Järvenpää perehdyttää uudet kaupunkilaisensa

Opastetulla kävelykierroksella Järvenpään kaupunkipolulla korona-aikaan. Oppaana keskellä Tuula Siltasari-Peltonen.

Kuva: Tuula Siltasari-Peltosen arkisto

Teksti: Tuula Siltasari-Peltonen

Järvenpää on yksi Suomen nopeimmin kasvavia kuntia. Muuttoliike on vilkasta. Järvenpää-seurassa virisi 2000-luvun alussa ajatus, että uudet kaupunkilaiset olisi tarpeen kotouttaa tuntemaan Järvenpää. Näin voitaisiin lisätä viihtyvyyttä ja sitoutumista uuteen kotikaupunkiin. Järvenpään kaupunki tarttui ideaan ja aloitimme perehdyttämisohjelman suunnittelun yhteistyössä.

Ohjelman perustana on viidestä puolentoista tunnin luennosta koostuva kurssi. Luennoilla esitellään Järvenpään paikallis- ja kulttuurihistoriaa, luontokohteita ja rakennettua ympäristöä sekä kaupungin palveluja ja tulevaisuuden näkymiä. Kurssin lopussa on kevyehkö kirjallinen tentti. Kurssit järjestetään yhdessä Järvenpään Opiston kanssa, ja alle kaksi vuotta täällä asuneille ne ovat maksuttomia.

Kotikaupunkipolulla 34 historiallista ja uutta kohdetta

Perehdyttämisohjelma sisältää myös opastetun Järvenpään kaupunkipolun, joka on noin neljän kilometrin mittainen kävelyreitti kaupungin keskustassa. Vuonna 2007 valmistunut Kaupunkipolku sisältää 34 kohdetta, joihin kuuluu muun muassa historiallisia rakennuksia, puistoja ja patsaita sekä uusia rakennushankkeita.

Kaupunkipolusta on painettu opaskirjanen, joka sisältää kartan ja selostuksen jokaisesta kohteesta. Sen avulla voi polun kävellä omalla

ajallaankin. Kaupunkipolkua on opastettu 15 vuoden aikana useita kymmeniä kertoja ja joka kerralle on riittänyt kiinnostuneita osallistujia. Koululaisille on suppeampi polku Järvenpään kulttuurikohteisiin. Lisäksi ryhmille on järjestetty maksullisia kierroksia tilauksesta.

Kaupunki lähettää uusille asukkaille kaksi kertaa vuodessa tervetuliaiskirjeen, joka sisältää tietoa kaupungista ja kutsun maksuttomalle kotiseutukurssille. Olen suunnitellut luennot ja opastanut kaupunkipolkua alusta saakka. Luennoista on tehty tiivistetty englanninkielinen versio maahanmuuttajia varten.

On ollut ilo kokea, että vielä vuosien jälkeenkin olen saanut kiitosta ”entisiltä oppilailtani”. Heille Järvenpäästä on tullut uusi kotikaupunki.

Tuula Siltasari-Peltonen toimii Bjarne Westermarck -yhdistyksessä.

Kuvat: Leena Mulari.

Keiteletalon pihalla tulijan toivottavat tervetulleeksi ITE-taiteilija Arvi Frilanderin lämpimät veistokset.

Keiteleellä kuntakummit auttavat uusia asukkaita juurtumaan

Teksti: Leena Mulari

Keiteleellä Pohjois-Savossa ollaan jo tovi pohdittu, kuinka kuntaan uutena tuleva henkilö saataisiin kokemaan itsensä tervetulleeksi ja viihtymään jäädäkseen. Kuntakummitoiminta on kirjoitettu kunnan strategiaan ja nyt sitä kehitetään Keiteleen yhdistysten talo -hankkeen suojissa.

Yhteistyöhön kunnan kanssa on saatu niin alueen kansainväliset yritykset kuin yksittäiset toimijatkin. Apuna kehittämisessä ovat

olleet Maaseudun Sivistysliitto ja Maahenki. Yhteisissä työpajoissa on pohdittu, mitkä tekijät saavat juurtumaan, mitä osallisuus on ja mikä olisi juuri Keiteleen malli kuntakummitoiminnassa.

