Lajien synty ja sekoittuminen

KIRJOISTA TEHDYT ELOKUVAT Lajien synty ja sekoittuminen

Kotimaisia elokuvia ja TVsarjoja tehdään nyt vauhdilla. Kirjallisuuden ystävät saavat ehdottomasti osansa.

Teatteriensi-illat ovat koronan takia tauolla ja festivaalit ovat siirtyneet virtuaalitapahtumiksi. Silti kotimaisen elokuvan ja TV-tuotannon voittokulku vain jatkuu ja kansainvälistyy. Esimerkiksi nordic noir -rikosdraama Sorjonen (3 kautta, 2016-2020) on levinnyt suoratoistokuvioiden kautta jo yli 40 maahan.

Kesti kauan saada suuri yleisö laajamittai-

KUVA: TOMMI HYNYNEN / HELSINKI-FILMI

 Zaida Bergrothin Tove myytiin ulkomaille muihin Pohjoismaihin, Baltian maihin, Venäjälle, EteläKoreaan ja Japaniin.

 Alma Pöysti ja Krista Kosonen keräsivät kiitosta roolisuorituksistaan Tovessa.

KUVA: SAMI KUOKKANEN / HELSINKI-FILMI semmin kiinnostumaan kotimaisesta teatterielokuvasta. ”Tulee ne kuitenkin sitten telkkarista”, oli yleinen vastaus. Nyt on paradoksaalisesti jälleen kuin 1930-, 1940- ja 1950-luvuilla: top tenissä ovat vahvasti esillä kotimaiset.

Myös aiheiden ja lajityyppien kirjo on kasvanut. Ainaisten sotakuvausten ja kansakunnan kohtalonhetkien ohella on nähty Miia Tervon Auroran (2019) ja Selma Vilhusen Hölmön nuoren sydämen (2018) kaltaisia nykyarjen, lasisen lapsuuden ja lähiönuoruuden kuvauksia. Hölmön nuoren sydämen käsikirjoitti Kirsikka Saari oman esikoisromaaninsa pohjalta.

Säveltäjämestarien ja kaikkensa antaneiden keikkamuusikoiden ohella elämäkertaelokuvia tehdään nyt historian jännistä naisista. Zaida Bergrothin kuvaus omintakeisen muumi-taitei-

Zaida Bergrothin Tove oli koronasyksyn hittejä, suositumpi kuin Christopher Nolanin Tenet.

lijan ja kuvataiteilijan Tove Janssonin elämästä ja rakkauksista eli Tove (2020) oli koronasyksyn hittejä. Se peittosi muun muassa megalomaanisen suuren budjetin scifi-trilleri Tenetin. Bergro-

thin edellinen elokuva Marian paratiisit (2019) puolestaan sukelsi 1920-luvulle ja maalliselle hyvälle person lahkolaisjohtaja Maria Åkerblomin maailmaan.

Nykykirjoihin, erityisesti nuorempien naisten romaaneihin on tartuttu klassikoiden lailla. Esimerkeiksi käyköön Katja Gauriloffin vuoden 2019 ohjaus Sofi Oksasen toisesta romaanista, paniikkihäiriötä ja naisten välistä, itsetuhoistakin rakkautta kuvaavasta Baby Janesta tai Antti J. Jokisen vuoden 2012 elokuvaversio Oksasen varsinaisesta läpimurtoteoksesta eli Puhdistuksesta.

Lähivuosina mennään jälleen vahvasti dekkarien ja rikoskirjallisuuden hengessä. Kotimaisen elokuvan uuden alun keskeinen moniottelija Aku Louhimies ohjaa parhaillaan sekä elokuvaa Omerta 6/12 että C Morelle tulevaa TV-sarjaa

Renny Harlin on tarttunut Matti Kassilalta aikoinaan filmaamattomaksi jääneeseen komisario Palmu -käsikirjoitukseen.

Ilkka Remeksen teknotrillerin pohjalta. Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon, että

KUVA: ANTTI RASTIVO

 Toimintatrillerissä Omerta 6/12 Suomen itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto keskeytyy tylysti, kun presidentinlinnaan hyökätään, ja valtionjohto otetaan panttivangiksi. Suojelupoliisi Max Tanner (Jasper Pääkkönen) määrätään neuvottelijaksi panttivankikriisiin, jonka taustalta löytyy terrori iskuksi naamioitu suunnitelma Euroopan turvallisuuden horjuttamiseksi.  Antti J. Jokisen Puhdistus sai kiitosta kirjan elokuvasovituksesta. Sofi Oksanen osallistui käsikirjoituksen tekoon.

KUVA: SOLAR FILMS Louhimiehen projekteihin kuuluu myös Saaristomeren maisemiin sijoittuva sovitus Juhani Ahon psykologisen avioliittoromaanin klassikosta Papin rouva.

Renny Harlin taas on tarttunut Matti Kassilalta aikoinaan filmaamattomaksi jääneeseen Komisario Palmu -käsikirjoitukseen.

Rakastetun elokuvasarjan henkiin herättäminen herättää luonnollisesti intohimoja puolesta ja vastaan.

Toisaalta AJ Annilan ja Alli Haapasalon Nyrkki-TV-sarja (Elisa Viihde / MTV3 / C More) osoittaa, että tiettyyn epookkiin sidottu jännitys ja poliittinen juonittelu onnistuu sekin Suomesta varsin hyvin.

Myös valtava joukko lasten- ja nuortenkirjallisuuden nykyklassikoita on meillä 2000-luvulla filmattu. Mutta se olisikin jo oman juttunsa aihe. PROFIILI Jani Saxell on kirjailija ja toimittaja. Hänen kokoamansa Parasta katseluaikaa esseeteos (WSOY 2020) tarkastelee nykyistä Netflix/HBOvetoista TVkerronnan ja suoratoistosarjojen vallankumousta 18 kirjoittajan voimin.