Kotiseutuposti KOTISEUTU- JA KULTTUURIPERINTÖTYÖN AJANKOHTAISLEHTI
2/2018
Yhteinen
&
Värikäs
PÄ Ä K I R J O I T U S
Kotiseutuposti 25.5.2018
2/ 2018
Kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön ajankohtaislehti J U L K A I S I JA
Suomen Kotiseutuliitto Päätoimittaja Riitta Vanhatalo
puh. 040 733 7033 riitta.vanhatalo@kotiseutuliitto.fi Toimitussihteeri Anna-Maija Halme puh. 050 440 9411, (09) 612 63225 anna-maija.halme@kotiseutuliitto.fi www.kotiseutuposti.fi I L M O I T TA M I N E N
www.kotiseutuliitto.fi/ajankohtaista/ ilmoittaminen T I L A U K S E T JA OSOI T T EENMUU TOKSET
Painoversion irtonumero 10 euroa, vuositilaus 40 euroa (sisältää postikulut). Kotiseutuliiton jäsenyhteisöjen jäsenet voivat tilata sähköisen version maksutta sähköpostiinsa. Suomen Kotiseutuliiton toimisto puh. (09) 612 6320 toimisto@kotiseutuliitto.fi
Kansikuva
Frida Geleit, Aleksi Nieminen ja Arttu Pösö olivat viime kesänä kesätöissä Vuosaari-Seurassa. Seuran lukuisten eri organisaatioiden kanssa yhteistyössä järjestettyä kesätyötoimintaa esiteltiin Kaikilla on oikeus kotiseutuun -seminaarissa huhtikuussa Helsingissä. Lisää aiheesta sivulla neljä. Kuva: HannaKaisa Siimes.
Waasa Graphics Oy ISSN: 1799-276 ISSN-L: 1799-2761
Suunnitellaan yhdessä Toimintamme päälinjoista, Kotiseutuliiton vuosikokouksessa elokuussa päätetyistä, olemme ammentaneet virtaa ja oikeaa suuntaa liiton yhteiseen tekemiseen. Vuosikokouksen julkilausumasta ”Kaikilla on oikeus kotiseutuun” on muodostunut yksi toiminnan punaisista langoista. Kotiseutupostin tämän numeron teema on kulttuurinen moninaisuus. Toki lehdessä on muitakin ajankohtaisia aiheita, mutta moninaisuus ja moniäänisyys näkyy mm. kevään seminaaristamme kertovassa jutussa. Järjestimme yhteistyössä Opetushallituksen ja asiantuntijoiden kanssa ”Kaikilla on oikeus kotiseutuun” -seminaarin huhtikuussa. Seminaarin alustajat kirjoittavat aiheistaan myös Kotiseutublogiin, uuteen blogiimme, joka avattiin samalla kun liiton uudet nettisivut tässä kuussa. Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Lappeenrannassa keskusteluteema jatkuu edelleen keskustelukammarissa. Elävä kotiseutuliike ja dynaaminen Kotiseutuliitto tarvitsevat jatkuvaa keskustelua ja vuoropuhelua jäsenten, luottamushenkilöitten ja toimihenkilöitten kesken. Valtakunnalliset kotiseutupäivät tarjoavat tälläkin kertaa keskustelutilaisuuksia monesta teemasta. Nyt kutsumme Lappeenrantaan keskustelemaan myös tulevien vuosien Valtakunnallisista kotiseutupäivistä. Tämä tapahtuu osana alueellisen kotiseututyön keskustelutilaisuutta perjantaiaamuna, jota vetää hallituksen puheenjohtaja Kirsi Moisander. Vuonna 2019 kotiseutupäivät järjestetään Tuusulassa ja vuonna 2020 Kokkolassa. Neuvotteluja vuodesta 2021 on myös jo käyty. Mutta missä järjestetään tulevien vuosien kotiseutupäiviä? Järjestämisestä kiinnostuneet voivat tehdä Lappeenrannassa ehdotuksia. On kiinnostavaa kuulla myös, mihin suuntaan jäsenemme kehittäisivät Valtakunnallisia kotiseutupäiviä. Suunnitellaan yhdessä.
RI I T TA VA N H ATA LO
toiminnanjohtaja
”
Suomeen tarvittaisiin laki vapaaehtoistoiminnasta, jotta lainsäädännön puolesta vapaaehtoistyön tilanne selkiytyisi. – Leo Stranius, Kansalaisareena Lue lisää Leo Straniuksen ajatuksia vapaaehtoistyön kehittämisestä sivulta 8.
Kotiseutuliiton sivuilla nyt blogi
Lappeenranta kutsuu
Kotiseutuliitto avasi toukokuun alussa uudet nettisivut. Uusilla sivuilla on mm. blogi ja materiaalipaketti yhdistyksille ja kunnille kulttuurikumppaneina.
Lappeenrannan Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä 9.–12. elokuuta keskustellaan, seurustellaan, verkostoidutaan ja opitaan uutta – ja tietenkin nautitaan!
Lue lisää Yhdistykset ja kunnat kulttuurikumppaneina
Päivistä lisää sivuilla 13–15.
-paketista sivulta 6-7.
Sisältö 4 5 6
Vuosaari-Seura auttoi 20 nuorta työelämän alkuun Sampo Suihko: Rakkaudesta kotiseutuun Yhdistys on kunnan paras kumppani kulttuuripalveluissa 8 Leo Stranius: Suomesta maailman paras alusta vapaaehtoistoiminnalle 9 Suomen lippu täyttää 100 vuotta 28.5.
10 12 13
14 16 18 23
Kulttuurivoltti-hankkeelle EU:n palkinto www.kulttuurimatkailureittiopas.fi palveluksessanne Kimmo Jarva: Tervetuloa kotiseutupäiville Lappeenrantaan, Suomen seurallisimpaan kaupunkiin Keskustellaan osallisuudesta ja kotiseututyöstä Järjestön jäsentelyt Kotiseudusta kotoisa kaikille Liisa Munsterhjelm: Koti Espoossa, sydän Viipurissa
Kirjoittajat: Anna-Maija Halme (AH), Sini Hirvonen (SH), Sanna Käyhkö (SK), Liisa Lohtander (LL). Jonina Vaahtolammi (JV), Riitta Vanhatalo (RV).
Kotiseutuposti 2/ 2018
3
Vuosaari-Seura auttoi 20 nuorta työelämän alkuun
”Nuoret toivat paljon uutta virtaa”
Arttu Pösö, Samuel Alajoki, Ahmed Ismail (vas. kuva), Eeva Kemppi ja Asad Mahmood (oik. kuva) kesätöissä. Mahmood kertoo asuneensa Vuosaaressa jo noin kymmenen vuotta, mutta hän ei ollut silti tutustunut seutuun kunnolla ennen kesätyötä. Kuvat: Hanna-Kaisa Siimes.
Vuosaari-Seura on löytänyt menestyksekkään keinon auttaa nuoria saamaan kiinni työelämän alkupäästä – kesätyö. Seura järjesti viime kesänä kesätyötä 20 paikalliselle nuorelle, joista suuren osan perhe oli muualta muuttaneita. –Työn kautta pääsin tutustumaan Vuosaareen monipuolisesti ja sain hyvää työkokemusta, kesätöissä ollut Asad Mahmood kertoi kokemuksestaan Kotiseutuliiton Kaikilla on oikeus kotiseutuun -seminaarissa, joka järjestettiin huhtikuussa Helsingissä osana Kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden tapahtumia. Mahmood hankki itselleen kesätyössä hygieniapassin, jolla oli sittemmin iso merkitys hänen nykyisen työpaikan saamisessa ravintolassa. Nuoret pitivät kahvilaa, kirjoittivat blogia monella eri kielellä, tubettivat Vuosaaresta ja työskentelivät seuran viljelypalstalla. Kesätyöprojektin taustalla oli Helsingin kaupungin ja Me-säätiön Maahanmuuttajanuorten Helsinki –hankkeen kehittämä Job’d toimintamalli, jossa nuoret saavat ensimmäisiä työkokemuksia tekemällä muita ihmisiä ja kotiseutuaan 4
Kotiseutuposti 2/ 2018
hyödyttävää työtä. Yhteistyössä oli mukana Sijaishaltija Oy, joka huolehti työnantajabyrokratiasta sekä mm. paikallinen kauppa, joka sponsoroi kesätöitä lounaspaketein. Vuosaari-Seuran omalla kontaktiverkostolla oli suuri merkitys kesätyöprojektin onnistumisessa. He hankkivat nuorille pääsyn saaristoristeilylle, melontakeskukseen ja Vuosaaren satamaan, joista nuoret kirjoittivat blogiartikkeleita. ”Nämä nuoret toivat paljon uutta virtaa seuran toimintaan”, kertoi Vuosaari-Seuran puheenjohtaja Hanna-Kaisa Siimes seminaarissa. Siimes kehottaa kesätyönantajuutta harkitsevia yhdistyksiä pohtimaan, onko yhdistyksellä tarjota riittävästi mielekästä työtä nuorille ja resursseja olla kesätyöhankkeessa mukana. Vaikka nuorilla olikin oma esimies, oli yhdistyksen rooli iso. AH Kaikilla on oikeus kotiseutuun -seminaarin videotallenteet ovat katsottavissa Kotiseutuliiton Facebook-sivulla osoitteessa www.facebook.com/Kotiseutuliitto.
