Kotiseutuposti 4 2014

Kotiseutuposti Kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön ajankohtaislehti

Mitä kuuluu Kierikki?

Kivikausikeskus oli ensimmäinen suomalainen Europa Nostra -palkintojen Gran Prix -voittaja

4/ 2014

PÄÄKIRJOITUS

Kotiseutuposti 28.11.2014

4/ 2014

Kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön ajankohtaislehti J U L K A I S I JA

Suomen Kotiseutuliitto Päätoimittaja Riitta Vanhatalo puh. 040 733 7033 riitta.vanhatalo@kotiseutuliitto.fi Toimitussihteeri Anna-Maija Halme puh. (09) 612 63225 anna-maija.halme@kotiseutuliitto.fi I L M O I T TA M I N E N

www.kotiseutuliitto.fi/ajankohtaista/ ilmoittaminen T I L A U K S E T JA OSOI T T EENMUU TOKSET

Painoversion irtonumero 10 euroa, vuositilaus 40 euroa (sisältää postikulut).

Kotiseutuliiton jäsenyhteisöjen jäsenet voivat tilata sähköisen version maksutta sähköpostiinsa.

Suomen Kotiseutuliiton toimisto puh. (09) 612 6320 toimisto@kotiseutuliitto.fi S I S Ä L LY S

Riitta Vanhatalo: Yhteistä Euroopassa s.2 Monipuolinen teos saamelaisuudesta s. 4 Kunniaa Euroopasta s. 6 Jukka Mäkelä: Asukkaat ovat Espoon tärkein voimavara s. 14 Kansainvälisyyttä ja uutta virtaa vapaaehtoisista s. 16 Liisa Lohtander: Kotiseutuna kortteli Euroopassa s. 23.

Multiprint Oy ISSN: 1799-276 ISSN-L: 1799-2761

Yhteistä Euroopassa Kotiseutupostin vuoden viimeinen numero on Europa Nostran palkintoja esittelevä teemanumero. Europa Nostra on eurooppalainen kulttuuriperintöjärjestö ja Europa Nostra Finland sen paikallinen edustaja. Kotiseutuliitto on ollut vuodesta 1986 lähtien Europa Nostran jäsen, ja sillä on nyt myös oma edustaja järjestön valtuustossa, viestintäpäällikkö AnnaMaija Halme. Aiemmin Kotiseutuliitolla oli läheiset kontaktit lähinnä Pohjoismaihin, Viroon ja Saksaan.

Muualla Euroopassa kulttuuriperintöjärjestöt tekevät hyvin samanlaisia asioita kuin Kotiseutuliitto. On siksi hienoa, että on olemassa foorumi, jonka kautta voi vertailla toimintaa ja kokemuksia ja tarvittaessa koota yhteen voimat, kun Euroopan unionissa suunnitellaan lainsäädäntöä ja jaetaan resursseja.

Europa Nostran palkintojen kautta parhaat suomalaiset hankkeet tulevat muiden maiden tietoon.

Kotiseutuliiton ja jäsenyhteisöjemme ruohonjuuritason toimintaa kytkee Eurooppaan myös Euroopan kulttuuriympäristöpäivät. Ympäristöministeriön hallinnoimaa suomalaista tapahtumakokonaisuutta koordinoi Kotiseutuliitto ja liittomme jäsenyhdistykset ovat aktiivisia tapahtumanjärjestäjiä. Ensi vuonna koko ohjelmalla on Suomen aloitteesta yhteinen eurooppalainen teema: Teollisuuden ja tekniikan perintö. Euroopan neuvosto on nimennyt Kotiseutuliiton järjestöpäällikkö Liisa Lohtanderin European Heritage Days -ohjelman johtoryhmään.

Eurooppalaiseen kulttuuriperintötyöhön Kotiseutuliiton liittää myös se, että liitto toteuttaa Museoviraston kanssa taustaselvityshankkeen, joka tähtää Euroopan neuvoston Faron kulttuuriperintösopimuksen ratifiointiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta järjestömme on ollut tänä vuonna osallistamassa suomalaisia keskustelemaan kulttuuriperinnön merkityksestä, arvostuksista ja käytöstä. Tällaisen toiminnan kautta voimme varmistaa, ettei Kotiseutuliitto ja kulttuuriperintötyömme eri muodoissaan ole irrallaan eurooppalaisesta verkostosta.

RI I T TA VA N H ATA LO

toiminnanjohtaja

Vuoden kotiseututeos kertoo saamelaiskulttuurista Päivi Maggan ja Eija Ojanlatvan toimittama Ealli biras – Elävä ympäristö – Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma on valittu Vuoden kotiseututeokseksi. Teos on paljon enemmän kuin tavanomainen kulttuuriympäristöohjelma, myös esimerkiksi musiikki on otettu kirjaan mukaan. Voittajan valitsi Yleisradion kirjallisuustoimittaja Seppo Puttonen.

S. 4–5 Yleisradion saamenkielinen toimitus haastatteli kirjan tekijöitä Päivi Maggaa (oik.) ja Eija Ojanlatvaa heti tuoreeltaan Turun kirjamessuilla lokakuussa. Kuva: Anna-Maija Halme.

Seitsemän hanketta tavoittelee Europa Nostra -palkintoa Kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostran palkinto-ohjelma aloitettiin vuonna 1978. Kilpailuohjelmaa ovat tukeneet niin kansainväliset säätiöt kuin vuodesta 1996 Euroopan neuvosto. Matkan varrella kilpailu on sisällöltään muuttunut moneenkin kertaan ja laajentunut käsittämään kulttuuriperintöä yhä monipuolisemmin.

Vuonna 2002 Europa Nostra sai toteutettavakseen Euroopan unionin kulttuuriperintöpalkinto-ohjelman, missä pääpalkinto on 10 000

euroa ja mitali. Grand Prix voidaan myöntää vain jäsenmaalle. Europa Nostran palkinto, mitali ja kunniaa, voidaan jakaa kaikkiin Euroopan maihin.

Näiden palkintojen yhtenä kantavana ideana on saada julkisuutta hyville toimintatavoille kulttuuriperinnön säilyttämisen ja edistämisen laajalla alalla ajatuksella: esimerkillä on voimaa. Tänä vuonna suomalaisia hakemuksia tehtiin seitsemän.

S. 6–11

Nuoria ja kansainvälisyyttä

Kuva: Allianssi.

Kaipaisiko kotiseututyönne iloa ja piristystä? Tuntuuko, että sama pieni porukka puurtaa yhdistyksen eteen vuodesta toiseen ja talkootyö uuvuttaa? Ehkä kansainvälinen työleiri toisi helpotusta pulmaan ja lisäisi paikallisten nuorten kiinnostusta. Leirien vapaaehtoiset ovat eri puolilta maailmaa tulevia nuoria aikuisia, jotka haluavat tehdä hyödyllistä työtä ja tutustua paikalliseen kulttuuriin.

S. 16

Kansikuva:

Kivikautta ja Yli-Iissä tehtyjä arkeologisia kaivauksia esittelevä Kierikkikeskus teetti vuonna 2013 16-minuuttisen Aurinkokivi-elokuvan, jonka kuvauksissa Patrik Franzén otti kuvan.

Elokuva kertoo kivikaudella seikkailevasta Osma-pojasta ja meripihkariipuksesta, ja sen teki Klaffi Tuotannot Oy. Kierikkikeskuksesta lisää sivulla kahdeksan. Kuva: Kierikkikeskus.

Kotiseutuposti 4/ 2014

3

Monipuolinen teos saamelaisuudesta

V

uoden kotiseututeos Ealli biras – Elävä ympäristö – Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma kertoo laajasti saamelaisesta kulttuuriperinnöstä.

