Kotiseutuposti 3/2016

Kotiseutuposti Kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön ajankohtaislehti

Varmaa vain on, että olkoonpa ilta tahi aamu, kesäyö tai auringonpaiste, maassamme ei ole kauniimpaa huvipuistoa.

Ja tämä sanoo Punkaharjusta paljon.

Se tietää rikkaana olemista kaikkein rikkaitten joukossa; se täyttää mielemme kiitollisuudella ja ihailulla.

– Zachris Topelius

3/ 2016

PÄ Ä K I R J O I T U S

Kotiseutuposti 2.9.2016

3/ 2016

Kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön ajankohtaislehti J U L K A I S I JA

Suomen Kotiseutuliitto Päätoimittaja Riitta Vanhatalo

puh. 040 733 7033 riitta.vanhatalo@kotiseutuliitto.fi Toimitussihteeri Elina Kuismin puh. 050 440 9411, (09) 612 63225 elina.kuismin@kotiseutuliitto.fi www.kotiseutuposti.fi I L M O I T TA M I N E N

www.kotiseutuliitto.fi/ajankohtaista/ ilmoittaminen T I L A U K S E T JA OSOI T T EENMUU TOKSET

Painoversion irtonumero 10 euroa, vuositilaus 40 euroa (sisältää postikulut).

Kotiseutuliiton jäsenyhteisöjen jäsenet voivat tilata sähköisen version maksutta sähköpostiinsa.

Suomen Kotiseutuliiton toimisto puh. (09) 612 6320 toimisto@kotiseutuliitto.fi

Kansikuva

Saimi Hoyer sai Vuoden kotiseututeko -palkinnon yhdessä Thomas Hoyerin ja Janne Leinosen kanssa Punkaharjun entisen Valtionhotellin kunnostamisesta.

Saimi Hoyer siteerasi Topeliuksen Maamme kirjassa vuonna 1876 julkaistua Punkaharju-kuvausta vastaanottaessaan palkinnon Kajaanissa. Kuva: Olga Poppius.

Tienviitta tulevaisuuteen Valtakunnalliset kotiseutupäivät Kajaanissa johdattivat kotiseutuväkeä kohti tulevaisuutta. Kotiseututyö elää ajassa huomioiden esiin nousevat haasteet ja tehtävät. Kajaanissa saimme alustuksista ja keskusteluista evästystä tähän. Retket, kulttuuriohjelma ja kotiseutumarkkinat täydensivät kokonaisuuden.

Haluan kiittää Kajaanin kaupunkia, Kainuun liittoa, Kainuun museo- ja kotiseutuyhdistystä, Kainuun Nuottaa, Kajaanin Matkailuoppaita, Paltaniemen kotiseutuyhdistystä, Elias Lönnrot -seuraa, Kainuun Eino Leino -seuraa ja RTG Sales Oy:tä yhteistyöstä ja kotiseutupäivien toteutuksesta. Kiitos oppaille, vapaaehtoisille työntekijöille, puhujille, esiintyjille sekä tukijoille.

Itselleni Kajaanista jää mieleen vahvimmin kaksi asiaa: vuosikokouksen julkilausuma ja historiallinen näytös Kajaanin linnassa. Edessä oleva maakuntauudistus on kokoluokassaan valtava muutos. Kotiseutuliiton jäsenkunta haluaa osallistua muutokseen ja vaikuttaa. Alueellinen identiteetti ja kotiseutuun sitoutuminen ovat voimavaroja. Vuosikokouksen julkilausumassa halutaan nostaa identiteettityö merkittävään rooliin elinvoimaisuuden kehittämisen keskiöön.

Vetonaulaksi muodostui spektaakkeli Kajaanin linnan raunioilla. 300 vuoden takaiset tapahtumat – linnan piiritys ja valtaus – olivat huikea näytös huipentuen pyrotekniseen räjäytykseen.

Rantapuistoon kokoontui noin 5000 katsojaa. Sotanäytöstä seurattiin myös suorana lähetyksenä Yle Areenassa. Ilta-Sanomat toimitti tyylikkään koosteen nettiin. Tapahtuma tallentui kuvina ja muistoina.

Kotiseutuposti kokoaa vielä tapahtumat ja palkitsemiset Kajaanissa. Samalla katse suuntautuu Valtakunnallisiin kotiseutupäiviin Jyväskylässä. Toivon kotiseutuväen osallistuvan sankoin joukoin, kun kokoonnumme Suomi 100 -juhlavuoden merkeissä.

RI I T TA VA N H ATA LO

Oy Fram Ab ISSN: 1799-276 ISSN-L: 1799-2761

toiminnanjohtaja

Kajaanin Valtakunnalliset kotiseutupäivät

Kuvat: Elina Kuismin.

Riemua ja räjähdyksiä Kajaanin Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä koettiin uudelleen, kuinka venäläiset ensin piirittivät ja sitten räjäyttivät 300 vuotta sitten Pohjan sodassa Kajaanin linnan, Ruotsin viimeisen sotilaallisen varustuksen Suomessa.

– Kajaania ei olisi ilman linnaa. Siksi se nostettiin keskeiseen rooliin kotiseutupäivillä, järjes-

telytoimikunnan puheenjohtaja Paavo Enroth perustelee.

Historiaa elävöitettiin ilolla ja antaumuksella elokuun illassa lähes 70 suomalaisen, venäläisen ja latvialaisen historian harrastajan voimin. Näytös toi keskelle kaupunkia tykkitulta, muskettien ja pistoolien pauketta sekä valtavan räjähdyksen.

Sisältö 5 6 6 7 8 10 11 12 14 16 16 17 18 19 22 23

Vuosikokouksen julkilausuma & valtuuston päivitys Kymmenelle kotiseututyön ansiomitali Kotiseudulle-keräyksen loppukiri Vieraskynä: Kotiseutupäivät Jyväskylässä 2017 Saimi Hoyer ja Vuoden kotiseututeko Vuoden kaupunginosa: Reposaari Vuoden kotiseutuyhdistys: Haapajärvi-Seura ry Kulttuuripyöräily vie sydämiä Nyt juhlitaan yhteisiä kulttuuriympäristöjä Kotiseutu 2016 -vuosikirja eMuseo-palvelu kaikille paikallismuseoille Uusi jäsenetu: Verkkosivut Kysely arkistoille Seurantalojen korjausavustukset Vuoden kotiseututeos -finalistit Omakulma: Lähiympäristö johdatti ammattiin

Kotiseutuliiton kirjoittajat: Elina Kuismin (EK), Sini Hirvonen (SH), Sanna Käyhkö (SK) ja Liisa Lohtander (LL).

Näytöstä seurasi Rantapuistossa noin 5000 katsojaa.

Kotiseutuposti 3/ 2016

3

Kajaanin Valtakunnallisten kotiseutupäivien osanottajat pääsivät neljän päivän ajan tutustumaan kainuulaiseen henkeen ja samalla paikalliset saivat nähdä kotiseutunsa uusin silmin. Retkien, elämysten, kohtaamisten, makujen ja mukavan yhdessäolon lisäksi keskusteltiin paljon.

Päivien aikana kotiseutuväkeä puhututti moni asia muuttuvasta Euroopasta suomalaisuuden symboleihin ja kotoutumisesta kotiseudun markkinointiin. Päivien teeman mukaisesti etsittiin ja löydettiin tienviittoja tulevaisuuteen – menneisyyden ja nykyisyyden kautta. Kuten professori emeritus, talotohtori Panu Kaila muistutti Tienviitta tulevaisuuteen -seminaarissa: ”Tulevaisuuteen näkee vain oppimalla menneisyydestä.”

Seminaarissa kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen totesi, että identiteetin ja kulttuurin on oltava vahvasti mukana maakuntauudistuksessa.

Hän myös kannusti kuntia ja kotiseutuyhdistyksiä

miettimään tiivitä kumppanuuksia paikallisuuden ja kotiseutujen hyväksi.

Ministeri Raimo Sailas nosti esiin, että suuret yhteiskunnalliset muutokset ovat luoneet uusia haasteita ja antaneet uusia mahdollisuuksia kotiseutuliikkeelle. Esimerkiksi huolestuttava historian opetuksen väheneminen kouluissa tekee kotiseutuliikkeen työn paikallishistorian tuntemuksen parantamiseksi entistä arvokkaammaksi.

Monta ajatusta ja muistoa rikkaampana itse kukin postui Kajaanista kotikulmilleen. Ensi vuonna tavataan kotiseutupäivillä Jyväskylässä! EK

Kuva: Liisa Lohtander.

Kajaani Dancen Tanssikoulun Talvivaara-tanssiteos päätti Tienviitta tulevaisuuteen -seminaarin.

Seminaarissa puhuneet ministeri Anu Vehviläinen ja euroedustaja Merja Kyllönen (selin) iloisissa tunnelmissa seminaarikahveilla.

Kotiseutumarkkinoilla Raatihuoneentorilla kansallispukutuulettajia ja Vuoden kotiseutuyhdistys Haapajärvi-Seura.

Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen, Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtaja Kirsi Moisander, Kainuun maakuntajohtaja Pentti Malinen ja Kajaanin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Vesa Kaikkonen.