Kommentti:
Kaikilla on oikeus kotiseutuun -seminaari 13.4.2018, Helsinki
Rakkaudesta kotiseutuun Kotiseutuliitto elää vahvasti ajassa. Liiton päälinjat: kulttuurisesti moninainen Suomi ja suomalaisuus, asukkaiden osallisuuden vahvistaminen ja uudet toimintamuodot kotiseututyössä nostavat vahvasti esiin tarpeen käydä kokonaisuutena ja paikallisesti keskustelua kotiseutu-käsitteen merkityksestä ja mahdollisuuksista toimia eheyttäjänä ja kehittäjänä. Laajemmassa kuvassa tekemämme kulttuurityön merkitys on tärkeää ymmärtää osana yhteiskuntamme kestävää kehitystä. Kulttuurisen kestävän kehityksen tavoitteena on vahvistaa kulttuuri-identiteettiä sekä lisätä erilaisten kulttuurien tuntemusta ja arvostusta. Kulttuurisesti kestävä kehitys edistää ihmisten ja alueiden hyvinvointia sekä mahdollistaa eri kulttuurien säilymisen ja kehittymisen. Vaalimalla alueellisia ominaispiirteitä, kuten kansanperinnettä, maisemaa ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ja elinympäristöjä, voidaan edistää kulttuurisesti kestävää kehitystä. Kulttuurin määritelmä on moninainen, sillä siihen kuuluu sekä aineellisia kuin aineettomiakin asioita. Kestävä kulttuuri ei ole pysähtynyt vaan elää ja muuttuu vuorovaikutuksessa ihmisten ja ympäristön kanssa. Kestävässä kulttuurissa hyväksytään ihmisten erilaisuus, kunnioitetaan jokaisen oikeuksia ja perustavanlaatuisia vapauksia. Suomi on pinta-alaltaan Euroopan viidenneksi suurin maa. Niinpä kotiseutu ja sen erityspiirteet näyttäytyvät meille varsin erilaisina. On ollut aivan upeaa saada Kotiseutupäivillä tutustua maamme rikkaaseen erilaisuuteen. Kotiseutuliitto on kannustanut meitä kaikkia tuomaan esiin hyviä käytäntöjä, perinteitä ja uusia toimintatapoja ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi ja kulttuuristen arvojen rikastamiseksi. Jokainen kotiseutupäivä on samalla ainutlaatuinen oppimistapahtuma. Kaikilla on oikeus kotiseutuun -seminaarissa saimme vahvan annoksen uutta tietoa ja ideoita siitä, miten ja missä asukkaat, yhdistykset ja kulttuurit kohtaavat. Uusilla ja vanhoilla asukkailla on
ainakin yksi yhdistävä asia: kotiseutu. Olen töissä oppilaitoksessa, jossa on opiskelijoita alkuperältään yli sadasta maasta. On ollut jännää seurata, miten tämän päivän nuorilla on hyvin perinteiset tavoitteet: lähimmäisen löytäminen, rakkaus, perheen perustaminen, työpaikan löytäminen, kiinnittyminen johonkin seutuun ja sen ihmisiin. Maailma muuttuu vinhaa vauhtia, se supistuu, digitalisoituu, robotisoituu, arvot, asenteet ja elinkeinot muuttuvat, turvallisuus horjuu... Tässä muutoksessa kotiseudun merkitys nousee arvoon arvaamattomaan. Juuret itse kullakin haarautuvat elämän polulla erilaisiin ja useisiin kotiseutuihin.
Missä sitten on minun kotiseutuni? Se on siellä, missä sydän sykähtäen osoittaa sen olevan. Harlussa isäni synnyinseudulla, Mäntyharjulla äitini kautta, Helsingissä lapsuuteni kaupungissa, Vantaalla parhaimpien työvuosieni aikana ja Espoon Haukilahdessa nuoruuden ja taas nyt ikääntyneiden vuosieni rakkaana lähiseutuna, lapsien myötä Järvenpäässä, Helsingissä, Guadelajarassa ja ystävien myötä pieninä pisaroina ympäri maailmaa.
Mitä seminaarissamme opin? Yhteisön rakennuspalikkana luottamus on kaiken A ja O. Luottamus kehittää itseluottamusta ja yhteisöllisyyttä. Luottamuspohjaa laventamalla saamme hyvät rakennuspalikat elämässä etiäpäin.
S A M P O S U I H KO
Kotiseutuliiton varapuheenjohtaja ja Kulttuurisesti monimuotoinen Suomi ja suomalaisuus -jaoston puheenjohtaja . Kotiseutuposti 2/ 2018
5
Yhdistys on kunnan paras kumppani kulttuuripalveluissa ”Sama päämäärä yhdistyksellä kuin kunnallakin on luoda kotiseudusta hyvää, innostavaa, viihtyvyyttä lisäävää mielikuvaa: että kunnassa tehdään kulttuurin eteen asioita. Yhdessä olemme enemmän!” – Kotiseutuliiton kyselyyn vastannut yhdistystoimija
Sekä kunnan että yhdistysten toiminta on voittoa tavoittelematonta ja sillä pyritään ihmisten hyvinvointiin. Yhteistyö on järkevää ja usein jopa välttämätöntä. Yhdistykset kokoavat asukkaita ja edustavat heitä. Kun kunta haluaa tehdä toimintaa asukkaille, yhteistyö on asukaslähtöisen toiminnan edellytys. Yhdistykset pystyvät toimimaan lähipalvelun tuottajina, ja ne voivat tavoittaa kielivähemmistöt ja eri kulttuureista tulevat toisinaan paremmin kuin kunta. Tämä koskee sekä pieniä että isoja
6
Kotiseutuposti 2/ 2018
kuntia. Harvaan asutulle seudulle palvelut voidaan taata vain yhteistyön avulla, kaikki resurssit on viisasta tuoda yhteen. Suuressa kaupungissa viranhaltijan on mahdotonta tavoittaa kaikkia kuntalaisia ja huomioida eri vähemmistöt tasapuolisesti ilman yhdistysten apua. Kulttuurilla on tutkitusti vaikutusta ihmisten hyvinvointiin. Myös vapaaehtoistyö lisää tekijänsä hyvinvointia. Kulttuuripalveluita vapaaehtoisesti yhdistyksensä kautta tuottavat ihmiset ovat siis
L
T IIT
O
SE
I LV
ÄÄ TT
Yhdistykset ja kunnat kulttuurikumppaneina -tietopaketti Kotiseutuliitto teki yhdistyksille ja kunnille verkkokyselyn yhteistyöstä kulttuuripalveluissa, kokosi tietoa asiantuntijoilta ja järjesti kunta- ja yhdistystoimijoiden yhteisiä työpajoja. Työn tulokset on nyt koottu vinkkisivustoksi:
kotiseutuliitto.fi/tietopankki/yhdistykset-ja-kunnat-kulttuurikumppaneina
erityisen onnellisessa asemassa ja lisäksi kasvattavat oman paikkakuntansa muiden ihmisten hyvinvointia ja alueen elinvoimaa. Kotiseutuliiton monet jäsenyhdistykset ja -kunnat tekevät jo paljon yhteistyötä kulttuuripalvelui-
den suunnittelussa ja tuottamisessa. Yhdistykset ja kunnat kulttuurikumppaneina -tietopaketti kannustaa jatkamaan yhteistyötä, tekemään uusia yhteistyöavauksia, sekä kokoaa parhaat käytännöt ja vinkit kumppanuuden toteuttamiseen. SH