Teoksen artikkelit kertovat saamelaisalueen historiasta ja nykypäivästä ja esittelevät erilaisia kohteita saamelaisen kulttuurin näkökulmasta. Kirjan ovat toimittaneet Päivi Magga ja Eija Ojanlatva.

Kirja on huomattavasti monipuolisempi kuin mitä byrokratiaan ja maankäytön suunnitteluun viittaava alaotsikko antaa ymmärtää. Eikä teos ole jäänytkään vain maankäytön suunnittelun tarpeisiin. Kirjaa käytetään mm. oppimateriaalina kouluissa. Oulun yliopistossa se on tenttikirja. ”Kirjaa tehdessämme tuli selväksi, että joudumme irrottautumaan perinteisestä kulttuuriympäristöohjelman mallista, koska esimerkiksi tarinat ja musiikki kertovat saamelaisesta ympäristösuhteesta. Myös näitä asioita on otettu kirjassa esiin”, Ojanlatva kertoo.

Magga muistuttaa, että saamelaiskulttuuri ei ole vain historiaa. Se on olemassaolevaa todelli-

suutta ja nykypäivää. Kirjan nimi on valittu korostamaan tätä seikkaa.

Suomalaisten tietämys saamelaiskulttuurista on usein ohut. Voittajan valinnut Yleisradion kirjallisuustoimittaja Seppo Puttonen toteaa, että kirjan avulla eteläsuomalaisten olisi mahdollista lisätä Lapin hiihtomatkoihinsa kulttuurista syvyyttä.

Kirjaa tekemässä kymmeniä ihmisiä Ealli biras on laaja yhteisöllinen yhteenveto saamelaiskulttuurista. Kirjoittajia teoksella on kaikkiaan 33, ja paikalliset ihmiset auttoivat kirjan tekemisessä. ”Kirjaa tekemässä oli paljon ihmisiä, joilta on voinut kysyä pieniäkin yksityiskohtia.

Kuvia ja karttoja on saatu monesta lähteestä”, Ojanlatva toteaa. ”Ensimmäisen kerran saamelaiskulttuurista on koottu näin kattava ja monipuolinen teos. Se valottaa saamelaisuutta arkeologisten kaivauksien, rakennetun ympäristön, perinnetiedon ja

Kirjallisuustoimittaja Seppo Puttonen julkisti Vuoden kotiseututeoksen Turun kansainvälisillä kirjamessuilla lokakuussa.

Kuvassa vasemmalla kirjan toimittajat Päivi Magga punaisessa Lapin puvussaan ja Eija Ojanlatva perinteiseen saamalaiskoruun sonnustautuneena. Lapin / Saamen puvussa (pohjoissaameksi Gákti) on paljon vaihtoehtoja väreissä ja materiaaleissa.

Kesätakin värimaailmassa on paljon vapauksia. Verkatakki puolestaan kertoo jo tarkemmin, mistä henkilö on kotoisin.

Kuva: Anna-Maija Halme.

4

Kotiseutuposti 4/ 2014

kulttuurimaiseman kautta. Sitä lukiessa saa vaikuttavan käsityksen siitä, mitä saamelaiskulttuuri on kautta aikain ollut ja miten se on muuttunut etelästä tulleiden vaikutteiden ja kaupungistumisen myötä. Olennainen tehtävä teoksella on myös ylläpitää ja siirtää katoamassa olevaa saamelaista perinnetietoa”, Puttonen toteaa valintaperusteluissaan. ”Valitsin teoksen sen ainutlaatuisuuden ja kattavuuden vuoksi. Se kertoo hyvin laajasti Suomen tärkeimmän alkuperäiskansan kulttuurin suuresta rikkaudesta ja murroksesta”, Puttonen kertoo.

”Tämä kirja on suomalaisen kulttuurihistoriallisen kirjallisuuden merkkipaalu. Se antaa aineksia pohtia, miten hyvin tai huonosti taloudellinen tehokkuusajattelu, yhteiskunnan rakennemuutokset ja luonnonsuojelu sopivat yhteen alkuperäiskansojen perinteisillä asuinalueilla”, Puttonen toteaa.

Kirja ilmestyi Saamelaismuseosäätiön julkaisusarjassa ja se tehtiin Saamelaismuseon Ealli biras -hankkeessa, jossa Magga työskenteli vuosina 2011–2013. Hankkeen rahoitti EU:n aluekehitysrahasto EAKR ja sen kansallisena rahoittajana oli Lapin liitto. ”Saamelaista kulttuuriympäristötyötä on tähän saakka tehty erilaisten määräaikaisten hankkeiden kautta. Hankkeet mahdollistavat monien hienojen asioiden toteuttamisen, mutta myös pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen perustyö saamelaisen kulttuuriympäristön parissa pitäisi saada viimein varmistettua”, Magga ja Ojanlatva toivovat.

Vuoden kotiseututeos julkistettiin Turun kansainvälisillä kirjamessuilla 4. lokakuuta. AH

Seppo Puttonen valitsi Vuoden kotiseututeoksen viiden finalistin joukosta. Kuva: Anna-Maija Halme.

Harmoniaa luonnon kanssa Ealli biras -teos avaa lukijan silmät huomaamaan, miten saamelaiset ovat vuosisatoja osanneet elää harmoniassa luonnon kanssa. Ravinto ja suoja otettiin luonnosta, mutta ei koskaan mitään liikaa, vain se mitä tarvittiin. Ankara luonto asetti ehdot, ja eläminen oli samaan aikaan sekä rikasta että niukkaa. Siitä kehittyi aikojen kuluessa saamelainen jokaihmisen oikeus luonnonvaroihin.

Kirja kuvaa myös, kuinka muuttuneen yhteiskunnan oikeudelliset käsitykset eivät enää sopineetkaan yhteen saamelaisen tapaoikeuden kanssa.

Kotiseutuposti 4/ 2014

5

Kunniaa Euroopasta – Europa Nostra Awards

S

uomeen on tullut vuodesta 1987 lähtien kahdeksan Europa Nostran kulttuuriperintöpalkintoa – Europa Nostra Awards – ja kaksi Euroopan unionin pääpalkintoa. Tämän lisäksi on tullut seitsemän kunniakirjaa. Kunniakirjat korvattiin 2010 erityismaininnoilla, joita on tullut Suomeen kolme. Edelleen on Suomeen tullut yksi Europa Nostran peruskorjausrahaston apuraha sekä yksi Euroopan ympäristövuoden palkintomitali.

EU:n palkintojen ensimmäisenä jakovuotena tuli kuudesta jaetusta palkinnosta yksi Yli-Iin Kierikki-keskukselle, kivikautta esittelevälle ulkoilmamuseolle ja sen modernille hirsirakenteiselle näyttelyrakennukselle. Palkitsemiseen johtaneita syitä olivat vankka tieteellinen tutkimustyö ja sen perusteella laaditut näyttelyt, multimediaesitykset sekä kivikautisten asumusten ja niihin liittyvien rakenteiden ja asumistoimintojen rekonstruktiot.

Suomen toinen pääpalkinto ja EU:n rahapalkinto tuli vuonna 2009 Kesälahden kirkon kellotapulin korjaus- ja entisöintityölle. Kellotapuli rakennettiin 1836, ja se säilyi vuoden 1941 pommituksesta, jossa kirkko vierestä paloi. Kyseessä oli projekti, jolle pääpalkintoa oli tuomassa osaltaan perusteellinen tutkimustyö ennen korjaustyötä. Rakennuksen 2 800 käsinveistetyn vaihtelevanmuotoisten mäntypuisten kattopaanujen muodostama alempi katto-osuus on yksi vanhimpia vielä jäljellä olevia tämän erittäin vaativan kuviollisen rakenteen edustajia. Pääpalkinnon saamista edesauttoi varmasti myös työn toteuttamisen yhteydessä tehty alan ammattilaisten erikoiskoulutus, koko työprosessin eri vaiheiden dokumentointi ja työn aikana järjestetty kansainvälinen seminaari ja kiertonäyttely.

