Kihausfolk 2014 tabloid by Kihaus Folk

RÄÄKKYLÄSSÄ 4.-5.7.2014

EVA-trio ja Tuure Avaavat perjantaina

ILMOITUSLIITE 28.6.2014

s.3

Timo Rautiainen Tsaijussa lauantaina

s.5

Satuja Soitosta

Lasten Kihauksessa

s.8

2 ILMOITUSLIITE

28.6.2014

Vauvasta vaariin, muksusta mummoon - tänäkin vuonna V

oimme ylpeänä esitellä Kihaus Folk 2014 -festivaalin ohjelman! Ohjelmatyöryhmä on jälleen tehnyt upeaa työtä ja löytänyt meille yli 60 mielenkiintoista konserttia, esitystä ja ohjelmanumeroa, joita 226 artistia saapuu esittämään.

Katsottavaa on varmasti kaikenikäisille. Mielestäni on tärkeätä, että festivaalimme koetaan koko perheen tapahtumaksi. On ilo tuottaa hyvää mieltä niin perheen pienemmille kuin sille yli 90-vuotiaalle ’palvelutalon mummolle’, joka halusi tulla Kihaukseen yhdelle siiderille ja kuuntelemaan musiikkia. Toivottavasti näemme heitä sankoin joukoin tänäkin kesänä – ja tulevaisuudessa ’Suomen Suurimmassa Mummolassa’. Kansanmusiikki on tärkeä osa tänä vuonna 140 vuotta täyttävää Rääkkylän kuntaa – Kihauksesta Rääkkylä monesti muistetaan. Yhteistyö niin kunnan kuin kaikkien muiden yhteistyökumppaneiden kanssa on toiminnallemme elintärkeää. Yhteistyön tulee aina olla molempia osapuolia hyödyttävä. Mielestäni olemme onnistuneet hyvin vastaamaan eri toimijoiden ja yhteistyökumppaneidemme tarpeisiin. Haluamme osaltamme toivottaa tervetulleeksi Rääkkylään myös Poh-

jois-Karjalan ystävät, jotka PohjoisKarjalan maakuntaliitto on kutsunut tapaamiseen Kihaus-perjantaina. Maakuntaliitton, Joensuun kaupungin, Itä-Suomen yliopiston ja sanomalehti Karjalaisen valinta Vuoden ulkopohjoiskarjalaiseksi julkistetaan ja sen symbolina toimiva puukello luovutetaan tällä kertaa siis meillä Kihauksessa. Mikään tapahtuma ei rakennu ilman pyyteettömiä talkoolaisia ja työntekijöitä. Haluan jo tässä vaiheessa kiittää paitsi yhteistyökumppaneitamme, myös toiminnanjohtaja Johanna Ahlholmia, joka on ollut yhdistykselle kuin lottovoitto, Rääkkylä Folkin hallitusta, kaikkia napakoita kesätyöntekijöitä sekä uusia ja jo pitkään mukana olleita talkoolaisia: OLETTE UPEITA, kiitos! Ja hyvä lukija, festivaali ei olisi mitään ilman yleisöä, joten tervetuloa nauttimaan hienoista esityksistä meiltä mualta ja mualimalta!

Jutta Anttonen

Yhdessä teemme hyvää.

Jokainen ostos PKO:n toimipaikasta on kotiinpäin, sillä voitot jäävät omaan maakuntaan. Tänäkin vuonna ohjaamme yli 0,6 milj. € nuorten työllistämiseen, lasten ja nuorten harrastustoimintaan sekä monien kulttuuritapahtumien kuten Kihaus Folkin tukemiseen. Kiitos, kun autat pitämään Pohjois-Karjalan elinvoimaisena - myös tulevaisuudessa!

Meiltä mualta ja mualimalta!

ILMOITUSLIITE 28.6.2014 JULKAISIJA: Rääkkylä Folk ry TOIMITUS: Johanna Ahlholm, Kaarina Kainulainen, Jutta Anttonen TAITTO: Johanna Ahlholm KANNEN VALOKUVAT: Kihaus Folk – Jussi Hellsten EVA-trio – Ilkka Hietala Timo Rautiainen – Tommi Anttonen Satuja Soitosta – Jani Kivelä

HALLITUS 2014 Jutta Anttonen, puheenjohtaja Tellervo Hirvonen Kaarina Kainulainen Jaana Nikkilä Heikki Nuutinen Sanna Pitkänen Leena Sallinen, sihteeri Tommi Sallinen, varapuheenjohtaja TOIMINNANJOHTAJA Johanna Ahlholm

28.6.2014

ILMOITUSLIITE 3

Plantecia ei lokeroida Hämmentävää musiikkia Bretagnesta Kihaus Folkiin

Odran Plantec, Gabriel N`Dombi ja Yannick Plantec. Uuna Kainulainen

anskasta, Bretagnesta tuleva, ensimmäistä kertaa Suomessa ja nimenomaan Kihaus Folkissa esiintyvä Plantec -yhtye hämmentää ja ihastuttaa. - Tätä musiikkia ei helpolla kategorisoida. Se on niin omanlaistaan, luonnehtivat Plantecin lumoon joutuneet. - Elektrofolkia, jossa on läsnä jazzin taituruus ja rockin asenne. Yhtye ammentaa vaikutteita monista eri musiikkityyleistä. Juuret ovat kuitenkin bretagnelaisessa perinnemusiikissa. Tuloksena on elektrofolkia, jossa on läsnä niin jazzin taituruus kuin rockin asennekin. Yhtye on ollut koossa jo yli kymmenen vuotta. Kaikki alkoi kahden veljeksen, Yannick ja Odran Plantecin musiikillisista kokeiluista. Veljekset olivat jo nuorena tienneet ha-

luavansa muusikoiksi. Matka itsensä elättäviksi ammattimuusikoiksi ei kuitenkaan ole ollut helppo. - Pitää tehdä kovasti töitä, painottaa Yannick. - Mutta toisaalta, mitä muuta tekisin. Rakastan tätä.

Elektrosyke villitsee Veljekset aloittivat säveltämisen ja keikkailun duona. Alkuaikojen äänimaisema syntyi kitaran ja bombardin voimin. Lyömäsoittimiakin he kokeilivat, mutta se ei toiminut. Pian Plantecin kokoonpano kasvoi kahdesta neljään soittajaan. Enimmillään mukana oli jopa seitsemän muusikkoa. Varsinaisen muodonmuutoksen yhtye koki, kun mukaan tuli elektrosoittaja Gabriel N`Dombi. Elektrovivahteet ja transmusiikki luovat nyt vahvan sykkeen ja tunnel-

man Plantecin äänimaisemaan. Tällä sykkeellä Plantec on tanssittanut ja villinnyt satoja ihmisiä. - Tanssiminen on parasta kohtaamista yleisön kanssa. On mahtavaa nähdä ihmisten tanssivan koko keikan ajan, hehkuttaa Yannick. - Musiikkimme on omistettu nimenomaan tanssille.

Orkesterista trioksi Vuodet ovat muokanneet Plantecin nykyiseen muotoonsa. Soittimina ovat olleet niin perinteiset huilut, harput kuin säkkipillikin. Lauluakin on kokeiltu. Seitsenhenkinen yhtye hajosi viidennen albumin jälkeen. Yhteistä harjoitusaikaa oli vaikea löytää. Nyt kokoonpanossa on kolme miestä, Plantecin veljekset ja syntetisaatto-

reita soittava Gabriel N`Dombi. - Onhan se vähän outoa soittaa usealle instrumentille sävellettyä musiikkia kolmen muusikon voimin, harmittelee Yannick. - Mutta toisaalta trio on täydellinen kokoonpano. Meillä on hyvä meininki. Sävellykset ovat edelleen veljesten työtä. - Joskus tulee sävellettyä enemmän elektromusiikkia, toisinaan taas kansanmusiikkia tai vaikka rockia. Mitään tarkkoja määreitä ei ole, kertoo Yannick luomistyöstä. Yhtyeeltä on ilmestynyt seitsemän studioalbumia ja kahdeksatta ollaan tekemässä.

Vinkki Trollfolkilta Plantec on suosittu kotiseudullaan Bretagnessa, mutta myös muualla

Euroopassa, missä se on esiintynyt niin maailmanmusiikin kuin elektromusiikinkin festivaaleilla. Tänä vuonna edessä on suuri Euroopan kiertue ja ensimmäinen Suomen keikka, Rääkkylän Kihaus Folkissa. Kihaukseen Plantec on päätynyt hauskan sattuman kautta. Viime syksynä yhtye esiintyi Bulgariassa Ilman rajoja -festivaaleilla, missä se kohtasi joensuulaisen Trollfolk -yhtyeen. Trollfolkin Mammu Koskelo antoi ohjelmatoimikunnalle syksyllä vinkin ”tämmösestä Bretagne-triosta, joka oli aika mainio”. Nyt tuo mainio bändi esiintyy sitten Rääkkylässä. - Olemme Suomessa neljä päivää ja odotamme ainakin pääsevämme suomalaiseen saunaan, iloitsee Yannick Plantec. ● Plantec – Bretagnen ääni Tsaijuteltta la 5.7. klo 19.30

