LVI- ja energiasaneeraus on investointi tulevaisuuteen, osa 1/3

Työt Puistokatu 10:ssä aloitettiin maaliskuussa läpivientien poraamisella. Jari-Pekka Paavola sovittaa kalustoa oikealle paikalle. Varsinaisessa poraustilanteessa hän käyttää myös suojalaseja. ”Yhden läpiviennin teko kestää 20–30 minuuttia. Vanhan talon seinissä on runsaasti luonnonkiveä ja betoniraudoituksia, joten seinän läpi ei kovin nopeasti mennä”, Paavola kertoo. Läpiviennit tekee A Purku Oy, joka on pääurakoitsijana toimivan Rakennus Auvinen Oy:n tytäryhtiö.

Remontin aika

Jyväskylässä Puistokatu 10–12:ssa sijaitsevassa taloyhtiössä käynnistyi maaliskuussa mittava lvi- ja energiasaneeraus. Lisäksi Puistokatu 10:n peltikate peruskorjataan syys–lokakuun aikana.

n TEKSTI JA KUVAT: TIMO SILLANPÄÄ

Puistokatu 10–12:ssa uusitaan vajaan puolen vuoden aikana viemäri- ja käyttövesiputkistoja ja asennetaan uutta tekniikkaa energiakulujen pienentämiseksi. Taloyhtiön hallinnassa on kaksi eri aikakaudella rakennettua kiinteistöä: suurempi asuintalo Puistokatu 10:ssä on valmistunut vuonna 1962, uudempi Puistokatu 12:ssa 1997. – Meillä on ollut jo pitkään tiedossa, että vanhemman talon valurautaviemäreiden uusiminen on vain ajan kysymys. Viemäreiden kunto on tarkistettu viiden vuoden välein. Viimeisimmässä tarkastuksessa todettiin, että pian 60 vuotta vanhat putket ovat elinkaarensa päässä. Huonosti vetävät viemärit ovat jo aiheuttaneet muutamia tulvimisia, kertoo Asunto Oy Puistokatu 10–12 hallituksen puheenjohtaja Ilkka Hendolin.

Vuonna 2019 taloyhtiön hallitus teetti Suomen Talokeskuksella hankeselvityksen, jossa tarkasteltiin erilaisia vaihtoehtoja tilanteen korjaamiseksi. Kaikissa asunnoissa tehtiin katselmus, joten lähtötilanne oli hyvin selvillä. - Lähtötilakartoituksessa todettiin, että suurin osa märkätiloista on huonossa tai vain tyydyttävässä kunnossa. Tammikuussa 2020 pidetty ylimääräinen yhtiökokous antoi hallitukselle avoimet valtuudet lähteä suunnittelemaan hanketta, kertoo isännöitsijä Lari Kortelainen Isännöitsijätoimisto Esa Kortelainen Oy:stä.

Alkuvuodesta 2020 päädyttiin siihen, että korjaustoimet ulotetaan koskemaan myös uudempaa taloa tarpeellisin osin. Samalla päätettiin toteuttaa molempia taloja koskeva energiasaneeraus.

Maalämpö oli yksi tarkastelussa ollut vaihtoehto. Kahden talon energiantuotanto pelkällä maalämmöllä olisi vaatinut 3 000 neliön tontille kymmenkunta maalämpökaivoa. - Eri vaihtoehtojen vertailun jälkeen päädyttiin hybridijärjestelmään, jonka investointikulut ovat pienemmät kuin mittavan kaivokentän rakentamisella. Valitussa mallissa lisäenergiaa saadaan kahdesta maalämpökaivosta ja hyödyntämällä koneellisen ilmanvaihdon poistoil-

man energiaa ilmalämpöpumpulla. Kaukolämpö jää tasaamaan kulutushuippuja, kertoo hankeselvityksen tehnyt Tero Kollani Suomen Talokeskus Oy:stä.

Hintakehitystä on vaikea arvioida

Taloyhtiössä järjestettiin toinen ylimääräinen yhtiökokous alkuvuodesta 2021, kun suunnitelmat hankkeesta olivat käytettävissä. Silloin päätettiin lvi- ja energiasaneerauksen toteutuksesta. – Pyysimme kahdeksalta alan urakoitsijalta tarjoukset ja saimme seitsemän. Tarjouspyyntöön sisältyi myös maalämpöjärjestelmän toteutus, Ilkka Hendolin kertoo.

