Kotiseutuposti 2/2015 by Suomen Kotiseutuliitto

Kotiseutuposti Kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön ajankohtaislehti

Moniarvoinen, paikallinen kotiseututyö

2/ 2015

PÄ Ä K I R J O I T U S

Kotiseutuposti 22.5.2015

2/ 2015

Kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön ajankohtaislehti J U L K A I S I JA

Suomen Kotiseutuliitto Päätoimittaja Riitta Vanhatalo

puh. 040 733 7033 riitta.vanhatalo@kotiseutuliitto.fi Toimitussihteeri Elina Kuismin puh. (09) 612 63225 elina.kuismin@kotiseutuliitto.fi www.kotiseutuposti.fi I L M O I T TA M I N E N

www.kotiseutuliitto.fi/ajankohtaista/ ilmoittaminen T I L A U K S E T JA OSOI T T EENMUU TOKSET

Painoversion irtonumero 10 euroa, vuositilaus 40 euroa (sisältää postikulut). Kotiseutuliiton jäsenyhteisöjen jäsenet voivat tilata sähköisen version maksutta sähköpostiinsa. Suomen Kotiseutuliiton toimisto puh. (09) 612 6320 toimisto@kotiseutuliitto.fi

Kansikuva

Pöllinheittoa Livolla. Vuoden kotiseutuyhdistykseksi valittu aktiivinen ja monipuolinen Livokas ry on kotoisin Pudasjärveltä, Livon kylästä. Kuva: Minna Perttu.

Paikallisuus nousussa Kun seuraa tiedotusvälineitä ja ihmisten puheita, niin paikallisuus ja kotiseutu näyttävät olevan suorastaan uudelleen löydetty ilmiö. Paikallisuus on myös Kotiseutuliiton avainsanoja. Kotiseutuliitto tukee moniarvoista kotiseututyötä paikallisista lähtökohdista. Kotiseututyö onkin aina paikallista. Kotiseututyön kehittämistä ja edunvalvontaa voidaan tehdä valtakunnallisesti. Keskusjärjestönä Kotiseutuliitto tukee yhdistyksiä toiminnassa monin tavoin. Itse työ kentällä tapahtuu kuitenkin aina paikkaan ja kotiseutuun sidoksissa. Viime aikoina Kotiseutuliitto on nostanut esiin kotiseutukasvatuksen ja paikallisuuden merkityksen kouluopetuksessa. Lapset ja nuoret saavat aineksia identiteettinsä ja kotiseutusuhteen rakentamiseen tutustumalla paikalliseen historiaan, kulttuuriin ja yhteisölle tärkeisiin paikkoihin ja kohteisiin. Lehdestämme voi lukea hyviä esimerkkejä. On mitä moninaisimpia tapoja ilmentää kotiseuturakkautta. Sitä on perinteisesti tuotu esille kotiseutulehdissä ja julkaisuissa. Monet paikkakunnat ovat saaneet kotiseutufanittajia Facebookissa. Tämän hetken kasvava hitti näyttää olevan paikkakunnalle nimetyt sisustustuotteet ja muut esineet. Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Espoossa pohditaan myös paikallisuutta. Länsiväylä on paikallisena sanomalehtenä kotiseutupäivien mediakumppani. Se julkaisee Kotiseutuliiton kanssa kolumnisarjaa Minun Espooni, jossa kaupunkilaiset kirjoittavat suhteestaan omaan kotikaupunkiin. Ensimmäisen kolumnin kirjoitti Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä. Hän korosti lapsirakkautta erityisenä espoolaisena piirteenä. Siinä oli kaupunginisältä ihmisläheinen ja lämmin lähestymistapa johtamaansa kaupunkiin. Kolumnin voi lukea Kotiseutuliiton nettisivuilta.

RI I T TA VA N H ATA LO

Multiprint Oy ISSN: 1799-276 ISSN-L: 1799-2761

toiminnanjohtaja

Meidän Espoomme

Sisältö 4 Marianne Heikkilä on Vuoden kotiseututeos -valitsija 5 Historia luo hyvät puitteet majoitustoiminnalle 7 Livokas ry on Vuoden kotiseutuyhdistys 8 Suomi minut synnytti, maailma imetti 10 Kulttuuria tasavertaisesti kaiken ikäisille 12 Espoolaisten kotiseutu meille kaikille tutuksi 14 Talot mäen laella 16 Viipurin kirjaston konservointi palkittiin 18 Lähiympäristö esiin! 22 Kotiseutumuseoiden helmet 23 Omakulma Tähän lehteen kirjoittivat liiton työntekijät Sini Hirvonen (SH),

Kuva: Marko Enberg

Entinen ralliautoilija Marcus Grönholmin ensimmäinen pikataival oli lapsuuden maisemissa Espoon Kauklahdessa. Hän ajoi kodin lähellä ollutta lyhyttä tienpätkää edestakaisin omalla autollaan kymmenvuotiaasta asti. Hänestä Espoossa on parasta se, ettei se ole liian kaupunkimainen. Parhaimmat paikat löytyvät Etelä-Espoosta, rannikolta ja saaristosta.

Kuva: Tomas Whitehouse

Kirjailija Leena Lehtolainen ei ole enää viiteentoista vuoteen asunut Espoossa, mutta ei tunnu pääsevän paikasta eroon. Pääsyy siihen lienee se, että hänen kirjoittamansa Maria Kallio -sarja sijoittuu Espooseen. Nykyään Länsiväylältä näkyvä Espoon urbaani pilvenpiirtäjämaisema tuo Lehtolaisen mieleen Mini-Manhattanin. Se saa kirjailijan puolesta kasvaa, kunhan viereinen Natura-alue saa olla rauhassa. Kansanedustaja Jyrki Kasvi on asunut Espoossa kuudessa osoitteessa, mutta tavalla tai toisella hän on aina palannut Otaniemeen, töihin tutkijaksi, jatko-opintoihin, asumaan Otakallioon, Smökille vappuriehan julistukseen. Joskus Kasvi on tullut ihan vain haistelemaan Otaniemen kukkivia tuomia, toisella kerralla kuuntelemaan ruovikossa huutavaa kaulushaikaraa, kerran suutelemaan räntäsateessa.

Kuva: http://kasvi.org/

Tanssikouluyrittäjä Anitra Ahtola on kotikaupungistaan ylpeä. Espoon aarre on Nuuksio, jossa maisema rauhoittaa mielen ja on kauniimpi kuin mikään maalaus. Tärkeä osa Ahtolan arkipäivää on rantaraitti, joka tarjoaa kiireisenäkin päivänä rauhoittumisen hetken ja mahdollisuuden tavata edes ohimennen alueen muita asukkaita.

Kuva: Ulla-Maija Lähteenmäki

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelälle kotikaupunki on Suomi pienoiskoossa. Kun Espoossa kokoontuu joukko ihmisiä saman pöydän ääreen, yleensä koolla samanlainen rikas heimokirjo kuin Väinö Linnan Tutemattomassa sotilaassa – savolaiset, pohjalaiset, varsinaissuomalaiset, hämäläiset ja tietenkin karjalaiset.

Kuva: Kimmo Brandt

Valtakunnallisten kotiseutupäivien Minun Espooni -kirjoitussarjassa tunnetut espoolaiset kertovat suhteestaan kotikaupunkiinsa. Kirjoitussarjaa julkaistaan Länsiväylä-lehdessä ja Kotiseutuliiton verkkosivuilla.

Lähetä juttuvinkki Onko sinulla juttuidea tai aihe, johon toivoisit Kotiseutupostin tarttuvan? Otamme myös vastaan valmiita artikkeleita. Voit lähettää ehdotuksesi toimitussihteerille sähköpostilla tai verkko lomakkeella osoitteessa www.kotiseutuposti.fi.

Elina Kuismin (EK), Liisa Lohtander (LL) ja Jonina Vaahtolammi (JV).

Kotiseutuposti 2/ 2015

Marianne Heikkilä valitsee Vuoden kotiseututeoksen Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä valitsee Vuoden kotiseututeoksen 2015. Palkinto kannustaa kotiseutukirjojen tekijöitä ja tuo näkyvyyttä hyvälle kotiseutukirjallisuudelle. – Haluan edistää ja kehittää tärkeää kotiseututyötä, aineetonta kulttuuriperintöä sekä paikallista kulttuuria ja maakunnallisia asioita. Lisäksi haluan uudistaa kotiseuturakkauden ja arvostuksen uudenlaista ymmärrystä, Marianne Heikkilä perustelee lupautumistaan Vuoden kotiseututeoksen valitsijaksi. Kirjat ovat Heikkilän toinen koti. Hän lukee monipuolista kirjallisuutta romaaneista elämäkertoihin, novelleista runoihin, historiikeista tietokirjoihin. Hänen mukaansa hyvä kirjallisuus vie mennessään toiseen todellisuuteen, josta palattua on aina muuttunut ihmisenä. Heikkilän mielikuvissaan kotiseutujulkaisujen painopiste on enemmän korpustekstissä kuin visuaalisuudessa. – Mielikuvani kaupunkilaisena ja paljasjalkaisena stadilaisena on, että kotiseutukirjallisuus on perinteistä, pölyttynyttä ja ehkä hiukan marginaalisten asioiden esittelyä paikallisesta kulttuurista ja itselle tärkeistä maaseudun asioista. Toivottavasti olen väärässä!

