2/2018
KUULO- JA TUKIKOIRALEHTI
KUULO- JA TUKIKOIRALEHTI JULKAISIJA SUOMEN KUULO- JA TUKIKOIRAT RY
YHDISTYKSEN TOIMINTA-AJATUS Suomen kuulo- ja tukikoirat ry suunnittelee, kehittää ja toteuttaa kuulo- ja tukikoirien koulutusta ja tiedottaa toiminnastaan. Yhdistys toimii verkostona, johon kuuluvat kaikki kuulo- ja tukikoirien koulutukseen osallistuvat ihmiset, kuulo- ja tukikoirien käyttäjät ja muut yhteistyötahot sekä tukijat.
HALLITUS Puheenjohtaja Kristiina Torp Varapuheenjohtaja Tuulia Sundgren Muut jäsenet
Varajäsenet
Hanna Pekkarinen Cilla Scroeder
Haluatko olla mukana tekemässä hyvää? Yhdistystämme ei olisi ilman jäseniä ja vapaaehtoisia. Haluaisitko olla mukana tekemässä lehteä, kertomassa meistä messuilla, testaamassa koiria, mitä muuta? Monenlaisia taitoja tarvitaan! Ota yhteyttä sähköpostitse: info@koiratukena.fi Toimintaamme voit myös tukemalla käymällä ostoksilla verkkokaupassamme. Verkkokaupasta löydät mm. yhdistyksemme kalenterin, namipussukan ja naksuttimen. www.koiratukena.fi/kauppa
Jasmin Pyykkö
Kirsti Kapanen
Outi Siirtola Tuija Miettinen Elli Kapanen
Yhteystiedot Järjestösihteeri Tiina Vanhanen info@koiratukena.fi 0405007347 Suomen kuulo- ja tukikoirat ry Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 HKI
SISÄLLYS
3 Puheenjohtajalta 3 Onnitteluja 25-vuotiaalle yhdistykselle 4 Uutisnurkkaus 6 Verijäljen kotiohjeet 8 25 vuotta karvakorvia 10 Ylipaino on koirilla yleinen terveysriski 12 Koiran kuntoluokitus 14 Viitotaan vähän: Koirallani on tehtävä 16 Valmistuneet 18 Kuulokoira Toivoa muistaen 19 Kuulo- ja tukikoiraväen kalenteri 19 Liity yhdistyksemme jäseneksi
Kuulo- ja tukikoiralehti ISSN 2324-061X Painopaikka Nekapaino Oy Verkkojulkaisu (ISSN 2324-0628) ja vanhoja numeroita www.issuu.com/koiratukena Lehti ilmestyy vuonna 2018 kahdesti Kansikuva Virpi Hautaniemi
2
www.koiratukena.fi Suomen kuuloja tukikoirat ry @Koiratukena
PUHEENJOHTAJALTA Selailin muutamia vuosia sitten yhdistyksemme lehden varhaisia numeroita. Alkuvuosien lehdissä huomioni herätti se, millaisella tarmolla ja vauhdilla toimintaa saatiin rakennettua: yhdistys perustettiin vuonna 1993, ja muutaman vuoden päästä olikin jo projektirahoitus, ja sitä myöten kuulokoiran koulutuksen kriteerit, koirien käytöstestaus, sekä kaksi palkattua työntekijää. Pitkäaikaisena yhdistysihmisenä tiedän, että kaikenlainen toiminnan rakentaminen vaatii ponnisteluja. Vaikka yhdistyksellä onkin nykyään toimistollaan järjestösihteeri, tarvitaan myös vapaaehtoisia ja hallitustyöskentelyä. Olenkin kiitollinen näille ensimmäisille kuulokoira-aktiiveille, joita ilman yhdistystämme ei olisi. Kuten eräässä varhaisessa lehdessä yhdistyksen silloinen puheenjohtaja toteaa: kuulokoiratoimintaa ei ollut muissa Pohjoismaissa, eikä tiettävästi missään muualla tuettu koirien käyttäjiä kouluttamaan itse koiransa.Toiminnan aloittaminen lähes tyhjästä onkin ollut ensimmäisten vuosien hallituksilta ja vapaaehtoisilta hieno saavutus! Yhdistyksemme ja tämä lehti täyttävät tänä vuonna 25 vuotta. Sen kunniaksi tässä numerossa julkaistaan otteita yhdistyksen lehden varhaisvuosilta sivuilla 8 ja 9. Myös toivomani runo löytyi!
Talvisin terveisin, Kristiina Torp
ONNEA 25-VUOTIAALLE YHDISTYKSELLE! Suomen kuulo- ja tukikoirat ry on tullut nuoren aikuisen ikään! Lahjaksi toivoimme onnitteluilmoitusten ostamista lehdestämme. Koulutuskassaan kilahtikin ylimääräiset yli 400 euroa, jotka käytämme tämän ja ensi vuoden aikana. Kiitos meitä muistaneille!
Lions Club Helsinki/Huopalahti
3
UUTISNURKKAUS BH-KOKEELLA VOI KORVATA KIVAN KOIRAKANSALAISEN
Kiva Koirakansalainen -testi on tulossa pakolliseksi kuulo- ja tukikoirakoulutuksessa ennen yhdistyksen omaa käytöstestiä. Suomen kuulo- ja tukikoirat ry:n hallitus on päättänyt, että Kivan Koirakansalaisen voi korvata myös suoritetulla palveluskoirien käytöskokeella eli BH-kokeella. Asiaa oli tiedusteltu hallitukselta, eikä päällekkäistä testaamista pidetty tarkoituksenmukaisena.
