2 minute read

Seitsemän tapaa oikeuttaa lihansyönti kristinuskolla – pappi Kari Kuula kumoaa perinteiset

V Itteet

Vastaus: Jumalankuvaisuus kutsuu ihmistä heijastamaan Jumalan hyvyyt tä. Ihmisen tulee hallita luomakuntaa huolehtimalla eikä riistämällä.

Jos ihminen on joskus tarvinnut li haruokaa, se ei ole nykyoloissa välttä mätöntä. Ihmisen jumalankuvaisuus kutsuu häntä nousemaan historiansa yläpuolelle siellä, missä se on mahdollista.

1. väite: Eläimet eivät kärsi kuten ihmiset. Ne on luotu toisenlaisiksi.

Vastaus: Nykyinen eläintutkimus osoittaa, että kanat, siat, naudat, lampaat ja viljellyt kalat ovat tuntoisia olentoja. Eläimet kokevat kipua, pelkoa, turhautumista ja surua. Tuotanto-olosuhteet antavat runsaasti aihetta näihin kokemuksiin.

2. väite: Eläimet syövät toisiaan luonnossakin. Jumala on luonut pedot metsästämään saaliseläimiä, jotka kärsivät joutuessaan ruoaksi. Siksi myös ihmisellä on oikeus eläinravintoon, vaikka se aiheuttaisi kärsimystä.

Vastaus: Tämä argumentti oikeuttaa vain riistan syömisen. Nykyinen tehdasmainen lihantuotanto ei vastaa mitään luonnossa esiintyvää ilmiötä. Tuotantoeläinten jalostus ja koko elinkaari on alistettu sille, että ne päästään teurastamaan mahdollisimman nuorina ihmisravinnoksi.

3. väite: Jumala antoi eläimet ihmiselle ruoaksi. Raamatussa sanotaan: ”Teidän ravintonanne olkoon kaikki olennot, jotka elävät ja liikkuvat. Ne kaikki minä annan nyt teille, niin kuin annoin teille vihreät kasvit.” (1. Moos. 9:3)

Vastaus: Raamatussa kasvissyönti oli ihanne. Luomiskertomuksissa ihminen elää sovussa eläinten kanssa ja saa ruoan puutarhastaan. Liha tuli pöytään vasta syntiinlankeemuksen ja paratiisista karkottamisen jälkeen.

Eläinten elämä on pyhää. Jumala kieltää Raamatussa eläinten veren syöminen, sillä ajateltiin, että veressä on elämänvoima. Eläinten elämä kuuluu niille itselleen ja Jumalalle.

4. väite: Ihminen on Jumalan kuvana erityisasemassa. Jumala hallitsee luotujaan ja ihminen eläinkuntaa kuten hyväksi näkee.

5. väite: Jeesuskin söi lihaa ja kalaa. Jos kristityn kuuluisi olla kiinnostunut eläinten oikeuksista, Jeesus olisi puhunut aiheesta.

Vastaus: Raamatun aikaan syötiin vain vähän lihaa. Jeesus käytti ravintonaan niityillä ja metsissä laiduntanutta lammasta. Hän ei puhunut eläinten oikeuksista, koska eläimiä ei kohdeltu kuten nykyisessä tehotuotannossa.

Jeesus puolusti niitä, jotka eivät kyenneet puolustamaan itseään. Hän kutsui kohtelemaan toisia kuten toivoisi itseään kohdeltavan. Hän haastoi seuraajiaan luopumaan omastaan. Hän kritisoi totuttuja perinteitä.

Eläinten puolustaminen on Jeesuksen sanoman soveltamista nykyaikaan.

6. väite: Lihansyöntiä ei ole pidetty kristinuskossa ennenkään ongelmana.

Vastaus: Ihmisten ravitsemustilanne ja lihantuotanto ovat muuttuneet. Siksi kristittyjä kutsutaan arvioimaan toimintaansa uudelleen.

Kristilliseen traditioon kuuluu pidättäytyminen lihansyönnistä paaston aikana. Paasto kestää monta viikkoa ennen pääsiäistä ja joulua, minkä lisäksi kirkkovuodessa on yksittäisiä paastopäiviä. Lihan ongelmallisuus on siis tunnistettu ennenkin.

7. väite: Ei tiedetä, mikä on oikein. Kukin päättäköön siksi itse, syökö sekaruokaa vai kasvisravintoa.

Vastaus: Jos on olemassa kohtuullinen epäily siitä, että tehotuotannossa on eettisiä ongelmia ja syötäväksi kasvatetut eläimet kärsivät, se riittää syyksi pidättäytyä eläintuotteista. Kristillisyyteen kuuluu omastaan luopuminen toisen hyväksi.

Lähde: Kari Kuulan artikkeli ”Kristillisiä yrityksiä oikeuttaa eläinten tehotuotanto” julkaisussa Eläinteologia ja eläinoikeudet kirkon kysymyksenä (Kirkon tutkimus ja koulutus 2023)

Testamentti on kaunis tapa aut taa

Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon.

Testamentin teko ei ole vaikeaa.

Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti

020 787 1201

(Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

This article is from: