Kotiseutuposti Kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön ajankohtaislehti
4/ 2016
PÄ Ä K I R J O I T U S
Kotiseutuposti 2.12.2016
4/ 2016
Kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön ajankohtaislehti J U L K A I S I JA
Suomen Kotiseutuliitto Päätoimittaja Riitta Vanhatalo
puh. 040 733 7033 riitta.vanhatalo@kotiseutuliitto.fi Toimitussihteeri Elina Kuismin puh. 050 440 9411, (09) 612 63225 elina.kuismin@kotiseutuliitto.fi www.kotiseutuposti.fi I L M O I T TA M I N E N
www.kotiseutuliitto.fi/ajankohtaista/ ilmoittaminen T I L A U K S E T JA OSOI T T EENMUU TOKSET
Painoversion irtonumero 10 euroa, vuositilaus 40 euroa (sisältää postikulut). Kotiseutuliiton jäsenyhteisöjen jäsenet voivat tilata sähköisen version maksutta sähköpostiinsa. Suomen Kotiseutuliiton toimisto puh. (09) 612 6320 toimisto@kotiseutuliitto.fi
Kansikuva
Haapamäen Suoja on keväällä 1939 valmistunut hirsirakennus, jonka omistaa Haapamäen Pallo-Pojat ry. Talossa järjestetään ympärivuotisesti seuran bingotoimintaa ja kesäkuukausia lukuun ottamatta tansseja ja elokuvia. Kuva: Tuomas Uusheimo.
Oy Fram Ab ISSN: 1799-276 ISSN-L: 1799-2761
Vuosisadan juhla Juhlavuosi 2017 on pian alkamassa. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhla on ainutlaatuinen kansanjuhla. Juhlimme demokraattisen kansanvaltaisen maamme itsenäisyyttä. Vuosi alkaa teeman mukaan Yhdessä. Suomi 100 -avajaiset vietetään uudenvuodenaattona Helsingin Töölönlahdella ja Kansalaistorilla. Yle välittää tunnelmat koko maahan. Juhlavuoden pääsihteeri Pekka Timonen kertoi, että kyselytutkimuksen mukaan 70 prosenttia suomalaisista haluaa osallistua juhlavuoteen itse ja olla tekemässä jotain sen merkeissä. Mukana ovat kaiken ikäiset. Myös nuoret ovat kiinnostuneita. Teemoista mm. luonto, yhteisöllisyys ja identiteetti kiinnostavat. Ilmoittautuneita tapahtumia ja tekoja on toki laidasta laitaan, koko elämän kirjo mukana. Joka maakunnassa juhlavuoden suunnittelu on ollut vilkasta ja ideoita kehitellään. Jokainen suomalainen pääsee juhlaan omalla kotiseudulla. Jos jotain tuntuu puuttuvan, vieläkin ehtii toteuttaa oman ideansa. Ohjelmaan voi ilmoittautua ensi vuoden puolellakin. Kotiseutuliitolla on oma ohjelmakokonaisuutensa Rakkaudesta kotiseutuun. Julkaisemme juhlavuoden kirjan seurantaloista ja tuomme esille elämää seurantaloilla. Keskustelemme kotiseudusta ja kokoamme yhteen havaintoja kotiseudun muutoksesta. Valtakunnallisia kotiseutupäiviä vietämme Jyväskylässä. Olemme mukana myös monissa yhteistyöhankkeissa. Kiitos hyvästä yhteistyöstä kaikille yhteistyökumppaneille. Tällaista juhlavuotta ei luonnollisestikaan pääse juhlimaan usein. Meille, jotka nyt saamme tätä viettää, itsenäisyyden juhlavuosi on ainutlaatuinen kokemus. Haluankin korostaa, että hyvän suunnittelun jälkeen muistamme kukin nauttia juhlasta eri muodoissaan. Minä jo päätin, että aion osallistua mahdollisimman moneen tapahtumaan ja seurata mitä hienoa muutkin ovat keksineet. RI I T TA VA N H ATA LO
toiminnanjohtaja
Vapaaehtoisvoimin kotoutetaan, kotiutetaan ja juurrutetaan meitä kaikkia, mutta vapaaehtoistyökin kaipaa tukea. Tule mukaan mahdollistamaan tapahtumat ja tohina sekä tutkimus ja tuloksellisuus – paikallisesti! Mesenaatti.me-yhteisörahoituspalvelun avulla toteutettavassa Mistään kotoisin? -kampanjassa kerätään rahoitusta Kotiseutusäätiölle, joka tukee jatkossa paikallisuutta, kotiseututyötä ja -tutkimusta. Kampanjan vähimmäistavoitteena on kerätä kymmenesosa säätiön perustamispääomasta, mutta mitä enemmän keräämme, sitä nopeammin sää-
tiö perustetaan ja sitä enemmän voimme jakaa apurahoja! Mistään kotoisin? -kampanjassa emme ainoastaan pyydä rahoitusta, vaan tarjoamme lukuisia hauskoja ja hyödyllisiä vastikkeita arvoltaan 20– 2000 euroa. Tarjolla on muun muassa kotiseuturakas-arvonimi, tukisukat kotoutujalle, pala suklaataivasta, juurihoito ja kolmelle nopealle ministeri Raimo Sailas puhujaksi tilaisuuteen! Tunnustaudu siis kotiseuturakkaaksi ja jätä nimesi historiaan! Kampanja on käynnissä 21.12. asti osoitteessa www.mesenaatti.me/mistaankotoisin.
Sisältö 4 5 6 8 10 11 12 13 14
Suomi 100: Rakkaudesta kotiseutuun Valtakunnalliset kotiseutupäivät Jyväskylässä 2016 Seppo Knuuttila ja kotiseutusuhde Tuomas Uusheimo ja elämää seurantaloilla Vuoden kotiseututeos: Valtatien varrelta Leppävaaran kansalaismuistipiiri Kotiseututyön voimavaroja Tuttukynä: Urbaania kotiseututyötä Kotiseutuliiton toiminnan päälinjat
15 16 17 18 20
Identiteetti ja osallisuus maakuntauudistuksessa Kulttuuriympäristöpäivät 2017: Luontoon yhdessä Anna lupaus kulttuuriympäristöllesi Hyvin korjattuja seurantaloja palkittiin Plácido Domingo jakaa Euroopan kulttuuri- perintöpalkinnot Turussa 22 Yksi esine – tuhat tarinaa 22 Loppiaisviikonloppu 2017 museoissa 22 Omakulma: Seurantalot eilen, tänään ja tulevaisuudessa
Kotiseutuliiton kirjoittajat: Anna-Maija Halme (AH), Sini Hirvonen (SH), Elina Kuismin (EK), Sanna Käyhkö (SK), Liisa Lohtander (LL) ja Riitta Vanhatalo (RV).
Kotiseutuposti 4/ 2016
3
kansaa osallistaen. Juhlavuonna tarkastelemme myös, millaisia ovat maamme tuhannet seurantalot ja nostamme esille tarinoita ja henkilöitä niiden taustalla. Juhlavuoden pääjuhlamme eli Valtakunnalliset kotiseutupäivät juhlitaan elokuussa Jyväskylässä. Vuonna 2017 juhlistamme siis satavuotiaan Suomen kotiseutuja ja seurantaloja – yhdessä teidän kanssanne! Kaikki tämä Rakkaudesta kotiseutuun. Lue lisää: www.kotiseutuliitto.fi/toiminta/suomi-100
Yksi Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmakokonaisuuksista on Suomen Kotiseutuliitton Rakkaudesta kotiseutuun. Tulossa on muun muassa suuri kansalaiskeskustelu kotiseudun käsitteistä, joita tutkitaan ja päivitetään niin tieteellisillä puheenvuoroilla kuin
Mitä kotiseutu merkitsee? -keskustelutilaisuuksissa aiheena on kotiseudun ja kotiseutujen merkitys erilaisille ihmisille erilaisissa tilanteissa. Tervetuloa mukaan! 28.2. Helsinki 22.3. Mikkeli 11.4. Oulu 10.7. Pori, SuomiAreena, otsikolla Uusi kotiseutu ja kotoutuminen
4
Kotiseutuposti 4/ 2016
Suomi 100 -juhlavuoden teemana on Yhdessä. Vuosi on avoin kaikille suomalaisille ja Suomen ystäville, ja sitä vietetään eri puolilla Suomea aina vuoden 2017 alusta itsenäisyyspäivään saakka. Juhlavuosi rakennetaan yhteisellä tekemisellä ja osallistumisella. Tekojen kautta tarkastellaan itsenäisyyden mennyttä vuosisataa, Suomen nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Lue lisää koko juhlavuodesta: suomi100finland.fi
Juhlavuoden tapahtumia, keskustelua ja sisältöjä voi myös seurata sosiaalisen median kanavissamme – Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Aihetunnisteet: #kotiseuturakkaus #kotiseutu2017 #seurantalot #suomi100 Rakkaudesta kotiseutuun -ohjelmalle avattiin marraskuun alussa oma facebook-sivu, tykkää ja seuraa: www.facebook.com/kotiseuturakkaus
Kuvat: Jyväskylän kaupunki.