MUKANA KOIRAMESSUILLA 15.–16. JOULUKUUTA HELSINGISSÄ Suomen kuulo- ja tukikoirat ry:llä on tuttuun tapaan taas omalla tiskillään Koiramessuilla Helsingin Messukeskuksessa 15.–16.
Suomen kuulo- ja tukikoirat ry on muuttamassa
joulukuuta. Tiskimme on Suomen Kennelliiton järjestämällä
kuulo- ja tukikoirakoulutuksen käytöstestausta.
Hyötykoira-alueella. Alueella toimintaansa ovat aiempina vuosina
Vuodesta 2019 alkaen testi pitää suorittaa
esitelleet hyötykoiratoimijat aina tullista opaskoiriin.
koulutuksen aikana ennen yhdistyksen omaan testiin osallistumista. Vuodesta 2020 alkaen testin
Tiskillä jaamme esitteitä ja lehtiä ja kerromme toiminnastamme.
hyväksytty suorittaminen edellytetään ennen
Messut kestävät viikonlopun, ja sekä lauantaina että sunnuntaina
kuulo- tai tukikoirakoulutuksen aloittamista.
myös pidämme noin vartin tietoiskut toiminnastamme
Testin voi suorittaa missä tahansa missä sitä
Hyötykoira-alueen lavalla kello 12.45. Koiramessuilla myös
tarjotaan.
julistetaan ja palkitaan yhdistyksen vuoden 2018 Vuoden vapaaehtoinen ja Vuoden koirakko. Aikatauluista tiedotetaan lisää
Lisätietoja verkkosivuillamme:
verkkosivuillamme, Facebookissa ja Instagramissa.
www.koiratukena.fi
VUODEN 2019 ASIAKKAAT VALITAAN HELMIKUUSSA
Yhdistys saa tietää ensi vuoden rahoituksensa joulukuun alkupuolella. Tämän ja olemassa olevan asiakastilanteen perusteella hallitus päättää, montako uutta asiakassuhdetta voidaan aloittaa vuonna 2019. Joulukuussa osa hakemuksen lähettäneistä kutsutaan asiakashaastetteluun, joita järjestetään tammikuussa useilla paikakkunnilla hakemustilanteen ja resurssien mukaan (vuonna 2018 Helsingissä, Turussa, Tampereella, Oulussa ja Jakokoskella). Yhdistyksen hallitus valitsee asiakkaat vuodelle 2019 helmikuussa. Asiakasvalinnat tehdään hakemuksen ja haastattelun perusteella. Osa asiakkaista joudutaan todennäköisesti jättämään jonoon seuraavalle vuodelle. Asiakashakemus löytyy verkkosivuiltamme. Koulutus alkaa yhteisellä koulutusviikonlopulla 29.-31.3 Partaharjun toimintakeskuksessa Pieksämäellä. Kaikkien hakijoiden kannattaa merkitä viikonloppu jo kalentereihinsa. Viikonloppu on tarkoitettu vain koulutuksen aloittaville sekä niille asiakkaille, jotka eivät ole vielä suorittaneet koulutukseen kuuluvaa toista viikonloppua. Ryhmien ohjelmat poikkeavat toisistaan.
4
SYYSLEIRILLÄ PUHUTTIIN KOIRAA JA MITELTIIN NAKINSYÖNNISSÄ KUVAT: SUOMEN KUULO- JA TUKIKOIRAT RY
Yhdistyksen perinteinen syysleiri pidettiin 21.–23. syyskuuta Kokemäellä. Mukana oli 35 osallistujaa vapaaehtoiset mukaan lukien, 20 koiraa ja tulkkeja. Viikonlopun osallistujissa oli niin toista koulutusviikonloppuaan käyviä, koulutuksen aloittavia kuin toiminnasta kiinnostuneitakin. Ohjelmassa oli uusina työpajoina muun muassa Anna Loimarannan Koiran aikabudjetti ja Kristiina Torpin työpaja lapsille koiran viestien ymmärtämisestä. Perinteistäkin ohjelmaa oli, kuten ympäristötestin harjoittelua ja leiriolympialaiset.
Seuraavalla aukeamalla kotiohjeet syysleireillämme perinteisesti tehtyyn verijälkeen! 5
VERIJĂ„LJEN KOTIOHJEETÂ TEKSTI JA PIIRROSKUVA: MELINA MATTILA VALOKUVAT: SUOMEN KUULO- JA TUKIKOIRAT RY
MIKĂ„ VERIJĂ„LKI?
Verijäljen pohjimmainen ajatus on demonstroida koiralle tilannetta, jossa metsästäjä ampuu riistaeläimen ja koiran on tarkoitus etsiä riistaeläin verijäljen perusteella. Ammuttu riistaeläinhän saattaa kulkea vielä pitkänkin matkan ampumisen jälkeen.
