Metsä - Suomen vihreä kulta by Kirjakaari

Sanna K arppinen & Keijo Penttinen

Metsä – Suomen vihreä kulta Toimitus Sanna Karppinen Tekstit Sanna Karppinen Kuvat Keijo Penttinen Graafinen suunnittelu Laboratorio Uleåborg Paino Saarijärven Offset Oy, Saarijärvi 2013 Copyright © Kirjakaari, Jyväskylä Sanna Karppinen Keijo Penttinen

ISBN 978-952-5969-30-6

Tämä teos on toteutettu Metsämiesten Säätiön tuella.

sisällys Johdanto — suomalainen metsä

Metsätalous ja metsänhoito — suomalaiset omistavat metsää

Metsäteollisuuden tulevaisuus — biotalous on r atk aisu

arkkitehtuuri ja design — mielikuvituksen metsä

Hyvinvointia metsästä — terveyden ja onnen aarreaitta

115

Johdanto

Johdanto — suomalainen metsä — Suomi on maailman metsäisimpiä maita. Metsää on yli 20 miljoonaa hehtaaria, toiseksi eniten koko Euroopassa. Lähes 80 % Suomen maapinta-alasta peittyy metsiin, ja alue on lähes yhtä suuri kuin koko Iso-Britannia.

Suomen elinvoimaisten metsien ja koko ajan kasvavien metsävarojen taustalla on monialainen metsäosaaminen, vastuullinen metsäteollisuus ja metsäalan innovaatiot. Kun puuta hyödynnetään monipuolisesti, metsistä pidetään myös hyvää huolta.

Jos metsät jaettaisiin tasan kaikille suomalaisille, jokainen saisi yli neljä hehtaaria metsää. Määrä on nelinkertainen Euroopan keskiarvoon verrattuna. Suomalaisessa metsässä neljän hehtaarin alueelle mahtuu jopa 2000 täysikasvuista havupuuta.

Suomalainen metsätalous on pitkäjänteistä ja vastuullista. Suomalaisilla on syvä tunneside metsään. Suurin osa metsistä on yksityisomistuksessa, ja metsän vihreä kulta siirtyy tavallisesti vanhemmilta lapsille ja lapsenlapsille. Suomalainen metsä on hyvissä käsissä. Siksi siitä riittää muillekin.

Metsän vuotuiskasvu on Suomessa yli 100 miljoonaa kuutiometriä, vaikka kasvukausi onkin lyhyt, vain 2–3 kuukautta. Miljoona kuutiometriä uutta metsää kasvaa yhden ainoan kesäpäivän aikana. Suomen metsävarat lisääntyvät jatkuvasti, koska enemmän puuta kasvaa kuin sitä kaadetaan.

Metsä on paljon muutakin kuin omaisuutta. Metsä on kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja virkistäytymisen lähde: luonnontuotteiden ja luonnonlääkinnän runsas aarreaitta. Metsässä ihmisen mieli ja ruumis rentoutuvat. Ilma on puhdasta hengittää – tuoksuja täynnä.

Metsi채 on Suomessa niin paljon, ett채 kaukaa katsoen suurimmatkin kaupungit katoavat horisontissa vihre채n meren syleilyyn.

Sertifioituja metsiä hoidetaan ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Sertifikaatin myöntää riippumaton kolmas osapuoli. Metsäsertifikaatti kertoo, että puutuotteessa on käytetty kestävästi hoidettujen metsien puuta. Programme for the Endorsement of Forest Certification (PEFC) on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, jossa on mukana yli 300 000 suomalaista metsänomistajaa. Suomen metsistä yli 90 % on PEFC-sertifioitu. Suomalaisia metsiä sertifioidaan myös FSC-järjestelmällä (Forest Stewardship Council).

Suomalaiset ovat aina eläneet metsästä Nykyään kaskeaminen, tervanpoltto ja puutavaran uittaminen suuria jokia pitkin on harvinaista. Puutavarat ja -tuotteet kuljetetaan rekoilla, laivoilla ja junilla.

Kaskeaminen tarkoittaa puiden polttamista pystyyn, jolloin ravinteet vapautuvat viljelyskasveille. Kaskisavut paloivat Suomessa viimeksi 1950-luvulla. Silloin havahduttiin metsäalojen pienenemiseen ja sahateollisuus alkoi kehittyä. Metsiä alettiin arvostaa aivan uudella tavalla. Tervanpoltto oli Suomessa tärkeä elinkeino 1800-luvun loppuun asti. Kun raudasta tehdyt valtamerilaivat korvasivat puulaivat, tervanpoltto väheni. Nykyään tummaa ja tuoksuvaa tervaöljyä käytetään esimerkiksi puun suojausaineena, luontaislääkkeenä ja mausteena.

”Jos sauna, viina ja terva ei auta, on tauti kuolemaksi.”

suomalainen sananlasku

Suomen metsien valtiaita ovat havupuut: kuuset ja m채nnyt. Tuoksuvien havumetsien puustossa m채nnyn osuus on noin puolet, kuusen kolmasosa.

Koivu on hallitseva lehtipuumme. Sen osuus on viidennes Suomen kaikista puuvaroista. Rauduskoivu on Suomen kansallispuu.

Suomi on pitk ä maa, ja sen eri kolkilta löytyy hyvin erityyppisiä metsiä, kuten hiekkaharjuja, kuusikoita, lähes puuttomia tunturimaita ja saaristometsiä. Turun saaristo Lounais-Suomessa täyttyy kesäisin purjeveneistä ja retkeilijöistä. Hailuoto on Perämerellä sijaitsevan Oulun kaupungin karu kalliosaari satoine lintulajeineen.

Ahvenanmaa on Itämeren suurin saari, jonka maakuntakukka on keltainen kevätesikko.

Sisävesistöjen sa aristomaisemat ovat vihreiden metsien, kalliorantojen ja sinisten vesien tilkkutäkkiä.

Hiekk a- ja sor aharjut ovat tyypillisiä suomalaisia maastonmuotoja. Harjut syntyivät yli 9 000 vuotta sitten jääkauden aikana, kun jää suli ja muodosti sisäänsä hiekkaa ja soraa kuljettavia jokia. Harjut halkovat suomalaisia metsiä ja vesistöjä muodostaen pitkiä, puhtaita hiekkarantoja. Vastaavia rantoja on runsaasti myös Lapissa tunturijokien varsilla. Harjun monien maakerrosten läpi suodattunut vesi on puhdasta juomakelpoista pohjavettä.

Pirunpelto on merkki muinaisesta rannasta. Vedenpinta on laskenut niin kauan sitten, että nykyään pirunpeltoja löytää syvältä metsien kätköistä.

Suomi on kuuluisa soistaan, jotka peittävät kolmanneksen maapinta-alasta. Puuttomia suoalueita, avosoita, tullaan ihailemaan pitkienkin matkojen päästä. Suurin osa suoalueista on mäntyjä ja vaivaiskoivuja kasvavia rämeitä.

Lapin tunturit tarjoavat unohtumattomia luontoel채myksi채.

Lapissa elet채채n kuusimetsien ja jylhien tunturimaiden rajalla.

Demo kuvasta tekstin joukossa Vene rannassa 1986, akvarelli, lyijykyn채 paperille, 56,5 x 75,5 cm Boat on Shore 1986, watercolour, pencil on paper, 56,5 x 75,5 cm

Tunturikoivuja.

Viimeisen채 puulajina tuntureilla sinnittelev채t vaivaiskoivut.