Kotiseutugaalassa maisteltiin kainuulaisia makuja ja jutusteltiin mukavia. Kuvassa mm. Kotiseutuliiton hallituksen jäsen Sampo Suihko ja liiton entinen järjestösihteeri Juhani Railo sekä ansiomitalistit Anja Holpainen, Helena Aaltonen ja Reijo Heikkinen.

Lisää kuvia: www.flickr.com/photos/kotiseutuliitto > Albums > Valtakunnalliset kotiseutupäivät 2016

4

Kotiseutuposti 3/ 2016

Vuosikokouksen julkilausuma

Miten käy kulttuuri- ja identiteettityön maakuntauudistuksessa?

Suomen Kotiseutuliitto haluaa nostaa identiteettityön keskeiseksi osaksi alueellista elinvoimaisuuden kehittämistä sekä kannustaa tulevia maakuntahallintoja ottamaan paikalliset ja alueelliset toimijat mukaan kehittämistyöhön.

Kotiseutuliiton vuosikokous antoi Kajaanissa julkilausuman, jolla se haluaa kiinnittää maamme aluehallintoa uudistavien tahojen sekä tulevien alueellisten toimijoiden huomiota identiteettityön keskeiseen rooliin alueiden elinvoimaa kehitettäessä.

Nykyisessä alueiden kehittämistä koskevassa laissa on maakunnallisten liittojen roolissa korostunut maakunnallinen kaavoitus ja aluekehitys.

Käynnissä oleva maakuntahallinnon uudistus tarjoaa hyvän mahdollisuuden ottaa alueellisiin identiteetteihin ja kotiseutuun sitoutumiseen liittyvät voimavaratekijät maakunnallisen kehittämistyön keskiöön. Kansalaiset kokevat yhä maakunnallisen sitoutumisensa eläväksi ja voimakkaaksi.

Maamme hallituksen alueellisen tehtävänjaon linjauksessa (5.4.2016) maakunnille tulee jälleen vastuuta maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisestä. Käytännössä tähän vastuualueeseen kuuluvat kulttuuriympäristön hoito sekä maakunnallisen identiteetin, elinvoiman ja kulttuurin sekä hyvinvoinnin ja liikunnan edistäminen.

Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous pitää näitä hallituksen kirjauksia merkittävinä siksi, että niissä tunnistetaan ja tunnustetaan alueellisen perinnetyön sekä muiden kulttuuriharrastusten ja kansalaistoiminnan merkitys aluekehittämisessä. Liitto pitääkin tärkeänä, että tulevat maakuntahallinnot ottavat hallituksen kirjaukset huomioon ja varaavat kehittämisresurssia myös kansalaistoiminnan edistämiseen alueellaan. Maakuntahallintojen on käynnistettävä yhdessä alueidensa kuntien ja muiden toimijoiden kanssa pitkäjänteistä kehittämistyötä, jossa paikalliset ja alueelliset toimijat voivat osallistua maakuntiensa elinvoiman vahvistamiseen.

Valtuuston päivitys Kotiseutuliiton valtuustoon valittiin kaudelle 2016– 2018 kuusi uutta jäsentä liiton vuosikokouksessa Kajaanin Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä.

Uusina jäseninä valtuustossa aloittavat kokkolalainen YTM Helena Anttiroiko-Mehtälä KeskiPohjanmaan edustajana, laihialainen sähköinsinööri Jaakko Heinimäki Pohjanmaan edustajana, turkulainen varatuomari Tapio Jokinen Varsinais-Suomen edustajana, helsinkiläinen VTM Tarja Koskela Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helkan edustajana, pyhtääläinen yrittäjä, merkonomi Raino Ojansivu Kymenlaakson edustajana ja helsinkiläinen Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkee asiantuntijajäsenenä.

Jatkokaudelle valittiin Etelä-Karjalasta lappeenrantalainen käsityöläinen Anne-Maija Laukas, Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helkasta helsinkiläinen varatuomari Veijo Lehto, KantaHämeestä janakkalalainen MJD, Dipl.EMC Elisa Göös, Keski-Suomesta jyväskyläläinen museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen, Lapista kemiläinen intendentti Helka Savikuja, Pohjois-Pohjanmaalta nivalalainen toiminnanjohtaja Hanna Järviluoma, Päijät-Hämeestä lahtelainen rehtori Martti K. Lehto, Uudeltamaalta askolalainen FM Eliisa Jäntti ja asiantuntijajäseneksi turkulainen professori Helena Ruotsala. Valtuustossa on kaikkiaan 30 henkilöä, joista puolet on vuosittain erovuorossa.

www.kotiseutuliitto.fi/liitto-jarjestona/organisaatio/valtuusto

Kotiseutuposti 3/ 2016

5

Kymmenelle kotiseututyön ansiomitali Kotiseutuliiton korkeimmat tunnustuksen osoitukset, kotiseututyön ansiomitalit, luovutettiin kymmenelle erityisen ansioituneelle kotiseututoimijalle Kajaanin Valtakunnallisten kotiseutupäivien gaalassa.

Mitalin saivat aluekehitysasiantuntija Helena Aaltonen Sotkamosta, pitäjänneuvos Iikka Alasalmi Kajaanista, varatuomari Hannu Haukanhovi Espoosta, professori Reijo Heikkinen Kajaanista, näyttelysihteeri Anja Holpainen Kemistä, filosofian lisensiaatti Helena Honka-Hallila Turusta, opetusneuvos Kalevi Peltola Heinolasta, maakuntatut-

kija Senja Säkkinen Paltamosta, suntio Sakari Takalo-Eskola

Oulaisista ja opetusneuvos Matti Väisänen Kajaanista.

Reijo Heikkinen, Matti Väisänen, Anja Holpainen, Hannu Haukanhovi, Helena Aaltonen, Iikka Alasalmi, Senja Säkkinen, Kalevi Peltola ja Sakari Takalo-Eskola vastaanottivat ansiomitalit Kajaanissa. Helena Honka-Hallila ei päässyt paikalle. Kuva: Elina Kuismin.

Kova loppukiri edessä – kaikki mukaan!

Kotiseudulle-keräys on iloksemme saanut lahjoittajat liikkeelle. Lisää lahjoituksia kuitenkin tarvitaan, jotta minimitavoit-

teemme, Kotiseutusäätiön perustamispääoma 50 000 euroa, saavutetaan vielä tämän vuoden aikana. Tällä hetkellä kasassa on

APURAHA

A APUR HA

A URAH AP

L

jat

ta

oit

j ah

APURA HA

APURAHA A APUR HA

Pidetään yhdessä

kotiseuduista huolta!

Kaikki lahjoittajat saavat näkyvyyttä osoitteessa www.kotiseudulle.fi!

noin 13 000 euroa eli nyt on tiukan loppukirin aika!

Kotiseutuliitto on Kirsi Moisanderin ja Raimo Sailaksen johdolla haastanut kaikki jäsenyhdistyksensä tukemaan Kotiseutusäätiön perustamista. Toivomme, että haaste laitetaan kiertoon.

Kotiseudulle-keräyksen lahjoittajaksi ja kotiseututyön tukijaksi voi haastaa ystäviä, yhdistyksiä tai vaikkapa yrityksiä.

Kaikki siis mukaan tukemaan tulevaisuuden innostavaa ja kaikille avointa kotiseututyötä. Tukemalla Kotiseutusäätiön perustamista tuet omaa kotiseutuasi ja mahdollistat kotiseututyön jatkuvuuden kautta maan!

Keräystili: Nordea FI27 1555 3000 1204 29 (BIC: NDEAFIHH) Saaja: Suomen Kotiseutuliitto • Viestikenttään lahjoittajan nimi ja lahjoitussumma.

Rahankeräyslupa POL-2015-14650 • Luvan saaja: Suomen Kotiseutuliitto ry • Luvan myöntäjä: Poliisihallitus Toimeenpanoaika ja -alue: 5.4.2016–31.3.2018 koko Suomi Ahvenanmaata lukuunottamatta

VIERASK YNÄ

Jyväskylässä on erinomaiset olosuhteet tapahtumien, kokousten, kongressien, messujen ja urheilukilpailujen järjestämiseen. Paviljonki, Lutakonaukio ja sataman alue toimivat myös hyvin suurten tapahtumien näyttämöinä.

Jo pitkään Jyväskylä on ollut muuttajien suosikki ja asukasluvun kasvu on Suomen suurten kaupunkien kärkeä. Tänne on helppo tulla ja asettua eri puolilta Suomea ja maailmaa.

Jyväskylä on myös Suomen koulutuksen sydän.

Suomen ensimmäiset suomenkieliset oppikoulu, kansakoulun opettajaseminaari ja tyttökoulu perustettiin tänne noin 150 vuotta sitten. Tänä päivänäkin oppilaitoksemme ovat suosittuja ja laadukkaita.

Lähes 140 000 asukkaan kaupungissa joka kolmas asukas on opiskelija ja joka kolmannella on korkeaasteen koulutus. Vilkas yliopisto- ja opiskelukaupunki on kannustava kasvualusta rohkeille ideoille. Osaava työvoima ja innovatiiviset yritykset ovat kaupunkimme ylpeydenaiheita.

