteltassa tanhun riemu näkyy! Kaarina Kainulainen

eno alkaa tanssiteltassa perjantai-iltana. Alkuaskeleet antaa latvialainen kansantanssi, Folk Dance Group Péda -ryhmä, joka valtaa niin estradin kuin katsomonkin oman orkesterin viulujen, harmonikan, rumpujen ja kanteleen kaltaisten kokle-soittimien voimalla. Ryhmä jatkaa nöyryytyksen vastaiskua lauantaina. Ja tanssia saa. Celenkan korukuviot Celenka halusi Yötanssiensa est radiksi nimenomaan tanssiteltan. - Pidimme tanssitupaa Hel singissä, musiikkitalossa helmikuussa, kertoo Rääkkylässä kan sanmuusikon ammattiopintonsa aloittanut Emmi Kujanpää. - Se otettiin hyvin vastaan. Celenka kajauttaa kuumia balkanrytmejä, itäeurooppalaisen kansanmusiikin eksoottisia tahteja tunteella ja vauhdilla. Musiikki on ornamentaalista. S iinä

on mutkikkaita rytmejä ja kolmiäänistä laulua. - Virtuoottisia korukuvioita niin lauluissa kuin soittimillakin. Yhtye on saanut nimensä karjalankielestä. Se juontaa vihreästä ja tarkoittaa sekä kylän naista että hiuskoristetta. Kannelta soittava Emmi on opiskellut Bulgariassa. Trumpetin soiton taitava Jarkko Niemelä on oleskellut Serbiassa. Harmonista tuttu Eero Grundström muistetaan monista Kihaus Folkissakin aikaisemmin olleista kokoonpanoista. Kaikki myös laulavat. - Ja yötanssittavat. Motoran Yhtä jalkaa Lauantaipäivä on Motoran. Livakat, Kipakat ja Rälläkkä käyvät Yhtä jalkaa ja ottavat yleisönsä. Motoran ryhmät ovat kansantanssijoidemme eliittiä, taita vinta tanssikärkeä. Livakat on energiaa pursuva kymmenen naisen kokoonpano, Kipakat reipas ja laulavainen nuoriso

ryhmä. Molemmille tahdit takaa Rälläkkä suurkokoonpanollaan. Motoran tanssista näkyy taus tatyön merkitys, treenien monipuolisuus. Se näkyy myös somea tukkineesta videosta. Kysymys ei todellakaan ole sipsuttelevasta nöyryytyksestä, vaan itsensä ja yleisönsä haltuun otosta, voimasta ja elämänriemusta. Maitolaiturin tangon taikaa Maitolaiturin tytöt vievät kihauskansaa Suomi-iskelmän kultaaikaan. Tanssiteltassa kuullaan moraharpun tummankäheää ääntä, kitaran ja kanteleen he-

linää, perkussioiden pehmeää suhinaa ja tyttöjen – Tellu Turkan, Eve Pietarisen ja Mammu Koskelon – moniäänistä laulua. He kiehtovat iskelmän kulta- ajan iskusäveleet aivan uuteen asuun. Lauantaitanssit jatkuvat. Trio Tanguango tarjoaa tulisen kohtaamisen, tangon tuskaa, riemua ja rakkautta mestareiden Astor Piazzolan ja Unto Mo nosen rakastettujen kappaleiden siivin. Triossa soittavat Susanna Mieskonen-Makkonen, viulu, Kirsi Laamanen, harmo nikka ja Marja Teikari, piano.

TANHU ROCKS Mitä on suomalainen kansantanssi tänään? Video julkais tiin YouTubessa viikon kuluttua Radio Novan toimittajien Minna Kuukan, Tuomas Enbusken ja Aki Linnanahteen käymän tanhukeskustelun jälkeen.

Tanssiteltta kutsuu kaikkia tanssimaan!