”Pienehköllä paikkakunnalla kulttuuritoimen rooli kunnan budjetissa on 0,3 prosentin luokkaa, mutta näkyvyys ja kuuluvuus on aivan toista. Monta asiaa työssäni olen pystynyt tekemään sopivan yhdistyksen kautta ja joskus myös yhdistyksen rahoituksella. Yhdistyksen etuna on päätöksenteon joustavuus ja nopeus.” – Kotiseutuliiton kyselyyn vastannut kuntatoimija
Kotiseutuposti 2/ 2018
7
VIERASKYNÄ
Suomesta maailman paras alusta vapaaehtoistoiminnalle
Vapaaehtoistoiminta on Suomessa valtavan suosittua. Vähintään kolmasosa tai jopa puolet tekee vapaaehtoistyötä. Paljon useampi tekisi, jos joku pyytäisi mukaan ja olisi aikaa. Vaikka Suomi on järjestöjen luvattu maa, usein vapaaehtoistoiminta kanavoituu myös järjestöjen ulkopuolelle ja sitoutuminen jäsenyyksiin tai yksittäisiin organisaatioihin löystyy. Ihmiset kiinnittyvät yhä enemmän ilmiöihin ja merkityksiin. Palkkatyö ei välttämättä yksin riitä, jolloin vapaaehtoistoiminta tarjoaa enemmän sisältöä elämään. Yksityisen, julkisen ja järjestökentän rajapinnat häviävät. Pop-up –toiminta on pop samalla kun itseorganisoituminen ja joukkoistaminen nousevat esiin. Yksittäisillä some-kampanjoilla voi olla iso muutosvoima, kuten #metoo –kampanja on osoittanut. Teknologinen kehitys ja digitalisaatio, talouden, elinkeinoelämän ja työn muutos, väestörakenteen muutos, monikulttuurisuuden lisääntyminen ja kaupungistuminen, väestöryhmien välinen eriarvoistuminen. Nämä vaikuttavat myös vapaaeh8
Kotiseutuposti 2/ 2018
toistoimintaan. Perinteisten suunnittelu ja organisointimenetelmien rinnalle on noussut kokeileva ja ketterä kehittäminen. Myös ilmastonmuutos, luonnonvarojen käyttö ja ympäristökysymysten tuomat haasteet, demokratian muutos ja osallistumistapojen monipuolistuminen sekä merkityksellisyyden kaipuu ja sen etsintä ovat esimerkkejä muutoksista. Vapaaehtoistyön arvo on Suomessa noin kolme miljardia euroa. Rahaa tärkeämpää on kuitenkin sisältö. Vapaaehtoistoiminta lisää ihmisten ja koko yhteiskunnan hyvinvointia ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kasvattaa keskinäistä luottamusta. Samalla on tärkeää, että yhteiskunnan hyvinvointipalveluita ei ulkoisteta vapaaehtoisille. Vapaaehtoistoiminta on aina lisäistä suhteessa peruspalveluihin. Vaikka yhä useampi haluaa tehdä vapaaehtoistyötä lyhytaikaisesti, verkossa ja ilman sitoutumista organisaatioihin, ylivoimaisesti suurin osa vapaaehtoistyöstä kanavoituu olemassa olevien järjestöjen kautta tapahtuvaksi pitkäaikaiseksi osallistumiseksi. Suomeen tarvittaisiin laki vapaaehtoistoiminnasta, jotta lainsäädännän puolesta vapaaehtoistyön tilanne selkiytyisi. Vapaaehtoistyö tulisi sisällyttää myös aktiivimalliin, koska vapaaehtoistoiminta jos joku pitää ihmiset virkeinä ja työkykyisinä. Vapaaehtoistoiminnan asemaa on aika parantaa tulevassa hallitusohjelmassa. Tavoitteena tulee olla, että vapaaehtoistoiminta lisääntyy ja sen laatu paranee Suomessa. Vapaaehtoistyöstä on syytä tehdä entistä tunnetumpaa ja houkuttelevampaa. Käytänteitä on syytä jatkuvasti uudistaa. Näin Suomi voi olla maailman paras alusta vapaaehtoistoiminnalle. LEO ST RANI US
Kansalaisareenan toiminnanjohtaja Kansalaisareenan jäsenet ovat pääasiassa sosiaali- ja terveysalan järjestöjä.
Suomen lippu täyttää 100 vuotta 28.5. ”Kansalliset symbolit koetaan juuri niin välittömiksi ja omiksi kuin uusiin oloihin kotoutuminen. Mitä avoimemmin otamme vieraan vastaan, sen nopeammin hän menettää vierautensa. Tänä päivänä siniristilippu hulmuaa maassa, joka on varakkaampi ja kansainvälisempi kuin koskaan. Silti monet vieroksuvat maahanmuuttajia. Historian sivua ei voi kääntää taaksepäin. Muutos on väistämätön. Vain asenteet ovat esteenä, jos yhä kavahdamme erilaista ihmistä.” Kimmo Kiljunen kirjassa Leijonasta siniristiin – Suomen liput ja historia (Into Kustannus). Etelä-Karjalan museossa on syyskuun loppuun saakka juhlanäyttely, joka esittelee Suomen lipun historiaa alkaen Ruotsin Itämaan ajoista Venäjän Suuriruhtinaskunnan ajan kautta itsenäistymiseen ja tähän päivään. Näyttelyn on kuratoinut Kimmo Kiljunen, joka on myös kirjoittanut kirjan aiheesta.
100 vuotta täyttävä siniristilippu kruunullisella leijonavaakunalla liehuu Etelä-KarKotiseutuposti 2/ 2018 jalan museon lipputangossa. Kuva: Lappeenrannan museot, Tuomas Nokelainen.
9
Kulttuurivoltti-hankkeelle EU:n ja Europa Nostran palkinto
Suomalaiset kulttuurikasvatussuunnitelmat ja Kulttuurivoltti-hanke saivat vuoden 2018 yhdistetyn Euroopan unionin kulttuuriperintöpalkinnon / Europa Nostra -palkinnon. Kulttuurikasvatussuunnitelma tarjoaa lapsille ja nuorille kulttuuri- ja kulttuuriperintökasvatusta osana kunnan perusopetusta. Kulttuurivoltti-hankkeessa tähdättiin näiden suunnitelmien määrälliseen kasvattamiseen. Hankkeessa tuotettiin verkkotyökalu, kulttuurikasvatussuunnitelma.fi, jonka avulla kunnat voivat itsenäisesti laatia kulttuurikasvatussuunnitelman, joka perustuu heidän omaan paikalliseen kulttuuritarjontaansa. Työkalu on vapaasti kaikkien käytettävissä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. "Hanke tarjoaa suhteellisen edullisen, mutta tehokkaan mallin, jota voidaan soveltaa kaikkialla Euroopassa sellaisen opetuksen suunnittelussa, jonka keskiössä ovat kulttuuriset arvot”, tuomaristo vahvisti.
Suunnitelma jo 90 paikkakunnalla – 50 kunnassa valmisteilla Kulttuurivoltti-hankkeen toteuttivat Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ja Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto. Tärkeimmät yhteistyökumppanit olivat Kuntaliitto, Opetushallitus ja Taiteen edistämiskeskus. Hanketta rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö. Lisäksi Taiteen edistä-
Lastenkulttuurikeskus Lastu on aktiivinen toimija PohjoisSavossa ja tukee ja kehittää arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikasvatusta, mikä näkyy myös alueen kultturikasvatussuunnitelmissa. Kuva: Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto.
Äänestä parasta hanketta!