Vuonna 2009 koko Skandinaviaan ja Itämeren ympäristöön ei tullut muita palkintoja kuin edellä mainitun pääpalkinnon lisäksi Grotenfeltien suvun hautakappelin seinämaalausten restaurointi Joroisilla. Vuonna 1776 rakennettu Grotenfeltien hautakappeli on ainoa säilynyt puurakenteinen 6

Kotiseutuposti 4/ 2014

Europa Nostran 50-vuotisjuhlavuonna 2014 palkintoseremonia järjestettiin Herodes Atticuksen odeionissa Ateenassa.

yksityisen suvun omistama hautakappeli Suomessa. Kahdeksankulmainen kappeli jouduttiin poistamaan kirkkomaalta ja se siirrettiin hirsi kerrallaan suvun omistamalle maalle. Näin hirsien päälle toteutetut maalaukset rikkoutuivat, sillä hirsien välit oli peitetty paperilla, joka tietenkin kärsi siirrosta. Ja jälleen palkintolautakunta korostaa restaurointia edeltävää perusteellista tutkimusta.

Yksittäisillä henkilöillä ollut suuri rooli Suomalaisista palkituista voisi vielä poimia kaksi paria, joita yhdistää projekteihin liittynyt yhteinen tekijä. Kesälahden kirkon kellotapuliprojektin vetäjän, rakennusarkkitehti Hannu Piipposen toiminta toi Joensuuhun myös viimeisimmän Suomeen tulleen palkinnon, Tuupovaara-seuran ja ELY-keskuksen yhteistoimin toteuttamasta restaurointi- ja koulutushankkeesta vuonna 2012.

Palkintolautakunta kiitti erityisesti yksityisen ja julkisen tahon hyvää yhteistoimintaa, jonka tuloksena 75 työtöntä koulutettiin restaurointitaitoisiksi rakennusperintöä arvostaviksi ammattimiehiksi. Kurssilaisista jotkut suorittivat vaativan ammattitutkinnon. Ja kurssien tuloksena korjattiin 32 kulttuurihistoriallisesti arvokasta lähiympäristön rakennusta. Projektin merkitystä kulttuuriperinnön arvostuksen lisäämisessä alueella painotettiin myös.

Toinen pari on Helsingin yliopiston Porthania-rakennuksen toiminnallinen kunnostus ja restaurointi vuonna 2006 sekä Tapiolan uimahallin peruskorjaus ja laajennus vuonna 2007. Näitä molempia projekteja yhdistää alkuperäinen suunnittelija, arkkitehti Aarne Ervi ja peruskorjaukset suunnitellut Arkkitehtitoimisto NRT. Ervin rakennuksia leimasi ennakkoluuloton innovatiivisuus, valoisuus ja avoimuus. Molemmat rakennukset oli jo varustettu silloisen ajan modernilla tekniikalla, josta aika ajoi ohi Porthanian osalta 50 vuoden jälkeen ja teknisesti vielä vaativamman uimahallin osalta jo 42 vuodessa. Molempien projektien yhteydessä on tehty perusteellinen tutkimustyö ja syvällisesti paneuduttu uusien toimintojen ja uusittujen tekniikoiden sijoittamiseen rakennusten sisätiloihin siten, että rakennusten alkuperäinen luonne on säilynyt. Nämä molemmat projektit viitoittavat palkintolautakunnan mukaan hyviä käytäntöjä tuleviin 2000-luvun rakennusten peruskorjauksiin.

M A RKU S B ERN O U LLI

Kesälahden kirkon kellotapulin korjaus- ja entisöintityö oli toinen pohjoiseen Eurooppaan tulleista palkinnoista vuonna 2009. Toinen oli Grotenfeltien suvun hautakappeli Joroisilla. Kummankin hankkeen merkittävä ansio oli hankkeeseen liittynyt perusteellinen tutkimustyö. Kuvat: Markus Bernoulli.

Luettelo Europa Nostran palkitsemista suomalaiskohteista: www.europanostra.fi > Suomalaiset palkitut.

Kotiseutuposti 4/ 2014

7

Kansallinen ylpeyden aihe tarvitsee tukea

K

ierikkikeskus voitti Europa Nostra -pal- sä Euroopan komission rahoitkintojen pääpalkinnon konservointikate- tama kokeelliseen arkeologian goriassa vuonna 2002, eli heti ensimmäi- OpenArch, jossa on mukana 11 kumppania kahsenä vuonna, kun Euroopan unionin 10 000 euron deksasta Euroopan maasta. pääpalkintoja alettiin jakaa. Kierikkikeskus perustui Nyt 13 vuoden toiminnan jälkeen Kierikissä on Yli-Iin kunnan ideaan hyödyntää alueen kuuluisien käynyt yli 250 000 vierasta, joista koululaisia vuositaja lukuisien kivikautisten asuinpaikkojen (5000– solla 4 000–5 000. Kaikkien mittarien mukaan Kierik3000 eKr.) tutkimuksia. ki selviytyi 2000-luvulla hyvin, ja kalleimmillaan 2000Kierikissä kivikautta on popularisoitu rakenta- luvun alussa se käytti peräti kolme prosenttia kunnan malla kivikauden kylä ja päärakennuksen näyttely nettomenoista. Yli-Iin kunnalla oli Kierikin suhteen sekä tuottamalla ohjelmapalveluita. Palkittu päära- kovat tulostavoitteet. kennus, jossa on näyttely, auditorio ja ravintola, avattiin syyskuussa 2001 ja hotelli-, kokous- ja saunatilat Palkittujen kannattaisi liittoutua tammikuussa 2005.

Keskuksen oma tutkimustyö on vuodesta 2006 Kuntaliitosten myötä mittakaavat mullistulähtien keskittynyt suosittuihin, kansainvälisiin, vat, varsinkin jos hyvin pieni liittyy hyvin isoon. merkittäviä tutkimustuloksia saavuttaneisiin yleisö- Näissä mullistuksissa haasteena on taata laajemkaivauksiin. Esihistoriaan keskittyvänä matkailukes- man merkityksen omaavien pienten yksiköiden kuksena ja kouluopetuksen tarjoajanakirjoja se on Suomen toimintaedellytykset. Kunnallisissa yksiköissä voi Kauneimpia valittaessa suurin – vaikka Suomen museolla on ollut vain kolme vakiolla se vaara, että ei aina ymmärretä niiden olevan kirjataiteen komitean tuista työntekijää. Kierikkiä onkin pidetty museoi- myös kansallista omaisuutta, ja että käyttäjiä tulee lähtökohtana on graafinenoman kunnan ulkopuolelta. den matkailullisen tuotteistamisen edelläkävijänä.

Suurin muutos Kierikin hallinnossa tapahtui kokonaissuunnittelu. Klassisen vuoden 2012 lopussa, kun isäntä vaihtui 2 000 asukKansainvälinen korpimuseo kirjapainotaidon ohella kaan pikkukunnasta 200 000 ihmisen pohjoiseen arvostetaan tuoreita, uuttasuurkaupunkiin ja Kierikkikeskus liitettiin osaksi Kierikki on koko toimintansa ajan ollut hyvin kansainvälinen.luovia Yksi hankkeista oli lokakuusta Oulun kaupungin museo- ja tiedekeskus Luuppia. ratkaisuja.

2010 heinäkuuhun 2011 kestänyt kansainvälinen Kierikin on nyt uusiuduttava, sen eteen tehtyä asumiskokeilu kivikauden kylässä. työtä ja mahdollisuuksia arvostaen – paikassa on EU-projekteja on ollut kahdeksan, joista kolme potentiaalia. Kierikki vie nyt Oulun kaupungin ulkomaille suuntautuvia. Parhaillaan on käynnis- sivistyspuolen budjetista noin promillen, mutta sen merkitys on varmasti tätä suurempi.