Metsän monimuotoisuuden vaaliminen on olennainen osa suomalaista metsänhoitoa. Suomen metsäpinta-alasta noin 5 % on luonnontilaista metsää, jossa on useiden kasvillisuuskerroksien ja lahopuiden ansiosta ainutlaatuinen kasvi- ja eläinkunta. Kelot tarjoavat kodin kolopesijöille tikoista jyrsijöihin.

metsätalous ja metsänhoito

Metsätalous ja metsänhoito — suomalaiset omistavat metsää — Suomalainen metsätalous on perhemetsätaloutta. Suomessa on noin 350 000 metsänomistajaa, ja noin 25 % kotitalouksista omistaa metsää. Jos mukaan lasketaan kaikki perheenjäsenet, metsänomistajia on lähes miljoona. Yksityisten metsänomistajien metsäpinta-alat ovat suhteellisen pieniä: me todella tunnemme metsämme.

Suomalainen metsätalous on pitkälle koneistettua. Metsien vaaliminen kulkee käsi kädessä teknologian kanssa. Moderneilla ratkaisuilla turvataan metsän hyvinvointi ja monikäyttöisyys. Taimien istutus, metsänharvennus, metsänkorjuu ja hakkuualueiden hoito pyrkivät yhteen ja samaan tavoitteeseen: monimuotoiseen metsään, joka uudistuu nopeasti.

Metsä yhdistää sukuja ja sukupolvia. Tahto vaalia kallisarvoisinta omaisuuttamme kulkee verenperintönä. Noin 65 % suomalaisista metsistä on yksityisten ihmisten, yhtymien ja perikuntien hallussa. Valtio, kunnat ja metsäyhtiöt omistavat metsistä noin 35 %, ja valtio on ylivoimaisesti suurin yksittäinen metsänomistaja.

Metsäalan koulutusta on tarjolla runsaasti ympäri Suomen, ja ala on erittäin arvostettu. Metsiämme hoitavat monialaiset ammattilaiset metsureista metsäkonekuskeihin ja metsänhoitajakuntaan. Metsäasiantuntijoitamme työllistyy paljon myös kansainvälisesti. He hallitsevat puun koko elinkaaren metsänhoidosta korjuuseen, kuljetuksiin, jatkokäsittelyyn ja uusiin innovaatioihin.

Suomessa on laaja verkosto metsäalan ammattilaisia, jotka huolehtivat metsänhoidosta tarpeen mukaan metsänomistajien puolesta. Metsänomistajien apuna toimivat esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset, metsäpalveluyritykset ja Suomen metsäkeskus. Metsäalan ammattilaiset ja metsänomistajat toimivat yhdessä metsiemme parhaaksi.

Suomalaiset metsäalan oppilaitokset ja yritykset tekevät tiivistä yhteistyötä, ja esimerkiksi opiskelijoiden opinnäytetöistä suurin osa on tilaustöitä. Työelämä hyötyy ajantasaisesta tutkimustiedosta ja osaavasta työvoimasta. Metsäosaamisemme on poikkitieteellistä ja tehokasta.

Suomessa on runsa asti metsäalan tutkimus- ja kehitysohjelmia sekä testausympäristöjä. Suomalaisen metsäosaamisen tutkimus- ja kehityspanokset ovat vuodessa useita satoja miljoonia euroja, ja yritysten lisäksi valtio panostaa alan tutkimukseen runsaasti vuosittain. Metsäala on kansainvälistä kaikilla tasoilla. Finnish Bioeconomy Cluster Oy (FIBIC) on ainutlaatuinen suomalaisen biotalouden ja metsä-, konepaja- ja kemianteollisuuden osaamiskeskittymä. FIBIC yhdistää yritysten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen huippuosaamisen ja antaa poikkeukselliset mahdollisuudet soveltaa uusia teknologioita käytäntöön, verkostoitua poikkitieteellisesti ja tuoda markkinoille monipuolisia metsätuotteita.

Valtakunnan metsien inventointi (VMI) aloitettiin Suomessa yli 80 vuotta sitten. Ensimmäiset inventoinnit tehtiin jo 1920-luvulla, ja inventointi uusitaan 5–10 vuoden välein. Inventoinnilla kerätään tietoa esimerkiksi valtion metsävaroista ja puuston terveydestä, metsien omistussuhteista ja monimuotoisuudesta. Suomalaista inventointiosaamista on viety maailmalle muun muassa Saksaan, Ruotsiin ja Kiinaan. Suomalaisten metsien inventoinnissa käytetään useita eri lähteitä, kuten satelliittikuvia ja numeerisia korkeusmalleja. Suomi on metsien kaukokartoitustekniikassa maailman huippuja, ja esimerkiksi lentokoneesta tehtävällä laserkeilauksella saadaan puustosta jopa tarkempia 3D-tietoja kuin maastomittauksilla. Suomessa metsävaratietojen hallinta ja jakelu on Suomen metsäkeskuksen vastuulla.

Metsä ala on Suomen suurimpia mobiiliteknologian hyödyntäjiä Suomalaisessa metsätaloudessa käytetään runsaasti langatonta teknologiaa niin logistiikassa, kuljetuksissa kuin paikkatietojen määrittämisessäkin. Sähköisesti hoidetaan myös luontokohteiden rajauksia, sahojen valvontaa ja tukkirekkojen ajoreittien optimointia.

Suomalainen metsäopiskelu on korkeatasoista, ja opiskelijat saavat valmiudet toimia monenlaisissa tehtävissä metsäalalla. Metsäasiantuntijoita valmistuu useista eri ammattioppilaitoksista, ammattikorkeakouluista ja yliopistoista ympäri Suomen. Metsäalan ammattikoulujen perustutkinnossa valmistutaan useista koulutusohjelmista, kuten metsäenergiantuotannosta tai metsätaloudesta. Tutkinnon suorittaneet toimivat esimerkiksi metsäkoneenkuljettajina, metsätalousyrittäjinä tai bioenergia-alan ammattilaisina. Oppisopimuskoulutus ja näyttötutkinnot ovat tavallisia. Suomalainen metsäalan koulutus tai tutkimus ei ole koskaan pelkkää teoriaa, vaan myös yliopistoja korkeakouluopiskelijat viettävät paljon aikaa metsässä opintojensa eri vaiheissa. Ammattikorkeakouluista valmistuu luonnonvara-alan osaajia ja metsätalousinsinöörejä ja yliopistoista metsänhoitajakuntaa, kuten metsänhoitajia, ekologeja ja biologeja.

Metsäkoneenkuljettajia ja metsureita valmistuu useista oppilaitoksista eri puolilta Suomea. Metsurit kulkevat Suomen metsissä ympäri vuoden heinäkuun helteitä ja runsaslumisimpia kuukausia lukuun ottamatta.

Metsänuudistamisvelvoitteen ansiosta suomalainen puuntuotanto on kestävää. Metsänomistajalla on velvollisuus huolehtia, että hakkuualueella kasvaa elinvoimainen taimikko kohtuullisen ajan sisällä hakkuusta.