Hendolinin mukaan urakoitsijan valinnassa kiinnitettiin hinnan lisäksi huomiota paikallisuuteen, referensseihin ja tarjoukseen kokonaisuutena. Kaikilla tarjouksen jättäneillä yrityksillä tilaajavastuulain edellyttämät asiat olivat kunnossa. Urakoitsijaksi valittiin jyväskyläläinen Rakennus Auvinen Oy. – Tarjousten vertailu oli haasteellista, koska laskelmat hybridijärjestelmän tuomista säästöistä poikkesivat toisistaan. Toisaalta ymmärrämme sen, että kukaan ei pysty aukottomasti ennustamaan sähkön ja kaukolämmön hinnankehitystä, Hendolin pohtii.

Tiedotus on ollut aktiivista

Puistokatu 10–12:n kahdessa talossa on yhteensä 51 asuinhuoneistoa, joista noin puolessa asuu asunto-osakkeen omistaja. Asuinhuoneistojen pinta-ala on yhteensä noin 2 910 neliömetriä. Kaikkiaan huoLvi- ja energiasaneeraus lyhyesti

• Viemäriputkien linjasaneeraus Puistokatu 10:ssä lukuun ottamatta jo uusittua pohjaviemäriä. Puistokatu 12:n muoviset viemäriputket ovat vasta elinkaarensa puolivälissä, joten uusimistarvetta ei ole. • Käyttövesiputket uusitaan asuntojen osalta. • Kylpyhuoneet uusitaan täysin: uudet vesieristykset, laatoitukset ja vesikalusteet.

Lisäksi kylpyhuoneiden lattioihin asennetaan vesikiertoinen lattialämmitys. • Molempien talojen asuntoihin asennetaan etäluettavat mittarit sekä kylmälle että

lämpimälle käyttövedelle. Tähän asti mittaus on ulottunut vain lämpimään käyttöveteen. • Kahden kaivon maalämpöjärjestelmän ja poistoilmalämpöpumpun asennus. Tekniikka asennetaan Puistokatu 10:n entiseen kattilahuoneeseen. • Kiinteistön sähköpääkeskus uusitaan ja tehdään varauksia sähköautojen latauspisteille. • Puistokatu 10:ssä parannetaan ilmanvaihtoa asentamalla ikkunoihin korvausilmaventtiilit. • Poistoilmanvaihtokoneet uusitaan.

neistoja yhtiössä on 68, kun mukaan lasketaan autotallit.

Isännöitsijä Lari Kortelainen sanoo, että kaikki osapuolet on pidetty hankkeen eri vaiheista tietoisina ahkeralla tiedottamisella. – Viestintää on ollut aina, kun hanke on edennyt. Olemme järjestäneet koronatilanteen vuoksi myös Teams-pohjaisia tilaisuuksia, joissa osakkailla ja vuokra-asukkailla on ollut mahdollisuus esittää kysymyksiä töiden kulusta.

Käytännössä asukkaat joutuvat asumaan jonkin aikaa muualla, sillä kylpyhuoneet puretaan remontin yhteydessä. Vastikkeet tosin on maksettava normaaliin tapaan. – Vanhemmassa talossa tulee jonkin verran myös asbestipurkutöitä, mikä jo asbestilain pohjalta merkitsee tarvetta remontinaikaiseen tilapäismajoitukseen, Lari Kortelainen huomauttaa.

Isännöitsijä on tehnyt vakuutusyhtiölle ilmoituksen saneerauksen aikaisesta riskitason noususta, mikä on rutiinitoimenpide mittavien korjausten yhteydessä.

Ilkka Hendolinin mukaan monilla talon asukkailla on kesäasuntoja, joissa he aikovat asua remontin aikana. Haittoja on haluttu vähentää viemällä koko projekti läpi vajaassa puolessa vuodessa painottuen kesäaikaan. Hendolinin perhe on vuokrannut lähistöltä vuokra-asunnon väistötiloiksi.