Keiteleen kummisedät

Keiteleellä “kummisetien” perintö elää vahvana. Rohkea kehittäjäryhmä ryhtyi 1960-luvun lopulla tarmokkaasti viemään eteenpäin kunnan työllisyyttä. Keitele onkin tunnettu työpaikkaomavaraisuudestaan, teollisuudestaan ja yrittäjämyönteisyydestään. Samaa yhdessä tekemisen henkeä puhkuu kuntakummitoiminta, joka pyrkii huomioimaan tasapuolisesti eri taustoista lähteneen muuttoliikkeen.

Tulija voi olla sahalla työskentelevä ulkomaalainen tai kotiseuduille paluumuuttava eläkeläinen. Kuntakummi on se helposti lähestyttävä paikallinen, jonka kanssa lähteä tutustumaan uuteen kotipitäjään.

Lapsiperheellinen kenties toivoo löytävänsä kuntakummin samassa elämäntilanteessa olevasta, joka tuntee perheiden palvelut ja jonka kera lähteä perhekahvilaan Keiteletalolle. Kuntakummi voi olla myös tukiverkostoa vahvistava varamummo tai -ukki.

Keiteletalo, kuntakummitoiminnan keskus

Yhteinen olohuone, Keiteletalo torin varrella, on luonteva paikka vastaanottaa uudet asukkaat ja tutustuttaa heidät palveluihin ja yhteisöön. Kaikille avoimia tilaisuuksia on vauvasta vaariin ja kuntalaisia kannustetaan myös itse järjestämään tapahtumia.

Yhdistykset tarjoavat monenlaisia harrastusmahdollisuuksia ja yhdistystalo tarjoaa tilat myös yhdistysten yhteiseen toimintaan ja kuntakummimallin kehittämiseen. ”Tulija voi olla sahalla työskentelevä ulkomaalainen tai kotiseuduille paluumuuttava eläkeläinen. Kuntakummi on se helposti lähestyttävä paikallinen, jonka kanssa lähteä tutustumaan uuteen kotipitäjään.”

Kummiprofiilin avulla samanlaisista asioista kiinnostunut kummi

Työpajoissa on pohdittu, mistä kuntakummin löytää. Nyt käytössä on lomake, ikään kuin ystäväkirjan sivu. Muutamalla kysymyksellä on luotu kummiprofiili, jossa voi kertoa hieman itsestään ja harrastuksistaan.

Vapaaehtoisia kuntakummeja on Keiteleellä jo kymmenkunta ja mukaan toimintaan saa tulla milloin vain. On hyvä, että erilaisille ihmisille löytyy sopiva ”match”, elämäntilanteen ja kiinnostusten mukaan.

Myös varakummeja tarvitaan, sillä kummi toimii vertaisena oman ajankäyttönsä puitteissa.

Keiteleellä pilotoidaan kummitoimintaa myös tapahtumien myötä. Kuntakummilla voi olla tunnusmerkki, josta hänet tunnistaa; Keiteleellä innokas neuloja teki kummeille heijastimellisen hihanauhan.

Markkinointia on pyritty tekemään usealla kielellä. Kunta muistaa uusia asukkaitaan vuosittain tervetulopaketilla, jonka yhteydessä on kätevä tiedottaa myös kuntakummien olemassaolosta.

Osallisuus kotiuttaa, joten omien vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen on tulokkaalle tärkeää. Tässä toimessa kuntakummi on se hyvä tyyppi!

Leena Mulari on Keiteleen yhdistysten talo -hankkeen projektipäällikkö ja Keiteletalon emäntä.

Joulukalenterissamme 24 sykähdyttävää korttia kotiseututyön kentältä

Näe ja koe lisää: www.facebook.com/kotiseutuliitto

Kuva: Aino Jauhiainen.

Mirva Karjalainen.

Ulla Kolehmainen. Leena Saloniemi.