Metsän omistaminen on sijoitustoimintaa mutta ennen kaikkea tunneasia. Yksityisten metsänomistajien metsäpinta-alat ovat Suomessa varsin pieniä. Kun metsänhoito ja omistuksenvaihdokset suunnitellaan hyvin, metsä antaa perheelle taloudellista turvaa ja iloa pitkälle tulevaisuuteen. Metsän omistaminen on pitkäjänteistä työtä. Suomalaisen metsä siirtyy useimmiten perintönä vanhemmilta lapsille ja lapsenlapsille. Metsä on osa sukupolvien kiertoa ja tärkeä henkinen voimavara. Suurin osa metsänomistajista on suomalaisia perheitä ja perikuntia, ja harvemmin metsää hankitaan ostamalla. Yhä useammin metsänomistaja on kaupungissa asuva nainen. Suomalainen metsänomistaja on itse vastuussa metsästään, mutta hän voi ostaa metsänhoitopalvelut ammattilaisilta. Metsäsuunnitelma on metsänomistajan tärkein opas ja käsikirja, joka tehdään pitkäksi ajaksi kerrallaan. Suunnitelma sisältää tiedot muun muassa puustosta, metsänhoitotehtävistä, hakkuuaikataulusta ja arvokkaista luontokohteista.

Suomalainen metsäntutkimus keskittyy viiteen suureen kokonaisuuteen: biotalouteen, puutuotteisiin, metsän terveysvaikutuksiin, metsän jalostukseen sekä metsän hoitoon ja kasvatukseen. Suomalaisen metsän elinvoimaisuuden juuret ovat metsänhoidon ja metsänkasvatuksen tutkimuksessa. Viikin Tropiikkiinstituutti (VITRI) on trooppisten metsien tutkimuslaitos Helsingin yliopistossa. VITRI on tutkinut vuodesta 1980 lähtien muun muassa trooppisten metsien monimuotoisuuden säilyttämistä, metsien yhteisöllistä hallintaa, luonnonmetsien palautumista ja peltometsätaloutta. Metsävarojen inventointi on kansainvälisesti arvostettua suomalaista tietotaitoa. YK:n maa- ja elintarvikevirasto FAO (Food and Agriculture Organization) tekee yhteistyötä Suomen Metsäntutkimuslaitoksen kanssa muun muassa trooppisten metsävarojen inventoinnissa Afrikassa.

Metsien monimuotoisuus on vaalimisen arvoinen asia. Suomessa toimii useita metsien monimuotoisuuden suojeluohjelmia, joihin metsänomistajat voivat tarjota metsiään. Jos metsä hyväksytään mukaan, valtio korvaa metsänomistajalle luonnonsuojelusta aiheutuneet tulonmenetykset. Ohjelmien tarkoituksena on antaa metsänomistajille mahdollisuus vaalia ja suojella heille tärkeitä metsäalueita. Suojelun syyksi käyvät esimerkiksi tunnearvot, metsän kauneus, luonnontilaisuus tai perinteet.

Suomalainen metsäosaaminen ulottuu puun koko kiertokulkuun siemenestä täysikasvuiseksi tukkipuuksi. Kaikki alkaa metsän siemenistä, joista kasvatetaan terveitä taimia. Suurin osa suomalaisista taimista on paakkutaimia, joita istutetaan keväisin, alkukesästä ja syksyllä. Taimikon istutus alkaa maanmuokkauksella. Taimi kasvaa parhaiten, kun se istutetaan tuoreeseen, vasta käännettyyn maahan.

Hoidettu metsä kasvaa nopeammin kuin luonnontilainen metsä. Jos metsänuudistamisen jälkeen perustettu taimikko jätetään luonnontilaan, se täyttyy aikanaan vähemmän arvokkaasta lehtipuustosta, kuten hieskoivusta ja pihlajista. Metsän hallittu käyttäminen ja suunnitelmallinen viljely takaavat nopean uudistumisen: metsä kasvaa täyteen mittaansa kymmeniä vuosia nopeammin kuin luonnontilainen metsä.

Suomalaiset metsäkoneet liikkuvat metsässä varoen. Ensiharvennuksissa vain 3 % puista saa vaurioita. Oikein ajoitettu harvennus saa jäljelle jääneet puut kasvamaan kohisten tukkipuun mittoihin. Hoitamaton metsä kaipaa kasvaakseen jopa 40 vuotta pidemmän ajan. Energiapuuta saadaan nuoren metsän hoidon ja harventamisen sivutuotteena. Energiapuuharvennus onnistuu jo 10-metrisestä metsästä. Suomalainen energiapuun korjauskalusto on kansainvälistä kärkeä. Suomalainen puunkorjuuteollisuus synnyttää koko ajan uusia innovaatioita, joilla puu korjataan metsästä mahdollisimman ekologisesti ja ympäristöä säästäen. Metsäkoneen äänet ja valot keskellä hämärtyvää iltaa kuvaavat suomalaista voimaa, sisua ja osaamista parhaimmillaan.

Suomessa moni metsänomistaja huolehtii itse metsiensä hoidosta ja harvennuksista. Metsäkäyttöön suunnitellut traktorit, metsäperävaunut ja -kuormaimet sekä polttopuun tekoon suunnitellut koneet helpottavat metsänomistajan työtä.

turvemaiden ojitus on ollut aikoinaan osa suomalaista metsänhoitoa. Märkiä turvemaita ojittamalla parannetaan puiden kasvua ja lisätään puuntuotantoa. Kosteassa maastossa hakkuut ajoitetaan talveen. Lumi suojaa maastoa ja puiden juuria. Kun puu kaadetaan, se pyritään kuljettamaan kahden viikon sisällä metsästä sahoille ja paperitehtaisiin. Kolmen viikon kuluttua kaatamisesta puu on jo kuivattu ja valmiina jatkojalostukseen. Raakapuun kuljetuksesta osa tehdään metsänomistajien omilla traktoreilla hakkuupaikasta metsätien varteen. Puutavararekat hakevat puut ja kuljettavat ne eteenpäin sahoille, tehtaisiin ja kotitalojen uuneja lämmittämään. Suomalainen metsäautotieverkosto on kansainvälisesti ainutlaatuinen. Suomalainen puu liikkuu pääasiassa pyörillä. Kattava ja hyväkuntoinen metsätieverkosto varmistaa, että raskaat tukkiautot pääsevät metsään puiden luo.

Suomalaista metsää lannoiteta an tarpeen mukaan traktoreilla ja lentolevityksillä. Terveyslannoituksilla korjataan kasvuhäiriöitä, jotka on huomattu esimerkiksi neulasnäytteiden avulla. Metsän kasvua taas edistetään kasvulannoituksilla. Aikanaan parhaankin petäjän kasvu hidastuu ja on uudistushakkuiden aika. Suomessa mäntymetsät ovat pitkäikäisimpiä, ja niiden kiertoaika on yli 100 vuotta. Kuusimetsiä kasvatetaan 70–100-vuotiaiksi ja koivumetsää 40–50 vuotta. Metsää kasvaa enemmän kuin sitä kaadetaan.

Hakkuuaukeille jätetään aina säästöpuita ja usein myös siemenpuita. Pitkät kannot, tekopökkelöt, sekä maahan tai pystyyn jätetyt lahopuut täyttävät tärkeää tehtävää. Ne tarjoavat asunnon hyönteisille ja kolopesijöille, kuten tikoille. Lahopuut ovat osa metsän monimuotoisuutta. Energiapuuta saadaan esimerkiksi hakkuutähteestä, kuten latvusmassasta, ja kannoista. Kun energiapuu on kerätty hyötykäyttöön, maanmuokkaus ja uuden metsän istutustyö sujuvat helpommin. Kantojen poiskorjaaminen ehkäisee myös metsälle haitallista juurikääpää. Kaikkea hakkuuaukean hukkapuuta ei käytetä energiapuuksi. Jotta hakkuuaukean maa pysyy ravinteikkaana, alalle jätetään osa latvusmassasta ja kannoista.

Vesistöjen va aliminen kuuluu yhtenä osana suomalaiseen metsänhoitoon. Vesistöjen rannoille jätetään suojakaistoja, joilla kantoja ei korjata eikä maanpintaa rikota.