Lasten leiriltä soololavalle

Sello uudelle maaperälle

KUVA: Tomi Tuuliranta

Joensuusta kotoisin oleva kitaristi J-P Piirainen tuli jo lapsena kansanmusiikkileireille Rääkkylään. Noilla leireillä syttyi kipinä kansanmusiikkiin. Tänä kesänä mies nousee Kihaus Folkin lavalle omassa Nordic Guitar Music -soolokonsertissaan.

Juho Papinniemi

ellisti Elias Kahilalla on ollut aina rytmi veressä. Kuusi toista vuotta sitten klassisen koulutuksen saanut muusikko alkoi tutkia, miten sellon saisi taipumaan pop- ja rockmusiikin kuvioihin. Tutkimusmatkan alku oli ongelmallinen. - En löytänyt sellolle tarkoitettua kirjallisuutta tai nuotteja, joista olisin voinut opetella rytmimusiikkia, Kahila kertoo. - Rupesin sitten itse kehittämään soveltuvaa soittotekniikkaa. Käytin esimerkkinä Toto-rumpali Jeff Porcaron Rosanna-kappaleen komppia ja aloin harjoitella jousella biisin tahtiin. Elias Kahila Band perustuu pitkälti Kahilan kehittämän soittotavan ympärille. - Tänä päivänä sello mielletään joko klassisen tai metallimusiikin soittimeksi. Meidän keikalle tullessa nämä ennakkoluulot voi heittää romukoppaan, me teemme sellosta pop/ rock-soittimen. Elias Kahila Band versioi mm. Red Hot Chili Peppers, Michael

Viime kesänä uudessa tanssiteltassa heiluivat puolalaiset hameet, tänä vuonna latvialaiset helmat ja tietysti suomalaiset farkun lahkeet. Lava on avoin kaikille. KUVA: Petri Jokela

Jackson, Prince ja Muse -yhty eiden kappaleita. Kahila todistaa myös, että sellolla voi soittaa vaikka räppiä. - Pelkällä sellolla ja loopperipedaalilla toteutettu Gangsta’s Paradise tullaan kuulemaan Kihauksessa. Kahilan rinnalla yhtyeessä soittaa multi-instrumentalisti Kristian Ijäs. Kihaus-keikka on duon ensi- esiintyminen Pohjois-Karjalassa. - Tosi siistiä päästä esiintymään Kihauksessa! Suosittelen meidän keikkaa kaikille, jotka haluavat kuulla pop/rock-musaa uudella twistillä. Elias Kahila Band – Funkia ja Groovea Sellolla, Klubi la 9.7. klo 21

Maria Iltola

ordic Guitar Music on J-P Piiraisen sooloprojekti. Hän säveltää ja esittää omintakeisen musiikkinsa itse. - Yksin esiintymisessä on omat haasteensa, mutta mielenkiintoista se on, Piirainen toteaa. - Rakastan sooloesintymisen vapautta, silloin voi tehdä mitä ja milloin vain itse haluaa. Kansanmuusikothan ovat perinteisesti esiintyneet yksin, yhtyesoitto on melko tuore ilmiö. Kansanmusiikin saralla tuore ilmiö on myös akustinen kitara. J-P Piirainen on kitaransa kanssa taitava. Musiikissaan hän yhdistää elementtejä n iin kitaramusiikin maailmasta

kuin pohjoismaisesta kansanmusiikistakin. Oman persoonallisen tyylinsä avulla hän haluaa päivittää kansanmusiikkia tähän päivään sopivaksi. J-P Piiraisen tavoitteena on luoda kansainvälinen ura. Tänä keväänä Piirainen teki ensimmäi sen konserttikiertueensa Viroon. - Kiertue oli positiivinen kokemus ja sille seuraa varmasti jatkoa, hän kertoo. - Kansainvälisesti pohjoismaalainen mu siikki on jo hyvin arvostettua. Maailmalla saa aina pisteitä eksoottisuudesta eli siitä, että tulee Suomesta. Piirainen valmistui Joensuun konservatoriosta kansanmusiikkilinjalta ja jatkaa nyt opintojaan Sibelius Akatemiassa. Hän on huomannut, että pääkaupunki-