Paini on ollut suosittua Kierikin kivikausimarkkinoilla.

Ulkopuolinen huomio on tärkeää, eikä meitä Kuva: Leena Lehtinen 2013. maaseudun Europa Nosta -palkittuja tule unohtaa tänne metsän siimekseen. Kulttuuriperinnöstä vastaavien tahojen on toimittava unilukkareina ja kerrottava, että palkittua Europa Nostra -kohdetta on vaalittava. Meidän palkittujen tahojen tulisi ponnistella yhdessä, koska meillä on syytä ylpeyteen. Tuota yhteistyötä tulisi myös tukea.

LEENA LEH T I N EN

Kierikkikeskuksen intendentti

8

Kotiseutuposti 4/ 2014

Säilyvää viisautta, kosketeltava kauneutta

KIRJA

- Laatua kannesta kanteen

Siinä on tunnetta.

MyynTi uudenmaankatu 8, 00120 Helsinki PuH 09 680 900

www.otavankirjapaino.fi myynti@otavankirjapaino.fi

Uudenmaankatu 8, 00120 Helsinki puh. 09 680 900, myynti@otavankirjapaino.fi

441441 037037 Painotuote Painolaitos

Kotiseutuposti 4/ 2014

9

Seitsemän suomalaishanketta vuoden 2015 Europa Nostra Awards -kisassa

S

uomesta lähetettiin seitsemän hanketta kisaamaan vuoden 2015 Euroopan unionin ja Europa Nostran yhteisistä kulttuuriperintöpalkinnoista Europa Nostra Awards. Lisäksi Alvar Aallon suunnitteleman Viipurin kirjaston, pitkälti suomalaisten suunnittelemalle, restaurointihankkeelle on haettu palkintoa konservointikategoriassa.

Suomalaishankkeista suurin osa hakee palkintoa koulutuksellisten tai kulttuuriperintötietoutta lisäävien hankkeiden kategoriassa.

Kilpailua laajennettiin tänä vuonna siten, että myös aineetonta kulttuuriperintöä koskevat ja digitalisointihankkeet voivat hakea palkintoa.

Suomalaiset tarttuivat tilaisuuteen ja Kansanmusiikki-instituutti haki palkintoa ainutlaatuista kaustislaista pelimanniperinnettä säilyttävälle

Vrouw Marian hylky on säilynyt hyvin.

Piirros: Tiina Miettinen, Museovirasto.

hankkeelleen, jossa perinnemusiikin elinvoiman nähdään piilevän ihmisten välisissä kohtaamisissa: yhteisissä soitto-, laulu- ja tanssihetkissä.

Edelfelt- ja Vrouw Maria -hankkeet digitointiluokassa Tutkimuksen ja digitalisoinnin luokassa palkintoa haettiin Albert Edelfeltin digitalisoiduista teoksista, luonnoksista ja kirjeenvaihdosta referaatteineen koostuvalle verkkojulkaisulle Albert Edelfelts brev – en elektronisk brev- och konstutgåva sekä Museoviraston Vrouw Maria veden alla -hankkeelle, jossa tehtiin Vrouw Marian -hylky helpommin saavutettavaksi kehittämällä Aaltoyliopiston Medialaboratorion kanssa yhteistyössä interaktiivinen 3D-virtuaalisimulaatio. Se esittelee vuonna 1771 uponneen kauppalaivan hylyn ja sitä ympäröivän vedenalaisen maiseman sekä äänimaiseman interaktiivista virtuaalitekniikkaa käyttämällä.

Suojelu ja konservointi -kategoriassa ehdolla on Pentti ja Anne Siivosen omistama Mattilan talonpoikaistila Kalannin Tammiston kylässä Uudessakaupungissa. He ovat entisöineet 1890luvun lopussa rakennetun tilan päärakennuksen sekä sisältä että ulkoa alkuperäiseen asuunsa.

Lisäksi he ovat siirtäneet tilan maille kaikkiaan 14 muuta rakennusta, joista vanha hirsinen huussi

Albert Edelfeltin kirjeitä ja taidetta sisältävä verkkojulkaisu valottaa taitelijan elämää ja taidetta sekä 1800-luvun lopun kotimaista ja eurooppalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria. Taiteilijan kirjeet äidilleen luovutettiin Svenska litteratursällskapetin arkistoon vuonna 1935. Teos "Pariisin Luxembourgin puistossa" ja teosluonnokset kuuluvat Suomen Kansallisgallerian kokoelmiin. Kuvat: Hannu Aaltonen, Janne Mäkinen.

10

Kotiseutuposti 4/ 2014

on valittu sarjassaan Suomen kauneimmaksi. Rakennuksiin on sijoitettu tuhansien talonpoikaisesineiden kokoelma, mm. Suomen suurin juustomuottikokoelma.

Koulutuksellisten tai kulttuuriperintötietoutta lisäävien hankkeiden kategoriassa ehdokkaana on Kalevalatalosäätiön Keski-Skandinavian suomalaismetsissä järjestämä restaurointileiritoiminta sekä savutupien sekä Östmarkin paanukirkon dokumentointi yhdessä Icomoksen, Aalto-yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin historian osastojen kanssa.

Samassa palkintoluokassa kisaa eurooppalaista miekkailuperinnettä ylläpitävä korttipeli Audatia: The Medieval Combat Card Game -korttipeli, joka opettaa italialaisen pitkänmiekan liikkeiden, oikeaoppisten taktiikoiden ja alkuperäiskielisen sanaston saloihin. Peli perustuu Suomessa asuvan brittiläisen miekkailunopettaja Guy Windsorin taustatutkimuksiin.

Koulutuksellisten hankkeiden luokassa kisaa myös kesällä 2014 järjestetty Eurooppa HelPentti ja Anne Siivosen laajoihin esinekokoelmiin kuuluu noin 450 juustomuotin kokoelma, lajissaan Suomen suurin. Kuva: Foto-Mika.

Suomalais-norjalainen ”kylmän pohjoisen kuuma viulujengi” Frigg esiintyi Kaustisilla viime kesänä.

Kuva: Risto Savolainen.

Audatia -korttipeli pohjautuu italialaisen miekkamestari Fiore dei Liberin vuonna 1410 kirjoittaman Il Fior di Battaglian pitkänmiekan oppimäärään.

singissä -näyttely. Näyttelyn aineisto koottiin kaikkiaan 400 opiskelijan Tampereen teknisen yliopiston 15 vuoden aikana arkkitehtuurin peruskurssilla tuottamasta materiaalista: eurooppalaista arkkitehtuuria kuvailevista maalauksista, pronssireliefeistä ja piirustuksista. Pyrkimys oli tuottaa ymmärrys nykyisen rakennetun ympäristön ja eurooppalaisen arkkitehtuurin välille 3 000 vuoden ajalta. AH Röjdåforssin vanha mylly, joka on käytössä muutamana päivänä kesästä, on yksi Kalevalatalosäätiön kohteista. Kuva: Árpád Sailo.

Kotiseutuposti 4/ 2014

11

PA L K I N N O T J A AV U S T U K S E T

Suomen Kulttuurirahaston maakuntarahastojen haku Suomen Kulttuurirahaston yhteydessä toimii 17 maakuntarahastoa. Ne tukevat oman maakuntansa alueella tehtävää kulttuurityötä jakamalla apurahoja ja palkintoja kerran vuodessa. Etusijalla ovat maakunnassa syntyneet hakijat, maakunnassa suoritettava tai siihen kohdistuva työ sekä maakunnallisesti erityisen merkittävät kulttuuri- ja kehittämishankkeet.

Maakuntarahastojen yhtenäinen hakuaika on 10.1.–10.2. ja apurahoja haetaan hakuohjeiden mukaisesti verkkopalvelussa. Apurahat jaetaan kunkin maakuntarahaston omassa vuosijuhlassa keväällä.