Kulottaminen on metsän hallittua polttamista ja vanha, edelleen käytössä oleva metsänhoitomuoto. Kulottaminen on tavallisinta suurmetsätaloudessa, jossa metsäpinta-alat ovat riittävän laajoja. Kulotus ajoitetaan touko-kesäkuuhun, jolloin luonto on kuivimmillaan ja vihreyttä on vasta niukasti. Kulotus aloitetaan sytyttämällä kulotettavan alueen reunat vastatuuleen. Palo etenee hitaasti ja hallitusti, kunnes kulottamisen loppuvaiheessa sytytetään myös alueen vastareuna. Silloin palo etenee vauhdilla myötätuuleen. Lopuksi tuli yhtyy kulotusalueen keskellä valtavaksi roihuksi. Tulen kohina on korviahuumaava. Koko Iso-Häntiäisen saari Konnevedellä Keski-Suomessa kulotettiin yhdellä kertaa. Saaren puusto oli vahingoittunut kesämyrskyissä niin, että jäljellä oli vain kulkukelvotonta risukkoa. Kulotus auttaa saaren luonnon uuteen alkuun. Palamisen synnyttämällä tuhkalla on merkittävä rooli metsän luonnollisessa kiertokulussa ja uudistumisessa, niin myös myrskytuhoilla.

metsäteollisuuden tulevaisuus

Metsäteollisuuden tulevaisuus — biotalous on ratkaisu — Suomalainen metsäteollisuus perustuu puun kestävään käyttöön. Puu on merkittävin luonnonvaramme, ja suomalainen puutavara, sellu sekä paperi- ja kartonkituotteet tunnetaan ympäri maailman. Metsäteollisuuden osuus Suomen viennistä on noin kolmasosa.

Metsäteollisuus on Suomen kansantaloudelle kuin juuret elinvoimaiselle puulle. Metsäala työllistää Suomessa noin 170 000 henkilöä ja metsäteollisuus noin 50 000. Joka kymmenes suomalainen saa toimeentulonsa metsäteollisuudesta tai siihen liittyviltä aloilta.

Metsäteollisuus kehittyy koko ajan. Tulevaisuuden suomalaista osaamista edustavat monipuoliset puujalosteet, kuten älykkäät ja uusiutuvat pakkausmateriaalit, puuarkkitehtuurin innovaatiot ja kokonaisvaltaisen biotalouden ratkaisut.

Metsäteollisuus on yksi suurimmista kotimaahan investoivista teollisuudenhaaroista Suomessa. Maastamme löytyy sekä kansainvälisiä metsäkonserneja että pieniä ja keskisuuria metsäalan yrityksiä. Suomalainen metsä on kallisarvoista valuuttaa niin kotimaan markkinoilla kuin kansainvälisesti.

Puun mahdollisuudet uusiutuvana, kierrätettävä ja ympäristöystävällisenä raaka-aineena ovat rajattomat. Puupohjainen biotalous ja puusta jalostettavat biopolttoaineet tarjoavat kestäviä ratkaisuja ihmisten hyvinvointiin ja koko maailmaa koskettaviin energiakysymyksiin.

Mets채teollisuus on suomalaisen hyvinvoinnin veturi, joka kantaa mukanaan kaikkia muita teollisuuden aloja. Suomessa on nykyaikaiset tehtaat, monialaista osaamista ja korkealaatuista puuta.

sahatavar an tuottajana Suomi on Euroopan suurimpia maita, ja suomalaisen sahateollisuuden tuotanto on yli 10 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Suomen vanhimmat yhä toimivat sahat ovat 1800-luvulta. Sahateollisuuden nykyaikaisia jatkojalosteita ja innovaatioita ovat muun muassa lämpöpuu, kyllästetyt puutuotteet ja liimalevyt, sisustus- ja ulkoverhouspaneelit, ovi- ja ikkunateollisuuden komponentit ja liimapalkit. Suomalainen sahateollisuus on ekologista, ja sivutuotteet käytetään tarkasti hyödyksi: puunkuori poltetaan, haketta käytetään sellun raaka-aineena ja purusta tehdään esimerkiksi pellettejä.

Paperiteollisuus on suomalaisen mets채teollisuuden merkitt채vin vientituote. L채hes kaikki Suomessa tuotettu paperi ja kartonki menev채t vientiin. Muita paperiteollisuuden tuotteita ovat sellu ja modernit pakkausmateriaalit.

Puut siirretään metsästä nopeasti paperitehtaisiin jatkojalostukseen. Kemiallisesti erotellusta puukuidusta eli sellusta valmistetaan papereita, kartonkeja ja pahveja. Polymeerien ja muiden biomuovien kehittäminen on Suomessa maailman kärkeä. Puuta uusiokäytetään ja kierrätetään Suomessa runsaasti. Uusiopaperi on ekologinen vaihtoehto, ja myös rakennusteollisuudessa käytetään runsaasti kierrätyspuuta. Yksi puukuitu kestää 5–6 kierrätyskertaa.

Suomi on biotalouden edelläk ävijä Käytämme, tuotamme ja jalostamme uusiutuvaa luonnonvaraamme puuta sekä energiaksi että ympäristöystävällisiksi tuotteiksi. Metsäteollisuuden merkittävin tulevaisuuden ala on puupohjainen, uusiutuva energia. Se on biotalouden perusta. Biojalostamoiden tuotteita ovat muun muassa toisen polven synteettinen biodiesel, bioetanoli, biopolttoöljy sekä bioenergia. Vähähiilinen biotalous kehittää bioenergiaa ja biopolttoaineita. Niillä voidaan korvata fossiilisia tai muuten luontoa kuormittavia polttoaineita, kuten öljyä, kivihiiltä ja sähköä. Suomalaisen puuteollisuuden tavoite on, että vuoteen 2020 mennessä 20 % puutuoteteollisuuden liikevaihdosta tulee bioenergiasta tai siihen liittyvästä liiketoiminnasta.

Briketit ja puupelletit valmistetaan puusepänteollisuuden sivutuotteista, kuten sahanpuruista ja höylänlastuista (kutterilastusta). Puun sahaamisesta syntyvää purua hyödynnetään metsäteollisuudessa myös suoraan polttamalla. Suomalaisissa metsäteollisuustehtaissa käytetään runsaasti uusiutuvia polttoaineita.

Turve on hitaasti uusiutuva biomassapolttoaine, jota hyödynnetään voimalaitosten energiantuotannossa. Kun turvetuotanto suolla lopetetaan, alue ennallistetaan tai metsitetään.

Moderni CHP-voimalaitos pyörii suurelta osin energiapuun eli hakkuujätteen voimalla. Voimalaitokset ovat metsähakkeen tärkeimpiä käyttäjiä. Puuta käyttävien lämpö- ja sähkövoimalaitosten päästöt ovat tehokkaan polttotekniikan ansiosta pienet, ja nopea palaminen korkeassa lämpötilassa pitää haitallisten palokaasujen määrän vähäisenä.

Puukuitupohjaisia innova atioita ovat uudenlaiset nestepakkaukset, talous- ja hygieniatuotteet, puupakkaukset sekä etiketit ja kääreet. Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Aalto-yliopisto ovat kehittäneet puusta nanofibrilloidun selluloosakalvon (NFC), joka on monipuolinen korvike muoville. Bio- ja nanoteknologialla puukuituja muokataan erilaisiksi pehmopapereiksi ja kalvoiksi, jotka suojaavat esimerkiksi elintarvikkeita pilaantumiselta. Nanosellukalvon avulla tehdään myös tulostettavaa elektroniikkaa sekä joustavia näyttöjä, piirejä ja aurinkopaneeleja. Informaatiota sisältävä kalvo voidaan kiinnittää monenlaisille pinnoille, kuten metallille tai puulle. Kalvo on vedenkestävä, eristävä ja tarpeen mukaan läpinäkyvä.

