Portfolio

PORTFOLIO Rauhan, luonnon ja naisen asialla

PROFIILI Eeva Kilpi (s. 1928) on kotimaisen kirjallisuuden peruskallio, monipuolinen ja tuottelias kirjailija, jonka esikoisnovellikokoelma Noidanlukko julkaistiin 1959. Hänen tuotantonsa käsittää novellien lisäksi runoja, romaaneja ja muistelmaromaaneja, esseitä ja kuunnelmia. Teoksissaan Kilpi yhdistää yhteiskunnallista ja filosofista pohdintaa henkilökohtaisiin aineksiin. Kilpi on saanut kirjallisuuden valtionpalkinnon neljällä eri vuosikymmenellä.

Kilpi on ollut rohkea tienavaaja erityisesti naiseuden ja äitiyden kysymyksiä sekä ihmisen luontosuhdetta käsitellessään. Omaelämäkerrallisissa romaaneissaan Kilpi on kuvannut evakkouden kipeää, vaiettua historiaa.

Kilven viimeisimmät teokset Sininen muistikirja ja Punainen muistikirja (2019) tihentävät hänen tuotantonsa ydinteemoja: naisen asemaa, luonnonsuojelua ja rauhanaatetta. Hän tarkastelee niissä myös kaipuuta, ikääntymistä ja yksinäisyyttä. Kilven teemat ovat mitä ajankohtaisimpia näinä aikoina, kun ihmiskunnan ja luonnon tulevaisuus vaativat suunnanmuutosta.

Runouden ikinuori vallankumouksellinen

PROFIILI Runoilija ja akateemikko Kirsi Kunnaksen (s. 1924) esikois kokoelma Villiomenapuu (1947) ilmestyi pian sodan päättymisen jälkeen maailmaan, joka kaipasi uusia alkuja. Kunnaksen uran alku osui kirjallisen modernismin kultavuosiin, ja hänet tunnetaan rohkeana suomen kielen uudistajana.

Lastenrunoilijana Kunnas on luonut lastenkirjallisuutemme kirkkaimpia klassikkoteoksia, jotka ammentavat inspiraatiota surrealismista ja nonsenseperinteestä. Tuotannon peruskiviä ovat kokoelmat Tiitiäisen satupuu (1954) ja Tiitiäisen tarinoita (1957), joista otetaan edelleen jatkuvasti uusia painoksia.

Paitsi runoilijana, Kunnas tunnetaan myös aktiivisena yhteiskunnallisena vaikuttajana. Hän on nostanut esiin etenkin lapsille lukemisen merkitystä niin varhaisen vuorovaikutuksen kuin kielellisen kehityksen perustana. Uusimmassa kokoelmassa Tiitiäisen metsä (WSOY, 2020) katse kohdistuu metsään ja sen monimuotoiseen merkitykseen. Kirjan nimeä kantavassa kampanjassa kerätään parhaillaan rahaa tuleville sukupolville säilytettävään ikimetsään. 

KUVA: HANNA WESELIUS

KUVA: C. G. HAGSTRÖM / WSOY