seudulla eletään omassa kuplassa – muualla maassa tehtävä musiikki on erilaista. Karelia ammattikorkeakoulun kansanmusiikkilinjan lakkautta misesta nuori muusikko on pahoillaan. - Uskon, että kansanmusiikilla on paikkansa suomalaisessa musiikkielämässä. On tärkeää säilyttää maakuntien omaleimaiset tyylit ja varmistaa kan sanmusiikin säilyminen. Kihauksessa J-P Piirainen lupaa esittää ´isoo musaa´. Saapa nähdä onko miehellä mukana myös yllätysesiintyjiä – tulossa on varmasti hieno konsertti! J-P Piirainen – Nordic Guitar Music. Klubi la 9.7. klo 19.

Merja Merja Ko

Terveisin ilmoitusvalmistaja Terveisin ilmoitusvalmistaja

sinulla on kysyttävää ilmoitu P.S.P.S. JosJos sinulla on kysyttävää ilmoitukse otathan yhteyttä asiakaspalveluumm otathan yhteyttä asiakaspalveluumme pu

10 – ILMOITUSLIITE 3.7.2016

Leikkimuseo Kotista

JÄRJESTELMÄTIKAS, SAUMATON SADEVESIJÄRJESTELMÄ • tikkaat • räystäskourut • hoitosillat • lumiesteet • piipunhatut • asennuspalvelu • ilmastointityöt takuutyönä • rakennus-, pelti- ja muut alan työt

Avoinna heinäkuussa ti–su klo 13–17 (paitsi la 9.7.) sekä 20.–21.8. klo 10–19

Kylätie 37, 82300 Rääkkylä p. (013) 661 777, 0400 222 928

Kotileipomo Anu Hyttinen Perinteiset karjalanpiirakat ym. leivonnaiset, pitopalvelu. Rasivaara, p. 0503050693

Kirsi Koskelo 050 352 7716

www.koskelonlomamokit.net

0400 274 915 Mäntyniementie 32, 82300 RÄÄKKYLÄ Sahatavaraa, kuusi ja koivu, myös höylättynä

Kirkkotie 22 82300 RÄÄKKYLÄ Puhelin 0400 378 741

Polttopuuta

0500 783 421 www.karjalanpuu.fi

HYVÄRISEN PAJA

RÄÄKKYLÄN APTEEKKI asiakaspalvelu@raakkylanapteekki.fi

• • • •

040 5408 285

Auto- ja konekorjaukset Hitsaustyöt Sorvaustyöt Rengastyöt

vää Nähtkäkylässä... Rää Karjalanruusun kukkapelto ja kuivakukkavarasto avoinna heinä-syyskuussa päivittäin.

REMOY Oy

Metsäalan palvelut omalta paikkakunnalta Metsäalan palvelut palvelut Metsäalan Metsäalan palvelut omalta paikkakunnalta omalta omalta paikkakunnalta paikkakunnalta

t! a ö y s m m k a ä i t u l s kkaat man ei M

Kysy tarjousta, se kannattaa!

Muina aikoina tilauksesta puh. 050 357 3344 Pötsönlahdentie 127, Rääkkylä www.leikkimuseokotista.fi

Kinnulantie 2 82300 Rääkkylä puh. 013 311 106

Tuu siekii soutelemmaan Koskelon lomamökeille!

• • • •

Ruuvitarvikkeet Hydrauliletkut Öljyt + suodattimet Teräkset

Lämpimästi tervetuloa!

7.8. Avoimet puutarhat 20.-21.8. Kukkakuhhaus Puutarhatila Halonen / Karjalanruusu M. Halonen Haapasalmentie 923, Rääkkylä 0407302067 / Markku www.karjalanruusu.fi

Soiva peli! Kansainväliset huippumuusikot saapuvat taas lumoamaan kuulijansa Lieksan Vaskiviikolle 22.–30. heinäkuuta. Lukuisat taiturimaiset konsertit ja ilmaistapahtumat sekä Vaskiteltan tahdikas tunnelma saavat suut messingille. Alkusoitosta loppusoittoon. Teemasoittimena käyrätorvi. On soiva peli.

