MY COAST GUIDE | 2023â2024
IS ONLY ONE ORIGINAL. JĂLLEENMYYJĂ: Oy Targa Center Ab, VeneentekijĂ€ntie 1, 00210 Helsinki, puh 0207 641 499. www.targacenter.fi VALMISTAJA: Oy Botnia Marin Ab, 66100 Maalahti. www.targa.fi T23.1 Ç T25.1 Ç T27.2 Ç T30.1 Ç T32 Ç T35 Ç T37 Ç T44 Ç T46 2 | ĂRĂ KOMPASS
THERE
Ărön neljĂ€s kesĂ€ nykyisen yrittĂ€jĂ€n vetĂ€mĂ€nĂ€ on alkamassa. Vuosi vuodelta meno paranee ja palvelut lisÀÀntyvĂ€t. Ninan ja Jannen aikakaudella
saari on auki ympĂ€ri vuoden ja palvelut toimivat iloisesti myös talvella. Talven kohokohta uusi vuosi on ĂrössĂ€ erilainen. Hiljaisesta Uudesta Vuodesta on tullut koiraperheiden suosima, koska saarella ei saa ampua raketteja tai vastaavia minipommeja.
Nina ja Janne ovat tulleet saaristoon pÀÀkaupunkiseudulta kahden pysÀhdyksen taktiikalla Nötön ja Bodön kautta. Nyt voi ulkopuolisen silmin nÀhdÀ heidÀn löytÀneen kodin, ja sen vuoksi me kaikki saamme nauttia lÀhes perheenomaisesta ilmapiiristÀ saarella. Toivottavasti he viihtyvÀt saarella pitkÀÀn ja kehitys jatkuu hyvÀksi havaitulla tiellÀ.
Ărön linnakesaarella on pitkĂ€ ja mielenkiintoinen historia, ja nyt tehdÀÀn uutta historiaa pehmein ja kestĂ€vin arvoin. Luonto on saarella lĂ€snĂ€ kaikkialla, ja parhaan kĂ€sityksen saaresta saa vierailemalla siellĂ€ eri vuodenaikoina.
Saaren suurena ystÀvÀnÀ ja siellÀ arvioltani 50 kertaa kÀyneenÀ olen huomannut, ettÀ saarelta löytyy aina uutta ja ihmeellistÀ nÀhtÀvÀÀ. Kannattaa myös tutustua saaren historiaan kirjojen kautta löytÀÀkseen aina uutta koettavaa.
Te, jotka olette kĂ€yneet saarella, tiedĂ€tte mistĂ€ puhun, ja haastankin teidĂ€t kokeilemaan eri vuodenaikoja. Ja te, jotka olette ensimmĂ€istĂ€ kertaa saarella tai suunnittelette ĂrössĂ€ kĂ€yntiĂ€, voin vain onnitella teitĂ€. Olette kokemassa jotain ainutlaatuista ja tulette varmasti palaamaan saarelle kuten minĂ€kin.
Upeaa ja kaunista kesÀÀ teille kaikille, missÀ ikinÀ liikuttekaan.
LEHDEN MIEHISTĂ
ĂRĂ KOMPASS | www.kasnaskompass.fi
Tuottaja/pÀÀtoimittaja/ilmoitusmyynti Petri JÀrvinen, Kultaliekki Oy, Puh. 0400 530 541, kasnaskompass@gmail.com Taitto Vitale Ay, Atte Kalke, atte@vitale.fi
Kannen kuva Petri JÀrvinen | Valokuvaajat Pasi Hurme, Petri JÀrvinen, MetsÀhallitus, Esko Sorakunnas, Jarmo Vehkakoski, Camilla Liski, Sami Lujala Painopaikka Printall, Tallinna 2023 | ISSN-L 2242-8593, ISSN 2242-8593
LISĂTIETOA:
www.visitoro.fi www.luontoon.fi/oro puh. 040 144 7773 (info) 040 144 7769 (satama) info@visitoro.fi
P.s. TĂ€stĂ€ linkistĂ€ voit jakaa Ărö Kompass -digilehteĂ€. www.issuu.com/kompass-lehdet/docs/oro23 TUOTTAJAN TERVEISET Painotuote 4041 0820 YMPĂRISTĂMERKKI MILJĂMĂRKT PEFC/19-3-3 PEFC-sertifioitu TĂ€hĂ€ntuotteeseen kĂ€ytettypuuon kestĂ€vĂ€stihoidetuista metsistĂ€tai kontrolloitua alkuperÀÀ www.pefc.fi
Petri JĂ€rvinen Tuottaja
MEIDĂN TARINAMME
Terveiset Ărön linnakesaarelta!
Olemme HelsingistĂ€ lĂ€htöisin oleva saaristossa pitkÀÀn viihtynyt, ensin vapaa-aikaa viettĂ€nyt ja nykyisin yrittĂ€jinĂ€ toimiva pariskunta. Ărön matkailuyrittĂ€jinĂ€ olemme toimineet vuodesta 2020 ja asumme saarella vakituisesti.
PerheessÀmme on yhteensÀ neljÀ lasta joista kolme vanhinta ovat jo ehtineet aikuisiksi ja asuvat kukin tahoillaan. Kaikki heistÀ ovat työskennelleet saarikohteissamme koko yrittÀjÀnÀ toimimisemme ajan.
SaaristoyrittĂ€jyytemme alkoi 2013 Paraisten Nötön saarella vĂ€hittĂ€iskaupan ja polttoainemyynnin parissa. Muutaman NötössĂ€ vietetyn vuoden jĂ€lkeen laajensimme toimintaamme lĂ€hellĂ€ sijaitsevalle Bodön saarelle, jonne avasimme vierassataman sekĂ€ ravintola- ja majoituspalvelut vuonna 2016. Nötön kauppiastaipaleemme pÀÀtimme 2020 kun saimme Ărön matkailupalvelut hoidettavaksemme.
Bodö on 1967 rakennettu entinen merivartioasema, joka oli jo ehtinyt saada purkutuomion. Saimme kuitenkin ainutlaatuisen mahdollisuuden herÀttÀÀ
paikka uuteen eloon ja aloitimme mittavan useamman vuoden kestÀneen kunnostusja kehitysurakan joka saatiin pÀÀtökseen vuonna 2021. BodössÀ toimiessamme veneilijÀt ÀÀnestivÀt Bodön rannikkoalueiden vuoden vierassatamaksi kahtena vuotena perÀkkÀin.
Jatkoimme Ărön ohella BodössĂ€ vielĂ€ kauden 2021 jonka jĂ€lkeen keskityimme Ăröhön ja alivuokrasimme toiminnot meillĂ€ BodössĂ€ useamman vuoden työskenneelle, saareen rakastuneelle pariskunnalle, jotka ovat upeasti jatkaneet paikan tarinaa. TĂ€stĂ€ osoituksena yhĂ€ nousevat kĂ€vijĂ€mÀÀrĂ€t ja kunniamaininta vuoden 2021 vierassatama -ÀÀnestyksessĂ€.
Ărön linnakesaari on poikkeuksellisen upea ja monipuolinen matkakohde. Saarella on ainutlaatuinen luonto rauhoitettuine kasveineen, monipuolisine elĂ€in- ja perhoslajeineen sekĂ€ linnakehistorian tĂ€yteisine tarinoineen.
Tarjoamme matkailijoille monipuolisia palveluita ympÀri vuoden. Majoitus- ja ravintolapalveluita on tarjolla vuoden kaikkina kuukausina, vierassatamamme on
avoinna aina sulan veden aikaan ja majoitussekĂ€ ravintolatarjonta kasvaa kesĂ€kuukausina saaren etelĂ€osassa palvelevalla kahvilalla ja satamassa olevalla kesĂ€ravintolalla. ĂrössĂ€ kĂ€y noin 25.000 vierailijaa vuodessa.
Teemme alueen palveluiden ja toiminnan kehittĂ€miseksi tiivistĂ€ yhteistyötĂ€ vuokraisĂ€ntĂ€mme MetsĂ€hallituksen kanssa. MetsĂ€hallitus kehittÀÀ Ărön rakennuskantaa ja kiinteistötekniikkaa aktiivisesti sekĂ€ yllĂ€pitÀÀ saaren monimuotoista luontoa. TĂ€mĂ€n valtavan alueen historian ja luonnon kannalta tĂ€rkeĂ€n työn hedelmistĂ€ pÀÀsevĂ€t nauttimaan kaikki ĂrössĂ€ vierailevat.
Ainutlaatuinen luonto, upea kulttuurihistoria, tÀrkeÀ matkailutoiminta ja omanlaisensa sijainti tuovat kukin osaltaan sopivaa haasteellisuutta, vaihtelevia pÀiviÀ ja onnistumisen iloa työhön.
Tervetuloa Saaristomerelle viihtymÀÀn! Toivottavat Nina & Janne
4 | ĂRĂ KOMPASS
Yhteystiedot: Satamakonttori: 040 144 7769 Info: 040 144 7773 www.visitoro.fi info@visitoro.fi
TEKSTI NINA LISKI-TIRKKONEN JA JANNE TIRKKONEN KUVAT PETRI JĂRVINEN, VISIT ĂRĂ
Yhteinen intohimo ja rakkaus saaristoon ja saaristoyrittÀjyyteen pitÀÀ meidÀt virkeinÀ.
KOMPASS-LEHDET
JA LOG O
KĂYTTĂ YKSIVĂRISENĂ Erikoista koituksiin kkiĂ€ yksivĂ€risenĂ€ kĂ€ytettĂ€ merkin vĂ€ritys musta sekĂ€ mustan 50 % rasteri Aino taan aatetuotteissa kin kaikki elementit oi olla jaut ja pukeutumisohjeen mukaisesti joko punaisia tai alkoisia
33 GEOKĂTKĂILY â JĂNNITTĂVĂ
ULKOILUHARRASTUS
34 ĂRĂ TOP 5
36 HISTORIALLISET TYKKIPATTERIT
44 LEHMĂT JA LANTIAISET
46 UHANALAISIA, HARVINAISIA
JA UPEITA KASVEJA ĂRĂSSĂ
47 EUGENIA
50 KOE MUISTOJEN MERI ĂRĂSSĂ
52 NĂIN MAHDOLLISTAMME
ONNISTUNEEN VIERAILUN
54 KESĂ JA SAUNA
55 ĂRĂ ON LĂHEMPĂNĂ KUIN
LUULITKAAN!
57 UUTISIA BENGTSKĂRISTĂ
58 ĂRĂN PERHOSET
65 VESILIIKENNĂINTI
SMALL
MerkistÀ tulee kÀyttÀÀ valmiita originaaleja, joiden sÀhköiset versiot ovat saatavissa jÀsensivustolla osoitteessa:
4 MEIDĂN TARINAMME 6 TERVETULOA / VĂLKOMMEN 8 ĂRĂ â SAARISTON VALLOITTAVIN KOHDE 10 UUTTA ĂRĂSSĂ 11 ĂRĂSSĂ TAPAHTUU 2023 12 TEAM ĂRĂ JA MITEN SE RAKENNETAAN 13 TYKIN TĂHTĂIMESSĂ 14 ALUEKARTTA 15 SATAMAN PALVELUT 16 SATAMA 18 KIERROKSET JA ETELĂKĂRKI 20 RAVINTOLAT 22 MAJOITUS 24 RAKENNUKSET 26 VUOKRAVĂLINEET 27 HENKILĂESITTELYT 28 VENEILIJĂN MERISĂĂ 29 JUHLISTA 10-VUOTIASTA SIISTI BIITSIĂ SIIVOAMALLA OMA LĂHIRANTASI! 30 USKALLATKO TULLA ĂRĂHĂN SILLOIN KUN ON PIMEĂ VUODENAIKA?
KOMPASS
SISĂLLYS ĂRĂ
2023â2024
TUKEE JA TEKEEYHTEISTYĂTĂ SUOMEN MERIPELAS USS URA RY FINLANDS SJĂRĂDDN FINLANDS SJĂRĂDDN NGSSĂLLSKAP R 120-VUOTISMERKK Merkki koostuu juhlavuoden numeroista (yksi ja kaksi) ja nollaa kuvaa SMPS:n Heraldisoitu tunnus. Punainen PMS 185, nelivĂ€risarjassa 0c, 91m, 76y, 0k Sininen PMS 294, nelivĂ€risarjassa 100c, 58m, 0y, 21k Merkin minimi korkeus 12 mm. PienissĂ€ materiaaleissa kĂ€ytetÀÀn versiota SMALL. Merkin maksimi korkeus 11 mm. Logoa tulee kĂ€yttÀÀ vĂ€rillisenĂ€ kaikissa painotuotteissa sekĂ€ sĂ€hköisessĂ€ viestinnĂ€ssĂ€. Monisteissa ja tulosteissa merkki voi kuitenkin esiintyĂ€ myös harmaan sĂ€vyissĂ€. 120-VUOTISMERKKI
ĂRĂ KOMPASS | 5
TERVETULOA VĂLKOMMEN
Ărön linnakesaari on yksi EtelĂ€-Suomen merkittĂ€vimmistĂ€ uhanalaisten lajien ja luontotyyppien keskittymistĂ€. ĂrössĂ€ on voimassa Saaristomeren kansallispuiston jĂ€rjestyssÀÀnnöt (http://www.luontoon.fi/saaristomeri/).
Saaren erityisluonteen vuoksi sitÀ koskevat jÀrjestyssÀÀnnön lisÀksi seuraavat ohjeet ja sÀÀnnöt.
Ărön saari on todellinen aarreaitta sekĂ€ luonnosta ettĂ€ historiasta kiinnostuneille. Saaren luontoon ja historiaan perehtyminen on mahdollista niin omatoimisesti kuin asiantuntevan opastuksenkin kanssa. Muistathan kuitenkin, ettĂ€ ĂrössĂ€ vieraillessasi olet samanaikaisesti sekĂ€ kansallispuisto- ettĂ€ puolustusvoimien toiminta-alueella. TĂ€mĂ€n vuoksi vierailijoita pyydetÀÀn ottamaan huomioon seuraavat asiat:
Rantautuminen.
Saareen on mahdollista rantautua vierasvenesataman kautta. Ărö on luonnonsuojelualuetta, mikĂ€ tarkoittaa, ettĂ€ rantautuminen on kiellettyĂ€ luonnonrantojen kautta, kuten myös ankkuroituminen saaren ympĂ€ristöön.
Tulenteko.
Saaren grillipaikka sijaitsee vierasvenesataman lĂ€heisyydessĂ€. Huomioithan, ettĂ€ avotulen teko on ĂrössĂ€ kielletty. Grillipaikan grilliĂ€ voi kĂ€yttÀÀ vain hiilillĂ€ tai voit tuoda oman kaasugillin grillipaikalle. Tuothan omat hiilet tai niitĂ€ voi ostaa Satamakonttorista
Tupakointi.
Saari on kesĂ€aikaan kuiva ja ÀÀrimmĂ€isen paloherkkĂ€. Huomioithan, ettĂ€ saarella tupakointi on sallittua ainoastaan 12ââ kasarmialueen tupakointipaikalla, ja siellĂ€kin tupakan kunnolliseen tumppaamiseen on soveliasta kiinnittÀÀ erityistĂ€ huomiota.
6 | ĂRĂ KOMPASS
Nautitaan saaresta, ja annetaan saaren nauttia meistÀ.
Luonnossa liikkuminen.
Vaikka toivomme vierailijoiden nauttivan saaren luonnosta ja tutustuvan siihen mahdollisimman monipuolisesti, on Ărön luonnossa kulkevien hyvĂ€ pitÀÀ muutama asia mielessĂ€. PolkupyörĂ€ily on erinomainen tapa tutustua saareen sen teitĂ€ pitkin, mutta luontopolut eivĂ€t valitettavasti kestĂ€ pyörĂ€ilyĂ€. Samoin kĂ€velijöiden on hyvĂ€ rajata liikkumisensa merkityille poluille, vĂ€lttÀÀkseen maaston kulutusta.
LemmikkielÀimet eivÀt saa kulkea saarella vapaina.
LaidunelÀinten rauhaa tulee kunnioittaa, eikÀ niitÀ tule ruokkia. Maaston varjelemiseksi telttaleiriytyminen on sallittua ainoastaan siihen tarkoitukseen varatulla telttailualueella.
Veneilijöiden vedenkĂ€yttö. Veneilijöiden juomavedentĂ€yttöpiste sijaitsee sataman WC-rakennuksen yhteydessĂ€. LisĂ€ksi veneilijöitĂ€ varten on erillinen tiskipaikka satamassa â vĂ€ltĂ€thĂ€n siis meressĂ€ tiskaamista. Satamalahdessa sijaitsee PSS:n kĂ€ymĂ€lĂ€jĂ€tteiden imutyhjennyspiste. Satamassa ei valitettavasti ole suoraa makeavesitankin tĂ€yttömahdollisuutta.
Luonnonsuojelu ja siihen liittyvÀt kÀytÀnteet. Nauti luonnosta kaikilla aisteillasi, mutta muistathan ettÀ luonnonsuojelualueella saat poimia ainoastaan marjoja ja sieniÀ. Jos nÀet luonnossa jotakin mitÀ haluaisit ottaa kysy itseltÀsi onko tÀmÀ sieni tai marja, jos vastaus on ei, jÀtÀ poimimatta. Roskien keruu Huolehdithan myös, ettÀ roskien osalta viet mennessÀsi sen, minkÀ toit tullessasi. Samoin elÀinten tai niiden pesinnÀn hÀiritseminen, kuten myös maa- ja kallioperÀn vahingoittaminen on kiellettyÀ. Saarella tehtÀvÀ hyönteistutkimus nÀkyy ympÀri saarta ja huomioithan, ettÀ perhos- ja hyönteispyydyksiin koskeminen on kiellettyÀ.
TURVALLISUUS.
Saaren linnoitusrakenteet voivat aiheuttaa putoamisvaaran. Saari on siivottu vaarallisesta puolustusmateriaalista, mutta maastosta mahdollisesti vielÀ löytyviin esineisiin ei tule koskea.
Sotilaskohteet.
Saaren sotilashistoria on kaikkialla havaittavissa. Huomioithan kuitenkin, ettÀ saaren opaskarttaan erikseen merkittyihin sotilaskohteisiin meno sekÀ mahdollisen sotilasmateriaalin kerÀÀminen on kiellettyÀ.
Laitesukellus ja drone-lennÀtys.
NĂ€mĂ€ aktiviteetit ovat saarella ja sen ympĂ€rillĂ€ kiellettyjĂ€, mutta niihin on mahdollista tiedustella erityislupaa Puolustusvoimilta â vĂ€hintÀÀn seitsemĂ€n vuorokautta suunniteltua aktiviteettia aiemmin. LisĂ€tietoja laitesukellusluvasta: https://puolustusvoimat.fi/suoja-alueluvat. Tiedustelut drone-lennĂ€tysluvasta: permit.defcom@mil.fi.
Ărö kustfort Ă€r ett av Södra Finlands mest framstĂ„ende centrum för utrotningshotade arter och naturtyper. SkĂ€rgĂ„rdshavets nationalparks ordningsstadga (http://www.utinaturen.fi/sv/ skargardshavet/) Ă€r i kraft pĂ„ Ărö.
KUVA: PETRI JĂRVINEN
ĂRĂ KOMPASS | 7
ĂRĂ
SAARISTON VALLOITTAVIN
KOHDE
Ărön ainutlaatuinen tarina ja luonto hĂ€kellyttĂ€vĂ€t edelleen. Ărö on kĂ€ymisen arvoinen paikka jokaisena vuodenaikana, mutta kesĂ€llĂ€ se on erityisen suosittu lomakohde. Talvisin asiakkaana viihtyvĂ€t yritykset ja ryhmĂ€t. Pandemiavuosien jĂ€lkeen saaristossa vietetÀÀn taas tykypĂ€iviĂ€ ja kokouksia.
TEKEMISTĂ SAARELLA
KesĂ€n ohjelmatarjonta on jĂ€lleen laaja, ja tekemistĂ€ saarella riittÀÀ moneksi pĂ€ivĂ€ksi. Erilaiset opastuskierrokset ovat suosittuja, eikĂ€ syyttĂ€: Tarinoita saaresta on niin paljon, ettĂ€ kierrokseen voi osallistua vaikka joka vuosi. PolkupyörĂ€llĂ€ pÀÀsee nopeasti ympĂ€ri saaren, ja pyöriĂ€ voi vuokrata. Nopeakinttuinen voi myös tutustua saareen juoksemalla â merkittyĂ€ reittiĂ€ on perĂ€ti 10 kilometriĂ€. Liikunnallista toimintaa löytyy paljon muutakin: frisbeegolfia, petanqueta ja jopa oma kuntosali juhannuksesta kesĂ€n loppuun.
KesĂ€kausi polkaistaan kĂ€yntiin John Nurmisen Muistojeni ItĂ€meri -nĂ€yttelyn avauksella. Ainutlaatuinen nĂ€yttely on auki ĂrössĂ€ marraskuuhun saakka. 12â-alueella voi tehdĂ€ kirpputorilöytöjĂ€ koko kesĂ€n. KesĂ€- ja heinĂ€kuussa on saatavilla hierontapalvelua Ăkmossa, ja jÀÀtelö & virvoke -pyörĂ€ kiertÀÀ saarta tarjoilemassa virkistystĂ€ tarvitseville. JĂ€nnitystĂ€ kaipaavalle on tarjolla pakopelielĂ€mys, johon osallistumiseen ei tarvita erityistĂ€ osaamista vaan ainoastaan hyppysellisen yhteistyötaitoja ja ripaus heittĂ€ytymistĂ€, jotta pÀÀsee tilasta ulos pelin 60 minuutin aikarajan sisĂ€llĂ€.