Valtakunnalliset kotiseutupäivät Jyväskylässä 10.–13.8.2017
www.facebook.com/kotiseutupaivat Jyväskylässä elokuussa 2017 juhlittavat Valtakunnalliset kotiseutupäivät ovat myös Jyväskylän kaupungin itsenäisyyden juhlavuoden päätapahtuma.
Päivien teema on Kotiseutu liikkeessä – On the move. Järjestäjinä ovat Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän yliopisto, Keski-Suomen liitto, paikalliset yhteisöt ja Kotiseutuliitto.
Iloisesta tapahtumasta löytyy jokaiselle jotain: ulkoilmakonsertteja, retkiä, rytmiä ja kotiseututyöhön vaikuttamista. Tervetuloa Jyväskylään ja Keski-Suomeen!
Kotiseutuposti 4/ 2016
5
Kokemus, näkemys ja tulkinta tekevät kotiseutusuhteen kiinnostavaksi Kotiseutuliiton hallitus kutsui perinteentutkimuksen emeritusprofessori Seppo Knuuttilan suunnittelemaan itsenäisyyden juhlavuoden ohjelmakokonaisuuteen kuuluvaa kotiseutukäsitteen pohdintaa yhdessä eri tutkijoiden kanssa. Tulevan Kotiseutuvuosikirjan rakenne on vahvasti Knuuttilan käsialaa. – Tunsin ihmisiä, keiden puoleen kääntyä. Kirjaan kirjoittavilla on pitkä kokemus paikallisuuden pohdinnoista. On todella inspiroivaa, että mukana on eri alojen ihmisiä. Se takaa sen, ettei kotiseutukäsitteen määrittely ja käsittely jää yksipuoliseksi. Knuuttilan mukaan kotiseutukäsite kestää moninaista tarkastelua, sillä eri näkökulmat tuovat kerroksia ja kokemuksia. – Vuosikirjan artikkeleista tulee näkökulmien yhdistelmä, ja lukijat näkevät, miten identiteettiä ja kuulumista pohditaan. Oman lisänsä kirjan merkitykseen tuo se, miten artikkelit luetaan ja miten ne liittyvät toisiinsa.
Kotiseututeleskooppi Knuuttila kirjoittaa Kotiseutu 2017 -vuosikirjaan kotiseudun kuvaamisen ja muistamisen perspektiiveistä. – Tarkastelen asiaa niin sanotun teleskooppisen perspektiivin avulla, jolloin näkökulman etäisyys ja
läheisyys vaikuttavat tulkintaan. Esimerkiksi kaukaa katsottuna suomalainen maisema, varsinkin se muille markkinoitu, näyttää yhtenäiseltä, mutta läheltä huomaa erot. Knuuttila on kiinnostunut paikallisuuden tutkimuksesta oman ammattinsa vuoksi, työskennellessään sekä Joensuun, myöhemmin Itä-Suomen yliopistossa että Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tutkijana Joensuun perinnearkistossa. Häntä on jo opiskeluajoista lähtien kiinnostanut, millainen vaikutus on sillä, mistä ja miten perinnettä on merkitty muistiin. – Paljon on tallennettu yhteistä kansallista perinnettä, mutta paikasta riippuen yksityiskohdissa on suuriakin eroavaisuuksia. Toisaalta Knuuttilaa kiinnostaa ajallisuus, koska kulttuuriperintöä ei ole ilman sitä. – Aika on olennainen tekijä etenkin vanhempien ihmisten kotiseutukäsitteessä. Heille kotiseutu on usein se mennyt, entinen, ja usein kotiseudun merkitys näyttää kasvavan iän myötä. Kokemus, näkemys ja tulkinta tuovat kotiseutusuhteeseen vivahteita, jotka tekevät sen kiinnostavaksi. – Se, mitä muistellaan, on tärkeää, samoin kuinka muistetaan ja miten menneisyys koetaan.
Längelmäellä on hieno, paikalleen jäänyt kulttuurimaisema, jossa ei ole tungosta koskaan. Kuva: Seppo Knuuttila.
6
Kotiseutuposti 4/ 2016
Kun Seppo Knuuttilalta kysyy, miksi kotiseutukäsitteen pohdinta on tässä ajassa tärkeää, hän vastaa kysymyksellä: ”Olisikohan ollut sellainen aika, ettei olisi ollut tärkeää?”
Kulttuurien kohtaaminen rikastuttaa Knuuttila pitää myös dialogia maahanmuuttajien kanssa tärkeänä, koska he määrittelevät kotiseudun omalla tavallaan. – Maahanmuuttajien ja muiden toisista kulttuureista kotoisin olevien ihmisten kanssa keskustelu saa meidät katsomaan ikään kuin vierain silmin myös omia ympäristöjämme, tapoja, rutiineja ja muita itsestään selvyyksiä. Itse olen huomannut kerran jos toisenkin, että ”suomalaisuuksia” selostaessani vieraille korostan omia kokemuksiani yleisten asioiden lomassa – niin varmaan itse kukin tekee. Tällaiset vuoropuhelut osaltaan pitävät elävänä ja muotoilevat kotiseutujen moniaineksista kuvaa. – Mitä tiheämmät yhteydet meillä on toisiin maihin ja kansoihin, sitä rikkaampana oma perinteemme ilmenee. EK Kotiseutu-vuosikirja ilmestyy kesällä 2017. Lisäksi eri puolilla Suomea järjestetään keväällä ja kesällä kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia kotiseudun käsitteistä.
Seppo Knuuttila on taustaltaan eteläpohjalainen, kotoisin Jalasjärveltä ja Seinäjoelta. Opinnot veivät kymmeneksi vuodeksi Helsinkiin, minkä jälkeen työskenteli 30 vuotta Joensuussa. Nykyään Knuuttila asuu Längelmäellä, entisen kunnan entisen kirkonkylän entisellä koululla. Nykyään Längelmäen alue jakautuu Oriveden ja Jämsän kesken. Entinen kirkonkylä on osa Orivettä. Viisi vuotta Längelmäellä asuneena Knuuttila on huomannut, miten paikallinen perinne alkaa pikkuhiljaa hahmottua. Ikänsä tai pitkään paikkakunnalla asuneet ovat eri tavoin kertoneet, millaista elämä täällä on ollut ja miltä se on tuntunut. Längelmäen kirkonkylällä Knuuttila on seurannut pitäjän entisen lainaviljamakasiinin kunnostustöitä. Vuonna 1823 rakennetun makasiinin vuorilaudoituksen alta paljastuivat hyväkuntoiset, tummanpunaiset hirsiseinät. – Längelmäen lainamakasiinin kunnostaminen on nykyaikaisen, sekä aineellisen että aineettoman kulttuuriperintökäsityksen mukaista toimintaa. Kyllä täällä keskusteltiin siitä, olisiko viime vuosisadan alkupuolella laitettu lautavuoraus sittenkin pitänyt jättää paikoilleen tai uusia kokonaan sen sijaan, että hirret jätetään näkyviin ja punamullataan. Ja pitäisikö uusi katto tehdä päreistä, tiilistä vai pellistä. – Perinteetkin ovat prosesseja, ja niihin liittyvät mieltymykset vaihtelevat sukupolvesta toiseen. Yhteinen kulttuuriperintö ei rakennu vain positiivisista tekijöistä eikä kulttuuriperintö välttämättä ole mikään laajan yhteisymmärryksen tyyssija.
Längelmäen Kirkonseudun Kyläyhdistys kunnostaa talkoilla, yhteistyössä Oriveden seurakunnan kanssa, Längelmäen pitäjän lainamakasiinia. Kuva: Seppo Knuuttila.
Kotiseutuposti 4/ 2016
7
Elämää seurantaloilla Arkkitehti ja valokuvaaja Tuomas Uusheimo on kiertänyt eri puolilla Suomea kuvaamassa lukuisilla seurantaloilla. Työn alla on valokuvateos, joka on osa Kotiseutuliiton itsenäisyyden juhlavuoden Rakkaudesta kotiseutuun -ohjelmakokonaisuutta. – Tuntuu että olen viimeisen vuoden aikana, erityisesti seurantalojen takia, matkustanut Suomessa enemmän kuin edellisen 30 vuoden aikana. On ollut kiinnostavaa vierailla eri paikkakunnilla ja ajaa ympäri eri maakuntia, Uusheimo kertoo. – Monilla taloilla on enemmän toimintaa kuin mitä luulin. Hieman yllättävää oli myös seurantalojen suuri merkitys etenkin pienemmillä paikkakunnilla. Talot ovat usein tärkeitä myös laajemmallekin alueelle. Kuvattavat kohteet valikoituivat siten, että kirjaan saadaan seurantaloista kattava kuva niin maantieteellisesti, talotyypeittäin kuin ajallisesti. Uusheimo etsi kuvauskohteita, taloja ja henkilöitä, yhteistyössä Kotiseutuliiton kanssa hyödyntäen muun muassa Kotiseutuliiton laajaa seurantalorekisteriä ja Seurantalojen tarinat ja tähtihetket -kampanjaa. – Pyrimme myös löytämään jollain tavalla valtavirrasta poikkeavia seurantaloja, ettei kaikki olisi punamullattuja harjakattoisia työväentaloja, joissa on puupaneelit sisällä. Esimerkiksi taloja, jotka ovat niin oman aikakautensa helmiä tai muuten eriskummallisia sijainniltaan tai ulkonäöltään.