Rasitie 10, 82335 Rasivaara • info@hyvarisenpaja.fi

Koko ohjelma, konserttiliput ja lisätiedot:

Metsäalan palvelut Esko Asikainen omalta paikkakunnalta

www.lieksabrass.com

044 3509 309 Esko Esko Asikainen Asikainen metsa.esko@gmail.com 044 044 3509 3509 309 309

p. 045 132 4000 • info@lieksabrass.com

metsa.esko@gmail.com Esko Asikainen metsa.esko@gmail.com metsa.esko@gmail.com

044 3509 309

metsa.esko@gmail.com

Löydä oma kotisi rivitalosta tai rantamaisemasta!

www.raakkyla.fi

Meiltä Uula-perinnemaalit Tuhansia asiakkaita, satoja yrityksiä

Jo 20 vuotta työtä Keski-Karjalan yritysten ja seudun parhaaksi!

Yrittämisen kaikissa vaiheissa

www.keti.fi

®® Keltaiset Sivut Keltaiset Sivutnyt nytmyös myöstabletissa. tabletissa.

Keltaiset Sivut® löytyvät maksuttomana sovelluksena App Storesta ja Google Playsta. Keltaiset Sivut® löytyvät maksuttomana sovelluksena App Storesta ja Google Playsta

oma.fonecta.fi oma.fonecta.fi

Joensuu: Kuurnankatu Kuurnankatu 2, 2, p. p. (013) (013) 510 Joensuu: 510 5600 5600 Palvelemme: ma–pe 8–18, la 9–15 Palvelemme: ma–pe 8–18, la 9–14

ILMOITUSLIITE 3.7.2016 – 11

Münchenista Rääkkylään Katja Sinervo

oe Ortlieb on vakiokasvo Kihaus Folkissa. Etelä-Saksasta lähtöisin oleva Ortlieb koki ensimmäisen Kihauksensa jo vuonna 1999. Siitä lähtien hän ollut mukana joka vuosi. Kiinnostus Suomea kohtaan heräsi, kun Ortlieb löysi ostamaltaan kansanmusiikki koko elmalevyltä Värttinän ja ihastui. Etsiessään tietoa yhtyeestä hän törmäsi Kihaukseen. - Värttinää voi pitää syyllisenä Suomeen saapumiselleni, Ortlieb naurahtaa. Ensimmäinen kerta Rääkkylässä oli pieni kulttuurishokki. - Kihaus on niin erilainen kuin festivaalit ja konsertit Saksassa. Siellä ohjelmisto on suun nattu tarkoin tietylle kohdeyleisölle ja se vaikuttaa myös yleisön ikäjakaumaan. Kihauksessa väkeä on parivuotiaasta 90-vuotiaaseen. - Myös tunnelma eroaa: täällä jokainen antaa toiselle oman tilansa ja reviirinsä. Saksassa tunnelma on paljon tiiviimpi, Ortlieb vertailee. Omien sanojensa mukaan Joe on myynyt sielunsa Kihaukselle. Nauraen hän nimeää itsensä festivaalin talkootyöorjaksi. Festivaalin tulevaisuudesta Joe myöntää olevansa hieman huo lissaan, sillä talkoolaisten ikääntyvään porukkaan kaivattaisiin uutta, nuorta verta.

sa, Heimatsound. Festivaali on keskittynyt lähinnä alppimusiikkiin. Esiintyjinä on monenlaisia yhtyeitä, joilla on enemmän tai vähemmän etninen ote, esimer kiksi murre tai tietty soitin. Valtavirtaa edustavia kokoonpanoja Heimatsoundissa ei ole, toisin kuin Kihauksessa. Suomalaistunut saksalainen Ortliebin rakkaus Suomea kohtaan on johtanut siihen, että hän omistaa talon Rääkkylässä. Kahdeksan Suomessa vietettyä vuotta on auttanut tutustu-