Ruokakaupoista saa pakasteena naudan verta, joka kelpaa huviksi tehtyyn verijälkeen ihan hyvin. Riistan veri on kuitenkin parempaa, jos sitä on saatavilla. Kuten muussakin treenaamisessa, palkassa on olennaista se, että se on koiralle mieleinen ja motivoiva. Alussa olisi tärkeää käyttää koiralle palkkaa, joka on erittäin mieleinen, kun opittava asia on uusi ja haasteellinen. Tutustu lemmikkiliikkeiden valikoimaan ja siihen mikä on koirallesi sopiva palkka tähän treeniin. HyÜdynnä myÜs myyjien asiantuntemusta!
Verijälki kuitenkin tässä tapauksessa on keinotekoisesti tehty harjoitus edellä mainitusta tilanteesta.
KOTIKOIRA VERIJÄLJELLE? Kyllä! Koiran ei tarvitse olla metsästykseen jalostettua rotua,
VERIJĂ„LKEEN TARVITSET
jotta sen kanssa voisi tehdä verijälkeä. Kotikoirakin voi innostua verijäljestä, ja se on hyvä keino kotikoiran aktivoimiseen.
sieni naru veri
Muista kerätä merkit pois
ämpäri
luonnosta, jotta emme roskaa! đ&#x;˜Š
vettä hirvenkoipi, jäniksenkäpälä, poronlihaa, muuta riistaa tai muu koiralle mieluinen palkka maaliin koiralle valjaat + liina esim. 5 metriä pitkä pyykkipoikia tai nauhoja (joilla merkitset jäljen, jotta et itse hukkaa sitä)
6
VERIJÄLJEN HAASTEELLISUUS
JÄLJEN TEKEMINEN
Jäljen haasteellisuuteen vaikuttavat maasto ja sää, pituus
Veri laimennetaan vedellä. Laimennussuhde on
ja tuoreus sekä makaukset ja kulmat. Kun koira on
esimerkiksi 1dl verta ja 2–4dl vettä. Laimennettu veri
kokematon, on hyvä aloittaa lyhyellä (esimerkiksi
laitetaan ämpäriin.
muutama kymmenen metriä pitkällä) jäljellä helpossa
Jäljentekijä ottaa ämpärin, sienen, joka on kiinnitetty
maastossa. Ihanteellinen maasto kokemattomalle koiralle
narun päähän, ja palkan sekä jäljen merkitsemisvälineet,
on sammaleinen metsämaasto; kalliolla ja kuivassa
esim. pyykkipojat.
kanervikossa haju ei tartu niin hyvin.
Jäljen tekijä tamppaa veren maahan ja rikkoo maan pinnan, jotta veri tarttuisi jäljen alussa paremmin
Kokemattoman koiran kanssa jälkeä voi lähteä ajamaan
maahan. Merkitse jäljen alku pyykkipojalla.
noin 30–60 minuutin kuluttua, kun jälki on edelleen melko
Jäljentekijä lähtee vetämään veristä sientä perässään
tuore. Juuri vedetyn jäljen haju leijuu edelleen ilmassa,
tehden jälkeä. Jos käytät palkkana esim. peuran sorkkaa,
joten on hyvä odotella hetki ennen kuin lähtee koiran
voidaan sitäkin vetää narulla perässä jäljen aitouden
kanssa jälkeä ajamaan.
lisäämiseksi. Se ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Tee kulmia ja makauksia koirasi tason mukaan. Pohdi
Haasteellisuuteen vaikuttavat myös kulmat ja makaukset.
myös jäljen pituutta koirasi tason mukaan. Älä tee liian
Kulmat ovat kohtia, joissa jäljen suunta muuttuu
vaikeaa! Muista merkitä jälki pyykkipojilla ja kulmat ja
radikaalisti – riista olisi siis vaihtanut tässä kohtaa
makaukset vaikka nauhoilla tai kahdella pyykkipojalla,
suuntaa. Makaukset taas ovat kohtia, joissa riista on
jotta itse huomaat ne. Kiinnitä merkit ylemmäs, jotta
’’maannut’’. Makauksiin käytetään enemmän verta
koira ei näe tai haista niitä. Hyvä nyrkkisääntö on, että jos
laajemmalla alueella ja ’’tampataan’’ jaloilla maahan.
ohjaaja kääntyy katsomaan taakseen, näkee hän aina
Ajatuksena on, että riista olisi maannut tässä kohdin.
kaksi edeltävää merkkiä.
Makaus voi myös muuttaa jäljen suuntaa. Muista merkitä
Lopussa sieni nostetaan ämpäriin, jotta se ei tiputtele
makaukset ja kulmat esimerkiksi kahdella pyykkipojalla
verta ja jatka jälkeä, kun poistut paikalta. Jäljen loppuun
tai erivärisillä nauhoilla, jotta itse tiedät mitä odottaa.
jätetään koiralle palkka. Sen voi joko jättää ihan maahan tai antaa koiralle mielenkiintoista haastetta kaivamalla sen osittain maan sisään tai ripustamalla esimerkiksi puunoksasta roikkumaan. Myös pelkän sienen voi jättää, mikäli tietää sen riittävän koiralle palkinnoksi. Osa koirista repii sienen kappaleiksi tai hautaa sen maahan. Odota hetki! Älä lähde koiran kanssa ajamaan juuri tehtyä jälkeä.