Kotiseutu on matka Marttaliitossa on huomattu, että entistä kansainvälistyneemmässä ja globaalissa maailmassa omilla juurilla ja synnyinpaikalla on merkitystä. Heikkilän juuret ovat Pirkanmaalla ja PohjoisKarjalassa. Hän on syntynyt Helsingissä. Kotiseutuaan hän kuvaa matkaksi. – Kotiseutuni on risteytys juuriani sekä urbaania kaupunkilaisuutta. Koska olen muuttanut niin usein kaupunkien sisällä, kotiseuturakkaus on muodostunut uusiin paikkoihin sopeutumisessa. Kaikkia tiloja yhdistää meri, jonka perässä olen aina kulkenut.

Kotiseutuposti 2/ 2015

Marianne Heikkilä. Kuva: Antti Vettenranta.

Vahvat maaseudun toimijat kaupungissa Marttaliitto rakentaa tulevaisuutta 116 vuoden kulttuurisen historian ja tradition päälle. Martat ovat aina olleet aikaansa edellä yhdistämässä perinnettä sekä moderneja toimintatapoja. – Perinne antaa näköalan, jonka varassa voimme siirtää tietoja ja taitoja sekä kotiseutuylpeyttä seuraaville sukupolville. Heikkilä näkee Kotiseutuliiton ja Marttaliiton toiminnan yhtymäkohtana jalansijan saamisen kasvukeskuksissa. – Olemme perinteisesti olleet vahvoja maaseudun toimijoita. Meidän on osattava kuulla jäsenistömme tarpeita myös kaupungeissa, joissa sukupolvien tietotaidot eivät enää siirry samalla tavalla kuin aikasemmin.

Raati valikoi finalistit Marianne Heikkilä valitsee Vuoden kotiseututeoksen Suomen Kotiseutuliiton nimittämän palkintoraadin valikoimista finalisteista. Raatiin kuuluvat tietokirjailija Harri Turunen, kotiseutututkija Jouko Hannu, ministeri Raimo Sailas ja toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo, joka toimii myös raadin puheenjohtajana. Finalistit valitaan vertailemalla ehdolla olevien teosten ulkoasua, kuvatarjontaa, taittoa, viimeistelyä, tekstien loogisuutta sekä miten sisältöaines on valittu ja toimitettu. Valintaan vaikuttaa myös tarjotun tiedon yleistettävyys sekä se, miten sisältö sijoitetaan laajempiin kokonaisuuksiin. Kotiseu-

tukirjoille on tyypillistä, että niiden lähtökohtana on paikkakunta, kaupunginosa tai kylä. Ne kertovat seudun historiasta, kulttuuriympäristöstä sekä sukujen vaiheista. Kilpailuun osallistuvat kirjat ja ehdotuslomakkeet tulee toimittaa Suomen Kotiseutuliiton toimistoon 1. elokuuta mennessä. Vuoden kotiseututeos julkistetaan Turun kansainvälisillä Kirjamessuilla lokakuussa. Viime vuonna Yleisradion kirjallisuustoimittaja Seppo Puttonen valitsi Vuoden kotiseututeokseksi Päivi Maggan ja Eija Ojanlatvan toimittaman Ealli biras – Elävä ympäristö – Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma -teoksen. EK

Ehdotuslomakkeen voi tulostaa sivulta: www.kotiseutuliitto.fi/toiminta/palkinnot/vuoden-kotiseututeos

Historia luo hyvät puitteet majoitustoiminnalle Kulttuuriympäristöä voi vaalia muuntamalla vanhoja rakennuksia uuteen käyttötarkoitukseen. Sukutilan rakennuksia tai vanhoja, käytöstä poistettuja laitoksia voi hyödyntää juhla- ja majoitustiloina. Tarvitaan taitoa, sitkeyttä ja kykyä arvostaa vanhaa.

Laitoksesta hostelliksi Savonlinnassa sijaitsevalla Hostel WillaNutulla on persoonallinen historia. Se on entinen vaivaistalo, sittemmin kunnalliskoti ja vanhainkoti. Majoitustoiminta pelasti historialliset rakennukset purkutuomiolta. 1900-luvun alussa emäpitäjä Sääminkiin perustetun laitoksen toiminta loppui vuonna 1993. Tyhjilleen jääneet rakennukset ränsistyivät nopeasti. ItäSavon Nuorisotoiminnan Tuki ry – nykyisin Savonlinnan Seudun

Nuorisotoiminnan Tuki ry – on vastannut tilojen kunnostuksesta ja ylläpidosta vuodesta 1998. Töitä on tehty paljon, että rakennukset on saatu hyvään kuntoon. Vuonna 1904 rakennettua päärakennusta käytetään juhlatilana ja vuonna 1955 valmistunut sairasosasto on hostellikäytössä. Henkilökunnan asuntolana toiminutta Impilinnaa saneerataan parhaillaan juhlatilaksi sekä ma-

Hostel WillaNuttu.

Kotiseutuposti 2/ 2015

joitus- ja asumiskäyttöön. Tyylinä on rakennusajan mukaisesti 1920-luvun jugend. Porvoo Hostel sijaitsee lähellä Porvoon keskustaa historiallisesti arvokkaassa puurakennuksessa, joka toimi aikoinaan Porvoon ensimmäisenä synnytyslaitoksena. Kätilö Alva Forsiuksen rakennuttama 12-paikkainen lapsenpäästölaitos valmistui vuonna 1903. Rakennus peruskorjattiin majoituskäyttöön vuonna 1977 vuosien tyhjillä olon jälkeen. Porvoon kaupunki omistaa kiinteistön ja rakennus on suojelukohde. Sisälattiat ovat alkuperäiset ja ulkoasu on pidetty alkuperäisessä mallissa. Rakennuksen värimaailma on 1900-luvun alusta.

Porvoo Hostel.

Majoitustoiminta täydentää viljelytilaa Kokemäellä sijaitseva Kartano Hostel avattiin vuonna 2006. Anttilan tilaan kuuluvan Vekaran maalaiskartanon vuonna 1790 rakennettu päärakennus sekä pihapiirin muita rakennuksia on muutettu majoitustiloiksi. Rakennusten muuttaminen uuteen käyttötarkoitukseen on ollut melko haastavaa. Kokonaan uuden rakentaminen olisi kenties ollut edullisempaa, mutta vanhan arvostus sai remontoimaan. Remontin yhteydessä päärakennuksen 1600-luvulta peräisin olevat hirret todettiin hyväkuntoisiksi. Tilan ja suvun historiaan sekä ihmisen kekseliäisyyteen voi tutustua vanhaan vilja-aittaan sijoitetussa kotimuseossa, jossa on esillä tilan esineitä jopa 1700-luvulta.

Hostel Lomakivi.

Ismo Kivinen pitää vaimonsa Virpin kanssa Hostel Lomakiveä sukutilallaan Iitissä Radansuun kannaksella arvokkaassa kulttuuriympäristössä. Tila on ollut suvulla 1600-luvulta lähtien. Tilan päärakennuksessa toimii maalaisravintola. Tilalle on rakennettu päärakennuksen tyylin mukaisesti viisi majoitusrakennusta, jotka on sijoiteltu vanhan kasakylän tyylisesti. Lomakiven päärakennus siirrettiin nykyiselle paikalleen 1860-luvulla, jolloin myös rakennettiin piha-aitta. Rakennukset edustavat perinteistä, aikakaudelleen tyypillistä talonpoikaistyyliä. Museovirasto on ohjeistanut korjauksia ja uudisrakentamista. EK Kirjoituksen pidempi versio julkaistaan kesäkuussa Rakennusperinto. fi-palvelussa osoitteessa www.rakennusperinto.fi

Anttilan tila ja Kartano Hostel. Kuva Visa Vehmanen.

Kotiseutuposti 2/ 2015

Huom.! Kotiseutuklubilaiset saavat Suomen Hostellijärjestön hostelleissa alennusta majoituksesta. www.hihostels.fi

Livokas ry Pudasjärveltä on Vuoden kotiseutuyhdistys Suomen Kotiseutuliitto on valinnut Pudasjärven Livon kylässä toimivan Livokas ry:n Vuoden kotiseutuyhdistykseksi. Monipuolinen Livokas ry on onnistunut luomaan ilmapiirin ja toimintamallin, joka ruokkii positiivisia asioita lähiympäristöön joka päivä. Lisäksi yhdistys on ottanut vastuulleen monia kotiseutua kohentavia tehtäviä – työllistäen viime vuosien aikana 25 henkilöä 170 asukkaan kylässä. Livolaiset kokoontuvat mielellään yhteen ja yhdessä tekemisellä on pitkät perinteet. Aktiiviseen kylätoimintaan nämä ovat tärkeitä perusasioita, mistä syystä Livo onkin jo aiemmin valittu kahdesti Suomen Kyläksi. Livokas ry on puolestaan koko kylän toiminnan katalysaattori, joka tarjoaa mielekästä tekemistä ja taidokkaita hankkeita kaikille koululaisista ikäihmisiin. – Yhdistyksen väkeä motivoi toimimaan se, että kyläläiset ja vapaa-ajan asukkaat tuntevat toisensa ja toistensa osaamiset ja harrastuneisuudet erittäin hyvin, Livokas ry:n sihteeri Anni-Inkeri Törmänen kertoo. Yhdistyksen toiminta onkin organisoitunut vuosien saatossa niin, että jokainen pystyy osallistumaan yhdistyksen toimintaan. – Oman osaamisen käyttäminen lähimmäisten hyväksi on palkitsevaa. Aikaisemmat onnistumiset antavat voimia aina seuraaviin haasteisiin.