Kilpeläinen ja Wiskari kotimaisia kärkinimiä

uure Kilpeläinen, Arttu Wiskari ja Essi Wuorela tähdittävät Kihaus Folkin Konserttiravintolaa tänä kesänä. Kaihon Karavaaninsa kanssa esiintyvää Kilpeläistä on toivottu festivaalille jo useana vuonna. Tuure on kasvattanut suosiotaan tasaisesti ja noussut Suomen musiikkitaivaan kestotähdeksi. Yhtyeen ensimmäinen albumi Valon pisaroita (2010) myi kultaa, seuraavat levyt Erämaa (2011) ja Afrikan Tähti (2012) platinaa. Afrikan Tähti palkittiin myös vuoden iskelmäalbumin Emma-pystillä. Arttu Wiskari on laulanut itsensä suomalaisten sydämiin pureutumalla koskettavasti ihmiselon iloihin ja suruihin. Hänen läpimurtosinglensä oli kesällä 2010 julkaistu Mökkitie,

minkä jälkeen radiossa ovat soineet ahkerasti mm. kappaleet Tuntematon potilas, Sorateiden sankari ja Ikuisesti kahdestaan. Essi Wuorelan tuore kokoonpano EVA -trio tarttuu rohkeasti suomalaisiin kansanklassikoihin ja tuo kappaleisiin ikiomalla sovitustyylillään uutta ilmavuutta ja swengiä. Kokoonpano sai esikoisalbumillaan ehdokkuuden vuoden etnoalbumiksikin Emma-gaalassa 2013. ● EVA-trio – Herrojen kanssa pellon laidalla, Konserttiravintola pe 4.7. klo 19.30 ● Tuure Kilpeläinen ja Kaihon Karavaani – Valon pisaroita, Konserttiravintola pe 4.7. klo 21.30 ● Arttu Wiskari – Ikuisesti kahdestaan, Konserttiravintola la 5.7. klo 21.30

Arttu Wiskari

Tuure Kilpeläinen

4 ILMOITUSLIITE

28.6.2014

Kihaus Folkia rakennetaan yhteistyöllä

Oma koti Rääkkylään! TUTUSTU ASUNTO- JA TONTTITARJONTAAN

www.raakkyla.fi

Kehityssihteeri Raita Joutsensaari, 040 105 3010

Soutele saaristoon!

POHJOISEN SAIMAAN SAARISTO

Oravisalo | Varpasalo

www.pohjoisensaimaansaaristo.fi

Maaseuturahasto

alvi tuntuu ja näyttää Rääkkylässä hiljaiselta, mutta Kihaus-toimistossa on silloinkin vilskettä. Talven mittaan hoidetaan melkoinen määrä palavereja, sähköpostiviestejä ja puheluja. Kihaus Folkin rakentaminen on koko vuoden mittainen urakka. - Äänentoisto, jätehuolto, sähkö, tilat, kuljetukset, siivoustarvikkeet, myytävät tuotteet, painotuotteet, tiedottaminen, kaikkiin tarvitaan yhteistyökumppaneita, toiminnanjohtaja Johanna Ahlholm listaa. - Rääkkylä Folkin hallitus on ottanut selkeän kannan siihen, että Kihauksen tarvitsemat palvelut ostetaan oman maakunnan alueelta aina kun mahdollista. Paikallisuus otetaan huomioon myös esiintyjävalinnoissa. Vähintään kolmannes esiintyjäbudjetista käytetään pohjoiskarjalaisten muusikoiden palkkioihin.

Etua molemmin puolin - On hienoa että tapahtumaa arvostetaan ja pitkäaikaiset tukijamme ovat pysyneet rinnallamme vaikeinakin vuosina, puheenjohtaja Jutta Anttonen kiittää. Rääkkylän kunta ja Rääkkylän Osuuspankki ovat olleet Kihauksen tukijoita alusta saakka, samoin kuin maakunnallisista yrityksistä PKO ja PKS. Meira ja Attendo ovat olleet mukana nyt muutaman vuoden Mukava yllätys koettiin keväällä,

kun 50 vuotta täyttävä Lions Club Rääkkylä lahjoitti Kihaukselle rahat omaan peräkärriin. Sekin hankittiin maakunnassa valmistettuna. - Kihaus Folk on vastavuoroisesti voinut tarjota unohtumattomia kokemuksia yhteistyökumppaniemme asiakkaille ja partnereille, Jutta Anttonen uskoo.

Avustukset pienistä puroista Kulttuuritapahtumia ei Suomessa juuri järjestetä ilman ulkopuolista tukea. Tämä tarkoittaa tukihakemuksien kirjoittamista, toiminnan tärkeyden perustelua, tulevaisuuden visioimista. Rahahanat aukeavat pieninä puroina jos niinkään. Toiminnan on joka tapauksessa mentävä eteenpäin. Tänä vuonna Kihaus Folkin järjestämiseen saatiin avustusta Opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiöltä. Musiikin edistämissäätiö tulee lisäksi apuun, jos tapahtuma jää tappiolliseksi. - Apurahoja on kohdennettu erityisesti nuorten palkkaamiseen, Johanna Ahlholm kertoo. - Hienoa että voimme tänä vuonna tarjota kesätyötä niinkin monelle nuorelle. Suurin yksittäinen menoerä Kihaus Folkin järjestämisessä on esiintyjien palkkiot, suurin tulonlähde pääsylipputulot. Ja niinhän sen kuuluu ollakin. - Teemme tämän teille, hyvä yleisö. Tervetuloa nauttimaan!

Kaaottisen toimiston työmyyrät

KUVA: Vilko Ahlholm

Lukiolaiset Salla Kuittinen, Mirja Tevio ja Onerva Ahlholm ovat toista kesää töissä Kihaus Folkin järjestelytehtävissä. Salla Kuittinen

OP P o h jo l as y n ty ir e i l u ts a tav u o ttas i tte na s i a k k a i d e no m i s ta m a k s i–jas e l l a i s e n as e m y ö ss äi l y y .A s i a k a s o m i s ta ju u so nn y tv äh i n tään k i ny h tä m e r k i ty k s e l l i s tä k u i ns i l l o i n a i k o i n a a n .T än ään l äh e s jo k a k o l m a ss u o m a l a i n e n o n o m i s ta ja m m e .k Y h d e s s äs to i m i e n OP P o h jo l a s y n ty i r e i l u ts a ta v u o tta s i tte n a s i a k k a i d e n o m i s ta m a s i – ja e l l a i s e n as e e d i s täm m e s u o m a l a i s te n ta l o u d e l l i s ta m n e s ty s tä,h y v i n v o i n ti a ja tu r v a l l i s u tta . Rääkkylän Osuuspankki syntyi aikoinaan asiakkaiden omistamaksi m y ö ss äi l y y . A s i a k a s o m i s ta ju u s o n n y te v äh i n tään k i n y h tä m e r k i ty k s e l l i s täu k u i ns i l l o i n– ja sellaisena se myös säilyy. K a i k k i a s i a k a s o m i s ta ja n e d u tk n äe tl o s o i tte e s s a o p . ﬁe a i k o i n a a n . T än ään l äh e s jo a k o m a s s u o m a l a i n n o n o m i s ta ja m m e . Y h d e s s ä to i m i e n Asiakasomistajuus on nyt vähintäänkin yhtä merkityksellistä kuin silloin aikoinaan. Yhdessä toimien e d i s täm m es u o m a l a i s te nta l o u d e l l i s tam e n e s ty s tä,h y v i n v o i n ti ajatu r v a l l i s u u tta . edistämme asiakasomistajiemme taloudellista menestystä, hyvinvointia ja turvallisuutta. K a i k k ia s i a k a s o m i s ta ja ne d u tn äe to s o i tte e s s ao p . ﬁ

Y h d e s s äh y v ä tu l e e . näet osoitteessa op.fi Kaikki asiakasomistajan edut Y h d e s s äh y v ä tu l e e .

ihaus-toimistoon saapuessa törmää ensitöikseen paperi-, kangas- ja kirjekuoriröykkiöihin. Se tuo pientä kaaoksen tuntua häämöttävän festivaalin alla. Takahuoneessa tuoksuu kahvi ja tytöt kokoontuvat pohtimaan pöydän ääreen mitä tänään tehtäisiin. - Työ on kyllä tosi monipuolista: ollaan painettu kankaita, siivottu ja keitetty hilloa, kertoo Onerva Ahlholm. Pääasiassa tytöt huolehtivat majoitustilojen järjestelyistä eli siivoavat majoitustiloiksi saatuja asuntoja, kantavat patjoja ja pöytiä, sekä petaavat sänkyjä. Mukana on myös mukavampia hommia kuten festaripassien tekoa, ompelua ja markkinointia. - Parasta on kyllä sosiaalisuus, että näkee kesällä vähän muitakin ja se, ettei aamulla yhtään tiedä mitä

pääsee tänään tekemään, sanoo Taina-Maria Kamppuri. Tytöt ovat tunteneet toisensa jo alakoulusta asti ja muutto lukion perässä muille paikkakunnille on vähentänyt yhteyden pitoa. Yhteisessä kesätyössä on mukava nähdä pitkästä aikaa. Kihaus Folk on palkannut tänä vuonna seitsemän nuorta, joista useat ovat töissä jo toista vuotta peräkkäin. Palkkaamiseen on saatu avustusta Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiöltä ja Rääkkylän Osuuspankilta. - Pakkohan tästä hommasta tai tunnelmasta on tykätä kerran täällä useampaa vuotta peräkkäin jo ollaan, naurahtaa Miia Kostamo. Kesätyöt huipentuvat festariviikonloppuun. - Kihauksessa kyllä ihan parasta on nähdä oma kädenjälkensä ja huomata, että Rääkkylässäkin on elämää, tuumaa Mirja Tevio

28.6.2014

ILMOITUSLIITE 5

Mies vailla ennakkoluuloja

KUVA: Terhi Ylimäinen

Timo Rautiainen kasvoi hevimiehestä herkäksi pelimanniksi Uuna Kainulainen

’K

un ei rahat riitä’, lauloi Irwin Goodman 70-luvulla. Laulun sanoma ja ajan massatyöttömyys jäivät elävästi radiota kuunnelleen pienen pojan mieleen. Niin elävästi, että hänkin halusi isona joko iskelmälaulajaksi tai työttömyyskortistoon. Laulaja pojasta tulikin, kortistoon ei hevimiehestä herkäksi pelimanniksi heittäytynyt kasvatustieteen maisteri, erityisopettaja Timo Rautiainen kuitenkaan ole joutanut. Rääkkylään, Kihaukseen hän tulee lauantaina. Laulamaan poika alkoi pakon sanelemana, teini-iän bändissä - kun kukaan muu ei rohjennut. Nyt Timo Rautiainen on jo viisikymppinen ja juhlii tänä vuonna 40-vuotista taiteilijauraansa. Ainakin, jos uran katsotaan alkaneen lapsuuden musiikkiharrastuksista. Leipätyönään mies on toiminut erityisluokanopettajana, kunnes vuonna 2001 heittäytyi kokopäiväiseksi muusikoksi.

Niskalaukauksesta Neljänteen Sektoriin Muusikkona ja näyttelijänäkin tunnettu Timo Rautiainen on ollut monessa mukana. Ehkä parhaiten hänet muistetaan Trio Niskalaukaus -yhtyeen keulahahmona. Yhtyeen hajottua Rautiainen lähti soolouralle. Vuosien 2006 - 2010 välissä ilmestyi kolme sooloalbumia. Pari vuotta sitten mies perusti uuden Timo Rautiainen & Neljäs Sektori -yhtyeen, jolta on ilmestynyt yksi studioalbumi. Rautiaisen hevimiehen osaaminen ja kiinnostus eivät kuitenkaan rajoitu suomalaisten kansallismusiikkiin, raskaaseen rockiin, vaan uteliaisuus kantaa muihinkin musiikkityyleihin. Viimeisin aluevaltaus on kansanmusiikki.

Konsta Jylhästä ja kopterista se alkoi Timo Rautiaisen ensimmäinen kosketus kansanmusiikkiin tapahtui jo lapsena, kun isä vei pojan katsomaan Konsta Jylhää ja Kaustisen Purppuripelimanneja Haukivuoren oppikoulun juhlasaliin. Konsta Jylhä oli silloin kova nimi. - Hänet lennätettiin helikopterilla Ruisrokkiinkin, Rautiainen muistaa. Lapsena tuleva muusikko kuunteli myös brittifolkia. Varsinainen kiinnostus kansanmusiikkiin ja nimenomaan suomalaiseen kansanmusiikkiin heräsi vasta vuosikymmenten päästä. - Tämän vuosituhannen alussa ostin ensimmäisen mandoliinini, jota sen kummemmin osaamatta soittaa käytin säveltämisessä, kertoo mies. Ehkei kiinnostus suomalaiseen kansanmusiikkiin lopulta olekaan ko-

vin yllättävä. Rautiaisen soolotuotannossa on ollut läsnä paatos ja maanläheisyys, joka on lähellä suomalaista luonnetta ja sielunmaisemaa. Sävellyksissä on kuultavissa vahva kansanmusiikin poljento samoin kuin kansanlaulu- ja virsimäisiä piirteitä.

Kansanmuusikoksi Folklandia-laivalta Syksyllä 2011 Rautiainen sai idean lähteä Folklandia-risteilylle. Mutta koska liput risteilylle olivat jo loppuneet, oli keksittävä jotain muuta, perustettava folk-yhtye. Näin syntyi Timo Rautiainen Folk Band. Tähän mennessä kansanmusiikkiinnostuksesta on poikinut jo useita keikkoja. Viime kesänä yhtye villitsi kuulijansa mm. Kaustisen kansanmusiikkifestivaalilla, tänä vuonna on vuorossa Rääkkylän Kihaus Folk. - Esiintyminen Kaustisilla oli mieleenpainuva kokemus. Tunnelma oli jotain aivan muuta kuin rockfestareilla, kehuu mies. Folk Band tarkoittaa sitä, että Timo Rautiaisen tuotannosta on poimittu kappaleita, jotka on sovitettu uudelleen kansanmusiikkiformaattiin. Mukana on myös Niskalaukauksen biisejä, sekä muutamia perinnekappaleita. Soitinnuksessa käytetään akustisia soittimia, mm. buzukia, mandolaa, mandoliinia ja viulua. Folk-yhtyeessä soittavat Rautiaisen lisäksi viulisti Esko Järvelä, kitaristi Peter Engberg ja lyömäsoittaja Jussi Nikula.

Opettaja istahti koulunpenkille Folklandia-risteilyn jälkeen Timo Rautiaisen kiinnostus kansanmusiikkiin kasvoi niin suureksi, että hän päätti hakeutua takaisin koulunpenkille, Ala-Könnin kansanmusiikkilinjalle Kaustisille. Koulun myötä hänelle aukesi kokonaan uusi maailma. - Ennen ajattelin, että eihän pirukaan kuuntele samalta kuulostavaa pelimannimusiikkia puolta tuntia pidempään, nauraa mies. - Vuoden aikana opin kuitenkin kuuntelemaan musiikkia eri tavalla, löytämään vivahteita ja eroja. Tutuiksi tulivat myös pelimannimusiikin historia ja ihmiset musiikin takana. Kouluvuoden aikana Rautiainen rakensi oman jouhikon. Sukellus kansanmusiikkiin oli intensiivinen ja antoisa, yksi musiikillisen uran merkittävimmistä vuosista. - Itkun kanssa pois läksin, paljastaa Rautiainen tuntojaan koulun päättymisestä.

Akustista musiikkia Mutta miten käy raskaasta musiikista tunnetun miehen maineelle, kun hän jättää rock-elkeet kotiin ja lähtee keikalle pelkkä mandoliini mu-

kanaan? Ei aina hyvin. Vuoden 2010 Iskelmä Finlandia -ehdokkuudesta Rautiainen on saanut paljon negatiivista palautetta. Miehisen raskaan rockin imagon mukaista ei välttämättä ole sekään, että Rautiainen kävi aikanaan 16 kuukautta kestävän siviilipalveluksen. - Sanoin jo nuorena, että armeijaan en mene, vaikka pyydettäisiin, kertoo oman tiensä kulkija valinnoistaan. Rautiainen ei kuitenkaan pelkää rock-uskottavuutensa menetystä. - Kansanmusiikki on joillekin kuin kirosana. Niinpä itse puhun mieluummin akustisesta musiikista, tarkentaa Timo Rautiainen. Vanhoilta Trio Niskalaukauksen aikaisilta faneilta hän on saanut kuulla soittavansa mandoliinihumppaa. - Aika hellyttävää tuohtumista, tuumii muusikko. - Itse nautiskelen joka päivä tekemisen erilaisuudesta. Olen kuitenkin saanut kaiken, mitä näillä korteilla voi saada, jatkaa hän kiitollisena. Muusikkona Rautiainen kokee olevansa omimmillaan esiintyessään. Biisin teko lähtee säveltämisestä ja sanat syntyvät vasta viimeisenä, pakon edessä. Lyriikoissa voi kuulla vaikutteita hänen ajastaan erityisluokanopettajana. Usein aihiot sanoituksiin pohjaavat todellisiin kokemuksiin ja tarinoihin.

Diggarista muusikoksi Timo Rautiaisen omat juuret ovat syvällä Savossa, Sulkavalla ja Haukivuorella. - Pitää tietää, mistä on tullut, että tietää minne on menossa, pohtii mies suhdettaan kotiseutuun. Nykyään Keski-Suomessa asuvan Rautiaisen perheeseen kuuluu vaimo ja kolme lasta, joista kaksi vanhinta elää jo omillaan. Muutama kuukausi sitten Rautiaisesta tuli isoisä. Joskus perheen, keikkailun ja opiskelun yhdistäminen on ollut vaikeaa. - Viikot menivät Kaustisilla, osa viikonlopuista keikoilla ja hetken lepotauot olivat kotona, kertoo hän. Intensiivisen opiskeluvuoden aikana vaimolla oli lupa painaa punaista hälytysnappia. - Onneksi ei tarvinnut, paljastaa mies, joka vapaa-aikanaan rentoutuu, kuinkas muuten, musiikin parissa. Suosikkeja kansanmusiikin saralta ovat mm. Frigg, Väsen, Garmarna, Hedningarna, Baltic Crossing ja Värttinä. - Koen olevani enemmän musadiggari kuin muusikko, tuumii hän ja tunnustautuu myös innokkaaksi karaokelaulajaksi. Omat laitteet löytyvät kotoa. Rautiainen on musiikin suhteen kaikkiruokainen, lähes kaikki tyylit menevät, joskaan räppiä ja kevyttä poppia hän ei koe omakseen. - Vanhoja tangoja olisi kiva päästä

laulamaan ja esittämään, haaveilee mies. Joko ensi vuonna olisi Tangomarkkinoiden vuoro? Tänä kesänä ohjelmassa on keikkailua ja levyntekoa. Neljäs Sektori -yhtyeen studioalbumi ilmestyy elokuussa ja akustinen Fo l k- l e v y k i n on työn alla. ● Timo Rautiainen Folk Band – Hevimpää folkia, Tsaijuteltta la 5.7. klo 22.45

6 ILMOITUSLIITE

28.6.2014

Meiltä mualta mualimalle Sari Kaasinen

Kalevalaisten naisten puheenjohtaja Kaarina Kainulainen

itä olisi Kihaus Folk ilman Sari Kaasista? Tai Sari ilman Kihausta? Kihausta ei olisi. Sari kyllä soittaisi, laulaisi, säveltäisi ja opettaisi. Mutta olisiko hänestä tullut juuri Se Sari? Kihaus ja kansanmusiikki kuuluvat yhteen, tänä kesänä p i t kästä

Sari Kaasinen ja Kalevala Korun Myllynkivet.

aikaa konkreettisesti. Sari esiintyy juurillaan lauantai-iltapäivän Riäkkylästä-konsertissa. - Nuorena saa paljon aikaiseksi, kun uskaltaa ja on oma palo, puntaroi Sari Kaasinen Kihausta ja kannustaa nuoria rohkeuteen, oman unelman, oman jutun toteuttamiseen. Tämän päivän Kihauksen tekijöitä hän arvostaa ja hän, jos kuka, tietää tehtävän työn määrän. - Hienoa, että Kihaus jatkuu. Ihmiset vaihtuvat, työ jatkuu.