Perinteisesti arkkitehtuurivalokuvauksessa on harvoin ihmisiä kuvissa, mutta Uusheimo on kuvannut kirjaa varten myös joitain henkilökuvia. – Kun tapasin monia mielenkiintoisia toimijoita seurantalojen parissa, syntyi sellainen ajatus, että olisi kiinnostavaa saada myös henkilökohtainen ääni kuuluviin. Ja ennen kaikkea sellainen, mikä liittyy tähän päivään ja siihen, mitä tällä hetkellä tapahtuu. Sen takia mukana on henkilökuvia ihmisistä, joilla on joku suhde kyseiseen taloon, esimerkiksi käyttäjänä tai toimijana.
Runsaasti materiaalia Ennen kuin kuvat jalostuvat kirjaksi, on edessä kaikkein vaikein tehtävä: kuvasarjan koostaminen tuhansista otetuista kuvista. – Tärkeintä on, ettei mikään yksittäinen kuva ole niin hyvä, että sen pitää ehdottomasti olla kirjassa, vaan että kuvien joukosta löytyy noin 130 kuvan kokonaisuus, joka rakentaa kirjan kuvallisen rungon ja määrittelee sen aiheen niin tarkasti, että jokainen kuva tukee toistaan. Uusheimo toivoo, että seurantalo-projekti näyttäytyisi myöhemmin jossain uudessa muodossa.
Taloja ja ihmisiä Uusheimo tapasi kuvausretkillään äärimmäisen avuliaita ihmisiä. – Poikkeuksetta ihmiset ovat olleet iloisia siitä, että taloja tullaan kuvaamaan. He olivat valmiita auttamaan varsin lyhyelläkin varoitusajalla – ovien avaaminen järjestyi aina, vaikka vain muutaman tunnin varoitusajalla. – Samaan aikaan heillä on huolta toiminnan jatkuvuudesta. Mutta ihailtavaa aktiivisuutta ja sellaista oman ajan uhraamista yhteisön ja sen toiminnan hyväksi, mutta myös kulttuuri- ja rakennushistorian säilyttämisen hyväksi. 8
Kotiseutuposti 4/ 2016
Törmäsen Keidas, Ivalo. Kuva: Tuomas Uusheimo.
– Kertynyttä materiaalia olisi kiva jossain vaiheessa pystyä käyttämään laajemminkin hyväksi, esimerkiksi näyttelyn tai online-gallerian muodossa.
Syy kuvata Tuomas Uusheimo aloitti yhteistyön Kotiseutuliiton kanssa jo vuonna 2013, kun häneltä tilattiin kuuden seurantalon valokuvaustyö. Seurantalojen pariin Uusheimon johdatti ruotsalaisen kollegan ottamat kuvat sikäläisistä Folkets hus -taloista. Ensimmäiset seurantalokuvansa hän otti Hyvinkäänkylän työväentalolla, jonka ohi hän oli kulkenut ensimmäisestä luokasta lähtien. – Syy, miksi kuvaan seurantaloja, liittyy rakennusten elinkaareen, joka on yleensä huomattavasti pidempi kuin niiden luojien. Talot ovat täällä vielä, kun niiden rakentajat ovat poissa tai alkuperäinen käyttötarkoitus on kadonnut tai muuttunut. Kuviensa kautta Uusheimo pyrkii tarkkailemaan ja ymmärtämään rakennettua ympäristöä suhteessa sen rakentajiin ja asukkaisiin. – Minua kiinnostaa ihmisten ja rakentajien tuoma kerrostuminen sekä se, mitä talot itsessään kertovat toiminnasta ja historiasta sekä ilmiöistä niiden ympärillä. – Mitä pidemmälle historiaa etenee, sitä enemmän ajallista
kerroksellisuutta on näkyvissä. Ja erityisesti seurantaloissa, koska niitä on tehty talkootyöllä ja niukoin voimavaroin, joten niitä ei pysty muuttamaan kokonaan yhdellä kerralla.
Seurantalojen nykyisyys ja tulevaisuus
Uusheimo arvelee, että seurantalojen määrä vähenee tulevaisuudessa. – Yhteiskunnan muuttumisen ja esimerkiksi maaltamuuton seurauksena monet harrastukset, poliittinen toiminta ja kaikki se yhteinen, mihin seurantalot perustuvat, ovat loppuneet tai muuttuneet niin paljon, ettei alkuperäiselle olemassaololle löydy enää samanlaista syytä. Kun taloja on ollut joka kylässä jopa kaksi tai kolme, niin enää ei löydy sellaista väestö- ja toimintapohjaa, että kaikkia voitaisiin pitää yllä. Uusheimo kuitenkin näkee, että viimeisen vuosikymmenen aikana tapahtunut yhteisöllisyyden merkityksen kasvu sekä kauemmin pinnalla ollut vanhan rakentamisen kunnioittaminen ovat hyvä pohja rakentaa positiivista tulevaisuutta seurantaloille. – Hyvin usein on yksittäisistä toimijoista kiinni, että toiminta saadaan kunnolla käyntiin Tuomas Uusheimo. Kuva: Samuli Karala. ja sujumaan. Seurantalojen elinvoimaisuuden mahdollistaminen vaatii muutaman aktiivisen ihmisen, joilla on tahtoa, aikaa ja intoa pistää asioita kuntoon. EK
Jakkukylän Työväentalo, Oulu. Kuva: Tuomas Uusheimo.
Seurantalolla-valokuvakirja ilmestyy huhtikuussa 2017. Tuomas Uusheimon valokuvia täydentävät Marja Hakolan tekstit taloilla kohdatuista ihmisistä. Kirjassa on myös seurantalojen rakentamisen eri vuosikymmeniä kuvaava katsaus. Kirjan kustantaa Maahenki. Kirjaa on ollut valmistelemassa Kotiseutuliiton työryhmä.
Kotiseutuposti 4/ 2016
9
Valtatien varrelta -kirjan toimituskunta vastaanotti Vuoden kotiseututeos -palkinnon lokakuun alussa Turun kirjamessuilla. Vasemmalta Raija Ahonen, Jarmo Oksanen, Arja Salmi, Markku Salmi ja Tapio Lipasti. Kuvassa myös Riitta Vanhatalo ja Päivi Salonen. Kuva: Elina Kuismin.
Vuoden kotiseututeos:
Rakkaus kotiseutuun henkii joka sivulta Markku Salmen ja toimituskunnan teos Valtatien varrelta – Tarinoita ja kuvia Leppävaarasta ja Harakasta palkittiin Vuoden kotiseututeoksena. Voittajan valitsi opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen. Leppävaara-seuran kustantama kirja on kattava tietopaketti radan pohjoispuolisen Leppävaaran ja Harakan menneisyydestä 1900-luvun alusta 1960-luvun alkuun asti. Lintuvaara tunnettiin aiemmin Harakkana, ja Lintuvaarantie oli Valtatie, jonka varrelle keskittyivät kaupat, palvelut ja elämä. – Kirja on lämminhenkinen ja sympaattinen tarina kotiseudun synnystä. Kirja välittää tunnelmaa yritteliäiden ja kekseliäiden asukkaiden yhteisöstä, joka syntyi kasvavan Helsingin kupeeseen. Työläisperheiden joukkoon mahtui monenlaisia ihmisiä ja tarinoita, tunnettujen politiikan ja kulttuurielämän edustajien tuodessa oman värikkään lisänsä Leppävaaran asujaimistoon, Päivi Salonen kertoo. – Kirjan ihmisläheisyydestä ja ainutlaatuisen elävästä kuvituksesta syntyy vahva tunnelma leppävaaralaisten ja harakkalaisten arjesta, juhlasta ja työnteosta. Kirja on innostava esimerkki muille kotiseutunsa historiaa ja tarinoita tallentaville. Sata tarinaa ja yli 600 valokuvaa sisältävä kirja on koottu Leppävaara-seuran kansalaismuistipiirin laajan aineiston pohjalta. 10
Kotiseutuposti 4/ 2016
– Taitavasti laadittu rakenne ja sopivasti taustoittavat luvut kokoavat monen eri kirjoittajan tarinat toinen toistaan täydentäväksi kertomukseksi. Tekijöiden rakkaus kotiseutuunsa Lepuskiin henkii jokaiselta sivulta. Erinomaiset kartat auttavat lukijaa liikkumaan ajasta ja paikasta toiseen, vaikka nimistö muuttuu, Salonen sanoo.
