ILMOITUSLIITE 29.6.2013
Rääkkylässä 5.-6.7.2013
Suvi Teräsniska Musiikkia kansalle!
Värttinä
s.4
juurillaan Rääkkylässä
s.6 Kansanmusiikkia Pohjois-Karjalasta
s.7 Koko perheen festivaali
Rääkkylä
2
ILMOITUSLIITE 29.6.2013
Musiikkia kansalle - kansan musiikkia!
K
ansanmusiikki, mitä se on? Luulin pitkään, että se on Suomi-filmeistä tuttua viulun ja hanurin soittoa, jossa pelimannit istuvat penkillä ja kansantanssijat tanssivat kansallispuvut päällä. Onhan se toki sitäkin, mutta myös niin paljon muuta. Koin “kansanmusiikkiherätyksen” vuonna 2006, kun vierailin ensimmäisen kerran Rääkkylän Kihauksessa ja näin Motoran nuorten ryhmän tanssimassa kansanmusiikin tahdissa. Kihaukseen olin varsinaisesti tullut jonkun popmusiikin tähden vuoksi, mutta monet kansanmusiikkibänditkin yllättäen sykähdyttivät: Musiikkihan oli kuunneltavaa - jopa
jammailtavaa! Vuonna 2009 annoin sitten pikkusormeni Rääkkylä Folk´ille ja Kihaukselle - ja sillä tiellä olen. Vuosittain olen kokenut hienoja musiikkihetkiä Kihaus Folk -festivaalilla tuon ensimmäisen käynnin jälkeenkin. Ja nimenomaan niitä Wau -elämyksiä, joita takuuvarmasti on tarjolla myös tänä kesänä. Tervetuloa kokemaan niitä heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna Rääkkylään Kihaus Folk -festivaalille!
FESTIVAALI INFO LIPUT JA AUKIOLOAJAT Perjantai 5.7.2013 Portit avautuvat klo 17.30 Festivaalilippu klo 17.30 – 02 ● 27 € aikuiset ● 22 € opiskelijat, työttömät, eläkeläiset ● 7 € lapset (7 – 16 v)
Lauantai 6.7.2013 klo 12-02. Portit avautuvat klo 11.30 Festivaalilippu klo 12 – 02 ● 27 € aikuiset ● 22 € opiskelijat, työttömät, eläkeläiset ● 12 € lapset (7 – 16 v) Päivälippu klo 12 – 18 ● 17 € aikuiset Iltalippu klo 18 – 02 ● 24 € aikuiset ● 20 € opiskelijat, työttömät, eläkeläiset
Jutta Anttonen
Mahottoman hyvä ohjelma!
K
● 50 € aikuiset ● 40 € opiskelijat, työttömät, eläkeläiset
Poppia ja kansanmusiikkia yhdistelevä Aili on puolestaan tullut suurelle yleisölle tutuksi Uuden musiikin kilpailusta. Haitarihurmioon vievät Kultaisen harmonikan voittaja Marko Kotilainen yhtyeineen sekä Pasi K. & Hurmos, jonka swengaavalla tyylillä kuullaan monet suomalaisten lempiiskelmät. Yksi Kihaus-lauantain pääesiintyjistä on kotiseudulle pitkästä aikaa saapuva Värttinä. 30-vuotisjuhlakiertueen konsertissa käydään läpi yhtyeen historiaa takuuvarmalla, värttinämäisellä otteella. Lauantaina Kihaus Folkissa on myös duojen juhlaa. Yhdessä konsertoivat harmonikkataiteilija Maria Kalaniemi ja multimuusikko Eero Grundström kuuluvat suomalaisen uuden kansanmusiikin huippuihin. Myös maailmankuulu harmonikkataiteilija Veikko Ahvenainen saapuu Rääkkylään esiintymään yhdessä vaimonsa Carina Nordlundin kanssa.
Lasten oma suosikkiduo Siina ja Taikaradio villitsee päivän aikana kahteen kertaan. Iltajuhlijoille jytää tarjoaa bilebändi Lipsaset leveät lahkeet liehuen -70-luvun diskohittien tahtiin. Molempina festivaalipäivinä on upeiden konserttien lisäksi ohjelmassa erilaisia työpajoja, mm. tanssin, soitinaskartelun ja jopa steelpannujen soiton parissa. Kokonaisuudessaan viikonlopun aikana tullaan näkemään, kuulemaan ja kokemaan lähes kuusikymmentä upeaa konserttia ja ohjelmanumeroa yli neljänkymmenen huikean kokoonpanon voimin! Kyliltä kuultua: ”Siis teillähän on mahottoman hyvä ohjelma!” Niin on. Tule ja totea itsekin!
ILMOITUSLIITE 29.6.2013
Rääkkylä Folk ry on vuonna 2007 perustettu voittoa tavoittelematon yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena on edistää ja tukea kansanmusiikin harrastusta Pohjois-Karjalassa, kohottaa sen taiteellista tasoa sekä lisätä erityisesti itäsuomalaisen ja rääkkyläläisen kansanperinteen tunnettavuutta. Yhdistys järjestää konsertteja, tapahtumia ja koulutusta. Päätapahtuma on kesän kansanmusiikkifestivaali Kihaus Folk.
HALLITUS 2013: Jutta Anttonen, puheenjohtaja Tellervo Hirvonen Kaarina Kainulainen Jaana Nikkilä Sanna Pitkänen Asko Reittu Leena Sallinen Tommi Sallinen TIEDOTTAJA: Hanne Hämäläinen FOLKASSISTENTTI: Johanna Ahlholm
KANNEN VALOKUVAT: Suvi Teräsniska - Tiia Santavirta Värttinä - Uuna Kainulainen Riku Pekka Kellokoski - Veera Konsti Kihauksen lapset - Heikki Nuutinen
S-Etukortti -alennus 2 € kaikista lipuista.
Kahden päivän festivaalilippu:
ihaus Folk -festivaalin teemana on tänä vuonna Musiikkia kansalle. Tämä tarkoittaa taatusti, että menoa ja meininkiä on luvassa moneen makuun. Kansainvälisiä esiintyjiä on mukana entistä enemmän. Folklorna Skupina Emona Sloveniasta saapuu Rääkkylään koko viikonlopun ajaksi peräti kolmenkymmenen tanssijan ja muusikon voimin, joten vauhtia ja väriloistoa riittää! Kansanmusiikin tuulia tuodaan myös Baltiasta, kun Duo Laima Jansone ja Pauliina Syrjänen esittävät suomalais-latvialaista kantelevoimaa! Saksalaisneito Germaid ihastuttaa folkpopillaan. Suomalais-beniniläinen Helsinki-Cotonou Ensemble on erikoistunut musiikin raja-aitojen romuttamiseen. Perheen pienimmät pääsevät puolestaan Musiikkimatkalle Länsi-Afrikkaan ja tutustumaan senegalilaiseen elämään musiikin muodossa. Kotimaisista kärkinimistä konserttielämyksiä tarjoavat Suvi Teräsniska ja Aili. Ensimmäinen heistä ei juuri esittelyjä kaipaa, sillä niin ahkerasti Teräsniska on viime vuosina kiertänyt ympäri Suomea, viimeisimmäksi Yö-tribuuttialbumin tiimoilta.
JULKAISIJA: Rääkkylä Folk ry TOIMITUS: Johanna Ahlholm, Kaarina Kainulainen, Jutta Anttonen TAITTO: Johanna Ahlholm
5. – 6.7.2013 Rääkkylä
Vapaa sisäänpääsy Kihaukseen seuraavilla ryhmillä: ● Lapset alle 7 v ● Liikunta- ja näkövammaisten avustajat
Huom! Kansallispukuun tai feresiin pukeutuneilla Vapaa pääsy Kihaukseen lauantaina klo 12-14 välillä!
RUOKAILU Festivaalialueen ruokateltassa on saatavilla kasvis-, liha- ja kalaruoka-annoksia. Alueelta löytyy myös makkara- ja lettukojut sekä tietenkin torikahvio, jossa on tarjolla aitoja rääkkyläläisiä herkkuja. Tsaijuteltan ja konsertti-ravintolan yhteydessä toimii A-oikeuksin varustettu Kihaus-ravintola. Toki voit piipahtaa välillä ruokailemassa festivaalialueen läheisyydestä löytyvissä ruokapaikoissa.
FESTIVAALIALUE Festivaalialue sijaitsee aivan Rääkkylän keskustassa, koulukeskuksen alapihalla ja Käskasken ympäristössä. Alueella on viisi esiintymispistettä, jotka kaikki löytyvät saman polun varrelta.
Hanne Hämäläinen
Kihaus Folk -toimisto | Rääkkylä Folk ry | Kinnulantie 2 lh 7 | 82300 Rääkkylä puh. 050 307 0539 | info@kihaus.fi | www.kihaus.fi
www.kihaus.fi
3
ILMOITUSLIITE 29.6.2013
Tyttö terästä Suvi Teräsniskan kutsumuksena viihdyttäminen
Anna Juvonen
P
erjantai-illan hämyssä kihauskansan valloittaa nuori ja raikas Suvi Teräsniska, tyttö silkkaa terästä. Iskelmätaivaalla loistava sulosuu haluaa viihdyttää yleisöään. Laulaminen, tulkitseminen ja viihdyttäminen ovat hänelle kutsumus. Suvi bändeineen on mielissään tulossa Kihaukseen. He ovat kuulleet tapahtumasta paljon. Edellisvuosina ei Rääkkylän visiittiä saatu aikatauluihin, mutta nyt se viimein onnistui. Ehtoon pääesiintyjän mielestä järjestötoiminta on upeaa – pienemmillä paikkakunnilla se alkaa olla katoava luonnonrikkaus. - Uskon, että tulee mahtava ilta! Esiintyjänä Suvi on nähty monillakin festivaaleilla, yleisön joukossa harvemmin. - Nuorena tyttönä olin kerran siivoustöissä Rauman meren juhannuksessa. Silloin vietettiin festarielämää, ei menty sukulaisille yöksi, vaan nukuttiin taivasalla. Myös Yöyhtyeen perässä liikuttiin 16 - 17 -vuotiaana, VR:n lomapassilla sai matkustaa rajoituksetta jonkun vuorokauden ajan, ja niin me kiersimme keikkoja.
