Itse tehtyyn uurnaan

Timo Fils onnistui saamaan paikan Paavalin seurakunnan suositulta uurnakurssilta.

Mitä ihminen eläessään tarvitsee? Riippuu varmaan siitä, keneltä kysyy, mutta jonain päivänä – ei tosin enää eläessään – ihminen tarvitsee arkun ja mahdollisesti myös uurnan. Timo Filsin uurna on mäntyä ja toistaiseksi vielä puun värinen. Kohta se saa ylleen maalia.

Poikkeuksellisen tilanteesta tekee se, että Fils on vielä täysissä ruumiin ja sielun voimissa ja tekee uurnansa itse.

– Tai ehkä tästä voisi tulla sellainen koko suvun uurna, jossa voisi kuljettaa useammat tuhkat. Vähän samaan tapaan kuin on suvussa kiertäviä kastemekkoja. Meidän suvussakin on kastemekko, jossa on kastettu 30 lasta, Fils pohtii.

Fils oli onnekas, kun sai paikan Paavalin seurakunnan tuhkauurnakurssilta. Halukkaita olisi ollut peräti 17. Syyn rajattuun osallistujamäärään ymmärtää, kun katsoo ympärilleen: Hermannin diakoniatalon kellarissa sijaitseva verstas on pieni. Viisi kurssilaista ja kurssin vetäjä, diakoniatyöntekijä Pekka Tähtinen täyttävät

IHMINEN VOI asua kartanossa tai kadulla, mutta jokainen meistä lähtee täältä arkussa tai uurnassa.

– Uurnassa on jotakin hyvin demokraattista, Timo Fils sanoo.

Hän valitsee uurnaansa pyökin sävyisen maalin. Sitä tulee vain yksi kerros, puun syyt saavat näkyä.

Fils päätyi kurssille, kun hänen vaimonsa luki siitä Facebookissa ja mainitsi asiasta miehelleen.

– Olen ollut kiinnostunut myös arkkukursseista, mutta sellaiselle en ole vielä mennyt, Fils sanoo.

Hän ei asu Paavalin seurakunnan alueella vaan Itäkeskuksessa. Tavallaan hän on kuitenkin juurillaan.

– Isä asui täällä päin, kävi koulua tässä vieressä ja pääsi Paavalinkirkossa ripille.

Nikkarointi ja käsillä tekeminen ovat Filsille mieluista tekemistä.

– Käymme landella Pohjois-Espoossa. Siellä on vaimoni ukin rakentama talo ja hyvät perusvälineet kaikenlaiseen käsillä tekemiseen.

Uteliaisuuttaan Fils kävi ennen kurssia netissä katsomassa, mitä uurnat hautaustoimistoissa yleensä maksavat.

– Helposti uurna saattaa maksaa sellaiset 200 euroa, hän kertoo.

Kurssilla tehdyn uurnan hinnaksi tulee muutama kymppi.

Kuinka

ENNEN MAALIKERROSTA kurssilaisten tuhkauurnat näyttivät vähän linnunpöntöiltä. Nyt kun niihin on porattu reiät naruja varten ja niitä maalataan, käyttötarkoitus alkaa hahmottua.

Kooltaan uurnat ovat sellaisia, että niihin mahtuu se, mitä keskivertoaikuisesta jää jäljelle: 4–5 litraa tuhkaa.

Tämän uurnakurssin osallistujat, kaksi naista ja kolme miestä, ovat eläkeikäisiä, mutta kursseilla on ollut jopa kolmikymppisiä.

– Osa tekee uurnan itselleen, osa jollekulle toiselle, osa vähän niin kuin harrastuksen vuoksi, kursseja vetävä Pekka Tähtinen kertoo.

Tunnelma uurnakurssilla on lähinnä keskittynyt. Puhutaanko täällä kuolemasta vai ihan jostakin muusta?

– Ei täällä ole mitään rajoituksia. Saa puhua mistä vain, Tähtinen sanoo.

