TAALINTEHTAAN KULTA 35 VUOTTA
Stadilaisesta pojanklopista saariston kultasepäksi
Lepsun mielestä
Nuorena Petri Järvinen tiesi aina, että hänestä tulee isona kultaseppä. Koulunkäyntiin hän ei turhaan panostanut vaan harrasti motocrossia aina kun mahdollista. Teini-ikäisenä muutto Vantaan Korsosta Lounais-Suomen saaristoon ei haitannut, koska saaristossa oli paljon peltoja, joissa sai ajaa kaksipyöräisillä niin paljon kuin sielu sieti. TEKSTI LUSSI JÄRVINEN KUVAT LUSSI JÄRVINEN JA PETRI JÄRVISEN KOTIALBUMI
V
aikka koulu ei kiinnostanut,
saappaisiin. Korupaja kaikkine työkaluineen
kultaseppä-isä Stigun työt kiinnosti-
Hiittisten saaristossa jäi kokemattomalle tei-
vat. Petri-pojalle isä ei kuitenkaan
nille käteen. Myös selvittämättömät verovelat
suonut vastuullisia tehtäviä vaan lähinnä
ja monet muut haasteet saivat Petrin kääri-
yksinkertaisia työvaiheita korunvalmistuk-
mään hihansa ja ryhtymään korualan
sessa sekä verstaan lattian harjaamista.
yrittäjäksi.
Petrin vinkatessa, että haastavammat
Opittuaan koruvalmistuksen salat Petri sai
työtehtävät olisivat mielenkiintoisia,
koruvalikoiman kasvatettua ja myynnin suun-
Stigu-isä totesi, että jonain päivänä opit
nan vahvasti ylöspäin. Henkilökuntaa oli toi-
nämä kaikki asiat alusta loppuun.
minnan ollessa suurimmillaan 15–20 henkilöä. Koruja valmistettiin vuoroissa, ja suurin vienti-
20
|
ISÄN KUOLEMA JÄTTI ISOT SAAPPAAT
maa oli Ruotsi. Valikoimassa oli sekä kultaa
Se päivä koitti odotettua aikaisemmin.
että hopeaa, pääasiassa erikokoisia korvaren-
Stigun äkillisen kuoleman jälkeen 19-vuotias
kaita ja pieniä nappeja. Malliston vahvuus oli
pojankloppi joutui astumaan isän valtaviin
keveydessä ja nopeudessa. Korut olivat edullisia,
G O L D , S I LV E R & W AT C H
inällä.
ikaa konttorin se
Stigu-isä valvoo po
vauhti on