maan paremmin suomalaisiin ja suomalaisuuteen. Tässä ajassa ensihuuma on ehtinyt jo laantua ja realiteetit paljastua. - Alussa ihmiset saattavat olla hieman etäisiä ja joillekin voi olla vaikeaa puhua tunteistaan, mikä on täysin erilaista kuin kotiseudullani. Siellä kontakteja luodaan hyvinkin nopeasti. Mutta alku-ujouden jälkeen suomalaiset osaavat olla hyvinkin avoi mia ja puheliaita, etenkin täällä Pohjois-Karjalassa. Ortlieb vietti keväällä kuukauden Saksassa ja odotti pääsevänsä taas Suomeen ja Rääkkylään. Kotiin. Ja talkoisiin.

Joensuu • 15.-17.7.2016

#kesänparasviikonloppu

The 1975UK \ SkeptaUK \ PropagandhiCAN \ HakenUK Paradise LostUK \ TesseracTUK \ Wolf AliceUK Frank Carter & RattlesnakesUK \ Bury TomorrowUK SANNI \ Amorphis \ Antti Tuisku \ Stam1na Moonsorrow \ JVG \ Chisu \ Elastinen \ Vesala Olavi Uusivirta \ J. Karjalainen \ Paperi T + 40 muuta Liput: 2 pv 98 € \ 1 pv 69 € \ Premium 2 pv 151 € \ Sulo 32 € Levy-Eskot \ Carelicum \ Prisma Joensuu \ Tiketti \ Lippupiste ilosaarirock.ﬁ

Kihauksen henki Ortlieb kokee Kihauksen hengen ainutlaatuisena. Talkoo laisten vahva panos luo oman tunnelmansa festivaalille. Hän korostaa myös Kihauksen merki tystä paikkakunnalle. - Vaikka Kihaus on pieni festivaali, on se Rääkkylän kaltaiselle kylälle suuri juttu. Saksalaisia Suomen eksoottinen imago kiinnostaa. - Sitä voisi hyödyntää Kihauksenkin markkinoinnissa. Kansanmusiikkiperinne elää vahvana Saksassa. Etelä-Saksassa, Oberammergaussa, toimii oma kansanmusiikkifestivaalin-

Saksalainen Joe ja japanilainen Higashi tutustuivat Kihauksessa vuosia sitten. Joen festari toi pysyvästi Rääkkylään, Higashinkin jo kohta kymmenen Kihauksen verran. KUVA: Kaarina Kainulainen

Viikko vielä talkohista

Higashista ei päivääkään

ämän vuoden loistava ja monipuolinen ohjelma on houkutellut japanilaisen kihausfanin, Higashi Kurosawan varaamaan kalenteristaan heinäkuun 7. - 11. päivät. Hän lentää torstaina Suomeen ja tulee heti Rääkkylään. - Siitä on jo neljä vuotta, kun

KAUPPARINNE TEPPO MONONEN OY "Paljon muutakin kuin rautakauppa"

AVOINNA: ma-pe 8-17 la 8-13 (kesällä 30.9. asti) Kauppatie 8 82335 Rasivaara p.0400 3006150 kaupparinne@kaupparinne.fi

www.kaustinen.net

• Rakennustarvikkeet perustuksista vesikattoon • Jita jätevesijärjestelmät • Tikkurila maalit • Bosch ja Scheppach sähkötyövälineet • Jonsered sahat ja puutarhatyövälineet • Kodinkoneet • Laatat ja tapetit toimitusmyyntinä • Suomi-veneet • Maataloustarvikkeet • SEO polttoaineet ja automaattiasema 24h • Kuljetus ja nostopalvelut

www.kaupparinne.fi

viimeksi olin Kihauksessa, mies valittelee. - Mutta tänä vuonna taas olen. Japanissa lomat ovat lyhyet. Takaisin Higashin on lähdettävä jo maanantaina. - Mutta siihen väliin mahtuu Kihaus Folk, elämykset ja ystävät, iloitsee hän.