Jyväskylä on myös yksi Suomen nopeimmin kasvavia bisneskeskittymiä. Kansainväliset kasvuyritykset, startupit ja uudet innovaatioalustat, kuten Jyväskylän Kangas, luovat kestävät puitteet kasvavalle liiketoiminnalle. Digitalisaation, kyberturvallisuuden ja biotalouden osaamisen taustalla on monipuolinen ja korkeatasoinen tutkimus ja koulutus.

Jyväskylä on aktiivinen – koko ajan liikkeessä.

Upea luonto ja tasokas, monipuolinen kulttuurin ja vapaa-ajan tarjonta mahdollistavat hyvän elämän puitteet. Seudullamme on eniten maailmankuulun arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia koko maailmassa.

Lyhyiden välimatkojen ja monipuolisten maastojen lisäksi kaupunkimme on rentouttava paikka luonnossa liikkujille. Kaupungin syke vaihtuu het-

kessä rauhaan kauniiden vesistöjen ja puhtaan luonnon äärellä, vaikkapa pyöräillen.

Jyväskyläläiset nauttivat liikunnasta.

Maan ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta, kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus sekä sadat liikunta- ja urheiluseurat innostavat asukkaita sekä lähiliikunnan pariin että maailman parhaimmiksi urheilijoiksi.

Jyväskylä on suvaitsevainen ja kansainvälinen kaupunki. Alun perin markkinapaikassa ja myöhemmin opiskelukaupungissa on aina totuttu muualta tuleviin ihmisiin. Tänne tulevat uudet ihmiset tuovat uusia ajatuksia ja osaamista. Pois muuttavatkin vievät palan Jyväskylää sydämessään. Jyväskylä on mukava kotiseutu ja suosittu muuttokohde, tänne on helppo asettua ja jäädä.

Kuva: Raisa Nerg.

Tervetuloa kotiseutupäiville Jyväskylään 2017

Lämpimästi tervetuloa eri puolilta Suomea Valtakunnallisille kotiseutupäiville Jyväskylään 10.– 13.8.2017. Kotiseutupäivien isännöinnistä vastaa Jyväskylän kaupunki yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja Suomen Kotiseutuliiton kanssa. Kotiseutupäivät on yksi Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumista. Haluamme esitellä osallistujille elinvoimaisen ja nuorekkaan seudun nykypäivää maineikasta historiaa unohtamatta. Ohjelma tavoittaa jyväskyläläisten lisäksi myös maakunnan asukkaat retkien, maakunnassa järjestettävien omien tapahtumien sekä nykytekniikoiden kautta.

T I M O KO I V I S TO

kaupunginjohtaja

Kotiseutuposti 3/ 2016

7

Vuoden kotiseututeosta palkittu Saimi Hoyer:

Kotiseutuinnostus on nyt todella vahva!

Punkaharjun entisen Valtionhotellin kunnostaminen sekä usko kotiseudun menestykseen ja vetovoimaan toivat Saimi Hoyerille, Thomas Hoyerille ja Janne Leinoselle Vuoden kotiseututeko -palkinnon.

Punkaharjun Valtionhotellin tarina jatkuu Hotelli Punkaharjuna.

Maisema hoitaa Saimi Hoyer on Suomen menestyneimpiä malleja ja ura kuljetti hänet asumaan Euroopan ja maailman suurkaupunkeihin. Nyt Hoyer on kotiutunut lapsuutensa mökkimaisemiin Punkaharjulle.

– Vakavan sairastumisen myötä mietin, missä haluan asua, Saimi Hoyer muistelee.

– Punkaharjulla olen viettänyt kaikki lapsuuteni kesät ja myöhemminkin kaikki lomat. Tärkeimmät muistoni liittyvät sinne, Punkaharjun ainutlaatuiseen luontoon, jossa on kirkas Puruvesi, ääretön

metsä, puhtaus ja hiljaisuus. Kiertolaisuuden jälkeen halusin asettua kotiseudulleni.

Ympäristö antoi voimaa toipumiseen.

– Ainutlaatuinen luonto ja harjumaisema ilahduttavat ja hätkähdyttävät minua edelleen, Hoyer kertoo. Lähiympäristö on valtava voimavara hänelle ja muille punkaharjulaisille.

Rakkaan rakennuksen tarina jatkuu – Lapsuuteeni liittyi myös Punkaharjun Valtionhotelli, pienen tytön silmin vaaleanpunainen prinsessaunelma. Sain viettää hetkiä vanhassa hienossa talossa, joka on täynnä tarinoita ja kulttuurihistoriaa.

Paikan historia alkaa vuodesta 1845, jolloin alueelle perustetiin keisari Aleksanteri II:n määräyksestä kansallispuisto ja ryhdyttiin rakentamaan metsänvartijan tornia. Sveitsiläistyylinen hotellirakennus valmistui neljä vuotta myöhemmin.

Hotelli Punkaharjun hotellinjohtaja Saimi Hoyer ja toimitusjohtaja Janne Leinonen. Kuva: Olga Poppius.

8

Kotiseutuposti 3/ 2016

Valtionhotellin historia on kiinnostava ja siihen liittyy esimerkiksi kuvataiteilijoiden ja kirjailijoiden tarinoita. Hotellissa on juhlittu lukemattomien punkaharjulaisten häitä, ja paikka on pullollaan muistoja kohtaamisista ja merkkipäivistä.

– Tämän paikan ja rakennuksen historia ulottuu kauas taakse ja tulee kantamaan paljon pidemmälle kuin minun elämäni, Saimi Hoyer sanoo.

Punkaharju on hallinnollisesti osa Savonlinnaa ja paikalliset palvelut ovat supistuneet. Taidekeskus Retretin sulkeuduttua Punkaharju vaipui lamaannuksen tilaan. Kun Punkaharjun Valtionhotellin silloinen yrittäjä ilmoitti lopettavansa hotellitoiminnan syksyllä 2015 ja kesän päätteeksi valot tornissa sammuivat, punkaharjulaisten hätä oli käsinkosketeltavaa.

– Mietimme mieheni kanssa pitkään, ensin salaa toisiltamme. Sitten avasimme suut, entä jos sittenkin…

Kun Hoyerit ja Leinonen ilmoittivat ostaneensa punkaharjulaisille rakkaan rakennuksen ja jatkavansa sen toimintaa, punkaharjulaiset huokasivat helpotuksesta – hotellin toimintaa luotsaa jatkossa paikallinen yrittäjä, joka ymmärtää rakennuksen ja alueen arvon.

– Kun menin ruokakauppaan, ihmiset tulivat kyynelsilmin puristamaan kättä ja kiittämään.

Talkoohenki heräsi ja piha-aluetta haravoitiin ja maaleja rapsuteltiin yhteisvoimin. Punkaharjulaisten paikallisidentiteetti on vahvistumassa, uutta yritystoimintaa suunnitellaan ja palveluita puolustetaan aktiivisesti.

– Tämä vaikuttaa koko alueen elinvoimaisuuteen, se on ihan selvää. Tästä hyötyvät niin Punkaharjun ja Savonlinnan alueet kuin koko Saimaa.

Täällä on nyt todellinen yhdessä tekemisen meininki ja kotiseutuinnostus on todella vahva, Saimi Hoyer kuvailee.

Sydämen juttu Saimi Hoyer liikuttui, kun sai tiedon Vuoden kotiseututeko -palkinnosta.

– Tämä merkitsee enemmän kuin mikään, mikä on ennen tullut. On olo, että tehdään jotain tärkeää, hän riemuitsee.

Saimi Hoyer piti koskettavan kiitospuheen vastaanottaessaan Vuoden kotiseututeko -palkinnon Valtakunnallisten kotiseutupäivien avajaisissa Kajaanin Raatihuoneentorilla. Hän kiitti myös 30 paikallista rakennusmiestä, jotka tekivät viidessä kuukaudessa ison työn sen eteen, että kaikki hotellin rakennukset jatkavat eloaan.

Myös filosofian tohtori, dosentti Jyrki Paaskoski sai kiitosta siitä, että on ollut mukana rakentamassa Punkaharjun Valtionhotellin uutta tulemista Hotelli Punkaharjuna. Kuva: Elina Kuismin.

– Tämä on sydämen juttu! Haluamme säilyttää ja vaalia kulttuuriperintöä pitkällä tähtäimellä.

Teemme tämän rakkaudesta Suomen luontoa ja Punkaharjua kohtaan.

Heittäytyminen uudelle alalle, majoitusyrittäjäksi ei pelottanut, koska Punkaharjulla on niin paljon ammennettavaa.

– Tällainen ympäristö on aivan ennennäkemätöntä erityisesti kansainvälisille matkailijoille ja kiinnostaa aivan varmasti myös suomalaisia. SH & EK Tutustu: www.hotellipunkaharju.fi

Kotiseutuposti 3/ 2016

9

Vuoden kaupunginosa

Merihenkinen ja omaleimainen Reposaari Suomen Kotiseutuliitto valitsi Porin Reposaaren Vuoden kaupunginosaksi peräti 162 ehdotuksen joukosta.