Kultuurikasvatus auttaa lapsia ja nuoria tuntemaan omia kulttuurisia juuriaan ja arvostamaan kultturiperintöä. Kuva. Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto.
miskeskus tuki työpajakiertueen järjestämistä. Kulttuurivoltti-hankkeen käynnistyessä kulttuurikasvatussuunnitelmia oli Suomen 311 kunnasta vain 43 paikkakunnalla. Hankkeen päättyessä vuonna 2017 kulttuurikasvatussuunnitelmia oli 90 eri puolilla Suomea. Lisäksi 50 suunnitelmaa oli valmisteilla. Työpajoja järjestettiin 15 paikkakunnalla ja kiertue tavoitti 83 Suomen kuntaa ja sai tilaisuuksiinsa yli 450 osallistujaa. Lastenkulttuurikeskusten liitto jatkaa yhteistyössä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran kanssa työpajojen järjestämistä niillä alueilla, joilla ei vielä ole kulttuurikasvatussuunnitelmaa. Tuomaristo painotti: "Hankkeessa luotiin kokonaisvaltainen ja joustava lähestymistapa opetussuunnitelmatyöhön digitaalista työkalua hyödyntäen. Väline toimii niin paikallisella, kansallisella ja eurooppalaisella tasolla. Hankkeen tulokset todistavat, kuinka verkkotyökalulla voi saada aikaan nopeasti laajoja vaikutuksia yhteisöissä ". Tuomaristo totesi, että kulttuurikasvatussuunnitelma koskettaa kaikkia kunnan lapsia heidän
Voit äänestää verkossa parasta palkittua hanketta sivulla vote.europanostra.org. Eniten ääniä saanut hanke voittaa yleisöpalkinnon.
taustastaan riippumatta ja että se saavuttaa tehokkaasti myös ne kunnat ja alueet, joissa lapsille ja nuorille suunnattuja kulttuuripalveluja ei ole. Kulttuurikasvatussuunnitelmat varmistavat ympäröivän alueen koulujen ja kulttuurilaitosten välisen yhteistyön ja antavat osallistujille mahdollisuuden tutustua kotikaupunkinsa tai lähialueensa kulttuuriin ja kulttuuriperintöön kannustaen ymmärtämään paikallisen kulttuurin monimuotoisuutta. "Kulttuurivoltti on korostanut, että taide-, kulttuuri- ja kulttuuriperintökasvatuksen sisällyttäminen paikalliseen opetussuunnitelmaan on tärkeää oppilaiden yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta. Tämä luo myös pohjaa vastuulliselle kansalaisuudelle sekä luovuuteen ja innovatiivisuuteen pohjautuvan toiminnan arvostukselle”, todetaan lausunnossa. Voittajahankkeiden edustajat osallistuvat palkintoseremoniaan 22. kesäkuuta Berliinissä, jossa järjestetään tuolloin kaikkien aikojen ensimmäinen Euroopan kulttuuriperintöhuippukokous European Heritage Summit. Kotiseutuposti 2/ 2018
11
www.kulttuurimatkailureittiopas.fi palveluksessanne Kulttuuriyhteistyön, kulttuurimatkailun ja aluekehityksen vahvistaminen paikallisia resursseja, osaamista, tutkimusta sekä kulttuuria ja kulttuuriperintöteemoja hyödyntäen – tässä pähkinänkuoressa Euroopan neuvoston kulttuurireittien toiminta. Tuore sivusto ohjeistaa, miten eurooppalaisessa kulttuurireittitoiminnassa kehitettyjä hyviä käytäntöjä voisi soveltaa meilläkin. Suomi liittyi tämän vuoden alusta Euroopan neuvoston kulttuurireittien laajennettuun osittaissopimukseen. Tavoitteena on edistää suomalaisten toimijoiden liittymistä eurooppalaisiin kulttuurireittiyhdistyksiin. Näin Euroopan neuvoston sertifioimien kulttuurireittien toiminta laajentuisi Suomeen. Eurooppalaisessa kulttuurireittiyhteistyössä kehitettyjä hyviä käytäntöjä voidaan hyödyntää eri tavoin kansallisessa, alueellisessa ja paikallisessa kehittämistyössä. Yhteistyön keskeisenä tavoitteena on lisätä tietoisuutta kulttuurista ja kulttuuriperinnöstä sekä edistää rajat ylittävää kulttuuriyhteistyö-
Kalliomaalausten reitti on yksi niistä Euroopan neuvoston kulttuurireiteistä, jotka voisivat laajentua myös Suomeen. Kuva Kirkkonummen Vitträskin kalliomaalaukselta: Jonina Vaahtolammi. 12
Kotiseutuposti 2/ 2018
tä, kulttuurimatkailua ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Suomi voisi olla mukana, jopa aloitteellinen, myös uudenlaisten teemojen esiin nostamisessa ja kulttuurireittien rakentamisessa. Reitteihin tarvittaisiin lisää esimerkiksi lähimenneisyyden historiasta ja Pohjois-Euroopan kulttuurista sekä kulttuuriperinnöstä ja -maisemasta kertovia teemoja. Kulttuurireittisopimukseen liittyneiden jäsenmaiden edustajista koostuva kulttuurireittien hallintoneuvosto päättää sertifikaatin myöntämisestä kulttuurireiteille ja arvioi reitit kolmen vuoden välein. Suomessa opetus- ja kulttuuriministeriö hallinnoi sopimusta ja edustaa Suomea hallintoneuvostossa. Itse reittitoimija on yhdistys, yhdistysten liittymä tai muu vastaava oikeuskelpoinen toimija. Reittitoiminnalla on omat säännöt, joiden mukaisesti verkostoon otetaan mukaan uusia jäsenyhteisöjä. Tällä hetkellä suomalaisia toimijoita on mukana kahdessa Euroopan neuvoston sertifikaatin saaneessa reitissä: Turun kaupunki Hansa-reitissä ja Rosalan Viikinkikeskus Viikinkireiteissä. Pyhän Olavin kansallinen yhdistys on perustettu, ja kaksi hanketta työstää reitin laajenemista Suomeen. Reitin laajentaminen tarjoaa mahdollisuuden esitellä Suomen katolisen keskiajan perinteitä, kulttuurimaisemaa ja -perintöä pohjoismaisessa ja yleiseurooppalaisessa yhteistyössä sisältäen muun muassa kulttuurimatkailumarkkinointia. Kulttuurimatkailureittioppaan on kirjoittanut arkkitehti Marianne Lehtimäki. Se on syntynyt opetus- ja kulttuuriministeriön ESR-hankkeena, jonka toteutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu lehtori Susanna Nuijanmaan johdolla. Opas julkistettiin Matkailun ja kulttuurin syke -seminaarissa Jyväskylän Aalto-salissa 26. huhtikuuta. RV
Kaikkien reittien esittelyt löytyvät Euroopan neuvoston kulttuurireittisivustolta www.culture-routes.net
Tervetuloa kotiseutupäiville Lappeenrantaan, Suomen seurallisimpaan kaupunkiin suuteen kasvetaan yhteisön tuella. Mielestäni kotiseutu- ja asukasyhdistykset ovat avainasemassa, kun kotiseutuhenkeä luodaan. Lappeenrannassa olemmekin määrätietoisesti kehittäneet asukastoimintaa eri kaupunginosissa sekä myös maaseutualueilla. Asukastoimintahan on kotiseututyötä parhaimmillaan. Tervetuloa, tavataan kesäisessä Lappeenrannassa. KI M M O JA RVA
Lappeenrannan kaupunginjohtaja
Kuva: Mikko Nikkinen.