Metsäinnovaatiot luovat tulevaisuutta metsän varaan. Suomalainen biotalous näkyy esimerkiksi rakentamisessa, sisustamisessa ja pakkausmateriaaleissa. Biotaloudessa puuta yhdistetään ennakkoluulottomasti muihin materiaaleihin. Uusiutumattomia tuotteita korvataan puusta valmistetuilla vaihtoehdoilla. Puutuotteet ovat keveitä, kestäviä ja edullisia. Ne eivät rasita ympäristöä kiertokulkunsa missään vaiheessa. Nanoteknologialla tuotetaan uusia sovelluksia elintarvike- ja lääketeollisuuteen. Älykkäät puu- ja paperituotteet reagoivat käyttäjänsä tarpeisiin. Älykäs lääkepakkaus lähettää sähköä johtavan painovärinsä ansiosta tiedon lääkkeen ottamisesta potilastietojärjestelmään. Mikrofibrillisellu on kevyt ja vahva pakkausteollisuuden raakaaine. Lisäksi se sopii rakennus- ja huonekaluteollisuuteen, auto- ja elektroniikkateollisuuteen sekä elintarvike-, lääke- ja kosmetiikkateollisuuteen. Mikrofibrillillä korvataan esimerkiksi muoveja ja alumiinia.

raaputtamalla hakekasaa voit tuntea suomalaisen puun tuoksun!

Uudella tekniik alla puuhake kaasutetaan ja jalostetaan biokaasuksi. Se korvaa maakaasun täydellisesti. Puuhake on ekologinen, edullinen ja monikäyttöinen energianlähde. Hake antaa energiaa ja lämpöä tehtaille, maatiloille, puutarhoille ja tavallisille kodeille, esimerkiksi kaukolämpöverkon kautta. Useat yritykset ovat olleet mukana kehittämässä suomalaista bioöljyä, jonka raaka-aineeksi soveltuvat kaikki Suomessa kasvavat puulajit. Bioöljyä voidaan käyttää sähkön- ja lämmöntuotannossa sekä jatkojalostettuna kulkuneuvoissa ja kemianteollisuudessa.

Uusia puupohjaisia r atk aisuja kuljetusteollisuuteen kehitetään Suomessa jatkuvasti. Pelkästään Euroopassa valmistetaan 400 miljoonaa kuormalavaa vuodessa. Puisen kuormalavan voi käyttää monta kertaa, korjata ja kierrättää. Suomessa käytöstä poistetuista kuormalavoista tehdään esimerkiksi puutarhakalusteita. Suomalaiset logistiikkapakkaukset ovat ekologisia, ja ne sopivat niin kulutustavaroiden, elektroniikan kuin elintarvikkeidenkin kuljetukseen. Kuormalavoja valmistavat yritykset sitoutuvat poiskuljettamaan ja kierrättämään asiakkaidensa puupakkausmateriaalit. Vientiin suunnatuilla logistiikkapakkauksilla on aina kansainvälinen ISPM-15-leima (IPPC), ja ne sopivat myös maihin, joihin ei saa viedä käsiteltyjä puutuotteita. Lisäksi Suomessa valmistetaan kestäviä pahvikuormalavoja, jotka kierrätetään pahvinkeräyksen kautta ja joilla voi korvata puu-, muovi- tai styroxlavat.

Puur akentaminen valtaa alaa maailmalla kotien lisäksi suurten rakennusten, kuten kerrostalojen ja toimistojen, päärakennusmateriaalina. Suomessa kiinnitetään paljon huomiota rakennusten energiatehokkuuteen sekä rakentamisen ja rakennusmateriaalien hiilijalanjälkeen. Suomalainen metsäteollisuus kehittää nykyaikaista ja ekologista puurakentamista. Ihminen voi hyvin metsän ja puusta tehtyjen rakennusmateriaalien keskellä. Puun osuuden lisääminen rakentamisessa auttaa pääsemään nopeammin energia- ja ilmastotavoitteisiin.

Metsät sitovat k asvaessaan ilmasta hiilidioksidia. Siksi jokaisessa puusta tehdyssä tuotteessa, kuten omakotitalossa tai puuhuonekalussa, on hiilidioksidia varastossa. Kuiva puukilo sitoo 1,5 kiloa hiilidioksidia. Euroopan metsiin on varastoitunut lähes 10 miljardia tonnia hiiltä, puutuotteisiin 60 miljoonaa tonnia. Hiilidioksidia varastoituu myös puu-, paperi- ja kartonkituotteisiin. Rakentaminen ja rakennukset tuottavat kolmasosan maailman kaikista hiilidioksidipäästöistä. Ratkaisu ongelmaan piilee puussa. Kun muut rakennusmateriaalit tuottavat hiilidioksidia, puu sitoo sitä itseensä. Yksi puusta tehty omakotitalo sitoo hiilidioksidia yhtä paljon kuin omalla autolla ajaminen tuottaa 10 vuodessa. Puinen omakotitalo kalusteineen voi varastoida hiiltä jopa 30 tonnia. Puu on maailman energiatehokkain materiaali. Kun rakennuspuu aikanaan hävitetään polttamalla, se tuottaa ympäristöön vain sen verran hiilidioksidia kuin on elämänsä aikana varastoinut. Suomessa 40 % uudisrakennuksista tehdään puusta ja ulkoverhouksista noin 50 %. Euroopassa puun osuus rakennusmateriaalina on vain 4–9 %. Jos Euroopan asuinrakentaminen keskittyisi puuhun, luonnon kulutus laskisi yli puolella. (Rakennustieto ja Metsäteollisuus ry)

Puur akentamisella on Suomessa pitkät perinteet ja vankka ammattiosaaminen. Puutuote-, huonekaluja puusepänteollisuus työllistää Suomessa 40 000 ihmistä ja rakennusala yli 170 000. Suomessa tiedetään, miten puusta rakennetaan kauniita, kestäviä ja ekologisia rakennuksia. Puu on kestävä ja helposti työstettävä materiaali. Siksi sen käsittely ja jatkojalostaminen on ekologista. Suomalaisesta puusta tehtyjä vanerilevyjä käytetään rakentamisessa ja kulkuvälineissä, kuten junien lattioissa. Vaneri on kevyttä ja kestävää. Myös perinteinen lastulevy ja laminaattipinnoituksella vahvistettu lastulevy sopivat moneen käyttötarkoitukseen. Puu eristää lämpöä 15 kertaa paremmin kuin betoni. Siksi puurakentaminen säästää energiaa. Viihtyisä puusta tehty rakennus hengittää ja tasaa ilmankosteutta. Puu luo terveellisen asuinympäristön, ja koska puulla on myös antibakteerisia ominaisuuksia, se sopii loistavasti kosteisiin saunaja pesutiloihin. Rakennusinsinöörit ja arkkitehdit tuntevat suomalaisen puun ominaisuudet ja mahdollisuudet. Tulevaisuudessa arkkitehdit tekevät entistä enemmän yhteistyötä eri asiantuntijoiden ja asiakkaiden kanssa. Suomalaista huippuosaamista ovat myös puusta tehdyt pitkät engineeringrakenteet, joita käytetään esimerkiksi silloissa.

arkkitehtuuri ja design

Arkkitehtuuri ja design — mielikuvituksen metsä — Suomalaiset ovat puun ja puujalosteiden ennakkoluulottomia käyttäjiä ja kehittäjiä. Metsä on aina innoittanut suomalaisia käsityöläisiä, taiteilijoita ja arkkitehtejä. Myös metsään liittyvät perinteet ja arvot istuvat syvällä suomalaisessa sielussa ja sydämessä. Metsä liittyy arkeen ja juhlaan.