Tärkeää koko Lepuskille – Tämä ei ole ainoastaan meille tekijöille tärkeää, vaan koko Lepuskille ja lepuskilaisille! kirjan päätoimittaja Markku Salmi iloitsee palkinnosta. Talkootyönä, vapaaehtoisvoimin ja varsin ripeässä tahdissa syntynyt teos on jatkoa Leppävaaraseuran vuonna 2011 julkaisemalle Albergasta Leppävaaraan -historiikille, joka on yleisesitys alueen vaiheista. Sen ilmestymisen jälkeen esitettiin toiveita muutamien vähemmälle huomiolle jääneiden alueiden, kuten Harakan, Mäkkylän ja Ruukinrannan esittelylle. Kansalaismuistipiirillä oli eniten valmiina aineistoa Harakasta. – Hienoa, että pääsimme tähän aarrearkkuun kiinni, Salmi toteaa. – Jatkamme jo työtä Mäkkylästä kertovan kirjan parissa, minkä jälkeen otamme käsittelyyn radan eteläpuolisen Leppävaaran. EK
Kansalaismuistipiiri on muistojen ja tarinoiden jalostamo Espoon Leppävaaran entiset ja nykyiset asukkaat ovat keskustelleet ja koonneet alueen historiaa jo viidentoista vuoden ajan. Leppävaara-seuran puheenjohtaja ja kansalaismuistipiiriä alusta asti vetänyt Arja Salmi sai idean toimintaan Helsingin yliopiston Kulttuurikaupunki 2000 -hankkeesta, joka kannusti kansalaisia keräämään muistitietoa nettiin. Leppävaarassa tästä syntyi oma sovellus, kansalaismuistipiiri, jossa Leppävaaraan jollakin tavalla sidoksissa olevat ihmiset muistelevat ja tarinoivat yhdessä alueen historiasta. Aloitusvuotena 2001 kansalaismuistipiiri järjestettiin työväenopiston kurssina, mutta vuodesta 2002 kansalaismuistipiiri on toiminut Leppävaaraseuran alaisuudessa. – Heti ensimmäisessä istunnossa kävi selväksi, että tällaiselle toiminnalle on suuri tarve. Ihmisillä on valtava halu jakaa omia muistojaan ja kertoa tarinoitaan, Salmi kertoo.
Väittelyjä ja mysteerien selvitystyötä Ihmiset ovat Salmen mukaan kovia puhumaan ja välillä käydään kiivaitakin keskusteluja ja väittelyitä. Kiistaa syntyy, kun ihmiset muistavat asioita eri tavalla. Joistain asioista on kiistelty jopa vuosia. Nykyisin isojen kiistakysymysten kohdalla äänestetään, kuinka moni kannattaa kutakin väitettä. Myös monia muita mysteerejä on istuntojen keskustelujen innoittamina ratkottu – jotkut vasta vuosien selvitystyön jälkeen. – Ratkenneet mysteerit ovat iso asia niin asian selvittäneelle itselleen kuin koko kansalaismuistipiirin porukalle.
Istunnot etenevät keskustelijoiden ehdoilla Istunnoissa on oma perusporukkansa, oma ”heimonsa”, niin kuin koulun vahtimestari oli ryhmää humoristisesti kutsunut. Kaikkiaan piirissä on vuosien mittaan käynyt keskusteluja lähes pari sataa
ihmistä ja noin parikymmentä alkuperäisjäsentä on edelleenkin mukana toiminnassa. Istuntoja pidetään noin kaksi kertaa kuukaudessa. Salmi korostaa, että vaikka istunnot ovat useimmille arjen kohokohtia ja kovasti odotettuja tapahtumia, he eivät he tee tätä vain itsensä takia. – He näkevät toiminnan niin, että siitä jää jotain jälkipolvillekin. Salmen mukaan kansalaismuistipiirin toiminnan yksi merkittävimmistä piirteistä on muistojen ja tarinoiden jalostuminen, kun ne jakaa vertaistensa kesken. – Kun joku kertoo muistoistaan, niin toinen muistaa jotain muuta aiheeseen liittyvää, jolloin tarina rikastuu. Pienetkin asiat voivat olla kiinnostavia. Ihmiset turhaan vähättelevät tarinoitaan, Salmi painottaa.
Kaikki pyritään tallentamaan Heti alusta lähtien oli selvää, että vaikka osallistujat jakavat mielellään muistojaan, kirjoittamaan ei monikaan suostu. Senkin vuoksi keskustelun mahdollistavalla kansalaismuistipiirillä on merkittävä rooli alueellisen historiatiedon keräämisessä. Moni Leppävaaraan liittyvä tarina ei olisi ilman näitä istuntoja ehkä koskaan tullut kuuluksi ja tallennetuksi. Istuntoja on alusta lähtien tallennettu – ensin c-kaseteille ja nykyisin useimmiten videolle. Valokuvat, lehtileikkeet ja muu kiinnostava aineisto pyritään skannaamaan ja merkitsemään muistiin niihin liittyvät tiedot. – Nykyisin jaamme skannattuja valokuvia myös Facebook-ryhmässä ja saamme sitä kautta tietoa kuvissa esiintyvistä ihmisistä, paikannimistä ja vuosiluvuista. Facebookin kautta olemme saaneet myös hienoja kuvia kansalaismuistipiiriin kuulumattomilta ihmisiltä. Tutustu: www.lepuski.fi
KAT I LA I T I N EN
Kotiseutuposti 4/ 2016
11
Virtuaalisuus ja kulttuurinen moninaisuus kotiseututyön voimavaroiksi Paikallinen identiteetti ja paikalliset ideat syntyvät ja kukoistavat yhä useammin virtuaalisesti. Tätä ilmiötä kannattaa hyödyntää – virtuaalinen kotiseututyö on kaikkien ulottuvilla! Erilaisten sosiaalisten medioiden käyttö avaa kotiseututyön muillekin, kutsuu mukaan uusia ryhmiä – kuten nuoria – ja innostaa jakamaan tietoa ja taitoa. Miettikää millä kaikilla foorumeilla kotiseututyötä toteutetaan teillä päin, entä missä ihmiset kohtaavat ja keskustelevat? Siellä yhdistyksen on hyvä olla mukana.
samaan aikaan. Keskittyminen tiettyihin aiheisiin kuitenkin kannattaa, etenkin jos yhdistyksellä ei ole liikaa resursseja. Yhdistysten kannattaa myös toimia yhteistyössä erilaisten liikkeiden kanssa, ja paikoin liikkeet ja yhdistykset ovatkin jo löytäneet toisensa. Monesti vapaamuotoinen liike kaipaa tueksi ja kumppaniksi yhdistystä, mikä mahdollistaa mm. rahoituksen hakemisen. Kumppanuus syntyy yhä useammin verkossa, niin ihmisten kuin yhteisöjen välillä.