Lvi-saneeraus ja energiaremontti valmistuvat elokuussa. Kirsikkana kakussa on vanhemman talon peltikaton uusiminen syys-lokakuussa. Hendolinin mukaan kattoremontin ajoittuminen samaan vuoteen on puhdasta sattumaa. - Katossa on ollut vuotoja ja lumiesteitäkin on irronnut. Ullakkovarastoihin on jo päässyt vettä. Tämä nyt vain sattui samaan aikaan eikä asiaa voinut enää viivästyttää.

Asunto Oy Puistokatu 10–12 hallinnassa on kaksi eri aikakaudella rakennettua kiinteistöä: suurempi asuintalo (Puistokatu 10) on valmistunut vuonna 1962, pienempi (Puistokatu 12) vuonna 1997. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Ilkka Hendolin sanoo, että osakkaat ovat suhtautuneet myönteisesti talojen kuntoa ja energiataloutta parantaviin toimenpiteisiin.

Tero Kollani esittelee maalämpökaivojen sijaintia Puistokatu 10:n edustalla.

Investointi pitkälle tulevaisuuteen

Isännöitsijä Lari Kortelainen kertoo, että alkujaan suunnitelmissa oli toteuttaa urakka jo kesällä 2020. –Suunnitelmat elivät jonkin verran matkan varrella, ja korona viivästytti esimerkiksi asuntojen katselmuksia, Kortelainen kertoo.

Kortelainen pitää mittavan saneerauksen kustannuksia varsin kohtuullisina. Lvis- ja energiasaneerauksen sekä kattoremontin kustannukset ovat noin 1,66 miljoonaa euroa eli noin 527 euroa neliötä kohti. Summassa on 15 prosentin lisävaraus lvi- ja energiaremontille. –Kahden talon lämmitykseen on kulunut energiaa ennen saneerausta noin 485 MWh. Energiasaneerauksen jälkeen kaukolämmön kulutus on arviolta 100 MWh ja lämpöpumppujen sähkönkulutus noin 90 MWh. Maaläm-

”Kiinteistöjen ja käyttöveden lämmitys on muodostanut suuren osan kuluista.

möstä ja poistoilmasta saadaan ilmaista energiaa noin 244 MWh. Osa kulutuksen säästöstä, noin 35 MWh, tulee optimoinnin myötä, LVI- ja rakennustöiden valvoja Tero Kollani tarkentaa.

Toiveissa saada ARA:lta energia-avustusta

Maalämmön ja PILP-järjestelmän investointikustannukset ovat noin 210 000 euroa. Arvioitu takaisinmaksuaika on 15 vuotta, mitä mahdollinen energia-avustus lyhentää. –Puistokatu 10:ssä niin sanottu E-luku paranee niin paljon, että taloyhtiöllä on mahdollisuus saada energia-avustusta. Hakemus energia-avustuksesta jätettiin ARA:lle maaliskuun alkupuolella ennen töiden aloittamista, Kortelainen kertoo.

ARA edellyttää, että kerrostalon E-luku paranee toimenpiteen avulla 32 prosenttia, jolloin energia-avustusta voi saada enimmillään 4 000 euroa asuntoa kohti, mutta kuitenkin enintään 50 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista.

Hallituksen puheenjohtaja Ilkka Hendolin kertoo, että suhtautuminen taloyhtiössä on myönteistä energiatehokkuutta parantaviin toimenpiteisiin siitäkin huolimatta, että yhtiö joutuu ottamaan vastikkeita korottavan pankkilainan mittavan remontin toteuttamiseksi. –Kiinteistöjen ja käyttöveden lämmitys on muodostanut suuren osan kuluista. Kovana pakkastalvena energiakulujen osuus taloyhtiön menoista on ollut noin 40 prosenttia, Hendolin sanoo.

NÄIN TYÖT ETENEVÄT

• LVI-saneeraus ja lämmitysjärjestelmän muutostyöt alkoivat maaliskuussa ja kestävät elokuun loppupuolelle saakka.

Huoneistovaihe • Vanhempi talo: 29.3.–1.7. • Uudempi talo: 3.5.–24.6.

Huoneistokohtainen haitta-aika • Vanhempi talo: 4–7 viikkoa • Uudempi talo: 4 viikkoa

• Huoneistovaiheiden jälkeen tehdään vielä viimeisteleviä töitä heinä–elokuussa.