Kotiseutu kukoistaa hanketoiminnalla Livokas ry:ssä on 279 jäsentä ja kylällä on noin 170 vakituista asukasta. Yhdistykseen ovatkin halunneet liittyä monet Livon vapaa-ajanasukkaat ja Livolta lähtöisin olevat, muualla Suomessa asuvat henkilöt. Muualla asuvat haluavat jäsenyydellään pitää yllä sidettä koti- tai lomakylälleen ja kannustaa yhdistystä toimissaan seudun parhaaksi. Aktiivisen hanketoiminnan kautta kylän toiminta kehittyy jatkuvasti ja hankkeiden vaikutus ulottuu myös lähikyliin. – Aivan ensimmäiseksi kannattaa koota kylässä toimivat aktiiviset yhdistykset yhteen ja kirjata kylältä nousevat tahtotilat ja tulevaisuudenkuvat

Nuorten eräleirillä Livon koululla pystyy suorittamaan metsästäjätutkinnon. Kuva: Minna Perttu.

Livon seurojentaloa on kunnostettu Suomen Kotiseutuliiton avustusvaroilla viime vuosina. Tänä vuonna on suunnitelmissa hankkia talolle pönttöuunit. Kuva: Minna Perttu.

kyläsuunnitelmaan. Kun on yhdessä sovittu päämääristä, löytyy kutakin tarvetta varten sopiva rahoituskanava, Törmänen kuvailee.

Kisaan osallistui 44 aktiivista yhdistystä Vuoden kotiseutuyhdistys -palkintoa tavoitteli 44 aktiivista ja osallistuvaa Suomen Kotiseutuliiton jäsenyhdistystä, joista loppusuoralle pääsivät Livokas ry:n lisäksi Hankasalmen Kotiseutuyhdistys ry, Kullaan Kotiseutu- ja Museoyhdistys ry, SomeroSeura ry sekä Vantaa-Seura ry. Hakijat edustavat Kotiseutuliiton jäsenyhdistysten monimuotoisuutta: mukana on perinteisiä kotiseutuyhdistyksiä, kaupunginosayhdistyksiä, erilaisia museo- ja/tai kulttuuriyhdistyksiä sekä aluejärjestöjä. LL Kotiseutuposti 2/ 2015

Suomi minut synnytti, maailma imetti Kun Riitta Vanhatalo pyysi minua kotiseutukummiksi, helposti innostuvana suostuin. Suostumukseni sai minut miettimään, mitä kotiseutu minulle on ja mitkä paikat koen kotiseudukseni. Mieleeni tulivat ensimmäiseksi runoilijan sanat: ”Suomi minut synnytti ja maailma imetti.”

Pori Synnyin Porissa ja vietin siellä ensimmäiset 19 vuotta. Kaikki se, mitä olen siellä kokenut, oppinut, kohdannut kulkee mukanani lopun elämääni, tahdoin tai en. Lapsuuden ja nuoruuden kokemuksilla on merkittävä vaikutus kaikille niille valinnoille, joita myöhemmin olen elämässäni tehnyt. Porista alkoi vaellukseni, levottomuuteni, uskoni, epäilyni, kärsimättömyyteni, hallusinaationi, rakkauteni, kostoni, tanssini, lauluni, teatterini – elämäni. Nuoruusvuodet eivät aina olleet mutkattomia. Sain kokea myös sen miten pikkukaupungin ihmiset 1960-luvulla suhtautuivat erilaisuuteen. Vuosien myötä porilaiset ovat muuttaneet asennettaan minua kohtaan. Porilaiset ovat nimittäneet minut kaupungin ensimmäiseksi kulttuurilähettilääksi Käyn Porissa edelleen säännöllisesti ja tunnen sen vielä 40 vuoden jälkeenkin kotikaupungikseni. Porissa jokainen askeleeni on ladattu emootioilla, muistoilla, tuoksuilla, äänillä. Joskus sietämättömyyteen asti. Rakastan Poria, sen taloja, katuja, puistoja, ihmisiä. Kotikaupunkiani, jossa satuin syntymään.

Pariisi Kun ensimmäisen kerran menin 19-vuotiaana Pariisiin, kirjoitin äidilleni postikortin: ”Tässä kaupungissa haluan joskus työskennellä.” Meni seitsemän vuotta ja löysin itseni tanssijana Pariisin oopperan näyttämöltä. Asuin, elin, tanssin ja rakastin Pariisissa kaikkiaan viisi vuotta. Ne vuodet olivat äärimmäisen intensiivistä aikaa ammatillisesti, elämyksellisesti ja rakensivat identiteettiäni. 8

Kotiseutuposti 2/ 2015

Jorma Uotinen. Kuva: Pasi Haaranen.

Noiden vuosien aikana kasvoin taiteilijaksi. Oli suuri etuoikeus saada tanssia Pariisin suuren oopperan näyttämöllä. Pariisin vuodet avasivat minulle koko tanssimaailman ja sen avulla olen luonut verkoston, jonka merkitys on kumuloitunut suomalaisen tanssikulttuurin hyväksi. Pariisissa tunnen aina olevani kotonani. Pariisissa kohtaan henkisen kulttuuri-ilmaston, johon on vaivatonta sopeutua, hengittää. Usein ajattelen, että palaan vielä asumaan Pariisiin. Pariisi on unelmieni kotikaupunki.

Kuopio Vierailin Kuopiossa ensimmäisen kerran 1970-luvun alussa Kuopio tanssii ja soi -festivaalilla. Siitä lähtien Kuopio on kulkenut elämässäni ja viimei-

set 14 vuotta intensiivisesti, kun olen saanut luoda Kuopio tanssii ja soi -tapahtuman taiteellista profiilia. Vaikka en ole koskaan vakituisesti asunut Kuopiossa, tunnen sen silti kotipaikakseni. Mikä riemullisinta, tunnen että kuopiolaiset ovat ottaneet minut omakseen ja arvostavat työtäni. Se luo valtavan onnen tunteen. Ja tunnen tehtävästäni suuren vastuun. Joka vuosi joudun uudelleen miettimään, mistä seuraava houkutin yleisön saamiseksi. Vastaukseni on: sieltä missä sisältö nostetaan ykköseksi ja missä se perustuu osaamiseen ja ammattitaitoon. Tärkeä valintakriteeri on valittujen teosten sisältö ja esteettinen suhde nykypäivään. Festivaali pyrkii ainutlaatuiseen, alkuperäiseen, koskettavaan elämykseen: tanssiin ilman rajoja. Kuopio tanssii ja soi on avoimuuden ja yhteisöllisyyden festivaali. Tulevan kesän 2015 ohjelmistossa on teoksia ja tekijöitä, jotka selkeästi eroavat toisistaan ja joilla kaikilla on oma viestinsä, jotka itse muuttavat taiteensa rajoja ja luovat uusiksi tanssin kielen. Tänään, enemmän kuin koskaan tanssin historiassa, moninaisuus sekä tyylien ja kansallisuuksien sekoittuminen edistää uusia ilmaisutapoja nähdä ja tulkita maailmaa, elämää, meitä itseämme. Kuopio kotikaupunkina pysyy sydämessäni senkin jälkeen kun aikani siellä on ohi. Odotan innolla tulevaa kesää ja Kotiseutuklubin tapaamista Kuopiossa. Tervetuloa! J O R M A U OT I N EN

Kirjoittaja on on tanssitaiteilija, laulaja ja koreografi sekä Kotiseutuklubin kummijäsen.

Tanssia ja kulttuuritapaamisia: keskustelutilaisuus Jorma Uotisen kanssa Kuopiossa 16.6.2015 kello 15–17 Kuopion Musiikkikeskuksen Taivas-lämpiö, Kuopionlahdenkatu 23, KUOPIO

Kotiseutuklubi kutsuu mukaan! Tervetuloa ainutlaatuiseen klubitilaisuuteen ja tutustumaan Pohjoismaiden suurimpaan tanssifestivaaliin. Kuopio Tanssii ja Soi -festivaali järjestetään jo 46. kerran 10.–16.6.2015. Festivaalin taiteellinen johtaja on ollut vuodesta 2002 lähtien Jorma Uotinen. Tapaamme tanssitaiteilijan, koreografin, laulajan ja Kotiseutuklubin kummin Jorma Uotisen intiimissä tilaisuudessa Kuopion Musiikkikeskuksen Taivas-lämpiössä tiistaina 16.6. klo 15–17. Musiikkikeskuksen Valohalli-lämpiössä alkaa klo 17 Jorma Uotisen juontama tanssi- ja musiikkiohjelma, jonne olette lämpimästi tervetulleet mukaan. Keskustelemme Uotisen kanssa hänen kotiseuduistaan, elämästään ja urastaan, ja osallistujat saavat myös vapaasti kysyä ja kommentoida. Tätä ennen Kuopion torilla on ilmaista tanssiohjelmistoa ja hyviä lounasmahdollisuuksia. Tilaisuudessa on paikalla myös Kotiseutuliiton hallituksen jäseniä, joiden kanssa voitte myös keskustella kotiseutuja kulttuuriasioista. Tapaamisessa on myös kevyttä tarjoilua. Ilmoittauduthan 25.5. mennessä: toimisto@kotiseutuliitto.fi tai puh. (09) 612 6320. Tilaisuus on klubilaisille maksuton, muilta 25 € (joka on samalla klubin jäsenmaksu loppuvuodeksi, norm. 40 €). Klubijäsenyys Kotiseudun hyvinvoinnista kiinnostuneille on tarjolla Kotiseutuklubi. Jäsenetuja ja -tarjouksia sekä klubiretkiä ja -tapaamisia. Hinta: 40 euroa/vuosi. www.kotiseutuliitto.fi/kotiseutuklubi

Kotiseutuposti 2/ 2015

Kulttuuria tasavertaisesti kaiken ikäisille Kulttuurinen eriarvoisuus vähenee, kun luodaan keinoja päästä kulttuuritarjonnan äärelle. Kun tarjonta viedään paikan päälle esimerkiksi kouluihin ja päiväkoteihin, kaikilla lapsilla on tasavertaiset mahdollisuudet kokea kulttuuria. Kulttuuriin voi myös tutustua sen omassa ympäristössä vierailemalla eri kulttuurilaitoksissa ja kohteissa.