Tutustu maakuntarahastojen apurahojen erityispiirteisiin osoitteessa www.skr.fi.

Valtionavustus kulttuurimatkailun kehittämishankkeisiin Valtionavustus taiteen ja kulttuurin toimijoiden kulttuurimatkailun kehittämishankkeisiin on haettavissa 30. tammikuuta saakka Avustuksella toteutetaan hallitusohjelman tavoitetta edistää kulttuuriyrittäjyyttä ja luovien alojen työpaikkojen syntymistä sekä kulttuurivientiä. Avustuksella edistetään myös kansallisen kulttuurimatkailun toimintakehyksen ja verkostomaisen yhteistyön rakentamista.

Lisätietoja: www.minedu.fi.

Hopeariipus hopeaketjussa • • • •

Lahjaksi merkkipäivänä Tarmokkaalle työntekijälle Vannoutuneelle vapaaehtoiselle Iloksi itselle

Riipuksessa olevan tunnuksen on suunnitellut heraldikko Olof Eriksson vuonna 1972 Suomen Kotiseutuliiton tunnukseksi. Hinta: 35 euroa + postikulut.

Tilaukset: www.kotiseutuliitto.fi/julkaisut-ja-tuotteet/ myyntituotteet tai puh. (09) 612 6320.

12

Kotiseutuposti 4/ 2014

KALENTERI

VALTUUSTON SYYSKOKOUS HELSINGISSÄ

13/12

KOTISEUTULIITTO EDUCA-MESSUILLA HELSINGISSÄ

23–24/1

Messuilla julkistetaan Kotiseutuliiton Suuri löytöretki -peli ja nuorille suunnattu Euroopan kulttuuriympäristöpäivien vuoden 2015 Kulttuuriympäristön tekijät -kisa.

KULTTUURIYMPÄRISTÖPÄIVIEN TEEMAVUODEN AVAJAISET 5/2 Tampere, Museokeskus Vapriikki.

EUROPEAN HERITAGE CONGRESS 2015 OSLOSSA 10–13/6 Europa Nostran päätapahtumassa jaetaan Euroopan kulttuuriperintöpalkinnot – Europa Nostra Awards. Teemana on nuorten aktivoiminen kulttuuriperintötyöhön.

ESPOON VALTAKUNNALLISET KOTISEUTUPÄIVÄT 6–9/8 Päivien keskus on Leppävaarassa. Ks. sivu 15.

Lisätietoa ja ohjelmat: www.kotiseutuliitto.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri.

Liiton ajankohtaiset asiat: www.kotiseutuliitto.fi.

Arkistot ja muistot digiaikaan. kaitafilmit • videot • äänitteet • kuvat • asiakirjat

Pelasta ja hyödynnä paikallishistoria vanhoilta tallenteilta nykyaikaan.

Herätä seutuhistoria henkiin digitoimalla arkistonne ja hyödynnä kotiseutuaktiivien kampanjaetumme.

50% i -.1 14 ast 2 .

2 1

31

digitalisoint

.com

Tuotamme myös koosteja dokumenttielokuvia, pyydä tarjous.

nja

ampa

utuk Kotise

www.digitalisointi.com • puh. 045 654 4441 • Sirkkalankatu Kotiseutuposti 24, 20700 Turku 13 4/ 2014

VIERASKYNÄ

Janne Vilkunasta Kotiseutuliiton puheenjohtaja Asukkaat ovat Espoon tärkein voimavara

Jukka Mäkelä.

V

almistaudumme Espoossa vuonna 2015 pidettäviin valtakunnallisiin Kotiseutupäiviin. Päivien teema Rakkaudesta kotiseutuun sopii erityisen hyvin Espooseen, jonka asukasmäärä kasvaa edelleen noin 4 000 uudella asukkaalla joka vuosi. Nyt espoolaisia, Suomen toiseksi suurimman kaupungin asukkaita, on 264 000. Palvelutarve kasvaa jopa väestönkasvua nopeammin, sillä vanhuspalveluja tarvitsevan ikääntyvän väestön määrä kasvaa samanaikaisesti, kun maahanmuutto ja syntyvyys jatkuvat vahvoina ja muuttoliike tuo nuoria ikäluokkia ja lapsiperheitä kaupunkiin.

Espoo-tarina eli kaupungin strategia korostaa asukkaiden osallistumista ja yhteistyötä palvelujen tuottamisessa. Kokemukseni mukaan kaikki, mitä tehdään asukkaiden kanssa, onnistuu.

Espoon tärkein voimavara ovat aktiiviset kuntalaiset, oppilaitokset, yhteisöt ja yritykset.

Haluamme asukkaat mukaan alueen tai palvelujen kehittämiseen. Hankkeita esitellään netissä, niistä voi antaa palautetta ja tehdä aloitteita sekä osallistua asukastilaisuuksiin sekä vuorovaikut14

Kotiseutuposti 4/ 2014

teiseen suunnitteluun. Vakituisempaa vuorovaikutusta varten Espoossa toimii asukasfoorumeja sekä nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto, vammaisneuvosto ja monikulttuuriasiain neuvottelukunta.

Esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen palveluissa tiivistetään yhteistyöstä yritysten ja järjestöjen sekä vapaaehtoisten kanssa sekä panostetaan ongelmien ennaltaehkäisyyn ja toimintakyvyn ylläpitämiseen. Liikuntapalveluita järjestetään yhteistyössä urheiluseurojen, yhdistysten ja liikuntaalan yritysten kanssa. Kulttuurissa painopiste on lapsille, nuorille, perheille ja ikäihmisille suunnatussa kulttuurityössä sekä monikulttuurisen toiminnan kehittämisessä yhteistyössä kulttuuritoimijoiden kanssa.

Hyvä esimerkki on juuri päättynyt Keksintöviikko, joka nosti esille espoolaisia keksijöitä ja keksintöjä sekä niitä hyödyntäviä yrityksiä. Se oli yksi konkreettinen tilaisuus toteuttaa Espoon Innovaatiopuutarhaan eli Espoo Innovation Gardeniin kuuluvaa innovatiivista toimintatapaa ja yhdessä tekemisen kulttuuria.

Suomen tulee voittaa takaisin osaamis- ja tietointensiiviset yritykset ja työpaikat. Tämän mahdollistamiseksi Espoo investoi voimakkaasti Aalto-yliopistoon, Otaniemen tiedeyhteisöön ja alueen yrityksiin tukeutuvaan Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävään.

Espoo muodostuu viidestä tiiviistä noin 50 000 asukkaan kaupunkikeskuksesta, joita ympäröivät pientalovaltaiset alueet. Verkostokaupunki kokoaa palvelut keskuksiin hyvien liikenneyhteyksien varrelle ja tarjoaa mahdollisuudet asukkaiden arvostamaan luonnonläheiseen asumiseen.

Tärkeää on myös se, että raiteisiin tukeutuva kaupunkirakenne edistää kestävää kehitystä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa.

J U KKA M Ä KELÄ

Espoon kaupunginjohtaja

Kotiseutupäivien 2015 päätoimikunnan puheenjohtaja

Kotiseutupäivät rakkaudesta Espooseen 6.–9.8.2015

E

nsi vuoden Valtakunnallisia kotiseutupäiviä vietetään Espoossa 6.–9. elokuuta teemalla Rakkaudesta kotiseutuun. Suomen Kotiseutuliiton hallitus vahvisti teeman lokakuussa. Päivien päätapahtumapaikkana toimii Leppävaara ja erityisesti kauppakeskus Sellon ympäristö.

Espoossa on vietetty Valtakunnallisia kotiseutupäiviä kerran aiemminkin, vuonna 1989. Tuolloin päätapahtumapaikkana toimi Tapiola ja vastavalmistunut Espoon kulttuurikeskus.