OMALLA VENEELLĂKIN PĂĂSEE
Omalla veneellĂ€ voi tulla 80-paikkaiseen vierasvenesatamaan ympĂ€ri vuoden. Sesonkikaudella satama on tosi suosittu, joten kannattaa varata paikka etukĂ€teen (www.satamapaikka. com) tai tulla ajoissa. Satamahenkilökunta on sesonkikaudella paikalla ja auttaa löytĂ€mÀÀn sopivan paikan tĂ€yden tuntuisesta satamasta. Wilson Charter ajaa kesĂ€kuusta elokuun loppuun Ăröseen joka pĂ€ivĂ€, suosituimpaan aikaan jopa kolmesti pĂ€ivĂ€ssĂ€. Yritys operoi
8 | ĂRĂ KOMPASS
TEKSTI LUSSI JĂRVINEN KUVAT PETRI JĂRVINEN
SyksyllĂ€ on luvassa lisÀÀ jĂ€nnitystĂ€ lokakuun PimeĂ€ Ărö -tapahtumassa.
kolmella aluksella, kelien ja ryhmien koon mukaan sopivimmalla. Matkan kesto on noin 45-60 minuuttia. Kuljetusten pÀivÀmÀÀrÀt ja aikataulut löytyvÀt netistÀ, mistÀ myös liput varataan (wilsoncharter.fi).
Jos haluaa pÀÀstĂ€ omalla porukalla ja omalla aikataululla Ăröseen, on siihen useita venetaksivaihtoehtoja. Kuljetuksista lisÀÀ: visitoro.fi. Huomioithan, ettĂ€ satamassa ei ole lipunmyyntiĂ€.
MONTA YĂPYMISVAIHTOEHTOA
VeneilijÀt yöpyvÀt luonnollisesti omissa veneissÀÀn vierasvenesatamassa, mutta oma
ĂRĂ SOMMAR 2023
R AnlÀnd med egen bÄt eller charter.
R Ăvernatta i din bĂ„t eller i hotell, stuga, hostel eller tĂ€lt.
R MĂ€tta magen i Restaurang 12â eller i StrandBistron.
R SÀsongen kör igÄng i juni med öppningen av John Nurminens utstÀllning Minnenas hav.
R Sommaraktiviteter: hyr en cykel, delta i guidade rundvandringar, spela escape room, fynda pÄ lopptorg.
R Ărö-dagen 29.7.2023 med Ărö Runloppet och skĂ€rgĂ„rdsdans.
R Kolla aktuell information pÄ visitoro.fi och sociala medier.
kokemuksensa on yöpyminen saaren eri majoitusvaihtoehdoissa. Hotellina toimii vanha sotilaskasarmi, joka on vuonna 2016 pieteetillÀ remontoitu vastaamaan nykymatkailijan tarpeita. Saaressa on myös mökkejÀ, joita voi vuokrata pÀivÀksi tai pidemmÀksi ajaksi. NÀissÀ mökeissÀ on tunnelmaa ja tarinaa, kuten niiden nimetkin kertovat. MiltÀ kuulostavat esimerkiksi Ahtisaari, Impilinna ja KÀÀrmemurju? Majoittumiseen löytyy myös edullisempi hostellimajoitus sekÀ luonnonlÀheinen telttailumahdollisuus.
NĂLĂN ISKIESSĂ
Tsaarinaikaisessa varuskunnan entisessÀ ruokalassa on nykyÀÀn ravintola, jonka ruokalista pohjautuu lÀhituottajien raakaaineisiin aina kauden tarjonnan mukaan. KesÀaikaan satamassa on RantaBistro, joka tarjoaa rentoa ulkoruokailua ja jonka tarjonnasta grillillÀ valmistetut annokset ovat suosituimpia. Kahvia, leivonnaisia, viiniÀ ja jÀÀtelöÀ voi nauttia seuraten samalla sataman liikennettÀ. TÀmÀn kesÀn uutuustuote on maastoretkelle sopiva retkievÀskeitto.
R www.visitoro.fi
ĂRĂ KOMPASS | 9
Harvinainen lÀnnenkylmÀnkukka kukkii toukokuussa.
Uskallatko kurkkia tykinpiippuun?
M/S Idun vie turvallisesti Ărön saareen.
UUTTA ĂRĂSSĂ
PAKOPELI
MitÀ uutta tekemistÀ on tullut?
Tunnin pitkÀ seikkailu joka tarjoaa turvallisen loikan mysteerien ja arvoitusten maailmaan, Suorittamista varten ei tarvita mitÀÀn erityistÀ osaamista, vaan hyppysellinen yhteistyötaitoja ja ripaus heittÀytymistÀ. Tiimi suljetaan tilaan, jossa vihjeitÀ etsimÀllÀ, koodeja ja lukkoja aukaisemalla ja loogisella pÀÀttelyllÀ löytyy lopulta tavan pÀÀstÀ ulos. Aikaraja on tasan 60 minuuttia. Hinta 165 ⏠/ max 5 hlö.
KIRPPIS
12â-alueella toimii kirppis koko kesĂ€n.
POP UP -HIERONTAA
Ăkmossa on tarjolla hierontaa kesĂ€-heinĂ€kuussa.
KEVYT KUNTOSALI
Ărö gym toimii juhannuksesta eteenpĂ€in Kuntotalolla. KesĂ€jĂ€senyys 25 ⏠tai kertamaksu 3,50.
FRISBEEGOLF
Frisbeegolf-rata löytyy merkityltÀ alueelta.
PETANQUE
Petanque -kenttÀ löytyy Varusvaraston edestÀ.
JĂĂTELĂ & VIRVOKE -PYĂRĂ
JÀÀtelö & virvoke -pyörÀ kiertÀÀ kesÀllÀ saarella.
ENNENNĂKEMĂTĂN VIERAILU
Ărö sai kesĂ€n alussa arvokkaan vierailun, kun kansainvĂ€linen luksusristeilijĂ€
Silver Wind saapui Saaristomerelle. 156 metriĂ€ pitkĂ€n aluksen lĂ€htömaa oli Englanti ja risteilyn kokonaiskesto 24 pĂ€ivÀÀ. Kookas alus ei luonnollisesti pÀÀssyt maihin saareen, vaan ankkuroitui Ărön luoteispuolelle, ja vieraita tuotiin saareen pienillĂ€ rib-veneillĂ€. SÀÀ ei nĂ€yttĂ€nyt parhaita puoliaan, mutta vieraat olivat tyytyvĂ€isiĂ€ ja ihailivat Suomen ainutlaatuista ja erilaista saaristoa.
RisteilijÀn kyydissÀ oli noin 200 vierasta ja saman verran henkilökuntaa.
Vierailu toi saaristoon iloisen toiveen uudesta kohderyhmÀstÀ.
RisteilijÀaluksilla matkustaa pÀÀasiassa amerikkalaisia turisteja, jotka tÀhÀn asti ovat olleet harvinaisia vieraita Turunmaan saaristossa. PidetÀÀn peukkuja, ettÀ tÀllaiset vieraat löytÀvÀt tÀnne useamminkin.
10 | ĂRĂ KOMPASS
ĂRĂSSĂ TAPAHTUU
KesÀkauden avaus, Muistojen ItÀmeri -nÀyttelyn avajaiset
Pilateksen ja somatiikan retriitti LisÀtiedot ja varaukset anni@virgiinia.com 0505119878
Juhannus â maistuvaa ruokaa ja elĂ€vÀÀ musiikkia. Ravintola 12â tarjoaa juhannusaattona saaristolaisbuffaa. JuhannuspĂ€ivĂ€ alkaa brunssilla klo 9-13 ja iltapĂ€ivĂ€stĂ€ ulko grillitarjoaa herkkuja iltaan saakka. Rantabistrossa pĂ€ivittĂ€in Happy Hour.
1.7 Kimito Brewing olut-tasting 16.30â18 Luvassa erilaisten oluiden maistelua, tari noita oluen historiasta ja mukavaa yhdes sĂ€oloa oluen parissa. Maistelun isĂ€ntĂ€nĂ€ toimii Kimito Brewingin Jonas Sahlberg. Hinta 25 âŹ/ maistelija, paikkoja rajoitetusti.
Ărö-pĂ€ivĂ€
Ărö10-juoksu â kymmenenkilometrinen iloinen juoksutapahtuma saaren hienoissa maisemissa. Hinta 25 ⏠verkkokaupasta ostettuna 26.7 mennessĂ€, tai paikan pÀÀllĂ€ 30 âŹ. Lapsille ja lapsenmielisille Ărö1-juoksu yhden kilometrin pituinen juoksu, hinta 10 ⏠verkkokaupasta ennakkoon tai 15 ⏠paikan pÀÀllĂ€. Hinnat sisĂ€ltĂ€vĂ€t merkityn reitin, paidan, pikku palkinnon, suihkumahdolli suuden ja vesispisteet matkalla ja maalissa.
Saaristolaistanssit Sotilaskodissa klo 19.00 alkaen. Mahtava tunnelma, purtavaa ja anniskelujuomia ja virvokkeita. Liput 16 âŹ.
ItÀmeripÀivÀn ja Saaristomeri 40 v -viikonlopputapahtuma. Mukavaa yhteistÀ tekemistÀ ItÀmeren hyvÀksi.
14.-22.10 PimeĂ€ Ărö
Ihan pimeÀ tapahtuma syyslomien aikaan. LisÀÀ infoa lÀhempÀnÀ.
Hiljainen Uusi Vuosi ĂrössĂ€
Ei raketteja, ei pommeja. Nauti luonnon hiljaisuudesta. Koiratkin tervetulleita.
ĂRĂ KOMPASS | 11
TEAM ĂRĂ
JA MITEN SE RAKENNETAAN
ElÀmÀ saaristossa on iÀt ja ajat ollut selviÀmistÀ eteen tulevista töistÀ.
On totuttu siihen, ettĂ€ homma kuin homma on hoidettava niillĂ€ resursseilla mitĂ€ on kĂ€ytettĂ€vissĂ€. TĂ€mĂ€ pĂ€tee vielĂ€ tĂ€nĂ€ pĂ€ivĂ€nĂ€kin ja sen vuoksi ĂrössĂ€ painotetaan rekrytoinnissa avointa suhtautumista kaikenlaisiin työtehtĂ€viin. Saatat tulla saarelle satama-avustajaksi ja löytÀÀ itsesi ravintolasta tarjoilemasta ja syksyllĂ€ lĂ€htiessĂ€si huomata olevasi pesukestĂ€vĂ€ Ărö opas.
âOn hienoa, ettĂ€ Ărön saaren kattavat palvelut mahdollistavat, paitsi asiakkaiden viihtymisen saarella, myös sen, ettĂ€ voimme tarjota kesĂ€n aikana työtĂ€ yli viidellekymmenelle henkilölle. Vieraanvaraisuus on
palvelumme ydin ja tavoitteemme on tarjota asiakkaillemme erinomaista palvelua ja pieniĂ€ elĂ€myksiĂ€ heitĂ€ huomioimalla. TĂ€mĂ€ ei onnistu ilman sitoutunutta ja oikean asenteen omaavaa henkilökuntaa. MeillĂ€ jokainen työntekijĂ€ on asiakaspalvelutehtĂ€vĂ€ssĂ€, riippumatta siitĂ€ mikĂ€ hĂ€nen työnkuvansa onâ kertoo Ărön rekrytoinneista vastaava Jaana Hirvonen.
Useat Ărön työntekijöistĂ€ on nuoria koululaisia/opiskelijoita ja osalle heistĂ€ kesĂ€työ saarella on ensimmĂ€inen oikea työpaikka TET harjoittelujen jĂ€lkeen. TyöntekijöitĂ€ kannustetaan uuden oppimiseen ja rohkaistaan tarttumaan erilaisiin työtehtĂ€viin. LoppupeleissĂ€ asiakaspalvelu-
asenne ratkaisee, kun se on kohdallaan, niin saaren työt on opittavissa. Toki on muutamia tehtÀviÀ, varsinkin keittiön puolella, joihin tarvitaan ammattikoulutus ja aikaisempaa kokemusta.
âTeemme kaikkemme, ettĂ€ nuoret saavat positiivisen ensikosketuksen työelĂ€mÀÀn, ja sen vuoksi perehdyttĂ€minen alkaa jo kevÀÀllĂ€ ennen varsinaisen työsuhteen alkamista. Tunnemme kiitollisuutta, kun nuoret palaavat kesĂ€ toisensa jĂ€lkeen meille töihin ja on erityisen mukavaa huomata, kuinka he kehittyvĂ€t työntekijöinĂ€ ja ovat talven aikana kasvaneet nuoriksi aikuisiksiâ, jatkaa saaren yrittĂ€jĂ€nĂ€ toimiva Nina.
Henkilökunta vastaa kysymykseen
âKuvaile kahdella sanalla työtĂ€si ĂrössĂ€â
Uusia ystÀvyyssuhteita ja kavereita KaksikielistÀ asiakaspalvelua.
Luonnon ÀÀressÀ työskentelemistÀ monipuolisissa tehtÀvissÀ.
Monipuolista ja ainutlaatuista.
Opettavaa ja antoisaa = lÀrende och givande.
SprÄkbad och monipuolista.
12 | ĂRĂ KOMPASS
TEKSTI JA KUVAT VISIT ĂRĂ
TIESITKĂ ETTĂ...
ĂrössĂ€ asuu tĂ€llĂ€ hetkellĂ€ vakituisesti 8â9 henkilöÀ.
Oikea illatiivimuoto ĂröstĂ€ on Ăröhön, eli voit sanoa olevasi matkalla Ăröhön etkĂ€ siis Ăröseen.
ĂrössĂ€ on ollut oma pieni rautatie tavarakul-
Mukulakivitiet on rakennettu aasialaisin työvoimin
Ărön asukastiheys on 0,3 (henkilöÀ per neliö-
satamakonttori
Ărö satamakonttorin kaupassa laaja valikoima tuotteita.
yhteysalus
M/S Idun
135henkilölle Matkanopeus 10 solmua www.wilsoncharter.fi
Tiedustelut Janne Tirkkonen puh. 050 3888 001
polkupyörÀvuokrausta
Kompassit myös netissÀ
PolkupyörÀn vuokraaminen on
örö virtuaalisesti 360-nÀkymÀnÀ
issuu.com/kompass-lehdet koe
https://www.visitoro.fi/oro-360-vierailu/ saatavilla oma nimikko-olut! myös Yhteysvene
Joana vie örön saarelle
ĂRĂ KOMPASS | 13
TYKIN TĂHTĂIMESSĂ
Nationalpark
Kansallispuisto National Park
VattenomrÄde som hör till nationalparken
Kansallispuistoon kuuluva vesialue
Water area belonging to the NP
MilitÀromrÄde, tillgÄng förbjudet
Nationalpark Kansallispuisto
National Park
VattenomrÄde som hör till nationalparken
Kansallispuistoon kuuluva vesialue
Water area belonging to the NP
MilitÀromrÄde, tillgÄng förbjudet - Sotilasalue, pÀÀsy
kielletty - Military area, no entry
Info och hamnkontor - Info ja satamatoimisto - Info
kielletty - Military area, Info och hamnkontor - Info ja satamatoimisto - Info
Naturstuga/utstÀllning - Luontotupa/nÀyttely
- Nature Information Cabin/exhibition
GĂ€sthamn - Vierassatama - Guest Harbour
Naturstuga/utstÀllning - Luontotupa/nÀyttely
- Nature Information Cabin/exhibition
Förbindelsefartyg - Yhteysalus - Ferry
GĂ€sthamn - Vierassatama - Guest Harbour
Förbindelsefartyg - Yhteysalus - Ferry
Landstigningsplats - Rantautumispaikka - Landing place
â F örbjude t a tt ankra vid na urs t rĂ€nde r !
â A nkkuroin ti luonnonran t oihin kielle tt y !
â No moorin g !
Landstigningsplats - Rantautumispaikka - Landing place
TÀltningsomrÄde - Telttailupaikka - Tent site
Reserverbart lÀgeromrÄde - Varattava leirialueReservable campsite
Vattenpost - Vesipiste - Drinking water
TÀltningsomrÄde - Telttailupaikka - Tent site
Bastu - Sauna - Sauna
Reserverbart lÀgeromrÄde - Varattava leirialueReservable campsite
Vattenpost - Vesipiste - Drinking water
Bastu - Sauna - Sauna
Naturstig - Luontopolku - Nature trail
Picnic bord - RuokailupöytÀ - Picnic site
Naturstig - Luontopolku - Nature trail
Picnic bord - RuokailupöytÀ - Picnic site
HĂ€ngbro - Riippusilta - Suspension bridge
H
1 2 3 4 5 6
De finaste kulturobjekten Arvokkaimmat kulttuurikohteet
Cultural sights
12-tums kasernomrÄdet och -batteriet
12-tuuman jÀreÀ patteri ja kasamialue
12-inch artillery battery and barracks
6-tums kasernomrÄdet och -batteriet
6-tuuman patteri ja kasarmialue
6-inch artillery battery and barracks
KullerstenvÀgen PitkÀ IkÀvÀ
PitkÀ IkÀvÀ -mukulakivitie
The cobbled road âPitkĂ€ IkĂ€vĂ€â
FörsvarsstÀllningarna vid Norra udden
PohjoiskÀrjen linnoitteet North fortifications
Backe för granatkastare
Kranaatinheitinkukkula
Mortar hill
Ruinerna av 120 mm -batteriert
120mm patterin rauniot
Ruins of a 120-mm artillery battery
De vÀrdefullaste naturobjekten
Hienoimmat luontokohteet
Natural sights
VĂ€stra stranden
Vacker utsikt - Kaunis nÀköala - Viewpoint
Badplats - Uimapaikka - Swimming
Butik - Kauppapuoti - Shop
HĂ€ngbro - Riippusilta - Suspension bridge
Badplats - Uimapaikka - Swimming
Butik - Kauppapuoti - Shop
Restaurang - Ravintola - Restaurant
Restaurang - Ravintola - Restaurant
Toalett (WC) - KÀymÀlÀ (WC) - Toilet (WC)
Vacker utsikt - Kaunis nÀköala - Viewpoint
Torrtoalett - KuivakÀymÀlÀ - Dry toilet
Avfallssortering - JĂ€tteiden lajittelu - Recycling
Tömning av septiktank - Septitankin tyhjennysSeptic tank emptying
AvstÄnd - VÀlimatka - Distance
Toalett (WC) - KÀymÀlÀ (WC) - Toilet (WC)
Torrtoalett - KuivakÀymÀlÀ - Dry toilet
Avfallssortering - JĂ€tteiden lajittelu - Recycling
Tömning av septiktank - Septitankin tyhjennysSeptic tank emptying
AvstÄnd - VÀlimatka - Distance
Staket - Aita - Fence
Port - Portti - Gate
Hotell - Kasarmihotelli - Hotel
Vandrarhem - Vierasmaja - Hostel
Upseeritoimisto
KÀÀrmemurju
Impilinna
SemesterlÀgenheter - Lomahuoneistot - Holiday apartment
Skola - Koulu - School
Presidentens bastu
Ahtisaaren saunamökki
PresidentÂŽs Sauna
Staket - Aita - Fence
Inkvartering Majoitus Accommodation
Hotell - Kasarmihotelli - Hotel
Vandrarhem - Vierasmaja - Hostel
Upseeritoimisto
KÀÀrmemurju
Impilinna
SemesterlÀgenheter - Lomahuoneistot - Holiday apartment
7 8 9 A B C D E F G H
Skola - Koulu - School Presidentens bastu
ti luonnonran t oihin k ielle tt y !
â No moorin g !
0 400 m ©
6â kasern 6â kasarmi 6â barracks 12â kasern 12â kasarmi 12â barracks ALUEKARTTA 14 | ĂRĂ KOMPASS
LĂ€nsiranta
West beach
TorrÀngarna och hedarna
Kedot ja nummet
Meadows and heathland
StrandÀngarna
A B C D E G F
Nationalpark âą Kansallispuisto âą National Park 1,0 SödernĂ€bbet S ol k ur o Arlanden Margrundet â Ank kuroin ti luonnonran t oihin k ielle tt y ! â No moorin g ! â F örbjude t a tt an k ra vid na â A nk k uroin ti luonnonran t oihin â No moorin g ! 0 400 m © MetsĂ€hallitus/Forststyrelsen 2022 © Maanmittauslaitos/LantmĂ€teriverket 1/MML/17 2 A B C D E F G H
Inkvartering Majoitus Accommodation
6â kasarmi 6â barracks Nationalpark âą Kansallispuisto
2,7 0,2 1,5 0,7 0,7 1,7 1,0 Malmarna Norra udden HĂ„rdasnĂ€set GolskĂ€ret Holmen Bockberg SödernĂ€bbet Lyssklinten B alge t St orvike n G öle n S ol k ur o Arlanden Margrundet GĂ„sören KlovaskĂ€r Betesmark Laidunalue Pasture Betesmark Laidunalue Pasture Hamn Satama-Harbour â F örbjude a tt an k ra vid na t ur st rĂ€nde r ! â Ank kuroin ti luonnonran t oihin k ielle tt y ! â No moorin g ! â F örbjude t a tt ankra vid na t urs t rĂ€nde r ! â Ank kuroin ti luonnonran oihin k ielle tt y ! â No moorin g ! â F örbjude a tt an k
urs rĂ€nde r â A nk k uroin
âą National Park
ra vid na t
1,7
Betesmark Laidunalue Pasture
MetsÀhallitus/Forststyrelsen
Maanmittauslaitos/LantmÀteriverket 1/MML/17 1 3 5 6 4 2 2 7 7 7 9 8 8
2022 ©
Rantaniityt Coastal meadows
Ahtisaaren saunamökki PresidentŽs Sauna
Port - Portti - Gate
Hamnkontoret
Majâaugusti: dagligen. Kolla öppethĂ„llningen övriga tider: www.visitoro.fi/sv
Hamnavgift Betalas i hamnkontoret. Inkluderar: bÄtplats, el, toalett, dusch, bastu, septitank sugtömning, sophantering
Bastu och dusch: Morgon dusch 08:00â12:00
KvĂ€ll bastu 16:00â22:00
Satamakonttori avoinna
El Anslutning pÄ bryggan SÀhkö KytkentÀ laiturilla
Harbour office MayâAugust: open daily. Other times see our home page www.visitoro.fi
Satamamaksu Maksetaan satama konttoriin. SisÀltÀÀ: venepaikka, sÀhkö, wc, suihku, sauna, septitankin imu tyhjennys, jÀtehuolto
Sauna ja suihku: Aamusuihku: 08:00â12:00
Iltasauna 16:00â22:00
Diskplats Intill toalettbyggnaden Tiskipaikka WC-rakennuksen yhteydessÀ
HushÄllsavfall Sopstationen finns bakom hamnkontoret
Septitank sugtömning FlytanlÀggning i hamnen
ALLMĂNNA HAMNREGLER
âą Nattro rĂ„der vid bryggorna mellan kl. 22.00â07.00
⹠LÀgsta fart bör hÄllas inom hamn omrÄde
⹠BÄtarna skall förtöjas ordentligt
âą Förbjudet att anvĂ€nda ankare i hamnen och kring Ărö
⹠Toaletter med direktutslÀpp fÄr inte anvÀndas i
Harbour fee To be paid in the harbour office. Includes mooring, electricity, toilet, shower, sauna, septic-vacuum emptying, waste disposal
Electricity Connection points on the jetties
Sauna and showers: Morning shower 08:00amâ12:00am
Evening sauna 04:00pmâ10:00pm
Dish washing place Dish washing place near the restrooms
Grillplats Intill hamnen Grillipaikka Sataman yhteydessÀ Barbeque place Next to the harbor
JĂ€tehuolto JĂ€tehuoltopiste satamakonttorin takana
Septitankin imutyhjennys Kelluva imutyhjennyslaite
YLEISET SATAMASĂĂNNĂT
âą Yörauha laitureilla klo 22.00â07.00 vĂ€lisenĂ€ aikana
⹠Satama-alueella kÀytettÀvÀ alhaisinta nopeutta
⹠Veneet tulee kiinnittÀÀ huolella ja asianomaisesti
âą Ankkurin kĂ€yttö kielletty satamassa ja Ărön edustalla
Waste disposal Waste station behind the harbour office
Septic tank vacuum emptying
Floating vacuum emptying unit
GENERAL HARBOUR RULES
âą Night silence in the harbour between 22.00â07.00
âą Lowest speed required when entering and leaving the harbour area.