Se on tehtävissä! Pohjanmaan lastenkulttuuriverkosto BARK edistää maakunnan lastenkulttuuria. Se on erikoistunut kulttuuriperinnön luovaan käyttöön kulttuuritoiminnassa ja opetuksessa. Yksi BARKin painopisteistä on kulttuuriperintökasvatus. Tavoitteena on tarjota kulttuurielämyksiä tasavertaisesti kaikille maakunnan lapsille ja nuorille asuinpaikasta riippumatta. Lapsia ja nuoria tavoitellaan muun muassa kuntien kulttuuri- ja nuorisotoimen kanssa tehtävällä yhteistyöllä.

Aikamatkalla 8. luokan kanssa Vöyrin Myrbergsgårdenissa. Annina Ylikoski johdattaa tanssivaa joukkoa. Kuva: Kurt Söderberg.

Aikamatka menneeseen – Yleisin toimintamuotomme on aikamatka, jolla pääsee kokeilemaan menneen ajan elämää käytännössä erilaisten askareiden ja osallistavan draaman kautta, Pohjanmaan lastenkulttuuriverkoston koordinaattori Annina Ylikoski kertoo. Aikamatkoja tehdään yhteistyössä koulujen, museoiden ja yhdistysten kanssa. Aikamatkat järjestetään yleensä historiallisella paikalla tai museolla, esimerkiksi kotiseutumuseolla. Teemat vaihtelevat paikan ja lasten iän mukaan. Kotiseutuyhdistysten väki osallistuu aikamatkojen järjestelyyn ja toteutukseen – aktiivisimmista yhdistyksistä on ollut kymmeniä osallistujia. Aikamatkojen lisäksi BARK järjestää tapahtumia ja työpajoja sekä tuottaa työvalineitä ja oppaita, joiden avulla kulttuuriperintöä hyödynnetään eri oppiaineissa ja erilaisten taitojen omaksumisessa. 10

Kotiseutuposti 2/ 2015

– Nykyhetken yhteiskunnallisia puheenaiheita voi käsitellä historian kautta. Esimerkiksi maahanmuuttoa voi peilata sadan vuoden takaisiin siirtolaistarinoihin, Ylikoski sanoo.

Vaihtelua kunnittain BARKin jäseninä ovat Pohjanmaan maakunnan 15 kuntaa ja Kokkolan kaupunki. Verkoston toiminta on kaksikielistä. Toimisto sijaitsee Pohjanmaan liitossa Vaasassa, maakunnan keskivaiheilla. Haasteena ovat iso alue ja pitkät välimatkat. Toimintamallit vaihtelevat kunnittain. Mikä toimii jossain, ei välttämättä toimi muualla. – Kaikille löytyy oma malli, kunhan vain haluaa ja löytyy innostuneet tekijät. Motivoiminen vaatii henkilökohtaisen kontaktin.

Pienestä pitäen kulttuuripolulle Lohjalla normaalin opetussuunnitelman kulttuuriopetusta täydentää kulttuuripolku, joka tarjoaa kaupungin kulttuuripalvelut tasapuolisesti ja suunnitelmallisesti kaikille lohjalaisille. Tavoitteena on kulttuurisen eriarvoisuuden vähentäminen ja kulttuurikokemusten esteettömyyden takaaminen. Kulttuuripolku käynnistyi Lohjalla vuonna 2013. Alkusysäys saatiin, kun lohjalaiset tutustuivat vastaaviin malleihin muualla Suomessa. Alussa kulttuuripolku vaati asennepuolella sisäistä markkinointia. Nyt haasteena on ennen kaikkea raha. – Kun määrärahat pienenevät, kulttuuri nähdään usein sellaisena, josta voi ensimmäisenä leikata, Lohjan kulttuurisihteeri Kalle Ryökäs sanoo.

Kulttuuriin totuttamista pienestä pitäen Lohjan kulttuuripolku käsittää perusopetuksen lisäksi varhaiskasvatuksen, nuorison, työikäiset ja seniorit. Kuntalaiset halutaan totuttaa pienestä pitäen kokemaan ja tekemään kulttuuria. Kulttuuripolun tarjonta pyritään paketoimaan mahdollisimman kustannustehokkaasti. – Valmiiksi mietitty kokonaisuus helpottaa opettajien työtä, koska arkityön lisäksi voi olla vaikea suunnitella kulttuuritarjontaa. Jokaisen lukuvuoden aikana oppilaat perehtyvät yhteen tai kahteen kulttuurin alueeseen. Perusopetuksen aikana tutustutaan kaikkiin keskeisiin kulttuurin muotoihin. Oppilaat vierailevat esiopetuksesta lähtien vuosisuunnitelmien mukaan eri kulttuurilaitoksissa: kirjastossa, museossa, taidenäyttelyssä, teatterissa, konsertissa ja elokuvissa. Näin kulttuuriin pääsee tutustumaan sen omassa ympäristössä. Vierailujen yhteyteen järjestetään mahdollisuuksien mukaan työpajoja ja tehtäviä. Kulttuuria myös tuodaan luokse esimerkiksi Lohjan kaupunginorkesterin konserttikiertueella.

Kuntaliitos vilkastutti kylätoimintaa Lohjan, Karjalohjan ja Nummi-Pusulan välisen kuntaliitoksen jälkeen uudesta Lohjasta kasvoi

maantieteellisesti suuri kunta, jossa etäisyydet taajamien välillä ovat suuret. Suuria kouluja on keskuksissa ja pienempiä syrjässä. Kulttuuritarjonnan laajentamiseksi ja paikallisen kulttuuritoiminnan – tapahtumien, työpajojen ja kerhotoiminnan – järjestämiseksi kulttuuripolku tukee kylien kulttuuri- ja kylätoimintayhdistyksiä. Haettavissa on toiminta- ja kohdeavustuksia sekä asukasyhdistystukea. – Tuntuu, että kuntaliitoksen jälkeen alueellinen kylätoiminta on vilkastunut, Ryökäs pohtii.

Kulttuuria myös verkossa Kulttuuria sekä viedään eri puolille kuntaa että parannetaan taajamien ja kylien asukkaiden liikkumista kulttuuritarjonnan äärelle. Käytössä on myös sähköisen etäopetuksen kaltaisia työkaluja. Tulevaisuudessa Lohjalla keskitytäänkin luomaan monimuotoista toimintatapaa verkossa. – Haluamme tarjota verkon välityksellä kulttuurista sisältöä, kuten tapahtumien liveseurantaa. Tällaista toimintamuotoa ei ole vielä muualla. Lohjan kaupunki sai vuosiksi 2015–16 opetusja kulttuuriministeriöltä 50 000 euroa avustusta kulttuuripolun toiminnan kehittämiseen. EK

Suunnitelmia, polkuja ja kalentereita Kulttuuriopetussuunnitelmat ovat tasavertaisen ja monipuolisen kulttuurikasvatuksen välineitä sekä perusopetuksessa että varhaiskasvatuksessa. Kulttuuriopetussuunnitelmien nimet ja sisällöt vaihtelevat. Ne ovat usein kunnallisen opetussuunnitelman liitteitä tai asiakirjoja, jotka muuten ohjaavat paikallista tai koulukohtaista opetusta. Usein kulttuuriopetussuunnitelmissa painottuu paikallisen kulttuurin tuntemus. Kulttuuripolku muodostuu koulujen tai päiväkotien ja kulttuuritoimijoiden yhteistyöstä. Siinä kerrotaan konkreettisesti, missä vaiheessa tehdään vierailuja kulttuurilaitoksiin tai osallistutaan taidekasvatustyöpajaan. Kulttuuritoimijat tekevät kulttuurikalentereita, joissa on valikoitua tietoa alueen lastenkulttuuripalveluista opetuksen suunnittelun tueksi. Kulttuurikalenterit tukevat kulttuuriopetussuunnitelmien käytännön toteuttamista.

Kotiseutuposti 2/ 2015

Espoolaisten kotiseutu meille kaikille tutuksi Espoon Valtakunnallisten kotiseutupäivien valmistelu on edennyt erinomaisella yhteistyöllä Kotiseutuliiton, Espoon kaupungin ja EKYLin kesken. On hienoa saada olla mukana päivien valmistelussa innostuneiden, osaavien ja syvästi kotiseutuaan rakastavien espoolaisten kanssa. Päivien valmistelun aikana olemme kuulleet monia tarinoita ja muisteluita Espoosta, lukeneet kiinnostavia kirjoituksia sekä perehtyneet Espoon nykyisyyteen ja sen tulevaisuuden suunnitteluun. Espoo näyttäytyy meille innovatiivisena ja modernina kaupunkina, joten olenkin ollut jopa yllättynyt siitä, kuinka kiinnostuneita espoolaiset ovat paikkakuntansa historiasta ja miten tärkeä heille kaupunkia ympäröivä kaunis luonto on. Kotiseutupäivät ovat olleet tärkeä osa perheemme kesiä jo 20 vuoden ajan. Näiden kahden vuosikymmenen ajalta en muista kesää, jolloin en olisi ollut päivillä ainakin osittain mukana. Aviopuolisoni on ollut mukana lähes joka vuosi ja perheemme lapsetkin yli kymmenen vuoden ajan. Näiden vuosien aikana olemme vierailleet eri puolilla Suomea, ja koska vuosia on mennyt niin runsaasti, ovat Espoon päivät jo kuudennet, joiden järjestelyissä olen itsekin ollut jollakin tavalla mukana.