7
25 VUOTTA KARVAKORVIA TEKSTI: TIINA VANHANEN KUVAT: SUOMEN KUULO- JA TUKIKOIRAT RY:N ARKISTO
Yhdistyksemme ja sen jäsenlehti täyttävät tänä vuonna 25 vuotta! Toiminta on laajentunut vuosien aikana, ja molempien nimet ovat muuttuneet. Suomen kuulo- ja tukikoirat ry perustettiin alun perin kuulokoirien kouluttamista varten nimellä Kuulokoirayhdistys. Vuosien saatossa kuitenkin erilaisten tukikoirien koulutuksen kysyntä kasvoi niin, että yhdistys muutti nimensä vuonna 2010 nykyiseksi. Samalla meni myös lehden nimi vaihtoon. Katsotaan kuitenkin hetkeksi aivan ensimmäisiin yhdistyksen vaiheisiin ja tuolloiseen Vahtikorva-lehteen!
ENSIMMÄISENÄ POHJOISMAISSA Kuulokoirayhdistys perustettiin 25. toukokuuta 1993. Yhdistyksen lehden ensimmäisessä numerossa esiteltiin kuulokoiran ideaa – koiraa, joka osaisi ilmoittaa erilaisista äänistä kuurolle tai huonokuuloiselle henkilölle. Esikuva löytyi Englannista, mutta sikäläisessä mallissa koirat olivat yhdistyksen omaisuutta, ja ne annettiin käyttäjiensä käyttöön valmiiksi koulutettuina. Alusta saakka Kuulokoirayhdistyksen ideana oli, että koira olisi käyttäjänsä oma. Kaiken uuden edessä oleminen pohditutti numerossa 4/1995 yhdistyksen tuolloista puheenjohtajaa Julia Jokista: "Kuulokoirayhdistys on alansa ainoa edustaja sekä Suomessa että Pohjoismaissa. Kukaan ei ole kertomassa, miten kuulokoiratoiminta käynnistetään pohjoismaisessa yhteiskunnassa. Eikä kukaan ole toteuttanut kuulokoirakoulutusta auttamalla kuulovammaisia itse kouluttamaan koiransa. KKY [Kuulokoirayhdistys] tekee siis historiaa monella tavalla: toimintamme on pioneerityötä sekä Suomessa, Pohjoismaissa että kuulokoiratoiminnan saralla."
Vahtikorvan kaikkien aikojen ensimmäinen numero 1/1993. Logon suunnitteli Julia Jokinen. Nykyisessä logossa on edelleen sama tassulla ilmaiseva koira.
Aluksi toimintaa oli lähinnä Helsingissä, jossa ensimmäinen kuulokoirien koulutuspäivä pidettiin toukokuussa 1994 kaupungilta vuokratussa tilassa, niin sanotulla Kuulokoirakoululla. Tavoitteena oli kuitenkun toimia koko Suomessa ja muun muassa luoda maan laajuinen kouluttajien verkosto – tässä olemme jossain määrin onnistuneetkin!
Numerossa 2/1994 kerrottiin yhdistyksen vetokoiratapahtumasta Helsingin Seurasaaressa. Vetokoiratoimintaa harrastettiin myöhemminkin 1990-luvulla.
8
Debbie-dalmatialainen seikkaili usein Vahtikorvan sivuilla 1990-luvulla. Debbien omistaja Tuulikki Nordlund myös piirsi yhdistykselle sarjakuvaa, jossa seikkaili kovin Debbien näköinen koira. Nro 1/96
PROJEKTIRAHA PISTI VIPINÄÄ TASSUIHIN
Kuulokoirayhdistys ry pääsi yhdistysrekisteriin syksyllä 1994. Tuolloin Vahtikorvassa puhutti rahoituksen puute. Yhdistyksen toiminta kouluttajia myöten oli tuolloin vapaaehtoistyön varassa. Oli kuitenkin tiedossa, että pääsy yhdistysrekisteriin helpottaisi rahoituksen saamista. Tavoitteena oli myös päästä jäseneksi Suomen Kennelliittoon ja vahvistaa näin kuulokoirien asemaa. Nykyään olemmekin Kennelliiton jäseniä Helsingin Seudun kennelpiirin kautta, ja aktiivisina mukana koira-alan toimijoita kokoavassa Hyötykoiratoimikunnassa. Vuonna 1996 yhdistys sai Raha-automaattiyhdistykseltä yhteensä 400 000 markkaa avustusta kaksivuotiseen kuulokoiraprojektiin. Projektin tavoiteet olivat saada ensimmäiset yhdistyksen kouluttamat kuulokokoirat valmiiksi, lisätä kuulokoirien kouluttamisen tietotaitoa ja luoda yhdyshenkilöverkostoa. RAY:n ja myöhemin Veikkauksen tuotoilla olemmekin toimineet lähes keskeytyksessä näihin päiviin saakka.
"Paniikki iski oitis: voimmeko ottaa rahat vastaan? Projektirahoilla ei saa pyörittää yhdistyksen toimintaa. Meillä ei ole toimitilaa tai -henkilöitä, ei työvälineitä: kopiokonetta, tietokonetta, puhelinta. Onko meillä resursseja toteuttaa hallinnoida isoa projektia? Olimme anoneet rahaa kahden projektisihteerin palkka- ja matkakuluihin - ja saaneet puolet anomastamme summasta. Mitenkäs nyt sitten toimisimme? Hallituksen mielestä oli selvää, että projektista ei vetäydytä." Puheenjohtaja Julia Jokinen projektirahoituksesta numerossa 2/1996
RAY:n tuella palkattiin vuonna 1996 kaksi osa-aikaista projektisihteeriä. Vielä saman vuoden aikana luotiin kriteerit kuulokoiran kouluttajalle ja julkaistiin kuulokoiran hankkijan opas. Seuraavana vuonna otettiin Kiva TEAM ry:n Kiva Koirakansalainen osaksi koiran testausta. Yhdistyksen oma, kaupunkiolosuhteissa suoritettava ympäristötesti tulisi käyttöön vasta vuonna 2007 kuulokoiran käyttäjien saadessa lain suojan kulkea julkisissa tiloissa kuulokoiran kanssa.