Opettamista, säveltämistä

Sari Kaasinen ei esittelyjä kaipaa. Hän on syntynyt ja kasvanut tänä vuonna 140 vuottaan juhlivassa Rääkkylässä, synnyttänyt Värttinän ja kolme tyttöä. Värttinä ja esikoinen ovat jo omillaan. Sari asuu ja vaikuttaa Etelä-Karjalassa, missä häntä työllistää liki tuhannen lapsen Metku-kuoro. - Ja nuorten kansanmusiikkiyhtye Roihu, missä yritän tehdä itseni tarpeettomaksi, jatkaa Sari. - Niin ja onhan meillä vielä Sakonat-festivaali. Pelkkää opettamista ei musiikin tohtorin työ toki ole. Aikaa jää niin luomiselle, säveltämiselle ja sanoittamiselle kuin omalle esiintymisellekin. Kesän kynnyksellä ilmestyi uusi sooKUVA: Kaarina Kainulainen

lolevy Aika riemulle ruveta. Syksyn Sari on varannut säveltämiseen.

Kalevala Koru ja kansallispuku Muutama vuosi sitten Sari kutsuttiin Kalevalaisten Naisten Liiton puheenjohtajaksi. - Säilyttämään, elvyttämään ja uudistamaan kansanperinnettä, kertoo hän kulttuurijärjestöltä saamastaan haasteesta. Sari aloitti tuulettamalla kansallispukuja siihen nimettynä päivänä, elokuun viidentenä. Linjaa jatkaa Kihaus Folk, joka tuulettaa pukuja Kihaus-lauantaina. - Kaikki kansallispukuun tai feresiin pukeutuneet pääsevät iltapäivän aikana ilmaiseksi Kihausalueelle, muistuttaa Kihaus Folkin puheenjohtaja Jutta Anttonen, joka on Etelä-Karjalasta Rääkkylään tulleena ikään kuin vaihtanut paikkaa Sarin kanssa. Ensi vuonna 8o vuotta täyttävän liiton puheenjohtajana Sari pitää soivia luentoja, puhuu ja musisoi perinteen voimasta. Sarista liiton omistama Kalevala Koru on saanut puolestapuhujan. - Kalevala Koru ja kansallispuku kuuluvan yhteen, painottaa hän. Sarin oma lempikoru on Halikon kääty. Suosikkeja ovat myös Myllynkivet ja Carmen -kaulakoru. ● Sari Kaasinen – Soolo Konserttiravintola la 5.7. klo 15.00

Yksinäisen vuoren

Riku-Pekka Kellokoski Kaarina Kainulainen

’O

n mukavaa päästä taas tekemään juttuja enemmän toisten kanssa’, iloitsee syksyllä Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmässä opiskelut aloittava Riku-Pekka Kellokoski, joka on viime vuoden keskittynyt sooloprojekteihinsa debyyttiabumin julkaisun myötä. Talo on jo tuttu, viime talven nuorimies oli siellä joka paikan höylänä, siviilipalveluksessa kansanmusiikin aineryhmässä. - Olen tehnyt arkistointia ja tapahtumatuotantoa, kertoo hän iloisena siitä, että pääsee jatkamaan opintoja ja työskentelemään ammattilaisten kanssa. Riku-Pekan ura musiikin parissa alkoi Rääkkylään muutosta. Tie Keski-Karjalan musiikkiopistosta johti Savonlinnan taidelukioon ja Joensuun konservatorioon, joista hän valmistui samaan aikaan. Muusikon ura hahmottui pikku hiljaa, kansanmuusikon, kun RikuPekka alkoi ilmaista itseään.

- Hankala sanoa olisinko tässä, jos en olisi ollut Rääkkylässä. Sitä ei voi tietää, miettii hän ja uskoo, että ainakin jonkin sortin muusikko hänestä olisi joka tapauksessa tullut. Kihaus on johdatellut Riku-Pekkaa kansanmusiikin pariin. Esimerkkinä on ollut myös samalle alalle antautunut isosisko Reetta-Mari Kellokoski. - Halusin tehdä samanlaisia juttuja pienempänä perässä. Tämä on yhteinen intohimomme.

KUVA: Emilia Huttunen

Intensiivistä ja syvällistä Riku-Pekka konsertoi Kihaus Folkissa lauantaina. - Omia sävellyksiä laidasta laitaan, kertoo hän ohjelmistostaan. - Intensiivisiä ja syvällisiä, epäortodoksisia soittotekniikoita ja kokeellista äänenmuokkausta, paljastaa hän. Soittimena on Koistisen konserttikantele yhdistettynä live-elektroniikkaan. Konsertin äänisuunnittelijana on Mikko Kolehmainen. ● Riku-Pekka Kellokoski – Ajanvääntäjä, Auditorio la 5.7. klo 17.00

Riku-Pekka Kellokoski debyyttilevynsä Yksinäinen Vuori julkaisukonsertissa Helsingin Musiikkitalolla.

28.6.2014

ILMOITUSLIITE 7

Satu Niiranen Harmonikkataituri

KUVA: Kaarina Kainulainen

KARJALAISEN KULTTUURIN EDISTÄMISSÄÄTIÖ www.kkes.fi

Hoven Droven (SE)

2014

KESÄN ONNELLISIMMAT PÄIVÄT 7.7.-13.7. Satu Niiranen teki ja tekee kannelta tunnetuksi Ranskassa. Kihauksessa hänen käsissään soi harmonikka. Ohjelmisto koostuu omista sävellyksistä ja sovituksista. Kaarina Kainulainen

anskassa uraa luonut ja kanteleensoittoa opettanut rääkkyläläissyntyinen Satu Niiranen on palannut koti-Suomeen. Työ Ranskassa oli tehty, musiikinopetusta mullistettu. Ovi useita vuosia olleeseen kotimaahan jäi kuitenkin raolleen. Heti lauantaisen Kihaus-keikan jälkeen Satu matkustaa Ranskaan kuukaudeksi konsertoimaan. - Neljässä eri kokoonpanossa, kertoo nykyisin Etelä-Suomessa asuva tyttö. Jo syyskuussa hän suuntaa Etelä-Ranskaan festivaaleille, missä hänen kanteleprojektinsa keskittyy Suomeen. Pääsoittimenaan Satu Niirasella on harmonikka, jota kuullaan myös Kihauksen konsertissa. Hänen käsissään helisee myös kannel. Musiikin maisteriksi hän valmistui SibeliusAkatemiasta, esittävän säveltaiteen osastolta. Normandiassa asuessaan Satu perusti ranskalaisten muusikoiden kanssa Sampo Trion, missä ovat harmonikan lisäksi kontrabasso, vibrafoni ja lyömäsoittimet. Trio on konsertoinut lukuisilla kansanmusiikki- ja jazzfestivaaleilla Ranskassa. Pari vuotta sitten trio oli myös

Suomessa. Lisäksi Satu ja ranskalainen mezzosopraano Marie-Paule Bonnemason muodostavat duon O’perakordion! Duo vie oopperaa sinne, missä sitä harvemmin kuullaan ja tuulettaa sitä konserttisalien ohella mm. kouluissa ja katufestivaaleilla. Ranska oli aina kiehtonut tytön mieltä. Hän ehti jo pahoitella sitä, että Joensuussa samanaikaisesti sekä lukiossa että konservatoriossa opiskellessaan jätti ranskankielen pois opinnoistaan. Vuodet vieraassa maassa ovat onneksi korjanneet asian, pelkällä englannilla ei Ranskassa pärjää.

Musiikkikasvatus Suomessa huippua Varsinaiseksi haasteeksi Ranskassa nousi kuitenkin opetus. Satu keräsi Suomesta kymmenkunta kannelta, teki sitten soitinta ja itseään tutuksi suurlähetystön kautta Pariisin Suomi -koulussa ja Lés Borealis -festivaaleilla Caenissa. - Oli puhuttava vakuuttavasti, epäröimättä kehuttava itseään ja suomalaista musiikkikasvatusta, kertoo Satu Niiranen markkinoinnistaan. Työ tuotti tulosta. Ranskan vuosiensa aikana Satu ehti innostaa

satoja lapsia suomalaiseen kansallissoittimeen. - Mistä näitä saa, olivat jotkut aikuisetkin innostuneet. Monet kiinnostuivat viisikielisestä kanteleesta. Ranskan erilainen opetusjärjestelmä asettaa omat haasteensa kahden kulttuurin kohdatessa. Erilaista, lapsilähtöisempää opetustapaa ei aina alussa katsottu hyvällä, mutta tulokset puhuivat puolestaan. - Suomalainen musiikkikasvatus on huippuluokkaa ja sillä on vielä paljon annettavaa Ranskassa, muistuttaa Satu Niiranen. - Pienten lasten opetus esimerkiksi muskareissa ei ole niin tavoitteellista kuin Suomessa. Vielä jokin aika sitten ensimmäinen musiikkiopistovuosi oli ainoastaan teoria- ja solfatunteja, itse soittimeen koskettiin vasta toisena opiskeluvuonna. Hankalimmat kulttuurierot Satu koki paperitöissä, jotka sananmukaisesti ovat paperitöitä, paperikirjeitä ja leimoja toinen toisensa jälkeen. Kiitosta Ranskasta saa vastikkeellinen taiteilijapalkka. Sen saadakseen muusikon on pidettävä määrätyssä ajassa määrätty määrä konsertteja. Varsinaisia apurahoja Ranskassa on vähemmän kuin Suomessa ● Satu Niiranen – Voyage Perinnetupa la 5.7. klo 20.30

Esiintyjiä yli kymmenestä maasta! mm. Curly Strings (EE), Ian Carr & Simon Thoumire (UK), Trio Dhoore (BE), Rhade (VN), The Bocskai Folkdance Ensemble (HU), Etran Finatawa (NE), Melech Mechaya (PT), Dornfeld, Hakala & Varis (US/FI), Everest Nepal Cultural Group (NP), Svjata Vatra (UA/EE)...

