
3 minute read
Kohti Pariisia
from Kirja-lehti 2021
by Kirja.fi
Petteri Taalas näkisi mielellään ilmastonmuutoskeskustelussa suhteellisuuden paluun. Tärkeintä on, että kaikki osallistuvat – ja isot tekijät isosti.
Kun Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalaksella on työpäivä toimistolla, hän ajaa sähköpyörällä Ranskasta Sveitsiin, Geneveen. Pyöräily lataa akut, pitää kunnossa ja kirkastaa ajatukset. —15 kilometrin ajo tekee hyvää sekä sielulle että ruumiille, vakuuttaa Taalas. Taalas on toista kauttaan WMO:n pääsihteerinä. Viime vuonna alkaneelle jatkokaudelle jäsenmaat valitsivat hänet yksimielisesti.
Tammi julkaisi keväällä 2021 Taalaksen kirjan Ilmastonmuutos ilmatieteilijän silmin. —Kirja syntyi Tammen Markku Aallon väsytystaistelulla. Hän oli jo pidempään kinunnut minulta kirjaa ilmastonmuutoksesta. Koronan vuoksi minulle tuli mahdollisuus kirjoittaa kirja, kun ei tarvitse matkustaa.
Oli Taalaksella muitakin syitä kirjoittaa kirjansa. Häntä harmitti, kun julkisessa keskustelussa sotketaan ilmastonmuutoksen torjunnan pienet ja suuret asiat. —Kun ilmastoliikehdinnässä alkoivat kierrokset nousta, ajattelin että nyt olisi tarve faktapohjaiseen tietoon. Minun motiivini oli suhteuttaa asiat, joilla on merkitystä ilmastonmuutoksen kannalta ja joilla ei ole. Lähtökohtani oli värittää PROFIILI Petteri Taalas väitteli meteorologian alasta Helsingin yliopistosta vuonna 1993. Hän on toiminut Ilmatieteen laitoksen pääjohtajana 2002–2015. Maailman ilmatieteen järjestössä (WMO) hän on työskennellyt ostastonjohtajana 2005–2007 sekä pääsihteerinä vuodesta 2016 alkaen. Taalas harrastaa pyöräilyä, metsästystä sekä mökkeilyä Saimaalla.
Pariisin ilmastosopimus 12. joulukuuta 2015 hyväksytty kansainvälinen sopimus, jonka tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan sekä pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen.

tietokirjaa kokemusteni kautta. Se oli tietysti riski, olisin voinut olla kuivakampi.
Vielä reilut 20 vuotta sitten ilmastonmuutos tuntui kaukaiselta asialta, johon tavallisen kuluttajan tai poliitikon tarvinnut uskoa tai ottaa kantaa.
Nyt ihmiset haluavat olla mukana tekemässä oikeita ratkaisuja ilmaston hyväksi. Taalas arvioi, että samalla on menty yhdestä ääripäästä toiseen. Lentoliikenne tuottaa kaksi prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä, laivaliikenne seitsemän ja maantieliikenne kolmasosan. —Ihmiset ottavat näistä asioista helposti lisätaakkoja, kaikki tuntuu olevan kiellettyä tai koetaan syyllisyyttä. Se rajoittaa elämää eikä asialla silti ole niin hirveän suurta merkitystä ilmaston kannalta.
Taalas suhteuttaa ilmastoasiaa pandemiaan: Pandemia on saanut meidät tekemään dramaattisia muutoksia elämäämme. Ilmastonmuutoksen torjuntaan riittävät paljon pienemmät muutokset.
Tavallisen ihmisen kannalta on merkittävää, miten hän liikkuu, omalla autolla, julkisilla, polkupyörällä tai sähköpyörällä. —Suomessa tärkeä kysymys on myös asuminen, miten lämmität asuntosi ja miten se on eristetty. Ruokavaliolla on merkitystä jonkin verran, punaisen lihan syömisellä erityisesti. Onko jär-
keä, että suurin osa maa-alasta kasvaa lihakarjalle käytettävää rehua?