Tavoitteita ja yhteistyötä
Yhdistys on alueelle suuri voimavara
Suomen Kotiseutuliitto kutsui lokakuun lopulla Kaupungit ja kunnat kuitenkin tarvitsevat nopeahelsinkiläiset yhdistykset sekä Helsingin apulais- liikkeisten aktivistien lisäksi yhä ja ehkä jopa aikaupunginjohtaja Pekka Saurin keskustelemaan empaa enemmän aktiivisia, pitkäjänteistä toiminkotiseututyöstä kaupunginosien vetovoimatekijä- taa harjoittavia yhdistyksiä. Yhdistys on alueelleen nä. Toimistomme olikin täynnä, kun kymmenet yh- suuri voimavara ja otollisimmillaan erilaiset toimidistystoimijat saapuivat paikalle kertomaan mitä jat yhdistävä alusta. Parhaimmillaan yhdistysten yhdistykset toivovat kaupungilta ja kuulemaan mitä aktiivisuus ja omaehtoinen toiminta synnyttävät Helsinki odottaa yhdistyksiltä. alueelle myös elinkeinoja. Sauri kannusti kotikaupunkinsa yhdistyksiä asetEtenkin kaupungeissa on tärkeää, että yhdistyktamaan selkeitä tavoitteita toiminnalleen. Kotiseu- set tarttuvat myös kulttuurisen moninaisuuden mutuliittokin kehottaa yhdistyksiä laatimaan itselleen kanaan tuomaan muutokseen, kun seudulle muutstrategian, tavoittelemaan tiettyjä päämääriä. Tavoit- taa uusia asukkaita, osa vieraistakin kulttuureista. teiden asettamisen jälkeen on löydettävä keinot nii- Mikä meitä yhdistää? Nykyinen kotiseutu. Tämä den saavuttamiseksi. Etenkin kaupungeissa tavoit- tuo uusia ulottuvuuksia kotiseututyöhön. LL teiden toteuttaminen on aiempaa helpompaa, koska lähellä on aina paljon toimijoita, paljon osaamista ja saatavilla paljon tietoa. Nykyaikana pop up -tyyppiset liikkeet ja vapaamuotoinen kaupunkiaktivismi ovat saaneet paitsi paljon näkyvyyttä myös hienoja tuloksia aikaan – vetovoimaa, iloa, tietoisuutta, palveluita. Popup-toimijat tavoittelevat kaikki eri asioita, kun taas perinteiset yhdistykset yrittävät kenties to- Lokakuisessa tilaisuudessa keskusteltiin kaupunginosayhdistysten roolista kotiseudun elinvoiteuttaa tätä kaikkea, joskus jopa maisuudessa ja miten elinvoimaisuus kohotetaan vetovoimaisuudeksi. Kuva: Liisa Lohtander. 12
Kotiseutuposti 4/ 2016
TUT TUKYNÄ
Urbaania kotiseututyötä Helsinkiläisille kaupunginosayhdistyksille on leimallista se, että omalla toiminta-alueella on tuhansia asukkaita, suurimmissa kaupunginosissa jopa kymmeniä tuhansia. Yhdistysten tekemä työ on haasteellista ja merkittävää. Työhön sisältyy paikallisen identiteetin ja erityispiirteiden korostamista, kulttuuriympäristöjen vaalimista, asumisviihtyvyyden Tuula Salo kertoi urbaanista kotiseututyöstä lokakuun lopulla Kotiseutuliiton toimistolla järjestetyssä keskustelutilaisuudessa. Mukana olivat myös liiton hallituksen varapuheenjohtaja, mija alueen houkuttelevuuden pa- nisteri Raimo Sailas ja Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri. Kuva: Liisa Lohtander. rantamista sekä palvelujen saatavuuteen vaikuttamista. Urbaanissa ympäristössä tapahtuu jatkuvasti muutoksia. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on tulokselUusia asukkaita muuttaa alueelle ja toisia pois. lisessa toiminnassa tärkeää. Monilla kaupunginKaavoitusasiat ja liikennejärjestelyt ovat kaupun- osayhdistyksillä on jäseninäänkin paikallisia yhkiympäristössä jatkuvasti esillä. Toimivat, aktiiviset distystoimijoita, jolloin yhteistyö on saumatonta. kaupunginosayhdistykset ovat voimavara Helsin- Mikään kaupunginosayhdistys ei voi toimia pelgille. Myös muissa maamme kaupungeissa toimivi- kästään yksin isossa kaupungissa. Kaupunginosa- ja en kaupunginosayhdistysten kotiseututyö on suuri asukasyhdistysten kumppaneiksi löytyy useimmissa voimavara omalle kotikaupungille. kaupungeissa mitä moninaisempia tarkoituksia varten perustettuja yhdistyksiä. Voimia yhdistämällä Mikään yhdistys ei toimi ilman aktiivisia asuk- pystytään varmistamaan omien tavoitteiden onkaita. Erityisen tärkeä yhdistyksen rooli on oman nistuminen. Kaupungeissa yhdistykset ovat riipasuinalueensa paikallisena asiantuntijana. Yhdis- puvaisia toinen toisistaan mm. liikennejärjestelyjä tyksen järjestämä, kaikille avoin ja innovatiivises- pohdittaessa. ti alueen asioita työstävä aluefoorumitoiminta on oiva esimerkki paikallisten yhdistysten roolista Urbaani kotiseututyö on tänä päivänä moninaista. koota ja välittää asukkaiden näkemyksiä kaupun- Sen piirin pitäisi jatkossa laajentua aktiivisesti myös gin luottamushenkilöiden ja virkamiesten käyt- maahanmuuttajiin. Maahanmuuttajien on tärketöön. Vaikuttaminen ja yhteistyö ovat oleellinen ää tutustua uuteen kotialueeseensa ja paikalliseen osa kaupunginosayhdistyksen työtä. Maankäyttö- elämään sekä päästä mukaan toimintaan kotoutuja rakennusasioissa yhdistykset eivät pelkästään vas- misen nopeutumiseksi. Urbaanissa ympäristössä taa lausuntopyyntöihin vaan tekevät tiivistä yhteis- toimivalle yhdistykselle monikulttuurisuus on jo työtä virkamiesten kumppaneina. tuttua ja osa arkipäiväistä elämää. T U U LA S A LO
Kotiseutuliiton varapuheenjohtaja, Helsinki
Kotiseutuposti 4/ 2016
13
Kotiseutuliiton uudet toiminnan päälinjat:
Lähivuosina suuntana osallisuus ja moninaisuus Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous hyväksyi Kajaanissa 5.8.2016 liiton toiminnan päälinjoiksi:
Kotiseututyö 100-vuotiaassa Suomessa • Kulttuurisesti monimuotoinen Suomi ja suomalaisuus • Asukkaiden osallisuuden vahvistaminen • Uudet toimintamuodot kotiseututyössä Päälinjoja toimeenpaneva toimintasuunnitelma hyväksytään valtuuston syyskokouksessa 10.12. Liiton linjauksista ja niiden muuttamisesta liiton työksi päättävät siis jäsenorganisaatiot ja maakunnittain valitut valtuutetut. Jäsenistön ääni kuuluu myös päälinjojen painotuksissa. Jäsenistöltä saatujen viestien pohjalta koko vuosi 2017 voidaan kiteyttää teemaan Suomi 100 – Yhdessä. Kaikki muut ensi vuoden toiminnalliset painotukset koskevat maamme itsenäisyyden juhlavuoden viettoa ja huomioimista mahdollisimman laajasti ja monipuolisesti. – Osallisuus on kotiseututyön keskeinen käsite ja painopiste myös vuonna 2017. Jokaisella suomalaiselle on oma suhteensa kotiseutuun ja hänellä on myös oikeus tuota suhdettaan vaalia ja tuoda esille omalla tavallaan, Kotiseutuliiton hallituksen jäsen Sampo Purontaus toteaa.
Työkaluja ja keskustelunaiheita Vuonna 2017 liitto käy läpi merkittävää kotiseututemaattista pohdintaa: Mitä kotiseutu merkitsee? Miten kotiseudun käsite on muuttunut itsenäisen Suomen taipaleella? Miten muuttuva yhteiskunta ja sen muuttuvat rakenteet ja vaikkapa kirjavoituva suomalaisuus vaikuttavat kotiseutukäsitteeseemme? Liitto haluaa tällä prosessilla antaa jäsenistölleen työkaluja ja keskustelunaiheita paikalliseen ja alueelliseen kotiseututyöhön. 14
Kotiseutuposti 4/ 2016
Liitto haluaa korostaa myös yhteiskunnallisessa vaikuttamisessaan kansalaisosallisuutta. Kunta- ja aluehallinnon muutos tulevina vuosina tulee vaikuttamaan merkittävällä tavalla kansalaisten ja heitä koskevan päätöksenteon väliseen suhteeseen. – Kotiseutuliitto elää vahvasti ajassa ja huomioi yhteiskunnallisen muutoksen sekä jäsenistönsä tarpeen osallistua entistäkin aktiivisemmin oman alueensa tulevaisuuden rakentamiseen. Päälinjoissa liitto ottaa huomioon juuri nyt keskeisiä kysymyksiä, Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtaja Kirsi Moisander sanoo.
Kansalaisen roolin muutospaineet – Yksi osa liiton Yhdessä-tematiikkaa on ajaa kansalaisosallisuuden asiaa hallinnon muutosprosesseissa. Hyvä kansalainen yhteisöineen on aktiivinen toimija oman elämänsä ja lähiympäristönsä kehittämisessä. Tämän keskeisen yhteiskunnallisen voimavaran puolesta Suomen Kotiseutuliitto vaikuttaa myös vuonna 2017, Purontaus kertoo. Kansalaisen rooliin liittyvissä muutospaineissa ja tähän aikaan sopivimman kotiseututyön löytämisessä oman haasteensa asettavat globalisaatio sekä yhteiskunnan modernisaation eteneminen ja siihen liittyvät kysymykset. Millainen on verkkoyhteisöjen kotiseutu? Millaisia heimoja uudet verkkoyhteisöt muodostavat? Miten kulttuurisesti moninaistuvat kaupunkilaisyhteisöt saadaan mukaan omaa kaupunginosaa kehittävään kotiseututyöhön? – Suomi 100 -juhlavuoden Yhdessä-teema velvoittaa niin Suomen Kotiseutuliittoa kuin sen jäsenistöäkin pohtimaan uusia tapoja vähentää muuttoliikkeen kielteisiä vaikutuksia ja tukemaan niin vanhojen kuin uusienkin suomalaisten kotoutumista kotiseuduilleen, Purontaus muistuttaa.