KAUSTINEN

.net

LIPUT 20-35 € / pvä www.lipputoimisto.fi

folk music festival

8 ILMOITUSLIITE

28.6.2014

Lasten kanssa Kihaukseen Johanna Ahlholm

oilla Kesäviik – tai maanan i perjanta ti! edullises

L KESÄLLÄ MÖKILLE RÄÄKKYLÄÄN !

heinä-elokuu 600€ / 4 yötä syys-lokakuu 500€ / 4 yötä

www.op-tupa.fi

Kysy lisää ja varaa: 010 257 2401 tai raakkylan@op.fi

auantai on Kihaus Folkin perhepäivä. Ohjelmassa on konsertteja, esityksiä ja tekemistä kaiken ikäisille. Pikku Kakkosesta tuttu Satuja Soitosta nähdään Tsaijuteltan iloisissa tarinakonserteissa, joissa matkataan Soiton kylään. Siellä asiat hoidetaan soittamalla: musiikki tuo iloa, lohtua ja rohkaisua. Pulmat saadaan ratkotuksi soittamalla kun yleisökin pyydetään avuksi. Satuja Soitosta -konsertin muusikot Vilma Timonen, Lassi Logrén ja Topi Korhonen saavat vanhat suomalaiset soittimet kertomaan uutta tarinaansa. Riina Tikkanen herättäää ilmanhenki Vihurin eloon jännittävällä teatterinaamiollaan. Sirkustaiteilija Miika Nuutinen esittelee taitojaan tasapainoilussa ja jongleerauksessa. Perinnepihan työpajoissa sirkuksen taikaa pääsee itse kokeilemaan. Lasten tekemiset keskittyvät Perinnepihan viihtyisään ympäristöön, aivan lettukojun äärelle. Motoran lapsiryhmien kansantanssituokioita

nähdään pihalla pitkin päivää. Ohjelmassa on myös kasvomaalausta ja perinneaskartelua. Anttu Koistinen tuo Kihaukseen Angry Birds -kanteloita. Änkkärihahmoin koristeltuja soittimia pääsee kokeilemaan aittojen kantelotuokioissa. Saapa siellä säveltää oman laulunkin. Rääkkyläläinen Koistinen Kantele on saanut paljon huomiota uudesta aluevaltauksesta. Rovio-yhteistyön ansiosta yritys palkittiin mm. vuoden kanteleteko -palkinnolla. Lapset voivat hyvin olla mukana Kihauksessa vaikka yöhön saakka, sillä kaikki konsertit ovat ikärajattomia. Alueelle on järjestetty lastenhoitotila pienimpiä varten.

Tikkuristin ja polkan askelet haltuun Pohjoiskarjalaiset tanssijat ovat vuosien varrella menestyneet loistavasti tikkuristin suomenmestaruuskisoissa. Täman hetken hallitseva suomenmestari on Motoran Anni Kuittinen. Tanssihan on askeliltaan yksinkertainen ja helppo oppia, nopeus kehittyy sitten harjoittelemalla. Pelimannin penkin tikkuristipajaan kannattaa pienien ja isojen tulla tuo taito oppimaan, opettajana on

KUVA: Jussi Hellsten

Motoran lapset tanssivat Perinnepihan tanssituokioissa.

itse suomenmestari. Tänä vuonna juhlitaan polkan vuotta. Sen kunniaksi Anni opettaa myös polkan askeleita polkkapajassa lauantai-illan katveessa. Yön tunteina hypätään vielä yöpolkatkin. Jos mieli tekee soittamaan, kannattaa kulku suunnata yötulille. Perjantaina yötulien irkku-jameissa tahtia polkee Paja-band, lauantaina lava on kaikille vapaa. KUVA: Johanna Ahlholm

Se rennompi ja rockimpi lähiruokaravintola Kiteen keskustassa! Savo-karjalainen lähiruokalounas - Baari & Kahvila - Kokous- ja juhlapalvelut Catering - Klubi-iltoja - Valokuvanäyttely 1950- ja -60-luvun Kiteestä ”Hard Rock Café Nightwish””

Reino on nyt myös Kihauksessa!

RAVINTOLA PIKKU-REINO

Nykykarjalainen pitopöytä rennolla festariotteella! Mummolan makuja! puh. 0400 199 362, s-posti: info@restaurantreino.f i osoite: Kiteentie 6 (Kauppakeskus Kupiainen)

Meiltä Uula-perinnemaalit

Änkkäri-kanteloita näppäiltiin tammikuussa Matkamessuilla, nyt kantelotuokioissa Lasten Kihauksessa.

Leikkimuseo

Kotista Salokylä, Rääkkylä 050-357 3344

Sähköurakoitsijasi paikkakunnalla

Kiteen Sähköpalvelu 050 542 2297

kiteensahkopalvelu@suomi24.fi

Joensuu: Kuurnankatu 2, p. (013) 510 5600 Palvelemme: ma–pe 8–18, la 9–15

Rasisalontie 522, 82335 Rasivaara

28.6.2014

ILMOITUSLIITE 9

Viikko vilkasta Kihaukseen KUVA: Jussi Hellsten

Kihaus Folk -viikko Sunnuntai 29.6.2014 Kihaus Folk -viikon avaus: Klo 7.45 lähtee kirkkovenesoutu Kivisalmesta. Vanhan ajan jumalanpalvelus klo 10 Rääkkylän kirkossa. Maanantai 30.6.2014 Kihaus Folk -pelimannileiri alkaa. Tiistai 1.7.2014 Klo 12.00 Savusaunan kunnostustalkoot Paksuniemen museoalueella. Klo 18.30 Vapaa-ajan asukkaiden kesätapaaminen Paksuniemessä. Mukana Kihaus Folk Pelimannit. Klo 19–20 Afrikkalaisen tanssin tunti Koivuniemessä Klo 19.30 Kulttuuri- ja ympäristökävely Paksuniemen ympäristöön.

Retkimelojat lähtötunnelmissa 15 kilometrin urakkaansa. Katri Vuorjoki

ihaus Folk -viikko alkaa sunnuntaina 29.6. Kivisalmipuistossa kirkkoveneen kastajaisilla, juhlasoudulla ja Rääkkylän kunnan 140-vuotisjuhlan Wanhan ajan jumalanpalveluksella ja päättyy seuraavan sunnuntain jumalanpalvelukseen. Tähän väliin mahtuu ohjelmaa moneen makuun ja kaikenikäisille. Rääkkyläläiset toimijat kokoavat perinteisistä kesätapahtumistaan Kihaus Folk -viikkoon nyt neljättä kertaa. Kokonaisuus on kasvanut ja monipuolistunut. Eri puolilla pitäjää on jo lähes 30 erilaista tapahtumaa, joissa nauttia ja viihtyä!

Leirejä, näyttelyjä, konsertteja, talkoita, urheilutapahtumia... Maanantaina alkaa Kihauksen pelimannileiri, jolloin soitto raikuu entisen musiikkitalon ikkunoista ja ovista lähiympäristöönkin. Tiistaina Rääkkylä-Seura kutsuu savusaunan kunnostustalkoisiin ja kunta kesäasukasiltaan Paksuniemeen. Paksuniemen ympäristössä kävellään illalla kulttuuri- ja ympäristökävely Asko Reitun opastuksella. Lasten Puuhis -päiväleirillä valmistellaan mm. ohjelmaa festivaalille keskiviikkona ja torstaina. Oravisalossa ja Varpasalossa vietetään keskiviikkona Avoimien ovien päivää, jonka päätteeksi Varpasalon nuorisoseura juhlistaa 110-vuotista toimintaansa Wanhan ajan iltamilla kylätalolla. Koivuniemen ohjelmassa on afrikkalaista tanssia, jota pääsee kokeilemaan kolmena iltana järjestettävällä kurssilla. Retkimelonta lähtee matkaan keskiviikkona, torstaina Kihaus Folk Pelimannit saattelevat perinneuistelijoita kilpailuun. Perinteinen Kihaus-hölkkä starttaa lauantaina Koivuniemen pihasta. Musiikista pääsee nauttimaan Koivuniemessä, Paksuniemessä ja Rokkimamman Mestassa Oravisalossa jo pitkin viikkoa. Perjantaina ja lauantaina voi hiljentyä kirkkokonserteissa Rääkkylän kirkossa. Taidenäyttelyitä on avoinna Paksuniemessä, Koivuniemessä ja kunnantalolla. Vilkas toimintaviikko huipentuu perjantai-iltana alkavaan Kihaus Folk -festivaaliin.