Espoo on Suomen toiseksi suurin kaupunki ja muodostuu viidestä tiiviistä kaupunkikeskuksesta. Espoosta löytyy niin kulttuuria ja luontoa kuin innovaatioita ja teknologiaakin. Espoo haluaa olla hyvä kotiseutu kaikille, syntyperäisille espoolaisille ja muualta muuttaneille.

Ohjelmassa luontoa, kulttuuria ja teknologiaa Espoon kotiseutupäivien ohjelmassa tulee olemaan kotiseutupäivien odotettua ohjelmaa: seminaari, avajaiset, vuosikokous ja juhlava gaala.

Päivien aikana järjestetään myös useita kaikille avoimia tapahtumia, joihin voivat osallistua kaikki lähiseudun asukkaat ja kotiseutupäivien väki. Oh-

jelman suunnittelussa on ollut mukana myös Ammattikorkeakoulu Laurea ja sen opiskelijat.

Leppävaarassa Viaporin torilla paikallisten yhdistysten toimintaa esitellään Espoon kaupunginosayhdistysten liiton EKYL:in järjestämillä markkinoilla, joilla on tarjolla myös herkkuja maakunnista ja lähialueelta sekä laadukkaita käsityötuotteita. Päivien seminaari käsittelee elinkeinoelämää, kulttuuria ja kansainvälistä kotiseutua.

Kotiseutupäivien retkillä puolestaan esitellään muun muassa Espoon museoita, kartanoita ja luontoa, mutta myös teknologiaa, yrityselämää ja innovaatioita.

Usean vuoden tauon jälkeen myös sunnuntaille on tiedossa koko perheen kaikille avoin päätöstapahtuma.

Espoon kotiseutupäivien pääjärjestäjä on ensimmäistä kertaa Suomen Kotiseutuliitto, yhteistyössä Espoon kaupungin ja Espoon kaupunginosayhdistysten liiton EKYL:in kanssa.

Kotiseutupäivien koko ohjelma julkaistaan keväällä 2015. JV

Kotiseutupäivien yhteydessä järjestetään markkinat Leppävaaran Viaporin torilla, jossa Leppävaara-seura järjestää perinteisiä Raittikarnevaaleja. Kuva: Leppävaara-seura, Ralf Holm.

Kotiseutuposti 4/ 2014

15

Kansainvälisyyttä ja uutta virtaa vapaaehtoisista

Kansainvälinen työleiri herättää tavallisesti laajaa kiinnostusta paikkakunnalla. Voisiko se olla tapa houkutella oman kylän nuoria mukaan kotiseututoimintaan? Kuva: Allianssi.

V

apaaehtoisleirin järjestäminen on oiva mahdollisuus saada raikas kansainvälinen tuulahdus omalle kotiseudulle.

Kansainvälisellä vapaaehtoisleirillä 5–20 ulkomaisen vapaaehtoisen ryhmä työskentelee parin viikon ajan esimerkiksi kunnallisen nuorisotoimen, työpajan, tapahtuman, paikallisen yhdistyksen, kylän tai muun yleishyödyllisen projektin hyväksi. Leirien tavoitteena on tarjota mahdollisuus tehdä jotain hyödyllistä paikallisen yhteisön hyväksi ja edistää kulttuurienvälistä oppimista.

Työ voi olla mitä tahansa työtä, joka ei vaadi erityisosaamista. Viime vuosina vapaaehtoiset ovat olleet mukana muun muassa erilaisten tapahtumien järjestämisessä, siistineet ympäristöä, kitkeneet vieraslajeja luonnosta, rakentaneet luontopolkuja ja merkinneet vaellusreittejä, tehneet yhteisötalojen ja muiden rakennusten maalausja kunnostustöitä, avustaneet kyläyhdistyksiä sekä toimineet lasten ja nuorten leirien apuohjaajina.

Työtä tehdään yleensä 30-40 tuntia viikossa.

Vapaaehtoiset tulevat eri puolilta maailmaa, suurin osa Euroopasta. Allianssin nuorisovaihto on jäsenenä eurooppalaisten vapaaehtoistyöjärjestöjen verkostossa ja ulkomaiset vapaaehtoiset tulevat partnerijärjestöjemme kautta. He ovat 16

Kotiseutuposti 4/ 2014

pääasiassa 18–30-vuotiaita nuoria aikuisia, jotka haluavat saada uusia kokemuksia tehden jotain yleishyödyllistä, samalla tutustuen paikallisiin ihmisiin ja kulttuuriin. Leiri-isäntä vastaa työn suunnittelusta ja ohjauksesta sekä hoitaa vapaaehtoisten ylläpidon. Vapaaehtoisille ei makseta palkkaa eikä päivärahaa.

Kansainvälinen vapaaehtoisleiri on tilaisuus ihmisille kohdata, oppia uutta ja luoda kontakteja yli kulttuurirajojen. Yhdessä saadaan parissa viikossa aikaan tehtyä hanke, joka muutoin voisi olla haastava toteuttaa. Konkreettinen työ auttaa yhteisöllisyyden kehittymisessä ja kansainvälinen ryhmä herättää laajaa kiinnostusta. Leirit ovat hyvä tapa lisätä oman hankkeen tunnettuutta, sillä niin paikallinen kuin alueellinen media on yleensä kiinnostunut kansainvälisistä vapaaehtoisista.

Näistä linkeistä lisää tietoa: http://primapaper. fi/allianssi/nuorisovaihto/vapaaehtoisleirit-mediassa-2014/primapaper, http://primapaper.fi/allianssi/nuorisovaihto/hannele/primapaper T I I NA H O KKA N EN

Lisätietoa myös: vaihto @ alli.fi, puh. 020 755 2604.

Euroopan kulttuuriympäristöpäivät 11.–13.9.

Tekniikan ja teollisuuden perintö tutuksi 2015

Vääksyn mylly Asikkalassa.

V

uotta 2015 vietetään teollisuuden ja tekniikan perinnön teemavuotena. Päätöksen asiasta teki Euroopan neuvosto vuonna 2013 useiden eurooppalaisten teollisuusperintöjärjestöjen aloitteesta.

Teeman tavoitteena on tehdä laajalti tunnetuksi teollisuuden ja tekniikan monipuolista historiaa järjestämällä esimerkiksi tutustumiskäyntejä, matkailureittejä, näyttelyitä, kokouksia ja luentosarjoja.

Tähän mennessä 45 eurooppalaista valtiota on jo ilmoittautunut mukaan kampanjaan, joukossa tietenkin myös Suomi.

Ratkaisevaa teemavuoden onnistumisen kannalta on ollut, että teollisuuden ja tekniikan perintö otettiin vuoden 2015 Euroopan kulttuuriympäristöpäivien teemaksi. Suomen aloitteesta teollisuusteema valittiin 50 valtiota käsittävän European Heritage Days -ohjelman pääteemaksi vuonna 2015.

Keskeinen osa paikkakuntien identiteettiä Teollisuusympäristöt ovat merkittävällä tavalla luoneet monen suomalaisen paikkakunnan identiteettiä ja vaikuttaneet monipuolisesti niin paikalliskulttuuriin kuin kotiseutuhenkeenkin. Teollisuuden varsin nopea rakennemuutos on kuitenkin vieraannuttanut erityisesti nuoret

oman ympäristönsä historiallisesta taustasta.

Teollisuustilojen uuskäyttö ja kokonaisten teollisuusalueiden avautuminen on toisaalta tuonut perinteisesti suljetut ympäristöt julkiseen käyttöön.

Museosta tuttu kirjoituskone Teknisen kehityksen kiivas tahti on tehnyt monista viime vuosikymmenten koneista ja laitteista uusille sukupolville vieraita. Erityisesti tiedonvälityksen ja tietoliikenteen muutos on johtanut siihen, että kirjoituskoneet, lankapuhelimet ja puhelinvastaajat ovat pian vain museoista tuttuja.

