Edge Ski Magazine 1/16

ALPPIHIIHTO | FREESTYLE | SKI CROSS | VAPAALASKU | FREE SKI | NEW SCHOOL

ALPPIHIIHDON, FREESTYLEN JA ULKOILUN ERIKOISMEDIA

EDGESKI.FI

#1/16

Majava, Henttonen & Siivonen

VAPAALASKUN PIONEERIT Laskijat kertovat

ALPPIKISOJEN KULISSEISSA Ensi kauden houkutukset

ISPO 2016 Veljekset vauhdissa

HENRIK & NIKLAS JÄRVIKARE Luovuus kukkii

Ski Sport Finlandin virallinen jäsenlehti

9€ (sis. alv)

FREESTYLEN SUORITUSPAIKAT

Alpine Ski Team collection since 1999

GASUM ON SKI SPORT FINLANDIN VIRALLINEN PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANI

KAASU ON EDULLINEN LIIKENNEPOLTTOAINE

Kun olet vaihtamassa autosi uuteen, kysy haluamastasi mallista kaasulla ja bensiinillä kulkevaa versiota. Huomaat eron vain tankatessasi: kaasu on edullista, se maksaa vain alle euron litra! Samalla säästät luontoa, sillä kaasu palaa puhtaasti ilman pienhiukkaspäästöjä.

Katso uusimmat kaasuautomallit ja tankkausasemien sijainnit Vihreäkaista.fi edgeski.fi facebook.com/edgeski

4

Pääkirjoitus 1/2016

EDGE MAGAZINE Päätoimittaja Antti Zetterberg Taitto Mikko Kempas

Kevin Salonius näyttää miten Oulun urbaania ympäristöä käytetään luovasti hyväksi. Kuva Stephan Sutton.

Toimittajat Jyrki Lehto Jukka Muukkonen Tuomas Rio Sanni Kivipelto Marja Salokangas Markus Kangas Jimmy Petterson Matti Henttinen Ökö Heikkala Juho Lukkari Jussi Heinilä Arto Majava Timo Martikainen Jukka Mäennenä Tarja Sandell Mikko Nikkinen Sami Sarsama Mika Fält Henna Raita Julia Hämäläinen

LASKEMINEN ON LUOVUUTTA

V

aikka taide mielletään usein luovuuden laajimmaksi käsitteeksi, on sitä mielestäni myös laskeminen. Ihan sama lasketko kisarinnettä, urbaania reiliä tai vuorenseinämää, alas pitää tulla mahdollisimman hyvin. Hyvään laskemiseen taas

kuuluu luovuus eli miten käytät alustaa hyväksesi.

Tätä luovuutta olen päässyt todistamaan etenkin nuoremman polven tekemisessä kun olosuhteet eivät ole este vaan mahdollisuus. Ehkä hienoin esimerkki tästä luovuudesta on Real Skifi –porukka, jonka suksiakrobatiaa seuraavat tuhannet ihmiset ympäri maailmaa. Pojat ovat todella vieneet laskemisen aivan uudelle tasolle.

Pelkästään jo lähimäkeen meneminen riittää, että luovuutta suksilla pääsee näkemään. Tämän päivän junnut ovat uskomattoman hyviä niin rinteessä kuin parkeissakin. Kun me aikuiset vaan jaksamme panostaa junnujen laskuharrastukseen, niin meillä on viiden vuoden kuluttua uusia jannelahteloita ja tanjapoutiaisia. Viekää siis lapset mäkeen oppimaan laskettelun jaloa taitoa.

Näin hiihtoloma-aikaan alkaa paras laskettelusesonki. Alkutalven synkkyys väistyy ja kevättalven valo piristää. On kiva laskea oikeassa luonnonvalossa. Rinteet ovat hyvässä kunnossa ja etenkin Lapissa kevään sesonki on parhaimmillaan.