Reposaari – ruotsiksi Räfsö – on Porin 71. kaupunginosa. Se sijaitsee ikivanhan merenkulkureitin varrella Meri-Porissa, Kokemäenjoen suistossa 32 kilometriä Porin keskustasta luoteeseen. Noin tuhannen asukkaan merihenkinen puutalokaupunginosa tunnetaan myös lempinimellä Räpsöö.

Reposaari on omaleimainen paikka, joka esittäytyy vierailleen ystävällisenä ja kiehtovana pienoiskaupunkina. Pituutta saarella on noin kolme kilometriä ja leveyttä puoli kilometriä. Se tarjoaa uljaita merinäkymiä, maalauksellisia kaupunkimaisemia ja monia kiinnostavia yksityiskohtia.

Reposaaren valintaan vuoden kaupunginosaksi vaikutti ennen kaikkea yhteishenki ja rakkaus kotiseutuun.

– Reposaaren asukkaat ovat kotiseuturakkaita sekä juuristaan ja asuinpaikastaan positiivisesti ylpeitä ja yhteishenki on erinomainen, toteaa Kotiseutuliiton valtuuston varapuheenjohtaja Tuula Salo.

Yhteisöllisyydestä huolehtiminen on erittäin voimakasta asukkaiden keskuudessa, mikä lisää

asukkaiden turvallisuuden tunnetta − ketään ei jätetä yksin. − Yhteisöllisyys näkyy muun muassa siinä, että kaikki uudet asukkaat käydään toivottamassa tervetulleiksi ja heitä informoidaan kaupunginosan harrastusmahdollisuuksista. Joulun aikaan esitetään laulutervehdys vanhimpien asukkaiden kotiovella ja kaupunginosan vastasyntyneille annetaan ”Reposaari hyvällä tuulella” -vaatelahja, Tuula Salo kertoo.

Kaupunginosassa toimivat yhdistykset ja yritykset ovat yhdistäneet voimansa ja pystyvät tarjoamaan asukkaille harrastusmahdollisuuksia, mutta vaikuttavat myös aktiivisesti oman alueensa kehittämiseen sekä kunnallispoliitikkojen kautta että pitämällä yhteyttä kaupungin virastoihin.

Reposaaren kaupunginosalle on leimallisista monimuotoinen yhdessä tekeminen ja yhteiset tapahtumat liikunnasta kulttuuriin, kuten erilaiset kurssit ja kerhot, kesäteatteritoiminta sekä Tour de Räpsöö, Reposaaren ympäripyöräily naisille teemalla hauskat hatut. Tiistaisin kokoontuva 30−50 miehen ”Reposaaren Rantaparlamentti” on kerännyt suuren määrän vanhoja valokuvia, karttoja ja tarinoita saaren historiasta. EK

Avoimet pihat -tapahtumassa räpsööläiset avaavat pihojaan yleisölle. Ohjelmassa myös pihakirpputoreja, avoimia pihoja, pihakahviloita ja näyttelyitä. Kuva: Tauno Östervik.

10

Kotiseutuposti 3/ 2016

Tutustu: www.reposaari.net

Johanna Hemmilä ja Marjaana Holm Reposaari-yhdistyksestä vastaanottivat Vuoden kaupunginosa -palkinnon Kajaanissa. Kuva: Elina Kuismin.

Vuoden kotiseutuyhdistys

Monipuolinen Haapajärvi-Seura Suomen Kotiseutuliitto valitsi Haapajärvi-Seura ry:n Vuoden kotiseutuyhdistykseksi 34 aktiivisen jäsenyhdistyksen joukosta.

Vuonna 1949 perustetun Haapajärvi-Seuran toiminta on poikkeuksellisen monipuolista: yhdistys muun muassa julkaisee kotiseutulehteä, järjestää messuja, matkoja ja tapahtumia sekä huolehtii kotiseutumuseoalueesta. Haapajärvi sijaitsee PohjoisPohjanmaalla.

Kerran viikossa ilmestyvä kotiseutulehti Maaselkä on seuran keskeinen toimintamuoto ja lehtityö on ollut myös kehittämiskohteena.

– Seuran 55 vuotta kustantamaa lehteä on kehitetty pienillä resursseilla ansiokkaasti. Seuran näkökulmasta lehti tekee ansiokasta työtä taltioidessaan paikkakunnan historiaa sivujen väliin ja nyt myös sähköisesti verkkosivuilleen. Haasteet ovat kovia tänä päivänä, mutta se ei saa estää lehden kehittämistä. Lehti on seuralle arvo sinänsä ja haapajärvisille identiteetin vahvistaja, Haapajärvi-Seuran sihteeri, Maaselkä-lehden päätoimittaja Juha Heikkilä kertoo.

Maaselkä-lehden ympärille on rakennettu muutakin toimintaa. Kotiseutulehti on avannut lukiolaisille journalismiin ikkunoita, kun on järjestänyt

Haapajärvi-Seuran edustajat ottivat museoalueella vastaan kaksi lahjoitusta. Toinen tehtiin seuran kotiseutuarkistoon, jonne saatiin vanhoja valokuvia suuri määrä. Toinen lahjoitus oli seuran kotiseutumuseoalueelle, jonne saattiin 60 hengen kahvikalusto ja 40 hengen ruokakalusto. Kuva: Maaselkä-lehti.

heidän valinnaisiin opintoihin kuuluvia kursseja.

Lisäksi on vierailuilla tutustuttu muiden kotiseutuyhdistysten lehti- ja yhdistystoimintaan sekä järjestetty lukijamatkoja Välimerelle.

Haapajärvi-Seuralle suuri työsarka ovat myös joka toinen vuosi toteutettavat Pohjois-Suomen suurimmat Puutarha, Piha & Mökki -messut, jotka seura järjesti jo toisen kerran toukokuussa 2015.

Kaksipäiväisillä messuilla oli noin 5 000 osallistujaa, lähes sata näytteilleasettajaa sekä tunnettuja esiintyjiä. Seuraavan kerran messut järjestetään vuonna 2017.

Muusta toiminnasta mainittakoon kotiseutumuseoalueesta ja sen 10 rakennuksen kunnosta huolehtiminen sekä elokuva Kaskirukiin tuottaminen. Kaski-projektissa yhteistyökumppanina oli Oulun yliopisto.

– Seuran jäsenistöstä aktiiveja on noin 15–20, mutta nämä aktiivit osaavat hankkia avuksi yhtiökumppaneita. Seurassa riittää rohkeutta kokeilla uusia juttuja, ja kullekin sektorille riittää omat fanittajansa. Osalle ympäristöasiat ovat tärkeitä, toisille museoalueen kehittäminen ja messujen järjestäminen sekä kehittäminen kiehtovat kaikkia, Heikkilä sanoo. EK Tutustu: www.haapajarviseura.fi

Kotiseutuneuvos Kyösti Niinikoski, kotiseutuneuvos Juha Eronen, perinnekulttuuritoimikunnan puheenjohtaja Eeva Pohjola ja seuran puheenjohtaja Veijo Tikanmäki vastaanottivat Vuoden kotiseutuyhdistys -palkinnon Kajaanissa. Kuva: Elina Kuismin.

Kotiseutuposti 3/ 2016

11

Lohtajan viisi tarinareittiä ulottuu kaikkiin kyliin

Kulttuuripyöräily vie sydämiä Kun kulttuuripyöräilijät kokoontuvat Kokkolan Lohtajalla lähtöpaikalle oppaan ympärille, innostus ja odotus näkyvät ilmeistä ja eleistä. Kymmenet eriikäiset pyöräilijät saavat tulostetut reittiselosteet, mutta yhtä hyvin reittejä voi seurata älykännykästä.

Pyöräilyn aikana osallistujien kunto nousee ja pysähdyspaikoilla historia alkaa elää: opas kertoo tutkittua tietoa ja tarinoita seudun merkkihenkilöistä ja -paikoista, suvuista, rakennuksista, luonnosta ja elämästä vuosisatojen aikana. Opastettu kulttuuripyöräily on sosiaalinen tapahtuma. Se myös tekee hyvää lihaksille, sydämille ja luonnolle. Mukana on niin lapsiperheitä, kylien aktiivipyöräilijöitä kuin kotiseutuväkeä ja kuntoilijoita.

Kokkolan Lohtajalla lanseerattiin heinäkuun lopussa pitäjän viimeisin eli viides reitti, joka on myös pisin, 44 kilometrin Marinkaisten-Koskenkylän-Uudenkylän reitti. Mukana oli noin 35 pyöräilijää. Sen puolivälin pysähdyspaikalla Pesäkivillä kotiseutuyhdistys järjesti makkara- sekä kahvi- ja mehutarjoilun. Mehua sekä pyöräilyn lopuksi jär-

jestettyä arvontaa varten palkintoja oli saatu kaupungin liikuntapalveluilta. Heinäkuun alussa pyöräiltiin 17 kilometrin Karhin reitti ja syyskuussa on vuorossa niin ikään 17 kilometrin Kirkonkylän reitti. Karhin reitin lopuksi oli arvontaa ja Karhin kyläyhdistys tarjosi kahvit.

