Teppo Ylitalo johtaa Kotiseutuliiton toimintaa kevääseen

Kuva: Benjam Pöntinen.

Kotiseutuliiton toiminnanjohtajana vuodesta 2013 lähtien työskennellyt FT Riitta Vanhatalo siirtyi marraskuun alussa ministeri Petri Honkosen nimittämänä Kansallisen audiovisuaalisen instituutin johtajaksi. Hänen työtään jatkaa vs. toiminnanjohtajana huhtikuun loppuun 2023 saakka FM Teppo Ylitalo. Hän on toiminut Kotiseutuliiton luottamustehtävissä vuodesta 2013 ja on jo usealle tuttu kasvo alalla. Ylitalolla on työn alla väitöskirja, jonka aiheena ovat alueelliset identiteetit.

Ylitalo on työskennellyt aiemmin laajasti kulttuuriperinnön, tutkimuksen ja opetuksen sekä aluekehittämisen tehtävissä muun muassa Vanhan Paukun kulttuurikeskuksessa Lapualla, Etelä-Pohjanmaan liitossa ja Helsingin yliopiston Ruralia-Instituutissa.

Tällä hetkellä hän on opintovapaalla Keuruun museon johtajan tehtävästä. Tekeillä oleva väitöskirja käsittelee alueellisten identiteettien rakentumista Suomessa.

Ylitalo on kotoisin Etelä-Pohjanmaan Lapualta, ja hän asuu Keski-Suomessa Jämsänkoskella.

”Jokaisella on oikeus olla osa yhteistä tarinaa”

”On hienoa päästä tekemään yhä intensiivisemmin töitä sekä kotiseutuliikkeelle että itselleni tärkeiden teemojen, kuten paikallisuuden, kulttuuriperinnön, osallisuuden ja lähidemokratian parissa. Kotiseututyön kautta ihmiset voivat hahmottaa juuriaan ja rakentaa identiteettiään. Koen, että jokaisella on oikeus olla osa yhteisöä ja yhteistä tarinaa”, Ylitalo toteaa.

Kotiseutuliitto on Ylitalolle tuttu jo vuosien ajalta. Ylitalo on toiminut Kotiseutuliiton luottamustehtävissä vuodesta 2013 lähtien. Hän on ollut muun muassa kolme vuotta valtuuston varapuheenjohtajana ja vuodesta 2019 hallituksen jäsenenä.

Aiemmin hän toimi myös pitkään Suomen Sukututkimusseuran puheenjohtajana.

Tepon tavoittaa:

teppo.ylitalo@ kotiseutuliitto.fi

puh. 0413106197

”Kotiseututyöllä on paljon annettavaa huomisen rakentamiseen”

”Uskon vahvasti paikallisuuden ja yhdessä tekemisen voimaan. Kotiseututyöllä on paljon annettavaa tähän päivään ja huomisen rakentamiseen”, Ylitalo jatkaa. ”Riitta on tehnyt liitossa erinomaista työtä, ja on kunnia jatkaa hänen työtään. Ennestään tuttujen, huippuosaavien työtovereiden ja luottamushenkilöiden kanssa on innostavaa ruveta hommiin”, Ylitalo iloitsee. ”Odotan innolla yhteistyötämme tärkeiden teemojen parissa. Yhdessä olemme aina enemmän!”

Kotiseutuaan rakastavalle hopeariipus hopeaketjussa

Koru on myynnissä verkossa ja kotiseutupäivillä.

Hinta 30 € (+ postituskulut)

Riipuksen halkaisija on 1,5 cm.

Riipuksessa on heraldikko

Olof Erikssonin vuonna 1972 suunnittelema Suomen

Kotiseutuliiton tunnus.

“Mielessäni on kiitollisuus ja ilo yhteistyöstä jäsenten kanssa”

Kotiseutuliiton toiminnanjohtajana vuodesta 2013 lähtien työskennellyt Riitta Vanhatalo siirtyi marraskuun alussa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin johtajaksi. Millaista aikaa Kotiseutuliiton yhdeksän viime vuotta ovat olleet?

”Syyskuun alussa tuli tosiaan yhdeksän vuotta täyteen Kotiseutuliitossa. Siitä ajasta itselläni on päällimmäisenä mielessä kotiseututyön kehittäminen, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, sidosryhmäyhteistyö ja hienot juhlavuodet. Jäsenet tekevät sen tärkeimmän eli varsinaisen kotiseututyön. Kotiseutuliitto on puolestaan tukenut kotiseututoimintaa mm. kehittämällä omia neuvontapalvelujaan ja järjestämällä koulutusta.