Sähköurakoitsijasi paikkakunnalla

Kiteen Sähköpalvelu 050 542 2297

kiteensahkopalvelu@suomi24.fi

Rasisalontie 522, 82335 Rasivaara

Tuhansia tunnelmia!

12 – ILMOITUSLIITE 3.7.2016

Briefly in English

OHJELMA PERJANTAI 8.7.2016

LAUANTAI 9.7.2016

Alue avataan klo 17.00

Festivaalialue avataan klo 11.30

TSAIJU

18.00–18.45 Villa Ruusulan Tähtitehdas – Riemulla! 19.45–21.00 Aija Puurtinen & Rytmiraide All Stars – Brooklynin satu 22.00–23.15 Anssi Kela – Nostalgiaa Nummelasta 00.15–01.30 Haaga Folk Machine – Turbofolkkia

TANSSITELTTA 18.45–19.45 Folk Dance Group Pēda – Kansantanssia Latviasta 21.00–22.00 Jussi Syren And The Groundbreakers – The Banjo Song 23.15–00.15 Celenka – Yötanssi

KLUBI 17.30–18.00 Kunniaheinämiehen julkistaminen, Rääkkylä-Seura ry 18.45–19.45 Trio Beoir – Gaelic groove straight from the tap! 21.00–22.00 Taavi Kervinen – Säkit ja pillit 23.15–00.15 Tiekarhut – Kantapään kautta (K-18)

PERINNETUPA 18.30–19.15 Slack Bird – Lauluja ristiinrastista 20.00–20.45 Katariina Lindqvist – Savisessa ojassa

PIHA 17.30–18.00 Kihaus Folk Pelimannit Nuotiopaikka – Pelimannin penkillä

TSAIJU

12.30–13.00 Kihaus Folk Pelimannit – Yhessä 14.15–15.15 Mats – Yhdessä kuudellatoista kielellä 16.15–17.15 Sarah-Jane Summers & Juhani Silvola (NO/FI) – Widdershins 18.00–19.00 Juurakko – Lauluja kuistilta 20.00–21.00 Jarkko Martikainen & Haaga Folk Machine – Ingnition! 22.00–23.15 Pekko Käppi & K:H:H:L: – Jouhikkoshamaani 00.15–01.30 Lada Nuevo – Njet problem, only katastrov

TANSSITELTTA 12.00–12.30 Orffit – Kyllä, kai ja voi olla! 13.00–13.15 Luova lava lapsille – Hetki taiteilijana 13.15–14.15 Motora – Yhtä jalkaa 15.00–16.00 Folk Dance Group Pēda – Kansantanssia Latviasta 17.00–17.30 Orffit – Kyllä, kai ja voi olla! 19.00–20.00 Maitolaiturin tytöt – Tanssit laiturilla 21.00–22.00 Trio Tanguango – Tulinen kohtaaminen 23.15–00.15 HeleKatz – Fifties

KLUBI 14.30–15.15 Ravahus – Tuulen tuomaa, mielen muokkaamaa 17.00–18.00 Timo Alakotila ja Karen Tweed (FI/UK) – Yhdessä yli rajojen

19.00–20.00 J-P Piirainen – Nordic Guitar Music 21.00–22.00 Elias Kahila Band – Funkkia ja Groovea Sellolla 23.15–00.15 7 Stout Clan – Seihtemän tuoppija yhessä hujjauksessa (K-18)

PERINNETUPA 13.00–13.45 The Wanton Shillelaghs (AU) – Anglo-Celtic Mixture 14.15–15.00 Duo Ilona – Ilolla 15.30–16.15 Marjo Smolander & Cheick Cissokho – Karjala-Casamance 18.00–18.30 Janne Ojajärvi – Turpahöylän turpasauna 19.30–20.15 Tsakku – Kolme naista, kolme ääntä 21.00–21.30 Ali Saleem & Nuutti Vento – Ud ja kitara

