Bengtskärin haahkat
KANSAINVÄLISEN TUTKIMUKSEN KOHTEENA
TEKSTI PAULA WILSON KUVAT NORA WILSON
B
engtskärin majakkasaaren jatkuvasti kasvava haahkayhdyskunta on alkanut herättää kansainvälistä huomiota haahkatutkijoiden keskuudessa. Tänä vuonna tehtiin taas uusi pesintäennätys, kun noin 500 emoa pesi saaressa. Osana kansainvälistä tutkimusprojektia majakan haahkoja tutkittiin tämän vuoden touko- ja kesäkuussa Turun yliopiston toimesta. Työtä johti ranskalainen tutkija Céline Arzel. Hänen tehtävänään oli yhdessä norjalaisten ja suomalaisten tutkijoiden kanssa selvittää Bengtskärin haahkojen terveydentila ja käyttäytyminen. Emojen painoa ja kokoa mitattiin ja niistä otettiin verinäytteitä. Emo voi pesinnän aikana menettää jopa 40 % painostaan. Emoja seurattiin muun muassa valvonta kameroiden sekä pesiin asetettujen keinomunien avulla. Keinomunat oli varustettu elektronisilla laitteilla, jotka rekisteröivät kuinka usein emo käänsi niitä pesässä. Myös munien lämpötila rekisteröitiin. Sopiva lämpötila ja munien säännöllinen kääntäminen on tärkeää poikasten kehittymisen kannalta. Vastakuoriutuneiden poikasten nokasta otettiin DNA-näytteitä vanutukkojen avulla. Kansainvälisen projektin tavoitteena on selvittää, miksi koiraslintuja on huomattavasti enemmän kuin naaraslintuja. Kysymyksenasettelu on laaja, ja projektissa tutkitaan muun muassa sitä, kuoriutuuko munista enemmän koiraslintuja ja jos näin on, niin mistä syystä. Tutkijat haluavat selvittää, voiko epäsuhta johtua ympäristömyrkyistä tai kemikaaleista. Epäsuhtaa naaraiden ja koiraiden lukumäärässä on havaittu myös muissa merilinnuissa, kuten telkissä. Bengtskärin haahkat saivat tutkijoilta paljon kehuja. Ne eivät pelännet ihmisiä ja pysyivät rauhallisina kun niistä otettiin mittoja ja verikokeita. Heti toimenpiteiden jälkeen ne palasivat kiltisti pesilleen ja jatkoivat hautomista. Norjalainen tutkija Amalie Ask kertoi, että Svalbardissa haahkat olivat paljon haastavampia tutkimuskohteita. Ne olivat pelokkaita ja niitä oli vaikea saada kiinni. Toisin kun Bengtskärissä, haahkat yrittivät koko ajan päästä pakoon toimenpiteiden aikana. Me suomalaiset voimme olla ylpeitä Bengtskärin haahkojen yhteistyökyvystä. Toivokaamme että tutkimukset osoittavat, että haahkamme ovat myös terveitä ja että niiden pesintä saaressa jatkuu pitkälle tulevaisuuteen. Muualla saaristossa paitsi Bengtskärissä haahkakanta on romahtanut. Suurin syy tähän on merikotkien lisääntyminen. Bengtskärissä ihminen on haahkan liittolainen ja suojelija. Sekä henkilökunta että matkailijat pitävät merikotkat loitolla ja linnut ovat oppineet luottamaan ihmisiin.
2 6 | K A S N Ä S KO M PA S S