Lämpimästi tervetuloa kotiseutupäiville kodikkaaseen ja luonnonläheiseen Lappeenrantaan. Kaupunkiamme kutsutaan hyvästä syystä Suomen seurallisimmaksi kaupungiksi sekä myös innovatiiviseksi kohtauspaikaksi. Lappeenranta on nykyään kansainvälinen yliopistokaupunki ja Saimaan rantojen vetovoimainen matkailukohde, josta avautuvat nopeat kulkuyhteydet muualle Suomeen ja maailmalle. Vihreä Lappeenranta on nostettu kaupungin strategiassa keskeiseksi tavoitteeksi. Olemme toimineet edelläkävijänä monissa kestävän kehityksen ratkaisuissa ja tehneet aktiivisesti toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi, jätteiden kierrättämiseksi ja vesistöjen kunnostamiseksi. Paljon huomiota saaneet vihreät tekomme sekä kaupungin, yliopiston ja yritysten välinen yhteistyö ovat nostaneet Lappeenrannan Suomen ilmastopääkaupungiksi. Lappeenrannan sataman rantabulevardeilla kävellessänne huomaatte olevanne lehmusten kaupungissa, ja kun kohotatte katseenne ylös kaupungille, oivallatte, miksi maisemiamme kutsutaan välimerellisiksi. Jo pelkästään kävelykierros puistoissamme on elämys, mutta yllätytte myös kaupallisten palvelujemme monipuolisuudesta. Lappeenrannan historiallinen linnoitus ja satama ovat sekä paikallisten ihmisten että matkailijoiden mieleen. Satamatorin kotiseutumarkkinat pidetään samaan aikaan kuin Lappeenrannan linnoituksen Vanhankaupungin päivät, joten kohtaatte varmasti paikallisia ihmisiä ja pääsette mukaan karjalaiseen tunnelmaan. Mielestäni kotiseututyön perustana on yhteisöllisyyden luominen ja omasta ympäristöstä huolehtiminen. Hyvässä yhteisössä myös perinteet siirtyvät luontevasti sukupolvelta toiselle. Asukkaiden kanssa tarinoidessani olen huomannut, kuinka tärkeää – varsinkin täällä rajaseudulla – on käydä läpi historian vaiheita ja kuulla sukupolvien ylitse kulkevia kertomuksia. Yhteisöllisyyteen ja sen myötä yhteisvastuulli-
Kotiseutuposti 2/ 2018
13
Valtakunnalliset kotiseutupäivät Etelä-Karjalassa 9.–12. 8.
Tervetuloa Lappeenrantaan keskustelemaan osallisuudesta ja kotiseututyöstä!
Kotiseutuliikkeen kaikille avoin vuosittainen päätapahtuma kokoaa satoja kotiseutuvaikuttajia eri puolilta Suomea juhlistamaan kotiseututyötä ja sen tekijöitä. Nelipäiväinen tapahtuma tarjoaa myös paikallisille unohtumattomia kokemuksia ja mahdollisuuden nähdä oma kotiseutunsa uusin silmin. Keskustelutilaisuuksissa aiheina ovat alueellinen kotiseututyö, asukastoiminnan ja kotiseututyön yhtymäkohdat, osallisuus, viestintä, kotiseutuarkistot ja tietosuojalainsäädäntö sekä kaikkien oikeus kotiseutuun. Kannattaa tietysti osallistua kotiseutupäivien ohjelmaan laajemminkin, kun Suomen parhaat kotiseutupäivät juhlitaan Lappeenrannassa ja Etelä-Karjalassa! Mehevän ohjelman kruunaa eteläkarjalainen vieraanvaraisuus! Tuutha siekii! Tapahtuma on osa Kulttuuriperinnön eurooppalaista teemavuotta 2018. http://bit.ly/kotiseutupäivät2018 14
Kotiseutuposti 2/ 2018
10.8. klo 9-11 Alueellinen kotiseututyö – yhdessä tehden vai yksin puurtaen? Kannattaako yhdessä tekeminen ja onko siihen resursseja? Olisiko mukaan toimintaan saatava muitakin kuin kotiseutuväki ja keitä yhteistyötahot voisivat olla? Miten kotiseutuliikkeen ääni kuuluu maakunnissa ja muilla alueilla, yksin vai yhdessä? Löytyykö alueellista agendaa ja strategiaa – toimisiko aluejärjestömalli? Keskusteluihin johdattelee Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtaja Kirsi Moisander.
10.8. klo 16-18 Kaikilla on oikeus kotiseutuun -keskustelukammari Yhä globaalimmassa maailmassa maahanmuutto ja maassamuutto lisääntyvät ja yhä useammalla on useita asuinpaikkoja ja sitä myötä monia kotiseutuja. Jokaisella on oltava oikeus tulla hyväksytyksi sillä seudulla, jolla asuu ja tuntea olonsa turvalliseksi. Kaikilla on oltava oikeus olla osa yhteiskuntaa ja vaikuttaa asuinalueeseensa. Kuinka kotiseutuliike voi vaikuttaa tällä yhteiskunnan osa-alueella? Kammaria pohjustamaan järjestettiin seminaari ja työpajoja Helsingissä 13.4.2018. Keskusteluja vetää Kotiseutuliiton varapuheenjohtaja Sampo Suihko.
10.8. klo 16-18 Viestintä toimintamuotona kaupunginosissa -keskustelupajat Perinteinen viestintä ja uudet kanavat – mitä yhdistysten on hyvä hallita? Miten tavoittaa oman toimintaalueen asukkaat ja muut toimijat? Millainen viesti kiinnostaa? Miten kannattaa lähestyä päättäjiä? Tilaisuuden alustukset ja työpajaosuudet tarjoavat työkaluja ja esimerkkejä tehokkaasta viestinnästä eri kohderyhmille ja kanaviin. Keskustelupaja on suunnattu erityisesti kaupunkitoimijoille, mutta sopii hyvin kaikille muillekin. Tilaisuuden juontaa Kotiseutuliiton kaupunkijaoston puheenjohtaja Tuula Salo ja yhtenä alustajana osallistujia aktivoi liiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo.
10.8. klo 16-18 Kotiseutuarkistot ja uudistunut tietosuojalainsäädäntö EU:n uusi tietosuoja-asetus astui voimaan toukokuussa 2018. Asetuksella on vaikutusta jokaiseen organisaatioon ja yhdistykseen, joka käsittelee henkilötietoja, ja se velvoittaa myös tietyt organisaatiot nimittämään tietosuojavastaavan. Muutoksista johtuen tietosuoja-asiat kannattaa jatkossa keskittää tietylle henkilölle siinäkin tapauksessa, että laki ei sitä suoraan velvoittaisikaan. Miten asetus muuttaa henkilötietojen käsittelyä? Mitä uusia velvollisuuksia asetuksesta seuraa kotiseutuarkistoille ja yhdistyksille ylipäätään? Kammarin tietoiskuihin johdattelee kansallisarkiston johtaja ja Kotiseutuliiton valtuutettu Vuokko Joki.
10.8. klo 16-18 Asukastoiminnan ja kotiseututyön yhtymäkohdat Asukastoiminta on kotiseututyötä, jota tehdään ennen kaikkea tulevaisuuden eteen perinteitä kunnioittaen. Yhteisöllisyys yhdistää sekä asukastoimintaa että kotiseututyötä. Yhteisöllisyyden kantavia teemoja ovat luottamus, osallisuus, sitoutuminen, motivaatio ja läheisyys. Nämä teemat kantavat niin asukastoimintaa kuin kotiseututyötäkin. Lappeenrannan kaupunki on jo vuodesta 2006 asti toteuttanut Asukkaiden Lappeenranta -asukastoimintaa. Vuonna 2014 tämä toiminta palkittiin valtakunnallisella Lähidemokratiapalkinnolla. Asukasyhteyshenkilö Pia Haakana kertoo kaupungin asukastoiminnasta ja sen yhtymäkohdista kotiseututyöhön. Kotiseutuposti 2/ 2018
15
JÄRJESTÖN JÄSENTELYT KALENTERI
Uusi jäsenetu:
Valtakunnalliset kotiseutupäivät Lappeenrannassa 9.–12.8. Teemana ”Kotiseutu – Miu mau mukkaa”. Ohjelma: http://bit.ly/kotiseutupäivät2018
Kestävä kotiseutu -seminaari, Lappeenranta
9.8.
Kotiseutuliiton vuosikokous, Lappeenranta
10.8.
Euroopan kulttuuriympäristöpäivät Lisätiedot: kotiseutuliitto.fi/tapahtumat
3.–9.9.
-25% SKS:sta! Kotiseutuliiton jäsenyhteisöt ja Kotiseutuklubilaiset saavat jatkossa 25 prosentin alennuksen kaikista Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) kirjoista. Ohjeet edun käyttöön: www. kotiseutuliitto.fi/jasenille/jasenedut. Aiemmin etu oli vain klubilaisten käytössä. Muistakaa hyödyntää myös kaikki muut jäsenedut ja palvelut.