Kotiseutuliitto korostaa identiteettityön ja osallisuuden merkitystä maakuntauudistuksessa Kotiseutuliitto antoi lausunnon sote- ja maakuntauudistuksesta. Valmisteluun osallistuivat liiton hallitus ja valtuusto. Lausunto annettiin sähköisen kyselylomakkeen muodossa. Kotiseutuliitto keskittyi lausunnossaan erityisesti osallisuuteen ja kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksiin, kotiseututyöhön sekä identiteetin ja kulttuurin edistämiseen. Lausunnossa nojataan vahvasti Kotiseutuliiton elokuisen vuosikokouksen julkilausumaan aiheesta. Sen mukaisesti Kotiseutuliitto esittää, että alueellisiin identiteetteihin ja kotiseutuun sitoutumiseen liittyvät voimavaratekijät nostetaan jälleen maakunnallisen kehittämistyön keskiöön. Kotiseutuliitto haluaa varmistaa kotiseututyön ja yhdistysten toimintaedellytykset sekä tarvittavat resurssit mm. avustusten muodossa. Se on tärkeää,
koska Kotiseutuliitto uskoo kolmannen sektorin roolin ja merkityksen kasvavan entisestään tulevaisuudessa. Kotiseututyö sisältää kaiken muun lisäksi myös ennaltaehkäisevää hyvinvointityötä. Lisäksi Kotiseutuliitto haluaa korostaa maakuntien, kuntien ja järjestöjen hyvää yhteistyötä. Liitto esittää, että uudistuksesta laaditaan viestintäsuunnitelma, joka varmistaa, että kansalaiset saavat riittävästi ja oikeaan aikaan tietoa uudistuksen etenemisestä. Kolmannen sektorin ja kansalaisten näkökulmasta tarvitaan vahvaa tiedottamista ja viestintää muutoksista hallinnossa ja käytännöissä. RV Lausunto on julkaistu Kotiseutuliiton nettisivuilla osoitteessa www.kotiseutuliitto.fi/toiminta/lausuntojaja-julkilausumia
Perinteistä puuosaamista jo vuodesta 1907 -puulattia
Se paras permanto Kyyjärven Saha Oy (014) 469 2620 www.ponttiset.com
Kotiseutuposti 4/ 2016
15
Euroopan kulttuuriympäristöpäivillä mennään vuonna 2017
Luontoon yhdessä nustaa jäsenyhdistyksiään mukaan. Suomen tapahtumakalenterin www.kulttuuriymparistopaivat.fi lisäksi tapahtumat saavat Euroopan laajuista huomiota kansainvälisellä sivustolla. SH www.kulttuuriymparistopaivat.fi www.europeanheritagedays.com Facebook: www.facebook.com/EHDFinland Twitter: @HeritageDaysFI #kulttuuriympäristöpäivät #luontoonyhdessä
Kuva: Tapio Heikkilä.
Euroopan kulttuuriympäristöpäivillä juhlistetaan vuonna 2017 ihmisen luontosuhteen kulttuurista perustaa. Itsenäisyyden juhlavuonna mennään luontoon yhdessä! Kulttuuriympäristöpäivillä päästään ensi vuonna tarkastelemaan, kuinka luonto ja kulttuuri kohtaavat meillä. Luonto voi olla luovuuden lähde, virkistäytymisen paikka ja identiteetin rakentaja. Miltei kaikki luontokohteet ovat kulttuuriympäristöä, joissa näkyy tavalla tai toisella ihmisen toiminnan vaikutus. Luontoon yhdessä -teemavuonna nostetaan esiin muun muassa maisemat, kaupunkiluonto, lähimetsät, kotipihat, kansallispuistot, perinnebiotoopit, ympäristöön liittyvä elävä kulttuuriperintö, luontoon liittyvät tavat ja uskomukset, ympäristötaide, kaupunkiviljely ja metsän elinkeinot. Kulttuuriympäristöpäivien pääajankohta alkaa Suomen luonnon päivänä 26.8.2017 ja jatkuu syyskuun toiseen viikonloppuun 10.9.2017. Edellisvuosina yhdistykset, museot, koulut ja monet muut toimijat ovat järjestäneet esimerkiksi avointen ovien päiviä, näyttelyitä, talkoita ja opastettuja kierroksia. Kaikki ovat tervetulleita järjestämään ohjelmaa myös muulloin vuoden mittaan, Kotiseutuliitto kan-
Kuva: Jonina Vaahtolammi.
Euroopan kulttuuriympäristöpäivät
16
Kotiseutuposti 4/ 2016
Euroopan kulttuuriympäristöpäiviin osallistuu vuosittain yli 20 miljoonaa ihmistä 50 maassa. Suomessa järjestetään joka vuosi noin 200 tapahtumaa. Kulttuuriympäristöpäivien tarkoituksena on huomata lähiympäristön arvot ja nähdä kulttuuriympäristö voimavarana ja hyvinvoinnin lähteenä. Teemavuodet ovat yhteisiä kaikille maille ja Euroopassa juhlitaan koko ensi vuosi teemalla Heritage and Nature. Suomessa teema on Luontoon yhdessä, avajaisia vietetään 8.2.2017, tapahtumien pääajankohta 26.8.–10.9.2017.
Kulttuuriympäristösitoumuksen tekoa käsiteltiin 12.10. Kotiseutuliiton, Helsingin kaupunginosayhdistykset Helka ry:n ja ympäristöministeriön järjestämässä Porkkanoita kulttuuriympäristötyöhön -illassa, jossa yhdistyksiä kannustettiin tekemään oma sitoumus. Sitoumuksen jo tehneet yhdistykset toimivat esimerkkeinä muille. Tilaisuuteen osallistui sata hyväntuulista kultuuriympäristötoimijaa. Kuva: Liisa Lohtander.
Anna lupaus kulttuuriympäristöllesi Kulttuuriympäristösitoumus on lupaus tehdä jotakin oman ympäristön puolesta, yksin tai ryhmässä. Näitä lupauksia on julkistettu jo yhdeksän – joukossa on peräti neljä kotiseutu- ja kaupunginosayhdistystä sekä Kotiseutuliitto. Tehdyt sitoumukset ovat ja ne voivatkin olla hyvin erilaisia, ja useimmiten sitoumus kumpuaa yhdistyksen toiminnasta. Sitoumuksen suunnittelun myötä voi kuitenkin saada myös uusia toimintaideoita. Sitoumuksissa on luvattu monenlaisia toimia: Itäisellä Suomenlahdella toimiva Kuorsalo-Seura sitoutuu järjestämään ympäristönhoitotalkoita ja Karjalohjan Kotiseutuyhdistys lupaa vahvistaa asukkaiden kotiseututietämystä. Helsinkiläinen Tammisaloseura aikoo parantaa kaupunginosan viihtyisyyttä lukuisilla toimilla kukkasipuleiden istutuksesta kotikaupunkipolkujen tuottamiseen ja Vuosaari-Seura on sitoutunut muun muassa toteuttamaan erilaisia tilaisuuksia. – Järjestöillä on tärkeä rooli kulttuuriympäristön hoitajina, erilaisten tapahtumien järjestäjinä ja kulttuuriympäristötiedon kerääjinä. Ne pitävät myös yllä yhteisöllisyyttä ja myönteistä kotiseutuhenkeä. Sitoumuksen tekeminen voi olla hyvä keino saada näkyvyyttä tuolle upealle työlle, sanoo Päivi Salonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Haastammekin teidät lukijat nyt pohtimaan, mitä te voisitte omalle ympäristöllenne luvata. Sitoumukset ladataan verkkopalveluun, ja ministeriöt ja kansalaisjärjestöt tuovat niitä esille monissa eri yhteyksissä. LL Kulttuuriympäristösitoumus kumpuaa Suomen ensimmäisestä kulttuuriympäristöstrategiasta (2014) ja sitä täydentävästä toimeenpanosuunnitelmasta (2015). Vuoteen 2020 ulottuvan strategian tavoitteena on, että ihmiset arvostavat kulttuuriympäristöä ja toimivat aktiivisesti sen hyväksi. www.ym.fi/kulttuuriymparistostrategia www.ym.fi/kulttuuriymparistositoumus
Porkkanoita kulttuuriympäristötyöhön -tilaisuuden keskustelupöydissä ideoitiin Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumia, sitoumuksia ja opeteltiin käyttämään Sitoumus2050-verkkoalustaa. Kuva: Hanna Söderström.