Suomalainen puurakentaminen on yhtä aikaa luovaa, käytännöllistä ja ekologista. Kansainvälisesti tunnetuin arkkitehtimme Alvar Aalto tunsi puun materiaalina hyvin. Hän käytti perinteisiä rakennustapoja, kuten hirsisalvoksia, ennakkoluulottomilla tavoilla ja hyödynsi puuta myös sisustuselementtinä.

Suomalainen design, tuotesuunnittelu ja kulutustavarat henkivät rakkautta metsään. Raaka-aineet hankitaan usein sertifioidusta metsästä tai kierrätyspuusta. Suomalaisten puutuotteiden valmistuksessa kiinnitetään huomiota energiatehokkuuteen, ja kun tuotteesta luovutaan, se hävitetään asianmukaisesti kierrättämällä.

Metsä elää suomalaisten kotien rakennusperinteessä ja sisustuksessa. Puu luo viihtyisää tunnelmaa sisätiloihin ja istuu kauniisti ympäröivään maisemaan niin kaupungissa kuin maaseudullakin. Puu on aina ilo silmälle.

Metsä ja puu materia alina ovat tärkeä osa suomalaista arkkitehtuuria. Kampin Hiljaisuuden kappeli Helsingin keskustassa on siitä näkyvä esimerkki.

Kuokk alan kirkko Jyväskylässä on niin sisältä kuin ulkoa ainutlaatuinen taideteos. Lähes täysin puusta rakennettu kirkko kätkee sisälleen alttaritaulun, joka kuvaa luonnon mysteeriä. Tunnelman tarkoituksena on pysäyttää ja hiljentää. Pasi Karjulan puinen taideteos ”Jeesus sanoo: Minä olen elämän leipä” Kuokkalan kirkon alttaritauluna.

Puuk aupunginosat ovat elävää suomalaista kaupunkikulttuuria ja suosittuja turistikohteita. Helsingin Jätkäsaareen nousee tulevaisuudessa Suomen suurin monikäyttöinen puukortteli, Wood City. Moderni työskentelyyn ja asumiseen suunniteltu kokonaisuus tulee sisältämään 28 000 kerrosneliömetriä asuinrakennuksia, hotelleja sekä liike- ja toimistorakennuksia. Rakennuksissa käytetään CLT-levyjä, pilari-palkkiratkaisuja ja monenlaisia puisia ulko- ja sisäverhoustuotteita.

Suomalaisen puur akentamisen taidonnäytteitä on esimerkiksi vuonna 2004 Joensuun yliopiston kampusalueelle valmistunut Metla-talo. Kyseessä on Suomen ensimmäinen suuri puusta rakennettu toimistorakennus. Metlan pääraaka-aineena on käytetty suomalaista kuusta. Lisäksi rakenteissa ja sisustuksessa on hyödynnetty lähes kaikkia Suomessa kasvavia puulajeja. Metla on täydellinen työympäristö yliopiston metsäntutkijoille. Rakennuksen on suunnitellut SARC Oy:n arkkitehti Antti-Matti Siikala.

Luontokeskus Haltia edustaa ekologista arkkitehtuuria ja nykyaikaista puurakentamista. Se on ensimmäinen CLT-rakennuslevyistä tehty julkinen rakennus Suomessa. Ristiinliimatut massiivipuulevykerrokset (cross laminated timber) toimivat koko rakennuksen selkärankana ja sopivat runko-, välipohja- ja kattorakentamiseen. Espooseen, Nuuksion luonnonpuistoon rakennettua Haltiaa lämmitetään kalliolämmöllä ja aurinkoenergialla, ja Haltian katolta kerätään talteen sadevettä. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Rainer Mahlamäki. Metsähallituksen Pilke-talo valmistui Rovaniemelle vuonna 2010 ekologisen puurakentamisen malliesimerkkinä. Sen ovat suunnitelleet Teemu Palo ja Juhani Suikki. Pilke-talon hiilidioksidipäästöt ovat ⅓ vastaavan kokoisista rakennuksista. Lusto on Suomen metsämuseo ja tiedekeskus Punkaharjulla.

Suomessa on useita k äsityöläisiä, jotka valmistavat laadukkaita ja uniikkeja huonekaluja suomalaisesta puusta. Klassista suomalaista huonekalumuotoilua edustaa Alvar Aallon vuonna 1933 kehittämä Jakkara 60. Merkittävää jakkarassa on sen patentoitu jalkojen valmistusmenetelmä, jolla massiivipuiset jalat taivutetaan 90 asteen kulmaan ja kiinnitetään ruuveilla. Monimutkaisia liitoksia ei tarvita. Jakkara aloitti teollisten huonekalujen aikakauden.

Puisia la atuleluja on tehty Suomessa aina, ja vuodesta 1923 lähtien Jukka-lelut ovat valloittaneet lasten mielet Suomessa ja ympäri maailman. Vanhoja puuleluja voi käydä ihailemassa esimerkiksi lelumuseossa Jämsässä.

Erkki Niemistö on keskisuomalainen soitinrakentaja ja kädentaitaja. Kaikki hänen soittimensa on tehty suomalaisesta kuusesta ja koivusta. Hän käyttää soittimissaan myös kierrätyspuuta.

Metsä on suomalaisille taiteilijoille tärkeä inspiraation lähde. Metsästä ovat saaneet innoituksensa monet kansainväliset taidemaalarimme, kuten Magnus von Wright, Akseli Gallen-Kallela, Eero Järnefelt ja Pekka Halonen. Taideteos voi olla osa elävää puuta. Sanna KarlssonSutisnan puuveistos ”Arjen pyhiinvaeltaja” (2004) on kaiverrettu koivuun Helsingin Kaivopuistossa. Seppo Uuranmäen huomiota herättävä taideteos ”Keinuja” (2002) on tehty lasikuidusta ja puusta. Maantiesillan alta erottuva hahmo vangitsee katseita Jyväskylässä. Eva Ryynäsen veistos ”Seitsemän veljestä Hiidenkivellä” on tehty yhdestä puusta ja asetettu Ryynäsen suunnitteleman tv-tason sisälle. Teos viittaa Aleksis Kiven kuuluisaan romaaniin Seitsemän veljestä (1873).

Puusta valmistetaan erilaisia koreja, vasuja ja keittiĂśvĂ¤lineitĂ¤, jotka ovat suosittuja tavallisissa suomalaisissa kotitalouksissa.

Suomalainen sauna ei olisi täydellinen ilman tuoksuvia, koivusta punottuja saunavastoja. Saunavasta tehdään rauduskoivusta keskikesällä. Se tuo saunaan metsän tuoksun.

HY VINVOINTIA METSÄSTÄ

Hyvinvointia metsästä — terveyden ja onnen aarreaitta — Suomalaiset metsät ovat avoimia kaikille retkeilijöille. Jokamiehenoikeudet takaavat, että metsän hiljaisuudesta, terveysvaikutuksista ja puhtaista luonnon antimista saa nauttia kaikessa rauhassa niin valtion mailla kuin yksityisomistajienkin metsissä. Marjojen ja sienien kerääminen on sallittua kaikille.