Taskumme ovat nyt täynnä tekniikkaa, joka on jo ensi vuonna tekniikan perintöä.

Teollisuustyötä tehdään edelleen ja tekniikan alan ammattilaisia tarvitaan jatkossakin. On tärkeää esitellä teollisuuden ja tekniikan kehitystä sekä näiden alojen kulttuurista merkitystä. Lapset ja nuoret, päiväkodit ja koulut, ovat keskeisessä roolissa suunniteltaessa vuoden 2015 kulttuuriympäristöpäivien tapahtumia.

LAU RI P U T KO N EN

Teollisuusperintöseura

Euroopan kulttuuriympäristöpäivien työryhmä

Kotiseutuposti 4/ 2014

17

Kotiseutuliitto kerää tietoa kotiseutuaiheisista verkkojulkaisuista Oletko tehnyt tai lukenut kotiseutuaiheisen tai paikallishistoriaa käsittelevän verkkojulkaisun?

Lähetä meille tiedoksi verkkojulkaisun nimi ja osoite. Olemme kiitollisia myös mahdollisista lisätiedoista, esimerkiksi julkaisuprojektin lyhyt kuvaus (kuka/ketkä, missä, milloin). Voit lähettää myös yleisiä tietoja hankkeen toteutuksesta, kuten kokemuksia siitä, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei.

Kokoamme aiheesta tietokantaa, jonka julkaisemme ensi vuoden aikana. Lisätietoja käytämme taustamateriaalina verkkojulkaisujen ja digitointihankkeiden tilan selvittämisessä.

Lisätiedot ja vinkit: järjestöpäällikkö Liisa Lohtander liisa.lohtander @kotiseutuliitto.fi

UUSIA KOTISEUTULIITON JÄSENIÄ

Ala-Temmeksen Kyläyhdistys ry Juopulin kyläyhdistys ry Kalvola-Seura ry

Karjalohjan Kotiseutuyhdistys ry Marttila-Seura ry Salonpojat ry

Suomen Asutusmuseosäätiö Tarvasjoen Nuorisoseura ry

Autenttinen asutustila Lapinlahdella Kotiseutuliiton tuore jäsen Suomen Asutusmuseosäätiö ylläpitää Suomen Asutusmuseota Lapinlahden Alapitkällä. Museo vaalii asutustiloilla sodan jälkeen asuneiden ihmisten muistoa sekä kertoo elämästä maatiloilla ennen tietoyhteiskuntaa.

Museokokonaisuuteen kuuluvat vuonna 1952 valmistunut täysin alkuperäisessa asussa säilynyt rintamamiestalo-tyyppinen päärakennus, navetta ylisineen, rantasauna sekä puimala.

Tila kuului Anni ja Yrjö Mure -nimisille sisaruksille, joilla ei ollut perillisiä, ja se jäi tyhjilleen vuonna 1982. Säästäväiset sisarukset eivät hävittäneet mitään ja hankkivat niukasti uusia tavaroita.

18

Kotiseutuposti 4/ 2014

”Kaikki museon esineet kuuluvat taloon. Mitään ei ole tuotu muualta”, säätiön puheenjohtaja Pekka Mikkonen kertoo.

Museo perustettiin vuonna 2000 Lapinlahden karjalaisten aloitteesta. AH

Asutusmuseo on avoinna tilauksesta ryhmille ympäri vuoden. Kesällä museo ja kahvio avataan satunnaisia piipahtajia varten ja pihalle hankitaan kesäkanoja. Pihapiirissä on myös suomenhevosia. Kuva: Hannu Heikkilä.

a s s u n i s o k Asuu ? . . . a j i l kirjai Pöytälaatikoiden kätköistä kirjoiksi ja kansiin!

Digipainotekniikka mahdollistaa kirjojen painamisen vaikka yksittäiskappaleina.

Kysy meiltä neuvoja ja saata hengentuotteesi muidenkin saataville!

Painamme vuosien kokemuksella myös seurojen ja yhdistysten lehdet sekä vuosikertomukset, kalenterit ja kortit – myös varainhankintaan.

·

Karkkilan Painopalvelu Oy Yrittäjäntie 53, 03600 Karkkila repro@painopalvelu.fi www.painopalvelu.fi

·

Kotiseutuposti 4/ 2014

19

Vuosikirja 2014 tilattavissa

Kannen suunnittelu: Nalle Ritvola.

Kotiseutu 2014 on nyt tilattavissa. Kirjan teema kotiseututyön uudet ja vanhat muodot heijastaa yhteiskunnan nopeaa kehitystä.

Muutos näkyy kotiseututyössä varsinkin kaupungeissa, joissa kotiseututyöstä on tullut monenkirjavaa ja usein projektiluontoista katufestivaalien ja fasilitoitujen työpajojen järjestämistä ja vaikkapa kaupunkiviljelyä.

Uudentyyppisen toiminnan rinnalla jatkaa hyvissä voimissa perinteinen kotiseututoiminta kotiseutumies Esko Aaltosen hengessä. Forssalaisesta Aaltosesta kerrotaan kolmessa kirjan artikkelissa.

Kaikkiaan lähes 170-sivuisessa kirjassa on 25 pientä ja suurta artikkelia, joita yhdistää rakkaus kotiseutuun. Kotiseututoiminnan lisäksi artikkeleissa käsitellään mm. Karjalankannaksen paluumuuttajia, saunoja ja seurantaloja.

Kirjan voi tilata Kotiseutuliitosta 25 euron hintaan (jäsenille 20 euroa). AH

Ehdota artikkelia – 2015 teemana aineeton kulttuuriperintö Vuoden 2015 Kotiseutu-vuosikirjan teemana ovat aineettoman kulttuuriperinnön ilmenemismuodot.

Aineeton kulttuuriperintö on juuri nyt mielenkiinnon kohteena, kun Suomi hyväksyi vuonna 2013 Unescon yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta. Aihetta voidaan käsitellä mm. siitä näkökulmasta, miten aineeton kulttuuriperintö ilmenee kielessä ja suullisessa perinteessä. Sen lisäksi toimituskunta voi päättää julkaista vuosikirjassa myös muita ajankohtaisia artikkeleita.

Odotamme nyt mielenkiinnolla ehdotuksianne vuosikirjan artikkeleiksi. Ehdotus voi olla joko tuoretta tieteellistä kulttuuriperintötutkimusta popularisoiva artikkeli tai tapauslähtöinen artikkeli, joka nostaa kokemukset yleiselle tasolle.

Ehdotuksessa pyydetään esittämään artikkelin aihe ja kuvaamaan sisältö lyhyesti ja selkeästi sen merkitys perustellen. Toivomme, että ilmoitatte samalla arvion artikkelin pituudesta. Vuoden 2014 vuosikirjassa artikkelien pituudet jakautuivat kolmeen ryhmään: 15 000 merkkiä, 10 000 merkkiä ja 5 000 merkkiä.

20

Kotiseutuposti 4/ 2014

Artikkeliehdotuksia voi lähettää 20. tammikuuta asti. Vuosikirjaan valituista aiheista ilmoitetaan tekijöille helmikuun ensimmäisellä viikolla. Varsinaisten artikkelikäsikirjoitusten kirjoittamiseen on aikaa 10. huhtikuuta saakka. Tarkemmat ohjeet ilmoitetaan varsinaisen kirjoituspyynnön yhteydessä.

Kirjan päätoimittajana toimii Riitta Vanhatalo. Toimituskunnan muut jäsenet ovat Seppo Knuuttila, Rauno Lahtinen, Liisa Lohtander, Pia Puntanen ja Janne Vilkuna.

Kotiseutu-vuosikirjan tehtävänä on popularisoida ajankohtaista kulttuuriperintöön liittyvää tutkimusta ja käydä keskustelua kotiseudusta ja kulttuurista.