Kotiseutuposti 4/ 2016
17
Hyvin korjattuja seurantaloja palkittiin Walon talon pelastamiseksi perustettu Kulttuuriseura Walo vastaanotti Hyvän korjauksen palkinnon 10.9. Kuva: Sanna Käyhkö
Seurantaloille myönnettävät Hyvän korjauksen palkinnot jaettiin vuoden tauon jälkeen. Pääpalkinnon lisäksi jaettiin kunniamaininnat neljälle talolle. Palkintoraati valitsi kilpailun voittajaksi Laitilan Kulttuurihuone Walon, joka on tiettävästi Suomen vanhin seurantalo. Talo oli kohdata loppunsa valtakunnallisena seurantalopäivänä 12. syyskuuta 2008, kun se vaurioitui pahasti tuhopolton seurauksena. Lähes tasan kahdeksan vuotta myöhemmin se vastaanotti Hyvän korjauksen tunnustuspalkinnon seurantalopäivän tilaisuudessa. Kulttuuriseura Walo on korjannut taloa esimerkillisillä korjaustavoilla. Korjauksia on suunniteltu ja tehty Museoviraston ohjeiden mukaan ja vanhojen talojen kunnostamisen asiantuntijoiden johdolla. Talo on säilytetty mahdollisimman pitkälti alkupeOmistautuneet talkoolaiset pelastivat talosta kaiken korjauskelpoisen. Esimerkiksi palossa kärsineet kattotiilet maalattiin ja käytettiin uudelleen. Kuva: Miika Lappalainen.
18
Kotiseutuposti 4/ 2016
räisessä asussaan tilajaoltaan ja julkisivuiltaan. Kaikki käyttökelpoinen materiaali hyödynnettiin korjauksessa: Ikkunat korjattiin, kattotiilet irrotettiin, puhdistettiin ja maalattiin. Suuri osa työstä tehtiin talkoovoimin. Lopputulos on kaunis talo, jonka tarina maan vanhimpana seurantalona jatkuu. SK Hyvän korjauksen pääpalkinto 2016 • Kulttuurihuone Walo (1886), Laitilan Kulttuuriseura Walo ry, Laitila
Hyvän korjauksen kunniamaininnat 2016 • Mathildedalin työväentalo (1919), Mathildedalin Työväenyhdistys ry, Salo • Muuruveden kylätalo (Manttu) (1905), Muuruveden Jyske ry, Juankoski • Viljakkalan seurojentalo (1919), Viljakkalan Seurojentalo-yhdistys ry, Ylöjärvi • Västilän Voimantalo (1925), Urheiluseura Västilän Voima ry, Orivesi
Viljakkalan seurojentalon erikoisuus on huolella kunnostettu pankkisali. Kuva: Leena Kunttu.
Mathildedalin työväentalo on korjattu kauniisti. Vanha kirkkokamiina on saanut jäädä koristamaan salia. Kuva: Johanna Hakanen.
Muuruveden Mantun salissa huomio kiinnittyy komeisiin seinämaalauksiin. Kuva: Anu Jestoi.
Västilän Voimantalon kunnostus oli koko kylän yhteinen ponnistus. Kuva: Jussi Kirjasniemi.
Kotiseutuposti 4/ 2016
19
Plácido Domingo jakaa Euroopan kulttuuri perintöpalkinnot Turussa 13. toukokuuta Maailmankuulu oopperalaulaja ja kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostran puheenjohtaja Plácido Domingo tulee 13. toukokuuta Suomeen. Domingo jakaa Turussa Euroopan unionin ja Europa Nostran yhteiset kulttuuriperintöpalkinnot yhdessä kulttuuriasioiden komissaari Tibor Navracsicsin kanssa. Juhlaan odotetaan noin 300–400 eurooppalaisten kulttuuriperintöorganisaatioiden edustajaa. Palkintojuhla on osa isoa eurooppalaista kulttuuriperintötapahtumaa European Heritage Congress, joka järjestetään Turussa 10.–14. toukokuuta 2017 osana Suomi100-ohjelmaa. AH
Suomesta yhdeksän palkintoehdotusta Suomesta lähetettiin yhteensä yhdeksän ehdotusta kaikkiin neljään palkintokategoriaan.
Plácido Domingo jakoi EU:n ja Europa Nostran kulttuuriperintöpalkinnot Mardidissa toukokuussa 2016. Kuva: Felix Quaedvlieg.
1. Konservointi
3. Yksilön tai yhteisön kulttuuriperintötyölle omistautunut toiminta
• Luther-kirkko: Helsingissä sijaitseva, alunperin K.A.Wreden uusgoottilainen rukoushuone vuodelta 1894, jonka Hilding Ekelund muutti vuonna 1931 funkkistyyliseksi kirkoksi ja jossa viime vuosina toimi erilaisia ravintoloita. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ry kunnosti sen kirkolliseksi toimintakeskukseksi.
2. Tutkimus ja digitointihankkeet
4. Koulutus ja tietoisuuden lisääminen
• Sotasampo-sivusto: Linkitettyä avointa dataa talvi- ja jatkosotaan liittyvistä tietoaineistoista yhteistyössä Kansallisarkiston, puolustusvoimien, Maanmittauslaitoksen, Suomen Sotahistoriallisen seuran, Yleisradion ja muun yhteistyöverkoston kanssa. • Ikkuna Casagrandentalon rakennushistoriaan: Casa grandentalo Turussa on yhtenä pilottikohteena MIRACLE-hankkeessa, jossa tutkitaan yhdistetyn todellisuuden käyttöä kulttuurikohteissa ja historian tekemistä näkyväksi digitaalisen rekonstruktion ja tarinan keinoin. • Metsiin kadonneet – Valtion metsien kulttuuriperintökohteiden inventointi 2010–2015: Metsähallituksen toteuttama Suomen historian laajin kulttuuriperintöinventointihanke, jossa dokumentoitiin yli 10 000 kohdetta ja yli 100 000 rakennetta valtion monikäyttömetsissä.
• Lex Malmi – Kansalaisaloite laiksi Helsinki-Malmin lentoaseman säilyttämisestä ilmailukäytössä: Yksityisten kansalaisten laatima lakialoite on edistänyt tietoisuutta ilmailuun liittyvän kulttuuriperinnön merkityksestä. • Elävän perinnön Wikiluettelo: Alusta, jossa kulttuuriperintöyhteisöt voivat esitellä heille tärkeää aineetonta ja elävää perinnettä. Luettelo on osa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimuksen toimeenpanoa Suomessa. Ks. wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi. • Helsingin Sanomain Säätiö – Sananvapauden puolesta: Vuonna 2016 on juhlittu maailman ensimmäistä painovapauslakia, joka säädettiin Tukholmassa 1766 ja uudistettu Päivälehden museosta sananvapauden ja muuttuvan median museo. • Paavo Nurmi Games: Hanke Paavo Nurmen urheilu- ja kulttuuriperinnön vahvistamiseksi. PN Turku Oy:n työhön kuuluu mm. Paavo Nurmi koulukiertue, museohanke sekä paavonurmi.fi-sivusto.
Lue lisää: www.europanostra.fi
20
A. Ahlström Kiinteistöt Oy: Vuonna 1806 perustetulla Noormarkun ruukin alueella on Ahlströmin kolmen perättäisen sukupolven kodit: Isotalo, Havulinna ja Villa Mairea. Makkarakosken museosahalla on nähtävissä koko sahateollisuuden elinkaari.
Kotiseutuposti 4/ 2016
KALENTERI
Tue kotiseututyötä
Kirppiskirjoja ja kahvia Kotiseutuliiton toimistolla
Kotiseutu-vuosikirja 2016
7.12.
Avoimet ovet kello 13–15.
Kotiseutuliiton valtuuston syyskokous, Helsinki
10.12.
Hetki kulttuurin ja kahvin parissa museoissa
6.–8.1.
Suomen Kulttuurirahaston maakuntarahastot
10.1.–10.2.
Maakunnissa tehtävää kulttuurityötä tukevien maakuntarahastojen yhtenäinen hakuaika on 10.1.–10.2. Apurahoja haetaan hakuohjeiden mukaisesti verkkopalvelussa www.skr.fi.
Mitä kotiseutu merkitsee? -keskustelu, Helsinki Näkökulmia kotiseudun kokemiseen eri ikäkausina ja elämänvaiheissa. Artikkelit tuovat esille omakohtaisia kokemuksia kotiseudusta, toimintaa kotiseudulla ja kulttuuriperintötyössä sekä kiinnostavaa tietoa kotiseutututkimuksesta. Jäsenhinta 25 € (ovh 30 €)
Suomalainen kotiseutuliike
28.2.
Kulttuuriympäristöpäivien teemavuoden avajaiset
8.2.
Ympäristöministeriö, Pankkisali, Aleksanterinkatu 7, Helsinki
Kulttuuriympäristö ja kansalainen -loppuraportti helmikuu Mitä kotiseutu merkitsee? -keskustelu, Mikkeli
22.3.
Korjaa hyvin -neuvontapäivä seurantalotoimijoille huhtikuu Mitä kotiseutu merkitsee? -keskustelu, Oulu
11.4.
European Heritage Congress, Turku
10.–14.5.
Jyväskylän Valtakunnalliset kotiseutupäivät
10.–13.8.
Teemana ”Kotiseutu liikkeessä – On the move”. Lisätiedot: www.kotiseutuliitto.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri
Kokonaisuudessaan kotiseutuliikkeen historia antaa kattavan ja monipuolisen kuvan yhdestä suomalaisen yhteiskunnan keskeisistä henkisistä ilmiöistä 1900-luvulla. Teoksia voi suositella lahjaksi kansallisesta kulttuurista kiinnostuneille ja kotiseututyötä arvostaville.