Kotiseututyön merkitys vahvistui ja tuli näkyväksi erityisesti koronapoikkeusaikaan. Kuitenkin jo ennen sitä paikallisuuden arvostus ja trendi ovat vahvistaneet kotiseututyön mahdollisuuksia. Eri sektoreiden ponnistelut osallisuuden vahvistamiseksi osuvat hyvin myös kotiseututyön tavoitteisiin. Lisäksi kulttuuriperintö on ollut viime vuosina paljon esillä. Koulutuksen, kehittämisen ja viestinnän sekä ajankohtaisten trendien myötä kotiseutuyhdistysten perinnetyö on näkyvää ja kiinnostavaa.

Juuri nyt on mielessäni kiitollisuus ja ilo yhteistyöstä jäsenten kanssa. On ollut suuri etuoikeus kiertää jäsenten parissa, osallistua kotiseutujuhliin ja käydä antoisia keskusteluja kotiseututyöstä arjessa. Olen usein sanonut, että parhaat ideat syntyvät kentällä elävässä kotiseututyössä niin yhdistyksissä kuin erilaisten toimijoiden yhteistyössä. On ollut ilo työskennellä myös sitoutuneiden ja asiantuntevien luottamushenkilöiden kanssa. Kotiseutuliitolla on ollut puheenjohtaja- ja luottamushenkilöonnea. Kotiseutuliitolle on valtavan hieno voimavara, että koko maa ja jokainen maakunta on edustettuna luottamushenkilöhallinnossa. Se vahvistaa moniäänisyyttä liiton sisällä, kun on vuosikokous, valtuusto ja hallitus. Kiitokset myös Kotiseutuliiton toimiston työkavereille. Toimisto on hyvin yhteisöllinen työpaikka, jossa työskentelee innostuneita ammattilaisia.”

Mistä olet liitossa erityisen ylpeä?

Olen todella ylpeä siitä, miten koulutus- ja kehittämishankkeilla on onnistuttu tuomaan esimerkiksi kotiseutumuseoita ja ylisukupolvista kotiseututyötä paremmin esille. Sanonta vierivä kivi ei sammaloidu sopii kotiseututyöhönkin. Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, mutta pitkäjänteisen työn rinnalle voi tuoda uusia muotoja. Perinteistä kotiseututyötä voi uudistaa ja samalla se saa uusia tekijöitä mukaan. Viimeisin koulutushanke on suuntautunut kotiseutuarkistoihin, joiden vastuuhenkilöt ovat saaneet tietosuojakoulutusta.

Kilpailut ovat osoittautuneet tehokkaaksi keinoksi saada huomiota kotiseututyön tuloksille. Vuoden kotiseututeos -kilpailu on tuonut jo pidemmän aikaa hyvää kotiseutukirjallisuutta tunnetuksi. Ehdotusten määrä on vakiintunut ja kirjojen taso on noussut. Vuoden kaupunginosa on myös tunnettu ja haluttu titteli, ja kilpailuun tulee kotiseuturakkaudella laadittuja ehdotuksia satoja vuosittain.

Kotiseutuliiton viestintä on tänä päivänä monikanavaista ja monipuolista. Kotiseutuliitto on aktiivinen viestijä sosiaalisessa mediassa. Jäsenille ja luottamushenkilöille suunnattua viestintää on kehitetty, jotta olisi helppoa pysyä ajan tasalla. Jäsenemme tarvitsevat tietoa ja hyviä esimerkkejä. Niinpä nettisivuil-

la toimiva tietopankki saa paljon kiitosta. Viime aikoina on erityisesti kiinnitetty huomiota vuorovaikutukseen. Oppiva ja innostava kansalaisjärjestö, kotiseutuliike, on keskusteleva.

Olen ylpeä myös siitä, että Kotiseutuliitto haluaa olla edistämässä kestävää kotiseututyötä. Laajalla kotiseutuliikkeellä on varmasti paljon annettavaa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja kestävyyden edistämisessä kaikilla osa-alueilla.

Millaisia ovat parhaat muistosi Kotiseutuliitossa vuosien varrella?