ENSIMMÄISET KUULOKOIRAT VALMISTUVAT Ensimmäiset yhdistyksen vaatimukset täyttävät kuulokoirat valmistuivat Helsingissä kakkukahvien merkeissä 13.10.1998. Debbie, Vicky, Rambo, Manta ja Deli olivat omistajineen käyneet kuulokoirakurssit 1 ja 2 ja suorittaneet ääni- ja käytöstestit. Sittemmin kuulokoiria on vuosien varrella valmistunut hieman alle 40. Välissä on ollut hitaampia vuosia, mutta nyt olemme jo jonkin aikaa eläneet kasvun aikaa. Koulutuksessa tällä hetkellä on noin 30 koirakkoa, joista puolet tähtää tukikoiriksi, pääasiassa diabeetikon tukikoiriksi. Muutos näkyy muun muassa tämän lehden
"Kaija Keinänen kiittää.
Valmistuneet -palstalla (sivut 16 ja 17), jossa tällä kertaa onkin ainoastaan valmistuneita diabeetikon tukikoiria. Ensimmäinen yhdistyksemme kautta valmistunut diabeetikon tukikoira, kultainennoutaja Gerda, valmistui vuonna 2016. Muutosta siis on ilmassa! Yhdistyksen perusajatus ei kuitenkaan ole muuttunut näiden 25 viime vuoden aikana: auttaa ihmisiä kouluttamaan itse itseään auttavia koiria. Siihen tähdätään nyt ja huomenna.
Suuret kiitokset teille kaikille, jotka autoitte Kuulokoirayhdistyksen perustamisessa maahamme. Sekä teille, jotka tänään työskentelette sen jatkuvuuden puolesta. Menestystä ja kaikkea hyvää etenkin eteenkinpäin. Aurinkoisin kevätterveisin Kaija Keinänen & Karvakuonot" Vahtikorva 2/1999
9
KOIRAA ON KYLKIIN KATSOMINEN TEKSTI: KRISTIINA TORP, ELL VALOKUVA: WIKIMEDIA COMMONS -KÄYTTÄJÄ "KGBO" PIIRROSKUVAT: SUOMEN KUULO- JA TUKIKOIRAT RY
Ylipaino on koirilla yleinen terveysriski Koira on kehittynyt pitämään rasvasta Koira on kehittynyt elämään ihmisasutuksen liepeillä ja käyttämään ihmisten ruuantähteitä ravinnokseen. Ruuantähteiden ravintoarvo ja saatavuus on ollut vaihtelevaa, eikä koiran kokoisen eläimen riittävä ravinnonsaanti ole aina ollut itsestäänselvää. Siksi ruuanhankintaan liittyvät käytökset ovat koiralle erittäin tärkeitä. Osa näistä käytöksistä on oikeastaan käyttäytymistarpeita, joiden tyydyttäminen on koiranomistajan tehtävä. Kotikoirat ovat usein myös taitavia kertomaan omistajilleen nälästään, ja pitävät tiukasti kiinni tottumistaan ruoka-ajoista ja välipalahetkistä.
Kotikoirat ovat usein taitavia kertomaan omistajilleen nälästään Nykyaikaiset koiranruuat täyttävät koiran ravitsemukselliset tarpeet erinomaisesti. Monesti juuri koiran fyysiset tarpeet täyttyvät liiankin hyvin, ja koiralle kertyy ylimääräistä painoa, vaikka se ei saisi ruokaansa mitään ylimääräistä. Koiran alkuperäisen ravinnon vaihtelevan laadun vuoksi koirat ovat lisäksi erityisen mieltyneitä rasvaisiin ja proteiinipitoisiin ruokiin, koska niiden avulla päivittäisen energiatarpeen täyttäminen on helpointa.
Ylipaino uhkaa koiran terveyttä monin tavoin
Ylipaino on yksi tärkeimmistä koiran elämänlaatua heikentävistä tekijöistä, joihin omistaja voi vaikuttaa. Joidenkin tutkimusten mukaan neljännes kaikista koirista ja lähes puolet yli 5-vuotiaista koirista on ylipainoisia. Ylipaino altistaa koiran erilaisille sairauksille, konkreettisimpana nivelrikolle. Liiallinen paino rasittaa koiran normaalejakin niveliä. Jos koiralla on jokin rakenteellinen heikkous, kuten joissain roduissa yleiset käyrät etujalat tai lieväkin lonkkavika, saattaa ylipaino olla ratkaiseva tekijä nivelrikon kehittymisessä jo nuorelle koiralle. Myös joidenkin vammojen, kuten ristisiteen repeämien, riski on suurempi ylipainoisilla koirilla. Varsinkin kääpiökoirilla ja lyhytkuonoisilla koirilla ylipaino saattaa vaikeuttaa hengittämistä oleellisesti. Se myös altistaa koiran joillekin kroonisille sairauksille, kuten sokeritaudille. Eläinlääkärin suorittamassa nukutuksessa ja leikkauksissa ylipaino on ylimääräinen ja turha riskitekijä.