Kaikkien näiden vuosien aikana monista päiville osallistuvista on tullut minulle ja miehelleni hyviä ystäviä ja tuttavia, joiden kohtaamista innolla odotamme. Jokaisesta kotiseutupäivien paikkakunnasta on myös jäänyt meihin jotain: muistoja, kokemuksia, uusia tuttavia ja, ehkä tärkeimpänä kaikista, entistä parempi ymmärrys Suomesta ja suomalaisista. Muistoissa ovat päivät, jolloin toiselta pojaltamme tulehtui korva, jonka lääkäri puhkaisi ilman puudutusta väsyneinä aamuyön tunteina. Päivät jolloin iltamyöhällä olin valmistelemassa pöytäjärjestystä kahden maan presidentin ilmoittaessa osallistuvansa päivien illalliselle. Päivät jolloin retkellä tehtaan sisällä oli niin korkeat portaat kiivettävänä, että toinen poikamme ei uskaltanut kiivetä ylös ja olimme jäädä muusta joukosta eroon keskellä tuotantolaitosta. Päivät jolloin retkellä ei tarjottu ruokaa, kun jotain kummallista oli tapahtunut tilauksessa. Päivät, kun ihanassa kesäisessä illassa istuimme kuuntelemassa tunnelmallista musiikkia ja toisena upeana hetkenä lauloimme yhdessä kilpaa maakuntalauluja.

Kuvassa vasemmalta Valtakunnallisten kotiseutupäivien koordinaattori Jonina Vaahtolammi, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, Suomen Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtaja Kirsi Moisander, Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo, Leppävaara-seuran puheenjohtaja Arja Salmi ja Espoon sivistystoimen johtaja Sampo Suihko. Kuva: Elina Kuismin.

Kotiseutuposti 2/ 2015

Mitä sitten suosittelisin Espoosta, uusien muistojen rakentamiseksi? Toivottavasti teillä on aikaa osallistua retkille, illanistujaisiin, yhteisiin hetkiin ja paikallisten ihmisten kanssa keskustelemiseen. Espoo on täynnä kulttuuria ja historiaa. Se on myös kaupunki, jossa asuu suuri määrä ihmi-

siä, jotka eivät ole syntyneet paikkakunnalla. On kiinnostavaa, millaisia tuntemuksia heillä on uudesta kotiseudustaan, miten he sen kuvailisivat ja millaiseksi he sitä kehittäisivät? Kotiseutupäivät koostuvat kaikesta siitä mitä ohjelmaan on valittu, mutta ennen kaikkea se koostuu meistä päiviin osallistuvista. Päivät syntyvät kohtaamisista ja vuorovaikutuksesta, kotiseudun rakkaudesta ja kotiseutuja rakastavista ihmisistä, meistä kaikista. Tervetuloa! KI RS I M O I S A N D ER

Kirjoittaja on Suomen Kotiseutuliiton hallituksen ja

Valtakunnalliset kotiseutupäivät 2015 Rakkaudesta kotiseutuun – Av kärlek till hembygden Päivät järjestetään Espoossa 6.–9.8.2015, pääpaikkana Leppävaara Kotiseututyön vuosittainen päätapahtuma, jossa jaetaan Kotiseututyön ansiomitalit Pääjärjestäjä Suomen Kotiseutuliitto, mukana Espoon kaupunki ja Espoon kaupunginosa yhdistysten liitto EKYL Suojelijana Tasavallan presidentti Sauli Niinistö www.kotiseutuliitto.fi/kotiseutupaivat2015

kotiseutupäivien järjestelytoimikunnan puheenjohtaja.

POIMINTOJA KOTISEUTUPÄIVIEN OHJELMASTA Kotiseutupäivien seminaari: Kulttuuri ja talous kotiseutu rakkauden kasvualustalla to 6.8. Sellosali, Soittoniekanaukio 1 A, kello 14–17

Seminaari on maksuton ja avoin kaikille, ennakkoilmoittautuminen. Seminaarin isäntänä toimii Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä. Seminaarin juontaa vuoden puhuja 2012, kanadalaissyntyinen juristi, André Noël Chaker. Seminaarissa esiintyvät muun muassa Espoon kaupungin elinkeinojohtaja Tuula Antola, kansanedustaja Anne Berner, suunnittelija Paola Suhonen ja toimittaja Heikki Aittokoski. Lisäksi Espoon nuorisovaltuuston jäsenet keskustelevat kulttuurin ja talouden yhdessäelosta.

Keskustelukammarit pe 7.8. Sellosali, Sellon kirjaston Akseli-sali ja Musiikkiopisto Juvenalian pikkusali, kello 15.30–18

• Kunnat, maakuntien liitot ja kotiseututyö. • Kaupunkitoimijoiden olohuone: Kop, kop! Onko ovi auki? • Kammari ajankohtaisille kuulumisille. Sana on vapaa!

Espoon kotikaupunkipolut la 8.8. Eri puolilla Espoota

Kotikaupunkipolkujen kävelyreiteillä esitellään kaupunginosien historiaa ja nykyisyyttä, luontoa ja kulttuuria, julkista taidetta, arkkitehtuuria sekä merkittäviä henkilöhahmoja. Leppävaarasta kello 10 ja Tapiolasta kello 13 lähtevillä kävelyillä oppaana toimii kotikaupunkipolkujen kehittäjä, toimittaja Pauli Saloranta. Muut kierrokset kotiseutupäivien verkkosivuilla. Tietoa kotikaupunkipoluista: www.kotikaupunkipolut.fi

Päätöstapahtuma su 9.8. Kauppakeskus Sello, Leppävaarankatu 3–9, kello 12–15

Kotiseutupäivien koko perheen tapahtumassa esiintyvät muun muassa kansanmusiikkiyhtye Puhti, taikuri Simo Aalto, Olarin voimistelijat ja nuorisokuoro Candomino. Lisäksi kasvomaalausta ja muuta ohjelmaa eri ikäisille. Kotiseutupäivien kaikki tapahtumat: www.kotiseutuliitto.fi/kotiseutupaivat2015/ohjelma

Kotiseutuposti 2/ 2015

Talot mäen laella Fallåker Fallåker 18

Kotiseutuliiton rakennustutkija Johanna Hakanen ja hankesihteeri-tiedottaja Sanna Käyhkö kävivät huhtikuussa tutustumassa espoolaisiin nuorisoseurantaloihin. Seurantalojen sanotaan sijaitsevan usein mäen laella, ja ainakin Espoossa tämä näytti pitävän paikkansa. Talot ovat hyvässä kunnossa ja niissä harrastetaan ja juhlitaan. Talkooinnostuksen häviämistä kuitenkin harmiteltiin kaikilla taloilla.

Thorstorp Vanha maantie 12 Espoon Ikean tuntumasta pientaloalueen keskeltä löytyy punainen Fallåker, jossa teatteriesitykset ovat olleet tärkein toimintamuoto 1970-luvulta alkaen. Talossa on vuosien varrella myös urheiltu paljon. Pihalla on edelleen säännöllisessä käytössä oleva pallokenttä, jota on juuri kunnostettu. Fallåker Teaternin puheenjohtaja Magnus Sandström kertoo teatteritoiminnasta ja esittelee salia, jonka näyttämölle tehdään joka vuosi uusi lavastus. Näyttämöä laajennettiin 70-luvulla rakentamalla taloon laatikkomainen jatke, jonka ulkonäköä ei ole pelkästään kehuttu. Esityksille saatiin kuitenkin lisää tilaa, ja syksystä kevääseen talo onkin lähes pelkästään teatterin käytössä.

Komea Thorstorp sijaitsee kivenheiton päässä elokuun kotiseutupäivien näyttämönä toimivasta kauppakeskus Sellosta. Kukkulalla sijaitsevan talon ikkunoista aukeaa silti melko maalaismainen näkymä. Talo on ollut rakentamisesta lähtien Hembygdens Vänner i Alberga rf:n omistuksessa. Sen käyttöaste pyritään pitämään korkeana tarjoamalla tiloja myös muille yhdistyksille. Yhdistyksen puheenjohtaja Susanne Räihä toteaakin talon olevan sitä varten, että sitä käytetään. Thorstorpissa järjestetään paljon lasten toimintaa. Lapsille vanha talo on jännittävä ympäristö: jo kierros sen ympäri voi tuntua seikkailulta, Räihä kertoo. Viikoittain talolla kokoontuu perhekahvila, jossa lapset ja vanhemmat tapaavat toisiaan. F Talolla on järjestetty kesäisin myös leirejä. Ruuanlaittokerhoja- ja kursseja on piESPOO detty sekä lapsille että varttuneemmille kokkaajille. Talolla kokoontuu säännöllisesti myös neulekahvila. V

Kotiseutuposti 2/ 2015

C tk Pi

äjä

T Leppävaara

Carlberg Nuorisotie 10

Seurantalopäivä Syyskuun toisena viikonloppuna 11.– 13.9.2015 vietetään valtakunnallista Seurantalopäivää – tule mukaan järjestämään tapahtumia! Päivä tarjoaa tilaisuuden tehdä tunnetuksi talojen elävää kulttuuriperintöä ja järjestää kaikille avointa toimintaa. Lisätietoa: www.seurantalot.fi/tietoa-toimijoille/

Keskellä Vanhakartanon maalaismaisemaa sijaitsee Espoon vanhin ruotsinkielinen seurantalo Carlberg, jonka viihtyisää pihaa reunustavat ikivanhat männyt ja kuuset. Carlbergissa, kuten Thorstorpissa ja Fallåkerissakin, rakennuksesta pitää huolta siellä asuva talonmies. Carlbergissä järjestetään paljon toimintaa kaikenikäisille lähiseudun asukkaille. Viikoittain talolla jumpataan, harjoitellaan ilmakivääriammuntaa ja pidetään lasten kerhoa, joka on erityisen suosittu, kertoo Gammelgård ungdoms och allmogeförening rf:n sihteeri Monica Björklöf. Viehättävässä salissa järjestetään paljon yksityisiä juhlia. Taloa on korjattu kauniisti, mutta kuten muissakin yhdistyksissä, myös täällä talon ylläpidosta ja kunnostuksesta vastaa pieni ja sitkeä ryhmä, kertoo Björklöf. Uudet vapaaehtoiset ovat tervetulleita mukaan.

seurantalopaiva

Valhallan wc-tilojen ilmettä on piristetty maalauksin.

