Mikkelin kaavoittaja: Lähiötaloyhtiöt – tehkää aloitteita

- Kaupungin puoleen saa aina kääntyä ja tehdä aloitteita ja ehdotuksia. Ne kyllä ohjataan kyseisiä asioita hoitaville, kannustaa asemakaavapäällikkö Kalle Räinä.

lähiöissä sijaitsevia taloyhtiöitä kiinnostaa, onko kaupungilla suunnitelmia oman jo ikääntyneen kaupunginosan kehittämiseksi. Onko tulossa täydennysrakentamista, parannetaanko infraa, säilyvätkö palvelut.

Mikkelin 1960—70-luvun lähiöissä palvelut ovat pitkälti kadonneet ja asuntojen hinnat laskeneet hälyttävästi kuten monin paikoin muuallakin. Asukkaita huolettaa, miten isoa remonttia tarvitsevien taloyhtiöiden käy, jos remontti maksaa enemmän kuin on asuntojen arvo. Jääkö taloja korjaamatta? Ränsistyykö alue? Lisääntyvätkö sosiaaliset ongelmat?

Asemakaavapäällikkö Kalle Räinän mukaan epätoivottua kehitystä ei ole vielä nähtävissä, mutta Mikkelin asukasluvun laskiessa riski kasvaa.

lähiöissä eletään muuttumatonta arkea

Mikkelin kaupunkistrategiassa ei lähiöiden kehittämistä tai täydennysrakentamista ole erillisesti mainittu kaavoituksen osalta. - Toki asia nousee esiin hyvinvoinnin ja osallisuuden kautta. Kaavoitus

keskittyy uudisalueille ja keskustakortteleihin, joiden taloyhtiöt haluavat rakentaa vaikkapa lisäasuinkerroksen, ja siitä saaduilla tuloilla rahoittaa tulevaa isoa remonttiaan, Räinä kertoo.

Mikkelin seitsemän lähiökaupunginosaa, Kaituenmäki, Laajalampi, Lehmuskylä, Peitsari, Saksala, Siekkilä ja Tuppurala, sijaitsevat enintään kolmen kilometrin päässä keskustasta. - Niissä ei ole käynnissä maankäytöllisiä kehittämishankkeita eikä lähiöiden kehittämisprojekteja lukuun ottamatta Saksalaa, joka sijaitsee Satamanlahden jättihankkeen kyljessä. Satamanlahti-hanke tuonee uudistuksia myös Saksalaan.

Kaupunki satsaa Satamanlahteen, koska keskeisen sijaintinsa vuoksi se kiinnostaa rakentajia. Asukkaita liikennejärjestelyt ja viheralueiden mahdollinen väheneminen huolettavat. Kun yksi tavoite oli kaavoittaa Saksalan ytimessä olevalle koulutontille kerrostalo, tontti muutettiin asukkaiden vahvojen mielipiteitten ansiosta puistoalueeksi. useampi taloyhtiö yhdessä aloitteen tekoon Usein aloite kaavahankkeeseen ryhtymisestä tulee asukkailta tai täydennysrakentamisessa taloyhtiöiltä, kokonaiset lähiöt eivät ole olleet aloitteellisia. Räinä kannustaa olemaan aktiivinen.

- Mielellämme kuulemme ideoita ja lähdemme suunnittelemaan. Hankkeista pyrimme muodostamaan laajempia kokonaisuuksia kuin tonttikohtaisia asemakaavan muutoksia, esimerkiksi useampi taloyhtiö voi yhdessä tehdä aloitteen. Maankäyttö- ja kaupunkirakenneyksikkö sitten harkitsee, voiko ajatuksia viedä eteenpäin. Monesti hankkeen toteuttamisen edellytyksenä on rakentajan löytyminen. Kiinnostuvatko rakennusliikkeet täydennysrakentamaan uutta lähiöön, jos uudet asunnot eivät varmuudella käy kaupaksi. Vain yleishyödylliset rakennuttajat rakentavat ARArahoituksen turvin uusia asuntoja myös lähiöihin, yksi vuokratalohanke on käynnissä Peitsarissa. Tyhjät tilat ankeuttavat Räinän mielestä vanhat lähiöt ovat hyvin suunniteltuja, viihtyisiä, vehreitä ja väljiä alueita. - Lähiöiden palvelurakennetta on kuitenkin heikennetty. Esimerkiksi Siekkilän ja Peitsarin koulut on lakkautettu, ja kaavoittaja pohtii nyt tyhjien koulutonttien jatkokäyttöä. Tyhjät tilat houkuttelevat ilkivaltaa, huonontavat alueen yleisilmettä ja vaikuttavat asuntojen haluttavuuteen.

Suunnitteilla oleva itäinen koulualueratkaisu yhdistäisi Peitsarin ja Tuppuralan koulut, mutta poliittinen päätös uuden koulun sijoituspaikasta puuttuu. Muita uusia, pie-

nempiä kouluratkaisuja ei ole tiedossa. Pieniä parannuksia Mikkelin lähiöissä on tehty. - Infra, kaupat ja palvelut pysyvät paremmin, kun uutta tulee, Räinä tietää. Kattilansiltaan tehtiin uusi päiväkoti ja kaavoitettiin uusia omakotitontteja. Lehmuskylässä purettiin vanha terveyskeskus ja vanhainkoti, ja tiInfra, kaupat ja lalle suunnitellaan asuinpientalopalvelut pysyvät yhteisöä, ”hobittikylää”. Rokkalan vanha teollisuusalue tulee jossain paremmin, kun vaiheessa kaavoittajan pöydälle, uutta tulee ehkä Peitsarikin. Siekkilässä palvelutalorakentamiseen soveltuvat tontit eivät ole menneet kaupaksi.

Peitsarissa kävellään ideoita

Kaavoittajalla on maankäytöllisen kehittämisen avaimet, mutta kehittäminen voi olla paljon muutakin, kuten yhteisöllisyyttä tai tapahtumia. Asukasyhdistyksillä on tärkeä rooli alueensa toimijana.

Peitsarissa järjestetään tänä syksynä Hyvinvoiva asukashankkeen ja XAMK-ammattikorkeakoulun järjestämä kävelytapahtuma, johon Räinäkin osallistuu. Tapahtumalla osallistetaan asukkaita, sillä he ovat oman alueensa parhaita asiantuntijoita. - Peitsari on meille ensimmäinen kokeilu, jossa asukkaat voivat tulla mukaan ideoimaan parannuksia, mutta tuskin viimeinen, hän ennakoi.

Avoin kaupunkilaisten ideointikanava toimii verkko-osoitteessa kuntalaisaloite.fi. Kaavoituksellisissa asioissa palvelee maankäyttö- ja kaupunkirakenneyksikkö.

Liitoskuntien kaavoja uudistetaan

Mikkeliin liittyneet maaseutukuntien taajamat ovat lähiöitä nekin, ja niiden kehittäminen on kaupungin kontolla, Kalle Räinä kertoo. Kaavaosasto on viimeksi käynnistänyt Haukivuoren keskustan asemakaavanmuutostyön. Aloite tuli aktiivisilta haukivuorelaisilta. Myös Anttolasta on tullut aloitteita, ja keskustaa kehitetään nyt laatimalla yleissuunnitelma ja asemakaava. Ristiinankin asemakaavaa tullaan päivittämään, siellä aktiivinen toimija on kehittämisyhdistys Ristiinan Hönkä ry. - Murheenkryyni on Pellosniemi Ristiinassa. Lähiö on miltei tyhjennyt asukkaista, sen lopullinen kohtalo lienee purkaminen.