- Jälkeenpäin olen ihmetellyt miten vanhemmat päästivät niin lähtemään, mutta ilmeisesti he luottivat, ja muistin heille kyllä ilmoitella missä olen menossa.
Kesän paras keikka Kerran Suvi esiintyi kansanmusiikkifestivaaleilla. Tuo konsertti nousi sen kesän parhaaksi. - Lavan edusta oli täynnä lapsia, jotka lauloivat täysillä mukana! Se oli koskettavaa, silmäkulmat kostuivat kyllä koko bändiltä. Muutenkin oli mahtavaa liikkua festivaalialueella
“Iskelmät ovat monesti mollivoittoisia, kansanmusiikista tulen helposti iloiseksi.” ja kuulla pelimanneja ihan joka kulmalla. Kansanmusiikkia Suvi ei tunne vielä järin hyvin. - Olen aina ollut avoin eri musiikkityyleille, ja kokemuksen karttuessa minulla on herännyt palo tutustua laajemmin kaikkiin musiikin genreihin. Iskelmät ovat monesti mollivoittoisia, kansanmusiikista tulen helposti iloiseksi. Ihan hyvin on mahdollista että folk -vaikutteita kuullaan omassakin musiikissani jatkossa.
Keikat eri paikoissa ovat erilaisia; tanssilavojen humussa, yökerhoissa, festareilla… Paremmuusjärjestykseen niitä ei osaa laittaa. - Niissä on erilainen tunnelma, jossain ihmiset selvästi keskittyy kuuntelemaan. Yökerhoissa taas on hälinää, mutta toisaalta siellä ihmiset saa siellä helposti mukaan ja innostumaan.
´Muusikko siitä tulee´ Suvi-tyttösestä esiintymispalo loisti jo ennen kuin tämä oppi edes puhumaan. Yläasteen ja lukion taitteessa musiikki vei mennessään. Toki Suvi mietti teini-iässä, minne päin lähteä. Lopulta kurssi kääntyi kunnianhimoisista opinnoista kohti viihdyttävien sävelten maailmaa. - Elämässä kaikki on mahdollista – suuntaa saa muuttaa, Suvi muistuttaa. - Isä arvasi minusta jo ihan pikkutyttönä, että ´muusikko siitä tulee´. Suvin ensimmäinen kappale saatettiin julkisuuteen puoli vuosikymmentä sitten. Nuo viisi vuotta tuntuvat hänestä pitkältä ajalta, vaikka vuodet ovatkin vierineet nopeasti. Neitoselta on ilmestynyt jo viisi albumia, kuudes häämöttää horisontissa. Laulajatar paahtaa innolla eteenpäin; keikkoja kertyy reilu sata vuodessa. Pidempiä taukoja hän ei ole joutanut pitämään. Nykyään taiteilija on töissä, kun
TIIA SANTAVIRTA
muilla on lomaa. Juhlapyhät ja viikonloput menevät keikkaillessa. Joulu on poikkeus – sen Suvi omistaa perheelle ja lähimmäisilleen. Omaa vapaataan Suvi viettää aina alkuviikosta, kun viikonlopun humu on hellittänyt. Ajan saatossa on laulaja yhtyeineen hitsautunut saumattomasti yhteen. Suvin onneksi bändissä vain yksi soittaja on vaihtunut. Homma toimii jouhevasti, kun kaikki ovat samalla tasolla ja tukevat toisiaan. Yleisölle jää hyvä energia.
Lava hallussa Kihausestradeilla hohtaa monensävyisiä taivaantuikkuja. - Tähti kuoriutuu uusista esiintyjistä varhain, he loistavat jo tullessaan esiin, Suvi kertoo. Aito tähti säteilee ympärilleen karismaa ja valovoimaa. Omassa itsessään tähteyttä on vaikea arvioida. Ympäröiviltä ihmisiltä – yleisöltä ja bändiltä – on tullut positiivista palautetta. Totta kai Suvikin oli aluksi kokematon, vaikka esiintyä osasi. Kokemus on vienyt eteenpäin ja nyt lava on hallussa. Tulevaisuudessa Suvi haluaa opiskella ja hakea kokemuksia. Erilaisia intohimoja ja haaveita on kenties edessä, elämä näyttää. Haaveissaan Suvi haluaa palata lapsuusmaisemiin Kolariin, kukaties sitten kun laulut on laulettu.
4
ILMOITUSLIITE 29.6.2013
Korkeelta ja kovvoo jo 30 vuotta Värttinä on pitänyt pintansa kansanmusiikin keskiössä
Uuna Kainulainen
een omia sävellyksiä. Melodiat ovat monimutkaistuneet ja tekijöinä ovat korostuneet yhtyeen muusikot. - Ihan ite tehhään kappaleet, vakuuttaa Mari koko yhtyeen puolesta. - Ennen saatettiin esittää vain muutaman tahdin mittaisia melodioita, mutta nykyään biisintekijä tuo jo pitemmälle mietittyjä, lähes valmiita kappaleita, joita vielä yhdessä hämmennämme niin, että varmasti kuulostaa Värttinältä, paljastaa Mari Värttinän hittien salaisuuden. Tällä hetkellä Värttinässä soittaa kolme huippumuusikkoa. Lyömäsoittimissa on Mikko Hassinen, kontrabassossa Hannu Rantanen, haitaria ja puhaltimia soittaa Matti Kallio. Sanoituksissa suurimpana innoituksen lähteenä korostuu edelleenkin Kanteletar. Juuret suomalais-ugrilaisessa kansanmusiikissa ovat yhä vahvat ja elinvoimaiset.
M
inusta piti tulla maatalon emäntä, hiihtäjä ja näyttelijä Ja kaikki vielä yhdellä kertaa, nauraa Värttinä -yhtyeen perustajajäsen, rääkkyläläissyntyinen laulaja Mari Kaasinen - Paaso. Ja tavallaanhan niin kävikin, sillä maalla asuva Mari harrastaa hiihtoa ja aina keikkaillessaan eläytyy voimakkaasti kappaleiden teemoihin. Meidän suomalaisten, eurooppalaisten, brasilialaisten ja ennen kaikkea japanilaisten fanien onneksi Marin lapsuuden ammattihaaveet kuitenkin unohtuivat, kun musiikki vei mennessään. Maailmaa kiertäneen ja siellä kiitosta saaneen nykykansanmusiikkiyhtye Värttinän ja Marin yhteistaivalta on nyt takana pyöreät 30 vuotta. On juhlan paikka. Mari on kulkenut Värttinän matkassa koko sen tähänastisen elinkaaren. Muita alkuperäisjäseniä ei yhtyeessä enää ole. Tuskin nuori kansanmusiikin harrastaja olisi taivalta aloittaessaan osannut aavistaakaan kuinka pitkälle harrastus tulisi kantamaan. - Että Värttinästä tulisi elämän mittainen työ! Menestyäkseen ei aina tarvitse mennä valtavirran mukana. Me teemme omanlaistamme, energistä hyvän fiiliksen musiikkia rehellisesti, emme laskelmoiden mikä myy, pohtii Mari Värttinän elinvoimaisuuden syitä.
Vaikutteita popista, rockista ja jazzista
Korkeelta ja kovvoo Tuntuu miltei uskomattomalta, että jokin suomalainen yhtye - ja vieläpä kansanmusiikkiyhtye - on niin tiedetty ja tunnettu maailmalla kuin Värttinä on. Värttinällä on takanaan kymmeniä levytyksiä, maailmankiertueita, satoja ellei jo tuhansia keikkoja, lukuisia kansallisia ja kansainvälisiä palkintoja ja mm. sävellystyö kansainväliseen Lord of the Rings -musiikkinäytelmään. Lapsista ja nuorista 80-luvun alussa Pirkko Kaasisen kokoama ja Sari Kaasisen alkuun vauhdittama yhtye on selvinnyt loistokkaasti yli kolmen vuosikymmenen. Kasvukipujakin on
UUNA KAINULAINEN
toki ollut, yhtye on läpikäynyt useita kokoonpanovaihdoksia. Viime syksynä Värttinä sai riveihinsä uuden laulajan, Karoliina Kantelisen. Pitkän kansanmusiikkiuran tehnyt Karoliina onkin luonteva valinta Värttinän vahvojen naislaulajien joukkoon. Kolmas laulaja on Kuunkuiskaajistakin tunnettu jo 17 vuotta yhtyeessä ollut Susan Aho. Ja mitä olisikaan Värttinä ilman naislaulajia ja vuosien myötä tutuksi
tullutta ´korkeelta ja kovvoo´ -soundia. Vahvat ja energiset naislaulajat ovat määrittäneet Värttinän musiikkia vuosikymmenestä toiseen. Siinä toistuu sama pistävä inkeriläisvaikutteinen äänenkäyttötapa. Tunnistettava traditionaalinen laulusoundi on Värttinän vahvuus. Yhtye on onnistunut tuotteistamaan ylikorostuneen kansanomaisen laulutavan niin tehokkaasti, että irtipääsyyn ei ole ihailijoilta lupaa.
Vanhoista runoista omiin sävellyksiin Vaikka laulutapa on edelleen pitkälti sama kuin alkuaikoina, on musiikissa ja sävellyspuolella tapahtunut paljonkin. Lukuisista kokoonpanovaihdoksista huolimatta tai juuri siitä johtuen, on Värttinään aina mahtunut useita Suomen eturivin muusikoita. Vanhat runosävelmät ovat saaneet 90-luvun puolivälistä rinnalleen yhty-
Ja kaikki tämä sai alkunsa 30 vuotta sitten Pohjois-Karjalassa, Rääkkylässä. Perinteisistä kansanlauluista ja erityisesti runolauluista aloittanut yhtye nousi suuren kuulijakunnan tietoisuuteen 1991 ilmestyneen kolmannen studioalbumin Oi dain myötä. Samoihin aikoihin musiikkiin alkoi tulla enemmän pop-, rock- ja jazz-vaikutteita, sekä vanhojen kansansävelmien tilalle yhtyeen omia sävellyksiä. Värttinä ei suinkaan ole ollut ainut suomalainen maailmalla tiedetty ja menestynyt kansanmusiikkiyhtye. Se mikä tekee Värttinästä kuitenkin erityisen, on se tapa, jolla yhtye onnistui aikanaan popularisoimaan kansanmusiikin. Värttinän musiikki oli tunnistettavaa ja tietyllä tapaa popmusiikkiin rinnastettavaa helppoa kuunneltavaa. Kuulijakunta ei ole itsestään selvästi koostunut kansanmusiikin harrastajista, vaan kenestä tahansa. Nykyinen Värttinä ammentaa voimaa niin muista musiikkigenreistä kuin maailmanmusiikista yleensäkin, kuitenkaan unohtamatta niitä juuriaan, jotka edelleen ovat vahvasti karjalaisessa perinteessä.