Valhalla Valhallantie 14

Kierroksen viimeinen etappi on Kauklahdessa, jossa sijaitsee 90-vuotias Valhalla. Mäen laelle rakennetun talon ympäristö on muuttunut nopeasti, ker-

too vahtimestari Marina Bäckström. Ennen peltojen keskellä sijainnutta taloa ympäröi nyt asuinalue, jonka viimeisimmät rakennukset valmistuivat viime vuonna. Talolla jumpataan ja pelataan pingistä viikoittain. Liikuntaharrastuksille voisi olla kysyntää enemmänkin, mutta vetäjiä on ollut hankalaa saada. Isossa salissa riittäisi tilaa tehdä vaikka mitä, miettii Bäckström. Juhlia talolla on jo alkuvuodesta järjestetty useita. TEKSTI: SANNA KÄYHKÖ KUVAT: JOHANNA HAKANEN JA SANNA KÄYHKÖ

Kotiseutuposti 2/ 2015

Viipurin kirjaston konservoinnille Europa Nostra -palkinto 2015

Tapani Mustonen esitteli Viipurin kirjastoa ja sen restaurointia Norjan, Ruotsin ja Viron Europa Nostra -edustajille syksyllä 2014 pohjoismaisen tapaamisen yhteydessä. Kuva: Anna-Maija Halme.

Viipurin Alvar Aalto -kirjaston restaurointi on voittanut Europa Nostra -palkinnon 2015. Erityismaininnan saivat lisäksi Kansanmusiikki-instituutin projekti Kaustisten kansanmusiikkiperinteen tukemiseksi sekä Museoviraston ja Aalto-yliopiston Medialaboratorion Vrouw Maria veden alla -hanke. Ne esiteltiin Kotiseutupostissa 4/2014. Viipurin vuonna 1935 valmistunut kaupunginkirjasto on yksi Alvar Aallon mestariteoksista ja 1930-luvun funktionalismin merkittävimmistä luo-

muksista. Se on kuuluisa erityisesti kattoikkunoin valaistuista lainaus- ja lukusaleistaan sekä aaltomaisesti muotoillusta luentosalin katostaan. Jälkipolvien onneksi kirjaston arvo on ymmärretty korkealla poliittisella tasolla: sen korjauksen rahoituksen järjestämiseen osallistuivat niin presidentti Tarja Halonen kuin hänen myötävaikutuksellaan presidentti Vladimir Putin. Laadukas kunnostustyö on saanut myös World Monument Fundin tunnustuspalkinnon vuonna 2014.

Kirjaston pääsisäänkäynti vuonna 1935. Kuva: Gustaf Welin 1935 / Alvar Aalto Säätiö.

Kirjaston pääsisäänkäynti ennen korjaustöiden viimeistä vaihetta vuonna 2012. Julkisivukivenä 1960-luvun alussa asennettu kiillotettu musta graniitti. Kuva: Tapani Mustonen / Viipurin kirjaston Suomen restaurointiyhdistys VKR.

Kotiseutuposti 2/ 2015

Poikkeuksellisen hyvin tutkittu korjaus Kirjaston arvoa, tai sen suunnittelun hienouksia, ei ole aina ymmärretty näin hyvin. Rakennus vaurioitui toisessa maailmansodassa. 1950-luvun lopulla ja 1960-luvun alussa kirjasto kunnostettiin mutta vajavaisin teknisin tiedoin ja kehnoin taloudellisin resurssein. Nyt valmistuneet korjaustyöt aloitettiin 1990-luvulla. Suunnittelusta ja työmaan arkkitehtuurivalvonnasta vastasi tällä kertaa Viipurin kirjaston Suomen restaurointiyhdistys. Työn tekivät pieniä erikoistöitä lukuunottamatta viipurilais- ja pietarilaisurakoitsijat. Europa Nostran palkintolautakunta kiitti ”poikkeuslaatuisen hyvintutkittua ja erittäin hienovaraista restaurointia, joka säilytti kirjaston toiminnot sopeuttaen ne tämän vuosituhannen vaatimuksiin” sekä korosti erityisesti hankkeen ansiokasta kansainvälistä yhteistyötä, varsinkin Suomen ja Venäjän restaurointitoimikuntien välillä. Palkinto luovutetaan 11. kesäkuuta Oslon kaupungintalolla palkintojuhlassa, johon osallistuu mm. Europa Nostran puheenjohtaja, oopperalaulaja Plácido Domingo. Palkintojuhla on osa Europa Nostran vuotuista Euroopan kulttuuriperintökongressia. Europa Nostran palkinto-ohjelmassa ovat mukana erinomaiset saavutukset myös niistä Euroopan maista, jotka eivät ole mukana Euroopan unionin Luova Eurooppa -ohjelmassa. Venäjällä sijaitseva kohde voi saada palkinnon, mutta kesän palkintojuhlassa julkistettavaa EU-rahoitettua 10 000 euroa pääpalkintoa kohteelle ei voida antaa. ANNA-MAIJA HALME

Suomen uhanalaisimmaksi kulttuuriperintökohteeksi 11 ehdokasta Europa Nostra Finlandin Suomen uhanalaisin kulttuuriperintökohde -hakuun tuli kaikkiaan 11 ehdotusta tuhoutumisvaarassa olevista suomalaisista arvokkaista rakennuksista ja muistomerkeistä. Kohteet ovat: • Astuvansalmen kalliomaalaukset Ristiinassa • Erik Bryggmanin Turun uimahalli • Gustavsvärnin merilinnoitus Hangon edustalla • Helsinki-Malmin lentoasema • Entinen Isonsannan saha Porissa • Lauttasaaren vesitorni Helsingissä • Oskari Rajasen kortteli Lahdessa • Puu-Anttila, entinen Lohjan Yhteiskoulu • Rasmuksen tiilitalo Kokkolan Sokojan kylässä • Riuttalan Talonpoikaismuseo Kuopiossa • Villa Rana Jyväskylän yliopiston Seminaarin mäen kampuksella Europa Nostran Finland valitsee uhanalaisimman kohteen kevään aikana ja lähettää sen ehdolle Europa Nostran ja Euroopan investointipankin instituutin Seitsemän uhanalaisinta kulttuuriperintökohdetta -ohjelmaan. Ohjelma kokoaa julkiset ja yksityiset yhteistyökumppanit etsimään kestäviä ratkaisuja seitsemän hankkeeseen valittavan eurooppalaisen kohteen pelastamiseksi. Edellisen kerran Suomen uhanalaisin kulttuuriperintökohde -haku järjestettiin vuonna 2013. Tuolloin valituksi tuli Joensuussa sijaitseva hotelli-ravintola Wanha Jokela. Lisätietoja: www.europanostra.fi www.europanostra.org www.europanostra.org/7-most-endangered/

Kirjaston pääsisäänkäynti vuonna 2014. Julkisivukivenä alkuperäislouhoksesta Juukasta sahattu ja tuotettu vuolukivi. Kuva: Petri Neuvonen / Viipurin kirjaston Suomen restaurointiyhdistys VKR.

Kotiseutuposti 2/ 2015

Lähiympäristö esiin Euroopan kulttuuriympäristöpäivillä! Mikä lähiympäristösi kohde ansaitsisi päästä esille? Millaisella tapahtumalla esittelisit alueesi aarteet? Kun järjestät tapahtuman syyskuussa Euroopan kulttuuriympäristöpäivillä, voit saada sekä uutta yleisöä oman ympäristösi kiinnostaville kohteille että huomiota omalle yhdistystoiminnalle tai paikallismuseolle. Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tavoite on lisätä omaan ympäristöön liittyvää ymmärrystä ja arvostusta sekä innostaa toimimaan kulttuuriympäristön Euroopan kulttuuriympäristöpäivien syyskuisena pääviikonloppuna 2014 paikalliset toimijat säilymisen ja hyvän hoidon puo- järjestivät Puotilan kartanolla Helsingissä Sadonkorjuumarkkinat. Kuva: Jonina Vaahtolammi. lesta. Päivillä myös avataan ovia paikkoihin, joihin ei tavallisesti pääse. rintö pääsee upeasti esille. Vuositeemasta voivat Kulttuuriympäristöpäivien tapahtumat voivat kertoa vaikkapa opastettu retki vanhaan tehdasliittyä yleisesti rakennusperintöön ja kulttuuri- kiinteistöön tai ruukkialueelle, vierailu toimivaan ympäristöihin tai halutessa vuoden teemaan, joka teollisuuslaitokseen, työpaja tekniikan keksinnöistä vuonna 2015 on Teollisuuden ja tekniikan perintö. tai näyttely työväestä ja sen perinteistä. Tapahtumia voi järjestää pääviikonloppuna syysTapahtumia Euroopan kulttuuriympäristöpäikuussa tai muina ajankohtina. Tapahtuma voi olla ville voivat järjestää kotiseutuja kaupunginosayhpäiviä varten suunniteltu tai ohjelmaan voi liittää jo distykset, kunnat, museot ja paikallismuseot, koulut vakiintuneen vuosittaisen tapahtuman. Tapahtumat ja myös yksityiset ihmiset. Kaikki ovat tervetulleita ilmoitetaan päivien ohjelmaan Rakennusperinto.fi- mukaan! JV palvelun tapahtumakalenteriin.

