
2 minute read
WSOY:n kirjallisuussäätiön taidekokoelma
from Kirja-lehti 2020
by Kirja.fi

’’Kun kokoelman ikonisin teos oli Bulevardilla, cocktailkutsuilla ihmiset kilistelivät mielellään teoksen vieressä. Konservoinnin jälkeen konservaattorin terveiset olivat yksiselitteiset. Kilistelyn Paavolaisen kanssa on loputtava, sillä teos oli täynnä samppanja- ja kuohuviinitahroja.’’ Väinö Kunnas 1928, Olavi Paavolainen, öljyvärimaalaus
’’Lukeva nainen on pieni työ. Se on kaunis. levollinen ja salaperäinen. Meillä on Wäinö Aaltosen veistoksia paljon, siinä mielessä lukeva nainen on kuriositeetti ajalta, jolloin teoksia hankittiin paljon. ’’ Wäinö Aaltonen 1948, Lukeva nainen, pastelli ja hiili paperille
WSOY:N KIRJALLISUUSSÄÄTIÖN TAIDEKOKOELMA Taidetta kirjallisuudesta
KUVAT: KATRI LEHTOLA W SOY:n kirjallisuussäätiön taidekokoelma perustuu Werner Söderström Osakeyhtiön hankkimaan kuvataiteeseen ja esineistöön. Ensimmäisessä vaiheessa WSOY hankki Porvoon kirjatalon seinille lähinnä johtajiensa muotokuvia, mutta hyvin nopeasti laajennettiin kirjalijakuviin. Aluksi keskityttiin maalauksiin, mutta 1920-luvulta lähtien aloitettiin kirjailijamuotokuvien tilaaminen myös kuvanveistäjiltä. Systemaattinen taidehankinta alkoi 1940-luvulla ja samaan aikaan osuu myös WSOY:n kirjallisuussäätiön perustaminen. Pääasiallisena hankintojen ideoijana toimi pitkään WSOY:n johtaja Yrjö A. Jäntti.
Taideteokset, etenkin muotokuvat, tilattiin tai ostettiin yleensä suoraan taiteilijoilta. Erikoisuuksia kokoelmassa edustavat Porvoon kirjatalon henkilökunnasta teetetyt työläismuotokuvat, kooste Väinö Kunnaksen muotokuvia Tulenkantajista, Essi Renvallilta tilattu mittava pronssiveistostilaus ja Tapani Raittilan maalaukset 1940-luvulta vuoteen 2000. Nykyisin kokoelmaan kuuluu yli 930 taideteosta ja esinettä. Kokoelmalla ei ole vakituista ripustuspaikkaa, mutta kokoelman helmet ovat esillä WSOY:n tiloissa.
WSOY:n kirjallisuussäätiön asiamies Annaliina Rintala valitsi meille suosikkinsa kokoelmasta.
’’Hjalmar Forsblomin muotokuva on hvvä esimerkki kokoelman työläismuotokuvista. Yrjö A. Jäntti tilasi nuorelta Åke Mattasilta 11 muotokuvaa henkilökunnan jäsenistä. Jäntti ihmetteli, miksei näitä vahvoja muotokuvia koskaan haluttu lainata Mattaksen näyttelyihin.’’ Åke Mattas 1950, Hjalmar Forsblomin muotokuva (WSOY:n painotyöntekijä), öljyvärimaalaus
’’Tämä teos edustaa taiteilijan näkemystä taiteilijasta. Kuvasta puuttuu kaikki pönötys. Kirjailija istuu itse valitsemassaan paikassa Vuosaaressa tennarit jalassa, katsoo suoraan kameraan ja hymyilee.’’ Hanna Weselius 2018, Kaiho Nieminen, valokuva


’’Sirpa Särkijärven muotokuva Anja Snellmanista kuuluu tuoreimpiin tilauksiin. Taiteilija ja kirjailija tuntuivat kuuluvan yhteen täydellisesti. Teos on hyvin pidetty ja sen merkitykset avautuvat moneen suuntaan.’’ Sirpa Särkijärvi 2016, Anja Snellman, öljyvärimaalaus


’’Yrjö A. Jäntti järjesti graafikoille kuvituskilpailuja, koska hän halusi edistää suomalaista taidegrafiikkaa. Helmi Kuuselta kokelmassa on kirjan kuvituksia, mutta valitsin tämän yksittäisen työn lukemisesta, kirjan ääreen hiljentymisestä.’’ Helmi Kuusi 1945, Taiteilijan kotona, grafiikka kuivaneulatekniikalla
’’Essi Renvallin teoksia kokoelmassa on 40. Hän veisti Saima Harmajan kauniin muotokuvan kirjailijan kuoleman jälkeen. Jäntti piti paljon veistoksista, ja teos on myös esimerkki Jäntin halusta tukea nuoria taiteilijoita teostilauksilla.’’ Essi Renvall 1943, Saima Harmaja, pronssiveistos


’’Yrjö A. Jäntti on kokoelman henki ja sielu, ja hänestä on kokoelmassa monta teosta. Tapani Raittilan maalaus on hyvä valinta, koska hän on maalannut lukuisia kokoelman teoksia.’’ Tapani Raittila 1970, Yrjö A. Jäntti, öljyvärimaalaus