10
Ruokailu saa olla haaste
Villit koiraeläimet käyttävät pääosan aktiivisesta hereilläoloajastaan ruuanhankintaan. Yksi parhaista tavoista hallita koiran painoa on ruuan tarjoileminen muualta kuin ruokakupista. Ruuan kanssa puuhastellessa ruokailuun liittyvät käyttäytymistarpeet täyttyvät paljon paremmin kuin kupista syödessä. Lemmikkitarvikeliikkeissä on laaja valikoima erilaisia koirien aktivointiin tarkoitettuja leluja ja pelejä, mutta aktivointilelujen soveltaminen jo kotona olevista tavaroista onnistuu helposti. Yksinkertaisimmillaan ruuan voi levittää nurmikolle tai lumihankeen. Ruuan voi laittaa esimerkiksi tyhjiin talous- tai WC-paperirulliin tai pahvipakkauksiin, kuten murolaatikoihin tai kananmunakennoihin. Koiralle voi myös pakastaa märkäruokaa tai turvotettua kuivamuonaa, tai täyttää muovisia astioita pehmeällä ruualla. Ruuan tarjoileminen muualta kuin ruokakupista lisää myös nirson koiran kiinnostusta ruokaan.
Neljännes kaikista koirista ja lähes puolet yli 5-vuotiaista koirista on ylipainoisia
Ylipaino vaikeuttaa koulutusta Makupalat ovat välttämättömiä koulutuksessa, mutta saattavat
täyttää suuren osan pienen koiran päivittäisestä energiatarpeesta. Pienillä koirilla makupalojen laatuun ja määrään onkin kiinnitettävä paljon enemmän huomiota kuin isommilla. Koulutusnamit kannattaa pitää mahdollisimman terveellisinä, jotta koiran ruokavalio pysyisi tasapainoisena. Uudet, pilkottavat koulutusmakkarat ovat usein melko lihapitoisia ja niistä on helppo tehdä juuri omalle koiralle sopivia paloja.
Koulutuksen aikana koiralle ei ehkä ole välttämätöntä antaa aamuruokaa ollenkaan, vaan päivän ruoka-annos voidaan käyttää koulutukseen ja antaa illalla mahdollinen ylijäänyt ruoka kupista. Osa koirista on valmiita työskentelemään kuivamuonankin voimin, ainakin osittain. Ylipaino vaikuttaa koiran koulutukseen kahdella tavalla. Ensinnäkin ylipainoinen ja kylläinen koira saattaa olla hankala ruualla palkittava, sillä ruoka ei välttämättä maistu sille. Lisäksi ylipainoinen koira on vähemmän aktiivinen kuin hoikka, mikä vähentää sekä yritteliäisyyttä koulutustilanteissa että lelujen toimivuutta palkkana. Myös työskentelevän koiran motivaatio voi heikentyä ylipainon vuoksi.
Tarpeeksi turvallista liikuntaa
Koira on aktiivinen eläin, joka vapaana eläessään saisi runsaasti liikuntaan etsiessään ruokaa. Kotona pelkällä ruuanhankintaan liittyvällä liikunnalla voi olla vaikeaa täyttää koiran päivittäistä liikunnantarvetta. Jos koiralle on jo kertynyt ylipainoa, on liikuntaa lisättävä pikkuhiljaa. Ylipainoinen koira on usein haluton liikkumaan sekä painonsa, että mahdollisen kroonisen kivun, kuten nivelrikon vuoksi. Uiminen sopii vedestä pitäville koirille ja on nivelille turvallista liikuntaa. Koiran lenkit kannattaa suunnitella pehmeään maastoon, esimerkiksi helppokulkuiseen metsään, mieluummin kuin asfaltille. Kovalla alustalla liikkuminen kipeyttää nivelet nopeammin kuin pehmeällä ulkoilu. Samalla vaihtelevassa maastossa liikkuminen rasittaa lihaksia monipuolisemmin kuin tasaisella lenkkeily. Ylipainon kertyminen on epätodennäköistä, jos koiralle pystytään tarjoamaan riittävästi liikuntaa, eikä ruokaa tarjota ruokakupista lainkaan. Tarjoamalla koiralle päivän aikana ruuan valmistajan suositteleman määrän ruokaa voi varmistua siitä, että koira saa tarvitsemansa ravintoaineet. Ruoka on vaihdettava kevyempään, jos koira lihoo pakkauksessa suositellulla annoksella. Erityisen herkästi painoa kerääville koirille on olemassa myös eritysruokavalioita, joiden ravintoarvot on tasapainoitettu nimenomaan laihduttamista varten.
Seuraavalla aukeamalla koiran painoa kuvaava taulukko 11
KOIRAN KUNTOLUOKITUS Koiran kuntoluokitus auttaa koiranomistajaa tarkkailemaan koiransa painoa. Tässä esitetyn luokituksen tekstiosat ovat peräisin Suomen Kennelliiton jalostustarkastusohjeista. Luokituksessa koiraa arvioidaan asteikolla yhdestä viiteen. Kuvitus on Suomen kuulo- ja tukikoirat ry:n. Etenkin kuvitukseen tulee suhtautua viitteellisenä. Jos epäilet koirasi olevan yli- tai alipainoinen, keskustele eläinlääkärin kanssa ennen merkittäviä koiran ruokavalion muutoksia.