Reitit ja tarinat ulottuvat nyt Lohtajan jokaiseen kylään. Tarinapaikkoja pelkästään Lohtajalla on nyt "moneen lähtöön", lähes 70 tarinaa ja reitistöä peräti 140–190 kilometriä. Opastetuilla reiteillä on käynyt arviolta jo yli 200 pyöräilijää. Oppaina on yhdistyksen edustajia, auktorisoituja oppaita tai kyläaktiiveja.

Kotiseutuyhdistys sai vinkin kulttuuripyöräilyreitin laatimisesta Lohtajalle pari vuotta sitten Kokkolan kulttuuripalveluilta. Pienen tunnustelun jälkeen yhdistys havaitsi, että Lohtajan alueella on niin paljon tutkittua historiaa ja tarinoita, että ne eivät mahdu yhteen reittiin. Silloin päätettiin, että ajan kanssa tehdään reitit kaikkiin kyliin. Yhdistys jakautui työryhmiin, ja tulosta alkoi syntyä. KesälAnttilanmäki on Karhin vanhinta asuinaluetta ainakin 1500-luvulta. Vehmaalla aukealla vanhoja rakennuksia ja oppaana Jari Huhtala. Kuva: Helena Anttiroiko-Mehtälä.

Marinkaisten-Koskenkylän-Uudenkylän reitillä oli oppaana Lohtajan Kotiseutuyhdistyksen varapuheenjohtaja Markku Lento (4. vas.). Valtaosa reitin teistä on vähäliikenteisiä sorateitä.

Tässä ryhmä ylittää Kunkaantien risteystä. Kuva: Helena Anttiroiko-Mehtälä.

lä 2015 lanseerattiin yhdessä Kokkolan kaupungin liikunta- ja karttapalveluiden kanssa neljä eri reittiä ja kesällä 2016 viides uusi reitti.

Lohtajalla reittien laadinnan haasteena on Valtatie 8, joka halkoo pitäjää. Kotiseutuyhdistys ei halunnut turvallisuussyistä laatia reittejä vilkasliikenteisen valtatien varrelle. Sen sijaan valtatien ylitykset sallittiin. Laadinnassa Lohtajan Kotiseutuyhdistys teki tiivistä yhteistyötä kyläyhdistysten kanssa.

Reiteistä ensimmäisenä valmistui Viirrekylien reitti, jossa on mukana Alaviirteen ja Väliviirteen kylien yhteiset tarinat. Viirrekylien reitistä tuli yli 30 kilometriä pitkä, mutta se voidaan helposti jakaa kylien omiksi reiteiksi. Kirkonkylän ja Ohtakarin

Opas Jari Huhtala oli koonnut vanhoja valokuvia elävöittämään Karhin kulttuurireittiä. Kuva: Helena Anttiroiko-Mehtälä.

välille puolestaan laadittiin erilliset reitit kilpa- ja retkipyöräilijöille sekä jokamiesluokan pyöräilijöille. Marinkaisten reitti taitettiin opastettuna kesällä 2015 jopa kahteen kertaan suuren suosion vuoksi.

Kokkolassa on Lohtajan reittien lisäksi reitit Kälviällä, Ullavassa sekä Kokkolan ydinkaupungissa. Kaikki reitit lyhyine selosteineen on tallennettu Kokkolan kaupungin liikuntapalveluiden nettisivuille: www.kokkola.fi/palvelut/liikunta/pyoraily.

H ELENA A N T T I RO I KO - M EH TÄ LÄ

Kirjoittaja on Lohtajan Kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja ja Kotiseutuliiton uusi Keski-Pohjanmaan valtuutettu.

Pesäkivet, noin kymmenen metriä korkeat siirtolohkareet, ovat jääkauden jäänteitä, kertoo auktorisoitu opas Tuomo Puutio. Kuva: Helena AnttiroikoMehtälä.

Kotiseutuposti 3/ 2016

13

Nyt juhlitaan yhteisiä kulttuuriympäristöjä Euroopan kulttuuriympäristöpäivien pääviikonloppua vietetään 9.–11.9.2016.

Yhteiseurooppalaisen tapahtuman teema on tänä vuonna Porukan paikat, yhteiset ympäristöt.

Osallistu tapahtumaan

Vietä omin päin

Viikonlopun aikana tarjolla on kymmeniä erilaisia tapahtumia. Perjantaina Jämijärvi-Seuran Lyhtyjen yössä nähdään paikallishistoriallinen näytelmä Noiduttu hanuri, lauantaina Inarissa vieraillaan Sallivaaran historiallisella poroerotusaidalla ja sunnuntaina Helsingissä Pimenneet valkokankaat -kävelyretki vie Kallion kadonneiden elokuvateattereiden maisemiin.

Kutsu läheiset kotiisi kokkaamaan, lähde eväsretkelle ja nosta malja kulttuuriympäristöllesi! Kulttuuriympäristöpäivät ja Syödään yhdessä -hanke kutsuvat viettämään kulttuuriympäristöpäiviä yhteisiin ruokapöytiin ja avaavat somekeskustelun kulttuuriympäristön ja yhdessä syömisen merkityksestä: #kulttuuriympäristöpäivät #syödäänyhdessä

www.kulttuuriymparistopaivat.fi/tapahtumat

www.syodaanyhdessa.fi

Järjestä tapahtuma

Tee sitoumus

Järjestätkö tanssit kylätalolla, maisemanhoitotalkoot, veneretken tai tarinankerrontaillan? Vielä ehdit ilmoittaa tapahtumasi mukaan kulttuuriympäristöpäivien ohjelmaan! Tapahtumasi näkyy silloin Euroopan laajuisessa tapahtumakalenterissa ja on mukana viestinnässä Suomessa.

Jokaisella on paitsi oikeus hyvään kulttuuriympäristöön myös vastuu oman ympäristönsä hyvästä hoidosta. Tee kulttuuriympäristösitoumus! Se voi olla siivoustalkoot, rakennuksen korjaaminen kulttuurihistoriallisia arvoja kunnioittaen tai vaikkapa lähiöelämää rikastuttava tapahtuma.

www.kulttuuriymparistopaivat.fi

www.ym.fi/kulttuuriymparistositoumus

Kulttuuriympäristöpäivät ovat mahdollisuus järjestää monenlaisia tapahtumia. Kuvassa lapset viihtyvät nukketeatterin parissa Helsingissä järjestetyillä Keskuspuistokarnevaaleilla, jotka olivat osa kulttuuriympäristöpäivien ohjelmaa. Kuva: Keskuspuiston puolesta -ryhmä.

14

Kotiseutuposti 3/ 2016

Seurantalopäivä Kulttuuriympäristöpäivien osana vietetään myös Seurantalopäivää. Tapahtumaan osallistuvissa taloissa vietetään avoimien ovien päiviä ja järjestetään erilaisia tapahtumia.

Myös Hyvän korjauksen palkinto luovutetaan seurantalopäivänä esimerkillisesti korjatulle talolle. Seurantalopäivän tapahtumat löytyvät Kulttuuriympäristöpäivien kalenterista. SH & SK Katso lisää tapahtuman järjestämisestä: www.seurantalot.fi/tietoa-toimijoille/seurantalopaiva

Hausjärvellä järjestettiin 27. elokuuta Kordelinin jalanjäljillä -kulttuuriympäristöretki. Kylien kierroksella tutustuttiin lähes 100 vuotta vanhaan Haminankylän Ns:n Kotipirttiin (kuvassa), kotimuseoon Mommilassa sekä Mommilan kyläpuotiin ja kyläkauppamuseoon. Kuva: Markku Juhola.

Finlands Svenska Hembygdsförbund ja Suomen Kotiseutuliitto järjestävät Euroopan kulttuuriympäristöpäivien ohjelmaan kaksikielisen seminaarin, jossa käsitellään mm. rakennusperintöä ja kulttuuriympäristöä kansalaisten tiloina ja paikkoina. pe 9.9. klo 12.30–16.00 Balderin sali, Aleksanterinkatu 12, Helsinki

Porukan paikat – yhteiset ympäristöt | Gemensamma platser och miljöer Laura Kolbe, Helsingin yliopiston Euroopan historian professori: Kotiseutuna metropoli – suurkaupungin kerrostumat samastumispintana Heikki Kukkonen, dosentti, arkkitehti, kansalaisaktiivi: Paikallistiedon haltijat – kansalaiset ja heidän yhteisönsä Mikko Härö, Museoviraston kulttuuriympäristön suojelu -osaston johtaja: Porukat messissä? Kulttuuriympäristöhallinnon näkymiä Tiina Merisalo, Helsingin kaupunginmuseon johtaja: Rakkaudesta Helsinkiin – Museo tehdään yhdessä!

Juontajana arkeologi ja kotiseututoimija Andreas Koivisto.

Seminaari on ilmainen ja kaikille avoin, tervetuloa!

Kotiseutuposti 3/ 2016

15

Iän ja elämänvaiheiden näkökulmia Kotiseutu-vuosikirjassa Kotiseutu 2016. Kotiseutu iän myötä -teos ilmestyy syyskuussa.