Teollisuus meillä ja Euroopassa Euroopan kulttuuriympäristöpäivien pääviikonloppua vietetään tänä vuonna 11.–13.9. teemalla Teollisuuden ja tekniikan perintö. Jo kevään aikana kulttuuriympäristöpäivien ohjelmassa on ollut muun muassa seminaareja, luentoja ja työnäytöksiä. Teema on ensimmäistä kertaa yhteinen koko Euroopan laajuiselle European Heritage Days -kokonaisuudelle, joten eurooppalainen teollinen pe-

Kilpailu tuotteiden tarinoista Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailun tehtävä vuonna 2015 on Kerro tuotteen tarina. Lapsille ja nuorille suunnatun kilpailun tarkoituksena on tuoda esille oman lähiympäristön teollista tuotantoa ja erilaisten teollisten tuotteiden elinkaarta. Myös kotiseutuja kaupunginosayhdistykset voivat levittää tietoa kilpailusta oman alueensa nuorille ja saada heidän tutustumaan oman paikkakuntansa teolliseen historiaan.

Lue lisää Euroopan kulttuuriympäristöpäivistä: www.rakennusperinto.fi/kulttuuriymparistopaivat Kulttuuriympäristöpäivien tapahtumat: www.rakennusperinto.fi/tapahtumat/fi_FI/ky-paivien-tapahtumat/ Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu: www.rakennusperinto.fi/kulttuuriymparistopaivat/kulttuuriympariston_tekijat/

Kotiseutuposti 2/ 2015

kaiken se kestää. On kestänyt jo yli 50 vuotta. Virtasen 4 Öljyn Laatumaali.

SUOJ V-

TU! AT

NYT U

Legendaarinen Virtasen 4 Öljyn Laatumaali on neljään luonnonöljyyn perustuva pellavaöljymaali, jota on valmistettu jo yli 50 vuotta. Siinä on yhdistettynä jo muinoin saariston rankoissa olosuhteissa käytettyjen öljymaalien parhaat ominaisuudet.

alitehdas.fi

nma www.virtase

Peruskonseptiltaan tässä yli 50-vuotiaassa pellavaöljymaalien testivoittajassa yhdistyvät kaikki ominaisuudet joita jokainen rakentaja, talonomistaja ja maalari ulkomaaliltaan kaipaa: • Edullinen hankintahinta • Hengittävyys jonka ansiosta puu säilyy maalin alla hyvänä • Ammattimaalarienkin kiittämä levityksen helppous • Hyvä värinkesto myös sävytyskoneilla tehdyissä sävyissä • Ei hilseile, hyvä tartunta erilaisten maalien päälle jopa lateksin! • Hengittävä maali vaikka uudelle höylähirrelle • Pitkä kestoikä, maalausvälit jopa kymmeniä vuosia

Kaiken se kestää - Virtasen 4 Öljyn Laatumaali. Jälleenmyyjien yhteystiedot: www.virtasenmaalitehdas.fi Kotiseutuposti 2/ 2015 Virtasen Maalitehdas, Työkuja 5, 21600 Parainen, puh. 010 32 31 600

Vuoden kaupunginosaksi ennätykselliset 155 ehdotusta

Kotiseutuliiton toimistolla remontoidaan syksyllä

Suomen Kotiseutuliitto sai huikean määrän esityksiä Vuoden kaupunginosaksi. Valitsemalla Vuoden kaupunginosan liitto pyrkii korostamaan, että kaupunginosien asukasaktiivisuudella on merkitystä viihtyvyyden ja turvallisuuden rakentamisessa. Kilpailussa haetaan erityisesti sellaista kaupunginosaa, jossa ihmiset, yhdistykset, yritykset ja kaupunki toimivat aktiivisesti yhteistyössä. Vuoden kotiseututeko -kilpailu oli niinikään poikkeuksellisen suosittu, saimme lähes 40 hyvin perusteltua ja monipuolista ehdotusta. Vuoden kaupunginosa ja Vuoden kotiseututeko julkistetaan elokuussa Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Espoossa. Vuoden kaupunginosa on valittu vuodesta 2001 ja Vuoden kotiseututeko vuodesta 2005 lähtien. Viime vuonna Vuoden kaupunginosa oli Tampereen Pispala. Vuoden kotiseututekona palkittiin Lahti-seuran, Päijät-Hämeen elokuvakeskuksen ja Lahden Videokuvaajien yhteinen Lahti-filmit talteen ja esille -hanke.

Kotiseutuliiton toimiston remontti 10.8.–2.10.2015 vaikuttaa palveluihin: • Toimisto ei ole auki kävijöille muuten kuin sopimuksen mukaan remontin aikana. • Kotiseutuliitolle osoitetut ansiomerkkiesitykset pyydetään toimittamaan Kotiseutuliiton toimistoon maanantaihin 27.7.2015 mennessä. Tämän jälkeen esityksiä otetaan käsittelyyn lokakuun alussa. Elo-syyskuussa ansiomerkkiesityksiä ei voi ottaa käsittelyyn. • Muu tuotemyynti keskeytyy sunnuntaista 9.8.2015 alkaen. Tuotteita voimme toimittaa jälleen lokakuun alusta lähtien. • Seurantalojen korjausavustuksiin liittyvä puhelinja sähköpostineuvonta toimii normaalisti. Hakemuksiin liittyvissä kysymyksissä kannattaa silti olla yhteydessä mahdollisimman hyvissä ajoin. • Muista palveluista ja henkilökunnan tavoittamisesta remontin aikana saa lisätietoja lähempänä Kotiseutuliiton nettisivuilta.

Tarkkailija – vaivaton tapa seurata elinympäristöä Tarkkailija on verkkopalvelu, joka helpottaa kansalaisten, yritysten ja viranomaisten tiedonhakua rakennettuun ympäristöön liittyvistä aiheista. Minkä tahansa alueen asioiden seuraaminen on vaivatonta, kun Tarkkailija tuo uutiset osaksi päivittäisiä rutiineja. Vahtipalvelu helpottaa esimerkiksi mökkikunnan, entisen kotipaikkakunnan tai ikääntyvien vanhempien asuinalueiden seuraamista. Kaukaisenkin kunnan suunnitelmiin ehtii reagoimaan ajoissa ja toimenpiteisiin pystyy vaikuttamaan. Palveluun voi perustaa vahdin, joka lähettää käyttäjän sähköpostiin ajankohtaiset tiedot esimerkiksi alueen asumisesta, kaavoituksesta, liikennehankkeista, päätöksenteosta tai liikuntamahdollisuuksista. Käyttäjän ei tarvitse seurata montaa eri sivustoa ja tietolähdettä, kun Tarkkailija kertoo ajankohtaiset tiedot kootusti. 20

Kotiseutuposti 2/ 2015

Tarkkailija-palvelu suorittaa tietojen haun yli 400 kunnan ja muun organisaation sivustoilta sille määritellyn käsiteontologian perusteella. Hakua ei tarvitse toistaa manuaalisesti, eikä internetpohjainen palvelu ole aikaan tai paikkaan sidottu, mikä tekee sen käyttämisestä vaivatonta. Tarkkailijan avulla on helpompi osallistua ajankohtaiseen päätöksentekoon sekä aktiiviseen vaikuttamiseen. Tarkkailija on toteutettu osana Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe) Elinympäristön tietopalveluita, jotka ovat rakennettuun ympäristöön liittyviä sähköisiä kysely- ja tietopalveluita. KAARINA VARTIAINEN & JOHANNA KOIVUNEN

Lisätietoja: www.etarkkailija.fi

KALENTERI

Tue kotiseututyötä Kotiseutu-vuosikirja 2014

Kotiseutuklubin tapaaminen, Kuopio

16.6.

Espoon Valtakunnalliset kotiseutupäivät

6.–9.8.

Ohjelma: www.kotiseutuliitto.fi/kotiseutupaivat2015 Ilmoittautuminen edulliseen hintaan 5.6. mennessä. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 17.7.

Vuosikokous, Espoo

7.8.

Kotiseutuklubin vuositapaaminen, Espoo

7.8.

Euroopan kulttuuriympäristöpäivät

Teema kotiseututyön uudet ja vanhat muodot heijastaa yhteiskunnan nopeaa kehitystä. Toimintaympäristön muutos asettaa koko kotiseutuliikkeelle uusia haasteita ja tehtäviä. 25 asiantuntevaa artikkelia avaavat tuoreita näkymiä ja monipuolistavat perinteistä kuvaa kotiseututyöstä.

11.–13.9.

Teemana Teollisuuden ja tekniikan perintö www.rakennusperinto.fi/tapahtumat/fi_FI/ky-paivien-tapahtumat

Seurantalopäivä 11.–13.9. Turun Kirjamessut

2.–4.10.

Lisätiedot: www.kotiseutuliitto.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri

Hinta 25 euroa (jäsenille 20 euroa).