Vuoden kaupunginosaksi ennätykselliset 370 ehdotusta Luulimme viime vuoden ennätyksen 171 ehdotusta olleen vertaansa vailla, mutta kaupunginosien kotiseutuylpeys ei ole laantumaan päin – saimme jälleen huikean määrän esityksiä Vuoden kaupunginosaksi. Tämän vuoden 370 ehdotuksessa Suomen parhaaksi kaupunginosaksi esitettiin yhteensä 113 eri kaupunginosaa, kaikkialta Suomesta. Ehdotuksia saatiin pääasiassa suoraan paikallisilta asukkailta, mutta myös yhdistyksiltä, yrittäjiltä ja poliitikoilta. Ehdotusten perusteluista käy ilmi, että vastaajat ovat paitsi aktiivisia myös kotiseuturakkaita
ihmisiä, jotka arvostavat kotikulmiaan ja haluavat tuoda alueen muidenkin tietoisuuteen. Vastauksissa on hyvin kirjoitettuja, laajoja perusteluja kaupunginosien yhteisöllisyydestä, historiasta, palveluista ja asukastoiminnasta. Sisältö on arvokasta materiaalia kaikille alueella toimiville tahoille ja päättäjille. Vuoden kaupunginosa julkistetaan elokuussa Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Lappeenrannassa. Kaikki ehdokkaat on julkistettu liiton sivuilla www.kotiseutuliitto.fi. LL
Roihuvuori valittiin Vuoden kaupunginosaksi 2010. Kuva: Jonina Vaahtolammi. 16
Kotiseutuposti 2/ 2018
Jäsenten mallikas toiminta esille Vuoden kotiseutuyhdistys -arvonimestä kisaa 50 aktiivista ja esimerkillistä jäsenyhdistystämme! Minkä paikallisyhdistyksen toiminta on valtakunnan parasta? Ketkä tekevät innovatiivista kotiseututyötä? Palkittavan yhdistyksen toimintahistorian pituudella ei ole erityistä painoarvoa, vaan edukseen voi erottua uusilla kotiseututyön toimintamuodoilla, menestyneillä hankkeilla, jäsenmäärän kasvulla tai vaikkapa talkootyön määrällä. Tieto Vuoden kotiseutuyhdistyksestä julkistetaan Suomen Kotiseutuliiton vuosikokouksessa Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Lappeenrannassa 10.8.2018. Palkittava yhdistys saa tiedon jo kesäkuussa. Kotiseutuliitto palkitsee Vuoden kotiseutuyhdistyksen tänä vuonna kuudetta kertaa. Titteliä saivat tavoitella kaikki Kotiseutuliiton jäsenyhdistykset, hakuaika oli 30.4. saakka. Aiempina vuosina Vuoden kotiseutuyhdistyksiksi on valittu Vantaa-Seura – Vandasällskapet, Haapajärvi-Seura, Livokas ry, Kivijärven kotiseutuyhdistys, Arabianranta–Toukola–Vanhakaupunki kulttuuri- ja kaupunginosayhdistys (Artova) sekä Yläneen Kotiseutuyhdistys. LL
Ehdolla vuoden kotiseutuyhdistykseksi ovat: 1. Alavus-seura 2. Euran Pirtti ry 3. Evijärvi-seura 4. Hailuoto-seura ry 5. Hankasalmen kotiseutuyhdistys 6. Heinola-Seura 7. Iitin Kotiseutuyhdistys 8. Jalasjärvi-Seura ry 9. Jupperin Omakotiyhdistys 10. Järviseutu-seura 11. Kakskertaseura ry 12. Kangasala-seura 13. Karakallio-Seura 14. Karjalohjan Kotiseutuyhdistys ry 15. Kauklahti-Seura 16. Kaunislehdon talomuseo 17. Kolin kotiseutuyhdistys ry 18. Konneveden Kotiseutuyhdistys ry 19. Konttimäen kyläyhdistys (Ei jäsen) 20. Kuivaniemen Kotiseutuyhdistys 21. Kullaan Kotiseutu- ja museoyhdistys ry 22. Köyliö-seura 23. Lauttasaari-Seura 24. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museo yhdistys 25. Luhtikylän nuorela ry
26. Merijärven Kotiseutuyhdistys 27. Merimasku-seura 28. Metsämaan kyläyhdistys 29. Mikkeli-Seura 30. Muurlan kotiseutuyhdistys ry 31. Nastola-Seura 32. Nivala-Seura ry 33. Nurmes-seura ry 34. Nuuksio-Seura 35. Polvijärvi-Seura 36. Pyhärannan Kotiseutuyhdistys 37. Riihimäki-Seura 38. Riuttalan Talonpoikaiskulttuurin suojelusaatio 39. Rovaniemen Totto 40. Stadin slangi ry 41. Tapulikaupunki-seura 42. Turkuseura-Åbosamfundet ry 43. Urajärven kartanon ystävät ry 44. Vanhan Korpilahden kotiseutuyhdistys 45. Vantaa-seura 46. Viitasaari-Seura 47. Virkkalan Perinneseura ry 48. Vuonislahden Kyläseura 49. Vuosaari-Seura 50. Weteraanimoottorikerho Wanha Woima ry Kotiseutuposti 2/ 2018
17
Kotiseudusta kotoisa kaikille Maahanmuutto on maaseudulla uusi asia. Uusien tulijoiden kotoutuminen riippuu paljon paikallisyhteisöistä. Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura on aktiivisesti luonut yhteistä toimintaa maahanmuuttajien ja paikallisten välille. Nuorisoseura järjesti ensimmäiset monikulttuuriset tapahtumat vuonna 2010, jolloin huomattiin tarve ottaa mukaan uusia yhteisöjen jäseniä. Hyviä kohtaamisia haluttiin edistää myös hankkeen avulla, mutta rahoitusta ei vielä järjestynyt. – Syksyllä 2015 kaikki Suomen vastaanottokeskukset olivat yhtäkkiä täynnä turvapaikanhakijoita. Nuorisoseura tarjosi apuaan hankalaan tilanteeseen, ja Ylihärmän Nuorisoseuralla majoittui lyhyellä varoitusajalla satakunta turvapaikanhakijaa syys–lokakuun aikana, kertoo projektikoordinaattori Tuomas Männistö. Kotouttaminen sai nyt paljon huomiota siitä huolimatta, että maahanmuuttajia ei edelleenkään ollut paljon, ja pakolaisia heistä vain häviävän pieni osa. Tilanne oli silti muuttunut myös rahoituksen osalta, ja Kotiseutu kotoisaksi -hanke saatiin käynnistettyä 2017. Hankkeen tarkoitus on lisätä keskinäistä ymmärrystä sekä tukea kaikkien maahanmuuttajien osallistumismahdollisuuksia Etelä-Pohjanmaan maaseudulla. Yhteistyökumppaneita on useita. Alusta asti oli selvää, että kaik-
18
Kotiseutuposti 2/ 2018
keen toimintaan osallistuu sekä maahanmuuttajia että kantaväestöä. Maahanmuutto on uusi asia maaseudulla. Se ei tarkoita, että maalla suhtautuminen olisi kielteistä, vaan aidosti uteliasta, Männistö kertoo. Tottumattomuudesta saattaa joskus seurata ikäviä lipsautuksia, mutta yleensä ne ovat tahattomia. – Toisaalta maalla ollaan tietoisia omasta kulttuurisesta identiteetistä, eikä uusia tulijoita koeta uhkaavina. Maalla ollaan sosiaalisempia ja aidosti mukana vuorovaikutuksessa, sekä hyvässä että pahassa. Jos yhteisöihin pääsee mukaan, voi kokemus yhteisöllisyydestä olla voimakkaampi kuin kaupungissa, jossa oma tila ja yksilökeskeisyys ovat korostuneet, Männistö jatkaa. Kohtaamisia on syntynyt monenlaisen harrastustoiminnan äärellä. Seurantaloilla toimintaa on ollut mm. Lapuan Haapakosken Nuorisoseuralla, jossa on järjestetty tanhutyöpajoja. Työpajassa tuotettiin esitys Kauhavan nuorisoseuralla pidettyihin Itämaisiin iltamiin. Iltamien monipuolinen ohjelma houkutteli paikalle noin sata henkeä erilaisista taustoista. Jemeniläinen Mohammed Yahya on ollut mukana Kauhavan Nuorisoseuralla kokoontuneessa monia eri kansallisuuksia yhteen tuoneessa taidetyöpajassa. Seinäjoella hän osallistui myös teatteriryhmään ja kaikille avoimeen urheiluryhmään, joka kokoontuu perjantaisin. Yahya sanoo, että on
Kauhavan nuorisoseuralla juhlittiin toukokuussa 2017 itämaisissa iltamissa. Kuva: Tuomas Männistö.