Kotiseutu-vuosikirja avaa tällä kertaa näkökulmia kotiseudun kokemiseen eri ikäkausina ja elämänvaiheissa. Artikkelit tuovat esille omakohtaisia kokemuksia kotiseudusta, toimintaa kotiseudulla ja kulttuuriperintötyössä sekä kiinnostavaa tietoa kotiseutututkimuksesta.

Kirja alkaa kotiseutukokemuksilla eri elämänvaiheissa. Toinen osa koostuu lapsuuden kotiseuduista. Vuosikirjassa on myös useampi artikkeli kotiseutukasvatuksesta, mikä on ollut yksi Kotiseutuliiton painopistealueita viime aikoina. Ikääntyminen ja niin sanottu kolmas ikä voivat tuoda aivan uusia mahdollisuuksia harrastaa kotiseutuasioita. Missä olo on kotoinen, on myös keskeinen kysymys, kun valitaan missä asuu

vanhuutensa. Vuosikirjassa käsitellään myös monipaikkaista kotiseutua ja ajassa muuttuvia kotiseutuja.

Vuosikirjan toimituskuntaan kuuluvat Seppo Knuuttila, Rauno Lahtinen, Liisa Lohtander, Pia Puntanen ja Janne Vilkuna.

Päätoimittaja on Riitta Vanhatalo.

Alateemat ja kirjoittajat (artikkelijärjestyksessä)

Kotiseutu ja elämänvaiheet

Hanna Tolonen Hanna Snellman Anni Ilves Mari Säisä Lapsuuden kotiseudut

Pasi Enges Lassi Saressalo Marja Laine Katri Hämäläinen Mirka Sillanpää Pauli Saloranta Annina Ylikoski Kotiseudut kolmannella iällä

Sulevi Riukulehto Katja Rinne-Koski Pia Hovi-Assad Marika Sarha Monipaikkaiset ja -aikaiset kotiseudut

Helena Ruotsala Ulla-Maija Suonpää Ira Vihreälehto

Tilaukset: toimisto@kotiseutuliitto.fi tai www.kotiseutuliitto.fi/julkaisut-ja-tuotteet/myytavat-julkaisut

eMuseo-palvelu kaikille paikallismuseoille Palvelu on helppokäyttöinen ja museot voivat tehdä helposti itse mobiilioppaita museostaan ja sen ympäristöstä. Palvelun myötä osoitteeseen www.emuseo.fi syntyy satojen paikallismuseoiden opastuksista koostuva moderni ja interaktiivinen sivusto, joka tuo maamme paikallismuseot kaikkien ulottuville.

Tarjolla maksuttomat koulutukset paikallismuseotoimijoille Tule tutustumaan palveluun ja osallistu työpajaan. Mobiiliopas on päivän päätteeksi julkaisuvalmis!

• KUOPIO pe 23.9.2016

• JOENSUU la 29.10.2016

Ilmoittaudu pian, viimeistään kaksi viikkoa ennen koulutusta: www.kotiseutuliitto.fi/toiminta/kotiseutumuseoiden-mobiiliopasteet

16

Kotiseutuposti 3/ 2016

eMuseo

KOE PAIKALLISMUSEO MOBIILISTI

Uusi jäsenetu: Verkkosivut Kysyimme alkuvuonna 2016 jäsenistömme tarpeita, ja ehdottomasti suurin tarve tuntui olevan toimiville ja moderneille verkkosivuille. Tartuimme tuumasta toimeen!

Tuoreen verkkosivupalvelun 90 euron vuosihinta kattaa kaiken olennaisen: valmiiksi suunnitellun, yksinkertaisen ja mobiiliyhteensopivan sivuston sekä sen ylläpidon, teknisen tuen, kehityksen ja tallennustilan sekä verkko-osoitteen www.kotiseudut.fi/yhdistyksennimi (oma domain erilliseen vuosihintaan).

Sivustossa on valmiina tietyt perussivut, ja vähimmillään riittääkin, että yhdistys lisää sivulle yhdistyksen nimen ja perusasiat, kuten yhteystiedot.

Halutessaan sivustoa voi kuitenkin muunnella monin tavoin. Sivustoon voi lisätä helposti paitsi tavallisia teksti- ja kuvasivuja, myös pdf-tiedostoja, uutisia ja tapahtumia sekä Facebook- ja Twittertilien syötteitä.

Palvelu tilataan osoitteesta www.kotiseudut.fi.

Palvelu on tarkoitettu Kotiseutuliiton jäsenyhdistyksille ja Kotiseutuklubin jäsenille. LL Lisätietoja: www.kotiseutuliitto.fi/jasenet/jasenedut

Selvityksiä kolmannen sektorin kulttuuriympäristötoimijoista Alkukesästä Kotiseutuliiton kulttuuriympäristökyselyyn saapui 450 vastausta.

Vastaajina oli muun muassa 167 kotiseutuyhdistystä ja 58 kaupunginosayhdistystä. Kiitos kaikille vastaajille!

Kysely on osa Kulttuuriympäristö ja kansalainen -selvityshanketta, jossa kartoitetaan kulttuuriympäristöön liittyvän vapaaehtoistyön kattavuutta ja laatua sekä tuki-, tieto- ja koulutustarpeita.

Ympäristösuunnittelija (AMK) Katriina Paakki pilotoi kyselyn Kotiseutuliiton toimeksiannosta keväällä osana Hämeen ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen koulutusohjelman opinnäyte-

työtään. Kyselyssä selvitettiin Hämeenlinnan alueen kolmannen sektorin kulttuuriympäristötoimijoiden toimintamalleja, asenneilmapiiriä alueella, rahoitusta, yhteistyön tekemistä, vaikuttamismahdollisuuksia, onnistumisia ja haasteita. Paakin työn tuloksista selviää, että toiminnan toimivuuden ja jatkuvuuden kannalta oleellista on rahoituksen saaminen sekä yhteisöllisyyteen ja yhteistyöhön panostaminen. SH Katriina Paakki, 2016: Selvitys kolmannen sektorin kulttuuri­ ympäristötoimijoista – Tapaustutkimus Hämeen­linnasta, http://publications.theseus.fi/handle/10024/111775

Kotiseutuposti 3/ 2016

17

Kysely yksityisluontoista asiakirja-aineistoa säilyttäville arkistoille Suomeen ollaan luomassa kansallista hankintapolitiikkaa yksityisluontoista arkistoaineistoa vastaanottaville, säilyttäville ja kiinnostuneiden käyttöön antaville arkistoille. Tämä tarkoittaa sitä, että arkisto-organisaatiot sopivat yhteistyössä keskenään työnjaosta, jonka mukaan kukin arkisto-organisaatio huolehtii siitä osasta kansallisesta asiakirjallisesta kulttuuriperinnöstä kuin työnjaossa on sovittu.

Tällainen työnjako ja sen noudattaminen palvelee lopulta niin yksityisarkistojen luovuttajia kuin säilyttäjiäkin: yhteistyöllä saavutetaan paremmat tulokset niukkenevien resurssien aikoina arvokkaan aineiston talteen saamiseksi.

Kansallista hankintapolitiikkaa ollaan luomassa aluksi arkistolaitoksen (= Kansallisarkisto ja seitsemän maakunta-arkistoa) ja yksityisluontoisten valtionapua saavien keskusarkistojen kanssa KDKyhteistyöverkon puitteissa1. Arkistolaitoksen ja yksityisten keskusarkistojen työnjaosta on tarkoitus sopia jo kuluvana vuonna.

Seuraavassa vaiheessa hanke laajenee muihin yksityisarkistoja hankkiviin toimijoihin, mm. tiettyihin vakiintuneesti arkistoja hankkiviin ja niitä arkistomenetelmin asianmukaisesti hoitaviin museoihin ja kirjastoihin sekä kotiseutuarkistoihin.

Kotiseutuarkistoilla tarkoitetaan Suomen Kotiseutuliiton vuonna 2000 vahvistaman suosituksen2 mukaisesti organisoidusti ja vakiintuneesti toimivia kunnan tai kotiseutuyhdistyksen ylläpitämiä arkistoja, jotka ottavat vastaan oman kunnan alueelta yksityisluontoisia paikallista merkitystä omaavia arkistoja. Näitä vastaanotettavia, säilytettäviä ja asiakkaiden käyttöön annettavia aineistoja ovat mm. yksityishenkilöiden, perheiden ja sukujen arkistot sekä yhdistysten, seurojen ja liikelaitosten arkistot.

Sen sijaan esineet tai painotuotteet (esimerkiksi kunnankirjaston kotiseutukokoelma) eivät kuulu kotiseutuarkistoon.

Nettikysely syyskuussa Kysely, joka on siis osa kansallisen hankintapolitiikan luomista, toteutetaan nettikyselynä ja edellä mainittuja tahoja lähestytään kyselyllä 5.9. alkaen.

Vastausaikaa on kaksi viikkoa. Kyselylomake sisältää myös mallivastauksia, joita voi hyödyntää, jotta vastaaminen olisi mahdollisimman helppoa.

Koska kyselyllä on suuri merkitys arkisto-toimijoiden hankintapoliittisen yhteistyön kehittämiseksi ja viime kädessä jokaisen paikkakunnan arvokkaan asiakirjallisen aineiston talteen saamiseksi, on tärkeää, että mahdollisimman moni kyselyn saanut – tai jostain syystä jakelun ulkopuolelle jäänyt, mutta esimerkiksi tämän artikkelin kautta siitä tiedon saanut toimija – vastaisi kyselyyn.