Parhaat muistot ovat syntyneet ehdottomasti ihmisten kohtaamisista. Upeita kohtaamisia on ollut erityisesti Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä. Kaikista niistä vuosien 2013 ja 2022 välillä on sykähdyttäviä muistoja. Oli hienoa viettää Kotiseutuliiton 70-vuotisjuhlavuotta. Nyt odotan jo upeaa 75-vuotisjuhlavuotta vuonna 2024.

Millä tavalla aiot vaikuttaa uudessa tehtävässäsi suomalaiseen kulttuuriperintötyöhön?

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti toimii kulttuuriperinnön vaalijana audiovisuaalisen kulttuurin kuten elokuvien sekä televisio- ja radio-ohjelmien osalta. Minusta on kiinnostavaa tarkastella tällaista kulttuuriperinnön aluetta, johon jokaisella on aivan varmasti kosketuspintaa ja kokemusta. Pidän yhteistyötä erittäin tärkeänä, ja varmasti yhteistyön kautta vaikuttaminen on tulevassa työssänikin tärkeää.

Haluan vaikuttaa kulttuuriperinnön tunnistamiseen ja arvostukseen sekä kulttuuriperinnön esille tuomiseen ja tutkimukseen.

Toimitus: Anna-Maija Halme

Kuva: Anna-Maija Halme.

Jaakko Numminen 1928–2022

Teksti: Janne Vilkuna

Kotiseutuliiton kunniajäsen, ministeri, kansliapäällikkö Jaakko Numminen kuoli Helsingissä 19. syyskuuta. Numminen oli aina hyvin kiinnostunut Kotiseutuliiton toiminnasta ja oli säännöllisesti yhteydessä liittoon aivan viimeiseen asti.

Jaakko Numminen syntyi 22. lokakuuta 1928 Vaasassa hovioikeuden virkamiehen Juuso Vilho ja Aino Sofia (o.s. Turja) Nummisen perheeseen. Hän aloitti koulunsa Vaasassa. Perheen muutettua isän töiden perässä koulunkäynti jatkui Lapualla, jossa hän kirjoitti ylioppilaaksi keväällä 1947.

Opinnot jatkuivat Helsingin yliopistossa. Siellä Numminen liittyi Eteläpohjalaiseen osakuntaan, jossa hän toimi sekä kotiseututoimikunnan puheenjohtajana että kuraattorina. Valmistuttuaan maisteriksi 1951 hän työskenteli kymmenisen vuotta useissa eri kulttuurialan toimissa. 1960-luvulla Numminen toimi presidentti Kekkosen Helsingin vaalitoimiston päällikkönä, pääministerin kanslian valtakunnansuunnittelutoimiston suunnittelijana ja tutkijana.

Numminen perehtyi laajasti maamme kulttuuripolitiikkaan ja kuinka sitä pitäisi kehittää. Näkemyksiä hyödynnettiin, kun hänet nimitettiin ensin opetusministeriöön korkeakoulutoimiston päälliköksi, sitten korkeakoulu- ja tiedeosaston päälliköksi ja kansliapäälliköksi.

Virkojen lomassa hän toimi opetusministerinä Teuvo Auran virkamieshallituksessa.

Opetusministeriössä Nummisen vastuulla oli mm. peruskoulun toteuttaminen ja korkeakoululaitoksen laajentaminen koko maahan.

Kuva: Kotiseutuliiton arkisto.

Jaakko Numminen Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä 2014.

Pääteos Suomen nuorisoseurojen historia

Numminen oli tavattoman aktiivinen kirjoittaja ja puheiden pitäjä. Hänen kirjalliseksi päätyökseen muodostui jo nuorena aloitettu Suomen nuorisoseurojen historia, jonka ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1961. Työ jatkui, kun hän siirtyi eläkkeelle 1994. Yli 3000-sivuinen Yhteisön voima – nuorisoseuraliikkeen historia ilmestyi vuonna 2011.

Eteläpohjalaiset juuret johtivat siihen, että Numminen siirrätti Lapualta äitinsä kotitalon, Miianmäen, Sipooseen kesäkodiksi ja kirjastoksi. Hän ja vaimonsa Maija Numminen lahjoittivat vuonna 2019 omistamansa laajan kirjaston leikekokoelmineen Vaasan yliopistolle.