Vuoden 2015 vuosikirja ilmestyy syksyllä sekä painettuna että vapaasti luettavana nettiversiona.

Julkaisun painoversio jaetaan jäsenetuna Kotiseutuliiton jäsenyhteisöille ja Kotiseutuklubin jäsenille. Sen voi tilata myös erikseen.

Artikkeleista ei makseta korvausta.

Artikkeliehdotukset: riitta.vanhatalo @kotiseutuliitto.fi.

Aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmä asetettu Suomen Kotiseutuliiton puheenjohtaja, museologian professori Janne Vilkuna on nimitetty jäseneksi opetus- ja kulttuuriministeriön nimittämään aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmään. Ryhmä toimii asiantuntijana sekä ohjaavana toimielimenä etsittäessä Suomen kannalta sopivinta toimintamallia Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen toimeenpanoksi.

Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta hyväksyttiin vuonna 2003. Suomessa sopimus astui voimaan 2013. Sen toimeenpanosta vastaa Museovirasto.

Asiantuntijaryhmän puheenjohtajana toimii kansatieteen professori Katriina Siivonen Hel-

singin yliopistosta. Muita jäseniä ovat tutkija Johanna Björkholm Åbo Akademista, koordinaattori Minna Heikkinen Nuorisotyön tallentamiskeskus Nuoperista, kasvatustieteen professori Reijo Kupiainen Tampereen yliopistosta, kansanmusiikin tutkimuksen dosentti Hannu Saha Tampereen yliopistosta, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistonjohtaja Lauri Harvilahti, Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet, Arkistolaitoksen pääjohtaja Jussi Nuorteva, Kansalliskirjaston tutkimuskirjaston johtaja Liisa Savolainen, erityisasiantuntija Toni Suutari Kotimaisten kielten keskuksesta sekä saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa on laaja aineettomasta kulttuuriperinnöstä kertova kokoelma. Kuvat: Anna-Maija Halme.

Kotiseutuposti 4/ 2014

21

Onnea väitelleelle!

Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo väitteli marraskuussa Tampereen yliopistossa vuorovaikutuksen yhteydestä verkoston rakenteeseen, toimintaan ja toimijoiden kokemuksiin.

JULKAISUJA

Vuorovaikutuksen yhteys verkoston rakenteeseen, toimintaan ja toimijoiden kokemuksiin Riitta Vanhatalo. Tampere University Press 2014.

E-kirja: http://tampub.uta.fi

Verkostot on usein nähty ihanteelliseksi yhteistyön muodoksi, mutta näin ei välttämättä ole. Kansalaisvaikuttamisen verkostoissa ruohonjuuritason toimintaan voi osallistua monin tavoin ja monenlaisissa rooleissa.

Keskitetty päätöksenteko tuottaa kuitenkin verkostoon hierarkkisuutta, mikä vähentää enemmistön osallistumismahdollisuuksia.

Suomalainen ideaalimaisema näyttämön tyyppikulisseissa Rauni Ollikainen, Unigrafia 2014.

Näyttämöiden taustalle maalattuja kulisseja on käytetty aikanaan yleisesti teattereissa, mutta nykyisin maalattuja maisemakulisseja voi nähdä lähinnä enää seurantaloilla. Rauni Ollikainen on väitöskirjassaan tutkinut näyttämöiden historiallisia metsä- ja maisemakulisseja sekä maisemamaalaustaiteen ideaalimaisemia. Tutkimuksessa on hyödynnetty Kotiseutuliiton seurantaloarkiston aineistoa.

22

Kotiseutuposti 4/ 2014

OMAKULMA

Kotiseututyö kotiseuturakkautta ilman rajoja.

Kotiseutuna kortteli Euroopassa Miten kukaan voi olla kotoisin suuresta kaupungista? Mistä olet oikeasti kotoisin? Entä sukusi?

Näin minulta usein kysytään, kun kerron kotiseuduistani Espoosta ja Helsingistä. Keskustelujen mittaan jään joskus miettimään kotiseudun mittakaavaa. Millaiselta alueelta voi tuntea olevansa kotoisin? Kyllä kai Helsingistäkin voi olla kotoisin?

Kortteli – kaupunginosa Minä en kuitenkaan ole kotoisin suuresta kaupungista, vaikka ensi hätään mainitsenkin kotiseuduikseni Suomen suuret kaupungit, Espoon ja Helsingin. En kuitenkaan tunne niitä tarpeeksi, eivätkä ne tunnu tarpeeksi minulta voidakseni loppujen lopuksi sanoa olevani kotoisin niin suurista piireistä. Tarkennankin keskusteluissa olevani kotoisin nimenomaan Tapiolasta ja Matinkylästä – sekä Maunulan olevan nykyinen kotiseutuni.

Kotiseuturakkaus on tunne, joka vaatii että tuntee. Minä tunnen kotipihani, lähimetsäni ja luontopolut. Tunnen reitit ja naapurit – kylähullutkin tunnen ja tervehdin! Mutta en syvästi tunne enää viereistä kaupunginosaa, puhumattakaan toisista suurpiireistä. Kotiseutuni on lopulta kortteli, ja tunne. Ehkä kaksi, ja syvä.

Kaupunki – maakunta Kotiseuturakkauden rajoja rikkova kotiseututyö on aktiivista niin kotikorttelissani, kotikaupunginosassani kuin kotikaupungissani, sekä tietenkin kotimaakunnassani Uudellamaalla. Me koti-

seuturakastuneet otamme kantaa kaavoitukseen ja lisärakentamiseen niin paikallistasolla kuin maakunnallisesti. Puutumme korttelin siisteyteen ja kaupungin turvallisuuteen, kirjoitamme lähilehteen ja valtakunnalliseen mediaan. Pidämme laajoja alueellisia asukasfoorumeita ja viemme lähikoulun lapset luontopolulle. Ideoimme hankkeita niin lähialueen kuin maakunnan kehittämiseksi ja rikkaan perinnön säilyttämiseksi.

Kotiseututyö on tapa osoittaa kotiseuturakkautta, mittakaavasta viis. Ehkä kuus.

Suomi – Eurooppa Huomaan kotiseutuni ja kotiseuturakkauteni laajenevan tarvittaessa asiayhteyden mukaan korttelista kaupunginosaan, kaupungista maakuntaan.

Kun työssäni matkustan Euroopassa, huomaan olevani ennen kaikkea suomalainen, ja siihen lokeroon minut aina myös sijoitetaan. Lisäksi olen osa matkustavaa kulttuuriperintöalan perhettä – olen eurooppalainen. Vaan voiko maanosasta olla kotoisin? Vai olenko jo ylittänyt kotiseututyön rajan?

LI I S A LO H TA N D ER

Kotiseutuliiton järjestöpäällikkö,

Maunula-seuran aktiivi ja haikuhenkilö P.S. Kulttuuriperintöön liittyvä Faron sopimus on ollut esillä Kotiseutupostissa ja muussakin viestinnässämme koko kuluvan vuoden. Mitä ihmettä se tuo tullessaan? Yksi yhdistyksiä koskeva kiteytys on tässä: Miksi tietyt asiat ja ilmiöt ovat teidän nurkillanne arvokkaita ja miten ne saataisi kaikkien käyttöön?

Kaikilla on sopimuksen mukaan jatkossa oikeus olla vastaamassa (ja vastaamatta!) näihin kahteen kysymykseen.

Kotiseutuposti 4/ 2014

23

Sami Myllyniemi, Yl채-Kainuun Tarinakartasto -hanke, www.tarinakartasto.fi

Perinnesarjakuva

S U O M EN KOT I S E U T U LI I T TO KA LEVA N KAT U 13 A 00100 H EL S I N K I P U H ELI N (09) 612 6320 TO I M I S TO @ KOT I S E U T U LI I T TO.F I W W W.KOT I S E U T U LI I T TO.F I