Vastaa siis kyselyyn ja osallistu siten Suomen yksityisluonteisen asiakirjallisen kulttuuriperinnön tuleville sukupolville säilyttämiseen vaikuttaviin ratkaisuihin. Vain osallistumalla voit vaikuttaa!

V U O KKO J O KI

Maakunta-arkiston johtaja

1 www.arkisto.fi/fi/palvelut/arkistoyhteistyoe 2 www.kotiseutuliitto.fi/tietopankki/kotiseutuarkistot/ arkistosuositus

18

Kotiseutuposti 3/ 2016

Kotiseutuyhdistys Euran pirtti sai vuonna 2016 avustuksen vesikaton korjaamiseen. Kuva: Johanna Hakanen.

Seurantalojen korjausavustukset haussa Seurantalojen korjausavustus on tarkoitettu ensisijaisesti perinteisten, vakiintuneessa käytössä olevien seurantalojen korjaamiseen ja käytettävyyttä parantaviin muutostöihin.

Avustusta voivat hakea yleishyödylliset yhteisöt, jotka omistavat avoimessa käytössä olevan seurantalon. Hakemukset tulee jättää syyskuun loppuun mennessä. SK Lisätiedot ja hakuohjeet www.kotiseutuliitto.fi/seurantaloavustukset

Hakijan muistilista - Lue uusittu hakuohje tarkasti. Huolellisella hakemuksella on suurempi mahdollisuus saada avustusta.

- Varaa saataville tiedot talosta ja suunnitelluista korjauksista. Käy suunnitelmat läpi rakennusalan ammattilaisen kanssa.

- Muista lähettää kaikki pyydetyt liitteet.

- Lähetä hakemus viimeistään 30.9. (postilei­ ma). Myöhästyneitä hakemuksia ei käsitellä.

Korjaa hyvin -neuvontapäivä seurantalotoimijoille 15.10.

Seurantaloasiain neuvottelukunta ja Kotiseutuliitto järjestävät Korjaa hyvin -neuvontapäivän Espoossa 15.10.

Tilaisuus on tarkoitettu kaikille seurantalotoimijoille, jotka suunnittelevat talon korjaamista. Asiaa ja keskustelua on luvassa ainakin hyvästä korjaustavasta, esteettömyydestä ja turvallisuudesta. Neuvontapäivän paikkana toimii Hembygdens Vänner i Alberga r.f:n komea Thorstorp-seurantalo Espoon Leppävaarassa.

Tilaisuus on ilmainen ja kaikille avoin. Tarkempi aikataulu ja ohjelma julkaistaan myöhemmin.

Ohjelma ja lisätiedot: www.seurantalot.fi/tietoa-toimijoille/ajankohtaista Tilaisuuksia on tulossa myöhemmin lisää eri puolilla Suomea.

Kotiseutuposti 3/ 2016

19

AV U S T U K S E T J A PA L K I N N O T

Euroopan kulttuuriperintöpalkinnot 2017 haussa Euroopan unionin ja Europa Nostran vuoden 2017 kulttuuriperintöpalkinnot ovat haettavissa 1. lokakuuta 2016 saakka.

Palkintoa voi hakea kulttuuriperintökohteen kunnostushankkeelle, merkittävälle tutkimus- tai digitointihankkeelle, yksilön tai yhteisön kulttuuriperintötyölle omistautuneelle toiminnalle ja koulutukselliselle tai kulttuuriperintötietoisuutta lisäävälle hankkeelle. Myös aineettoman kulttuuriperinnön hankkeet ovat ohjelmassa mukana.

Palkittujen 30 hankkeen joukosta valitaan seitsemän Grand Prix -voittajaa, jotka saavat 10 000 euron suuruisen pääpalkinnon. Lisäksi yksi palkituista valitaan nettiäänestyksellä yleisön suosikiksi.

Pääpalkinnon saajat ja yleisön suosikkikohde julkistetaan kesäkuussa 2017 Turussa järjestettävässä European Heritage Congressissa. Merkittävä eurooppalainen kulttuuriperintötapahtuma järjestetään Suomessa ensi vuonna ensimmäistä kertaa.

Tapahtuma juhlistaa Suomen itsenäisyyden juhlavuotta ja tuo esiin suomalaista kulttuuriperintöä Euroopassa.

Palkinnon tarkoituksena on lisätä eurooppalaisten tietoisuutta kulttuuriperinnöstään, tuoda esiin hyviä malleja kulttuuriperinnön elävänä pitämiseksi ja tukea korkeatasoista konservointiosaamista.

Lisätiedot: www.europanostra.fi

Kulttuurirahaston avustukset Suomen Kulttuurirahaston keskusrahaston apurahoja myönnetään kaikille kulttuurielämän aloille.

Hakuaika on 1.–30.10.2016 ja apurahoja haetaan verkkopalvelussa.

Lisätiedot: http://skr.fi 20

Kotiseutuposti 3/ 2016

Museoviraston avustukset Hakuaika syys–lokakuussa 2016. Tarkemmat hakuajat ilmoitetaan Museoviraston verkkosivuilla.

Museoiden harkinnanvaraiset valtion­avustukset Kunnan, yhdistyksen tai säätiön omistuksessa oleville, lakisääteisen valtionosuuden ulkopuolella oleville museoille kokoelmien ja rakennusten säilymisen, kokoelmien hyvän hallinnan sekä museoiden kokoelmista ja paikallisesta perinteestä tiedon välittämisen turvaamiseksi. Myös paikallismuseotoiminnan kehittämiseen ja suunnitelmallisuuden edistämiseen.

Avustukset suomalaisen kulttuuri­ perinteen tallentamiseen ja tutkimiseen Ensisijaisesti maaseutu- ja työväenkulttuurin tallentamiseen ja tutkimiseen kansalaisjärjestöille ja muille oikeustoimikelpoisille yhteisöille, kuntia lukuun ottamatta.

Rakennusten entistämisavustukset ja tuki muinaisjäännösalueiden hoitoon Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten restaurointiin ja konservointiin sekä tukea muinaisjäännösalueiden hoitoon. Ensisijaisesti rakennusperinnön suojelemisesta annetulla lailla suojeltuihin kohteisiin tai kohteisiin, joiden kunnostus edellyttää antikvaarista asiantuntemusta. Muinaisjäännösalueiden hoitotuki kohdentuu muinaismuistolailla rauhoitettuun kiinteään muinaisjäännökseen kohdistuviin toimenpiteisiin.

Lisätiedot: www.nba.fi/fi/avustukset

KALENTERI

Tue kotiseututyötä Kotiseutu-vuosikirja 2015

Porukan paikat – yhteiset ympäristöt -seminaari

9.9.

Balderin sali, Aleksanterinkatu 12, Helsinki, klo 12.30–16.

Kaksikielisen seminaarin järjestävät Finlands Svenska Hembygdsförbund ja Suomen Kotiseutuliitto.

Euroopan kulttuuriympäristöpäivät, koko Suomi

9.–11.9.

Teemana Porukan paikat, yhteiset ympäristöt

Vuoden 2015 Kotiseutu-vuosikirja Aineettoman läsnäolo. Kulttuuripe­ rinnön tulkintoja osallistuu keskusteluun aineettoman kulttuuriperinnön merkityksestä ja suojelemisesta.

Sisältää 23 artikkelia.

Jäsenhinta 15 € (ovh 20 €)

Seurantalopäivä, koko Suomi

9.–11.9.

Syödään yhdessä kulttuuriympäristössä!

9.–11.9.

Kaupungissa, puistossa, kotona tai kylällä! Myös Facebooktapahtuma: www.facebook.com/EHDFinland/events tai haku tapahtuman nimellä.

eMuseo-koulutus, Kuopio

23.9.

Turun Kirjamessut

30.9.–2.10.

Vuoden kotiseututeos -julkistus 1.10. Kuisti-lavalla klo 14–14.30.

Suomalainen kotiseutuliike

Kulttuuriympäristöilta yhdistysväelle

12.10.

Ympäristöministeriö, Aleksanterinkatu 7, Helsinki, klo 17–19.30.

Miksi kansalaisten panos kulttuuriympäristöasioissa on niin tärkeä? Tilaisuuden järjestävät Ympäristöministeriö, Suomen Kotiseutuliitto ja Helka ry. Paikalla mm. ministeri Kimmo Tiilikainen.

Korjaa hyvin -neuvontapäivä seurantalotoimijoille

15.10.

Thorstorp, Vanha maantie 12, Espoo (Leppävaara), klo 11–16.

Kokonaisuudessaan kotiseutuliikkeen historia antaa kattavan ja monipuolisen kuvan yhdestä suomalaisen yhteiskunnan keskeisistä henkisistä ilmiöistä 1900-luvulla. Teoksia voi suositella lahjaksi kansallisesta kulttuurista kiinnostuneille ja kotiseututyötä arvostaville.

Jäsenhinta 40 €/kpl, yhdessä ostettuna 60 euroa

Klubijäsenyys Kotiseudun hyvinvoinnista kiinnostuneille on tarjolla Kotiseutu­klubi.