âą Prohibited to use boat toilets with sea outlet.
SATAMAN PALVELUT ĂRĂ KOMPASS | 15
VĂ€lkommen Tervetuloa welcome
öppet
Toukoâelokuu: pĂ€ivittĂ€in. Muuna ajankohtana aukioloajat kotisivuillamme www.visitoro.fi Telefon Hamn 040 144 7769 Info 040 144 7773 Puhelin Satama 040 144 7769 Info 040 144 7773 Phone Harbour 040 144 7769 Info 040 144 7773 E-mail info@visitoro.fi SĂ€hköposti info@visitoro.fi Email info@visitoro.fi Hamnens koordinater 59°48â40â N 22°20â13â E Sataman koordinaatit 59°48â40â N 22°20â13â E Coordinates 59°48â40â N 22°20â13â E
âą Prohibited to use anchor in the harbour and surrounding areas
SAARISTON SATAMIEN TUNNELMAA
Aamun ensimmĂ€iset pullakahvit tai illan viimeiset kesĂ€juomat? Ărön sataman tunnelma ilahduttaa vuorokauden jokaisena hetkenĂ€! ĂrössĂ€ pÀÀset seuraamaan sataman pĂ€ivĂ€n kulkua aamuauringon ensisĂ€teistĂ€ aina sataman veneiden lipunlaskua seuraavaan tunnelmalliseen iltaan asti. Iltaisin satamaan laskeutuva rauha kutsuu vieraita nauttimaan ainutlaatuisesta saariston tunnelmasta terassijuomien kanssa hyvĂ€ssĂ€ seurassa. Sataman unenomaisissa illoissa lĂ€ntisen auringonpunan lisĂ€ksi seuraa sinulle pitĂ€vĂ€t iloiset veneilijĂ€t sekĂ€ vastarannalla laiduntava karja ja lampaat. Rauhallisena iltana saatat jopa bongata hylkeen korkealta rantakalliolta kĂ€sin!
SATAMA
vierasvenelaituri wc ja tiskipaikka ĂRĂ KOMPASS | 17
Grilli Bistron Grilli Ravintolamme palvelevat kesĂ€kuuâelokuu vĂ€lisen ajan pĂ€ivittĂ€in. Olemme avoinna lĂ€pi vuoden, tarkemmat tiedot www.visitoro.fi, rantabistro
Bistron
12â KIERROS
11:45â12:45 noin 1 h
Ărön kulttuurihistoriaa ja kĂ€ynti kasematissa.
LUONTOKIERROS
14:00â15:00
noin 1 h / n. 3 km
Ărön monipuolinen ja ainutlaatuinen luonto.
HISTORIA- & LUONTOKIERROS
noin 2 h / n. 4 km
Ărön kulttuurihistoriaa, kĂ€ynti kasematissa, tutustuminen monipuoliseen ja ainutlaatuiseeen luontoon.
OPASTUSTEN AIKATAULU 2023
opastukset pĂ€ivittĂ€in 1.6 â 31.7.
Muina ajankohtina aikataulut kotisivuillamme sekÀ tilauksesta. Varaukset www.visitoro.fi tai info@visitoro.fi.
OPASTETUT KIERROKSET
Ărön opastetuilla kierroksilla voit uppoutua satavuotiaisiin tarinoihin ja ihastella harvinaisia hiekkarantojen kasvilajeja. Kierroksilla tutustutaan saaren kulttuuri- ja sotahistoriaan sekĂ€ monipuoliseen luontoon. Saaren monipuolinen kahden tunnin historiaa ja luontoa yhdistĂ€vĂ€ opastus tarjoaa kĂ€vijĂ€lle mielenkiintoisen lĂ€pileikkauksen Ărön vaiheista aina tsaarinajoilta nykypĂ€ivÀÀn. Kierroksen aikana on myös mahdollista vierailla 12ââ-Obuhov-tykin sisĂ€tiloissa. Opastetuille kierroksille ilmoittaudutaan etukĂ€teen Satamakonttorissa, joka sijaitsee aivan vierasvenesataman
tuntumassa. RyhmÀn koko on rajallinen ja paikat tÀytetÀÀn ilmoittautumisjÀrjestyksessÀ. Saarikierrokset alkavat satamakonttorilta. Kaikki vakiokierrokset pidetÀÀn pÀÀasiallisesti suomeksi. Oppaat vastaavat kuitenkin mielellÀÀn myös ruotsiksi ja englanniksi.
MikÀli vakiokierrokset eivÀt sovi aikatauluusi, tulet suurella ryhmÀllÀ tai toivot opastusta muilla kielillÀ (suomi, ruotsi, englanti saatavilla), on tarjolla myös yksityisopastuksia. Off-season- ja yksityisopastuksien tiedustelut info@visitoro.fi.
18 | ĂRĂ KOMPASS
KIERROKSET
KUVA: JARMO VEHKAKOSKI
TUTUSTU AINAKIN: 6ââ Kasarmialue, tykkiasemat ja bunkkerit, riippusilta, Solkuron ranta
OMATOIMISET LUONTOPOLUT
Kokeneelle Ărön kĂ€vijĂ€lle suosittelemme EtelĂ€kĂ€rjen omatoimista 6" -tuuman kierrosta. 6" -tuuman kierros vie sinut reilun 5 kilometrin pituisen reitin Ărön etelĂ€kĂ€rkeen, josta avautuu huikea merimaisema. Matkalla voi tutustua tykkiasemiin, kasarmialueisiin ja puolustusasemiin. EtelĂ€inen luontopolku huipentuu 1910-luvulta perĂ€isin olevan tykkipatterin raunioille. SieltĂ€ on kauniit nĂ€köalat ympĂ€röiville kalliosaarille sekĂ€ meriosuudelle. EtelĂ€kĂ€rjen nĂ€köalapaikalla tarkkasilmĂ€inen
voi myös bongata BengtskĂ€rin majakan siluetin. Kierroksella pÀÀsee ylittĂ€mÀÀn myös Ărön riippusillan. 120 mm kierros (noin 5,1 km) suuntautuu saaren pohjoisosiin lĂ€pi rantaniittyjen, vanhojen metsien ja avoimen lĂ€nsirannan. PohjoiskĂ€rjen kiertĂ€vĂ€n luontopolun voi kiertÀÀ kumpaan suuntaan tahansa ja sen varrella on upeita hiekkarantoja, sankassa metsĂ€ssĂ€ kulkevia osuuksia, nĂ€köalapaikkoja ja linnoituksen raunioita.
360 VR
Ărön kotisivuille on toteutettu sekĂ€ ilmasta ettĂ€ maasta kĂ€sin tehty virtuaalikierros, jonka avulla matkailija pÀÀsee tutustumaan saaren upeaan luontoon, mielenkiintoisiin kohteisiin sekĂ€ majoitus- ja palvelurakennuksiin. Osaan rakennuksia pÀÀsee tutustumaan myös sisĂ€ltĂ€ ja mukavan lisĂ€mausteensa tarjoilee saarelta ÀÀnitetyt ÀÀnimaisemat. Tarkkojen ilmakuvien avulla matkailija voi itse ohjata nĂ€kymÀÀ sekĂ€ tarkentaa kuvaa eri paikkoihin saarella. Ja vaikka ĂrössĂ€ kulkee helppokulkuisia teitĂ€ ja polkuja, on maastossa myös paljon haastavia osuuksia. Virtuaalimatkailu avaakin mahdollisuuden esteettömĂ€lle matkalle liikuntarajotteisille tai seniorikansalaisille.
Ărön virtuaalikierros tulee tĂ€ydentymÀÀn rakennusten ja nĂ€htĂ€vyyksien sekĂ€ kieliversioiden osalta.
R Tutustu: https://www.visitoro.fi/ oro-360-vierailu/
12" KIERROS
5,1Â km
KOKO 6" KIERROS:
5,3Â km
KUVA: PETRI JĂRVINEN
12" RAVINTOLA
RUOKAPAIKAT ĂRĂSSĂ
Jo Suurruhtinaskunnan aikana rakennetussa varuskunnan ruokalana toimineessa rakennuksessa toimii Ravintola 12ââ. Ravintolassa tarjoillaan lounasbuffet, joka sisĂ€ltÀÀ monipuolisen salaattipöydĂ€n sekĂ€ useita lĂ€mpimiĂ€ vaihtoehtoja. IltapĂ€ivĂ€stĂ€ lĂ€htien tarjoiltavat Ă la carte -annokset antavat mahdollisuuden nauttia ravintolaillasta historiallisessa miljöössĂ€ tĂ€ydellisessĂ€ saariston rauhassa. Ravintolan runsas ja maittava aamiainen on saatavilla niin majoituspalveluita kuin vierasvenesatamaakin kĂ€yttĂ€ville vierailijoille. Vierasvenesataman vanhassa luotsituvassa toimii Ărön Rantabistro. Terassilla vierailija voi nauttia sataman vilskeestĂ€ ja kauneudesta bistron herkullisten ruokien ja virkistĂ€vien juomien kera. Ărön juomavalikoima mahdollistaa tutustumisen myös saariston pientuottajien juomiin!
RAVINTOLAT 20 | ĂRĂ KOMPASS
BISTRON GRILLI
RANTABISTRO
Ravintolamme palvelevat kesĂ€kuuâelokuu vĂ€lisen ajan pĂ€ivittĂ€in, Olemme avoinna lĂ€pi vuoden, tarkemmat tiedot www.visitoro.fi.
ĂRĂ KOMPASS | 21
Upseerin toimistoperhehostel
Upseerin toimiston valoisat huoneet sijaitsevat 12ââ kasarmialueella ravintolan lĂ€heisyydessĂ€. EntisessĂ€ upseerien toimistossa on neljĂ€ 4-5 hengen huonetta, joissa on kaksi erillisvuodetta, kerrossĂ€nky ja osassa vuodesohva. Perhehostellin huoneet ovat varattavissa huoneittain. WC ja suihku sijaitsevat kĂ€ytĂ€vĂ€llĂ€. Toimistossa on myös yhteinen oleskelutila, jossa on televisio. Aamiainen kuuluu huoneen hintaan.
HÄrdasnÀset lomahuoneistot
Ărön viihtyisĂ€t paritalohuoneistot tarjoavat kodinomaista majoitusta ympĂ€rivuotisesti. Huoneistot sijaitsevat satamalahden lĂ€nsipuolella, noin 400 metriĂ€
12ââkasarmialueelta ja ravintolalta. Huoneistoissa on 4 erillisvuodetta ja 2 hengen vuodesohva sekĂ€ tilava olohuone ruokailuryhmĂ€llĂ€, hyvin varusteltu keittiö, wc ja suihku. Kaksi huoneistoista on sallittu lemmikkielĂ€imille lisĂ€maksulla.
Vierasmaja Hostel
EntisessÀ sairastuvassa
12ââ-kasarmialueella sijaitseva hostelli on oiva valinta edulliseen yöpymiseen vuodepaikalla.
Vierasmajassa on 3-6 hengen huoneita, joissa kerrossÀnkyjÀ sekÀ muutama erillisvuode. WC ja suihku sijaitsevat kÀytÀvÀllÀ.
Vierasmajassa on myös yhteinen hyvin varusteltu keittiö sekÀ lukolliset lokerot kÀytÀvÀllÀ arvotavaroille.
MAJOITUS 22 | ĂRĂ KOMPASS
Mökit
Kodikkaat mökit KÀÀrmemurju ja Impilinna sijaitsevat parinsadan metrin pÀÀssĂ€ 12ââ -kasarmialueelta. Mökit ovat ihanteellisia perheille sekĂ€ pariskunnille. Meren rannalla sijaitsevassa kahden henkilön AhtisaarimökissĂ€ voitâsaunoa omaan tahtiin mökin puulĂ€mmitteisessĂ€ saunassa ja nauttia takkatulen loimotuksesta. Ahtisaari-mökki sijaitsee saaren pohjoispuolella reilun kahden kilometrin pÀÀssĂ€ 12" kasarmialueelta.
Kaikki
www.visitoro.fi
Majoituksien vastaanotto sijaitsee uudessa satamakonttorirakennuksessa, jossa myös kauppapuoti
KASARMIHOTELLI
Kasarmihotelli sijaitsee entisessĂ€ ja historiallisesti arvokkaassa 12â-kasarmirakennuksessa ravintolan lĂ€heisyydessĂ€. Hotellissa on 18 viihtyisÀÀ ja valoisaa kahden hengen huonetta, joita on kahta eri kokoa. Osa huoneista on yhdistettĂ€vissĂ€ perhehuoneiksi. Hotellissa on yhteinen olohuone, lobbyalue, ulkoterassi merelle sekĂ€ 16 hengen kokoustila. Huonehintaan kuuluu aamiainen.
Telttailu
ĂrössĂ€ sijaitsee merkitty telttailualue, eikĂ€ telttapaikkaa tarvitse varata etukĂ€teen. Omatoiminen telttailu on ilmaista ja palvelumaksulla saa kĂ€yttöönsĂ€ telttailualueen vesipisteen sekĂ€ roskapisteen kĂ€ytön kuin myös yleisen saunan ja suihkun 12â Varusmiessaunassa.
Telttailualueella on ulkokÀymÀlÀ ja ruokailukatos. Huomioithan, ettÀ kertakÀyttögrillit ja muu avotulen teko saarella on kiellettyÀ. Grillipaikka sijaitsee satamassa ja sitÀ kÀytetÀÀn hiilillÀ. Retkikeittimen kÀyttö telttapaikalla on sallittua.
majoitusvaraukset:
Ahtisaari
Ahtisaari
Komendantti Kadetti
ĂRĂ KOMPASS | 23
KÀÀrmeenmurju Impilinna
RantaBistro
Vierasvenesataman viehĂ€ttĂ€vĂ€ talo kuuluu Ărön vanhimpiin rakennuksiin. Sen valmistumisvuodeksi on merkitty 1914, ja se poikkeaa Ărön muista venĂ€jĂ€naikaisista rakennuksista olemalla poikkeuksellisen asuintalomainen. Talon kuisti on rakennettu 1900-luvun puolivĂ€lissĂ€. SieltĂ€ löytyy erĂ€s Ărön ainoista sĂ€ilyneistĂ€ pönttöuuneista. SisĂ€ovetkin ovat alkuperĂ€isiĂ€.
12â Ravintola
Rakennus on tsaarin ajalla 1900-luvun alussa rakennettu entinen varuskunnan ruokala. Ravintolassa koet ainutlaatuista historian tunnelmaa samalla saaristomauista nauttien. Sadat varusmiehet vuosien saatossa ovat nauttineet ateriansa kyseisessÀ varuskunnan ruokalassa ja nyt on kesÀvieraiden ja matkailijoiden vuoro.
24 | ĂRĂ KOMPASS RAKENNUKSET
ĂKmo â juhlatila (kappeli)
AlkuperĂ€inen telakkaa palvellut paja on jo kadonnut, mutta 1947 valmistui Ărön korjaamo â mistĂ€ lyhennys ĂKmo. Koska sisĂ€llĂ€ tehtĂ€viin töihin on tarvittu valoa, on siinĂ€ pieneksi rakennukseksi paljon isoja ikkunoita ja sisĂ€katto korkealla. Saarella ei koskaan ollut kappelia tai juhlatilaa, tĂ€mĂ€ tila sopii siihen kĂ€yttöön lĂ€hes sellaisenaan, lisĂ€ksi pÀÀdyn ikkunoista avautuu yksi saaren hienoimmista nĂ€kymistĂ€ merelle. ĂKmossa voidaan jĂ€rjestÀÀ mm. perhejuhlia ja muita tilaisuuksia.
ĂRĂ KOMPASS | 25
Vuokraa pyörÀ ja koe mukavasti koko saari!
ĂrössĂ€ on paljon nĂ€kemistĂ€ ja tekemistĂ€! PolkupyörĂ€llĂ€ pÀÀsee sukkuloimaan nopeasti Ărön mielenkiintoisimpien kohteiden vĂ€lillĂ€. Saarta halkovaa PitkĂ€ IkĂ€vĂ€ -tietĂ€ pÀÀsee saaren pohjoisosaan, johon pyörĂ€n voi jĂ€ttÀÀ parkkiin (paikallisvinkkinĂ€ hyvĂ€ paikka on kartasta löytyvĂ€n kulttuurikohta nro 7 kohdalla). Sen jĂ€lkeen pohjoisen alueeseen voi tutustua jalan tai vaikka kiertÀÀ kokonaan sieltĂ€ löytyvĂ€n luontopolun. PitkĂ€n IkĂ€vĂ€n etelĂ€pÀÀssĂ€ pyörĂ€n voi jĂ€ttÀÀ 6" tuuman kasarmialueella, ja kĂ€ydĂ€ koluamassa linnoitusajan rakennelmat jalan. Alueelta löytyy myös taidetta, riippusilta ja yksi saaren ihastuttavimpia uimarantoja. ĂrössĂ€ on saatavilla vaihteettomia lukollisia polkupyöriĂ€, pyörĂ€vuokrat alkaen 8⏠- tulossa myös sĂ€hköpyöriĂ€.
TalvikeleillÀ ykkösmenopeli on potkukelkka. Kelkalla saa kÀtevÀsti suihkittua jÀisiÀ katuja pitkin, ja samalla kokea millaista elo on ollut saaristossa joskus kauan aikaa sitten, ennen moottoriajoneuvoja. Kelkan istuinosaan saa mahtumaan kaverin, evÀÀt tai kummankin.
KesĂ€kaudella voit tutustua saareen myös mereltĂ€ kĂ€sin vuokraamalla Satamakonttorista sup-laudan tai kajakin. ĂrölĂ€iset neuvovat mielellÀÀn, mistĂ€ löytyvĂ€t parhaimmat melomisreitit ja kauneimmat luodot!
ĂRĂ KOMPASS | 26
VUOKRAVĂLINEET
26 | ĂRĂ KOMPASS
MARIA
Opas- ja satamakonttorivastaava sekÀ tapahtumakoordinaattori
Sukujuurissani on saaristoa, ItĂ€-Suomea ja EestiĂ€. Olen lapsuuden perheeni kanssa asunut eri puolilla Suomea - aina veden ÀÀrellĂ€. ElĂ€mĂ€ntaipaleelleni on mahtunut asumista Rosalan saarella ja Tukholman saaristossa. Ăröhön tutustuin v. 2006 ensimmĂ€isten matkailijoiden joukossa ja Ărö iski lekalla pÀÀhĂ€n. Tuumin ettĂ€ tÀÀllĂ€ haluaisin asua - pĂ€hkĂ€hullu ajatus! Olen seurannut Ărön matkailun kehittymistĂ€ vuodesta 2006 ja saari pitÀÀ minua tiukasti pihdeissÀÀn. Kuultuani ettĂ€ Nimbus Gruppen aloittaa Ărön vastuullisena matkailuyrityksenĂ€ toimimisen v. 2020 epĂ€röin hetken aikaa ennenkuin otin Ninaan yhteyttĂ€ ja tarjouduin työntekijĂ€ksi. Opastukset ovat lempipuuhaani; saan kertoa Ărön historiasta, luonnosta ja saaristolaisuudesta. KesĂ€kuukausina minuun törmÀÀ useimmiten Satamakonttorissa yhdessĂ€ kesĂ€tiimin kanssa. Osallistun myös Ărön tapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Asun saarella ympĂ€ri vuoden ja tunnen olevani etuoikeutettu! Saaristomeren Kansallispuistoa parempaa asuinympĂ€ristöÀ ei ihminen voi toivoa.
Miksi Ărö?
