3 minute read
Tuula Aitto-oja, Hanna-Kaisa Siimes ja Ari Sirén Kotiseutuliiton hallitukseen
Sampo Suihko jatkaa hallituksen puheenjohtajana ja Anna-Maija Korhonen sekä Tuija Ahola varapuheenjohtajina
Kotiseutuliiton hallitukseen valittiin lauantaina pidetyssä valtuuston syyskokouksessa kolme uutta jäsentä: Tuula Aitto-oja Oulaisista, Hanna-Kaisa Siimes Helsingistä ja Ari Sirén Valkeakoskelta. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa espoolainen Sampo Suihko. Tämä on Suihkon viides toimikausi puheenjohtajana.
Advertisement
Valtuuston ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa Anna-Maija Korhonen Tervosta ja toisena varapuheenjohtajana Tuija Ahola Lappajärveltä.
Tuula Aitto-oja on toiminut Pohjois-Pohjanmaan edustajana Kotiseutuliiton valtuustossa vuodesta 2020 lähtien. ”Kotiseutu- ja kulttuurityössä olen ollut mukana vuodesta 1980, jolloin aloitin työt Oulaisten kaupungin kulttuurisihteerinä. Samoihin aikoihin minut houkuteltiin mukaan myös Pyhäjokialueen Kotiseutuliiton sihteerin tehtäviin. Tästä alkoi polku kotiseutu- ja kulttuurityön erilaisiin tehtäviin niin paikallisella, alueellisella kuin kansallisellakin tasolla”, Aitto-oja kertoo.
Kulttuuriperintötyöhön Aitto-oja hurahti mukaan vuonna 2001, kun hän aloitti sihteerin ja tapahtumatuottajan tehtävät Weteraanimoottorikerho Wanha Woima -yhdistyksessä. Yhdistyksen toiminta on laajentunut ajoneuvoista ja moottoreista hyvin monipuoliseksi toiminnaksi kulttuuriperinnön säilyttämisessä ja sukupolvelta toiselle siirtämisessä. Työ valtakunnallisten weteraanikonepäivien järjestelyjen ytimessä on ollut Aitto-ojan mukaan antoisaa monella eri tavalla. ”Kulttuuriperintötyössä minua kiehtoo erityisesti esineiden ja asioiden taustoittaminen ja tarinat sekä niiden sijoittaminen ihmisten jokapäiväiseen elämään kulloisessakin historiallisessa yhteydessä”, Aitto-oja sanoo.
Monialaista toimintaa kotiseudun hyväksi
Kulttuuriperintötyö on osa kotiseututyötä, joka merkitsee Aitto-ojalle monialaista toi-
Kuva: Jouni Aitto-oja.
mintaa kotiseudun hyväksi, niin tämän päivän kuin ennen kaikkea tulevaisuuden osalta. Kotiseututyö on tarkoittanut hänelle vuosien aikana muun muassa kylätoimintaa, kotiseutuun liittyvän kirjallisuuden toimittamista, kurssien ja luentojen pitämistä, opetusta ja opastusta, artikkeleita ja hankkeita. ”Yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokeminen ja välittäminen sekä talkootyö ovat niitä elementtejä, joita haluan välittää ympärilleni tämän päivän ja tulevaisuuden kotiseudun parhaaksi, asuitpa sitten kaupungissa tai maaseudulla. Kotiseututyössä pitää ottaa haltuun juuret ja siivet, vaikka se kliseiseltä kuulostaakin”, Aitto-oja lisää.
Aitto-oja on työskennellyt lisäksi opettajana, lehtorina ja koulutuspäällikkönä Haapaveden Opistossa vuosina 1996–2016.
Siimestä kiinnostaa kotiseututyön koko kirjo
Hanna-Kaisa Siimes on Helsingin kaupunginosayhdistykset ry:n eli Helkan puheenjohtaja vuoden vaihteeseen saakka. Kotiseututyöhön hän lähti mukaan vuonna 2014 liittymällä Vuosaari-Seuran omistaman asukastilan – vanhan kalastajatorpan – ylläpidosta, remontoinnista ja aktiviteeteista huolehtivaan Sjökulla-toimikuntaan.
Siimes on toiminut lisäksi Vuosaari-Seuran puheenjohtajana. Tuolloin Vuosaari valittiin Vuoden kaupunginosaksi elokuussa 2017. Seuran toiminta oli monipuolista ja vilkasta ja yhteistyökumppanit moninaiset paikallisista yrityksistä taidelaitoksiin ja taiteilijoihin. ”Kotiseutupäivistä tuli sen jälkeen minulle lähes jokavuotinen vierailukohde, ja suosittelen päiville osallistumista muillekin aktiiveille”, Siimes sanoo.