Saaristo lumoaa melojan Katri Vuorjoki

Yllättävän sujuvasti tukevalla inkkarikanootillakin pääsi liikkumaan. eppeä etelätuuli saatteli meloRytmi yhteiseen melomiseen löytyi jat matkaan Koivuniemen rankuin huomaamatta. Kapeassa Kivinasta, kun Kihaus kanooteilla salmessa sai aavistuksen tulevasta. –melonnan osallistujat aloittivat 15 Avoselällä vauhtia kerännyt lämkilometrin testimatmin etelätuuli nosti ”Puusavotta saaristossa, pirun kan kanooteilla ja kunnon laineita ja kasvokuva kalliossa, kesämökajakilla kesän 2013 pärskytteli haaleaa kin kuisti laiturina, silokallioita, Kihaus-viikolla. Suojärvivettä kanoottiin saarten sokkeloita, mielenkiinjaisa lahti houkutteli ja kasvoille: JIHUU! toisia kalliokuvia, rantanäkypistämään avokaTänä vuonna miä, komeita siltoja, kaislikkonoottiin vauhtia, opetusta tulee perantoja… lokin naurua, tuulen kajakki viiletti jo hyruskurssin verran, huminaa, aaltojen vaimeaa loisvän matkan päässä. siitä vastaa melonketta…” Taakse jäi asutus, takouluttaja Pertti edessä tutkimaton maisema, luonto, Karttunen. Viiteentoista kilometriin linnut ja utelias mieli. sopii mukavasti leppoisaa melontaa,

KUVA: Jussi Hellsten

taukoja ja vaihtoja mielenkiintoisilla paikoilla. Opetusta annetaan sopivissa kohdissa. Voittajan olo on mahtava: neljä ja puoli tuntia melontaa takana. Maa tuntuu vähän aikaa keinuvan. Laavulta kantautuu haitaristin Metsäkukkia. Nuotiopannusta leviää kahvintuoksu. Muurikalla muhivat liha- ja kasvistäytteiset ohukaiset, jotka Vaida Laasonen on mumminsa reseptillä taikonut. Herkullista, vesi herahtaa kielelle. Iltaa voi jatkaa Wanhan ajan iltamissa Varpasalossa tai tanssitunneilla Koivuniemessä ● Kihaus kanooteilla -retkimelonta keskiviikkona 2.7. klo 10-18

Wanhaan tapaan Sari Hirvonen

R Iltajameissa oli kesäinen tunnelma Kihaus-viikolla 2013

Rokkimamman Mesta Johanna Ahlholm

olme vuotta sitten Rääkkylään muuttanut Rokkimamma Kirsi Vento pitää neljän lapsensa kera kahvilaansa auki Kihaus-viikolla tänäkin kesänä. Oravisalon saarella sijaitsevasta Rokkimamman Mestasta löytyy reilun kaupan kahvin lisäksi rokkimamman tuotteita, kirppari ja mukavia kesätapahtumia. Saarten Avointen Ovien päivänä navajoterapeutti Ari Kuivalainen Drum –yrityksestä esittelee tuotteitaan ja kertoo toiminnastaan. Paikalla on myös keramiikkamuotoilija Henriikka Leppänen, jolla on mukanaan ”kerafiikkaa”, kuvaa ja keramiikkaa yhdistäviä töitään. Kuivalaisen ohjaama shamaanirummun rakennuskurssi järjestetään kahden illan mittaisena. Kurssille mahtuu vielä mukaan.

Torstaipäivänä kahvila toivottaa tervetulleiksi erityisesti lapsiasiakkaat. Marjo Smolanderin, Yerim Gueyen ja Maarika Aution lastenkonsertti Musiikkimatka Länsi-Afrikkaan lennättää kuulijat Senegaliin, Länsi-Afrikkaan. Konsertti on sekoitus suomalaista ja länsiafrikkalaista perinnemusiikkia, ja mukana on myös tuttuja lastenlauluja. Konsertin aikana tutustutaan monenlaisiin soittimiin kanteleesta balafoniin ja puhuvaan rumpuun tamaan. Mitähän se tama juttelee? Rokkimamman mestan iltajameihin saa saapua soittimilla varustettuna tai ilman. Esiintyjinä jameissa ovat mm. Kantriseireenit, Hannu Sainio & Soratie ja TuomasKuona. Kaikki Rokkimamman Mestan tilaisuudet ovat pääsymaksuttomia. ● Rokkimamman Mesta Avoinna 1.–3.7. klo 12-16

ääkkylä on saaristokunta ja sen historiassa kirkkovene on ollut tärkeä kulkuväline saarten ja mantereen välillä. Kirkkoveneen omistivat talolliset ja siitä myytiin ns. airopaikka- tai airopariosuuksia. Kirkkomatkalla soutajina olivat sekä miehet että naiset. Pyhäpuku pidettiin veneessä suojassa ja se puettiin rannassa ennen kirkkoon menoa. Venematka oli monelle hyvää vaihtelua arkeen. Soudun aikana nuoret pääsivät tutustumaan toisiinsa ja kyläläiset vaihtoivat kuulumisia. Kirkonmenojen jälkeen nautittiin eväitä kirkkopihalla ja kotimatkalla jopa soudettiin kilpaa. Yksi 140-vuotisen Rääkkylän kunnan juhlavuoden tapahtumista on Kihaus–viikon avaava juhlasoutu ja 1870-luvun henkeen vietettävä vanhan ajan kirkkopyhä. Soutajat pukeutuvat ajan mukaisesti ja tähän kannustetaan myös yleisöä. Messun jälkeen seurakuntatalolla tarjotaan eläköityvän kirkkoherra Pertti Venäläisen läksiäiskahvit. Soutajat ja kirkkoväki voivat evästellä ulkona nurmialueella. Kuntalaisten, kesäasukkaiden ja muun väen toivotaan tulevan sankoin joukoin juhlistamaan Rääkkylän kunnan taivalta. ● Juhlasoutu ja vanhan ajan kirkkopyhä 29.6. Rääkkylässä

Keskiviikko 2.7.2014 Klo 9–15 Folk Puuhis -päiväleiri koulukeskuksessa keskiviikkona ja torstaina. Klo 9–21 Saarten Avoimet Ovet, Oravisalo ja Varpasalo. Klo 12–16 Rokkimamman Mesta: Kahvio ja kirppis avoinna, shamaanirumpuja, “kerafiikkaa”. Klo 10–18 Kihaus kanooteilla –retkimelonta Koivuniemestä Varpasalon Apajalahden luonnonsuojelualueelle. Klo 19.00 Wanhan ajan iltamat Varpasalon kylätalolla. Klo 19–20 Afrikkalaisen tanssin tunti Koivuniemessä Torstai 3.7.2014 Klo 11–14 Leikkimuseo Kotista avoinna. Klo 14 Lastenkonsertti Musiikkimatka Länsi-Afrikkaan Rokkimamman Mestassa. Klo 17.30 Kihaus Folk Pelimannit esiintyvät Koivuniemessä. Klo 18–22 Rääkkylän perinneuistelu soutaen. Koivuniemi – Hämeenselkä. Klo 19–20 Afrikkalaisen tanssin tunti Koivuniemessä Klo 19 Rokkimamman Mestan Iltajamit Perjantai 4.7.2014 Klo 16 Opastettu tutustuminen Rääkkylän kirkkoon. Klo 17.30 Kihaus Folk festivaaliportit avataan. Ohjelma jatkuu klo 01.30 saakka Klo 19.30 Classics-Art Ensemble. Kamarimusiikkikonsertti Rääkkylän kirkossa. klo 20.00 Kihauskaraoke Paksuniemen satamakahvilassa. Lauantai 5.7.2014 klo 11.30 Kihaus Folk festivaaliportit avataan. Ohjelma jatkuu klo 01.30 saakka Klo 13.30 Opastettu tutustuminen Rääkkylän kirkkoon. Klo 15.00 Kihaus-hölkkä Koivuniemessä. Klo 15.30 Opastettu tutustuminen Rääkkylän kirkkoon. Klo 19.00 Elämä on on. Veräjän konsertti Rääkkylän kirkossa. klo 22.00 Marika K. & bändi Paksuniemen satamakahvilassa Sunnuntai 6.7.2014 Klo 10.00 Jumalanpalvelus Rääkkylän kirkossa.

Viikon koko ohjelma

www.kihaus.fi / Kihaus Folk -viikko

10 ILMOITUSLIITE

28.6.2014

MITÄ POHJOIS-KARJALALLE KUULUU?

Uusia mukavia puotituotteita Johanna Ahlholm

Lue uusituilta nettisivuiltamme

www.pohjois-karjala.fi

Kesäkukat, yrtit, marjat ja juurekset

Pässikallion Puutarhatila

Jaamantie 105, Rasivaara puh. 040 9391474

Kukkapelto kutsuu!

Tervetuloa vierailemaan Karjalanruusun kukkapellolla ja kuivakukkavarastossa Rääkkylän Haapasalmessa. Pelto on parhaimmillaan heinäkuulta syyskuun puoliväliin asti. Suosittua Kukkakuhhausta vietämme viikonloppuna 16.-17.8.2014. Tilalla myös hauska Kalle-kukon kanatarha. Kannattaa tulla kauempaakin!

p. 040-7302067 / Markku, www.karjalanruusu.fi

Opiskele musiikin koulutuksessa! www.karelia.fi

ihaus-torin nurkassa seisoo pikkuruinen koju, Kihaus-puoti. Puodista löytyy t-paitoja, mukavia Kihaus-tuotteita sekä festivaaliesiintyjien äänilevyjä ja oheistuotteita. Kestosuosikki t-paidassa Kihaus-kukko heittää tänä vuonna volttia. Viime syksynä Rääkkylä Folk järjesti yhdessä Rääkkylän kunnan ja yrittäjien kanssa myyntituotekilpailun uusien Kihaus- ja Rääkkylä-tuotteiden ideoimiseksi. Kilpailuun saatiin runsas sato, yhteensä 50 ehdotusta pariltakymmeneltä eri tekijältä. - Valtavasti ideoita! Kaikissa oli jotain hyvää ja kiinnostavaa, palkintoraadissa mukana ollut kotiteollisuusopettaja Riitta Mikkonen kuvasi. Osa ehdotuksista on jo päätynyt puotiin ostettavaksi.