TIMO FILS on nyt 68-vuotias. Hiljattain hän luki Helsingin Sanomien Kuukausiliitteestä työeläkeyhtiön laskelmasta, joka koski suomalaisten odotettavissa olevien elinvuosien määrää. Suunta oli ylöspäin, joten Filsilläkin voi olla vielä pitkä elämä edessään. Varma ei tietenkään voi kukaan olla.

– Nuorin lapsenlapseni on nelivuotias. Hänen vanhojentanssinsa haluaisin kyllä vielä nähdä.

Tähän ikään mennessä kuolemaa ja vanhenemista on toki tullut mietittyä. Filsin omat vanhemmat ja appivanhemmat ovat kuolleet. Vaimon kanssa hän on laatinut kahdenkeskiset testamentit ja hoitotahdon.

– Kuolema on luonnollinen asia, joka ei pelota minua, mutta en sitä odotakaan. Suhteeni kuolemaan on lukemisen ja funtsinnan tulos.

– Vanhempani ja isovanhempani ovat lähteneet nopeasti ja kivutta. Sellaista kuolemaa toivon itsellenikin.

Kaikkiin asioihin ei voi tietenkään vaikutta, mutta muistisairautta, sitä Fils yrittää torjua.

– Teen ahkerasti ristikoita, luen vieraskielistä kirjalisuutta ja katson tv-ohjelmia eri kielillä, esimerkiksi ruotsiksi ja viroksi. Se on sellaista aivojumppaa.

UURNAKURSSILLE TULLESSA ei tarvitse olla mikään nikkaroija, sillä uurnan tekeminen onnistuu keneltä vain ja apua saa, kurssin vetäjä Pekka Tähtinen vakuuttaa.

Timo Fils on samaa mieltä.

– Ei tässä ole ollut erityisen vaikeita vaiheita. Ehkä haastavinta oli rungon liimaus niin, että uurna pysyy tiiviinä neliönä.

Sitä, mihin tuhkat tästä uurnasta sitten aikanaan lasketaan, Fils ei ole vielä ajatellut. Suvulla on kyllä hautapaikka Hietaniemessä.

– Lapsena kävimme Hietaniemessä aina jouluaattona iltapäivällä. Muistan, että siinä oli jotakin juhlavaa, kun hautausmaalla oli silloin kenraalivartio.

Nyt odotellaan, että uurnan maali kuivuisi. Sitten siihen kiinnitetään vielä naru ja ristikoriste. Missä ajattelit tuota säilyttää?

– Meillä on Lundia-hylly, ehkä laitan sen sinne jonnekin Raamatun ja Koraanin väliin. ■

140

Naisilta Miehille

Musiikkitalossa 8.4.2023

Cecilia Damström Justė Janulytė Maija Kauhanen Yui Katada

Anna-Mari Kähärä Jennah Vainio Ida Moberg

YLIOPPILASKUNNAN LAULAJAT 140 VUOTTA

LIPUT - TICKETMASTER.FI

Helsinkiläinen Mimi, 57, kokeili palkittua curaMIN-niveltuotetta ja yllättyi positiivisesti!

- Olen käyttänyt curaMINiä muutaman kuukauden ja ilahtunut sen tuomista vaikutuksista niveliin.

- curaMINin ansiosta olan nivelten liikkuvuus on parantunut sekä "rutina" vähentynyt. Myös polvissa on tapahtunut samoja parannuksia kuin olkanivelissä. Ilolla suosittelen muillekin!

- Mimi, 57 v, Helsinki

Mimin nivelet voivat hyvin, koska curaMINin sisältämä, maailman dokumentoiduin BCM95-kurkumiiniuute auttaa suojaamaan niveliä ja tukemaan normaalia nivelterveyttä ja koska Bospure-boswelliauute tukee nivelten liikkuvuutta ja mukavuutta. curaMINin teho perustuu näiden kahden tutkitun uutteen ainutlaatuiseen