PIHA 11.30–12.00 Kari Kinnunen & Nuotiopaikka Tapio Lappalainen – Haitarilla 12.00–12.30 Loihu – Karjalaiset Perinnepiha lauluhäät: Kruuga 12.30–13.00 Kulttuurikiska – TätiPerinnepiha tiikerin nauravat nakit 13.00–14.00 Epäsoitintyöpaja + Aitta kasvomaalausta 14.00–14.30 Kulttuurikiska – TätiPerinnepiha tiikerin nauravat nakit 14.30–16.30 Epäsoitintyöpaja + Aitta kasvomaalausta 16.30–17.00 Kulttuurikiska – TätiPerinnepiha tiikerin nauravat nakit 17.30–18.30 Epäsoitintyöpaja + Aitta kasvomaalausta

Festivaali-info FESTIVAALIN AUKIOLOAJAT ● 33 € (pe tai la) ● 53 € (pe ja la) ● 23 € (la 12-18) ● 18 € (pe ja la)

Pääsyliput voi maksaa myös Tyky-Kuntoseteli+ -seteleillä tai Smartumin liikunta- ja kulttuuriseteleillä. Liikunta- ja näkövammaisten avustajat ilmaiseksi. Kansallispukuun tai feresiin pukeutuneilla on vapaa pääsy tapahtumaan, kun saapuu alueelle lauantaina 9.7.2016 klo 12-14 välillä.

TICKETS ADULTS One day festival ticket ● 33 € (Fri or Sat) Two days festival ticket ● 53 € (Fri and Sat) Half day ticket ● 23 € (Saturday 9th July 12–18 pm) CHILDREN Two days festival ticket ● 18 € (Fri and Sat) Tickets can be bought online: www.lipputoimisto.fi and from the festival gates. OPENING HOURS FRIDAY 8.7.2016 Gates open at 17.00 Performances 18.00–01.30 Gates closed 02.00 SATURDAY 9.7.2016 Gates open at 11.30 Performances 12.00–01.30 Gates closed at 02.00 ACCOMMODATION Kihaus Folk offers accommodation at the school building of Rääkkylä, near the festival area. The lodging will be in the classrooms which will be split by gender. The accommodation includes a shower at the gymnasium of the school. More information: +358 41 471 0338, majoitus@kihaus.fi. GETTING THERE Rääkkylä is a small municipality of about 2500 inhabitants. It is located in Eastern Finland, about 450 km north from Helsinki, near the Russian border. Easiest way to reach Rääkkylä is by car, following the road signs on highway 6. Nearest railway station is located at Kitee, 33 km from Rääkkylä. Nearest airport is in Joensuu, about 70 km from Rääkkylä. CONTACTS

PÄÄSYLIPUT AIKUISET Yhden päivän festivaalilippu Kahden päivän festivaalilippu Puolipäivälippu LAPSET 7-17 V Kahden päivän festivaalilippu Alle 7-vuotiaat veloituksetta.

At the heart of Kihaus Folk Festival is of course folk music, seasoned with a spicy mix of dance, blues and pop music, with some stories and tales thrown in for good measure. There are many unique performances to been seen at Kihaus Festival: traditional and modern folk music, folk dance and delightful children’s programme on saturday aftrernoon. Welcome to Rääkkylä with the whole family!

3€ S-Etukortti -alennus normaalihintaisista lipuista

LIPPUJEN ENNAKKOMYYNTI

PERJANTAI 8.7.2016 Kihaus-portit avautuvat Ohjelmaa Alue suljetaan

klo 17.00 klo 18.00–01.30 klo 02.00

LAUANTAI 9.7.2016 Kihaus-portit avautuvat Ohjelmaa Alue suljetaan

klo 11.30 klo 12.00–01.30 klo 02.00

Onnen Kauppa (Kihaus-puoti) Kinnulantie 2 lh 8 82300 Rääkkylä 041 471 0340 liput@kihaus.fi

www.kihaus.fi • 041 471 0338

For more information in English see the website at address: www.kihaus.fi. For even more information, brochures, tickets etc. please contact: Rääkkylä Folk ry, Kinnulantie 2 lh 7, FIN 82300 Rääkkylä + 358 50 307 0539 ● info@kihaus.fi