Ărö on aina upea! Talvikaudella auringonnousut ja -laskut ovat mukavasti melkein keskellĂ€ pĂ€ivÀÀ. TĂ€hdet ja tĂ€ysikuu loimottavat kirkkaina lĂ€hes valosaasteettomalla taivaalla. ĂrössĂ€ saa kokea saaristoluonnon ainutlaatuisuutta: silokallioita, kĂ€kkĂ€rĂ€mĂ€ntyjĂ€, hiekkaja kivikkorantoja, niittyjĂ€, ketoja, nummia, lehtoja. Satakielet aloittavat laulunsa toukokuussa ja vierasvenesatamasta kĂ€velevĂ€t saapuvat 12" alueelle satakielikujaa pitkin, se on maagista. KesĂ€kuussa KÀÀrmemurjun ja Impilinnan metsikössĂ€ kukkivien kielojen tuoksu on huumaavaa. Suuria pĂ€ivĂ€perhosia lentelee vielĂ€ elo- ja syyskuussa ja hyvĂ€llĂ€ onnella tÀÀllĂ€ voi nĂ€hdĂ€ myös kampelan poikasia. Korvameduusat leijuvat vedessĂ€ lokakuussa, niiden seuraaminen rauhoittaa mielen.
Ărö-vinkki?
Ăröhön kannattaa ottaa mukaan kiikarit, vuokrata tai ottaa mukaan oma polkupyörĂ€. Saari on yli 200ha kokoinen ja suuri koko yllĂ€ttÀÀ monen kĂ€vijĂ€n. Luontopolkuja ja pieniĂ€ kĂ€velyteitĂ€ tÀÀllĂ€ on yli 10 kilometriĂ€. Ăröhön kannattaa ehdottomasti jÀÀdĂ€ vĂ€hintÀÀn yhdeksi yöksi, mieluusti useammaksi. Ei kannata pettyĂ€ jos aurinko ei porotakaan kirkkaalta taivaalta, silloin saaristo on aidoimmillaan. Jokaisella vierailijalla ja asukkaalla on omat Ărön lempipaikat ja ne löytÀÀ kun tulee saarelle ja lĂ€htee kulkemaan. Ărön luonto on upea joka pĂ€ivĂ€.
SONYA
Kokki - Ravintola 12â
Olen Sonya ja toimin kokkina Ărön ravintoloissa. Teen töitĂ€ Ravintola 12â:ssa sekĂ€ kesĂ€isin Rantabistrossa. Saarella saa tehdĂ€ myös monipuolisesti muitakin hommia, mikĂ€ on mielestĂ€ni kivaa työssĂ€ni.
KĂTIA
Chef de Cuisine - Restaurant 12â
Miksi Ărö?
2020 varusmiespalveluksesta hyppĂ€sin Ninalle ja Jannelle Bodöhön kesĂ€töihin. Hurahdin kesĂ€llĂ€ saaristoon niin, ettĂ€ jatkoin töitĂ€ vielĂ€ ĂrössĂ€ elokuusta alkaen. Ăröhön sitten jĂ€inkin, muutin saarelle ympĂ€ri vuoden asumaan. 2023 alkaa 4. kesĂ€ni saaristossa.
tunne monille vierailijoille. Samaan koukkuun jÀi aikanaan myös Henri, joka sittemmin on pÀÀssyt viettÀmÀÀn saarella kaksi talvikauttakin.
Miksi Ărö?
Alkujaan Ărö kutsui kodinomaiseen saaristomiljööhön. Sille tielle sitten jĂ€inkin. VielĂ€ nĂ€iden vuosien jĂ€lkeen Ărö jĂ€ttÀÀ hyvĂ€llĂ€ tavalla nĂ€lkĂ€iseksi. SitĂ€ ei voi nimittĂ€in koskaan kokea ja tuntea tĂ€ysin. Kun erehtyy tuntevansa saaren, on se jo ehtinyt muuttua toiseksi. Vuoden- ja vuorokaudenaika, sÀÀtilan mukainen valo ja tunnelma pakottavat tutustumaan Ăröhön uudelleen ja uudelleen. Uskon, ettĂ€ sama kokemus selittÀÀ, miksi niin monet ihmiset haluavat palata tĂ€nne kerta toisensa jĂ€lkeen.
Ărö-vinkki?
KesĂ€ on upea tÀÀllĂ€ ĂrössĂ€, mutta niin on myös talvikin. Talven taika tekee saaresta aivan eri tavalla upean, erityisesti kun on lunta ja jÀÀtĂ€. Suosittelisin siis kĂ€ymÀÀn ĂrössĂ€ talviaikaan, silloin on todella kaunista. LisĂ€ksi palvelut ovat auki ympĂ€ri vuoden, joten majoitusta ja ruokaa saa myös talvella.
Ărö-vinkki?
Tutustu kanssaörölĂ€isiin! MeistĂ€ jokainen - ensikertalaiset, Ărö-konkarit sekĂ€ henkilökuntatekee saaresta kaltaisensa. Monilta vierailijoilta ja kollegoilta kuulemani tarinat ovat herĂ€ttĂ€neet saaren henkiin ja syventĂ€neet suhdettani siihen.
TÀÀllĂ€ jokainen vastaantulija on Ărö-ekspertti ja ehtymĂ€tön tiedon lĂ€hde. Yksi kertoo varusmiesvuosistaan saarella, toinen Storvikenin tyllistĂ€, kolmas merimatkan selĂ€tetyistĂ€ haasteista.
Helsinki-based and trained culinary professional who first joined Ărö team in the summer of 2021. Since then she has experienced a full circle of seasons on the island before the rise of this new summer. To know KĂĄtia is to know the dishes she creates. Why ĂRĂ?
A protected island is a quarantee for nice experience in nature. Ărö truly has that paradise feeling: surrounding sea with its clear water and ever-beautiful summer sunsets are wonderful. In addition it is a great place for learning about a specific period in Finnish history. Itâs an island to visit with any group of people â friends or family.
ĂRĂ tip
Enjoy the full menu of the restaurant with loads of local and seasonal ingredients. During the year the seasonal availability of the ingredients vary and our dishes reflect that. Both the island and our menu change according to the seasons. Come check it out!
HENKILĂESITTELY ĂRĂ KOMPASS | 27
Ărö truly has that paradise feeling.
MERISĂĂ
SÀÀtila ja siinÀ tapahtuvat muutokset ovat kesÀajan puheenaihe numero yksi. Suomen kesÀ on tunnetusti lyhyt ja vÀhÀluminen, joskus jopa hiostavan helteinen. Mihin seikkoihin veneilijÀn tulisi kiinnittÀÀ huomiota sÀÀennustetta tulkitessaan ja vesille lÀhtöÀ suunnitellessaan?
SÀÀ rannikkoasemilla tÀnÀÀn klo 12. Haapasaari lÀmpötila 8 astetta, tuuli kaakosta 7 metriÀ sekunnissa, melkein selkeÀÀ ja nÀkyvyys 41 kilometriÀ. Orrengrund viisi, etelÀkaakko seitsemÀn. KallbÄdagrund yhdeksÀn,etelÀviisi.BÄgaskÀrviisietelÀkaakko kuusi, heikkoa vesisadetta, viisi kilometriÀ. Hanko-Tulliniemi 5, etelÀkaakko 9. VÀnö 5, etelÀ 8. Utö 5, etelÀkaakko 6, sumua ja nÀkyvyys alle 200 m.
Radion MerisÀÀ on suomalaisille varsin tuttu lista. SÀÀennustuksia tutkitaan kesÀlomalla tarkkaan, mutta erityisesti veneilijöiden on hyvÀ ottaa huomioon sÀÀssÀ tapahtuvat muutokset suunnitelmia tehdessÀÀn ja reittejÀ valitessaan.
VENEILIJĂILLE TĂRKEIN SĂĂTIETO
â Veneilijöille tĂ€rkeimpiĂ€ tietoja lĂ€mpötilan ja auringonpaisteen sijaan ovat tuulen nopeus ja suunta, aallokon korkeus sekĂ€ kaikkein tĂ€rkeimpĂ€nĂ€ nĂ€kyvyys. Sen merkitystĂ€ ei voi koskaan painottaa liikaa, Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartonen sanoo.
KevÀisin ja alkukesÀllÀ, joskus juhannuksen jÀlkeenkin, merellÀ voi törmÀtÀ sumuun. Meriveden ollessa vielÀ kylmÀÀ ja maaalueiden jo lÀmmetessÀ syntyy helposti sumua, varsinkin jos tuulen suunta pysyy pidemmÀn aikaa samana.
Hartonen kertoo sumun ennustamisen olevan meteorologille vaikeampaa kuin tuulen. Tuulista saatavat tiedot ovat tarkempia, ja niitÀ pÀivitetÀÀn myös useita kertoja pÀivÀssÀ.
â Radio Suomen merisÀÀennuste on paras lĂ€hde nĂ€kyvyyttĂ€ koskeviin sÀÀtietoihin. MikĂ€li
sÀÀennuste lupaa sumua tai utua veneilijÀn reitille, on tÀmÀ otettava huomioon suunnitelmaa laadittaessa, hÀn muistuttaa.
â Jos siitĂ€ huolimatta joutuu sumun keskelle, voi kysyĂ€ neuvoja pĂ€ivystĂ€vĂ€ltĂ€ meteorologilta numerosta 0600 1 0600. Suomenlahti on vilkkaasti liikennöity, ja huviveneiden lisĂ€ksi vesillĂ€mme liikkuu paljon suuria aluksia, joten sumun yllĂ€ttĂ€essĂ€ vaaratilanteita saattaa syntyĂ€.
UKKOSET, AALLOKKO JA TUULI
Varoituksiin ukkosista ja rajuilmoista on myös syytÀ suhtautua vakavasti. Varsinkin loppukesÀstÀ saapuu Virosta joskus voimakkaita ukkosia, ja merialueilla saattaa ukkosia ilmetÀ myös pidemmÀlle syksyyn. Rajuilmat liikkuvat usein nopeasti, nopeimmillaan jopa 100 kilometrin tuntivauhtia. Rajuilman aikana riehuvissa tuulissa on rantautuminen vaikeaa ja joskus vaarallistakin. Ukkosen etenemistÀ ja salamointia voi seurata muun muassa Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla olevista tutkakuvista.
Aallokon korkeus vaikuttaa matkanteon mukavuuteen, mutta saattaa joskus myös aiheuttaa vaaran, mikÀli venettÀ ei ole suunniteltu kestÀmÀÀn kovaa aallokkoa.
Ilmatieteen laitoksen aallokkovaroituksen matalimmassa luokassa on aallon korkeus yli 2,5 metriÀ, mikÀ on paljon monille veneille.
Tuulen suunta ja nopeus ovat myös tÀrkeitÀ turvallisuuteen liittyviÀ asioita.
Suomenlahti on jo heti Helsingin edustalla avomerta, jossa ei ole saariston tarjoamaa suojaa. SaaristomerellÀ taas tuuli kanavoituu, ja usein tuuleekin yllÀttÀvÀstÀ suunnasta, mikÀ vaikeuttaa veneen hallintaa.
MISTĂ LISĂTIETOA MERISĂĂSTĂ?
Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla on kattavasti merisÀÀhÀn liittyvÀÀ tietoa. SieltÀ löytyvillÀ sÀÀtiedoilla pÀrjÀÀ hyvin Suomen merialueilla liikuttaessa. MikÀli kesÀlomareissu suuntautuu pidemmÀlle etelÀÀn, kannattaa seurata kulloinkin lÀhimpÀnÀ sijaitsevan maan ilmatieteen laitoksen sivuja. Hartonen suosittelee jokaiselle veneilijÀlle tutustumista Ursan julkaisemaan VesillÀliikkujan sÀÀoppaaseen ja Ilmatieteen laitoksen verkkosivuihin. Ilmatieteen laitoksella jÀrjestetÀÀn myös joka kevÀt veneilijÀn sÀÀilta, jonne kaikki veneilijÀt ovat tervetulleita.
KUINKA SĂĂENNUSTUKSIA TEHDĂĂN?
Meteorologi kÀyttÀÀ apuna kahdenlaisia tietoja: sÀÀhavaintoja ja sÀÀennustusmallien tuottamia ennusteita. Olennainen osa sÀÀennustusmallia on alkutilanteen mÀÀritys, jossa edellistÀ malliajoa korjataan tuoreilla havainnoilla.
SÀÀhavaintoja kerÀtÀÀn merisÀÀasemilta, sÀÀtutkista, sÀÀsatelliiteista, sÀÀluotausasemilta sekÀ muista mittauksista kuten salamanpaikannusjÀrjestelmistÀ.
SÀÀennustusmallien avulla lasketaan ilmakehÀn tilaa kolmiulotteisesti ajassa eteenpÀin.
SÀÀennuste muutamaksi lÀhitunniksi voidaan tehdÀ ainoastaan sÀÀhavaintojen perusteella, mutta pidempiÀ ennustuksia tehtÀessÀ ovat supertietokoneiden laskemat sÀÀennustusmallit meteorologin tÀrkein työkalu.
VielÀ 40 vuotta sitten sÀÀmallien ennusteissa oli hilavÀli noin 200 km tarkkuudelle, kun tÀnÀ pÀivÀnÀ tihein hilavÀli, jossa ennustetta lasketaan, on vain pari kilometriÀ.
MitÀ tiheÀmmin laskentapisteitÀ on, sitÀ pienempiÀ ilmiöitÀ pystytÀÀn ennustamaan.
VENEILIJĂN
TEKSTI TERESA GRĂNHOLM KUVA PETRI JĂRVINEN
Artikkelin pidempi versio on julkaistu ensimmÀisen kerran IngÄ Kompass -lehdessÀ 2016.
28 | ĂRĂ KOMPASS
JUHLISTA 10-VUOTIASTA SIISTI BIITSIĂ
SIIVOAMALLA OMA LĂHIRANTASI!
PidÀ Saaristo SiistinÀ ry:n Siisti Biitsi -rantojensiivoustalkoo-ohjelmalla alkoi tÀnÀ vuonna 10. toimintavuosi. Kuluneiden vuosien aikana talkoissa on kerÀtty yli
730 000 roskaa pois pilaamasta Suomen vesistöjĂ€. TĂ€nĂ€ vuonna tarkoituksena on kerĂ€tĂ€ kasaan Suomen suurin talkoojengi â niin meren kuin jĂ€rvienkin rannoille.
Suomessa tupakantumpit ja muoviroskat, kuten ruoka- ja karkkikÀÀreet sekÀ pahviroskat ovat yleisimpiÀ rantaroskia, joita talkoolaiset raportoivat PidÀ Saaristo SiistinÀ ry:n Siisti Biitsi -rantojensiivoustalkoo-ohjelmalle. Siisti Biitsin myötÀ talkoolaisilta on saatu roskadataa jo 10 vuoden ajalta.
âEniten löydetyt roskatyypit liittyvĂ€t kaikki ihmisten vapaa-ajanviettoon, ja on hienoa, ettĂ€ tiedotuksella ja ympĂ€ristökasvatuksella mÀÀrĂ€t voidaan saada laskemaan. Usein esimerkiksi luullaan, ettĂ€ tupakantumppi tai karkkipaperi on turvallista heittÀÀ hulevesikaivoon. Useimmissa viemĂ€reissĂ€ ei kuitenkaan ole suodatusta, vaan niiden vesi laskee suoraan lĂ€himpÀÀn vesistöön roskineen pĂ€ivineenâ,
PidÀ Saaristo SiistinÀ ry:n ohjelmapÀÀllikkö Julia JÀnnÀri kertoo.
Talkoolaisia pyydetÀÀn raportoimaan kerÀÀmÀnsÀ roskat maksuttomalla Siisti Biitsi -sovelluksella. Raportoinnin avulla saadaan tÀrkeÀÀ tietoa Suomen rantojen roskaisuudesta, minkÀ avulla pystytÀÀn ehkÀisemÀÀn roskaantumista jo alkumetreillÀ.
âNiin tĂ€rkeÀÀ kuin rantojen ja ympĂ€ristön siivoaminen onkin, on se pohjimmiltaan laastarointia eli varsinaisen ongelman haittojen minimointia. Kun pÀÀstÀÀn paneutumaan ongelman ytimeen eli roskaantumisen syntyyn, voidaan ongelman olettaa pikkuhiljaa pienenevĂ€n ja lopulta katoavan kokonaanâ, JĂ€nnĂ€ri kertoo.
Ajatus talkoo-ohjelmasta alkoi itÀÀ jo vuosina 2011â2013, kun PidĂ€ Saaristo SiistinĂ€ ry oli mukana ItĂ€meren rantojen roskaisuutta kartoittavassa hankkeessa, jonka tulokset osoittivat karusti Suomen rantojen olevan roskaisemmat kuin mukana olleissa keskisen ItĂ€meren maissa eli Ruotsissa, Virossa ja Latviassa. Kun hankkeen tuloksista tiedotettiin, herĂ€si kansalaisten kiinnostus tehdĂ€ voitavansa Suomen rantojen puolesta. Innostusta tukeakseen PSS ry kĂ€ynnisti vuonna 2014 Siisti Biitsi -talkookampanjan, joka myöhemmin laajeni ohjelmaksi ja vankaksi osaksi PSS ry:n perustoimintaa.
Merkitse siivottava ranta Siisti Biitsi -sivujen karttaan: siistibiitsi.fi.
VietÀ kiva pÀivÀ rannalla siivoustalkoiden merkeissÀ.
Raportoi löytyneet roskat meille maksuttomalla Siisti Biitsi -mobiilisovelluksella.
Huolehdi roskien jatkokÀsittelystÀ.
SIISTI BIITSI -TALKOISIIN OSALLISTUMINEN ON NĂIN HELPPOA: 1 2 3 4 5
Jaa oma ympÀristötekosi somessa tÀgÀÀmÀllÀ @siistibiitsi. Muista myös hashtagit #siistibiitsi ja #suomensuurintalkoojengi!
TEKSTI IDA SANDBERG, PIDĂ SAARISTO SIISTINĂ RY KUVA PIDĂ SAARISTO SIISTINĂ RY
SUOMEN RANNAT OLIVAT ROSKAISIMMAT
ĂRĂ KOMPASS | 29
USKALLATKO TULLA ĂRĂHĂN
SILLOIN KUN ON PIMEĂ VUODENAIKA?
Saariston pimeys on lempeÀÀ ja ĂrössĂ€ suorastaan miellyttĂ€vÀÀ.
Auringonnousut sopivat aamuunisillekin. Marras-tammikuussa voit varata yksityisen aamusaunavuoron ja ihailla rantasaunan lauteilta ensimmÀisten auringonsÀteiden vÀrjÀÀmÀÀ vaaleanpunaista taivasta, varmasti ikimuistoinen kokemus.
LĂ€nsirannan auringonlaskun koettua ehdit kĂ€vellĂ€ hĂ€mĂ€rĂ€hyssyssĂ€ takaisin majoituspaikkaasi ja nauttia illallisen 12â ravintolassamme. Ennen muinoin ihmiset elivĂ€t luonnon valon rytmin mukaan. Valoisaan vuodenaikaan tehtiin pitkiĂ€ pĂ€iviĂ€ ja pimeÀÀn vuodenaikaan nukuttiin paljon.
ĂrössĂ€ voit kokeilla miltĂ€ tuntuu mennĂ€ nukkumaan ennen klo 22 ja herĂ€tĂ€ auringon kajastukseen. Pimeys on hyvĂ€ unilÀÀke ja auringon pehmeĂ€ valo herĂ€ttÀÀ Ărö-aamuun.
Pimeys voi tuntua pelottavalta, mutta ĂrössĂ€ ei ole mitÀÀn pelĂ€ttĂ€vÀÀ, tÀÀllĂ€ voit keskittyĂ€ nautiskeluun. Suosittelemme toki ottamaan mukaan oman taskulampun. Kiikaritkin on oiva Ărön vierailun varuste.
Mielenkiintoista kiikaroitavaa löytyy jokaisena vuodenaikana.
Milloin olet viimeksi nĂ€hnyt tĂ€ysikuun tai kuunsillan? Ărö on tĂ€ysikuun palvojan unelmakohde. Kiehtovia kuvakulmia on niin paljon, ettĂ€ tĂ€nne saat tehdĂ€ monta tĂ€ysikuun retkeĂ€.
Toisinaan ĂrössĂ€ nĂ€kyvĂ€t myös revontulet. Jos nĂ€et revontulia olet toki poikkeuksellisen onnekas.
PimeĂ€llĂ€ saarella ei kuitenkaan tarvitse kulkea sĂ€kkipimeĂ€ssĂ€ â puolustusvoimien ajalla tĂ€nne on rakennettu yllĂ€ttĂ€vĂ€n kattava katuvalaistus. Valaistuja teitĂ€ on n. 2km eli huomattavasti enemmĂ€n kuin tavallisissa ulkosaariston kylissĂ€.
Jos haluat ottaa pimeydestÀ kaiken irti valitset majoituspaikaksi Ahtisaari mökin. Matka satamasta Ahtisaari mökille on n. 2,5km matkasta kuljet pimeÀssÀ noin 1,5km. Meren rannalla sijaitsevassa mökissÀ on puusauna ja avotakka. Ahtisaari mökissÀ majoittuessasi voit lÀhes kokea olevasi oikea saaristolainen sata vuotta sitten. Pikkuruisessa
mökissĂ€ on kantovesi. Vesi on toki valmiiksi kannettu mökkiin jo ennen saapumistasi. Ahtisaari mökistĂ€ on lyhyt matka Ărön pohjoiskĂ€rkeen jossa on monen mukaan upeimmat auringonlaskut.
Ruska-aika vĂ€rjÀÀ Ărön luonnon hehkuvan upeaksi ja ilma pysyy lĂ€mpöisenĂ€ pitkĂ€lle syksyyn. Ărö ei suotta ole Saaristomeren kansallispuiston kirkkain tĂ€hti. Wilson Charter kuljettaa matkustajia kesĂ€kauden pĂ€ivittĂ€isten vuorojen jĂ€lkeen viikonloppuisin loka-marraskuun loppuun saakka. Yhteysalus Stellan vuorot palvelevat syys-toukokuussa maanantaisin ja torstaisin ja taksiveneillĂ€ pÀÀset saareen oman aikataulusi mukaan.