5
ILMOITUSLIITE 29.6.2013 Rääkkylä vuottaa taas Uutta kuuta Tänä kesänä Värttinä palaa pitkän taon jälkeen konkreettisesti omille juurille ja esiintyy Rääkkylän Kihaus Folkissa lauantaina. - Kihauksessa on aina railakas meno, mutta silti hieman jännittää esiintyä omassa kotipitäjässä, tuumii Rääkkylästä kotoisin oleva Mari Kaasinen - Paaso, joka muuten ehtii kotikonnuilleen aina muutaman kerran vuodessa. - Harmillisen vähän, pahoittelee hän. Juhlavuoden konsertissa läpikäydään Värttinän pitkää taivalta menestyksekkäistä alkuvuosista aina nykypäiviin asti. Luvassa on siis vanhoja hittejäkin, joita ei kiertueilla ole kuultu enää vuosiin. Yksi usein toivotuista kappaleista on vuosikymmenten takainen pikkutuhma ja varsin suorapuheinen Miinanlaulu. Luvassa on myös takuuvarmasti iloista ja energistä revittelyä, tanssijalan vipatusta kiihtyvässä tempossa, onnistuneita instrumentaalisia sidontoja kappaleiden välillä, juurevaa ja voimaannuttavaa runolaulua sekä noitamaista loitsintaa. Saattaa olla, että Nahkaruoska heilahtaa. Välillä kuulijat herkistyvät odottamaan Kylä vuotti uutta kuuta -laulua. Konsertin melko varmoja tärppejä ovat myös Marilaulu, Seelinnikoi ja Äijö -kappale, jossa Ismo Alankoa paikkailee yhtyeen uusin tulokas Karoliina Kantelinen. Karoliinan sanoittama ja haitaristi Matti Kallion säveltämä, yhtyeen uusin laulamisen ilosta kertova Lasetus-kappale tulee myös varmasti tutuksi. Jotkin Värttinän vanhoista hiteistä ovat saaneet uuden muodon ja sovituksen. Esimerkiksi Käppee -kappale taipuu moneksi. Maailmalla siitä on jo kuultavissa mm. ranskalainen räp -versio ja kuorosovitus. Värttinän omana tulkintana kuullaan ska -vaikutteinen sovitus, jossa kuullaan myös vaihteeksi virkistävää mies-
UUNA KAINULAINEN
ääntä. Tätä kaikkea ja paljon muuta on lupa odottaa kihauslauantaina, kun Värttinä palaa takaisin juurilleen. Värttinän kuuden muusikon lisäksi konsertissa kuullaan vierailijoina myös kitarassa Jere Haakanaa ja viulussa Kukka Lehtoa.
Uusi sukupolvi ja Värttinä -mummot Vaikka Värttinän tie on ollut pitkä ja välillä varmasti kivinenkin, ei loppua ole näkyvissä. Yhtye keikkailee ahkerasti maailmalla ja viimeisin levy Utu ilmestyi vasta reilu vuosi sitten. Uusi levykin on jo suunnitteilla. Enää eivät artistit kuitenkaan ole kaksikymppisiä, vaan usealla värttinäläisellä on jo perhettä. Eikä perhe-elämän ja keikkailun yhdistäminen ole aina siitä helpoimmasta päästä. - Kyllähän se vaati siltä toiselta osapuolelta aika paljon, kun välillä olemme useitakin viikkoja tien päällä, kertoo Mari perheensä arjesta. Mari asuu Hausjärvellä. Uusi Värttinä -sukupolvi on jo kasvamassa, sillä Marin kolme- ja kuusivuotiaat lapset ovat innokkaita Värttinä -faneja. - Osaavat laulut ulkoa ja joskus ovat kuuntelemassa keikoillakin, kertoo Mari lapsistaan. Keikkailun lisäksi Mari opettaa kotonaan kansanlaulua ja kanteleensoittoa lapsiryhmille. Kesäisin on tarjolla musiikkileirejä. Marilla on myös miehensä kanssa oma festivaali Monttu soikoon!, joka heinäkuun lopussa täyttää jo seitsemän vuotta. Elämä rakentuu perheen ja musiikin ympärille. Musiikkibisnes voi olla myös raakaa ja julmaa. - Sitä ollaan hetkessä huipulla ja sitten tipahdetaan alas. Meidän ura on kuitenkin ollut ihan mieletöntä, iloitsee Mari Värttinän pitkästä taipaleesta ja näkee edessä vielä pitkän tulevaisuuden. - Ehkä meistä tytöistä tulee vielä Värttinä -mummoja. Sitä odotellessa tärkeintä on, että pysymme yhdessä ja että laulu raikaa.
Fanin tarina Uuna Kainulainen
Kansainvälisesti menestyneellä Värttinällä on faneja ympäri maailmaa. Saksalainen Conny Wiekort on on yksi heistä. Vastaava tarina toistuu kerta toisensa jälkeen: Conny Wiekort opiskelee suomenkieltä. Syy itäisen kielen harrastukseen löytyy musiikista. - Olen kuunnellut Värttinää jo kahdeksan vuotta. Ensi kuulemalta pidin melodioista, mutta sitten alkoivat myös sanoitukset kiinnostaa. Suomenkielen opiskelun aloitinkin Värttinän innoittamana, kertoo nuori
Mari Kaasisesta piti tulla maatalon emäntä, hiihtäjä ja näyttelijä. Mutta toisin kävi, Marista tuli laulaja.
UUNA KAINULAINEN
Kihaus Folkissa on luvassa vanhoja hittejä, iloista ja energistä revittelyä, tunnelmointiakin. Värttinästä on moneksi. Keväisessä Joensuun konsertissa lavalla Värttinän tytöt, vas. Mari Kaasinen, Susan Aho ja Karoliina Kantelinen.
nainen, joka ensi kerran kuuli Värttinää Espanjassa brasilialaisen muusikkoystävänsä soittamana. Värttinässä Connya kiehtoo musiikin moninaisuus, rockin ja folkin sekoittuminen sekä musiikin autenttisuus. - Kuulee selvästi, että laulajilla ja soittajilla on myös hauskaa keskenään. Tänä keväänä vieraillessaan ystävänsä luona Suomessa, Conny Wiekort näki Joensuussa Värttinän ensimmäistä kertaa livenä. - Se oli todella hienoa, nähdä ja kuulla yhtyettä sen omilla juurilla Karjalassa, hehkuttaa tyttö.
Sähkökannel JAKOON!
KOISTINEN ELECTRIC I -sähkökannel on ensimmäinen kokonaan sähkösoittimeksi suunniteltu 39-kielinen kannel. Lainaamme soitinta 2 vuoden jaksoissa musiikkiopinnoissa edenneille soittajille. Soittimen hakuaika on 17.6. - 15.7.2013. Soitinlainan ratkaisee kansanmusiikin ja kanteleensoiton asiantuntijoista kutsuttu raati. Hakulomakkeita saa Rääkkylän Osuuspankista, Puh. 010 289 0800
Tervetuloa kylään saarille! www.pohjoisensaimaansaaristo.fi
6
ILMOITUSLIITE 29.6.2013
Pohjois-Karjalasta ponnahtaneita Kihaus Folkissa konsertoi näyttävä joukko Pohjois-Karjalasta ponnahtaneita kansanmuusikoita, konservatoriossa ja ammattikorkea- koulussa opiskelleita ja opiskelevia, monet myös SibeliusAkatemiassa jatkaneita. Kaarina Kainulainen
T
oistakymmentä vuotta sitten toimintansa aloittanut ja jo lakkauttamisuhan alla ollut entinen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun, nykyinen Kareliaammattikorkeakoulun musiikin koulutusohjelma on kouluttanut kymmeniä kansanmuusikoita. - Joista monet ovat jääneet Pohjois-Karjalaan, kertoo musiikin yliopettaja Sanna Kurki-Suonio. Yksinomaan Rääkkylästä on noussut lukuisia uuden polven kansanmuusikoita aina läänintaiteilija Marita ´Mammu´ Koskelosta lähtien. - Laura Vuorjoki-Elo, Marjo Smolander, Aino Ruotanen, Reetta-Mari Kellokoski, luettelee Sanna KurkiSuonio.
Opettajina, muusikoina Opiskelijat ovat tehneet opiskeluaikanaan myös opetustyötä. - Keskisuuren musiikkiopiston verran, laskee Sanna Kurki-Suonio. Ammattikorkeakoulun merkitys näkyy myös alueen konserttitoiminnassa, mistä Kihaus Folk on vuotuinen näyteikkuna. Koulutus ammattikorkeakoulussa on monipuolista.
- Opintoihin kuuluu tärkeänä osana mm. instrumenttiopinnot, pääinstrumentti ja kaksi sivuinstrumenttia. Laulajille mahdollistuu kahden soittimen opinnot. Soittajat opiskelevat ensimmäisenä sivuinstrumenttinaan laulua. Muita opintojen keskeisiä sisältöjä ovat mm. yhtyesoitto, teoreettiset aineet ja suuntautumisopinnot, pedagogiikka ja muusikon opinnot. - Kaikki laulavat hyvin, jatkaa Sanna Kurki-Suonio, itsekin laulaja. Suomessa on kaksi kansanmusiikin opetusta antavaa ammattikorkeakoulua. Kokkolassa oleva on painottunut enemmän läntiseen kansanmusiikkiin, Joensuun koulu itäiseen. Rajoja rikotaan ja harvinaisiakin soittimia opiskellaan. - Meillä voi opiskella esimerkiksi säkkipillin soittoa, jota toivottavasti kuullaan tänä vuonna Kihaus Folkissa Karelia Suurvägi -kokoonpanossa. Ammattikorkeakouluun pääsy on mahdollista. - Jos hakija on koulutettavissa, tiivistää yliopettaja oikean asenteen, intohimon ja palon, oppimisen takeet. Henki koulussa on kansanmusiikkipiireille tyypillinen, yhteisöllinen, kaikki ovat kuin samaa perhettä.