pitänyt toimintaa hyödyllisenä. Hän on tavannut uusia ihmisiä ja saanut kontakteja suomalaisiin. – Tapahtumat ovat auttaneet minua ymmärtämään suomalaista kulttuuria ja uskon, että ne ovat auttaneet myös suomalaisia ymmärtämään muita kulttuureja, Yahya toteaa. Myös Männistö kuvailee paikallisten ja maahanmuuttajien välisten kohtaamisten olleen onnistuneita. Osa niistä on johtanut tuttavuuteen tai jopa ystävyyteen. Kohtaamisista on syntynyt verkostoja ja väyliä edetä yhteiskunnassa. Kesällä aiotaan tutustua monikansallisen lähimatkailuryhmän kanssa kotiseutukohteisiin. Tou-
kokuussa ryhmä on ehtinyt jo tutustua Kauhavan historiaan Iisakin Jussin tuvalla. – Etenkin somalialaiset olivat erittäin kiinnostuneita asiasta, ja oli todella mukava huomata, että samanlaisia asioita löytyi kummankin kulttuurin taustalta ja että kulloisetkin olosuhteet ovat muokanneet kansakuntia yllättävän samanlaisiin ratkaisuihin, vaikka maantieteellisesti ollaan oltukin hyvin etäällä, Männistö kuvailee. SK Lisää hankkeesta: etelapohjanmaa.nuorisoseurat. fi/kotiseutu-kotoisaksi
Nuuksio-Seuran Honkamajalla lievennetään ennakkoluuloja Nuuksio-Seura Espoossa on järjestänyt paljon maahanmuuttajatoimintaa seurantalo Honkamajalla. – Kun Espoo 2015 ilmoitti Siikajärven vastaanottokeskuksen perustamisesta lähistölle, tarjoutui NuuksioSeura pitämään asukastilaisuuden Honkamajalla, seuran puheenjohtaja Hannele Kerola kertoo. Tarkoituksena oli keskustelun avulla lieventää syntynyttä vastakkainasettelua ja jakaa oikeaa tietoa tilanteesta. Asukastilaisuuksia järjestettiin kaiken kaikkiaan viisi. – Paikallisilla toimijoilla on mahdollisuus lähentää ihmisiä ja reagoida nopeasti, Kerola sanoo. Honkamajalla on järjestetty myös mm. vaatekeräyksiä sekä joulujuhla kahtena vuonna vastaanottokeskuksen lapsille. Nuuksio-Seurassa olisi ollut halua olla enemmänkin mukana turvapaikanhakijoiden arjessa, mutta yhteistyö vastaanottokeskusta ylläpitävän yrityksen kanssa on ollut takkuista. Espoon kaupunki huomioi Nuuksio-Seuran aktiivisuuden pyytämällä seuran edustajan mukaan kaupungin monikulttuurisuusryhmään. SK
Kotiseutuposti 2/ 2018
19
Euroopan kulttuuriympäristöpäivillä kerrotaan tänä vuonna tarinoita kulttuuriperinnöstä Tervetuloa tänäkin vuonna mukaan järjestämään tapahtumia Euroopan kulttuuriympäristöpäiville 3.-9.9.2018! Tehdään yhdessä hyvät tapahtumapäivät ja nostetaan kulttuuri- ja lähiympäristö ja sen arvo esiin. Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tavoitteena on tehdä tunnetuksi Euroopan maiden monimuotoista ja rikasta kulttuuriperintöä ja vahvistaa eurooppalaista identiteettiä sekä suvaitsevaisuutta eri kulttuureja kohtaan. Tänä vuonna Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumat ovat samalla myös osa Kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden ohjelmistoa. Järjestämällä tapahtuman kulttuuriympäristöpäiville, on helposti mukana kahdessa suuressa kattotapahtumassa.
ja muulloin järjestettävät tapahtumat voivat tulla mukaan. Tärkeintä on, että levitämme yhdessä sanaa: elät kulttuuriympäristössä – nauti ja huolehdi siitä! JV
Mistä on kyse?
Toimi näin:
Euroopan kulttuuriympäristöpäivät on tapahtumakokonaisuus, jonka tarkoituksena on kannustaa ihmisiä juhlimaan ja vaalimaan kulttuuriympäristöä, sekä näkemään se voimavarana ja hyvinvoinnin lähteenä. Joka syksy 50 maassa 20 miljoonaa ihmistä osallistuu paikallisten järjestäjien avoimiin yleisötapahtumiin. Kotiseutuliitto koordinoi kulttuuriympäristöpäiviä Suomessa ja kutsuu kaikki jäsenyhteisönsä mukaan: järjestäkää tapahtumia ja ilmoittakaa ne mukaan! Päivien teema on tänä vuonna Tunne perintösi, jaa tarinasi ja pääajankohta 3.-9.9. Myös yleisesti kulttuuriympäristöön liittyvät
Ilmoittaudu mukaan Euroopan kulttuuriympäristöpäivien verkkosivuilla. Tapahtumasi on sen jälkeen esillä Suomen tapahtumakalenterissa ja tuikkii tähtenä myös Euroopan yhteisessä kalenterissa. Olet mukana kulttuuriympäristöpäivien viestinnässä, saat käyttöösi maksuttomat esitteet, julisteet, flyerit, tiedotepohjan ja voit tilata ilmapalloja ja lippuja. Kerro kävijöille, että tapahtumanne on osa kulttuuriympäristöpäiviä. Tervetuloa mukaan!
European Heritage Days
Euroopan kulttuuriympäristöpäivät Suomessa
Euroopan neuvoston ja Euroopan komission yhteinen ohjelma Puheenjohtaja Suomen Kotiseutuliiton järjestö päällikkö Liisa Lohtander 30 miljoonaa ihmistä 50 maassa osallistuu kymmeniin tuhansiin tapahtumiin joka syksy Vuonna 2018 mukana EU:n kulttuuriperinnön eurooppalaisessa teemavuodessa www.europeanheritagedays.com
Koordinoivat ympäristöministeriö, Suomen Kotiseutuliitto, Museovirasto, Opetushallitus ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry Vuosittain 200–300 yleisötapahtumaa Teema vuonna 2018 on Tunne perintösi, jaa tarinasi Avajaisjuhla 7.2.2018 Pääajankohta 3.–9.9.2018 www.kulttuuriymparistopaivat.fi
Kyläillään! Kirjoituskilpailu kyläilemisestä 1.11.2018–28.2.2019 Kirjoituskilpailu kyläilemisestä kutsuu jakamaan unohtumattomat kyläilymuistot ja -kokemukset. Vierailut ystävien kodissa tai mökillä ovat tärkeä osa monen suomalaisen elämää. Kyläillään sukulaisissa, naapureissa, ystävillä tai vieraillaan hoitokodissa. Toisaalta perinteinen kyläily on vähentynyt, kun elämä on kiireistä ja tuttuja tavataan yhä useammin vain Facebookissa. Kilpailu on valtakunnallinen ja kaikille avoin. Mukaan voi osallistua tosipohjaisella tai kaunokirjallisella tekstillä. Palkintosumma on 8 000 euroa, josta voittaja saa 5 000 euroa ja loput jaetaan tuomariston harkinnan mukaan. Tuomaristoon kuuluvat arkistotutkija MarjaLeena Jalava, kirjailija Olli Jalonen, kustantaja Johanna Korhonen, toimittaja Jaana Kosunen, tal. kand. Juha Kuisma, valt. toht. Pekka Perttula, järjestöneuvos, FM Jukka Salminen ja toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo. Kilpailun järjestävät Maaseudun Sivistysliitto,
Maahenki-kustantamo, Suomen Kylät ry, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomen Kotiseutuliitto, Eläkeliitto sekä Siskot ja Simot -yhteisö.
Kilpailuun voi osallistua lähettämällä kirjoituksen 1.11.2018–28.2.2019 välisenä aikana •
verkkolomakkeella osoitteessa www.finlit.fi/kylaillaan tai
•
postitse osoitteeseen Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, arkisto, PL 259, 00171 Helsinki, merkitse kuoreen tunnus ”Kyläillään!” tai
•
sähköpostin liitetiedostona osoitteeseen keruu@finlit.fi, merkitse aihekenttään tunnus ”Kyläillään!”.