Tuleeko saaristoon jÀÀtalvi? SitĂ€ ei enÀÀ tiedĂ€ kukaan. Useimmiten ItĂ€meri jÀÀtyy viimeistÀÀn helmikuun aikana, mutta saattaa kĂ€ydĂ€ niin ettĂ€ vain suojaisimmat lahdenpoukamat ja sisĂ€saaristo saavat jÀÀpeitteen. Talvella 2022 sai ĂrössĂ€ nauttia laineiden liplatuksesta myös kylmimmĂ€n keskitalven aikana. Lumipeite satoi romanttisesti pĂ€ivÀÀ ennen joulua.
30 | ĂRĂ KOMPASS
TEKSTI JA KUVAT VISIT ĂRĂ
KESTĂVĂTKĂ KORVASI HILJAISUUTTA?
Ărö sijaitsee sopivan matkan pÀÀsÀÀ vilkkaasti liikennöidyiltĂ€ merivĂ€yliltĂ€ ja tÀÀllĂ€ on toisinaan niin hiljaista ettĂ€ korvia sĂ€rkee. Krapulakallion tutka on saaren kovaÀÀnisin suhisija sen jĂ€lkeen kun matkatavaroita kuljettava pakettiautokin on muutettu sĂ€hköiseksi.
Ărön teillĂ€ ja poluilla voit keskittyĂ€ nauttimaan luonnonrauhasta, joskus saatat tosin sĂ€psĂ€htÀÀ vastaantulevaa matkailijaa tai saaren asukasta (meitĂ€ asuu tÀÀllĂ€ 9 henkilöÀ ympĂ€ri vuoden).
KevĂ€ttalven valo hĂ€ikĂ€isee ĂrössĂ€kin. Ohutkin lumipeite heijastaa valoa lĂ€hes 90% ja Ărön lumi on aina puhtaan valkoista. Saariston talven huonoja puolia on liukkaat kelit jotka johtuvat lĂ€mpötilojen vaihtelusta, mutta tĂ€llöin liikkua voi vaikka potkukelkoilla! Jos siis tulet talvella, ota omat nastat mukaan.
ĂrössĂ€ voit nĂ€hdĂ€ talvikaudella laulujoutsenia, haahkoja, telkkiĂ€ ja monia muita merilintuja. Linnut talvehtivat tÀÀllĂ€ niin kauan kun meri on jÀÀstĂ€ vapaa.
ĂRĂ KOMPASS | 31
kasnas.com | info@kasnas.com | 02 52 10 100 FIRA SEMESTER I KASNĂS TERVETULOA LOMALLE KASNĂSIIN
GEOKĂTKĂILY JĂNNITTĂVĂ ULKOILUHARRASTUS
GeokÀtköilyssÀ etsitÀÀn luontoon piilotettuja esineitÀ, yleensÀ rasioita tai purkkeja. Piilotettujen kÀtköjen koordinaatit ja muut tiedot löytyvÀt maailmanlaajuisilta nettisivustoilta, joista ehdottomasti laajin ja suosituin on geocaching.com yli 6 miljoonalla kÀyttÀjÀllÀ ja yli 2 miljoonalla kÀtköllÀ.
Helpoin tapa aloittaa kĂ€tköilyharrastus on ladata ilmainen geokĂ€tköilyohjelma Ă€lypuhelimeen. Sen avulla voit nĂ€hdĂ€ lĂ€himmĂ€t geokĂ€tköt, lukea niistĂ€ kertovia vihjeitĂ€ sekĂ€ rekisteröidĂ€ eli âlogataâ kĂ€yntisi kĂ€tköillĂ€. Logissa kerrot löytĂ€neesi kĂ€tkön, mutta et paljasta sitĂ€ esimerkiksi kuvalla tai lisĂ€vihjeillĂ€. Loggaus tehdÀÀn sekĂ€ fyysisesti kirjoittamalla omat tunnukset purkissa sijaitsevaan paperiseen lokikirjaan ettĂ€ virtuaalisesti eli omilla rekisteröidyillĂ€ tunnuksilla kĂ€tköilyohjelmassa netissĂ€ tai puhelinapplikaatiolla.
KÀtköjen tarkoitus on viedÀ harrastajia nÀkemisenarvoisiin paikkoihin, joihin ei vÀlttÀmÀttÀ muuten tulisi lÀhdettyÀ. PeruskÀtköt ovat helposti löytyviÀ, ja kÀtkön tiedoissa löytyy informaatiota sen koosta, pÀÀseekö sinne perille autolla sekÀ muuta tarpeellista tietoa. KÀtkön löytÀminen voi myös olla todella haastavaa, sillÀ se voi olla hankalassa paikassa (esimerkiksi vuorella) ja se voi olla hyvin maastoutunut (esimerkiksi kiven muotoinen kÀtkö) tai erittÀin pieni (esimerkiksi vain ruuvin kokoinen).
ĂröstĂ€ löytyy neljĂ€ kĂ€tköÀ, josta kolme ovat sataman alueella, kaksi kasarmin alueella ja yksi on etelĂ€kĂ€rjessĂ€.
NÀiden lisÀksi kÀtköjÀ löytyy esimerkiksi KasnÀsista, Rosalasta, HiittisistÀ ja jopa BengtskÀrin majakalta.
R Tutustu kÀtköihin lisÀÀ sivulta www.geocaching.com
TEKSTI LUSSI JĂRVINEN KUVAT JARMO VEHKAKOSKI, SHUTTERSTOCK
6" kasarmi
12" kasarmi
ĂRĂ KOMPASS | 33
ĂröstĂ€ löytyy neljĂ€ geokĂ€tköÀ.
ĂRĂ TOP 5
Lue lisÀÀ tykistÀ seuraavalta aukeamalta
12ââ tykki
12ââ kasarmin tuntumassa sijaitsevaan tykkipihaan ja itse tykkiin pÀÀsee tutustumaan itsenĂ€isesti ulkopuolelta. Kirkkaana pĂ€ivĂ€nĂ€ tykin nĂ€köalatasanteelta pÀÀsee ihastelemaan BengtskĂ€rin majakkaa, joka sijaitsee 13 kilometrin pÀÀssĂ€. Tykkiin ja sen bunkkeriin pÀÀsee tutustumaan sisĂ€puolelta vain koulutetun oppaan johdolla. LisÀÀ tietoa info@visitoro.fi
PohjoiskÀrjen kalliot
Kun haluaa pÀÀstĂ€ romanttisimpiin maisemiin, joita ĂröstĂ€ löytyy, on aika suunnata pohjoiskĂ€rjen kallioille. Romanttiselta tunnelmalta ei voi vĂ€lttyĂ€, kun aurinko painuu horisonttiin tyynenĂ€ iltana ja taivas vĂ€rjĂ€ytyy punaisen eri sĂ€vyihin.
Pohjoisessa lĂ€nsipuolella olevat kalliot ovat sileiksi hioutuneet ja erittĂ€in kutsuvat istumaan lĂ€mpimĂ€nĂ€ kesĂ€iltana. Paikan tunnelma on niin vahva, ettĂ€ erÀÀn Ărön työntekijĂ€n kumppani pÀÀtyi kosimaan tĂ€tĂ€ juurikin kyseisillĂ€ kallioilla mĂ€nnĂ€ vuonna.
34 | ĂRĂ KOMPASS
TEKSTI ĂRĂ KUVAT JARMO VEHKAKOSKI
Paahdenummi, helikopterikenttÀ
ĂröstĂ€ löytyy harvinaisia luontotyyppejĂ€, joista jopa tĂ€rkein on paahdenummi, joka valtaa ison alan keskeltĂ€ saarta. Paahdenummen arvokkuus korostuu kesĂ€llĂ€, kun kymmenet eri perhoslajit liihottelevat paahdenummella juoden timjamilta tuoksuvan kangasajuruohon mettĂ€. Samaiselta nummelta löytyy myös Ărön alkukesĂ€n kaunotar, lĂ€nnenkylmĂ€nkukka, jonka Ărön esiintymĂ€ on Suomen ainoa.
Krapulakalliot
Varusmiesten nimeÀmÀ tutkakallio saaren lÀnsipuolella on nimellÀÀn huvittanut monia. ErittÀin tuulisena ja raikkaana paikkana, Krapulakalliot olivat varusmiesten pÀiden parantelukallio ja ajanviettopaikka. Ronskista nimestÀÀn huolimatta Krapulakalliot vetÀvÀt aina uudestaan ja uudestaan ihmiset puoleensa nauttimaan tuulisesta saaristomaisemasta. Erityisesti myrskyisellÀ sÀÀllÀ meren mahtavuus nÀyttÀytyy jylhÀnÀ aaltojen lyödessÀ kallioita vasten ja pilvien vyöryessÀ meren yli. Krapulakalliot ovatkin erinomainen lokaatio tÀmÀn todistamiseen.
Laidunalue
Ărön itĂ€puolelta, Storvikenin tuntumasta, löytyy laidunelĂ€inaitaus. KĂ€tevĂ€sti Ărön punainen ulkoilureitti sattuu kulkemaan aitauksen lĂ€pi, joten nĂ€itĂ€ WestankĂ€rrin High Land-rotuisia lehmiĂ€ ja pieniĂ€ pörröisiĂ€ lampaita pÀÀsee ihastelemaan niiden kesĂ€kodissa lĂ€hietĂ€isyydeltĂ€. Samalla pÀÀsee nauttimaan idyllisestĂ€ lehtomaisesta saaristometsĂ€stĂ€ ja saattaa jopa matkalla bongata harvinaisempia kahlaajia.
ĂRĂ KOMPASS | 35
HISTORIALLISET TYKKIPATTERIT
Ărön ehkĂ€ keskeisin nĂ€htĂ€vyys lienee 12 tuuman patteri. Sen rakentaminen kĂ€ynnistyi vuoden 1915 alkupuolella. Patterilla ammuttiin ensimmĂ€iset laukaukset vuonna 1916. Yksityiskohtaisia tietoja venĂ€lĂ€isten suorittamista ammunnoista ei ole saatavilla. Linnakkeen siirryttyĂ€ suomalaisille patteri oli edelleen osittain kesken, joskin kĂ€yttökuntoinen. Linnakkeen toiminta suomalaisvoimin kĂ€ynnistyi 1920luvun alussa, mutta jĂ€reÀÀ patteria ei tuolloin kĂ€ytetty. Ărön jĂ€reitĂ€ tykkejĂ€ mm. suunniteltiin siirrettĂ€vĂ€ksi 1920-luvun alussa
Suomenlinnaan, mutta siirtoon vaadittava summa oli niin suuri, ettĂ€ tykkien jÀÀminen Ăröhön oli ennalta selvÀÀ. Vuonna 1929 tykkejĂ€ alettiin kunnostaa.
Samalla kun tykkejĂ€ kunnostettiin, niiden takaa avoimet tykkipihat rakennettiin umpinaisiksi ja tykkitornit suojattiin pÀÀltĂ€ tykin mukana kÀÀntyvillĂ€ betonikatoilla. Kunnostuksen yhteydessĂ€ tykkien suuntaus ja lataus sĂ€hköistettiin ja kellarit sekĂ€ torni varustettiin lĂ€mmityksellĂ€ ja tuuletuksella. EnsimmĂ€iset laukaukset Ărön tykeillĂ€ ampuivat suomalaiset elokuussa 1930. Vuonna 1931 jĂ€reitĂ€ tykkejĂ€ kĂ€ytettiin jo varusmiesten harjoituksissa. Tarkkaa mÀÀrÀÀ 1930-luvulla ammutuista laukauksista ei ole.
1930-luvun puolessa vÀlissÀ alettiin suunnitella tykkien sÀhköistystÀ. Tuolloin myös teetettiin laskelmat mahdollisesta tykkien purkamisesta ja poissiirrosta. Siirtoa ei sellai-
senaan toteutettu, mutta 1930-luvun lopulla kaksi Ărön jĂ€reÀÀ tykkiĂ€ siirrettiin Ristiniemeen. Talvisodan ajan Ărön jĂ€reĂ€ patteri oli kunnostuksen alla. Uudistettu patteri oli betonoitu, siinĂ€ oli kuivat ja uudenaikaiset miehistösuojat, ammusvarastot sekĂ€ huolto- ym. tiloja. Erona aiempaan myös tykkiasemat sijoittuivat kokonaan kasemattirakenteen sisÀÀn. Uudistettu patteri valmistui juuri ennen jatkosodan alkua, ja koelaukaukset ammuttiin 16.6.1941. BengtskĂ€rin taistelussa 26.7.1941 molemmilla tykeillĂ€ ammuttiin neljĂ€ laukausta. TĂ€htĂ€imessĂ€ ei ollut BengtskĂ€r, vaan tykeillĂ€ annettiin tulitukea merellĂ€ operoiville aluksille. Osumiakin tykeillĂ€ saatiin sotavuosina. Elokuun viimeisenĂ€ pĂ€ivĂ€nĂ€
12 TUUMAN TYKKIPATTERI
BengtskÀrin majakka 13 km
36 | ĂRĂ KOMPASS
TEKSTI ĂRĂ KUVAT PETRI JĂRVINEN
Opastetuilla kierroksilla on mahdollisuus pÀÀstÀ tutustumaan jÀreÀÀn tykkiin.
1941 Ărön jĂ€reillĂ€ tuhottiin neuvostoliittolaisten hallussa olevalta Russarön linnakkeelta yksi rakennus, jossa huhujen mukaan sijaitsi johtokeskus. Kummalla tykillĂ€ osuma tuli, ei ole tiedossa. Molemmilla ammuttiin yksi laukaus ja BengtskĂ€ristĂ€ tuli ilmoitus âtĂ€ysosumaâ, tarkentamatta sen paremmin kummalla. Ărön jĂ€reĂ€t olivat jo tĂ€tĂ€ aiemmin tulittaneet useasti neuvostomiehitettyĂ€ HankoniemeĂ€, osin menestyksellisesti.
Rauhan aikana jĂ€reÀÀ patteria kĂ€ytettiin noin kolmenâneljĂ€n vuoden vĂ€lein. Toistaiseksi viimeisen kerran Ărön jĂ€reĂ€llĂ€ tykillĂ€ on ammuttu 2.7.1971. 1990-luvulla linnakkeen jĂ€reitĂ€ tykkejĂ€ alettiin talkoovoimin kunnostaa. Kunnostustyö jatkuu yhĂ€, ja tavoitteena on saada tykit ainakin sĂ€ilymÀÀn tuleville sukupolville. EhkĂ€ niillĂ€ voisi joskus vielĂ€ ampua saluuttilaukauksenkin...
6 TUUMAN TYKKIPATTERI
Ărön saarella nĂ€htĂ€villĂ€ myös kuvassa nĂ€kyvĂ€ 6 tuuman tykkipatteri
Uusi verkkokauppamme on avattu www.maritim.fi www.maritim.fi Uusi selkeÀ ja palveleva verkkokauppa on avautunut osoitteessa maritim.fi Tutustu kampanjalehteemme! Yli 500 tuotetta kampanjahintaan! Veneesi monipuoliseen varusteluun.
AVULLASI PELASTAMME ITĂMEREN
Lahjoita osoitteessa:
www.johnnurmisensaatio.fi/lahjoita
MOBILEPAY 74792
John Nurmisen SÀÀtiön tavoitteena on pelastaa ItÀmeri ia sen perintö tuleville sukupolville. Hankkeissamme parannetaan ItÀmeren tilaa vÀhentÀmÀllÀ mereen kohdistuvaa kuormitusta ja ympÀristöongelmia, kuten rehevöitymistÀ ¥a luontokatoa. SÀÀtiömme tehtÀvÀ on myös vaalia ja elÀvöittÀÀ ItÀmeren kulttuuriperintöÀ sekÀ viestiÀ meren merkityksestÀ.
VIELĂ EI OLE LIIAN MYĂHĂISTĂ.
RahankerĂ€yslupa, John Nurmisen SÀÀtiö. RA/2021/1341, 15.10.2021. 1.1.2022 alkaen, koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Ă
LR 2022/10122, 22.12.2022. 1.1.-31.12.2023, landskapet Ă
land. KÀyttötarkoitus: ItÀmeren ja sen perinnön pelastaminen.
möjligheternas
HEIKELĂN KESĂĂN KUULUU
mahdollisuuksien saari!
En levande skÀrgÄrd, rogivande natur och grönskande landsbygd. SÄ skulle jag beskriva Kimitoön i huvuddrag. PÄ Kimitoön hittar man lÀtt sin plats, som fast boende, deltidsboende eller som besökare.
Utöver sin unika miljö kan Kimitoön erbjuda oförglömliga upplevelser och aktiviteter. Du kan uppleva vÀrldens mest storslagna skÀrgÄrd med egen bÄt, pÄ bÄtkryssning eller i kajak. Kimitoön har ocksÄ flera fina markerade natur- och kulturstigar, som tar allt mellan en halvtimme och en halv dag att vandra.
Utvecklingen av besöksnÀringen och tjÀnsterna inom nÀringen har ocksÄ en direkt effekt pÄ kommunens livskraft. TjÀnsterna inom besöksnÀringen utnyttjas av sÄvÀl turister och kommuninvÄnare som av fritidsboende.
PÄ Kimitoön jobbar vi utgÄende frÄn att attraktionskraften ökas framför allt genom satsningar pÄ följande teman som stöder turismen och multilokaliteten:
Kimitoöns kommundirektör
1. Kulturturism (utveckling av kulturupplevelser och kulturprodukter)
Erika Strandberg delar med sig av sina egna tips för sommarsÀsongen. Vad tÀnker du pÄ nÀr du hör Kimitoön nÀmnas? Kanske en levande skÀrgÄrd, rogivande natur eller grönskande landsbygd? Precis, vi tÀnker lika! Men efter snart 20 Är som kimitoöbo har jag ocksÄ fÄtt ett lite annat perspektiv.
2. Naturturism (utveckling av naturturism och naturupplevelser)
jag möjligheter för alla som vill skapa, njuta, uppleva och utvecklas i en trygg omgivning.
3. Workation, det vill sÀga att kombinera arbete och semester (utnyttjande och utveckling av den potential som kombinationen av multilokalt arbete och fritid skapar)
PÄ Kimitoön njuter man Äret runt. Jag vill önska dig fina upplevelser pÄ Kimitoön!
Erika Strandberg, kommundirektör
Jag ser vÄra livskraftiga byar som sjuder av aktiviteter för alla Äldrar. VÄra unika attraktioner som lockar besökare Äret om, frÄn bÄde nÀr och fjÀrran. Det marina inslaget som Àr sÄ otroligt pÄtagligt hos oss, inte minst inom nÀringsliv, boende och utbildning. PÄ Kimitoön ser
I kommunen har vi redan lÀnge jobbat aktivt och pÄ bred front med att förlÀnga sÀsongen. Kimitoön kan man besöka Äret runt! Men visst Àr det fortfarande sÄ att tiden juni till augusti inte bara Àr turismens, utan hela det lokala nÀringslivets blomstringstid. DÀrför vill jag ocksÄ dela med mig av mina bÀsta tips till dig den hÀr sommaren, oavsett om du Àr fastbosatt invÄnare, deltidsboende eller förstagÄngsbesökare.
Hoppas att du fÄr en riktigt avkopplande och lustfylld sommar hos oss!
ElĂ€vĂ€ saaristo, rauhallinen luonto ja vehreĂ€ maaseutu â nĂ€in tiivistĂ€isin Kemiönsaaren ytimen. Kemiönsaaressa on helppo löytÀÀ paikkansa vakituisena tai vapaa-ajan asukkaana sekĂ€ matkailijana.
Kunnanjohtajan kesÀtervehsdys!
Kemiönsaari tarjoaa uniikin ympÀristön lisÀksi ainutlaatuisia elÀmyksiÀ ja sykÀhdyttÀviÀ aktiviteetteja. Koe maailman suurenmoisin saaristo omalla veneellÀ, veneristeilyllÀ tai vaikka meloen. LisÀksi saaristossa on lukuisia merkittyjÀ luonto- ja kulttuuripolkuja, joiden pituudet vaihtelevat puolesta tunnista puoleen pÀivÀÀn.
Kommundirektörens sommarhÀlsning!
Yhteiset panostukset Kemiönsaaren ainutlaatuiseen historiaan ja rakennettuun kulttuuriympÀristöön, jossa saaristo ja maaseutu kohtaavat ovat varmasti vaikuttaneet Kemiönsaaren kiinnostavuuteen yhtenÀ maan suosituimmista matkakohteista.
Matkailualan kehittÀminen ja matkailualan palvelut vaikuttavat myös suoraan kunnan elinvoimaan. Matkailualan palveluita kÀyttÀvÀt niin matkailijat, kuntalaiset kuin vapaaajan asukkaatkin.Veto- ja pitovoimaa kasvatetaan Kemiönsaarella panostamalla erityisesti seuraaviin matkailua ja moni-paikkaisuutta tukeviin teemoihin:
Kemiönsaaren kunnanjohtaja Erika Strandberg jakaa omat vinkkinsÀ kesÀkaudelle. MitÀ ajattelet, kun kuulet Kemiönsaaren mainittavan?
1. Kulttuurimatkailu (kulttuurielÀmysten ja -tuotteiden kehittÀminen)
on vahvasti lÀsnÀ myös elinkeinoelÀmÀssÀ, asumisessa ja koulutuksessa. Kemiönsaari tarjoaa mahdollisuuksia kaikille, jotka haluavat luoda, nauttia, kokea ja kehittyÀ turvallisessa ympÀristössÀ.
2. Luontomatkailu (luontomatkailun ja -elÀmysten kehittÀminen)
3. Workation, suom. työn ja lomailun yhdistÀminen (monipaikkaisen työskentelyn ja vapaa-ajan vieton potentiaalin hyödyntÀminen ja kehittÀminen)
EhkÀ elÀvÀÀ saaristoa, rauhoittavaa luontoa tai rehevÀÀ maaseutua? Aivan, ajattelemme samoin! Mutta olen saanut myös hieman toisenlaisen nÀkökulman ollessani lÀhes 20 vuotta kemiönsaarelainen.
Kemiönsaaressa viihtyy vuoden ympÀri, niin etÀtöissÀ tai paikan pÀÀllÀ kuin vapaa-ajallakin, ja mahdollisuuksia tarjotaan kaikille, jotka haluavat luoda, nauttia, kokea ja kehittyÀ turvallisessa ympÀristössÀ.