Nummiselle myönnettiin 1999 ministerin arvonimi. Valtakunnalliset kotiseutupäivät pidettiin vuonna 2007 Salossa, jolloin vuosikokous kutsui uusiksi kunniajäseniksi ministeri Jaakko Nummisen ja akateemikko Päiviö Tommilan. Kymmenen vuotta myöhemmin Suomen nuorisoseurojen liitto kutsui Nummisen kunniajäsenekseen. Hän oli myös viiden yliopiston kunniatohtori.

Kotiseutuväki muistaa kunnioittaen sekä kaukokatseista että tavattoman monipuolista ja aikaansaavaa kunniajäsentään.

Päiviö Tommila 1931–2022

Teksti: Janne Vilkuna

Kotiseutuliiton kunniajäsen, akateemikko Päiviö Tommila kuoli 18. marraskuuta. Tommila toimi liiton historiatoimikunnan puheenjohtajana kotiseutuliikkeen historian kirjoittamisen aikana.

Päiviö Tommila syntyi Jyväskylässä 4. elokuuta 1931 kasvatustieteellisen korkeakoulun lehtori Eero ja Salli Tommilan perheeseen. Perhe muutti 1945 Helsinkiin isän saatua nimityksen yliopiston professoriksi. Siksi Tommila kävi oppikoulunsa sekä Jyväskylän lyseossa että Helsingin reaalilyseossa. Helsingissä yliopiston opintojen pääaineeksi valikoitui Suomen historia ja osakunnaksi isän Satakuntalainen Osakunta. Seija Kilven kanssa avioitunut Tommila valmistui filosofian kandidaatiksi 1954, lisensiaatiksi 1960 ja tohtoriksi 1964.

Tommilan akateeminen ura alkoi Helsingin yliopistossa historian assistenttina 1959–1965, josta toimesta hänet nimitettiin Turun yliopiston Suomen historian professoriksi. Tommila opetti ja tutki Turussa vuoteen 1976, jolloin hän sai nimityksen Helsingin yliopiston Suomen historian professoriksi, jossa virassa hän oli eläkkeelle jääntiinsä asti 1994.

Tieteellisen työn lisäksi Tommila hoiti myös vaativia hallintotehtäviä. Hän oli Turussa humanistisen tiedekunnan dekaanina ja samoin Helsingissä historiallis-kielitieteellisen osaston dekaanina ja lopulta yliopiston rehtorina 1988–1992.

Lauttasaarelainen ja myöhemmin kauniaislainen Päiviö Tommila oli ahkera tutkija ja julkaisija mutta myös luotettu tieteellisten hankkeiden organisoija. Toimet tuottivat lukuisten koti- ja ulkomaisten tieteellisten seurojen jäsenyyden, joissa useissa hän oli myös puheenjohtaja, ja lukuisia palkintoja ja kun-

Kuva: Kotiseutuliiton arkisto.

nianosoituksia. Viimeksi mainituista mieluisia olivat mm. syntymäkaupungin yliopiston kunniatohtorius 1998 ja oman osakuntansa kunniajäsenyys 2011. Tommila kutsuttiin Viron tiedeakatemian jäseneksi 1991 ja kotimaassa hänelle myönnettiin akateemikon arvo 2004.

Kotiseutuliitto perusti 1998 kotiseuduntutkimusrahaston, jonka varoilla rahoitettiin kotiseutuliikkeen satavuotishistorian tutkiminen ja julkaiseminen. Päiviö Tommila neuvoi ja valvoi työtä historiatoimikunnan puheenjohtajana. Historia ilmestyi kaksiosaisena 2004 ja 2007. Tommila alleviivasi teossarjan alkusanoissa kotiseututyön ajassa elämistä: ”Kotiseutuliike ei ole ollut muuttumatonta, vaikka se onkin vankasti sitoutunut kansallisten arvojen vaalimiseen. Kukin ajankohta on antanut uusia haasteita, ja kotiseutuliike itse on myös haastanut aikaansa.”

Valtakunnalliset kotiseutupäivät pidettiin 2007 Salossa, jolloin vuosikokous kutsui uusiksi kunniajäseniksi ministeri Jaakko Nummisen ja akateemikko Päiviö Tommilan.

Kotiseutuväki muistaa kunnioittaen liikkeemme omien juurien tutkimusta ja julkaisua edistänyttä kunniajäsentään.