Riku-Pekka Kellokoski, uusin rääkkyläläinen Sibelius-Akatemiassa
´Konsasta´ akatemiaan Kansanmuusikoita valmistuu myös Joensuun konservatoriosta. Kihaus Folkissa konsertoivalla Uuna Kainulaisella oli kansanlaulu pääaineenaan, Riku-Pekka Kellokoskella kantele. Riku-Pekka aloittaa syksyllä opinnot Sibelius-Akatemiassa. Akatemiassa ovat opiskelleet mm. rääkkyläläistaustaiset Kaasisen sisarukset, Logrenin veljekset, Variksen pojat, Pauliina Lerche, Marjo Smolander ja Aino Kurki. Kansanmusiikin keskittymään vaikuttaa 8o-luvulla syntyneen pohjan lisäksi juuri alan koulutus. - Mikä on paikkansa ansainnut, iloitsee Sanna Kurki-Suonio ylpeänä siitä miten hieno joukko PohjoisKarjalassa ja Pohjois-Karjalasta kouluttautuneita muusikoita Kihaus Folkissa esiintyy.
Tuttuja nimiä, tutuiksi tulevia Jo Avvauksessa Tsaijuteltassa estradille astuvat tutut Marko Kotilainen & co ja Jenni Venäläinen & Futuurivire.
Konsertteja ja touhua lapsille Johanna Ahlholm
L
Siina Hirvonen on lapsille tuttu Pikku Kakkosesta.
auantai on Kihaus Folkin perhepäivä! Yhdessäolo ja musisointi on mukavaa, siksi Kihauksessa pääsee itsekin soittamaan, laulamaan tai vaikka rakentamaan oman soittimen. Pikkukakkosen Siina ja Taikaradio –duo esiintyy lauantaina kahden konsertin verran. Musiikkimatkalla Länsi-Afrikkaan koko perhe pääsee kurkkaamaan senegalilaiseen elämään. Mukana on myös monia lapsi-esiintyjiä, joita kuullaan Pelimannin penkillä ja Perinnetuvan lastenkonsertissa. Soitto-, laulu- ja tanssipajoissa lapset pääsevät itse osallistumaan musisointiin. Lasten touhut keskittyvät viihtyisälle perinnepihalle ja sen aittoihin. Soitinrakennusta sapuu ohjaa-
maan Tiina Huttu, talkoolainen jo useamman vuoden ajalta. - Pajassa lapset ja vanhemmatkin ovat olleet innokkaasti mukana. Itse tehdyn soittimen soittaminen on monelle se päivän paras juttu. Tämän vuoden teemasoitin on okariina. Soittimen esikuvana on mosambikilainen chiguliu-soitin. Perinteisesti chiguliut on valmistettu ontoiksi koverretuista ja kuivatuista masi-hedelmistä. Suomessa masihedelmät ovat aika harvinaisia, joten meillä okariinat rakennetaan sählypalloista. - Viime kesänä soittimia kävi rakentamassa toista sataa lasta. Mukava ja toimelias päivä on nytkin luvassa, Tiina Huttu lupaa. Perinnepihalla on tarjolla myös kasvomaalausta ja lettukestejä. Kansantanssia pihalla nähdään Motoran lapsiryhmien ja Sloveniasta saapuvan FS Emonan tanssituokioissa.
MARTTI ROSENDAHL
Reetta-Mari Kellokosken perjantaiillan konsertti on nimeltään Metsä on laulua täynnä. Jenni Hanikka ja Hanna Järvi puolestaan matkustavat ja vievät kuulijansa Itää pitkin. Rälläkkä soi Konserttiravintolassa. Yötulilla laulattavat Jukka Kyllönen ja Markus Rantanen.
lalla hän konsertoi Perinnetuvassa, samoin Ääniä kosmoksesta tuova Riku-Pekka Kellokoski. Konserttiravintolassa Pentti Ojajärvi ja Laura Vartio tulkitsevat Kirjeitä sieltä jostain. Uuna Kainulaisen ja Jenni Hanikan Puun syli -ilmaisullinen kokonaisuus on koettavissa auditoriossa.
Lauantaina illansuussa Tsaijuteltta on täynnä Nuorta voimaa, ammattikorkeakoulun opiskelijoita monessa, mm. Karelia Suurvägi -kokoonpanossa. Yöllä tuvan valtaa Trollfolk. Marjo Smolander vie kihausväkeä musiikkimatkalle Länsi-Afrikkaan. Il-
Tuttuja nimiä eri kokoonpanoissa ovat mm. Mammu Koskelo, Eve Pietarinen, Azra Topcu, Joonas Ojajärvi, Kuisma Lipponen, Pauliina Syrjälä, Kati Rantala ja Kihaus Folkissa itse todettavat monet, monet muut.
Mikä Kihaus on? JUTTA ANTTONEN
Pojat, takarivissä (vas) Riku 5 v ja Santeri 7 v, edessä Niko 6 v ja Aleksi 4 v
Jutta Anttonen
R
ääkkylän päiväkodin pojilta kysyttiin, mikä on Kihaus. Isommat pojat Niko ja Santeri olivat oikeilla linjoilla: - Se on sellanen tapahtuma, tuu-
mi Niko. Santeri puolestaan, että juhlasta on kyse. Aleksi ja Riku olivat molemmat sillä kannalla, että Kihaus kuulostaa ihan koiralta. - Juu kyllä se koira on, pojat tuumivat.
7
ILMOITUSLIITE 29.6.2013
VUOKKO JUURISOJA
Veikko Ahvenainen, Kauko Käyhkö, Motora..
Eläkeliittolaisille kutsu Kihaus Folkiin Vuokko Juurisoja
K
ihaus Folk kutsuu tänä kesänä erityisesti eläkeläisiä. Eläkeliiton Pohjois-Karjalan piiri onkin päättänyt ottaa kutsusta vaarin. Piirin ja eteläisen alueen perinteinen kesäretki tehdään nyt Rääkkylään. - Kihauslauantaina, heinäkuun kuudentena, muistuttaa Rääkkylän yhdistyksen puheenjohtaja Leena Sallinen ja toivottaa kaikki sydämellisesti tervetulleiksi. Retken ohjelma on perinteinen, niin mieltä kuin vatsaakin ravitseva. Itse Kihauksessa eri maiden kansanmusiikki ja kotimaisten yhtyeitten esitykset vuorottelevat ja välillä nähdään tanssiesityksiä. Nuoruuden muistoja varmaan tuovat mieleen Veikko Ahvenaisen soitto ja Kauko Käyhkön säveltämät laulut. Herrat eivät enempiä esittelyitä kaivanne. Motoran tanssiryhmät, niin aikuisten kuin lastenkin, saavat varmasti ilon pilkettä ikäihmisten silmiin. Muistuu mieleen, miten jalka nousi silloin nuorena..
Pelimannipenkillä kaikuu tietenkin pelimannimusiikki. Siellä on myös lasten tanssi-, soitto- ja laulupajoja. Lapsille on tarjolla mm. soitinrakentamista. Oman okariinon valmistaminen käy kätevästi pätevän oppaan johdolla. Ikärajoituksiahan ei Kihauksessa tunneta, joten mummu tai vaarikin voi rakentaa itselleen tämän pikku huilun. Väliaikoina penkille saa istahtaa kuka tahansa soittopelinsä kanssa. - Kannattaa siis ottaa soitin mukaan tai rakentaa sellainen soitinpajassa, ehdottaa folkassistentti Johanna Ahlholm. Onhan suorastaan arvokysymys päästä soittamaan Kihauksessa.
Kihausalueella helppo liikkua Kihaus on edelleen kansanmusiikin juhlaa, mutta nyt on erikoisesti panostettu uuteen järjestelyyn. Maastoa on tasattu, koko alueelle pääsee hyvin vaikka rollaattorilla tai pyörätuolillakin.
Esiintymispaikkoja on kuusi. Välimatkaa ei juuri ole, alue on pienehkö. Kaikki ovat niin sanotusti käden, tässä tapauksessa jalan ulottuvilla. Ruokailu- ja kahvipaikkoja Rääkkylässä on useita ja monen hintaisia. Helpoimmin saavutettava ja edullinen on festivaalialueella. Johanna Ahlholm kertoo, että varsinaisista kutsuvieraista on nyt luovuttu. Sen sijaan ilmaiseksi pääsevät kaikki hoitokodeissa ja kotipalvelun piirissä olevat kihausvieraat avustajineen, samoin näkövammaisten avustajat. Kaikki kansallispukuihin tai fereseihin pukeutuneet pääsevät alueelle ilmaiseksi kello kahdentoista ja kahden välillä. - Tervetuloa jo päivällä ja juhlaasuun pukeutuneena, kannustaa folk assistentti. Päivälipulla voi alueella olla kello kuuteen asti. Leena Sallinen kutsuu eläkeläisiä osallistumaan sankoin joukoin kesäretkelle, joka nyt suuntautuu kauniiseen Rääkkylään. Piirin aikaisemmat kesäretket on tehty Outokumpuun, Ilomantsiin ja Juukaan.
Vanhan, kauniin aitan ovi on vielä lukossa, mutta Eläkeliiton Rääkkylän yhdistyksen puheenjohtaja Leena Sallinen lupaa, että kihauspäivinä siellä voi harrastaa soitinrakentamista. Paikallisyhdistykset järjestänevät yhteiskuljetuksia, mutta jos eivät, niin puskaradio toimimaan ja kimppakyytejä kuuluttamaan. Toki omin autoinkin saa tulla, kyllä parkkitilaa
MARTTI ROSENDAHL
ONERVA AHLHOLM
Ommoo väkkee koko porukka
Kihauksen kesäkassit syntyvät Tarja Katajiston käsissä Rääkkylän Kaski -työvalmennuksessa.