Perinteistä ja kierrätettyä Karjalanpiirakat–tuotepaketti sisältää piirakkapulikan, luomuruisjauhoa ja –ohraryynejä, käsin kudotun koriliinan sekä ohjeen karjalanpiirakoiden valmistamiseen. Rääkkyläläinen kankuri Heli Kinnunen on kutonut koriliinat, jauhot tulevat Kiteeltä, ryynit Kesälahdelta ja pulikat on sorvattu Ilomantsissa

Kihauksen uudet puotituotteet ovat paikallisesti valmistettuja. Kaski-työvalmennuksessa. Tuotepaketti syntyi yhdistämällä kaksi kilpailun voittajatyötä, jyväskyläläisen Eeva Kuhmosen idea piirakkatarpeista Heli Kinnusen koriliinaan. Lasten sarjaan saapunut Vilko Ahlholmin ehdotus risti-nolla -pelistä on kevään aikana jalostunut myyntituotteksi paketteineen. Peli on valmistettu Rääkkylän Kaski-työvalmennuksessa. Kaukaisin ehdotus tuotekilpailuun saatiin New Yorkista. Liisa Breton oli ideoinut perinteisten hernepussien pohjalta uudet käteen sopivat

riisipussit, jonglooraukseen, tarkuusheitton tai kopitteluun sopivat. Tuotetta paikallistettiin täyttämällä pussit kauran jyvillä. Niitä on myyntiin valmistettu sekä kierrätyskankaista että käsin Kihaus-toimistolla painetuista pellavista. Ompelutyö on tehty Kaski-työvalmennuksessa. Kilpailun kannustuspalkinto annettiin rääkkyläläiselle Tommi Salliselle, joka esitteli kilpailussa sarjan uusia kierrätystuotteita. Myyntiin saakka ovat nyt ehtineet seinämagneetit, 100% kierrätysmateriaalista valmistetut.

Kihaus ei kuormita kaatopaikkaa Kaarina Kainulainen

K JätteenKäsittely Ja Kierrätys • VaiHtOlaVat Ja KulJetuKset • teOllisuuden PuHdistusPalVelut tarViKemyynti Ja -VuOKraus Kuljetus J. Hirvonen Oy • Puhoksentie 15, 82500 Kitee • puh. 010 322 4950

ihaus Folk ei kuormita kaatopaikkaa. Tapahtuman jätehuollosta vastaava kiteeläinen Puhtaat paikat -yritys vie jätteet Riihimäelle Ekokemin jätteenpolttolaitokseen, missä niistä tuotetaan sähköä ja lämpöä. Puhtaat paikat on edelläkävijä. Se on toimittanut kiinteät yhdyskuntajätteet Riihimäelle jo viime kesästä lähtien. Valtakunnallisesti kaksi kolmasosaa yhdyskuntajätteistä päätyy kuitenkin vielä kaatopaikalle. Biojäte käsitellään Kiteellä Biokymppi Oy:n biokaasutuslaitoksessa, jossa siitä tehdään energiaa. Biokaasua toimitetaan myös Kiteen

Yrittämisen asialla Keski-Karjalassa! OTA YHTEYTTÄ:

050 502 0367 keti@keti.fi

www.keti.fi

Lämpö Oy:lle kaukolämpöverkkoon. Lopputuotteena biokaasutuksessa syntyy luomulannoitetta. Metalli ja lasi menevät kierrätykseen. - Suurin osa syntyvästä jätteestä on meillä juuri energiajätettä, toiminnanjohtaja Johanna Ahlholm muistuttaa. Energiajätettä ovat mm. pahvit ja kertakäyttöastiat. - Myös biohajoavat kertakäyttöastiat lajitellaan energiajätteeksi, sillä niiden kompostoituminen on liian hidasta.

Lajittelu pitää Kestävän jätehuollon a ja o on oikea lajittelu. Biojätteestä tehdään energiaa ja lannoitetta. Sekajätettä on

vain se, mikä ei muualle käy. Erikseen kerätyt jätteet pysyvät erillään koko prosessin ajan. Sekaisin laitettuja jätteitä ei pystytä enää erottelemaan, siksi tärkeää on lajitella jätteet jo roskiksiin laitettaessa. Jos biojätteeseen on joutunut esimerkiksi muovia tai metallia, menee koko astia sekajätteeksi. Biojäte sekajätteen seassa hankaloittaa polttamista, mikä on kompostointia kalliimpaakin. Kaatopaikalla se tuottaa metaania ja edesauttaa näin ilmastonmuutosta. Vastuu lajittelusta on meillä jokaisella. - Noudatetaan kaikki jäteastioiden lajitteluohjeita, toivoo toiminnanjohtaja.

28.6.2014

ILMOITUSLIITE 11

Riemu rypistyä Rääkkylässä KUVA: Annikki Logrén

‘Eihän tästä nyt niin pitkä matka ole sinne kävellä’ Jutta Anttonen

Kihaus Folkin 2013 kutsuvieraat vanhimmasta päästä, ystävykset Aino, 100 v, ja Helvi, 92 v, kohtasivat yllättäen Kihaustorilla. Kuten kuvasta näkyy, se oli iloinen tapaaminen! Kuva on nostettu myös Mummolan keulakuvaksi – Rääkkylässä on vapaus vanheta! Johanna Ahlholm

dea Rääkkylän Mummolasta syntyi viime lokakuussa maakunnallisella innovaatioleirillä. Valokuituverkon hyödyntämistä asumisessa pohtinut työryhmä otti lähtökohdaksi vallitsevan tilanteen: Rääkkylän väestöstä kolmannes on yli 65-vuotiaita. Mikä voimavara kunnalle! Ikääntyvää väestöä käsitellään julkisuudessa monesti vain sotekuluttajana ja yhteiskunnan rahareikänä. Kuitenkin eläkeväestössä on valtavasti potentiaalia ja tietotaitoa. Kun työelämä ei enää paina päälle on aikaakin käytettäväksi yhteiseen hyvään. Toisaalta yksinäisyydestä kärsiviä ikäihmisiä on paljon, meillä ja muualla, joten yhteisölliset asumisen ratkaisut toisivat turvaa ja helpotusta yksinäisyyteen. Siksi Mummola. Mummola ei ole hoitopaikka, vaan omin jaloin ja omin aivoin toimivien ikääntyvien mummojen ja pappojen yhteinen koti. Lisäksi Mummola on verkosto, johon kuuluvat Rääkkylässä asuvat ikäihmiset perheineen – koko kunnan kokoinen Mummola siis.

Yhteydenpito onnistuu perinteisesti ja verkossa, nyt kun Valopiuhan verkko on saatu rakennettua koko kunnan alueelle. Mummolan suunnittelu on edennyt innolla. Vuoden alussa alkoi esiselvitystyö leader-rahoituksen turvin. Huhtikuisessa workshop-päivässä ideoitiin Mummolan toimintamuotoja. Kiertävä kyläravintola, avoimet kesäsaunaillat, verkkopalvelut mummosaitilla, mummojen nettikummit ja kummimummit nousivat esille, osaa ollaan nyt toteuttamassa. Karelia ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto ovat olleet kiinnostuneita yhteistyöstä. Kesän aikana kolme opiskelijaa valmistaa opinnäytetyötään Mummola-hankkeessa. Maaseutuasuminen kiinnostaa. Hankkeessa etsitään vaihtoehtoja, niin ettei kuntaan muuttamisen kynnyksenä tarvitsisi olla kiinteistökauppa, vaan kevyempiäkin vaihtoehtoja olisi tarjolla. Tyhjillään olevia kiinteistöjä kartoitetaan ja kiinteistönomistajia kannustetaan tarjoamaan talojaan vuokralle. Palveluiden ja asumisen vaihto-

ehtojen lisäksi Mummola pitää sisällään elinkaariajattelua. Ikäihmisiä ei haluta karsinoida erilleen, vaan lisätä vuorovaikutusta eri sukupolvien välillä. Mummolassa kannustetaan elämään oman mielen mukaista elämää iästä riippumatta. Toisaalta Mummola antaa vapauden vanheta, huokaista ja olla hiljaa halutessaan. ja viimein kohdata myös kuolema luonnollisena osana elämää. Syksyn kekriviikolle Rääkkylään on jo suunnitteilla kulttuuritapahtumia, joissa käsitellään elämän päättymistä ja vainajaperinnettämme.

Rääkkylän Mummola

fb: Rääkkylän Mummola

ääkkylä Folk on toteuttanut Mummola-aatetta jo monen vuoden ajan kutsumalla palvelutalojen ja kotihoidon piirissä olevia asukkaita saattajineen Kihaukseen. Kutsukirjeet on tänäkin vuonna lähetetty. Rääkkylässä palvelutalossa asuva Aino Laakkonen, 94, kertoo käyneensä Kihauksessa ja sitä ennen jo Heinähuvassa vuosittain. Aikoinaan Porissa asuessaankin hän tuli kesäisin Kihaukseen. - Tykkäsin jo tuolloin seurata erityisesti kansantanssia, vaikka itse en tanssinutkaan, Aino sanoo. Ainolla on edelleen pilkettä silmäkulmassa ja kasvot hymyilevät, kun hän kertoo Kihaus-muistojaan. Hän kävisi mieluusti enemmänkin konserteissa, jos kunto ja näkö sen sallisivat. Lasten esityksistä hän pitää erityisesti ja pahoittelee, että niin harvoin näkee pieniä lapsia. Tekemistä ja konsertteja Aino toivoo myös palvelutaloon. - Viime kesänä pääsin sukulaismiehen käskynkässä Kihaukseen, kun Kihauksen järjestäjät kutsuivat. Se oli mukava kokemus, samoin kuin se tangolaulajan konsertti, joka oli vähän myöhemmin kesällä. Se lauloi niin ihanasti! - Tanssimusiikista olen aina tykännyt, vaikka kuuntelenhan minä hartaita säveliäkin, Aino toteaa. Aino osallistui Attendo Oy:n palvelutaloihin järjestämään Janne Tulkin Reppu ja reissumies -kiertueeseen, jossa Tulkki lauloi Ainon suosikkilaulajan Tapio Rautavaaran lauluja. Aino aikoo tänäkin kesänä tarttua Kihaus-kutsuun. - Jos kunto kestää ja on saattaja, niin voisihan sitä vaikka lähteä. Eihän tästä nyt niin pitkä matka ole sinne kävellä.