1. VAIKEA ALIPAINO Kylkiluut, lonkkakyhmyt ja lantion selkänikamat erotettavissa kaukaa. Ei rasvavarastoja. Lihasmassa selvästi vähäinen.
2. LIEVÄ ALIPAINO Kylkiluut helposti tunnusteltavissa rasvavarastojen vähyyden vuoksi. Lannerangan selkänikamien yläosat näkyvät. Maha vetäytyy selvästi ylöspäin ja vyötärö erotettavissa helposti.
3. NORMAALIPAINOINEN Kylkiluut tunnusteltavissa ilman liiallista rasvavarastoa. Sivusta katsottaessa maha vetäytyy ylöspäin.
12
4. LIEVÄ YLIPAINO Kylkiluiden tunnustelu rasvan alta hankalaa. Selvät rasvakertymät lannerangan päällä ja hännän tyvessä. Vatsa ei vetäydy ylöspäin.
5. VAIKEA YLIPAINO Selvät rasvakeräymät lannerangan päällä, hännän tyvessä ja rinnassa. Rasvaa voi olla kertyneenä myös niskaan ja raajoihin. Vyötärö ei erotettavissa ja vatsa pullottaa.
13
VIITOTAAN VÄHÄN: KOIRALLANI ON TEHTÄVÄ TEKSTI: TIINA VANHANEN KUVAT: SUVI, SUOMEN VIITTOMAKIELTEN VERKKOSANAKIRJA (SUVI.VIITTOMAT.NET) LUVALLISESTI VOITTOA TAVOITTELEMATTOMASSA OPETUSKÄYTÖSSÄ
Yhdistyksemme piirissä toimii monenlaisia koiria. Tässä Viitotaan vähän -sarjan osassa opetellaan kertomaan, mitä eri koirat tekevät. Voit selventää sanomaasi muodostamalla sanat myös suullasi samalla kun viitot. Viittoman yhteydessä suulla muodostettava sana tai suun asento on nimeltään "huulio".
MINUN
"MINUN KOIRANI ON…"
Kuten ensimmäisessä osassa opittiin, viitotaan “minun” viitotaan laittamalla avokämmen omalle rinnalle. “Koira” viitotaan taputtamalla avokämmenellä reittä pari kertaa. “Olla”-verbiä ei tässä tarvita. Voit osoittaa koiraasi etusormella
KOIRA
ja viittoa MINUN KOIRA, eli “Tuo on minun koirani.”
VOIT SELVENTÄÄ SANOMAASI MUODOSTAMALLA SANAT MYÖS SUULLASI SAMALLA KUN VIITOT
KOIRANI ON KUULOKOIRA "Kuulo" viitotaan vetämällä etusormi korvasta poispäin. Yhdyssanat viitotaan niin, että viittomat tulevat perätysten − "kuulokoira" siis niin, että ensi viitotaan KUULO ja sitten heti perään KOIRA. MINUN KOIRA KUULO+KOIRA = "Minun koirani on kuulokoira." Sama viittoma KUULO tarkoittaa myös "kuulla" tai "kuuleva". "Olen kuuleva" viitotaan siis osoittamalla ensin etusormella itseä ja sitten viittomalla viittoma KUULLA/KUULEVA MINÄ KUULEVA = "Olen kuuleva"
14
KUULO (myös: KUULLA tai KUULEVA)
KOIRANI ON TUKIKOIRA "Tuki" tai "tukea" viitotaan työntämällä nyrkillä toista kättä, avokämmentä, ylöspäin. "Tukikoira" muodostetaan samalla periaatteella kuin äsken: TUKI+KOIRA Voit perään kertoa tukikoiran tehtävästä esimerkiksi kertomalla, että koira on diabeteskoira. “Diabetes” voidaan viittoa esimerkiksi yhdistämällä viittomat SOKERI ja SAIRAUS peräkkäin. Diabeetikon tukikoira eli diabeteskoira olisi siis SOKERI+SAIRAUS+KOIRA "Sokeri" viitotaan napauttamalla etusormella toista etusormea pari kertaa. "Sairaus" vIiitotaan koskettamalla rannetta kuin otettaisiin omaa pulssia.
TUKI
SOKERI
SAIRAUS (myös SAIRAS)
Lisää viittomia ja näistäkin videoversiot löydät Suomen viittomakielten verkkosanasanakirjasta osoitteesta
SUVI.VIITTOMAT.NET
15
VALMISTUNEET VALOKUVAT: SUOMEN KUULO- JA TUKIKOIRAT RY PIIRROS: LIINA JA HANNELE Ö.