Luovaa hiihtolomaa,

Antti Zetterberg päätoimittaja antti.zetterberg@krookmedia.fi

Valokuvaajat Tero Repo Junnu Laine Jimmy Petterson Ross Woodhall Teppo Ahomäki Patrick Forsblom Steve Ogle Janne Koskenniemi Petri Kovalainen Petri Juntunen Sami Pitkänen Ville-Petteri Määttä Mika Selroos Teemu Moisio Ilmoitusmyynti Jerker Krook Puh. +358 40 566 3035 jerker.krook@krookmedia.fi Painopaikka Reusner Paperi Kansi: Art Gloss 200g Sisus: Gallery Fine Gloss 90g Tilaus IO-Kustantajapalvelut Oy, Puh. 03 – 4246 5300 Kustantaja Krook Media Oy Nahkahousuntie 5, 00210 Helsinki. puh. (09) 726 80180 edge@krookmedia.fi www.krookmedia.fi EDGE ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta Kannen kuva Stephan Sutton Kuvassa Antti Ollila Internet www.edgeski.fi Instagram: @edgeskifinland Facebook: Edgeski

5

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Sisällys 1/2016

Freestylehiihtoa voi harrastaa monella eri tyylillä. Kuvassa Kalle Hilden ja kameran takana Jussi Väätäinen.

5 Pääkirjoitus 8 Ski Sport Finland yhteystiedot 10 Marko Mustonen 12 Suomen hiihtokeskusten kuulumisia 14 Uutiset 26 Freestylepaikat rinteissä ja niiden ulkopuolella – Sanni Kivipelto 36 Maailmancuplaskijan arki – Teemu Moisio 42 Suomalaiset vapaalaskupioneerit – Antti Zetterberg 52 Vapaalaskija Jenni Kaipainen – Antti Zetterberg 54 Järvikareen kaksoset – Sanni Kivipelto 56 Orelle, Takaovi kolmeen laaksoon – Timo Martikainen 62 Suksen valintaopas: vapaalasku – Antti Zetterberg 66 Hiihtopummi Jimmy Petterson – Marja Salokangas 70 Seurojen nousevat tähdet | Niko Kukkonen – Marja Salokangas 72 Suomen pikkukeskukset | Peuramaa & Ounasvaara – Marja Salokangas 76 Levin alppikoulun toiminta – Antti Zetterberg 78 Jimmy Pettersonin matkass | Azerbaidžan 84 Samuli Leisti on mukana kaikessa – Sanni Kivipelto 86 ISPO 2016 – Antti Zetterberg 90 EDGE Treenaus – Jukka Mäennenä 92 EDGE Evästyksiä – Tarja Sandell 94 EDGE Tekniikka – Ökö Heikkala 96 Kolumni – Matti Henttinen 98 Virtuaalisirkus – Juha Haavisto

edgeski.fi facebook.com/edgeski

6

Elegance is an attitude Aksel Lund Svindal

7

Conquest Classic Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Ski Sport Finland 2015/16 yhteystiedot

Toimitusjohtaja Marko Mustonen puh: +358 40 5184559 Hallinto, talous ja huippu-urheilu Markkinointipäällikkö Samuli Leisti puh: +358 40 7460958 Markkinointi ja myynti Seurapalvelut – alppija freestylehiihto Minna Karhu puh: +358 44 0211024 Lisenssit, kilpailut ja -kalenterit, koulutukset, rekisterit, seurasiirrot ym. jäsenseurojen asiat Kilpailukoordinaattori Mikael Kurki puh: +358 400 418747 Kotimaan kilpailut ja koulutukset, lasten ja nuorten kansainväliset kilpailut Talous- ja toimistosihteeri Outi Linnonmaa +358 50 3835473 Talous ja hallinto

AJ Kemppainen freestylen MM-kisoissa 2015. Kuva Jussi Väätäinen.

edgeski.fi facebook.com/edgeski

8

Uutta Tahkolla: Lumilaaksossa uusi rinne ja hissi.

SkiMap 3D Tahko – mobiilikarttasovellus ladattavissa Play -kaupasta ja Appstoresta.

Tahkon tapahtumat ja matkailuvinkit löydät kätevästi osoitteesta: kuopiotahko.fi

9

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Marko Mustonen

Kuva Ski Sport Finland

Kohti kisakauden toista puolikasta Alppi- ja freestyleurheilijamme etenevät kansainvälisillä kentillä tällä het-

alppi- ja freestylehiihdossa ja lasten loppukilpailutapahtumiin. Ta-

kellä isoja askeleita eteenpäin. Alppihiihdossa Marcus Sandellin viides tila

voitteena on kehittää kilpailuviikonlopuista tapahtumia, joissa kaikki

Ranskassa, Eemeli Pirisen voitto ja menestys EC-kisoissa, Riikka Honkasen vauhdikas nousu ikäisissään TOP 3 rankingiin maailmassa, Andyn vauhdin kasvu syöksyrintamalla, pujottelijoiden menestys EC-rintamalla, tyttöjen ja poikien eteneminen FIS-tasolla ovat merkkejä suunnasta, missä mennään.