Jäsenetuja ja -tarjouksia sekä klubiretkiä ja -tapaamisia.

Hinta 40 euroa/vuosi

eMuseo-koulutus, Joensuu

29.10.

Kotiseutuliiton valtuuston syyskokous, Helsinki

10.12.

Lisätiedot: www.kotiseutuliitto.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri

Hopeariipus hopeaketjussa

Hopeoitu rintamerkki

Riipuksessa olevan Suomen Kotiseutuliiton tunnuksen on suunnitellut heraldikko Olof Eriksson vuonna 1972.

Riipuksen halkai­sija on 1,5 cm.

Vuodesta 2008 käytössä ollut rintamerkki kaikkien kotiseudun hyvinvoinnista ja kotiseudustaan kiinnostuneiden käyttöön. Rintamerkin hopeoitu pohja on kiillotettu ja symbolissa on kaunis sininen väri.

www.kotiseutuliitto.fi/kotiseutuklubi

Hinta 35 euroa

Hinta 15 €

www.kotiseutuliitto.fi/julkaisut-ja-tuotteet

Kotiseutuposti 3/ 2016

21

Vuoden kotiseututeos -finaalissa neljä teosta Jarmo Nieminen: Keisarin perintö – Kertomuksia Helsingin sotilas­ saarten historiasta. Gummerus 2016.

Valottaa Vallisaaren, Kuninkaansaaren ja Santahaminan menneisyyttä 1400-luvulta alkaen ja herättää eloon tarinat asukkaista, tapahtumista ja paikoista. Kirjoittajan asiantuntemus ja kiinnostus aiheeseen näkyy.

Jorma Knuutinen, Eila Karki ja Risto Palokangas: Konneveden kunniaksi – Kertomus kansallisveden suurjärvestä.

Kustannusosakeyhtiö Hai 2015.

Kertoo sanoin ja kuvin järvestä ja siihen nivoutuvasta kansallismai­ semasta, Konneveden faunasta ja floorasta seudun kulttuurihistoriaa unohtamatta. Raikas lähestymistapa kotiseutukirjallisuuteen.

Antti Vanhanen & toimituskunta: Läpi kuuden vuosisadan – Lappeen seurakunta 1415–2015. Lappeen kotiseutuyhdistys ry 2015.

Tuo esiin seurakunnan, hautausmaiden, papiston ja kirkkoyhteisön histo­ riaa. Tehty kotiseutuyhdistyksen ja seurakunnan yhteistyönä, parinkym­ menen kirjoittajan voimin. Hillityn tyylikäs.

Markku Salmi & toimituskunta: Valtatien varrelta – Tarinoita ja kuvia Leppävaarasta ja Harakasta. Leppävaara-seura ry 2015.

Kuljettaa lukijansa aikamatkalle vanhaan Leppävaaraan ja Harakkaan.

Käsittelee suomalaisittain suuren kaupungin historiaa. Teos on koottu osallistavasti, kansalaismuistipiirin laajan aineiston pohjalta.

V

uoden kotiseututeos -finalistit lähestyvät kotiseutua, lähiympäristöä ja paikallishistoriaa monin eri tavoin: luonnon kautta, seurakunnasta käsin, yhdessä muistellen ja sotahistorian kautta. Teoksissa käsitellään järvi- ja kansallismaisemia, kirkkoyhteisöä, sotilassaaria ja suuren kaupungin historiaa.

Vuoden kotiseututeoksen valitsee opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen, joka julkistaa voittajan 1. lokakuuta Turun kansainvälisillä Kirjamessuilla.

Korkealaatuisia ehdokkaita Vuoden kotiseututeos -kilpailuun tuli määräaikaan mennessä peräti 65 ehdokasta. Kotiseutuliiton 22

Kotiseutuposti 3/ 2016

toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalon, kotiseutututkija Jouko Hannun, ministeri Raimo Sailaksen ja tietokirjailija Harri Turusen muodostama palkintoraati toteaa tyytyväisenä, että kilpailuun osallistuvien teosten määrä on noussut vuosittain.

– Myös taso on selvästi parantunut. Kirjoihin ja niiden ulkoasuun panostetaan. Yhdistyksillä on myös tarve ja tahtoa näyttää, mitä kaikkea yhdistyksissä tehdään, Riitta Vanhatalo kertoo.

Kilpailuun osallistui myös perinteisten kotiseututeosten, tietokirjojen ja romaanien, lisäksi erilaisia puuhakirjoja.

– Väritys- ja tehtäväkirjat ovat osoitus siitä, että kotiseutuyhdistyksissäkin seurataan aikaa, Vanhatalo sanoo. EK

Kuva: Riina Koivisto.

OMAKULMA

Lähiympäristö johdatti ammattiin Tikkurilan itäpuolella sijaitseva Hakkilan kivisilta on minulle merkityksellinen paikka. Sen lisäksi, että sen ympärillä on pyörinyt iso osa elämästäni, siinä kuvastuu hyvin myös pitkä ja monipuolinen historia. Olen syntynyt heti sillan länsipuolella olevissa kerrostaloissa Satomäessä. Sieltä muutin kolmevuotiaana joen toiselle puolelle Maarinkunnaalle, jossa ehdin asua kolme vuotta ennen kuin muutimme isän uuden työn mukana Moskovaan. Myöhemmin palattuamme Vantaalle muutimme kuitenkin taas sillan kupeeseen Kunnaantielle, isovanhempieni talon viereen rakennettuun omakotitaloon.

Kotikulmat tarjosivat niin mielenkiintoisen ympäristön, että se johdatti ammattiinkin. Alkusysäyksen innostukseen taisi antaa vaarini, sillä olin pienenä paljon isovanhempieni luona hoidossa. Silloin heidän talonsa vieressä Hakkilan sillan kupeessa ei ollut rivitaloja kuten tänään, vaan peltotilkku, jota kynnettiin aina keväisin ja syksyisin. Vaari oli kyntöjen yhteydessä kerännyt pelloilta laatikoittain saviastianpaloja, joita oli lähettänyt eteenpäin Museovirastolle. Pellosta vaari löysi myös keinon saada minut pois jaloistaan pyörimästä, jos kävin liian rasittavaksi. Hän lähetti minut sinne etsimään ruukunsirpaleita tai piikiven kappaleita, jotka olivat jälkiä paikalla eläneistä kivikautisista ihmisistä.

Pellolla viihdyin hyvin, etenkin kyntöjen jälkeen kun maa oli käännetty ja toi uusia löytöjä esille. Välillä raahasin myös kavereitani pellolle ja kyllä he kohteliaasti olivat mukanani vähän aikaa, mutta samanlaisia kiksejä ruukunsirpaleista he eivät saaneet kuin minä. Minulla meni kylmät väreet, kun havaitsin yhdessä löytämässäni ruukunpalasessa sormen-

jäljen ja ymmärsin miten lähelle siinä pääsi tuhansien vuosien takaista ihmistä.

Itse muistelisin, että lopullinen innostukseni arkeologiaan olisi alkanut viimeistään kun olin yhdeksän ja asuimme Ruotsissa. Sinne olimme muuttaneet Moskovan jälkeen kun isäni sai siirron Suomen Tukholman lähetystöön. Ruotsissa kotiseutuopetus oli isossa osassa kolmannella luokalla.

Opimme Tukholmasta ja sen historiasta, Ruotsin upeasta viikinkimenneisyydestä ja opeteltiin jopa riimuja. Siellä saimme myös tehtäväksi kertoa omasta kotiympäristöstä ja minä halusin kertoa kodistani Suomessa. Vaarilta sain silloin ruukunpalasen mukaan Ruotsiin ja sen jälkeen se oli niin sanotusti menoa.

Myöhemmin rupesin myös tutkimaan alueen uudempaa historiaa ja ymmärsin, että tie joka kulki sillan yli, oli historiallinen Suuri Rantatie. Se oli kulkenut Turun ja Viipurin linnan välillä jo keskiajalla. Lisäksi sillan kupeessa oli ainakin 1700-luvun alussa sijainnut kestikievari, joka oli kestinnyt tiellä kulkeneita väsyneitä matkaajia. Hakkilan kivisillalla seistessä voi siis nähdä Vantaan historian vuosituhannet. Kivisillalle voi kuka tahansa pysähtyä hengähtämään. Koska silta on nykyään kävelytienä voi siinä seistä rauhassa muutaman minuutin ja kuvitella mielessään miten elämä on muuttunut vuosituhansien varrella.

A N D RE A S KO I V I S TO

Kirjoittaja on Vantaa-Seuran puheenjohtaja ja Vantaan kaupunginmuseon arkeologi.

Kotiseutuposti 3/ 2016

23

Sami Myllyniemi, Ylä-Kainuun Tarinakartasto -hanke, www.tarinakartasto.fi

Perinnesarjakuva

S U O M EN KOT I S E U T U LI I T TO KA LEVA N KAT U 13 A 00100 H EL S I N K I P U H ELI N (09) 612 6320 TO I M I S TO @ KOT I S E U T U LI I T TO.F I W W W.KOT I S E U T U LI I T TO.F I