Helsingin kaupunginosayhdistys Helkan puheenjohtajana Siimes aloitti vuonna 2019. Siimes on muuttamassa merellisestä Vuosaaresta Tapanilan puutaloidylliin, ja lintuperspektiivi sopii hänelle näin ollen hyvin.
Kerroksellisuus ja omaleimaisuus tärkeitä
Siimes on kiinnostunut kulttuuriympäristöjen kerroksellisuuden ja omaleimaisuuden vaalimisesta. Kaupunkiaktivismit ja kaupunginosatapahtumat, kotikaupunkipolut ja kaupunginosien uudet ja vanhat tarinat viehättävät häntä Helsingissä. ”Ekologisuus, kierrätys ja kestävä kehitys ovat myös lähellä sydäntäni. Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen ovat kotiseututyön suola. Harrastan perinnerakentamista savirappauksesta ja ikkunoiden korjauksesta vanhojen paperitapettien konservointiin”, Siimes kertoo. ”Kotiseutumuseot ovat kiehtoneet minua pikkutytöstä alkaen. Isoisäni veljellä oli oma kotiseutumuseo Kuhmossa. Sen tavarat saivat minut lumoihinsa, ja olisin halunnut oman pikku museon.”
Koulutukseltaan Siimes on humanististen tieteiden kandidaatti Helsingin yliopistosta, ranska pääaineenaan. Lisäksi hän on opiskellut mm. folkloristiikkaa ja viestintää.
Kuva: Suveka Kymäläinen.
Sirén on tehnyt kotiseututyötä jo nuorena
Ari Sirén on ollut Kotiseutuliiton valtuustossa Pirkanmaan edustajana vuodesta 2019 lähtien. Sirén on ollut kotiseututyössä mukana koko ikänsä. ”Olen kotoisin Valkeakoskelta, johon siis vanha Sääksmäki kuuluu, ja sukuni on asunut täällä vuosisatoja. Olen lapsesta saakka kuullut tarinoita tästä seudusta, oppinut tuntemaan suvut ja ihmiset, sukuverkoston, jonka osia olemme”.
Kotiseutuneuvos Olli Vuorinen oli Sirénin perheen ystävä. Hänen kauttaan avautui ensin kesätyötilaisuus Valkeakosken Kauppilanmäen ulkomuseoalueella ja sittemmin kotiseututyö laajemmin. Kesätyöt Myllysaaren museossa sekä Suomen historian ja kansatieteen opinnot Helsingissä johtivat työhön Yhtyneiden Paperitehtaiden pääkonttorin arkistossa vuonna 1987.
Maanviljelys- ja asutushistorian lisäksi Sirén pääsi tutustumaan teollisuushistoriaan Yhtyneiden ja myöhemmin UPM-Kymmenen kautta, jonka asiakirjahallinnon päällikkönä hän on toiminut vuodesta 1996. UPM:n arkistot yhdistettiin Valkeakoskelle, jolloin niistä tuli yksi alan tärkeimmistä Suomessa.
Tietoisuus lisää arvostusta
Sirén on ollut UPM:n edustajana paikallisten Myllysaaren museosäätiön ja Visavuoren museosäätiön hallituksissa. Kotiseututyötä hän on tehnyt ensin Valkeakoski-seuran ja Sääksmäki-seuran puheenjohtajana – Sääksmäelle muutettuaan. Talonpoikaiskulttuurisäätiön hallituksessa hän on ollut vuodesta 2014 lähtien. Sirén on julkaissut paikallishistoriallisia teoksia ja artikkeleita sekä toimittanut parisenkymmentä Sääksmäki-lehteä. ”Aivan yhtä tärkeänä pidän ympäristöä ja siitä huolehtimista. Vanhan rakennuskannan suojelu ja perinnemaisemat ovat tärkeitä”. ”Paikallishistoriassa ja paikallisessa toiminnassa ihmiset ovat etusijalla. Mitä he ovat tehneet ja miten asuinseutu on vaikuttanut heidän valintoihinsa. Tietoisuuden lisääminen oman kotiseudun historiasta ja ympäristöstä lisää sen arvostusta. Samalla se kotouttaa uusia asukkaita”, Sirén toteaa.
Kuva: Tuukka Troberg /Livepalvelu IO.
Liitto on suljettu joulun alla
Tiedottaa lyhyesti
Seuraa liittoa somessa
Kotiseutuliittoa voi seurata mm. Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä.
