Haaveesta todeksi

ESIKOISKIRJAILIJAT Haaveesta todeksi

Viisi esikoiskirjailijaa kertoo teoksensa synnystä.

’’Kirjan kirjoittaminen on varmasti ollut aina jonkinlainen haave. Osasin lukea ja kirjoittaa, kun menin kouluun ja vietin äidinkielen tunnit käytävällä luokkakaverini Juuson kanssa tarinoita kirjoittaen. Kirjan muoto pelotti pitkään ja etenkin mietin, pystyisikö pitämään niin pitkän tekstin koossa. Toimittajan työssä kirjoitan yleensä noin 10 000 merkin tekstejä. Kun ymmärsin, että kaksikymmentä sellaista mittaa on jo kirja, ei kirjoittaminen enää hirvittänytkään. Mutta tietenkin kirjoittaminen on paljon muutakin kuin sana- tai merkkimääriä. Esikoisteokseni piti alunperin olla esseekokoelma. Sain kuitenkin käänteentekevän palautteen ensimmäisistä parista esseestä: laajenna tekstin näkökulmaa yhteiskunnalliselle tasolle tai mene vieläkin lähemmäs, kunnes pelottaa. Valitsin jälkimmäisen ja hyvin nopeasti alkoi syntyä romaanikäsikirjoitus, josta tuli Paperilla toinen.

Kirjoitan toista romaaniani ilon ja tuskan vaihtelevassa maastossa. Kirjaidea syntyi jo yli vuosi sitten, mutta sen toimiva muoto löytyi vasta hiljattain.’’ ’’Eräänä iltana, kun olin juuri nukahtamassa, kuulin päässäni esikoisromaanini – psykologisen jännärin Terapiassa – ensimmäisen kappaleen. Sanelin kappaleen kännykkäni nauhuriin ja seuraavana päivänä aloin kirjoittaa kirjaani. En ollut koskaan haaveillut, että minusta tulisi kirjailija. Olen elokuvakriitikko eli kirjoitan työkseni, joten minulla ei ollut ruusuista kuvaa kirjoittamisesta. En suunnitellut kirjaani, vaan aloin heti kirjoittaa. Valmista tuli neljän vuoden pakerruksen jälkeen.

Haluaisin kirjoittaa kirjalleni jatko-osan, mutta voi olla, etten enää jatka samojen henkilöhahmojen parissa, vaan saan taas tutustua uusiin ’ihmisiin’.’’

Martta Kaukonen Terapiassa

’’Uusien ideoiden syntyä ei voi estää, vaikka nyt tiedänkin kuinka pitkä matka ideasta on valmiiksi romaaniksi.’’

 ’’Kirjailijaksi olen halunnut jo lapsesta asti. Varmaan siksi, että olen aina nauttinut sanoista ja asioiden sanallistamisesta, kuvaamisesta sanoin. Ja olen myös erittäin hyvä kuvittelemaan asioita, pää suoltaa usein tarinaa johon itse eläydyn voimakkaasti, vaikkapa koiraa lenkittäessä. Saatan havahtua siihen, että kyynel pyrkii silmäkulmaan tai alkaa naurattaa ääneen. Parhaan ystävän kanssa saatoimme alakouluikäisinä kuluttaa aikaa keksimällä uusia adjektiiveja tai sepittämällä niin vahvoja maailmoja, että uskoimme näkevämme toistemme pään sisälle.

Seuraava osa Nea Guttorm -sarjaa on jo työn alla, ja se ilmestyy keväällä 2022.’'

Saija Kuusela Katse, ilmestyy elokuussa

’’Olin unelmoinut romaanin julkaisemisesta 16-vuotiaasta saakka, jolloin aloitin fiktiivisen kirjoittamisen.

Esikoisteoksen idea syntyi jo yli kymmenen vuotta sitten. Idea syntyi Saarenmaalla vieraillessa, kun oivalsin kuinka tavattoman erilaista elämää veljeskansamme parissa on neuvostomiehityksen aikana vietetty vielä minun lapsuudessani. Itse kirjoitusprosessi vei noin vuoden.

Luin historiantutkimusta ja etsin kuvauksia ihmisten arkielämästä Viron neuvostoajalta. Vaikeinta minulle esikoiskirjailijana oli tekstin viimeistely julkaisukelpoiselle, ammattimaiselle tasolle, mikä vaatii malttia, päättäväisyyttä ja väsymätöntä työstämistä.

Uusien ideoiden syntyä ei voi estää, vaikka nyt tiedänkin kuinka pitkä matka ideasta on valmiiksi romaaniksi. Palo aloittaa alusta on jo syttymässä.’’

Sampo Terho Olev Roosin kyyneleet ’’En halunnut kirjailijaksi enää aikuisena. Romaani oli ennen tätä kirjaa jonkinlainen lapsuuden ja nuoruuden karannut, vähän laimentunutkin, höpsö haave. Moni ystäväni oli kuitenkin rohkaissut kirjoittamaan nimenomaan romaanin, viime vuosina kiihtyvästi. Erityisesti yksi keskustelu Lontoossa oli jäänyt vaivaamaan. Pian sen jälkeen Dekkarifestivaaleilla puhuin aiheesta Elina Hirvoselle. Keskustelu avasi minulle kaunokirjallisuuden maailmaa ja mahdollisuuksia. Yhtäkkiä näin esteiden läpi. Saatoin, ja oli pakkokin alkaa kirjoittaa.

Jos lukijat pitävät Mikko Hirvosesta, myös hänen tarinansa saa jatkoa. ’’

Janne Huuskonen Täydellinen päivä, ilmestyy elokuussa