RÄÄKKYLÄN APTEEKKI Kinnulankuja 2 82300 Rääkkylä p. (013) 311 106

PIHAKIRPPIS su 29.6. klo 13-18

Saviniementie 126, Rääkkylä Säävaraus. p. 040 538 2441

sienipaikka.com siellä maukkaimmat sienijalosteet on

Selänteentie 86 82290 Nieminen p. 0440216717

www.ruokkeenlomakyla.fi

Maakunnan muusikot kouluttaa kamu taide popjazz

Lomaile, lepäile tai vietä juhlat!

www.majoinen.fi

Pe 11.7.2014 \\ Klo 17–02:00 \\ Tähtiteltta Laulurinne \\ Joensuu \\ www.ilosaarirock.fi

@ilosaarirock

äsy!

vapaa pä

AN SSI K E L A

E P P U N O RM A A L I

PA R IIS IN KEVÄT

REMOY Oy Kirkkotie 22 82300 RÄÄKKYLÄ Puhelin 0400 378 741

E L Ä K E L Ä I SE T: HUMPFONIA! + SONI K \\ K AL L E K AAS INEN \\ S ERMO N O N T H E MO U NTAIN

LIP U T 29 €

E N N A K KO : I LO S A A R I RO C K . FI JA T I K ET T I J OE N S U U S S A L E V Y-E S KOT, KE RU BI JA CA RE L IC U M

Kansainvälinen Karhunveiston MM-kilpailu ja Suomen itäisin kulttuurifestivaali 23.8. Pogostalla. Pop up –näyttelyitä, elokuvia, markkinat, toritanssit... Lisätietoja: www.karhufestivaali.fi tai facebook.com/puustapitkaan

kihausilmoitusd.indd 1

13.6.2014 09:21:12

12 ILMOITUSLIITE

28.6.2014

Festivaaliohjelma 2014 Perjantai 4.7.2014

Lauantai 5.7.2014

Kihaus-portit aukeavat klo 17.30

Kihaus -portit aukeavat klo 11.30

KONSERTTIRAVINTOLA

19.00–20.30 AVVAUS 19.00 Sari Hirvonen ja Jukka Kyllönen feat. Rakkauden lähettiläät 19.30 EVA-trio – Herrojen kanssa pellon laidalla 21.30–22.45 Tuure Kilpeläinen ja Kaihon Karavaani – Valon pisaroita

15.00–16.30 RIÄKKYLÄSTÄ 15.00 Sari Kaasinen – Soolo 15.45 The Pikebones – Kantele Reborn 18.30–19.30 Vaino Ensemble – Northern Tales 21.30–22.45 Arttu Wiskari – Ikuisesti kahdestaan

TSAIJUTELTTA

12.00–12.30 Miika Nuutinen – Sirkusta! 12.30–13.15 Satuja Soitosta – Live! 13.45–14.30 Tuomi-kuoro – Inkeriläisin äänin 15.00–15.30 Miika Nuutinen – Sirkusta! 15.30–16.15 Tradikaali – Levyjulkkari! 16.45–17.30 Satuja Soitosta – Live! 18.00–19.00 Mirkka & Madrugada – Piiri 19.30–20.45 Plantec (Ranska) – Bretagnen ääni 21.15–22.15 Pauli Halme & His Lost Lovers – Country guitar 22.45–23.45 Timo Rautiainen Folk Band – Hevimpää folkkia 00.15–01.30 Huojuva lato – Rakkaus ja juuret

TSAIJUTELTTA

18.00–18.45 The Bocskai Folkdance Ensemble (Unkari) – Kansantanssia 19.15–20.00 Paja – Hammertime 20.30–21.15 Kouon Frouva – Lemmen pelimannit rakkauden asialla 21.45–22.30 Sonik – Kyynisyyden kyy 23.00–00.00 Banda Madrugada – Brasilialaista forróa 00.30–01.30 Väinö Tuonela & Kerettiläiset – Tuonelan iltamat

PERINNETUPA 19.15–20.00 Tarvaantytär – Tyttären tie 20.30–21.15 Perpetuum Lokomobile – Uusi pelimannikäyttöinen energiamuoto 22.00–22.45 Esterin Teekannu – Iltatsaijut 23.45–00.30 Kantriseireenit – Kantrinräimettä Riäkkylästä

PELIMANNIN PENKKI 17.30–18.00 Kihaus Folk Pelimannit 18.30–19.15 Hannu Sainio & Soratie 20.00–20.30 Aino ja Uniruukki 21.15–21.45 Tuomi-kuoro

PERINNETUPA 12.30–13.15 Esterin teekannu – Haudutettua teetä 13.45–14.15 Beepa – 70’s top ten 14.45–15.30 Aino Kurki – Afrokanteletta 16.15–17.00 Rakkauden lähettiläät – Pienet naiset, iso sydän 17.30–18.15 Mielikki – Harmonia 19.00–20.00 Reetta-Mari Kellokoski – Outoja onnen vaiheita 20.30–21.15 Satu Niiranen – Voyage 22.30–23.15 Aino ja Uniruukki – Unitehtaan ääniä

Esiintyjien esittelyt kotisivuillamme

PIHALLA TAPAHTUU 18.45–19.15 Besedaine & Iloinen – Laululeikkejä Karjalasta 20.00–20.30 The Bocskai Folkdance Ensemble (Unkari) – Pihatanssi 24.00–> YÖTULILLA Irkkujamit, tahtia polkee Paja-band

www.kihaus.fi / Esiintyjät 2014

AUDITORIO 12.30–14.00 PELIMANNIKAVALKADI 12.30 The Bocskai Folkdance Ensemble (Unkari) – Kansantanssia 13.00 Kihaus Folk Pelimannit 13.30 Tradikaali 17.00–18.00 Riku-Pekka Kellokoski – Ajanvääntäjä

PELIMANNIN PENKKI 11.30–12.00 Anssi ja Topi 12.15–13.00 Kallen Big Band 13.15–13.45 Sinkkolan kesäteatteri esittäytyy – Fedja-setä, kissa ja koira 14.15–14.45 Folk Puuhiksen satoa 15.30–16.00 Tikkuristipaja – Kaikki mukaan, opettajana tikkuristin suomenmestari Anni Kuittinen 16.15–16.45 Otto Potto 17.30–18.00 Polkkapaja – Polkan vuoden kunniaksi askeleet hallintaan! Opettajana Anni Kuittinen 19.00–19.30 Pessi ja Juntti 20.45–21.15 Mielikki 21.30–2200 Iltatikut – Kuka tikuttaa nopeimmin? Opettajana Anni Kuittinen 23.00–23.30 Yöpolkat – Vielä hypätään! Opettajana Anni Kuittinen

PIHALLA TAPAHTUU 12.00–18.00 Perinneaskartelua ja kasvomaalausta aitoissa 12.00–12.30 Angry Birds -kantelotuokio aitassa 12.00–12.30 Besedaine & Iloinen – Laululeikkejä Karjalasta 13.15–13.45 Liipukat ja Kipakat – Motoran lapsiryhmien tanssituokio 13.45–14.30 Sirkuspaja 14.30–15.00 Liipukat ja Kipakat – Motoran lapsiryhmien tanssituokio 15.30–16.15 Sirkuspaja 16.15–16.45 Besedaine & Iloinen – Laululeikkejä Karjalasta 17.00–17.30 Angry Birds -kantelotuokio aitassa 17.30–18.00 Liipukat ja Kipakat – Motoran lapsiryhmien tanssituokio 18.00–19.00 Sirkuspaja 18.00–18.30 Angry Birds -kantelotuokio aitassa 24.00–> YÖTULILLA Open stage

FESTIVAALI-INFO

PÄÄSYLIPUT Aikuiset

Kahden päivän festivaalilippu 12 € (Yhden päivän lipun hinnalla perjantai ja lauantai)

Kansallispukuun tai feresiin pukeutuneilla on vapaa pääsy tapahtumaan, kun saapuu alueelle lauantaina 5.7.2014 klo 12–14 välillä!

-2€

Pääsyliput voi maksaa Smartum liikunta- ja kulttuuriseteleillä

FESTIVAALIALUE Festivaalialue sijaitsee aivan Rääkkylän keskustassa, koulukeskuksen alapihalla ja Käskasken ympäristössä. Alueella on viisi esiintymispistettä, jotka kaikki löytyvät saman polun varrelta.

m rket 200 <–S-Ma

museo kappeli

pääsisäänkäynti ja info yötulet

pelimannin penkki rääkkylän koulu

auditorio

Liikunta- ja näkövammaisten avustajat ilmaiseksi.

S-Etukortti -alennus -2€ kaikista normaalihintaisista lipuista

mentie

ie Paksun

Lapset 7–17 v

ALUEKARTTA

t en iem

Kihaus-toimisto Kinnulantie 2 lh 7, 82300 Rääkkylä 050 307 0539, www.lipputoimisto.fi liput@kihaus.fi

RUOKAILU Festivaalialueella palvelee vanha tuttu festariruokaa tarjoava ruokateltta sekä uutuutena ravintola Pikku-Reino, jossa on saatavilla nykykarjalainen pitopöytä. Alueelta löytyvät myös lettu- ja makkarakojut sekä tietenkin torikahvio karjalanpiirakoineen ja makeine herkkuineen. Tsaijuteltan ja konserttiravintolan yhteydessä toimii A-oikeuksin varustettu Kihaus-ravintola.

vin Sa

Yhden päivän festivaalilippu 27 € (perjantai tai lauantai) Kahden päivän festivaalilippu 47 € (perjantai ja lauantai) Puolipäivälippu 20 € (lauantai klo 12–18)

LIPPUJEN ENNAKKOMYYNTI

pikkuRuokailu konsertti- reino tori Kahvio, ravintola Kihauspuoti wc anniskelu

Kihaus Folk -festivaalin pääyhteistyökumppanit 2014

tsaijuteltta

Kuopio Joensuu Helsinki

lettukoju aitta perinnepiha

Rääkkylä

perinnetupa