Suomessa on 37 valtion omistamaa kansallispuistoa, joista suurin on Lemmenjoen kansallispuisto Lapissa (2 850 km²). Eteläisimpiä kansallispuistojamme ovat Tammisaaren saariston, Saaristomeren ja Nuuksion kansallispuistot. Kansallispuistoissa saa retkeillä vapaasti mutta luontoa kunnioittaen. Merkittyjä reittejä on tuhansia kilometrejä.

Suomalaisilla riistaeläimillä on lain määrittelemät metsästysajat. Metsästysjärjestelmämme takaa, että riistanhoito on hallittua ja se huomioidaan myös metsänhoidossa, esimerkiksi säästämällä metsoille soidinalueita. Metsästysjärjestelmämme on hyvä esimerkki siitä, miten suomalaiset metsäalan toimijat työskentelevät yhdessä. Metsän käyttöä valvotaan ja monipuolisuutta vaalitaan.

Luonnonpuistoja on Suomessa 19. Ne kaikki ovat suojelualueita, joilla kulkeminen on sallittua vain merkityillä reiteillä. Osa kallisarvoisista luonnonpuistoistamme on rauhoitettu pelkästään tutkijoiden ja muiden metsäammattilaisten käyttöön. Onneksi Suomessa riittää metsää, ja puiden tunnelmallisessa siimeksessä mieli lepää ja aistit heräävät. Metsä on täynnä vapaa-ajan mahdollisuuksia.

115

Metsästä sa atava hyvinvointi on yksi suomalaisen metsäntutkimuksen pääteemoista. Metsäteollisuudessa näkyvät vihreät kemikaalit, kuten puun ainesosista jalostettavat lääkkeet ja hyvinvointituotteet. Puhdas, suomalainen metsä on luonnonlääkinnän ja terveellisen ruokavalion aarreaitta. Metsä saa ihmiset voimaan hyvin. Aromaattisten yrttien ja terveyskasvien, kuten katajan, nokkosen ja kihokin, kerääminen on omaan käyttöön sallittua kaikissa metsissä. Suomalaisia metsiä lannoitetaan vähän, ja siksi luonnon antimet ovat puhtaita ja terveellisiä. Yli 90 % metsistämme täyttää Euroopan unionin luomukriteerit (ETY nro 2092/91). Koivunmahlalla hoidetaan nivelvaivoja ja poistetaan kehosta kuona-aineita (detoxification). Koivusta saatavaa ksylitolia on käytetty Suomessa 1970-luvulta lähtien sokerin terveellisenä korvikkeena. Se on erityisen hyvää hampaille, ja lisäksi ksylitolilla on miellyttävän raikas maku. Terva on yksi vanhimmista luonnon lääkeaineista. Nykyään terva on pääasiassa suosittu aromi, jota käytetään saunaja höyryhengitystuoksuna, saippuoissa ja pesuaineissa. Pakurikääpä (Inonotus obliquus) on lehtipuiden ja erityisesti koivun kylkeen kiinnittyvä musta sienilaji, jonka rihmastot ovat piilossa puun sisällä. Pakurikääpä on luonnonlääkinnässä voimakas rohto, joka vahvistaa yleiskuntoa ja lievittää stressiä. Mäntyöljyä saadaan sellun valmistuksen sivutuotteena. Mäntyöljystä valmistetaan mäntysuopaa, jokaiseen suomalaiseen kotiin juurtunutta yleispuhdistusainetta. Se antaa esimerkiksi matoille raikkaan, kesäisen tuoksun.

Suomalainen metsä on aina jonkun omaa. Metsähallituksen eli valtion metsät on merkitty maastoon kylteillä. Retkeily, vaeltaminen ja tilapäinen leiriytyminen ovat sallittuja kaikissa metsissä. Vastuullinen kulkija vaalii metsässä luonnon koskemattomuutta. Siksi suomalaisissa metsissä ei saa ajaa moottoriajoneuvolla. Metsäautoteitä pitkin retkeilijät ja marjastajat pääsevät helposti syvälle aitoihin erämaihin. Tulenteko on sallittua vain maanomistajan luvalla tai nuotiopaikoilla ja laavuilla merkittyjen reittien varrella. Jos seudulla on voimassa metsäpalovaroitus, tulia ei saa sytyttää edes merkityillä paikoilla. Näin huolehdimme yhdessä arvokkaasta metsäluonnosta.

Loppukesästä ja syksyllä suomalaiset metsät ovat tulvillaan marjoja ja sieniä. Metsissä on tarjolla vuosittain jopa 1000 miljoonaa kiloa marjoja, joista ehditään kerätä vain noin 5 %. Elo–syyskuussa mäntykankailla hehkuvat punaiset puolukkamatot. Puolukka on Suomen tärkein vientimarja. Mustikassa on runsaasti antioksidantteja ja antosyaniiniväriaineita, jotka vähentävät tutkimusten mukaan monia sydän- ja verisuonisairauksia ja jopa syöpiä. Lakka eli suomuurain on kosteiden räme- ja korpisoiden arvokkain marja.

Sienestys on rentouttava harrastus, joka vie helposti mukanaan. Kantarellit, suppilovahverot ja tatit odottavat metsissä poimijaansa. Suomessa 22 eri metsäsienilajia on nimetty kauppasieniksi eli myytäviksi elintarvikkeiksi. Herkullisia ruokasieniä on toki paljon enemmän.

Jok amiehenoikeudet sallivat kaikkien kulkea halki metsien, ihailla puhtaita vesistöjä ja seurata metsäneläinten elämää. Suomalaiset lapset tutustuvat metsään koulussa alaluokista lähtien. Ympäristöopin ja biologian tunneilla lapset oppivat tuntemaan lähiympäristöään ja suomalaista luontoa.

Metsästys ja k alastus ovat luvanvaraisia vapaa-ajanviettotapoja, matoonkimista ja pilkkimistä lukuun ottamatta. Myös käpyjen, lahopuun, jäkälän ja kääpien keräämiseen sekä muiden metsän monimuotoisuudelle tärkeiden kasvien poimimiseen tarvitaan maanomistajan lupa. Suomalaisilla riistaeläimillä on metsästysajat. Metsästys on suosittu harrastus ja mahdollista kaikille, jotka ovat suorittaneet metsästäjätutkinnon ja hankkineet sen jälkeen aseen hallussapitoluvan ja metsästyskortin. Suomessa on yli 300 000 metsästäjää. Metsästys on sallittua omissa tai valtion metsissä sekä vuokratuilla metsästysmailla. Hirvenmetsästys alkaa syyskuun lopulla ja päättyy joulukuussa. Hirvi on maamme suurin ja tärkein riistaeläin, joka voi painaa jopa 550 kiloa. Hirveä metsästetään aina asiantuntevalla porukalla. Metsäjänikset vaihtavat ruskean turkkinsa talvikuukausiksi lumivalkoiseksi. Metsäjänistä hieman suurempi ja pitkäkorvaisempi jänislaji on rusakko. Jäniksenmetsästys on sallittua syyskuun alusta helmikuun loppuun.

Euroopan suurin petoeläin maakarhu on Suomen kansalliseläin. Karhualueilla marjastajat kantavat joskus mukanaan niin sanottua karhukelloa, jonka kilkatus saa metsän mesikämmenen kiertämään kulkijat kaukaa.

Suomenpystykorva on kansalliskoiramme. Se on monipuolinen, haukkumalla saaliin ilmoittava metsästyskoira, joka lähtee innokkaasti hirvimetsälle, kanalintujahtiin ja jopa karhun perään.