PIRRE
DIABEETIKON TUKIKOIRA Pitkäkarvainen collie
ADA
DIABEETIKON TUKIKOIRA Englanninspringerspanieli Keväällä Ada valmistui yhden perheenjäsenensä kuulokoiraksi, ja syksyllä toisen, tällä kertaa diabeetikon, tukikoiraksi. Nyt Ada jatkaa hajuerottelun harjoittelua osatakseen ilmoittaa vaanivista allergeeneista
AMANDA
DIABEETIKON TUKIKOIRA Monirotuinen 16
PETRUS
DIABEETIKON TUKIKOIRA Kultainennoutaja
Petruksen emäntä Marjo kertoo: Minulla on nuoruusiän diabetes, jota olen sairastanut 18 vuotta. Koirani on kolmevuotias kultainennoutaja Petrus. Vuoden 2016 loppupuolella otin yhteyttä Suomen kuulo-ja tukikoirat ry:n sihteeriin Tiina Vanhaseen. Tiina antoi minulle hyvät ja selkeät ohjeet tukikoirakoulutukseen hakemiseen. Tein hakemuksen yhdistyksen hallitukselle, ja muutaman kuukauden kuluttua meille tuli ilmoitus, että olemme päässeet mukaan koulutukseen. Voi sitä ilon ja onnen päivää! Koulutus alkoi kahden päivän mittaisella leirillä Kokemäellä maaliskuussa 2017. Leirin jälkeen meille löytyi yhdistyksen yhteistyökouluttaja Irene Turunen Joensuun seudulta. Oulusta Joensuuhun on matkaa edestakaisin noin 900 kilometriä, mutta yhtään ajokilometriä en kadu. Tapasimme kouluttajaamme säännöllisesti,ja olimme toisiimme yhteyksissä jopa viikoittain joko puhelimitse tai mesessä. Koulutus etenee systemaattisesti ja päämäärätietoisesti. Saimme Ireneltä kotiläksyjä, joita teimme ahkerasti. ja tapaamisilla kävimme läpi oppimaamme. Näin tämä hajutunnistamisprosessi eteni. Tämän jälkeen meillä oli vielä toinenkin leiriviikonloppu Hartolassa syyskuussa 2017. Petrus suoritti ympäristötestin, jonka jälkeen koulutuksemme jatkui vielä. Petruksen piti tehdä ilmaisuja eri pakoissa jatietyllä prosenttimäärällä, että se valmistuisi diabeetikon tukikoiraksi. Petrus valmistui virallisesti tukikoiraksi 28.9.2018. Petruksen koulutus kesti noin puolitoista vuotta. Kaikkinensa tämä koulutustaival on ollut antoisa. Olen saanut tutustua moniin uusiin ihmisiin. Erityisen lämpimät kiitokset haluan lähettää omalle kouluttajallemme Irene Turuselle sekä Suomen kuulo- ja tukikoirat ry:lle! Tämä on ollut ainutlaatuinen ja opettavainen matka kaiken kaikkiaan. KIITOS! Ja oikein hyvää syksyä sekä antoisia koulutuspäivia ja koulutuskokemuksia ihan kaikille.
17
KUULOKOIRA TOIVOA MUISTAEN KUVA: JASMIN PYYKKÖ KUVAN EDITOINTI: TIMO HEINO
Monirotuinen Toivo nukkui marraskuussa ikiuneen 9-vuotiaana. Toivo toimi emäntänsä kuulokoirana vuodesta 2013 vuoteen 2017, ja ehti viettää eläkepäiviäkin. Toivo piti erityisesti pallon muotoisista leluista. Perheeseen jäivät koirat Chico ja Onni.
18
joulukuu
6.12. Match show toimintamme tukemiseksi, Koirakoulu Kompassi, Helsinki 9.12. Kiva Koirakansalainen -testi yhteistyössä Koirakoulu Vision kanssa, Nurmijärvi 15.–16.12. Koiramessut 2018, Helsingin Messukeskus. Suomen kuulo- ja tukikoirat ry mukana Suomen Kennelliiton Hyötykoira-alueella esittelemässä toimintaansa. tammikuu asiakashaastattelut keväälle 2019 helmikuu 24.2. yhdistyksen vuosikokous klo 12 alkaen (lisätietoja lähempänä) maaliskuu 29.–31.3. I ja II koulutusviikoloppu, Partaharjun toimintakeskus (Pieksämäki), vain koulutuksessa oleville (lisätietoja lähempänä)
TALVI 2018–2019
KUULO- JA TUKIKOIRAVÄEN KALENTERI
Liity yhdistyksemme jäseneksi! Suomen kuulo- ja tukikoirat ry:n jäseneksi voi liittyä jokainen, joka kokee kuulo- ja tukikoirakoiratoiminnan kannattamisen tärkeäksi. Jäsenenä tuet jäsenmaksuillasi toimintaamme ja saat yhdistyksen lehden kotiin kannettuna. Lisäksi saat rahanarvoisia etuja!
Jäsenedut vuoden 2018 lopussa Pidätämme oikeuden tarkistaa jäsenluettelomme yhteistyökumppaneidemme niin pyytäessä
Koirakoulu Visio, Vainuvoima ja Koirapalvelu Vihmerä tarjoavat koulutuksistaan 10% alennuksen yhdistyksen jäsenille. vuoden 2018 aikana ostetuista Sporttirakin ProRakki-jäsenyyksistä 10% alennus Canis-lehden vuosikerta 40 eurolla (norm. 48 e) alennuksia tietyistä oman verkkokauppamme tuotteista (www.koiratukena.fi/kauppa) alennuksia omista leireistämme ja muista tapahtumistamme
Liittymislomake on verkkosivuillamme osoitteessa www.koiratukena.fi → Tue toimintaa → Liity jäseneksi
Jäsenmaksut vuonna 2018 Varsinainen jäsen 20e Perhejäsen 5 e (samassa osoitteessa asuu varsinainen jäsen) Kannatusjäsen (henkilö) 25e
19 V