Tykkää meistä Facebookissa! www.facebook.com/Kotiseutuliitto

Seuraa meitä Twitterissä ja Instagramissa! https://twitter.com/Kotiseutuliitto https://instagram.com/kotiseutuliitto

Kotiseutuaan rakastavalle hopeariipus hopeaketjussa Koru on myynnissä verkossa ja kotiseutupäivillä. Hinta 35 € (+ postituskulut) Riipuksessa on heraldikko Olof Erikssonin vuonna 1972 suunnittelema Suomen Kotiseutuliiton tunnus. � 1,5 cm

Finlands Hembygdsförbund www.kotiseu tuliitto.fi

Kotiseutuposti 2/ 2015

Kotiseutumuseoiden helmet Lemin kotiseutumuseossa perinneruoka särää käy nauttimassa vuosittain 10 000 asiakasta. Kycklingsin kotiseututalon pihamaata vuokrataan tiuhaan tapahtumanjärjestäjille ja puolimaratonilla tai mieskuoron konsertissa alueeseen tutustuneet kiinnostuvat myös museonäyttelystä. Isonkyrön kotiseutumuseolla järjestetään vuosittain yksi seudun suurimmista tapahtumista, 1700-luvun markkinat. Jokioisten museorautatie tarjoaa resiinan vuokrausta, junamatkan juhannustansseihin ja verkkokaupastaan veturiaiheisia tuotteita. Tällaisia hyviä esimerkkejä paikallisen perinteen tuotteistamisesta ja elävöittämisestä, onnistuneesta markkinoinnista ja yhteistyöstä Kotiseutuliitto nostaa esiin Kotiseutumuseoiden helmet -hankkeessa. Hankkeessa vahvistamme paikallismuseoiden edellytyksiä toimia matkailukohteena. Etsimme joukon hyviä matkailuun liittyviä toimintamalleja yhdessä maakuntamuseoiden ja matkailutoimijoiden kanssa ja laajennamme paikalliset onnistumiset valtakunnallisiksi esimerkeiksi koko paikallismuseokentälle.

Paikallismuseot ja kulttuurimatkailu Kulttuurimatkailussa tuotetaan matkailupalveluita paikallista kulttuuria arvostaen. Kulttuurimatkailija haluaa tutustua paikalliseen elämäntapaan ja ihmisiin. Hän haluaa oppia historiasta, ymmärtää kulttuuriperintöä ja kokea sitä elämyksellisesti. Osa kulttuurimatkailua ovat esimerkiksi ruoka-, luontosekä museo- ja muistomerkkimatkailu. Paikallismuseo on alueensa kulttuurin tiivistymä. Se on juuri sitä, mistä kulttuurimatkailijat ovat kiinnostuneita. Toimiakseen matkailukohteena paikallismuseo tarvitsee yhteyden matkailualaan. Matkailuyrittäjien on mahdollista ottaa paikallismuseo mukaan yhteistyöhön, jos museon sijainti, aukioloajat ja hinnat ovat helposti löydettävissä. Matkailutoimija tarvitsee museosta myös yhteyshenkilön, jonka kanssa voi suunnitella käyntejä ja markkinointia. SH

Kotiseutuposti 2/ 2015

Riuttalan talonpoikaismuseo Kuopion Karttulassa. Maatiainen – Det lantliga kulturarvet ry valitsi museon ympäristöineen vuoden 2015 perinnemaisemaksi. Museo on tänä vuonna myös ehdolla Suomen uhanalaisimmaksi kulttuuriperintökohteeksi. Kuva: Rauni Ahola.

Kysely museotoimijoille käynnissä Kartoitamme kyselyllä, mitä paikallismuseoiden vapaaehtoistyöntekijät ja muut niiden toiminnasta vastaavat ajattelevat kulttuurimatkailusta. Toivomme saavamme vastauksia laajalti sekä jäseniltämme, että muilta paikallismuseotoimijoita. Ensimmäisen viikonlopun aikana vastauksia tuli 80 yhdistyksestä, joista puolet ovat Kotiseutuliiton jäsenyhteisöjä. Kysely on auki 31.5. saakka osoitteessa www.kotiseutuliitto.fi/museokysely. Otamme vastaan myös kuvia kotiseutumuseoista. Jos haluat lahjoittaa kuvan käyttöön Kotiseutuliitolle, lähetä se sähköisesti osoitteeseen sini.hirvonen@kotiseutuliitto.fi.

Tärkeä kotiseututyön muoto • Suomessa on yli 1000 paikallismuseota, joista 730 on kuntien, yhdistysten ja säätiöiden ylläpitämiä. Suuri osa toimii Kotiseutuliiton jäsenkentässä. • Paikallismuseoiden kokoelmissa on yhteensä 2,4 miljoonaa kohdetta ja hoidossa 3000 rakennusta. • Paikallismuseot ovat ei-ammatillisesti hoidettuja museoita, joissa arvokasta vapaaehtoistyötä tekee vuosittain 10 000 ihmistä. • Paikallismuseoissa on vuosittain miljoona kävijää. • Paikallismuseot ovat kirjastojen jälkeen alueellisesti kattavin kulttuuripalveluverkostomme. • Museoiden taloudellinen vaikuttavuus -tutkimuksen mukaan jokainen museokävijä kasvattaa museon lähialueen taloutta 32–49 eurolla.

Kuva: Minttu Hurme.

OMAKULMA

Kotikulmilta kotiseututyöhön Kun olin lapsi, olin kotiseutuihminen henkeen ja vereen. Mikäpä tuossa oli ollessa, kun oli hyvät puitteet. Kävin pientä kyläkoulua, jossa isänikin oli lapsena ollut oppilaana, ja koulun juhlat vietettiin läheisellä nuorisoseurantalolla. Teini-ikäisenä sydäntä lähellä olivat kirkot. Vantaalla yläasteen vieressä oli Helsingin pitäjän kirkko eli virallisemmin Pyhän Laurin kirkko, jossa vierailtiin vähintään kerran lukukaudessa. Kotona Tuusulassa puolestaan vietin useamman kesän 1700-luvulla rakennetussa Tuusulan kirkossa, ja opin siellä oppaana ollessani paljon kotiseutuni historiasta. Kun aloitin opinnot yliopistolla, muutin Helsinkiin ja sittemmin kaupungin sisällä aina parin vuoden välein: Suutarilasta Kannelmäkeen ja Kannelmäestä Malminkartanoon. Vaikka olin vuosia kirjoilla pääkaupungissa, en koskaan oppinut mieltämään itseäni helsinkiläiseksi vaan sanoin aina olevani tuusulalainen. Välillä palasin pariksi vuodeksi kotiin, asustelemaan miehineni ja kissoineni punaiseen tupaan vanhempieni pihassa. Sitten kohtalo puuttui peliin. Päädyimme vähän yllättäen asumaan Espooseen, ja aivan yllättäen kotiuduin näille uusille kulmille paremmin kuin Helsinkiin koskaan. Espoossa tutustuin ensimmäistä kertaa kaupunginosayhdistyksiin. Ensimmäisen espoolaiskotini kulmilla kävin paikallisyhdistyksen järjestämässä jumpassa lähikoululla. Nykyisellä asuinalueellani ensimmäinen kontakti kaupunginosayhdistystoimintaan tuli lasten kautta, kun asukaspuistossa järjestettiin perhetapahtuma.

Siinä vaiheessa kun työelämään paluu tuli ajankohtaiseksi, aloin etsiä töitä nimenomaan yhdistyskentältä. Päädyin monien vaiheiden jälkeen osa-aikaiseksi järjestösihteeriksi Espoon kaupunginosayhdistysten liittoon eli EKYLiin. Samalla pääsin seuraamaan aitiopaikalta espoolaisen kotiseututyön kirjoa. Espoo on suuri kaupunki sekä väkimäärältään että pinta-alaltaan. Osa asukkaista asuu hyvinkin kaupunkimaisesti suurissa kerrostaloissa, osa pientaloalueilla ja osan olohuoneen ikkunasta aukeaa peltoaukea tai Nuuksion erämaa. Alueet ovat hyvin omaleimaisia ja monella espoolaisella kylällä on vuosisatojen historia. Onkin siis hyvin luontevaa, että täällä on yhden suuren Espoo-seuran asemesta kymmeniä pieniä paikallisia yhdistyksiä, joille oman kylän väki ja asiat ovat läheisimpiä. EKYLin tehtävä kattojärjestönä ei ole ohjata kaikkia kaupunginosayhdistyksiä samaan suuntaan, vaan tukea yhdistysten omaa toimintaa juuri sellaisissa muodoissa, missä yhdistykset haluavat sitä toteuttaa. Elokuussa saamme toivottaa kotiseutuväen ympäri maata tänne Espooseen viettämään Valtakunnallisia kotiseutupäiviä. Olen iloinen ja ylpeä siitä, että pääsen esittelemään vierailijoille paikallisten yhdistysten monipuolista toimintaa – sekä luonnollisesti myös omaa kotiseutuani. KRI S T EL N Y B ERG

Kirjoittaja on Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto

ry:n järjestösihteeri, joka pääsee työssään toteuttamaan kotiseuturakkautta monin tavoin.

Kotiseutuposti 2/ 2015

Sami Myllyniemi, Yl채-Kainuun Tarinakartasto -hanke, www.tarinakartasto.fi

Perinnesarjakuva

S U O M EN KOT I S E U T U LI I T TO KA LEVA N KAT U 13 A 00100 H EL S I N K I P U H ELI N (09) 612 6320 TO I M I S TO @ KOT I S E U T U LI I T TO.F I W W W.KOT I S E U T U LI I T TO.F I