Kotiseutuliiton toimisto on suljettuna ja toimistopalvelut ja tuotemyynti ovat joulutauolla 22.–28.12.2016.
Jäsenhinta 40 €/kpl, yhdessä 60 €
Hopeariipus hopeaketjussa
Hopeoitu rintamerkki
Klubijäsenyys
Riipuksessa olevan Suomen Kotiseutuliiton tunnuksen on suunnitellut heraldikko Olof Eriksson vuonna 1972. Riipuksen halkaisija on 1,5 cm.
Vuodesta 2008 käytössä ollut rintamerkki kaikkien kotiseudun hyvinvoinnista ja kotiseudustaan kiinnostuneiden käyttöön. Rintamerkin hopeoitu pohja on kiillotettu ja symbolissa on kaunis sininen väri.
Kotiseudun hyvinvoinnista kiinnostuneille on tarjolla Kotiseutuklubi. Jäsenetuja ja -tarjouksia sekä klubiretkiä ja -tapaamisia. Hinta 40 euroa/vuosi www.kotiseutuliitto.fi/kotiseutuklubi
Hinta 35 euroa
Hinta 15 €
www.kotiseutuliitto.fi/julkaisut-ja-tuotteet
Kotiseutuposti 4/ 2016
21
Yksi esine – tuhat tarinaa Olemme haastaneet kaikki maamme paikallismuseot kertomaan itsenäisen Suomen tarinaa yhden esineen kautta! Ensimmäiset tarinat on nyt julkaistu Flickr-albumissamme www.flickr.com/photos/ kotiseutuliitto/albums. Jo saapuneiden kuvien ja tarinoiden lisäksi Yksi esine – tuhat tarinaa -hankkeeseen odotetaan mukaan satoja esineitä ja tarinoita eri puolilta Suomea ensi vuoden aikana. Vielä ehtii hyvin mukaan!
• Valitkaa museostanne esine, jonka tarina liittyy osaksi itsenäisen Suomen historiaa. • Lähettäkää kuva esineestä ja noin tuhannen merkin tarina osoitteella toimisto@kotiseutuliitto.fi. • Suomen Kotiseutuliitto julkaisee kaikki tarinat ja esinekuvat Flickrissä vuoden 2017 aikana. Aihetunnisteet sosiaalisessa mediassa: #yksiesine #suomi100 #museot Lue lisää: www.kotiseutuliitto.fi/kotiseutuliitto-haastaamuseot-juhlavuoteen-2017-yhdella-esineella
Loppiaisviikonloppuna 6.–8.1.2017 vietetään
Hetki kulttuurin ja kahvin parissa Pystyykö teidän museonne avaamaan ovensa myös talvikaudella? Kutsukaa kaikki museoon kahville! Yhteinen perintö -hanke haastaa kaikki museot ympäri Suomen osallistumaan itsenäisyyden juhlavuoden 2017 avaukseen. Suomen Kotiseutuliitto kannustaa kaikkia kotiseutu- ja paikallismuseoita mukaan Suomi 100 -juhlavuoden yhteiseen museoviikonloppuun. Näytetään yhdessä, kuinka kiinnostavia maamme museot ovat! Ilmoittakaa museonne 9.12. mennessä mukaan osoitteessa www.museoliitto.fi/yhteinen_perinto2017 ja avatkaa museon ovet yleisölle jonakin päivänä 6.–8.1.2017. Hetki kulttuurin ja kahvin parissa -tapahtumaan osallistuvien museoiden tiedot kootaan yhteen ja ne julkaistaan Museo100.fi-verkkosivustolla, 22
Kotiseutuposti 4/ 2016
Konneveden kotiseutumuseo. Kuva: Reijo Rantanen.
joka avataan lähiaikoina. Saatte museonne käyttöön Yhteinen perintö -logon ja markkinointiapua. Museoalan itsenäisyyden juhlavuoden hanketta koordinoi Museoliitto ja Kotiseutuliitto on mukana kumppanina.
Kuva: Juhani Järvenpää.
OMAKULMA
Seurantalot eilen, tänään ja tulevaisuudessa Nykyisessä yhteiskunnassa puhutaan usein juurettomuudesta ja siitä että ihmiset eivät identifioidu asuinpaikkaansa. Juurettomuuden sanotaan tuottavan epävakautta ja turvattomuutta yhteiskuntaan, kun sosiaaliset kontaktit ja niistä kumpuava positiivinen sosiaalinen pääoma on vähäistä. Onko yhteisöllisyys kadonnut yhteiskunnastamme? Olen kotoisin Helsingin Malmilta. En siis ole syntynyt siellä, vaan Helsingin Kätilöopistolla, jossa yksi ensimmäisiä tapaamiani ihmisiä oli silloinen SKDL:n apulaiskaupunginjohtaja Anna-Liisa Hyvönen. Hän oli tuolloin katsastamassa vastasyntyneiden sinappikoneiden oloja helmikuisessa Helsingissä. Synnytyslaitokselta tieni vei Kisakylän kautta Malmille, jossa kasvoin lapsuuteni ja nuoruuteni. Vanhempani ovat Itä-Suomesta. Suonissani vertaa savolaista, karjalaista ja Itä-Uudenmaan ruotsinkielistä verta. Kaukainen esi-isäni oli Moskovassa vankina neuvotellessaan Iivana Julman kanssa Kaarina Maununtyttären kädestä. Iivana oli julma mies Juusteenille, minä olen kuitenkin ennen kaikkea malmilainen. Varhaisnuoruudessani katselimme usein viereisellä tontilla vankasti seisovaa puista ruskeanoranssia puutaloa, jossa vanhempi väki touhusi ja hääti tontilta finninaamaista nappiverkkarikansaa välituntitupakalta. Talo tuntui tuolloin olevan maantieteellisesti lähellä, mutta sosiaalisesti etäällä. Vartuttuani ja yhteiskunnallisista asioista kiinnostuttuani aloin pikku hiljaa lähentymään tuota puista kasarmia. Vähitellen vanheneva väki kutsui minut kokouksiinsa ja tällä tiellä olen edelleen. Tein graduni yliopistossa työväentalosta, sen historian nuorista ja tietenkin sosiaalisesta pääomasta, joka on kai-
ken yhteisöllisyyden liima-aine. Minä toimin sinun kanssasi ja sinä minun. Yhdessä olemme onnellisia. Malmin työväentalo imi minut lopulta vanhasta Eteläsataman suolamakasiinista sosialisoitujen hirsiseiniensä väliin ansiotyön merkeissä. Wanhat viisaat kertoivat että työväentaloasiaa voi ajaa ihan kansallisella tasolla. Tekivät minusta Kansantalojen Liiton toiminnanjohtajan. Joka puolella Suomea olen kohdannut saman kysymyksen, mistä uusi sukupolvi talojen ylläpitoon ja toimintaan. Samalla puhutaan siitä että lapsella ja nuorella tulisi jokaisella olla edes yksi harrastus. Miksi työväentalo tuntui etäiseltä minulle nuorena, miksi nuoret häädettiin tontilta? Olisiko tuolloinen yhteisö voinut toimia toisin? Mitä minä voin tehdä tänään toisin? Seurantalot toimivat parhaimmillaan koko paikkakuntansa keskuksina. Yks-Pihlajan toimitalolla paikalliset toimijat järjestävät kulttuuri- ja liikuntatapahtumia, joissa paikalla on koko taajaman väki ja osa tahtoo tulla mukaan kauempaakin. Ovet ovat avoimet kaikille. Tuosta ihmisten kohtaamisesta rakentuu se yhteisöllisyys, joka toimii liima-aineena sekä talojen hirsien korjaamiselle että ihmisten juurtumiselle paikkakunnalleen. Kun minulla on paikka, johon identifioidun, tunnen olevani osa paikkakuntaa. Kun tämä tunne syntyy jo nuorena, on monin kerroin todennäköisempää että nappiverkkarikansa on osa seurantalojamme myös tulevaisuudessa. Taloja ei ole olemassa ilman yhteisöä niiden ympärillä. Rakennus on kuin luuranko ilman ihmisiä, jotka ovat kehon muu kudos luiden ympärillä. RI KU A H O LA
Kirjoittaja on Kansantalojen Liiton ja
Malmin työväentalon toiminnanjohtaja.
Kotiseutuposti 4/ 2016
23
Sami Myllyniemi, Ylä-Kainuun Tarinakartasto -hanke, www.tarinakartasto.fi
Perinnesarjakuva
S U O M EN KOT I S E U T U LI I T TO KA LEVA N KAT U 13 A 00100 H EL S I N K I P U H ELI N (09) 612 6320 TO I M I S TO @ KOT I S E U T U LI I T TO.F I W W W.KOT I S E U T U LI I T TO.F I