Rääkkylä Folk tarjoaa nuorille paitsi talkoo hommia myös kesätöitä. Tänä vuonna Kihaukseen on pestattu yhdeksän kesätyttöä. Salla Kuittinen aloitti työt jo juhannuksen alla Senaatintorilla Helsingissä, missä hän markkinoi festivaalia ja houkutteli tulijoita Rääkkylään.
Kutsuvieraat palvelutaloista
Työ yhteisenä talkookielenä
Kaarina Kainulainen
Talkootyötä Kihaus Folkin eteen tehdään ympäri vuoden. Festivaalin aikana uurastajia on toista sataa.
K
ihaus Folk kutsuu myös tänä kesänä Keski-Karjalan ja Joensuun seudun palvelutalojen ja kotihoidon piirin vanhuksia ja vammaisia yhdessä hoitajan, ohjaajan tai omaisen kanssa nauttimaan maksutta kihauslauantain ohjelmatarjonnasta klo 12 - 18 välisenä aikana. Kutsu on lähetetty 50 alueen palvelutaloon. - Jo viikolla järjestämme kihauspelimannien kanssa pienimuotoisen konsertin entisen musiikkitalon läheisyydessä niille rääkkyläläisille vanhuksille, jotka eivät kykene tulemaan festivaalille, Rääkkylä Folk -yhdistystä luotsaava Jutta Anttonen kertoo.
Lauantaina klo 12 - 14 välisenä aikana myös kaikki kansallispukuun tai feresiin pukeutuneet pääsevät ilmaiseksi festivaalialueelle. Vapaa pääsy oikeuttaa nauttimaan ohjelmatarjonnasta vaikka yöhön saakka, niin kauan kuin pukua pitää yllä. Festivaalialueen esteettömyyttä on nyt parannettu entisestään niin, että liikkuminen myös pyörätuolilla on helppoa. Tänä vuonna Kihaus Folkin tunnuslintu keikkuu myös myyntiin tulevissa kesäkasseissa, jotka on ommeltu Rääkkylän Kaski -työvalmennuksessa. - Nämä ovat pieniä asioita, joilla teemme festivaalista koko kansan tapahtuman, Jutta Anttonen iloitsee.
on. Silloin voi kesken kaiken pistäytyä syömässä vaikkapa Koivuniemessä tai Paksuniemessä ja palata sitten jatkamaan Kihausta. Kihaus odottaa teitä.
Kaarina Kainulainen
T
ehessä näkkee, kuka mitäkin tekkee ja voi sitten itsekin tarttua toimeen, kertoo kihaustalkoissa alusta asti, oikeastaan jo Heinähuvasta alkaen mukana ollut Juhani Leskinen, se sähkön Jussi. Alussa hän teki sähkötöitä, sitten oli myyjänä yrittäjien olutteltassa. Ja taisi hän herkuttelevana herrana kokkaillakin herkkuja toisille talkoolaisille. Nyt vuorossa on ollut rakentaminen. Työkavereina on ollut mm. kaksi saksalaista talkoolaista, mutta kielivaikeuksia ei ole ollut - vaikka
Tiina Vaittinen
yhteistä kieltä ei kovin monta sanaa ole ollutkaan. - Tehessä näkkee, evästää Jussi Leskinen mukaan tulevia. Yhteisenä talkookielenä on työ. Tekemisen meiningin lisäksi parasta talkootyössä on hyvä porukka ja hyvä huumori. Juttu lentää ja naurua riittää. Sitä riittää talkoomuistoissakin, joita Jussi kertoo, kaikkea ei kuitenkaan lehtien palstoilla. - Työaikana talkootöihin osallistuminen oli nykyistä hankalampaa, nyt eläkkeellä ollessa joutaa, kertoo mies ja kiirehtii taas rakentamaan kihausaluetta.
Olen toiminut Kihaus Folkissa kolmena vuonna talkoolaisena, kahdesti olen ollut mukana 4Hyhdistyksen toiminnassa ja viime kesänä olin Kihaus Folkin kautta töissä talkoolaiskahviossa. Alle 15-vuotiaana tein neljän tunnin työvuoroja. Huolehdimme työkavereiden kanssa siitä, että kahviossa oli koko ajan tarjolla kahvia ja pientä purtavaa nälän yllättäessä. Pidin työstäni, sen ainoana haittapuolena oli kahvion sijainti, sillä koulurakennuksen sisälle ei hieno ohjelma valitettavasti kuulunut. Mielestäni talkoolaisten niin sanottu palkka on erittäin hyvä. Työpäivän jälkeen samalla festivaalipassilla pääsee alueen sisälle kiertelemään ja nauttimaan musiikista ja tunnelmasta. Talkoolaisten ruokailut on hoidettu hyvin, ja kenenkään ei tarvitse nälkäisenä omaa työvuoroaan hoitaa. Kauempaa tuleminen järjestyy myös, sillä majoitus on järjestettävissä talkoolaisillekin. Itse olen erittäin tyytyväinen omiin kokemuksiini talkoolaisena. Talkooväki on Kihaus Folkin onnistumisen edellytys, ilman meidän työtämme ei festivaalia pystyttäisi järjestämään. Siksi kehotan kaikkia, varsinkin oman kylän nuoria, lähtemään mukaan ja tekemään yhdessä Kihaus Folkista hyvä tapahtuma!
8
ILMOITUSLIITE 29.6.2013
Neljäs haltija haussa Kenen käsissä Rääkkylän Osuuspankin Kantelepankin Electric 1 seuraavaksi helisee? Kaarina Kainulainen
R
ääkkylän Osuuspankin Kantelepankin omistamalle sähkökanteleelle, Electric 1:lle etsitään uutta haltijaa. Kesäkuussa alkanut avoin hakuaika päättyy heinäkuun 15. päivänä. - Kanteleen nykyinen haltija Jenni Venäläinen konsertoi kesän Kihaus Folkissa, muistuttaa toimitusjohtaja Olli Koivula. Rääkkylän Osuuspankki hankki Kantelepankkiinsa Kantele Koistisen valmistaman Electric 1:n jo vuonna 2007. Reilun 20 000 euron arvoinen sähkökantele on tarkoitettu alan taitajien käyttöön. Kantelepankki lainaa sitä kahden vuoden jaksoissa yhdelle musiikkiopinnoissaan edenneelle soittajalle. - Kantelepankin soitinlainan saajan ratkaisee alan asiantuntijoista muodostuva raati, jatkaa Olli Koivula. - Kanteleemme on ollut jo kolmella soittajalla ja kokemuksemme mukaan erittäin hyvässä käytössä. Ensimmäisenä kanteleen sai AnnaKarin Korhonen, hänen jälkeensä Eija Kankaanranta ja nyt kauttaan päättää Jenni Venäläinen.
Huippusoitin jo alkutaipaleelle - Olemme havainneet, että soittimeen on kiinnostusta ja uudenlaiselle kanteleelle on selkeää kysyntää musiikkipiireissä, kertoo Olli Koivula. Perinteisen kanteleen rinnalle ovat tulleet konserttikanteleet ja uutena
soittimena sähkökanteleet. - Nuorilla soittajilla ei välttämättä ole taloudellisia resursseja hankkia omaa soitinta, joten lainaamamme kantele helpottaa ainakin yhden nuoren soittajan alkutaivalta vuorollaan. Electric 1 on Kantele Koistisen valmistama. - Sähkökannel on tuonut paljon lisää kantelekulttuuriin. Erilaisia kanteleita on hyvin paljon, joten kantelelaina voi myös helpottaa vastaanottajan oman tien valitsemista. Kantelepankki antaa nuorelle soittajalle mahdollisuuden päästä työskentelemään huippusoittimella tärkeässä kehitysvaiheessa, iloitsee soittimen isä Hannu Koistinen Kantele Koistisesta.
Pop-, rock- ja jazzkäyttöön Electric 1 on ensimmäinen kokonaisuudessaan
sähkösoittimeksi suunniteltu 39 -kielinen kannel. Haluttu Electric 1 on myös ensimmäinen kantele, joka sopii ominaisuuksiltaan täysipainoiseksi pop-, rock- ja jazzinstrumentiksi. - Sähkökanteleen soiton opettelu eroaa perinteisestä tavasta. Se vaatii uuden tekniikan opettelemista ja sen oppimiseksi soittajalla tulisi olla oma KAARINA KAINULAINEN
henkilökohtainen sähkökannel, painottaa Olli Koivula. - Ko. soitin olisi ehkä myös liian arvokas vaikka yleiseen oppilaitoskäyttöön, miettii hän. Aikaisempina vuosina hakijoita on ollut kiitettävästi. - Toivottavasti saajaksi valikoituu henkilö, joka haluaa viedä alaa eteenpäin ja uskaltaa rohkeasti kokeilla uutta sekä hakea rouheampaa tyyliä perinteen rinnalle, toivoo Kantelepankin edustaja.
Kantelepankki osa yhteiskuntavastuuta Kantelepankki on Rääkkylän Osuuspankin yksi konkreettinen tapa osallistua yhteiskuntavastuun kantamiseen. Pankki on jo aiemmin lahjoittanut 38 -kielisen konserttikanteleen Keski-
Karjalan musiikkiopistolle. Rääkkylä on suomen vahvimpia kansanmusiikkiosaamisen alueita. Paikallinen taituruus kattaa niin soiton, festivaalien järjestämisen, koulutuksen kuin soitintuotannonkin. - Paikallisena toimijana koemme tärkeäksi tukea niitä vahvuuksia, joita alueella on. Rääkkylän monipuolinen kansanmusiikkiosaaminen on jo
KUVA: STUDIO TOMI
Jenni Venäläinen on omalta osaltaan vienyt kanteleensoittoa eteenpäin, kokeillut rohkeasti ja löytänyt oman tyylinsä tämän kesä Kihaus Folkissakin kuultavaksi. valtakunnallisesti tunnettu tuote. On hienoa, että pankillamme on taloudellinen mahdollisuus olla mukana tukemassa kansanmusiikin ja siitä kehittyvän modernin kulttuurin po-
sitiivista imagoa tälläkin tavalla, Olli Koivula sanoo. Rääkkylän Osuuspankki on ollut Kihauksen yhteistyökumppani alusta asti.