Kemiönsaaressa viihtyy vuoden ympÀri. Haluan toivottaa sinulle hienoja kokemuksia Kemiönsaarella!
Erika Strandberg kunnanjohtaja
NÀen elinvoimaiset kylÀmme, jotka ovat tÀynnÀ aktiviteetteja kaiken ikÀisille. Ainutlaatuiset nÀhtÀvyytemme, jotka houkuttelevat kÀvijöitÀ ympÀri vuoden, niin lÀheltÀ kuin kaukaa. Merellisyys on elementti, joka nÀkyy kaikkialla ja
Kunnassa olemme jo pitkÀÀn tehneet aktiivisesti ja laajasti töitÀ kauden pidentÀmiseksi. Kemiönsaarella voi vierailla ympÀri vuoden! Mutta onhan se niin, ettÀ kesÀ-elokuu ei ole vain matkailun vaan koko paikallisen elinkeinoelÀmÀn kukoistusaikaa. Siksi haluan myös jakaa kanssasi tÀmÀn kesÀn parhaat vinkkini, olitpa sitten asukas, vapaa-ajan asukas tai ensivierailija.
Toivottavasti vietÀt rentouttavan ja hauskan kesÀn kanssamme!
ö Kimitoön Kemiönsaari
1.
2.
3.
CRAFT BEER TO THE PEOPLE!
Laatumerkit myös saaristosta
»www.kimitobrewing.com
www.nymanlkv.fi
Fastighetsförmedling KiinteistönvÀlitys
⹠FastighetsvÀrdering
⹠Köpebrev
⹠Offentligt köpvittne
âą Auktioner
âą Bolagsbildningar
âą Bouppteckningar
âą Arvsskiften
Magnus Nyman 0400 535 492
magnus@nymanlkv.fi
⹠Kiinteistönarviointi
âą Kauppakirjat
âą Julkinen kaupanvahvistaja
âą Huutokaupat
⹠Yhtiön perustamiset
âą Perunkirjoitukset
⹠Perinnön jaot
UUTUUS
Greger Martell 0440 423 755
greger@nymanlkv.fi
Ma GN us Ny M a N a FM â LKV a b Oy ArkadiavĂ€gen 2, 25700 Kimito, +358 2 423 755
Panimon ajatuksena on valmistaa âmahdollisimman hyvÀÀ kemiölĂ€istĂ€ oluttaâ. PÀÀpaino on helposti lĂ€hestyttĂ€vissĂ€, puhdaslinjaisissa ja tyylinmukaisissa tuotteissa, joita voi hyvillĂ€ mielin nautiskella vaikkapa laiturin nokassa kesĂ€isen Kemiön rannoilla. Sosiaalisuus ja mutkattomuus on meille erittĂ€in tĂ€rkeÀÀ!
Kapteenska
40 | ĂRĂ KOMPASS
Hanko ItÀsatama Nauvo vierasvenesatama
Marine Helsinki Tampere Turku
KASNĂS RENT
BengtskÀrin majakka
Saariston Loistoreitti-risteily BengtskÀrin majakalle ja Rosalan Viikinkikeskukseen, lÀhtö KasnÀsista kesÀ-elokuussa. Tervetuloa!
Rosala & BengtskÀr Matkavaraamosta kaikki Hiittisten saariston upeimmat helmet! www.rosala.net
0400-530541, kasnas.event@gmail.com
Satama: KasnÀsin vierasvenesatama RANTAAN
Merihenkisetvaatteet, veneastiat,sisustus,lahjat teakjaRoope-tuotteet
Linnankatu37b,Turku Ark.10-18,la10-14
Myösnettikauppa: www.oceanspirit.fi
KOKENEENKIN VENEILIJĂN.
22-23.7.2023,VIIKINKIPĂIVĂTROSALA.
Jos sinulla on Meripelastusseuran Trossi-jÀsenpalvelu, hinaamme veneesi turvaan maksutta.
Hanki Trossi nyt: trossi.fi
KASNĂSISSA: VENEVUOKRAUS!
UUTTA
VAHINKO VOI YLLĂTTĂĂ
Vain 88⏠vuodessa info@rosala.fi, puh. 040-218 2960 www.bengtskar.fi www.rosala.fi
&
viikinkikeskus
Rosalan
Ărön tunnelmia 42 | ĂRĂ KOMPASS
ĂRĂ KOMPASS | 43
LANTAKUORIAISET
LEHMĂT JA 44 | ĂRĂ KOMPASS
Ăröhön tuotiin viisi vuotta sitten laidunelĂ€imiĂ€ pitĂ€mÀÀn avoimina saaren arvokkaita rantaniittyjĂ€ ja -metsiĂ€. TĂ€tĂ€ ennen saaressa ovat laiduntaneet Puolustusvoimien hevoset 197080 -luvuilla. TĂ€llĂ€ hetkellĂ€ maisematyötĂ€ tekevĂ€n ylĂ€maankarjan ja lampaiden vastuulla on jopa 38 hehtaaria hyvin vaihtelevaa laidunta Storvikenin ja Balgetin lahdilla.
Lempeiden sarvipÀiden saapumisen jÀlkeen saaren lantiaisten eli erÀiden lannassa elÀvien kovakuoriaisten
todettiin lisÀÀntyvĂ€n nopeasti, minkĂ€ vuoksi silloin JyvĂ€skylĂ€n yliopistossa opiskeleva Heli Vainio aloitti saaren lantiaisten ja muiden lantakuoriaisten seurantatutkimuksen. Tavoitteena on selvittÀÀ, miten nĂ€mĂ€ lantaan ihastuneet veijarit leviĂ€vĂ€t kaukaiseen mutta paahteiseen ja hyvin monipuoliseen Ărön saareen.
NÀmÀ pienet pikimustat, suuret metallinsiniset ja muunlaiset lajit vaativat elÀÀkseen ja lisÀÀntyÀkseen lantaa. Varsinaiset lantakuoriaiset eli lantiaiset ja sittiÀiset syövÀt lantaa, kun taas esimerkiksi muutamat lyhytsiipisten heimoon kuuluvat lajit ovat vauhdikkaita petoja syöden muita hyönteisiÀ. Helpoiten suuren kirjon lantakuoriaislajeja löytÀÀ mehevÀstÀ lehmÀnlÀjÀstÀ, mutta vaatimattomampia lajeja
löytÀÀ myös hirvielÀinten lannasta. Tuoreen lannan lisÀksi nÀmÀ pienet puskutraktorit ja hurjat pedot vaativat aina lajilleen sopivaa ympÀristöÀ; toiset pitÀvÀt avoimesta ja paahteesta kun taas toiset suosivat varjoisia metsiÀ.
ĂrössĂ€ lantakuoriaisia kerĂ€tÀÀn ympĂ€ri saarta lantapyydyksillĂ€ ja laitumen puolelta upottamalla lehmĂ€n- ja lampaanlantaa vesiĂ€mpĂ€reihin. Torttuun hakeutuneet kuoriaiset pullahtavat veden pinnalle veden tulviessa kuoriaisten kaivamiin tunneleihin.
Saaressa ollessaan voikin törmÀtÀ pyydysten vaatimaan hurmaavien lantapallojen pyörittelyyn tai lannanpesuun laitumien nurkalla.
Ărön kohdalla on kĂ€ynyt selvĂ€ksi neljĂ€nnen tutkimusvuoden kynnyksellĂ€, ettĂ€ lantakuoriaisten yksilö- ja lajimÀÀrĂ€t ovat todellakin rĂ€jĂ€htĂ€neet laidunnuksen ansiosta. YksilömÀÀrĂ€t nĂ€yttĂ€isivĂ€t vakiintuneen, mutta lajimÀÀrĂ€ muuttuu jatkuvasti ja jopa vuosien vĂ€lillĂ€ on vaihtelua. Lantiaislajeja saaresta on tavattu 13, joka on perĂ€ti kolmannes Suomen lajistosta. Uhanalaisia tavatuista on kolme; hienoa hiekkaa vaativa sĂ€rkkĂ€lantiainen (Bodiloides ictericus), paljaasta savimaasta pitĂ€vĂ€ lounalantiainen (Calamosternus granarius) ja monenlaisessa ympĂ€ristössĂ€ viihtyvĂ€ naudanlantiainen (Melinopterus sphacelatus). Erityisesti sĂ€rkkĂ€lantiainen vuonna 2019 ihastutti, sillĂ€ sitĂ€ ennen se oli havaittu maastamme 2000-luvulla tiettĂ€vĂ€sti vain kerran. YlĂ€maankarja ja lampaat ovat hoitaneet tehtĂ€vĂ€nsĂ€ hyvin.
PĂ€rĂ€yttĂ€vintĂ€ saaren lantakuoriaislajistossa on kuitenkin kaksi lyhytsiipislajia, jotka löydettiin ensimmĂ€istĂ€ kertaa Suomesta juuri ĂröstĂ€. Vuonna 2021 saaresta löytyi hyvin runsaana mantukuntikkaisiin kuuluva Philonthus coprophilus - epĂ€viralliselta hellittelynimeltÀÀn ââköntsĂ€mantukuntikasââ. Laji on juuri lannalla haahuiluun erikoistunut peto. Kuluneena vuonna Ărö pisti vielĂ€ paremmaksi; heti kevÀÀllĂ€ saareen rantautui kaikkien lantiaisten kauhu ja suomalaisten
kovakuoriaisharrastajien unelmalaji eli Emus hirtus -lyhytsiipinen. Hyvin pörröinen laji saalistaa lantiaisia sivistyneellĂ€ tavalla; se katkoo suurilla leuoillaan lantiaisen jalat ja pÀÀn ja syö torson vasta sitten. Siksi tutkijoiden hellittelynimi lajille onkin pyöveli. Aika nĂ€yttÀÀ vakiintuuko myös ââpyöveliââ linnakesaarelle.
Kaikkiaan kauniilla ja laidunnuksen nĂ€kökulmasta vielĂ€ nuorella Ărön saarella on todistetusti potentiaalia uhanalaisten perhosten lisĂ€ksi myös lantakuoriaisille. Siksi saaren jatkuva laidunnus, hiekkaisten alueiden yllĂ€pito ja rantametsien harvennus ovat arvokkaita toimia myös laajemmassa mittakaavassa maamme lantakuoriaislajistolle.
ĂRĂ KOMPASS | 45
TEKSTI JA KUVAT HELI VAINIO
FM Heli Vainio / suunnittelija MetsÀhallituksella.
UHANALAISIA, HARVINAISIA JA UPEITA KASVEJA ĂRĂSSĂ
Merikaali
Merikaali lukeutuu merenrantojemme pioneerikasveihin ja asuttaa ensimmÀisten joukossa uusia, kasvittomia hiekkavalleja. Ranta saattaa vaikuttaa karulta kasvupaikalta, mutta hiekkaan hautautunut merilevÀ, kasvinversot ja simpukankuoret muodostavat merikaalille ravinteikkaan kasvualustan. Monille kasveille suolainen merivesi on vaikea ongelma, mutta merikaali tarvitsee suolaisen kasvualustan.
Merikaalin uhkeat lehtiruusukkeet ovat valkoisine kukkineen mieleenpainuva nĂ€ky ja niitĂ€ voi ihastella keskikesĂ€llĂ€ Ărön lĂ€nsirannan pikkukivirannoilla.
Merikaalia esiintyy Suomessa Ahvenanmaalla ja lounaissaaristossa sekÀ mantereella HankoniemessÀ.
Meriotakilokki
Meriotakilokki on piikikĂ€s, hiekkaisten merenrantojen kasvi, joka menestyy rantaan ajautuneiden, hiekan peittĂ€mien rakkolevĂ€vallien pÀÀllĂ€. Meriotakilokkia tavataan pÀÀasiassa Euroopan hiekkaisilla merenrannoilla ItĂ€mereltĂ€ Atlantin rannikkoa pitkin VĂ€limerelle ja Mustallemerelle saakka. Meriotakilokin pohjoisimmat vakiintuneet esiintymĂ€t ovat Suomessa Suomenlahden rannikolla ja Ahvenanmaalla. ĂrössĂ€ Meriotakilokkia tavataan etelĂ€rannalla ja siellĂ€kin vain muutamia yksilöitĂ€.
UHANALAISUUS: silmÀllÀpidettÀvÀ
UHANALAISUUS: erittÀin uhanalainen, rauhoitettu koko Suomessa
KUVAT JAANA HIRVONEN, PASI HURME
46 | ĂRĂ KOMPASS
UHANALAISUUS: silmÀllÀpidettÀvÀ
Kangasajuruoho
Kangasajuruoho on voimakastuoksuinen, mattomaisia kasvustoja muodostava varpu. Kangasajuruoho on erittÀin tÀrkeÀ erÀiden perhosten, kuten harjusinisiiven, toukkien ravinnonlÀhde, sillÀ kyseiset perhoset munivat ainoastaan kangasajuruohon kukkiin ja toukat syövÀt vain ajuruohoa.
Kangasajuruoho esiintyy laajoina mattoina eri puolilla ĂrötĂ€ ja mehilĂ€iset kerÀÀvĂ€t mielellÀÀn kangasajuruohon kukista mettĂ€ ja laji onkin hyvĂ€ hunajakasvi.
Ajuruohoja on kÀytetty ihmistalouksissa hyvin monella tavalla, yskÀnlÀÀkkeestÀ morsiamen houkutteluun ja paholaisten karkottamiseen. Suosio perustunee ajuruohojen miellyttÀvÀÀn aromaattiseen tuoksuun.
UHANALAISUUS: silmÀllÀpidettÀvÀ
Ketoneilikka
Ketoneilikka on kohokkikasvien heimoon kuuluva monivuotinen ruoho. Lajin tieteellinen nimi tarkoittaa "kolmiomaista jumalten kukkaa". Ketoneilikkaa tavataan Suomessa Keski-Lappia myöten, yleisin laji on EtelÀ- ja ItÀ-Suomessa.
Kuivat, niukkatyppiset ja matalaruohoiset kedot ovat ketoneilikan parhaita kasvupaikkoja. Kuivuuteen laji on sopeutunut löyhÀn mÀtÀstÀvÀn kasvutapansa ja syvÀlle työntyvÀn juurakkonsa avulla. Ketoneilikka kukkii kauniin punaisin kukkasin kesÀ-elokuussa.
ĂRĂ KOMPASS | 47
Merisinappi
Merisinappi kuuluu merenrantojemme pioneerikasveihin. Se valtaa ensimmÀisten joukossa uusia, kasvillisuudesta paljaita hiekkavalleja ja levÀkasautumia sitoen juuristollaan tuulen mukana helposti irtoavaa maa-ainesta paikoilleen. Merisinappi kukkii sinipunaisin (joskus ihan valkoisin) kukin heinÀ-elokuussa.
Merisinappi levittÀytyy SelkÀmeren rannikolla pitkÀlle Satakunnan, EtelÀ-Pohjanmaan ja Uumajan rannoille, sillÀ virtaukset suuntautuvat Pohjanlahden itÀpuolella pohjoiseen pÀin.
LÀnnen kylmÀnkukka
LĂ€nnenkylmĂ€nkukkaa esiintyy Suomessa vain ĂrössĂ€ ja tÀÀllĂ€kin kasvaa ainoastaan muutama yksilö. Lajin lĂ€himmĂ€t kasvupaikat ovat MannerRuotsissa ja Gotlannin saarella. LĂ€nnenkylmĂ€nkukka on meillĂ€ todennĂ€köisesti muinaistulokas, jonka leviĂ€miseen ihminen on myötĂ€vaikuttanut. Myös sukulaislajin, AhonkylĂ€nkukan Suomen ainoa kasvupaikka sijaitsee ĂrössĂ€.
LÀnnenkylmÀnkukka kukkii suurin, sinivioletein kukin varhain kevÀÀllÀ. Kukinnan jÀlkeen
UHANALAISUUS: elinvoimainen
UHANALAISUUS: rauhoitettu, eikÀ sitÀ tai sen siemeniÀ saa poimia
48 | ĂRĂ KOMPASS
EUGENIA
VĂHĂN ERILAINEN JAHTI
Vuonna 2000 valmistunut replica vuonna 1879 rakennetusta Eugeniajahdista seilaa taas tĂ€nĂ€ vuonna KasnĂ€sista Ăröhön. Merituuli tĂ€yttÀÀ purjeet aamulla kun alus jĂ€ttÀÀ KasnĂ€sin suojaisan sataman klo 10. Raskaimmat työt tekevĂ€t aluksen miehistö, mutta jos haluat pÀÀset myös itse auttamaan laivatöissĂ€. PerillĂ€ ĂrössĂ€ on reilusti aikaa tutustua saareen, ennen paluumatkaa pullakahveineen.
KasnÀsissa ollaan turvallisesti iltakuudelta.
Eugenia on mukana myös tapahtumissa, esimerkiksi Baltic Jazzissa ja September Openissa.
UUSI LĂMMIN VENESĂILYTYSHALLI
2020 kevÀÀllÀ on valmistunut uusi 500 neliön lÀmmin talvisÀilytyshalli. LisÀksi myös 600 neliötÀ kylmÀÀ venesÀilytystilaa. Varastoja myös lyhytaikaiseen rakennus-, muutto-, kauppa- ym. tavaroiden sÀilyttÀmiseen.
LÀhdöt tiistaisin ja keskiviikkoisin elokuun puolivÀliin asti: tiistaisin 27.6, 4.7, 11.7, 18.7, 25.7, 1.8, 8.8.2023 ja keskiviikkoisin 5.7, 12.7, 19.7,
Veneiden, autojen sekÀ muun tavaran varastoimiseen soveltuvat tallit.
NOSTOT JA LASKUT SEKà HUOLLOT moottoreiden huollot sekÀ pohjamaalaukset ja pesut. Venetrailerivuokraus ja ulkosÀilytyspaikkoja.
VeneilijÀn palvelupiste Kemiö ja KasnÀs Andreas Gröning andreas@agservice.fi 0400 936 341
SIJAITSEE KASNĂSIN SATAMAN VĂLITTĂMĂSSĂ LĂHEISYYDESSĂ. VARAA OMA PAIKKASI!
Saaristovarasto:
petri.myynti@gmail.com
P.S.
Petri JĂ€rvinen, 0400-530541,
KULTASEPĂNTIE 2, 25930 KASNĂS
SAARISTOVARASTO.COM
KOE ĂRĂSSĂ
ItĂ€meren kulttuuri ja yhteinen perintö on katsottavissa ja kuunneltavissa kesĂ€llĂ€ ĂröössĂ€ marraskuuhun saakka. John Nurmisen SÀÀtiön kokoamassa ainutlaatuisessa installaatiossa on valittuna noin 50 merimuistoa monenkirjavien tarinoiden joukosta. Esille nousee meren merkitys niin sisĂ€maan kuin meren ÀÀrellĂ€ asuville ihmisille.
Me suomalaiset olemme meren kansaa. ItĂ€meri on ollut ja on yhĂ€ meille ruoka-aitta, kulkuvĂ€ylĂ€ ja napanuora muuhun maailmaan. Rannoillamme on museoita, saaria, purjehduskerhoja sekĂ€ kalastus- ja kesĂ€nviettopaikkoja, joissa jatketaan vuosisataisia mereen liittyviĂ€ perinteitĂ€. Halusimme Muistojen meri -nĂ€yttelyn avulla tutkia ja avata tĂ€tĂ€ arkipĂ€ivĂ€stĂ€, mutta merkittĂ€vÀÀ suhdetta mereenâ, John Nurmisen SÀÀtiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt kertoo.
50 | ĂRĂ KOMPASS
Muistojen meri -nÀyttely esittelee ItÀmerestÀ kerÀttyÀ muistitietoa ja kutsuu pohtimaan meriympÀristössÀ tapahtuneita muutoksia ja omaa suhdetta mereen. Muistojen kirjo tuo esiin, miten yhteinen meremme voi nÀyttÀytyÀ synkeÀnÀ ja pelottavana, mutta toisaalta myös valoisana ja rakkaana. NÀyttelyn tarinat tuovat esiin sekÀ lapsena ettÀ aikuisena rakentunutta merisuhdetta.
âNĂ€yttelymme on kurkistus siihen, millainen on yhteinen meremme. On hienoa, ettĂ€ nĂ€yttely on esillĂ€ sekĂ€ historiallisesti ettĂ€ luontoarvojensa takia kiinnostavalla
saarella. Ajattelemme, ettĂ€ meren tarinoiden ja historian tunnetuksi tekeminen on tĂ€rkeÀÀ myös siksi, ettĂ€ samalla opimme ymmĂ€rtĂ€mÀÀn, miksi ainutlaatuista ItĂ€mertamme pitÀÀ suojellaâ, Arrakoski-Engardt toteaa.
TEKSTI JOHN NURMISEN SĂĂTIĂ, MAIJA SOLJANLAHTI KUVA ILKKA VUORINEN
MUISTOJEN MERI â
John Nurmisen SÀÀtiö kytkee yhteen merikulttuurin ja ItÀmeremme pelastustyön. Hankkeissamme parannetaan ItÀmeren tilaa vÀhentÀmÀllÀ mereen kohdistuvaa kuormitusta ja ympÀristöongelmia, kuten rehevöitymistÀ ja luontokatoa. SÀÀtiön toimintaa rahoitetaan pÀÀosin lahjoituksilla ja avustuksilla.