Tarkemmat keruuohjeet SKS:n arkiston sivulta: www.finlit.fi/luovutus_ja_keruuohjeet.
Kirsi Moisanderista EuNoF:n puheenjohtaja Tapani Mustosesta Europa Nostran hallituksen jäsen Suomen Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtaja Kirsi Moisander valittiin kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostra Finlandin puheenjohtajaksi yhdistyksen vuosikokouksessa maaliskuussa. Arkkitehti Tapani Mustonen valittiin emojärjestö Europa Nostran hallituksen jäseneksi. Euro-
pa Nostran hallituksen puheenjohtajaksi valittiin saksalainen kansainvälisesti ansioitunut arkeologi ja historioitsija Hermann Parzinger 7. –8. toukokuuta Pariisissa pidetyssä järjestön valtuuston kokouksessa. AH
www.kotiseudulle.fi
Keräystili: Nordea FI27 1555 3000 1204 29 (BIC: NDEAFIHH) Saaja: Suomen Kotiseutuliitto • Viestikenttään lahjoittajan nimi ja lahjoitussumma. Rahankeräyslupa RA/2018/213 • Luvan saaja: Suomen Kotiseutuliitto ry • Luvan myöntäjä: Poliisihallitus Toimeenpanoaika ja -alue: 1.4.2018–31.3.2020 koko Suomi Ahvenanmaata lukuunottamatta
Kulttuuriperintö on meidän! Kansalaistoiminnan malleja esittelevien artikkelien suomennoksia julkaistaan vuoden mittaan nettiaineistona europanostra.fi-sivuilla
Maaliskuussa julkaistu artikkeliteos Heritage Is Ours – Citizens Participating in Decision Making suomennetaan kokonaisuudessaan verkkoaineistoksi Kulttuuriperintö on meidän – Kansalaiset osallistumassa päätöksentekoon. Suomennokset julkaistaan yksitellen vuoden 2018 aikana osoitteessa europanostra.fi. Kirja esittelee hyviä kulttuuriperintöosallistumisen ja -osallistamisen malleja eri puolilta Eu22
Kotiseutuposti 2/ 2018
rooppaa. Esitellyissä esimerkkitapauksissa kansalaiset ovat onnistuneet vaikuttamaan kestävästi kulttuuriperintöänsä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Esittelyssä on sekä kansalais- että viranomaislähtöisiä malleja. Artikkelit muodostavat eurooppalaisten asiantuntijoiden ja aktivistien välisen dialogin kulttuuriperintöalalla paljon keskustelua herättävästä aiheesta. Kirja pohjautuu toukokuussa 2017 Turussa European Heritage Congressin yhteydessä järjestettyyn kansainväliseen seminaariin Sharing Heritage – Citizens Participating in Decision Making. Teemaa pohjustavat kulttuurisuunnittelun eurooppalaiset asiantuntijat Lia Ghilardi ja Maunu Häyrynen. Kulttuuriperintöosallistumisesta ihmisoikeutena kirjoittaa ihmisoikeusjuristi Mylène Bidault YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistosta (OHCHR). Alan palkittu serbialainen tutkija Višnja Kisić kirjoittaa kommenttiartikkelissaan kulttuuriperinnön poliittisuudesta, konfliktisuudesta ja kulttuuriperinnön pimeistä puolista. Kirja on Europa Nostra Finlandin julkaisema ja se toimitettiin pääasiassa Suomen Kotiseutuliitossa. Kirja ja sen julkistamisseminaari ovat osa Kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 toimintaa. Vuoden keskeisenä kansallisena tavoitteena on edistää osallisuutta. AH
OMAKULMA
LIISA MUNSTERHJELM
Opetus- ja kulttuuriministeriön rakennusneuvos ja arkkitehti
Koti Espoossa, sydän Viipurissa Kun ensimmäisen kerran kävelin pitkin lehtevää Torkkelia ja ihailin katunäkymää, tunsin tulleeni kotiin! Tunne oli voimakas ja kokonaisvaltainen. Tunsin kuuluvani kaupunkiin ja vuosisataisiin juuriini siellä. Toki muistin vanhempieni kertomukset ja isäni iltasadut vanhasta Viipurista, mutta silti vetovoima oli merkillinen. Siitä hetkestä ja tunteesta alkoi vahva kotiseuturakkaus ja aktiivinen toimintani viipurilaisissa yhteisöissä. Rakkaassa Viipurissani vierailen vähintään kerran vuodessa, ja tunnen voimakasta vetoa sinne edelleenkin olenhan täysiverinen viipurilainen! Lapsuuteni vietin Helsingin Meilahdessa, elin kuten kunnon perhetyttö konsanaan. Tiesin, että vanhempani olivat lähteneet Viipurista sotaa pakoon, mutta se tuntui kaukaiselta. Nyt kun ajattelen, aikaa sodan päättymisestä oli vain reilut kymmenen vuotta, ei aika eikä mikään. Mutta silloin ei helsinkiläisperheissä juuri korostettu juuria, keskityttiin olemaan helsinkiläisiä! Todennäköisesti lähimenneisyys oli vielä liian kipeää puhuttavaksi. Vasta vuosikymmeniä myöhemmin kuulin, kuinka moni ystäväni olikin karjalainen. Espooseen muutin naimisiin mentyäni, täyshämäläisen aviomieheni toiveesta. Kotiseutuaate oli melko vieras, eikä omakotialueemme aktiivinen paikallisyhdistys juuri innostanut, olinhan kaupunkilaistyttö joka ei montaa naapuriaan tuntenut. Näillä lähtökohdilla oli hämmentävää liittyä karjalaisiin yhdistyksiin: Viipurin pitäjäseuraan ja Wiipuri-yhdistykseen sekä pariin muuhun yhteisöön. Viipurilainen ja evakkokarjalainen kotiseututyö eroaa muista selvästi: ei ole kiinteää perintöä,
mitä voisi huoltaa eikä kotiseutua, jossa kokoontua. Siksi vanhan kulttuurin säilyttäminen elävänä on vahvasti korostunut. Karjalaisuutta pyritään aktiivisesti säilyttämään elinvoimaisena, sillä jos kulttuuri unohtuu, unohtuu myös oma perintö ja juuret entisillä kotikylillä. Ehkäpä hankala nykytilanne naapurimaassa ja harvat mahdollisuudet käydä kotiseudulla ovat myös korostaneet karjalaista kotiseututyötä. Vaikka kyläläisillä ei enää yleensä ole seurantaloja tai muita yhdistystiloja entisillä maillaan, useat luovutetulla alueella toimineet yhdistykset ovat edelleen elinvoimaisia. Monet nuorisoseurat, maamiesseurat ja kyläyhdistykset toimivat uusilla paikkakunnilla kooten yhteen evakkojen jälkeläisiä. Mieleeni on jäänyt ensimmäiseltä matkaltani rajan takana maamiesseurantalon kivijalan vieressä valtava siirtolohkare – sitä eivät olleet naapurin tankitkaan saaneet matalaksi. Äitini muistelee edelleen haikeana talolla vietettyjä äitienpäiväjuhlia, jonne kannettiin valkovuokkoja pyykkikoreittain äitien iloksi. Nykyään karjalaisyhdistyksiin liittyy nuoriakin, mutta toiminnan kuihtuminen uhkaa, kun Karjalassa syntyneet aktiivit poistuvat riveistä. Etenkin paikallisten karjalaisyhdistysten toiminta vähenee, kun ainoa yhdistävä tekijä eli evakkous ja outo olo vieraan väen parissa ovat ohi. Kotikylä- tai pitäjäseurat selviävät paremmin, ja parhaiten kehittyvät sukuseurat, joissa yhteys on muutoinkin vahvaa, lisänä menetetyn yhteisen kodin ikävä. Kotiseutuposti 2/ 2018
23
Sami Myllyniemi, Ylä-Kainuun Tarinakartasto -hanke, www.tarinakartasto.fi
Perinnesarjakuva
S U O M EN KOT I S E U T U LI I T TO KA LEVA N KAT U 13 A 00100 H EL S I N K I P U H ELI N (09) 612 6320 TO I M I S TO @ KOT I S E U T U LI I T TO.F I W W W.KOT I S E U T U LI I T TO.F I