Yhtiö ja isännöitsijä sinuiksi

YHTIÖ JA ISÄNNÖITSIJÄ SINUIKSI

Hannu Suomalaisen taloyhtiö oli nelisen vuotta sitten tilanteessa, jossa se tarvitsi uuden isännöitsijän, ja harkinnassa oli myös isännöintiyrityksen vaihto. Tarjolla uudeksi isännöitsijäksi oli Immo Rautiainen. Hän tuli puheenjohtaja Hannu Suomalaisen kotiin tapaamaan asunto-osakeyhtiö Koskenniskan Välkkeen hallitusta.

Ensivaikutelma Rautiaisesta oli hyvä. Kaikkein tärkein asia hallituksen jäsenille oli hänen kykynsä kuunnella. Hallitus päätti antaa hänelle mahdollisuuden.

– Tuli tunne, että nyt löytyi tyyppi, josta pidetään kiinni. Ei ollut mitään väliä sillä, ettei hänellä ollut 15–20 vuoden isännöintikokemusta takanaan. Immo kertoi rehellisesti taustansa, Suomalainen kertoo.

Immo Rautiainen oli alanvaihtaja, taustaltaan liikunnanohjaaja ja isännöitsijänä aivan tuore.

– Aloitin ulkoapäin tulevana autuaan tietämättömänä ja ei muuta kuin perehtymään asioihin, hän muistelee jälkeenpäin.

Neljän vuoden jälkeen Hannu Suomalainen sanoo intuition Rautiaisesta osuneen oikeaan. Hän haluaakin rohkaista alanvaihtoa harkitsevia ryhtymään isännöitsijäksi. Työ on vaativaa, mutta siinä pärjää, jos on sosiaalisia taitoja, motivaatiota ja halua ottaa asioista selvää.

– Kun kommunikointitaidot ja asenne ovat kohdillaan, voit isännöitsijänä lyhyessä ajassa päästä sellaiseen asemaan, että kaikki haluavat asiakkaiksesi, Suomalainen sanoo.

Ei pidä olettaa mitään

Isännöitsijänja hallituksen hyvä yhteistyö on kahden kauppa. Hannu Suomalainen sanoo, että yhteistyön alussa taloyhtiön ei pidä jättää mitään oletusten varaan. Kuten uudet hallituksen jäsenet, myös uusi isännöitsijä perehdytetään työhön kunnolla. Odotukset tehdään selviksi.

– Pieleen mennään, jos vain kuitataan ja jäädään odottamaan yhtiökokousta.

Odotukset isännöitsijää kohtaan vaihtelevat taloyhtiöittäin.

– Hallituksen pitäisi listata kaikki omat toiveet. Joillakin lista voi sisältää kymmeniä asioita, kuten minkä kokoisia laskuja isännöitsijä voi hyväksyä ja millä periaatteella kilpailutetaan.

Hallituksen ja uuden isännöitsijän yhteistyö käynnistyy sujuvammin, jos taloyhtiö on ensin itse tehnyt strategian ja määritellyt, millainen yhtiö se haluaa olla. Koskenniskan Välke on strategiassaan linjannut, että se haluaa olla Oulun parhaiten hoidettuja ja turvallisimpia taloyhtiöitä, joissa iäkkäiden tarpeet otetaan huomioon.

Hannu Suomalainen muistuttaakin, että yhtiökokouksen hyväksymään strategiaan voidaan aina nojata riippumatta hallituksen jäsenten tai isännöitsijän vaihdoksesta.

Hallituksen osattava päättää

Immo Rautiaisen mielestä Suomalaisen johtamassa hallituksessa hyvää on rakentava ote ja kyky tehdä päätöksiä. Hän korostaa hallituksen roolia päätöksentekijänä, isännöitsijän ei kuulu päättää.

– Jos asioita vain pyöritellään muttapäätöksiä ei tehdä, mikään ei etene.

Hän toivoo taloyhtiöiltä myös pitkäjänteisyyttä,yhteistyön kehittämiselle kannattaa varata aikaa.

Kommunikointi on tärkeää ja vaikeaa. Hannu Suomalainen toivoo, että taloyhtiöissä opittaisiin kommunikoimaan rakentavassa hengessä, vaikka asiat riitelisivät.

– Tunteet nousevat helposti pintaan, kun kommunikoinnin osaamista ei ole.

Esimerkiksi isännöitsijän työtä helposti moititaan takanapäin. Suomalainen sanoo, että kun haukkumisen sijaan asioita edistetään isännöitsijän kanssa hyvässä yhteistyössä, kaikki voittavat.

– Valitettavan paljon kuulee jurputusta, helposti ollaan siellä pihaparlamentissa valittamassa. Olen joskus kysynyt tällaisessa tilanteessa eri taloyhtiön ihmisiltä, että oletteko puhuneet tästä isännöitsijän kanssa. Vastaus on hyvin usein ei.

Taloyhtiöitä ja isännöitsijöitä on moneksi Immo Rautiainen

sanoo, että taloyhtiöitä on moneksi ja siksi on hyvä, että myös isännöitsijöitä on erilaisia. Omana vahvuutenaan hän pitää sopuisaa, rakentavaa tapaa kommunikoida sekä kiinnostusta moniin asioihin. Jos hän ei itse tiedä jotain, hän löytää jonkun, joka tietää.

– Isossa isännöintiyrityksessä on se hyvä puoli, että aina löytyy asiantuntija, jolta voi kysyä.

Hannu Suomalainen on tyytyväinen tapaan, jolla Rautiainen vei eteenpäin vastikään valmistuneen suuren projektin, jossa viisi taloyhtiötä hankki kaikille autopaikoilleen sähköautojen latausmahdollisuuden.

– Immo herätteli meitä, että hanke on niin iso ja vaativa, että tarvitaan ulkopuolista asiantuntemusta. Saimmekin hyvän projektijohdon, kilpailutuksen ja suunnittelun. •