KUUNTELE JUTTUJA SAARISTOSTA UUSI JAKSO JOKA TORSTAI! APPLEPODCAST GOOGLE PODCAST SPOTIFY Rannikko ja Ahvenanmaa âą Kusten och Ă
land Mukana kaikki viralliset satamat InnehĂ„ller alla ofïŹciella hamnar Suomen luotetuin satamaopas satamaopas.ïŹ SATAMAOPAS KĂYNTISATAMAT Besökshamnar Hamnguide Suomen suosituin satamaopas uudella ulkoasulla! SATAMAOPAS.FI VENEILY- JA SAARISTOTEEMAISIA VIDEOITA SUOSITTU! KASNĂS RENT UUTTA KASNĂSISSA: VENEVUOKRAUS! 0400-530541, kasnas.event@gmail.com Satama: KasnĂ€sin vierasvenesatama
NĂIN MAHDOLLISTAMME
ONNISTUNEEN VIERAILUN
Me ĂrössĂ€ teemme parhaamme, ettĂ€ vierailu saarella sujuisi mahdollisimman mutkattomasti ja ettĂ€ kĂ€vijĂ€ saisi nauttia kohteesta ja sen palveluista tĂ€ysipainoisesti.
Jotta tĂ€mĂ€ onnistuisi niin taustalla toimii monesta osasesta koostuva kokonaisuus. Ăröhön töihin tulevalle on tarjolla monenlaisia toimenkuvia sekĂ€ mukavia kohtaamisia vieraidemme kanssa. Parhaimmillaan meitĂ€ on puolensataa henkilöÀ huolehtimassa saaren vierailijoista.
Saarelle saapuessaan vieraamme kohtaa ensimmÀisenÀ satamassa tai kuljetuksessa työskentelevÀn henkilön. VeneellÀ saapuvan ottaa vastaan satamatyöntekijÀ, joka opastaa veneen sopivalle paikalle, auttaa kiinnittymisessÀ sekÀ kertoo tÀrkeimmÀt vierailuun liittyvÀt tiedot ja suosittelee tulijoille saaren palveluita.
Yhteysaluksella saapuvia on vastassa kuljetuksessa työskentelevĂ€ henkilö, tuttavallisemmin âmopopoikaâ, joka opastaa tulijat eteenpĂ€in saarella. Majoittujat saavat
aloittaa saareen tutustumisen heti satamasta alkaen ilman kantamuksia, sillÀ mopopojat lastaavat matkatavarat ajoneuvon kyytiin ja kuljettavat ne majoitustiloihin odottamaan.
Matkatavaroiden lisÀksi mopopojat kuljettavat esimerkiksi raaka-aineita saaren ravintoloihin ja pitÀvÀt saaren jÀtepisteet ja biokompostit kunnossa. HeiltÀ saa aina avun, kun pitÀÀ saada asiakkaalle lisÀvuode, polttopuita saaren pohjoisosassa sijaitsevaan Ahtisaari -saunamökkiin tai lisÀÀ puhtaita liinavaatteita majoitustilojen siivouskomeroihin. Kuljetukset hoidetaan hyvÀllÀ suunnittelulla mahdollisimman tehokkaasti, vÀhillÀ kilometreillÀ luontoa sÀÀstÀen. YmpÀristön kuormitusta vÀhentÀmÀssÀ meillÀ on kÀytössÀ sÀhköpakettiauto. Ratin ja veneköysien lisÀksi satamalaisilla ja mopopojilla pysyy kÀsissÀ porakone, harava ja kaikki siltÀ vÀliltÀ. Polkupyörien huolto, nurmikonleikkuu ja kevyet huoltotyöt sujuvat myös omin voimin.
Satamassa palvelee kesÀkuukausien
ajan saaren todellinen hermokeskus, satamakonttori jonka työntekijöiltÀ löytyy
vastaus jokaiseen kysymykseen ja apua joka tilanteeseen. Jotain kertoo jo se, ettĂ€ suurin osa konttorin työntekijöistĂ€ vetÀÀ myös Ărön historiaan ja luontoon porautuvia opastuskierroksia. Opastusten, saunavuorojen ja pyörĂ€vuokrausten lisĂ€ksi Satamakonttorilaiset pyörittĂ€vĂ€t pientĂ€ kioskia, jossa on tarjolla peruselintarvikkeita, asusteita ja matkamuistoja sekĂ€ tietysti aamuisin tuoreita sĂ€mpylöitĂ€.
SyvemmĂ€lle saareen edetessÀÀn matkailija saapuu 12â tuuman alueelle. TÀÀltĂ€ löytyy Kasarmihotelli, kaksi hostellia ja Ravintola 12â. Saaren muissa osissa on mökki- ja huoneistomajoitusta. Majoituskapasiteettia ĂrössĂ€ on yhteensĂ€ 150 henkilölle.
Majoitustilojen, wc-tilojen ja saaren neljÀn saunan puhtaanapidossa työskentelee korvaamaton komppania, joka tekee vÀsymÀttÀ työtÀÀn lÀhes kellon ympÀri. He varmistavat, ettÀ tilat pysyvÀt puhtaina ja siisteinÀ: vessoissa on miellyttÀvÀ asioida, hotellissa pÀÀsee sujahtamaan pÀivÀn ulkoilujen pÀÀtteeksi viimeisen pÀÀlle pedattuihin
52 | ĂRĂ KOMPASS
sĂ€nkyihin ja joka ikisessĂ€ annostelijassa riittÀÀ saippuaa suihkuttelijoille ja paperia kĂ€sien kuivaamiseen. Saunojen siisteys ja kauniisti kiiltĂ€vĂ€t hanat ovat ĂrölĂ€isille kunnia-asia ja siivous tehdÀÀnkin myös aina saunavuorojen vĂ€lissĂ€. Puhtaanapidolla on myös tĂ€rkeĂ€ tehtĂ€vĂ€ pyykinpesun ja Ravintola 12â astiahuollon pyörittĂ€misessĂ€.
Ravintolaan astuessa vierailijasta pitÀÀ
huolta iloinen ja palvelualtis salihenkilökunta. Keittiön ovien takana työskentelevÀt kokit
loihtivat huolella tehtyjÀ, paljon kiitoksia kerÀÀviÀ annoksia. Toisinaan heitÀ voi nÀhdÀ
myös salin puolella, kun he kÀyvÀt tarkistamassa ja tÀydentÀmÀssÀ buffetpöytÀÀ tai
tervehtimÀssÀ asiakkaita. Sataman rantabistrossa kokkia voi moikata kassalle mennessÀ
tai kauniina kesÀiltana rannan BBQ-grillillÀ.
Olemme vieraillemme nÀkyvÀsti lÀsnÀ palvelemassa, opastamassa ja auttamassa, mutta paljon tapahtuu myös kulisseissa. KehitÀmme palveluita ja tuotteita kÀvijöiltÀ saadun palautteen ja toiveiden sekÀ omien ideoiden, kokemusten ja tutkimustyön pohjalta. TÀtÀ työtÀ tehdÀÀn erityisesti kylminÀ vuodenaikoina vilkkaimman kesÀsesongin ulkopuolella. Suuri osa vanhan rakennuskannan kunnostus- ja yllÀpitotöistÀ tapahtuu myös nÀinÀ hiljaisempina aikoina. Sellainen perusasia kuin juomakelpoinen vesi ei ole saaristossa itsestÀÀnselvyys. Suuri ylpeydenaiheemme, oma vesilaitos, vaatii aika-ajoin hellÀÀ huolenpitoa osakseen. Myös syntyvÀ jÀtevesi puhdistetaan saaren omassa jÀtevesilaitoksessa.
Hiljaisen kauden kenties tÀrkein ja suurin ponnistus on kesÀtyöntekijöiden rekrytointi,
jolla pedataan seuraavan kesÀn onnistuminen.
Kulisseissa varmistetaan myös, ettÀ tavaraa on silloin kun sitÀ tarvitaan. TÀydennykset ravintoloihin, puhtaanapidon tarvikkeisiin ja kauppaan tulevat kerran viikossa. Varastotilat ovat rajalliset, elintarvikkeet sÀilyvÀt vain tietyn ajan ja sÀÀtilanne vaikuttaa kÀvijÀmÀÀriin toisinaan hyvinkin paljon, joten tilausten tekeminen vaatii tarkkaa suunnittelua ja hitusen ennustajanlahjoja.
Myyntipalvelumme varmistaa yritysasiakkaiden ja ryhmien vierailujen onnistumisen ympĂ€ri vuoden ja infopuhelimen vastausvuorot sovitaan ĂrölĂ€isten kesken niin, ettĂ€ hĂ€tĂ€tilanteessa meidĂ€t saa kiinni vaikka keskellĂ€ yötĂ€.
Palvelemme asiakkaita suurella sydÀmellÀ, tervetuloa!
ĂRĂ KOMPASS | 53
KehitÀmme palveluita ja tuotteita kÀvijöiltÀ saadun palautteen ja toiveiden sekÀ omien ideoiden, kokemusten ja tutkimustyön pohjalta.
KESĂ
JA SAUNA
Ărön saarella on kolme varattavaa saunaa: Rantasauna 1 ja 2 sekĂ€ Paritalosauna. Varusmiessaunassa on yleisiĂ€ saunavuoroja. Varusmiessaunan yleinen saunavuoro kuuluu satamamaksuun, muut pÀÀsevĂ€t saunaan lisĂ€maksusta.
SAUNA
KIIREEN UNOHTAMINEN KANNATTAA!
ĂRĂ ON LĂHEMPĂNĂ KUIN LUULITKAAN!
Meille on hyvÀ tulla vahvistamaan henkilökunnan tiimihenkeÀ tai pohtimaan yrityksen strategiaa. Yrityksen yhteistyökumppanitkin arvostavat varmasti vierailua ainutlaatuisessa kulttuuriympÀristössÀ keskellÀ Saaristomeren kansallispuistoa!
ĂrössĂ€ arjen aika pysĂ€htyy. Saaristoluonnossa oleminen antaa tilaa uusille ajatuksille. Meren ÀÀrellĂ€ horisonttiin tĂ€hyĂ€minen kirkastaa ja rauhoittaa mielen. Ărö on loistava kohde viettÀÀ 24h aidosti keskellĂ€ merta.
Auto jÀÀ KasnÀsiin paikoitusalueelle ja sieltÀ alkaa merimatka halki lumoavan
kauniin Hiittisten saariston. Merimatka kestÀÀ alustyypistĂ€ riippuen 30â60 minuuttia ja Hiittisten sisĂ€saaristo antaa hyvin suojaa kovemmallakin kelillĂ€. Ărön sijainti avomeren ÀÀrellĂ€ on ainutlaatuinen. Yli 200 ha kansallispuistoluontoa ja toinen toistaan upeampia nĂ€kymiĂ€ eikĂ€ pelkoa suunnitellun matkan peruuntumisesta sÀÀolosuhteiden vuoksi.
MeillÀ on kokous- ja ryhmÀtyötiloja moneen eri tarpeeseen. Oletko koskaan kokeillut palaveria terassilla meren ÀÀrellÀ tervaleppien suojassa tai lasikuutiossa rantasaunan vieressÀ? MiltÀ tuntuisi neuvotella entisessÀ korjaamossa tai Sotilaskodissa?
Majoitustiloissakin on vaihtoehtoja: tasokkaassa hotellissamme yöpyy 18-hengen ryhmĂ€ omissa huoneissaan ja lomahuoneistot sekĂ€ erilliset mökit varmistavat yöpymisen jopa yhteensĂ€ 150.lle hengelle. ĂrössĂ€ työpĂ€ivÀÀ tauottavat maukkaat tarjoilut ja pĂ€ivĂ€n pÀÀtteeksi suosittelemme rentouttavaa rantasaunaa ennen illallista.
Ărö suunnistuksella voi katkaista kokoustamisen lounaan yhteydessĂ€ pariksi tunniksi. Tauon jĂ€lkeen työskentely jatkuu virkistĂ€ytyneenĂ€. Olemmehan etelĂ€isimmĂ€ssĂ€ Suomessa â lĂ€hes ulkomailla ja meillĂ€ kannattaa kokeilla uusia tapoja viettÀÀ kokouspĂ€ivÀÀ tehokkaasti.
Henkilökuntamme on paikalla vieraitamme varten ja tavoitteemme on tehdĂ€ Ărö-vierailuista niin ikimuistoisia, ettĂ€ tĂ€nne halutaan palata uudelleen.
ĂrössĂ€ arjen aika pysĂ€htyy. Saaristoluonnossa oleminen antaa tilaa uusille ajatuksille. Meren ÀÀrellĂ€ horisonttiin tĂ€hyĂ€minen kirkastaa ja rauhoittaa mielen.
Sotilaskoti
Hotellin kabinetti
ĂRĂ KOMPASS | 55
SAARISTOPODCAST
PUHETTA SAARISTOSTA YMPĂRI VUODEN
Podcastit kasvattavat suosiotaan vuosi vuodelta. MitÀ erilaisemmat ohjelmat tuovat sisÀltöÀ kuulijoiden korviin. Podcastien hienous on siinÀ, ettÀ niitÀ voi kuunnella silloin, kun itse haluaa. Rehti saaristoa kÀsittelevÀ podcast on kuitenkin loistanut poissaolollaan, mutta ei enÀÀ. 23.3.2023 alkanut Saaristopodcast tÀyttÀÀ tÀmÀn aukon.
Podcast kÀsittelee merta, saaristoa ja kaikkea mereilyyn liittyvÀÀ, hienoja rantakohteita unohtamatta. JÀrvinen (Petri) & Evinsalo (Jussi) tuovat merisuolan tuoksun kuuntelijoille ympÀri vuoden. VÀlillÀ mennÀÀn pintakaasulla, toisinaan reivatuilla purjeilla ja melko usein kaikki nupit kaakossa. Varmaa on kuitenkin se, ettÀ aina vesi roiskuu. EivÀtkÀ podcastin kapteenit keskustele pelkÀstÀÀn keskenÀÀn, vaan salonkiin saapuu toinen toistaan mielenkiintoisempia vieraita.
Saaristopodcast on ÀÀntÀ ja kuvaa. Podcast ilmestyy joka torstai ja on kuunneltavissa useilla alustoilla, mm. Spotify, Apple podcast, ja Google podcast. Videomateriaalia on katsottavissa YouTubesta. @saaristopodcast vaikuttaa myös Facebookissa, Instagramissa ja Tiktokissa.
Saaristopodcastia tehdÀÀn rakkaudesta saaristoon ja se on selvÀsti kuultavissa ja nÀhtÀvissÀ jo ensimmÀisten kuukausien aikana. Aika nÀyttÀÀ mihin tÀmÀ laiva seilaa, mutta kyydissÀ kannattaa pysyÀ.
Laituri on kesÀn paras paikka
Laiturit tÀllÀ alueella myy: Raimo Koskinen 045 6703 601
39, 21200 Raisio Soita ja sovi katselmus www.a-laiturit.fi
Voudinkatu
TEKSTI JUSSI EVINSALO
IRTI ĂLJY
RIIPPUVUUDESTA!
Marraskuun 25. pÀivÀnÀ 2022 BengtskÀrin majakka kytkettiin ensimmÀistÀ kertaa mantereen sÀhköverkkoon. Kolmen vuosikymmenen ajan rakennusta oli lÀmmitetty öljykattiloiden avulla ja sÀhköÀ oli tuotettu dieselgeneraattoreilla. Vuosittain majakalla kului noin 30 000 litraa öljyÀ. Korvaamalla öljy hiilidioksidivapaalla energialla majakka haluaa kantaa kortensa kekoon ilmaston hyvÀksi.
Hiilineutraaliin energiahuoltoon siirtymistÀ alettiin suunnitella jo monta vuotta sitten ja ensimmÀinen virstanpylvÀs saavutettiin joulukuussa 2021, kun Elisa, Telia, Erillisverkot, Rajavartiolaitos ja BengtskÀr Oy allekirjoittivat Carunan kanssa sopimuksen miljoona euroa maksavan sÀhkökaapelin vetÀmisestÀ BengtskÀrin majakalle.
Caruna ryhtyi heti suunnittelemaan kaapelille reittiÀ, joka kulkee Bötsön saaresta BÀrsskÀrin ja Skallenin kautta BengtskÀriin. Noin 20 km pitkÀ kaapeli tilattiin Prysmian Kirkkonummen tehtaalta. PÀÀurakoitsijana oli Turun Laitetekniikka TLT.
KĂ€ytĂ€nnön työt aloitettiin 1.9.2022, kun kuljetusalus Ărnen ryhtyi kuljettamaan soraa muuntamoiden perustuksia varten. BengtskĂ€rin pohjoispuolen kallion lĂ€pi porattiin 75 metriĂ€ pitkĂ€ reikĂ€, joka tuli ulos kalliosta yhdeksĂ€n metrin syvyydessĂ€.
Telepaatti laski kaapelin meren pohjaan peruuttamalla saaresta. Vauhti oli noin kaksi kilometriÀ tunnissa. Kun kaapeli oli laskettu, kaksi muuntamorakennusta kuljetettiin saareen ja kaapeli kytkettiin niihin. Erikoisvahvat betoniset muuntamot ovat ainoat laatuaan Suomessa.
Kovissa myrskyissÀ suurimmat aallot voivat olla 15 metriÀ korkeat. Jotta kaapeli ei pÀÀsisi liikkumaan ulostuloaukossa ja kulumaan rikki kovalla tuulella, sukeltajat pulttasivat kaapelin kiinni kallioon meren pohjaan asti, yli 15:n metrin syvyyteen.
Muuntamorakennuksesta vedettiin maakaapeli majakan kellarikerroksessa sijaitsevaan sÀhkökeskukseen. SitÀ varten porattiin timantti poralla reikÀ lÀhes kaksi metriÀ paksun kivi- ja tiiliseinÀn lÀpi. Talven aikana verkkosÀhkö toimi moitteettomasti.
KevÀÀllÀ 2023 saavutettiin toinen virstanpyl vÀs, kun kalliolÀmpöjÀrjestelmÀÀ varten porat tiin kallioon neljÀ 200 metriÀ syvÀÀ lÀmpö kaivoa. Kun lÀmpöpumput alkusyksystÀ asenne taan majakan teknisiin tiloihin, rakennuksen lÀmmityskin saadaan hiilidioksidivapaaksi.
TEKSTI PAULA WILSON KUVAT NORA WILSON
LĂ€pileikkaus 20 kV:in kaapelista.
Artikkelin kirjoittaja Paula Wilson on miehensÀ Perin kanssa siirtynyt taka-alalle ja antanut viestikapulan majakan pÀÀvastuusta tyttÀrensÀ perheelle.
ĂRĂ KOMPASS | 57
Telepaatti laskee kaapelia.
PERHOSET
Ărön perhostutkimuksen historia on pitkĂ€, sillĂ€ ensimmĂ€iset havainnot saaren lajistosta ovat jo vuodelta 1921.
TEKSTI JAAKKO KULLBERG KUVAT SHUTTERSTOCK
58 | ĂRĂ KOMPASS
Hyönteisasiantuntija Jaakko Kullberg
ĂRĂN
Ărön legendaarinen maine harvinaisten perhosten paikkana syntyi, kun everstiluutnantti Ilkka Jalas kerĂ€si saarella aktiivisesti varsinkin 1950-1970luvuilla. Vuonna 1971 Suomen hyönteistieteellinen seura jĂ€rjesti saareen kesĂ€retken ja ensimmĂ€istĂ€ kertaa suurempi joukko hyönteistutkijoita pÀÀsi tutustumaan saareen tehden paljon mielenkiintoisia havaintoja. KesĂ€retkellĂ€ havaittu ajuruoholla elĂ€vĂ€ sinilehtimittari jĂ€i pitkĂ€ksi aikaa Suomen viimeiseksi yksilöksi ja Suomen ensimmĂ€isessĂ€ elĂ€inten ja kasvien âPunaisessa kirjassaâ vuonna 1990 se katsottiin Suomesta sukupuuttoon kuolleeksi. Laji kuitenkin löytyi uudelleen ĂröstĂ€ 1996 sekĂ€ uudelleen kolme yksilöÀ vuosina 2004 ja 2008. Laji katsottiin 2010 Suomessa kriittisesti uhanalaiseksi ja uusimmassa uhanalaiskatsauksessa lopulta jĂ€lleen hĂ€vinneeksi 2019. IkÀÀn kuin mielenosoituksena se löytyi vĂ€littömĂ€sti uudelleen saaren etelĂ€kĂ€rjestĂ€ elo-syyskuussa 2019 ja uudelleen 9.7.2022.
LĂHEMMĂS 2000 LAJIA
Nykyisin YLE:n Luontoillasta tuttu hyönteisasiantuntija Jaakko Kullberg aloitti nuorena biologian opiskelijana Ărön perhostutkimukset uudelleen 1990 ja yhĂ€ edelleen yli 30 vuoden jĂ€lkeen hĂ€nen pyydyksiinsĂ€ tai kiharapehkoonsa voi törmĂ€tĂ€ saaressa. Ennen jĂ€rjestelmĂ€llisen tutkimuksen alkua ĂröstĂ€ tunnettiin vain 452 lajia perhosia, joista lĂ€hes kaikki olivat ns. suurperhosia. TĂ€nĂ€ pĂ€ivĂ€nĂ€
ĂröstĂ€ tunnetaan Suomen tavatuista yli
2650 perhoslajista 1706, joista 939 on pikkuperhosia ja 767 suurperhosia. LajimÀÀrĂ€ on pienelle ulkosaariston saarelle hurja, sillĂ€ se ei jÀÀ paljoa jĂ€lkeen useimpien rannikkokuntien lajimÀÀristĂ€ â kaikki lajit eivĂ€t kuitenkaan elĂ€ saaressa vaan ainakin yli 200 on tavattu saaresta vain satunnaisina vaeltajina. Kuvaavaa kuitenkin oli, ettĂ€ kun Ărö aikanaan liitettiin Saaristomeren kansallispuistoon, niin sieltĂ€ oli jo havaittu satoja perhoslajeja enemmĂ€n kuin koko muusta puistosta yhteensĂ€.
Huolimatta aktiivisesta tutkimushistoriasta ĂröstĂ€ tavataan vuosittain useita saarelle uusia lajeja. Saaressa havaittujen perhoslajien mÀÀrĂ€, uhanalaiset lajit mukaan lukien, on kasvanut koko tutkimusjakson ajan. Voittajia ja runsastujia ovat erityisesti avointen lĂ€mpimien paikkojen lajit ja etelĂ€iset lajit yleensĂ€. HĂ€viĂ€jiĂ€ ovat soistuneiden paikkojen ja kosteiden kuusimetsien boreaaliset lajit. Lajien vuosittaista runsaudenvaihtelua kuvastaa parhaiten suurperhosten lajimÀÀrĂ€,
koska ne lentÀvÀt viileinÀkin ajanjaksoina paremmin eikÀ niiden lajimÀÀrÀ sÀÀn takia heittele niin paljon kuin pikkuperhosten.