Juha 044-3640035 Jussi 050-3672188
KAMPPURI
Ovet ja ikkunat perinteitä kunnioittaen. www.kamppuri.fi
REMOY Oy Kirkkotie 22 82300 RÄÄKKYLÄ Puhelin 0400 378 741
- Kihaus Folk kuuluu Rääkkylän kesään, muistuttavat puuhanaiset Jutta Anttonen (vas.) ja Johanna Ahlholm. - Ja hyttyset, tietää yhteistyökumppania, Rääkkylän Osuuspankkia edustava Olli Koivula.
Kettunen
Lylykoskentie 6 80130 Joensuu Fax 013-748530 kettunen@pesuainekauppa.fi
PesuAineKauppa
R Ä Ä K K Y L Ä N S A H A OY Oravisalontie 136, Rääkkylä, p. 050 586 5041 050 586 5041
Oravisalontie 136
9
ILMOITUSLIITE 29.6.2013
Riäkkyteatteri juhlii
RUOKA- JA KAHVILEIPĂ„Ă„ KONDITORIATUOTTEITA
20 vuotta, 32 näytelmää
- kahvia arkisin aamuneljästä alkaen
HEIKKI NUUTINEN
ja tuottelias, luotettava. Seuraava koitos on edessä jo marraskuussa, jolloin Riäkkyteatterin taipaleesta kertova kooste Untako on elämämme saa ensi-iltansa. Siinä vuosien varrelta mieleen jääneet roolihahmot jatkavat elämäänsä - 23 näyttelijän voimin.
RĂ„Ă„KKYLĂ„N LEIPOMO, Kotitie 17, puh. (013) 661 444
Kesäkukat, yrtit, marjat ja juurekset
Pässikallion Puutarhatila
Jaamantie 105, Rasivaara puh. 040 9391474
Riäkky pitää Rääkkylässä
Sota on päättynyt, elämä jatkuu. Kaunis on luoksesi kaipuu -näytelmässä isää esitti Ilpo Jorasmaa, äitiä Marjatta Karkulainen.
Kaarina Kainulainen
R
iäkkyteatterilla on takanaan 20 vuotta ja 32 näytelmää, produktiota. - Joista yhtä esitimme lähes 60 kertaa, kiersimme koko Pohjois-Karjalan, kertoo teatterin sielu Tellervo Halonen. Syksyllä on juhlakoosteen aika, mutta jo kihausviikolla Koivuniemessä nähdään Se rakkaus, se rakkaus -näytelmä. Riäkkyteatteri sai alkunsa Olavi PÜtsÜsen halusta ohjata Rasivaaran nuorisoseuran lapsiryhmää. Kansalaisopiston piirinä toimiva Riäkkyteatteri aloitti syksyllä 1993. Olavi PÜtsÜnen ohjasi aikuisia, Tellervo Halonen lapsia ja nuoria. Ensimmäinen näytelmä oli vaikuttava Kyllikki Mäntylän Anna uneksija, jossa teatteria jo harrastaneella Tellervo Halosella oli nimirooli. Olavi PÜtsÜnen jatkoi kaksi vuotta, jonka jälkeen ohjat siirtyivät Tellervo Halosen käsiin. Hän oli jo aloittanut alan opiskelun Teatterikorkeakoulun täydennyskoulutuksessa. Tellervo Halonen ohjasi useita yleisÜn mieleen jääneitä näytelmiä. Yksi niistä oli Paksuniemen vesillä esitetty Slawomir Mrozekin Avomerellä, toinen sota-aikaan sijoittuva Kaunis on luoksesi kaipuu, jonka ohjaaja itse oli myÜs kirjoittanut. Se pohjautui hänen miehensä vanhempien sotaajan kirjeenvaihtoon. Riäkkyteatterin näytelmiä on esitetty paitsi omalla seudulla myÜs muualla Pohjois-Karjalassa ja Suomessa, joitakin a i n a Vi-
rossa ja Liettuassa asti. - Riäkkyteatteri on ollut ja on tärkeä kulttuuritekijä, painottaa Tellervo Halonen. - Se avartaa, kasvattaa, antaa myÜnteisiä kokemuksia. YleisÜ on uskollinen. Monet tulevat katsomaan esityksiä useita kertojakin, myÜs muualta kuin Rääkkylästä. Vajaa kymmenen vuotta sitten Tellervo Halonen jäi eläkkeelle, näyttämÜn puolelle. Ohjaajana aloitti Tarja Jänis, jonka käsialaa olivat mm. koskettava Minna Canthin TyÜmiehen vaimo ja Miguel Cervantesin Don Quijote.
Untako on elämämme Kolme vuotta sitten Riäkkyteatteri sai uuden ohjaajan, aikoinaan itsekin teatterissa näytelleen Kirsi Koskelon, jolla oli kokemuksenaan pitkä kierros maailmalta, mm. merikoulusta Kotkassa, vapaaehtoistyÜstä Irlannissa ja Intiassa, opiskelijavaihdosta Sambiassa ja Prahassa, lehtoraatista Kokkolassa. Outokummussa päivähoitajaksi opiskellessaan Kirsi sai teatterikärpäsen pureman, mikä johti alan opiskeluun ensin parissa kansanopistossa, sitten Metropolian ammattikorkeakoulussa Helsingissä, mistä hän valmistui teatteri-ilmaisun ohjaajaksi. Rääkkylässä Kirsi Koskelo aloitti aikuisten kanssa Dario Fon näytelmällä Kaikki vorot eivät tule varkaisiin. Lapsi- ja nuorisoryhmiä hän oli ohjannut jo Joensuusta käsin ennen Rääkkylään paluutaan. Todellinen näytÜnpaikka oli viime vuonna valmistunut Anna Krogeruksen Kuin ensimmäistä päivää. - Se oli täsmäisku, yhteiskunnallinen sivallus, kertoo ohjaaja haasteellisesta tyÜstä ja kiittää hyvää ja ahkeraa porukkaa. - Tosi, tosi mukavaa. Riäkkyteatteri on tyÜyhteisÜnä hyvä, yhteisÜllinen
Kymmenkunta vuotta sitten Riäkkyteatterissa oli pulaa miesnäyttelijÜistä. Joku keksi pyytää mukaan Ilpo Jorasmaata, näyttelijää jo toisessa, suoraan ylenevässä polvessa. Hänen poikansahan oli ollut Riäkkyteatterissa. - En ollut koskaan aikaisemmin näytellyt, kertoo Ilpo Jorasmaa suuresta haaveestaan, joka varmaan ilman mukaan houkuttelua olisi jäänyt toteutumatta. Ilpo Jorasmaa aloitti Erninä Sisko Istanmäen Liian paksu perhoseksi -näytelmässä ja jäi sille tielleen. Mieleenpainuvimpia ovat olleet Riston rooli Minna Canthin TyÜmiehen vaimossa ja Kuin ensimmäistä päivää -käsikirjoitukseltaan kaikkien aikojen parhaana näytelmänä. Canthin koskettavassa näytelmässä miestä kiehtoi erikoisesti aika ja ajan kieli. - Tämä on tärkein harrastukseni, voimavarani arkeen, jatkaa Jorasmaa ja kertoo teatterin pitävän hänet Rääkkylässä. - Raskaankin tyÜviikon jälkeen lähden aina mielelläni harjoituksiin, teatterin puhtaaseen maailmaan, missä kaikki ovat samanarvoisia ja iälläkään ei ole mitään merkitystä. Tässä ei tule koskaan valmiiksi, joka kerta oppii jotain uutta. Harrastus vaatii ja antaa paljon. Fyysisesti on jaksettava, oltava hyvässä kunnossa. Päänkin, muistipuolen pitää pelata. Teatterin tekeminen on monivaiheinen prosessi. - Annamme palautetta toisillemme ja tuemme toisiamme, mitä arkielämässä ei juuri tapahdu, jatkaa Jorasmaa ja pitää yhtenä hyvänä asiana sitäkin, että teatterissa ei ole staroja. - Niillä mennään mitä on. Ja loppusuoralla kaikki kolahtaa kohilleen. Hahmot eivät jää irrallisiksi.
Leikkimuseo
Kotista Salokylä, Rääkkylä 050-357 3344
sienipaikka.com siellä maukkaimmat sienijalosteet on
RÄÄKKYLÄN APTEEKKI Kinnulankuja 2 82300 Rääkkylä p. (013) 311 106
Selänteentie 86 82290 Nieminen p. 0440216717
SIIVOUSPIRKKO - siivousalan tyÜt - korjausompelu Oravisalontie 1 (vanha SEO), Rääkkylä p. 0400 511 988
Oma koti Rääkkylään
TUTUSTU ASUNTO- JA TONTTITARJONTAAN www.raakkylä.fi Kehityssihteeri Raita Joutsensaari, 040 105 3010
AURINKOISTA KESĂ„Ă„ TOIVOTTAA
Lylykoskentie 1 80130 Joensuu
Arkisin klo 8-17 Lauantaisin klo 9-14
arto.taulio@konejonnit.fi j.halonen@konejonnit.fi
Etukuponki ! -20% Tällä etukupongilla
Rintamalle lähtevä isä, Ilpo Jorasmaa hyvästelee tyttärensä, vas. Maija Eskelinen, Julia Tikkanen ja Elisa Zakharova.
HEIKKI NUUTINEN
alennus soitintarvikkeista ( Kuponki voimassa 31.8. saakka.)
puhelin (013) 222 672 faksi (013) 222 526
www.konejonnit.fi
Soittajan asialla! PT-talo Kirkkokatu 27 Joensuu. Ma-pe 9-17. Kesälauantaisin suljettu.
10
ILMOITUSLIITE 29.6.2013
Läyliäisistä Riäkkylään Tilaa olla ja toimivat tietoliikenneyhteydet.
KAARINA KAINULAINEN
- Nämä leviävät omia aikojaan, päivittelee Tuire Lehikoinen puutarhassaan, jolle ei remontin aikana ole aikaa ollut.