Kolmas tärkeä kysymys on kuluttaminen, miten sitä voidaan vähentää. Taalas suosittelee katsomaan ostettavan tuotteen hiilijalanjälkeä. Monet tuotteista, joita käytämme tuotetaan aasialaisella hiilivoimalla.
Tutkijoilla on inhimillinen tapa korostaa oman asiansa merkitystä ilmastonmuutoksesta. Mutta parista asiasta tutkijat ovat samaa mieltä: fossiilisen energian käyttö pitää saada kuriin. —Suomella ja monella Euroopan maalla se alkaa olla hyvällä mallilla. Viimeisen 15 vuoden aikana Suomen talous on kasvanut ja päästöt pudonneet yli 35 prosenttia.
Keinoja ilmastonmuutoksen taittamiseen on jo olemassa, ja lisää tulee koko koko ajan. Aurinko- ja tuulienergian käyttö kasvaa. Ilmastoa kuormittamattomia polttoaineita kuten vetyä ja synteettisiä polttoaineita voidaan valmistaa autoille ja lentokoneille. Suomessakin tehdään pilottituotantoja. —Ihailen insinöörimaailmaa, joka on ollut kehittämässä tarvittavia ratkaisuja. On ilmiselvää, että ilmastonmuutoksen torjunta tulee olemaan valtavirta-asia. Se avaa myös mahdollisuuksia innovaatioille ja uusille toimialoille. On syntymässä positiivinen kierre,
Seuraava ilmastokeskustelun iso asia on jo näkyvissä. —Nyt katsotaan mitä tapahtuu lähivuosina. Enää ei puhuta siitä, että mitä tehdään 2050, vaan panostetaan 2020-luvun tekoihin, mitataan miten tosissamme olemme. Ääni on muuttunut, on ymmärretty, että pitää toimia lähivuosina, Petteri Taalas sanoo.
Kuinka miljardööri pelastaisi maailman?
Viimeaikaista ilmastokirjoista Bill Gatesin Kuinka välttää ilmastokatastrofi on vähiten apokalyptinen. Gates tekee selväksi että haaste on iso mutta myös tarjoaa käytännöllisen näkemyksen ongelman korjaamiseksi. Lukija innostuu Gatesin näkemyksestä. Innovointi ja kehitys toi meidät tähän pisteeseen. Miksi ne eivät voisi myös johtaa meitä ulos ongelmista? Esimerkiksi miten saada teräs- ja betoniteollisuuden hiilidioksidipäästöt pienemmiksi.
Gates muistuttaa, että taloudellinen kasvu ei ole ylellisyyttä, vaan se on myös tie nälkä- ja terveysongelmien ratkaisuun.
Gatesin voi lukea manifestina teollisuudelle, tutkijoille ja tiedemiehille. Kirjan hienous piileekin mahdollisuudessa ja uskossa mahdollisuuteen.
Bill Gates: Kuinka välttää ilmastokatastrofi
Kuinka luontodokumentaristi pelastaisi maailman?
’’Maapallo on elintoimintoja ylläpitävä kone. Kaikki, mitä ihminen tarvitsee pysyäkseen hengissä on riippuvaista sen biodiversiteetistä. Silti elämäntapamme on nyt tuhoamassa sen. Kirjani on todistajalausunto ja visioni tulevaisuudesta. Tarina siitä, miten suurin tekemämme virhe tapahtui, ja miten me voimme korjata sen’’, Sir David Attenborough kertoo kirjastaan. Attenborough on tunnettu luontodokumentaristi. Samaan aikaan kirjan kanssa julkaistiin aiheesta elokuva Netflixillä. ’’Pelkään heidän puolestaan, jotka joutuvat todistamaan seuraavaa 90 vuotta, jos me jatkamme elämistämme nykyiseen malliin’’, hän kirjoittaa.
Attenborough antaa radikaalit lääkkeet maapallon pelastamiseksi. Vaikka lasku vauraudestamme ja alati kiiihtyvästä kasvusta on tullut maksuun, kirjan sanomassa elää toivo.
David Attenborough: Yksi elämä, yksi planeetta