J

a vastaavasti freestylen puolella Jimi Salonen on aivan maailman kärjen vauhdissa, cupin rankingissa top 10 paremmalla puolella ja kokonaisuutena tiimi tekee hyvää duunia. EC-tasolla suomalai-

set ovat mitalivauhdissa ja niin ikään slopestylessa nuorten esitykset kansainvälisissä kilpailuissa ja MC-tasolla lupaavat hyvää.

ovat yhteisessä rintamassa; seurat, hiihtokeskukset, kumppanit ja lajiliitto rakennetaan laadukkaita, viihdyttäviä tapahtumia, joissa sekä urheilijat että paikalla olijat viihtyvät.

Avoimet radat, junnuparkit ja vinkit kisalaskijoilta ja valmentajilta ovat varmasti positiivisia uudistuksia tapahtumissamme. Laadukkaat tapahtumat laadukkaalla sisällöllä rakennettuna tukevat tavoitettamme saada uusia perheitä ja sitä kautta junnuja hienoihin lajeihimme mukaan.

Laskettelua harrastaa aktiivisesti satoja tuhansia suomalaisia lähes sadassa hiihtokeskuksessa ympäri maan. Olkaamme siis aktiivisia ja

Positiivinen voittaja-asenne, team spirit ja se perinteinen suomalainen sisu alkavat juurtua toimintoihimme

markkinoidaan lajejamme positiivisessa valossa aina kuin mahdollista.

Tästä on hyvänä käytännön esimerkkinä se, että keskusteluni valmen-

tajien ja urheilijoiden kanssa keskittyvät tällä hetkellä yhä enenemäs-

Marko Mustonen

Nyt ylös, ulos ja rinteille!

sä määrin yksilöiden ja tiimien henkisen vireen, hyökkäysasetelman ja oikean taktiikan kehittämiseen. Olemme mielestäni oikean asian ympärillä haettaessa huipputulosta. Yhteinen sparraus, onnistumi-

P.S. Muistakaa #skisportfinland #thewinningattitude

set ja niistä iloitseminen tiimien kesken luovat uusia onnistumisia ja voittaja-asenne kehittyy kokonaisvaltaisesti. Toki perustusten toisessa päässä on oltava laadukas harjoittelu ja kokonaisvaltainen huippuurheilijan elämänhallinta.

Kun kausi lähenee puolta väliä, on todella mielenkiintoista seurata urheilijoidemme otteita tästä eteenpäin Arvokilpailuista ensimmäisenä vastaan tulevat nuorten olympialaiset Lillehammerissa helmikuun puolivälistä alkaen. Menestystä valitulle joukkueelle eli Annille, Minjalle, Riikalle, Joonalle ja Sampolle.

Kotimaisittain tähän kauteen on panostettu etenkin kansallisiin kilpailusarjoihin, tänä vuonna erityisesti Audi Tour -kilpailusarjoihin

edgeski.fi facebook.com/edgeski

" Avoimet radat, junnuparkit ja vinkit kisalaskijoilta ja valmentajilta ovat varmasti positiivisia uudistuksia tapahtumissamme.

Laadukkaat tapahtumat laadukkaalla sisällöllä rakennettuna tukevat tavoitettamme saada uusia perheitä ja sitä kautta junnuja hienoihin lajeihimme mukaan. " 10

11

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Suomen hiihtokeskusten kuulumisia Harri Lindfors.

Yli 70 ylpeyden aihetta ”Pitää mennä kauas nähdäkseen lähelle”, sanoo vanha viisaus. Sanonta pitää erityisen hyvin paikkansa, kun mietitään matkailua. Suomen luonnon kauneutta ja kohteiden upeutta ei aina oikein muistakaan.

Teksti HARRI LINDFORS

T

ammikuussa kiersin venäläisten bloggaajien kanssa Lapin hiihtokeskuksia. Venäläisten vilpitön innostus ja suomalaisten palveluiden ylistys avasi taas minunkin silmäni.