Laulujoutsen on rauhoitettu Suomen kansallislintu. Joutsenien palaaminen rannoillemme on varma kevään merkki.

Hiihtäjä sivakoi luonnossa hiljaa ja huomaamattomasti. Matka taittuu verkkaisesti, ja hiihtäjä ehtii nauttia maisemista. Maastohiihto on erinomaista kuntoliikuntaa. Valaistuja hiihtolatuja on Suomessa kymmeniätuhansia kilometrejä. Kun lunta on metritolkulla, hankien päällä voi kulkea esimerkiksi lumikengillä. Taukopaikkoihin kulkee usein myös moottorikelkkareittejä. Reippailun jälkeen on mukava istahtaa nuotiopaikalle syömään eväitä.

Laskettelukeskukset ovat osa suomalaista vaara- ja tunturimaisemaa.

Vaeltaminen ja retkeily ovat suosittuja harrastuksia. Suomen suurimmat erämaa-alueet, jotka löytyvät Lapista ja Itä-Suomesta, houkuttelevat myös ulkomaalaisia patikoimaan poluilleen.

Suunnistaminen antaa mahdollisuuden liikkua moni-ilmeisiss채 suomalaisissa metsiss채 kaikkina vuodenaikoina.

Luonnon valokuvaus on Suomessa eritt채in suosittua, ja kuvauskohteita riitt채채 kaikkina vuodenaikoina.

Kiipeily k allioilla ja luonnon jääputouksilla kuuluu jokamiehenoikeuksiin. Jääputouskiipeilyä ja kalliokiipeilyä harrastetaan esimerkiksi Nuuksion kansallispuistossa, Posiolla Korouomassa ja Ruovedellä. Kiipeilivät uskaltautuvat korkeuksiin jäähakkujen ja kenkiin kiinnitettävien jäärautojen avulla.

melonta on mitä luonnollisin liikkumisen muoto tuhansien järvien maassa. Myös joet ja meri ovat oivia paikkoja kanootti- ja kajakkimelonnan harrastamiseen. Koskenlasku on suosittua hupia varsinkien turistien keskuudessa.

Suomenhevonen on Suomen kansallishevonen, kestävä ja monipuolinen kylmäveriratsu. Suomenhevosista noin 70 % on ravihevosia, joilla kilpaillaan kylmäverisille tarkoitetuissa lähdöissä. Ratsastusvaelluksilla suomenhevoset vievät ratsastajat luonnon helmaan metsäpolkuja pitkin. Suomenhevosilla kilpaillaan myös matkaratsastuksessa, joka on kestävyysurheilulaji.

Maastopyör äily on vauhdikas urheilulaji, jota voi harrastaa vapaasti suomalaisissa metsissä. Metsäautoteitä ja polkuja pitkin pyörillä pääsee moniin luontokohteisiin, kuten lintutorneihin.

Geok ätköily on mukaansatempaava harrastus, jossa etsitään metsään tai kaupunkiluontoon piilotettuja kätköjä.

Kuvat keijo penttinen Etukannen kuva: 123RF Takakannen kuva: Fotolia s. 9 123RF s.11 Markku Könkkölä (vasen) s.11 Metla / Erkki Oksanen (oikea) s.18 Heikki Riikonen (ylävasen) s.32 Markku Könkkölä s.33 Metla / Erkki Oksanen (molemmat) s.36 John Deere Forestry s.38 HAMK / Martti Kolkka s.39 123RF s.44 MELA / Markku Pulkkinen s.46 Fotolia (vasen) s.46 VITRI / Olavi Luukkanen (oikea ylä) s.46 Metla / Erkki Tomppo (oikea ala) s.49 123RF s.51 MELA / Risto Pöntinen s.55 John Deere Forestry (molemmat) s.56 Kesla s.57 Valtra s.58 Fotolia (vasen) s.58 Metla / Erkki Oksanen (oikea) s.60 Markku Könkkölä

s.61 Veikko Somerpuro s.63 Markku Könkkölä s.65 Fotolia (oikea) s.70 Heinolan sahakoneet (oikea ala) s.72 123RF s.75 UPM s.76 Fotolia s.78 Fotolia s.79 Vapo s.83 VTT s.84 Onbone (vasen) s.84 Stora Enso s.85 Stora Enso (ylä) s.85 UPM (ala) s.88 Kuusamo Hirsitalot s.89 Metsa Group s.90 123RF s.92-93 Kontiotuote Oy, hirsitalot ja -saunat, www.kontiotuote.fi s.98 Juho Rahkonen (vasen) s.98 Metsä Group (oikea) s.99 SRV / Anttinen Oiva Arkkitehdit (3 kuvaa) s.100 Fotolia

s.101 Metla / Erkki Oksanen s.102 PILKE / Teemu Lahti s.103 Rami Lappalainen (vasen) s.103 LUSTO s.104 Artek s.105 Artek (vasen ala) s.105 Woodi Oy (oikea) s.107 Artek s.110 Fotolia s.116 Heikki Riikonen (ylävasen) s.120 Fotolia (vasen) s.120 Fotolia (oikea ylä) s.124 Fotolia s.124 Markku Könkkölä (oikea ylä) s.125 Fotolia (vasen ala) s.126 Jari Kostet s.127 Suomen Pystykorvajärjestö ry. / Sanna Simelius-Keski-Korpela s.128 Juho Rahkonen s.131 Suomen Suunnistusliitto s.141 Jari Kostet

Kiitokset Kiitämme seur aavia henkilöitä ja tahoja, jotk a ovat auttaneet tämän kuvateoksen valmistumisessa. Anttinen Oiva Arkkitehdit Artek Finnish Bioeconomy Cluster HAMK / Mertti Kolkka HAMK, Evon metsäyksikkö / Nina Kokkonen Heinolan Sahakoneet Oy Helsingin yliopisto / Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta John Deere / Heikki Valve Kontiotuote Kotkamills Kuusamo Hirsitalot Maa- ja Metsätalousministeriö / Jan Heino Maa- ja Metsätaloustuottajien liitto MTK MELA Metla / Erkki Oksanen & Erkki Tomppo Metsä Group Metsä Wood / Hanna Virtanen Metsähallitus Metsänhoitajaliitto ry. Metsämiesten Säätiö

Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäteollisuus ry Neste Oil Onbone Pilke Päijänteen Metsänhoitoyhdistys / Ismo Paukku SRV Stora Enso Metsä Suomen Metsäkeskus Suomen Metsämuseo Lusto Suomen Metsäyhdistys Suomen Pystykorvajärjestö ry / Sanna Simelius-Keski-Korpela Suomen Riistakeskus / Jari Pigg Suomen Suunnistusliitto Tiedekeskus Pilke UPM Vapo Versowood VITRI / Olavi Luukkanen Woodi Oy VTT

mietteit채 mets채st채

Taideteokset s. 94 ja 97

Pasi Karjula, ”Jeesus sanoo: Minä olen elämän leipä” 2010, puu, Kuokkalan kirkon

Sanna Karlsson-Sutisna, ”Arjen pyhiinvaeltaja” 2004, puuveistos, Helsingin

s.111 (vasen)

Seppo Uuranmäki, ”Keinuja” 2002, lasikuitu ja puu. Teos julkaistu Seppo

Uuranmäen luvalla. s.111 (oikea)

Eva Ryynänen, ”Seitsemän veljestä Hiidenkivellä” 1934, puu. Teos julkaistu

Lieksan kaupungin luvalla.