28.5.

Helluntain evankeliumissa (Joh. 14:15–21)

Jeesus pitää oppilailleen jäähyväispuhetta.

Alkukesän rauhaa

HELLUNTAI ON SUOMESSA vanha kesän alkamisen juhla: luonto on heleä, yötkin ovat jo valoisia ja linnut laulavat. Kristillisessä perinteessä helluntai on Pyhän Hengen juhla, ja sitä vietetään aina viidenkymmenen päivän päästä pääsiäisestä. Ennen kuolemaansa Jeesus puhui oppilailleen Pyhästä Hengestä näin: ”Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä minun nimessäni lähettää, opettaa teille kaiken ja palauttaa mieleenne kaiken, mitä olen teille puhunut. Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa.”

Ei tarvitse kuin rakastaa Jumala

Jos on perinyt käsityksen, että rakkaus on ehdollista, Jeesuksen jäähyväispuheen katkelmaa on vaikea lukea muuna kuin vaatimuksena. Silloin Jeesuksen sanat ”Jos te rakastatte minua, te noudatatte minun käskyjäni” ovat yksi taakka lisää kaikkien muiden päälle. Jos te noudatatte, niin te rakastatte, tulkitsee se, jonka sydän on kolhittu.

Se, joka on saanut elää rakkaudessa ilman ehtoja, näkee Jeesuksen sanat toisin. Jos te rakastatte, te jo noudatatte, tulkitsee luottavaiseksi kasvanut. Ei tarvitse kuin rakastaa, sillä siitä kaikki tarvittava saa alkunsa. Siitä, että välittää, seuraa se, että haluaa muistaa Jeesuksen elämänvalintoja ja puheita. Ja koska välittää, haluaa ottaa kaikki Jumalan luomat ihmiset ja luomakunnan huomioon tasa-arvoisesti.

Jos on elämässään oppinut, että rakkaus on vaihtokauppa ja pienikin virheliike jättää selviämään yksin, tarvitsee paljon välittämistä oppiakseen uskomaan ehdottomaan rakkauteen. Sen Jeesus ottaa huomioon jäähyväispuheessaan. Kuin huolehtiva vanhempi hän ennakoi lähtöään. Hän neuvoo, muistuttaa hyvästä sanomasta ja järjestelee asioita etukäteen.

Jeesus tuntee nämä haavoittuneet sydämet, jotka eron hetkellä vajoavat pelkoihin. Kun rakkauden kokemus on rikkinäinen, etäisyys tuntuu vahvistavan aiemmin koettua: lopulta kuitenkin pitää pärjätä yksin.

Näitä satutettuja, pelokkaita ja elämän kolhimia hän ei jätä yksin. Hän antaa Hengen sitä haluaville. Tuo Henki rohkaisee, kun opettelee luottamaan. Se lohduttaa, kun tuntuu yksinäiseltä. Se on sielun suloinen vieras, sydänten valo ja rikkinäisten parantaja.

KAISA KARIRANTA

Uskoon tulemista en halua rukoilla, kaste riittää minulle. Luottamukseen tuloa sen sijaan rukoilen. Lähetä Henkesi rohkaisemaan minua, täyttämään särkyneisyyteni ja uskaltamaan kanssani.

Liityin kirkkoon, kun olin 29-vuotias. Käytännön syy oli se, että minut kutsuttiin tärkeään luottamustehtävään, erään pienen lapsen kummiksi.