Kaarina Kainulainen
R
ääkkylän Rasivaarassa asuvat Tuire Lehikoinen ja Aki Leppänen ovat tyytyväisiä sattumalta löytyneeseen kotipaikkaansa. - Täällä on tilaa olla ja toimivat tietoliikenneyhteydet, tiivistyy heidän ajatuksistaan. Rääkkylästä on myös helppo lähteä. Aki Leppäsen työmatka Joensuuhun taittuu ovelta ovelle 40 minuutissa. - On luksusta astua autoon suoraan kotiovelta, painottaa EteläSuomen pitkiin ajoihin tottunut mies. Siellä työmatka saattoi kestää puolitoistakin tuntia. Vaimon yritykselle, käännöstoimistolle on tilaa omassa kodissa, vanhassa metsänhoitoyhdistyksen talossa. Tilaa telmiä niin sisällä talossa kuin aidatulla piha-alueellakin riittää myös perheen viidelle koiralle, staffille eli staffordshirenbullterriereille. Tuire Lehikoinen on kotoisin EteläKarjalasta, Aki Leppänen Joensuusta,
joten Rääkkylä on sopivasti sukuloinnin välissä. Rääkkylään he muuttivat kuutisen vuotta sitten Lopelta. - Läyliäisistä Riäkkylään, nauraa kielenkääntäjävaimo. Sitä ennen he asuivat mm. Moskovassa, missä he olivat toisensa tavanneetkin 90-luvun puolivälissä. Tuire Lehikoinen työskenteli tulkkina ja kääntäjänä ensin Pietarissa, sitten Moskovassa. Aki Leppänen oli Moskovassa Kone Oy:n palveluksessa. Rääkkylä löytyi sanomalehdessä olleen ilmoituksen perusteella. - Ihan huvin vuoksi lähdimme katsomaan - ja tämä paikka tuntui heti juuri siltä etsityltä, kertovat he.
Venäjänkielen taidosta hyötyä Lehikoinen - Leppänen -pari oli päättänyt muuttaa Pohjois-Karjalaan, jos edes jompikumpi saisi työpaikan. Tuire sai ensin äitiyslomasijaisuuden Joensuun kaupungilta ja sen jälkeen oman alansa töitä Kauppakamarilta ja Ely-keskukselta. Aki löysi paikkan-
sa aluksi Jokikoneen varaosamyynnistä, sitten yrittäjyyden kautta Närhi Oy:ltä, missä hänen venäjänkielen taidostaan on hyötyä - vaikka vaimon korvia välillä ´keittiövenäjä´ kuulemma särkeekin. Kun Tuire Lehikoisen työt sitten vähenivät, hän toteutti varasuunnitelmansa ja pisti pystyyn oman käännöstoimiston. Työtä on riittänyt, kontaktit yhteistyötahoihin ovat hyvät. - Vaikka enemmänkin työtä voisi olla, ainakin nyt taloremontin valmistumisen jälkeen. Pariskunta on itse remontoinut taloa ja laajaa pihamaata mieleisekseen, mikä on oikeastaan vähän huolestuttavaa, sillä aina kun he ovat saaneet remontin valmiiksi, ovat he myyneet talonsa ja muuttaneet muualle - no, onneksi nyt koti-Suomeen. Rääkkylästä he eivät hevin lähde.
Hyvää yhteydet, huonoa hyttyset Hyvää Rääkkylässä ovat toimivat ja nopeat tietoliikenneyhteydet.
- Valokuidun varmistamat, kiittävät kolmantena taloutena mukaan liittyneet Tuire Lehikoinen ja Aki Leppänen, jotka molemmat tarvitsevat tietotekniikkaa työssään. - Se on välttämätöntä ja yllättävän edullista. Ohjelmien yhteensopivuudessa on ollut vielä hieman säätämistä, valokuitu kun vaatii uusia koneita. Valokuidun hyöty näkyy myös television katselussa. - Emme enää ole sään armoilla. Huono puolikin Rääkkylästä toki löytyy. Se on hyttysten runsaus. - Niitä vastaan hankimme tämän, esittelevät he pihamaan hyttysmagneettia, jonka aika ajoin tyhjennettävä säiliö kerää hyttyset kompostoitavaksi luonnonvaraksi. Talvella yllättää lumen määrä. - Ensimmäisellä 25 kilometrillä, varsinkin kun katuvalojakaan ei ole, kertoo Aki Leppänen talviaamujen työmatkoista. Naapureihinsa Tuire ja Aki ovat tutustuneet, mutta kylän rientoihin he eivät ole vielä ehtineet. Aika on mennyt remontoinnissa ja koirien parissa. - Oulun koiranäyttelykin on ollut aina samaan aikaan Kihauksen kanssa, pahoittelevat he.
Koirat ja golf harrastuksina Koirien lisäksi Tuire Lehikoinen ja Aki Leppänen harrastavat golfia. He käyvät pelaamassa lähiseudulla, Outokummussa, Kontioniemessä tai kauempana mm. Hankasalmella. - Milloin missäkin. Kummallakin meillä on green gard. Omana yksityisenä harrastuksenaan Aki Leppänen kunnostaa vanhoja autoja. Hänen ylpeytensä on Fiat 600, josta on rakenteilla Abarth -versio, ja hänen jo Moskovaan hankkimansa Peugeot, jonka hän sittemmin - harmikseen - myi. Kun sama auto sitten reilu vuosi sitten tuli myyntiin, oli ilo suuri ja ostaja taattu. Leppänen kuvaa tapahtunutta harvinaiseksi herkuksi. Naapurissa asuvien Wuorioitten kanssa pariskunta laulaa mielellään karaokea. Tai siis miehet laulavat ja naiset juttelevat. Laulutaitoaan ja sävelkorvaa Aki on kehittänyt mm. alan kursseilla. Tuire Lehikoinen viihtyy käsitöiden parissa. - Mutta nyt en ole edes yrittänyt löytää aikaa harrastukseen, kertoo työhuoneen remontoinnin parissa ahkeroiva yrittäjä. KAARINA KAINULAINEN
Hyttysmagneetti houkuttelee kiusankappaleet ansaan, säiliöön, minkä Aki Leppänen sitten aika ajoin tyhjentää.
TERVETULOA PALVELEVAAN RAUTAKAUPPAAN KAUPPARINTEELLE
Meiltä Uula-perinnemaalit
Valikoimaamme kuuluu: • RAKENNUS-, LVI- JA SÄHKÖTARVIKKEET • JITA-JÄTEVESIRATKAISUT • TYÖKALUT ja TARVIKKEET • BIOLAN PUUTARHAN MULLAT ja LANNOITTEET
• KODINKONEET • HARVIA-KIUKAAT, GRILLIT, YM. • NUNNAUUNI- ja TIILERI-TULISIJAT • TIKKURILA ULKO- ja SISÄMAALIT ja TARVIKKEET • GULF-VOITELUAINEET ja SEO-POLTTOAINEET A 24 h
PUUTARHAKONEET, RAIVAUS- ja MOOTTORISAHAT, TARVIKKEET ja VARAOSAT
Eristä kätevästi EKOVILLALLA. Meiltä villat ja puhalluskone varastosta.
PERÄVAUNUT
T E RV E T U L O A A S I O I M A A N J A K A H V I K U P P O S E L L E
KAUPPARINNE TEPPO MONONEN KY
Joensuu: Kuurnankatu 2, p. (013) 510 5600 Palvelemme: ma–pe 8–18, la 9–15
Kauppatie 8, Rasivaara. Puh. 044 300 6148 www.kaupparinne.fi kaupparinne@kaupparinne.fi
Avoinna: Ma–Pe 8.30–17.00, La 8.30–13.00
-JÄTEVESIRATKAISUT
Ja tietenkin kuljetus- ja rahtipalvelu omalla kalustolla. Suoritamme rahtipalvelua kuorma-autolla, joka on varustettu nosturilla.
11
ILMOITUSLIITE 29.6.2013
Nykypäivän kylätoimintaa pohjoisen Saimaan saarilla Harri Laukkanen
Kun haluat lomasi soivan... www.villaswan.fi
KATI HIRVONEN
R
ääkkylän saaristolaiskylät Oravisalo ja Varpasalo tunnetaan pelimanniperinteestä ja puuhakkaista ihmisistään. Aktiivisuus ja tiivis kylätoiminta näkyy myös tänä päivänä, ja kylät palkittiin vuonna 2012 vuoden kylän arvonimellä. Palkinto osui epäilemättä oikeaan paikkaan, ja oli tunnustus paitsi perinteiselle kylätoiminnalle, myös uudelle tavalle toimia oman kotiseudun eteen. Saaristokylissä perinteisesti harrastettu kyläyhdistystoiminta on viime vuosina saanut ympärilleen uusia piirteitä. Varpasalossa kylätalon ympärille on muodostunut osuuskunta ja alueen kehittämiseksi perustettiin viime vuonna Saimaan saariston kehittämisyhdistys. Tavoitteena saarelaisilla on kylien elinvoimaisuus ja tähtäin tulevaisuudessa. Saaristokylien kehittämisessä on ahkerasti käytetty maaseudun kehittämisrahaston tukea. LEADER -hankkeilla on saarille rakennettu pyöräily- ja patikointireittejä sekä luontopolkuja. Myös vesiretkeilyä on saarilla viety eteenpäin, ja saaristoon voikin tutustua vaikkapa kanootilla paikallisen yrityksen ohjatuilla melontaretkillä. Myös saaristokyliin hyvin istuvaa kylämatkailu on saanut vauhtia hankkeista, ja kokemusten
Karelia Cottages –11.8. Rääkkylän Koivuniemessä 10.
Kesä on kivaa aikaa Rääkkylän saaristossa. innoittamana alueen yritykset ovat ryhtyneet luomaan omista vahvuuksista nousevia matkailutuotteita.
Yhteisöllistä menoa Kesä on Oravisalossa ja Varpasalossa vilkasta aikaa. Kesäasukkaat vilkastuttavat kylien raitteja, ja erilaisia tapahtumia on lähes viikoittain. Kesäkauden yksi kohokohta on Kihaus -viikon tiistaina 2. heinäkuuta järjestettävä saarten avointen ovien päivä, jolloin voi tutustua saarten yrityksiin, shoppailla kesätorilla tai poiketa kesäkahvioon kuulemaan
paikallisia pelimanneja. Tapahtumia jatkuu saarilla pitkälle syksyyn, ja vielä lokakuun hämärissä saarilla järjestetään suosittu taidevaellus. Rääkkylän saaristokylät ovat hyvä esimerkki yhteisöllisyyden voimasta. Talkoovetoinen toiminta on sovitettu palvelemaan nykypäivän tarpeita, ja saarelaiset ovat ottaneet oman kotiseutunsa kehittämisessä selvän roolin. Saaristokylillä onkin hyvät edellytykset tarjota vieraille ja asujilleen sitä mistä monet haaveilevat; yhteisöllistä menoa, toimivat yhteydet sekä luonnon rauhaa.
Tule mukaa n menneisyy viikonloppuu den ja mys kohti loppua n. Vehreän kesän kääntiikan an ja maahisine kutsuu pikkuväki ke tyessä kohti Rääkk en teidät suuntaamaa ijuineen jälleen elooylää. Ikiaikaiset tarina n kulkunne t n ja kohtaa mme kivike heräävät hällä. Luontaishoit Workshoppejoja a ja rumpuku Joogaa rssi Luentoja
Katso lisää 9.8. Hoitaji Facebookista KELTTIEN en hoitopäi vä, vain hoit KESÄ! ajille.
Koivuniemi, Koivuniementie 20, 82300 RÄÄKKYLÄ, puh. 040 9600 629, riitta@sinea.fi, www. sinea.fi
HUHUISTA HUOLIMATTA LIPPUJA VIELÄ MYYNNISSÄ!
Laaja valikoima kukkia, lahjatavaroita ym.
Tervetuloa viihtymään! OP–Tupa on näyttävä karjalaistyyliin rakennettu pyöröhirsirakennus veden äärellä Rääkkylän Hypönniemessä. OP-Tupa sopii erilaisten juhlien ja tapahtumien järjestämiseen. Uudistettu keittiö ja tilava tupa mahdollistavat isommankin seurueen vierailun. Päärakennus on osin kolmikerroksinen hirsirakennus. Tupa on kalustettu 32 henkilölle, tuvan vieressä keittiö ja kulmassa kahdelle henkilölle makuuhuone. Toisessa kerroksessa on kolme kahden hengen makuuhuonetta sekä terassit molempiin päihin rakennusta. Täysin koneellistettu keittiö on saanut uuden ilmeen ja kalusteet keväällä 2009. Astiastoa tuvalla on noin 70 henkilön tarpeisiin. Vuodepaikkoja on päärakennuksessa kahdeksalle hengelle ja rantamajassa viidelle hengelle. Tarvittaessa lisätilaa löytyy vuodesohvia avaamalla.
OP-Tupa juhliin ja tapahtumiin Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu keväällä 2010 uudistettu rantasauna, rauhallinen rantamaja, tilava kesäkeittiö, kotalaavu ja tunnelmallinen savusauna. Tutustu tarkemmin www.op-tupa.fi
Rääkkylän Kukka- ja Hautauspalvelu Kinnulantie 5, 82300 Rääkkylä (käynti Kylätien puolelta) 013 313444, 040 7399 765 www.raakkylankukkajahautaus.fi
iedot Hintat kset rsatuu a v ja u Tut 800
89 0 . 010 2min tapruhrakakekymlatun@poap.fi.fi
www.op
Sijainti
Lip
eri
>>>
OP-Tupa
Rääkkylä
Rääkkylä
Lomaile, lepäile tai vietä juhlat!
Kit ee >>> Helsinki
Ajo-ohje: Rääkkylän keskustasta noin 10 km Liperiin johtavaa tietä, käännytään vasemmalle Hypönniemi/Varpasalo sorapintaiselle tielle, jota ajetaan noin 3 kilometriä. Käännytään oikealle, kyltti OP –Tupa / Mölsänniementie, jota pitkin OP–Tuvan opasteita seuraamalla perille saakka. Osoite on Mölsänniementie 300.
www.majoinen.fi op.fi
Yhdessä hyvä tulee.
www.ruokkeenlomakyla.fi
Kaikki lipputyypit (10-85 euroa) myynnissä Tiketissä
12
ILMOITUSLIITE 29.6.2013
Festivaaliohjelma 2013 Perjantai 5.7.2013
Kihaus -portit aukeavat klo 17.30
TSAIJUTELTTA 18.00 – 19.00 AVVAUS Marko Kotilainen & co Jenni Venäläinen & Futuurivire Markku Halonen -murteella 19.30 – 20.15 TERVEISET SLOVENIASTA! Folklorna Skupina Emona 20.45 – 21.30 VASARATERAPIAA Paja 22.00 – 23.00 MUN TAIVAS Aili 23.30 – 00.30 VASTEN AURINGON SILTAA Pasi K. ja Hurmos 00.45 – 01.30 VIIMEISTÄ VIIJJÄÄN Gruppa Salmi & Ryynänen
KONSERTTIRAVINTOLA 19.00 – 19.45 HIOTUSTI HAITARILLA Rälläkkä 21.00 – 22.15 NYT JA TÄSSÄ!
Kihaus -portit aukeavat klo 11.30
TSAIJUTELTTA
PERINNETUPA
12.00 – 12.45 SAKSAN MAILLA Germaid Kallen Big Band 13.15 – 14.00 MUSIIKKIMATKA LÄNSI-AFRIKKAAN 14.30 – 15.15 RAUTAA RAJALTA Steely wonder 15.45 – 16.30 Siina ja Taikaradio 17.00 – 19.00 NUORTA VOIMAA Jatkotytöt Haitaritrio Roosa, Emma ja Kuisma Dickursby Karelia Suurvägi
12.30 – 13.15 Sorbattjin 13.30 – 14.30 HEHKU -SOOLOSOITON YTIMESSÄ Pauliina Syrjälä 15.00 – 15.45 RÄÄKKYLÄSTÄ Rääkkylän pelimannit Markku Halonen 16.15 – 17.00 KOSTO ELÄÄ! Kosto 17.30 – 18.30 LAPSILTA LAPSILLE Beepa Mikrokakkarat ja Minikakkarat 19.00 – 19.45 KORA! Marjo Smolander 20.15 – 21.00 ÄÄNIÄ KOSMOKSESTA Riku-Pekka Kellokoski 21.15 – 22.00 Mielikki
19.30 – 20.30 HELSINKI COTONOU ENSEMBLE! 21.00 – 21.45 TIE OTTAA, TIE ANTAA Metrofolk 22.15 – 23.45 JYTÄÄ! Lipsaset 00.15 – 01.30 ITÄRAJALTA PÅ SVENSKA Trollfolk®
KONSERTTIRAVINTOLA
Suvi Teräsniska
AUDITORIO 23.00 – 00.00 ITÄÄ PITKIN Jenni Hanikka, Hanna Järvi
PERINNETUPA TEEMAILTA: Kanteleilla
18.30 – 19.15 LIEKKI - suomalais-latvialaista kantelevoimaa Laima Jansone & Pauliina Syrjälä 19.30 – 20.00 METROFOLKIA KANNELMÄESTÄ Metrofolk 20.15 – 21.00 METSÄ ON LAULUA TÄYNNÄ Reetta-Mari Kellokoski 21.15 – 22.00 Sorbattjin
PELIMANNIN PENKKI 17.30 – 18.00 Kihaus Folk -pelimannit 19.00 – 19.30 TANSSITUPA: kaikki tanssimaan! Henna Liiri, Reetta-Mari Kellokoski 20.15 – 20.45 Cosmomusicband 21.30 – 22.00 Heimo 23.00 – 23.30 Paja Muun ajan Pelimannin penkki on vapaassa käytössä, Tervetuloa soittamaan!
PIHALLA TAPAHTUU 22.30
Lauantai 6.7.2013
YÖTULET SYTTYVÄT! Yhteislauluun johdattaa Duo Kuve
12.00 – 12.45 Siina ja Taikaradio 15.00 – 17.00 KIRJE SIELTÄ JOSTAKIN: 15.00 Pentti Ojajärvi ja Laura Vartio 16.15 Veikko Ahvenainen ja Carina Nordlund 18.30 – 19.30 VILDA ROSOR Duo Maria Kalaniemi & Eero Grundström 21.00 – 22.15 JUURILLA
Värttinä
AUDITORIO 13.00 – 14.30 PELIMANNIKAVALKADI Kihaus Folk -pelimannit Puruveden pelimannit Joen Sottiisi 15.00 – 16.00 PUUN SYLI Uuna Kainulainen 17.00 – 18.00 KANSANTANSSIN TAIKAA Motora
PELIMANNIN PENKKI 11.30 12.45 14.00 14.15 15.15
– – – – –
16.30 18.00 19.00 20.30
– – – –
Muun ajan Pelimannin penkki on vapaassa käytössä, Tervetuloa soittamaan!
PIHALLA TAPAHTUU 12 – 18
Soitinaskartelupaja Kasvomaalausta
11.30
FS EMONA kansantanssia Sloveniasta KIPAKAT JA LIIPUKAT Motoran lapsiryhmien kansantanssia KIPAKAT JA LIIPUKAT Motoran lapsiryhmien kansantanssia FS EMONA kansantanssia Sloveniasta FS EMONA kansantanssia Sloveniasta YÖTULET SYTTYVÄT! Laulattamassa Jukka Kyllönen ja Markus Rantanen
15.15 18.30 19.00 21.45
Kaikkien esiintyjien esittelyt ja tarkempi festivaali info kotisivuillamme www.kihaus.fi
12.15 Mikrokakkarat ja Minikakkarat 13.30 LASTEN TANSSIPAJA 14.15 Folk -puuhiksen satoa 14.30 Beepa 15.45 LASTEN SOITTO- JA LAULUPAJA Marjo Smolander 17.00 AFROTANSSIPAJA 18.30 Cosmomusicband 19.30 STEELY WONDER - PAJA 21.00 Roosan, Emman ja Kuisman haitaritrio
22.30
Kihaus Folk -festivaalin pääyhteistyökumppanit 2013
Rääkkylän kunta
AINO JA OLLA TERÄSVUOREN SÄÄTIÖ