Viimeisen 15 vuoden aikana suurperhosten lajimÀÀrÀ on vaihdellut 538-592 lajin vÀlillÀ, mikÀ on keskimÀÀrin yli sata lajia eli n. 20% enemmÀn kuin tutkimuksen alkuvuosina. Vastaavia tuloksia on saatu myös kansallisessa yöperhosseurannassa (NOCTURNA) muualla EtelÀ-Suomen alueella. Suomelle uusia lajeja on tutkimuksen aikana löytynyt hulppeat 37 kappaletta.
PERHOSET KIITTĂVĂT LEHMIĂ
Ihmisille tutuimpia helposti nĂ€kyviĂ€ pĂ€ivĂ€perhosia tunnetaan ĂröstĂ€ vain 54 lajia Suomen yli 120 lajista. Moni niistĂ€kin on ĂrössĂ€ vain satunnaisena tavattu, mutta pelkkĂ€ lajimÀÀrĂ€ ei kerro kaikkea. Ărön lajisto on hyvin omaleimainen ja monet lajit ovat Suomessa harvinaistuneita tai jopa uhanalaisia, vaikka esiintyvĂ€tkin ĂrössĂ€ lukuisina. TĂ€llaisia lajeja ovat esimerkiksi pikkukultasiipi, apolloperhonen, keltaniittyperhonen, rinnehopeatĂ€plĂ€, helmihopeatĂ€plĂ€, tummakirjosiipi ja tĂ€plĂ€paksupÀÀ. PĂ€ivĂ€perhoslajien vĂ€hyys johtuu saaren eristyneisyydestĂ€ ja saaren pienestĂ€ koosta â erilaisten elinympĂ€ristöjen koko ei riitĂ€ pitĂ€mÀÀn yllĂ€ kovin monilajista pĂ€ivĂ€perhosyhteisöÀ. LisĂ€ksi ulkosaariston kesĂ€ on usein hyvin kuiva ja monien perhoslajien toukista kuolee poikkeuksellisen pitkinĂ€ kuivina jaksoina, kun niiden ravintokasvit kuihtuvat. ĂrössĂ€ kolme vuotta sitten alkanut lehmien laidunnus on tĂ€ssĂ€ mielessĂ€ hyvĂ€ asia, koska ne estĂ€vĂ€t voimakkaita kasvilajeja valtaamasta kaikkia reheviĂ€ alueita kokonaan. NĂ€in ketoja niittykasvillisuus pÀÀsevĂ€t leviĂ€mÀÀn kosteammille paikoille ja tĂ€llöin kuivanakin kesĂ€nĂ€ osa perhosten toukista selviÀÀ nĂ€illĂ€ paikoilla hengissĂ€.
UHANALAISIA PERHOSIA 130 LAJIA
YmpĂ€ristövĂ€en keskuudessa Ărö on tunnettu erityisesti uhanalaisten lajien turvapaikkana. ĂrössĂ€ onkin Suomen ennĂ€tyslukemat uhanalaisten perhoslajien mÀÀrissĂ€. Uhanalaisia lajeja ĂröstĂ€ on tavattu vuoden 2019 arvioinnin mukaisesti yhteensĂ€ 131 ja silmĂ€llĂ€pidettĂ€viĂ€ 108 lajia. TĂ€ssĂ€ vaiheessa moni varmasti jo ja aiheellisestikin miettii, ettĂ€ eikö ole arvelluttavaa kerĂ€tĂ€ Ărön kaltaisella paikalla monilla pyydyksillĂ€ suuria mÀÀriĂ€ perhosia, jos alueella elÀÀ paljon uhanalaisia lajeja. Hyönteisten ollessa kyseessĂ€ on kuitenkin hyvĂ€ ymmĂ€rtÀÀ, ettĂ€ niiden aikuisvaihe on intensiivinen ja parittelu tapahtuu yleensĂ€ naa-
raan kuoriuduttua ja muninta heti sen jĂ€lkeen. Suurin osa yksilöistĂ€ ehtii siis lisÀÀntyĂ€ ennen pyydykseen joutumista ja 100% kuolee joka tapauksessa vuoden sisĂ€llĂ€. Hyönteiset ovat siis varautuneet suuriin tappioihin suurella lisÀÀntymiskyvyllĂ€, joiden kantoja satunnaisesti ohilentĂ€viĂ€ yksilöitĂ€ houkuttavat pyydykset eivĂ€t heilauta. Ainoat merkittĂ€vĂ€t luonnonympĂ€ristössĂ€ hyönteiskantoihin merkittĂ€vĂ€sti vaikuttavat tekijĂ€t ovat sÀÀilmiöt, mikrobi-infektiot ja loiskannat. LisĂ€ksi on hyvĂ€ ymmĂ€rtÀÀ, ettĂ€ hyönteisten uhanalaisuus perustuu ennen kaikkea ravintokasvien ja elinympĂ€ristöjen uhanalaisuuteen ja harvinaistumiseen. Ărölle onkin tyypillistĂ€, ettĂ€ monet uhanalaiset perhoset ovat usein saaren ketojen runsaimpia lajeja, kuten ajuruoholla elĂ€vĂ€t kenttĂ€kirjo- ja verokirjokoisa sekĂ€ pikku- ja isoarokoisa.
SUOMI TARVITSEE LISĂĂ ĂRĂITĂ
Liikkuessa ĂrössĂ€ voi miettiĂ€ milloin on itse aiemmin nĂ€hnyt nĂ€in paljon avoimia ketoja ja nummia missÀÀn Suomessa â aivan, juuri siksi nĂ€mĂ€ lajit ovat uhanalaisia. Mantereella Ărön kaltaiset paikat metsittyvĂ€t tai metsitetÀÀn, ihmiset rakentavat talonsa kedoille tai niityille. Sitten pihapiiriĂ€ laajennetaan elottomalla nurmikentĂ€llĂ€ lisÀÀ. Tavallista mĂ€ntymetsÀÀ, jossa ei ole uhanalaisille lajeille pariin sataan ensimmĂ€iseen vuoteen normaalisti juuri mitÀÀn, taas arvostetaan hakkuisiin asti. Hyönteiset ovat yleensĂ€ niin pieniĂ€, ettĂ€ yksi saari voi turvata lajin sĂ€ilymisen sadoiksi vuosiksi ja yksi Ărö voi yksin pitÀÀ hengissĂ€ suurta joukkoa uhanalaisia hyönteisiĂ€. Edelleen, hyönteisvaellusten mukana suurille kasvillisuudeltaan runsaslajisille avomaa-alueille saapuu kokoajan lisÀÀ lajeja jopa satojen kilometrien pÀÀstĂ€ ja niiden suhteellinen laajimÀÀrĂ€ nousee, mitĂ€ pidempÀÀn ne sĂ€ilyvĂ€t. Avomaa ja perinneympĂ€ristöjen luonnon tilasta kertoo paljon se, ettĂ€ uhanalaisen hyönteislajiston lajimÀÀrĂ€n perusteella Suomen arvokkaimmat avomaakohteet ovat pienlentokenttiĂ€ sekĂ€ Puolustusvoimain harjoitus ja linnoituskohteita, joita kohteina yhdistÀÀ nimenomaa suuret pinta-alat ja pitkĂ€ historia. Tarvittaisiin vĂ€hintÀÀn satoja Ărön kaltaisia paikkoja, jotta yksikÀÀn tĂ€llaisessa elinympĂ€ristössĂ€ elĂ€vĂ€ lintulaji voisi selvitĂ€ huomiseen Suomessa. Paradoksaalista kyllĂ€, usein kysyttyyn kysymykseen âMiksi Ărö on niin hieno?â se oikea vastaus on âSiksi, ettĂ€ muu Suomi on jo niin huono!â TĂ€ssĂ€ Suomen kansalla on paitsi ymmĂ€rryksen, myös peiliin katsomisen paikka.
ĂRĂ KOMPASS | 59
PERHOSTEN VUODENAJAT
Ărön perhosten kevĂ€t
KevÀt on ulkosaaristossa yleensÀ kylmÀ kesÀkuulle asti, mutta pÀivÀperhosia nÀkee erityisesti suojaisilla paikoilla ja varsinkin tyynellÀ aurinkoisella sÀÀllÀ. Huhtikuussa tavattavia lajeja ovat erityisesti sitruunaperhonen, nokkos- ja neitoperhonen sekÀ kedoilla maassa istuskeleva helmihopeatÀplÀ. Toukokuulla lentÀvÀt jo kangasperhonen, kansallisperhosemme paatsamasinisiipi sekÀ pikkukultasiipi ja lanttuperhonen.
Ărön perhosten kesĂ€
KesĂ€llĂ€ Ărön tyypillisimpiĂ€ lajeja on Suomessa harvinainen tummakirjosiipi. Pikkukultasiipi saa ĂrössĂ€ jopa kolmekin sukupolvea vuodessa, kuten helmihopeatĂ€plĂ€ ja lanttuperhonenkin, joten niihin voi törmĂ€tĂ€ melkein milloin vain. Muutoin kesĂ€n nĂ€kyvimmĂ€t lajit ĂrössĂ€ ovat kedoilla ja nummilla lentĂ€vĂ€t rinnehopeatĂ€plĂ€ ja hietaheinĂ€perhonen, jotka ovat nykyisin mante reella valitettavan harvinaisia. Erinomaisen hyvĂ€n suojavĂ€rin istuessaan omaava hietahei nĂ€perhonen on tarkka reviiristÀÀn ja lajin koiraiden vĂ€lillĂ€ parvilennoksi yltyvĂ€t reviirikiistat ovat koomista seurattavaa. KesĂ€kuun lopulla aloittavat lentonsa myös kangas- ja ketosinisiipi ja loppukesĂ€stĂ€ loistokultasiipi sekĂ€ varsinkin saaren pohjoisosassa ja lĂ€hialueen luodoilla lisÀÀntyvĂ€ isoapollo, joka on erityisesti mieltynyt saaressa paikoin kasvavien ketokaunokkien mesitarjontaan. LoppukesĂ€n lajeihin kuuluu myös kovin harvinaiseksi kĂ€ynyt tĂ€plĂ€paksupÀÀ, joka pienestĂ€ koostaan huolimatta on hyvĂ€llĂ€ egolla varustettu perhonen, sillĂ€ koiraat hyökkÀÀvĂ€t reviirillÀÀn jopa sudenkorentojen kimppuun hakaten niitĂ€ siivillÀÀn. PĂ€ivĂ€perhosten repaleiset siivet eivĂ€t yleensĂ€ ole merkki lintujen, vaan sudenkorentojen hyökkĂ€yksistĂ€. Sudenkorennot ovatkin melkoinen riesa monille saaren perhosille ja siksi ne eivĂ€t mielellÀÀn huvikseen lentele korkealla, vaan liikkuvat matalalla ja mieluummin istuskelevat maassa tai kukilla. Sudenkorennon ahdistelema perhonen istuu usein nopeasti maahan, jolloin liikettĂ€ seuraava sudenkorento hukkaa sen.
tĂ€viĂ€ tapahtumia ja niitĂ€ voi kohdata varsinkin kaakkois ja etelĂ€tuulilla melkein milloin vain sÀÀn salliessa toukokuusta lokakuulle, mutta nĂ€yttĂ€vÀÀ on varsinkin amiraalien ja ohdakeperhosten syysmuutto takaisin etelÀÀn elo- ja syyskuussa. Ohdakeperhosen kanta lentÀÀ talvehtimaan pÀÀosin Saharan etelĂ€puoliseen Afrikkaan, mistĂ€ se jĂ€lleen maaliskuulla starttaa takaisin uusin yksilöin â muuttomatkan pituus on yli 6000 kilometriĂ€ suuntaansa. KevÀÀllĂ€ ja kesĂ€llĂ€ vaeltajat suuntaavat mereltĂ€ usein ulkosaariston ensimmĂ€isille saarille tankkaamaan kukille ennen jatkamistaan eteenpĂ€in. TĂ€llöin ĂrössĂ€kin voi nĂ€hdĂ€ tuhansittain pĂ€ivĂ€perhosia esimerkiksi ajuruohon, mĂ€kimeiramin, merisinapin ja kaunokkien kukilla. TyypillisiĂ€ vaellustapahtumien jĂ€rjestĂ€jiĂ€ ovat amiraali ja ohdakeperhonen sekĂ€ kaali- lanttuja naurisperhonen sekĂ€ usein pĂ€ivĂ€llĂ€ lentĂ€vĂ€ gammayökkönen. Kukilla voi nĂ€hdĂ€ pĂ€ivisin myös eksoottisen kolibrimaisen etelĂ€npĂ€ivĂ€kiitĂ€jĂ€n tai matarakiitĂ€jiĂ€, jotka eivĂ€t laskeudu kukille.
Perhosten talvi
Talvellakin voi ĂrössĂ€ tutustua perhosten maailmaan. Lumettomina talvina metsĂ€ssĂ€ voi törmÀÀtĂ€ mustikan varvuissa talveaan uinuvaan sitruunaperhoseen, mutta jĂ€nnimpiĂ€ paikkoja tutkia niitĂ€ ovat monet saaren bunkkereista. Muutamat perhoslajeistamme talvehtivat aikuisina ja erÀÀt lajit kerÀÀntyvĂ€t suurinakin mÀÀrinĂ€ viettĂ€mÀÀn talvea bunkkerihin, kuten kiiltomittari ja liuskayökkönen, jotka ovat aikuisina pitkĂ€ ikĂ€isimmĂ€t perhoslajimme. Linnoitteissa voi tavata yksitellen myös nokkos- ja neitoperhosia tai jopa suruvaipan. Myös hienon vihertĂ€vĂ€n viher- tai kaunovarpumittarin voi seinĂ€ltĂ€ yhyttÀÀ. Bunkkereista voi löytÀÀ myös pohjanlepakoita, jolloin tulee noudattaa varovaisuutta, ettei lepakko herÀÀ, koska se kuluttaa niiden kalliita ravintovarastoja. Lepakoihin ei missÀÀn nimessĂ€ pidĂ€ koskea, etteivĂ€t ne pure â niillĂ€ voi olla raivotautia.
60 | ĂRĂ KOMPASS
Suomen suurin talkoojengi! Jo 10 vuotta puhtaampien rantojen puolesta. Tule mukaan! Finlands största talkogÀng! Vi har arbetat i 10 Är för renare strÀnder. Kom med! siistibiitsi.fi | snyggbeach.fi
RAKKAUDESTA SAARISTOON...
LEPSU66 TIKTOK
Todellisille saaristoaddikteille! Seuraa suosittua saaristo- ja veneilyaiheista TikTok-tiliÀ @Lepsu66.
SAARISTOPODCAST
Kuuntele juttelua saaristosta. Mukana mielenkiintoisia vieraita. IsÀntinÀ JÀrvinen ja Evinsalo. Uusi jakso joka torstai! LöydÀt jaksot Spotifysta, Googlen ja Applen podcast-palveluista sekÀ YouTubesta.
KOMPASSLEHDET
LöydÀt kaikki uudet ja vanhat Kompass-lehdet myös digiversioina netistÀ osoitteesta www.issuu.com/kompass-lehdet.
YleisölennÀtykset rannikkoalueella
Tilaa ainutlaatuinen ilmakuvaus haluamastasi kohteesta.
KasnÀs silverfish.kasnas@gmail.com www.silverfish.fi
www.silverbar.fi
SAARISTON VĂRIT VĂRIKARTTA
TILAA OMA SAARIKORU!
KASNĂS | ĂRĂ | HANKO | INGĂ
| PORVOO SPOTIFY | GOOGLE/APPLE-PODCAST | YOUTUBE TIKTOK | INSTAGRAM Aidot hopeakorut ARKEEN JA JUHLAAN sky
kompass dronefotoâs
#skykompass LisĂ€tiedot ja varaukset: Petri JĂ€rvinen / 0400 530 541 www.virtasenmaalitehdas.ïŹ
9.â18.2.24
Laita pÀivÀt kalenteriin. venemessut.fi facebook.com/venemessut instagram.com/venemessut #venemessut
-10% Koodilla: PROKOMPASS hotellinpÀivÀnhinnasta 22.6.2023-31.3.2024 550m VALO Unohtumattomat kesÀyötHelsingissÀ Vain4minMessukeskuksesta valo.fi
Helsingin kansainvÀliset venemessut
KYSY OHITTAMATONTA SESONKITARJOUSTA
UUSI USKOMATON
VERIFONE CM5
KANNETTAVA ANDROID-MAKSUPĂĂTE
KOSKETUSNĂYTĂLLĂ.
Verifonen CM5-maksupÀÀtteellÀ vastaanotat maksut edullisesti ja joustavasti kaikilla maksutavoilla. MeiltÀ saat pÀÀtteet myös kausikÀyttöön.
SOITA PALVELEVAAN MYYNTIIMME 09 477 433 40 TAI
KATSO SOPIVIN JĂLLEENMYYJĂ OSOITTEESTA
VERIFONE.FI JA KYSY SESONKITARJOUS!
VERIFONE FINLAND OY
Keskuskatu 1 A, 00100 Helsinki, 6 krs. Puh. 09 477 433 40 myynti@verifone.fi, www.verifone.fi
VERIFONE.FI
WIFI VIDEO 4G
WILSON CHARTER
TaxibĂ„t för max 80 pers. UtfĂ€rder till BengtskĂ€r och Ărö. Taxivene max 80 hlö. RetkiĂ€ BengtskĂ€riin ja Ăröhön.
25950 Rosala 050 563 6575 www.wilsoncharter.fi
VESILIIKENNĂINTI
WILSON CHARTER
Wilson Charter M/S Idun KasnĂ€s- Ărö 130 pers -hlö
25950 Rosala 050 536 6575 www.wilsoncharter.fi
TAXIVENE â TAXIBĂ
T BJĂRKNĂS CARE OY
TaxibÄt max 12 pers.
VENEEN VUOKRAUSTA
0400-530541, kasnas.event@gmail.com
Satama: KasnÀsin vierasvenesatama
KASNĂS RENT
TAXIVENE ĂRĂ M/S Joana Ărö-kuljetukset
KASNĂS 050-388 8001 info@visitoro.fi
ĂRĂ 2023
LIIKENNE - TRAFIK
katso aikataulut www.wilsoncharter.fi
ja varaa paikkasi
M/S CATALINA
Taksivene- ja pienemmÀt rahtikuljetukset onnistuvat M/S Catalinalla. Sukeltajatkin tykkÀÀ!
SmĂ€rre transporter och taxibĂ„t tjĂ€nster lyckas med M/S Catalina. Ăven dykaren gillar bĂ„ten! Petteri Santalahti 0400 920 937, Rosala petteri@santalahti.com
LAITUREITA - BRYGGOR
LAITUREITA - BRYGGOR
LAITUREITA â BRYGGOR
Taalintehtaan Rakennuspalvelu Oy
LAITUREITA â BRYGGOR
Taalintehtaan Rakennuspalvelu Oy
Puh. (02) 466 2220
Puh. (02) 466 2220
leif.nordgren@byggis.inet.ïŹ
nettimyynnistÀ
Muutokset mahdollisia. Paikkoja rajoitetusti, varaa nettimyynnistÀ: www.wilsoncharter.fi
Muutokset mahdollisia. Paikkoja rajoitetusti, varaa nettimyynnistÀ: www.wilsoncharter.fi
www.wilsoncharter.fi
www.wilsoncharter.fi
LAITUREITA - BRYGGOR
LAITUREITA â BRYGGOR
Taalintehtaan Rakennuspalvelu Oy
LAITUREITA - BRYGGOR
Taalintehtaan Rakennuspalvelu Oy
Puh. (02) 466 2220 leif.nordgren@byggis.inet.ïŹ
LAITUREITA â BRYGGOR
Teollisuusalue 25900, Taalintehdas www.marinetek.net
Taalintehtaan Rakennuspalvelu Oy
Taalintehtaan Rakennuspalvelu Oy
Puh. (02) 466 2220 leif.nordgren@byggis.inet.ïŹ
Teollisuusalue 25900, Taalintehdas www.marinetek.net
Taalintehtaan Rakennuspalvelu Oy
leif.nordgren@byggis.inet.ïŹ
Teollisuusalue 25900, Taalintehdas www.marinetek.net
Teollisuusalue, 25900 Taalintehdas
Teollisuusalue, 25900 Taalintehdas
Puh. 02 466 2220
Puh. 02 466 2220
leif.nordgren@byggis.inet.fi
leif.nordgren@byggis.inet.fi
Taalintehtaan Rakennuspalvelu Oy
Teollisuusalue 25900, Taalintehdas www.marinetek.net
Teollisuusalue, 25900 Taalintehdas
Teollisuusalue, 25900 Taalintehdas
Puh. 02 466 2220
Puh. 02 466 2220
leif.nordgren@byggis.inet.fi
leif.nordgren@byggis.inet.fi
www.marinetek.net
www.marinetek.net
ĂRĂ KOMPASS | 65
SEIKKAILU ODOTTAA. LĂYDĂ OMASI.
MERCURY AVATORâą 7.5E -SĂHKĂPERĂMOOTTORI
MitĂ€, jos jokainen matka alkaisi napin painalluksella? Minne menisit? Mercury Avator 7.5e -sĂ€hköperĂ€moottorin kanssa tarvitset vain kohteen. Asennettuasi kannettavan moottorin ja akut nopeasti pikakiinnikkeellĂ€ olet heti valmis vesille ja haluamiisi seikkailuihin. Avator on Ă€lykĂ€s, tĂ€ysin sĂ€hköinen perĂ€moottori âsuunniteltu tekemÀÀn seikkailemisesta vaivatonta.
MercuryMarine.com/Avator
Aloita matkasi Mercury Avatorin kanssa.