Reissun päätteeksi pyysin matkatovereitani listaamaan asioita, jotka erottavat Suomen

muista hiihtomaista.

Tässä listan TOP 5: 1. Suomi on talven ihmemaa Uniikki ja uskomattoman kaunis luonto: lumen peitossa olevat tykkypuut, hohtavat hanget ja upea valo. Edes saduissa ei ole yhtä kaunista.

4. Lumoavat revontulet Harvassa ovat paikat, missä niitä pääsee ihastelemaan yhtä helposti kuin Suomen La-

2. Loistavaa laskettelua

pissa. Revontulia nähdäkseen ei tarvitse tar-

Suomalaisista keskuksista löytyy paljon erilaisia rinteitä kaiken tasoisille laskijoille ja ihan

poa erämaahan, vaan taivaan tulia voi ihailla

kaikki keksivät rinteissä mielekästä tekemistä. Rinteissä on turvallista laskea, koska ne pidetään

aivan rinteiden tuntumassa.

huippukunnossa, ja valaistus rinteissä on hyvä. Vuokraamoissa ja hiihtokouluissa on kielitaitoista ja ammattitaitoista henkilöstöä.

5. Lyhyet etäisyydet, helppo saavutettavuus Liikkuminen suomalaisissa hiihtokeskuksissa

3. Suomalaisten kekseliäisyys

on vaivatonta, joten lyhyessäkin ajassa pystyy

Hiihtokeskuksista löytyy pähkähulluja ja todella hauskoja ideoita, kuten Ylläksen gondolisau-

kokemaan paljon erilaisia aktiviteetteja.

na, Levin jääcarting tai Saariselän yli kilometrin mittainen pulkkamäki. Lumikylät, jääravintolat ja igluhotellit hämmästyttävät ja ihastuttavat – näitä ei muualla ole!

edgeski.fi facebook.com/edgeski

Lisäksi on ilahduttavaa nähdä, että työntekijät ovat sydämellään mukana. Kaikkialla

12

Suomen hiihtokeskusten kuulumisia

Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Anne Larilahti.

Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo

Tammikuista Leviä. Kuva: SHKY.

Jos kehitys Lapin lomakeskuksissa on ollut

lähikeskukseen sopimaani haastattelua

selvästi tykkäävät työstänsä.

huimaa, on myös pienemmissä keskuksissa

vesisateen vuoksi.

paiskittu töitä kehityksen eteen: Suomalai-

Torstainen maisema Helsingissä olikin

Ei vain pohjoista erinomaisuutta

nen lumetustaito on kansainvälistä huippua.

masentava, luonnonlumi oli parissa päi-

Lapin keskukset ovat tällä vuosituhannella

Rinteissä on monipuolista tekemistä kaiken

vässä sulanut lähes kokonaan. Hämmästys

kehittyneet huimasti. Niitä voi ylpeänä esi-

tasoisille ja tyylisille laskettelijoille. Erilaiset

oli suuri, kun parinkymmenen minuutin

tellä vaativillekin turisteille. Mutta ei suoma-

tapahtumat tuovat energiaa talvipäiviin.

automatkan päässä oli täysi talvi ja rinteet

tapaa ystävällisiä ja hymyileviä ihmisiä, jotka

lainen laskettelumatkailu ole vain pohjoisen

Hiihtokeskukset loihtivat talven ihme-

käsissä. Etelä- ja Keski-Suomen pienillä ja

maan jokaisen suomalaisen ulottuville. Vaik-

keskisuurilla hiihtokeskuksilla on merkit-

ka säät eivät tälläkään kaudella ole hurraa-

tävä rooli suomalaisen laskettelukulttuurin edistämisessä ja kehittämisessä.

Juuri lähikeskukset edustavat – ja edistävät – suomalaista laskettelua aidoimmillaan.

13

huippukunnossa. Haastattelun lomassa

kurvailimme upeita laskujamutta mitä parhaissa ” Rinteillä on kaikki kohdallaan, olosuhteissa. laskijat puuttuvat. Samantyylisiä Kevään parhaiden huutoja juuri keränneet, ovat olosuhteet upeata työtä tekeviä keshiihtokeskuksissa upeat.

Sain järjestetyksi kuksia meillä on yli seitsemänkymmentä laskukelien aikaan laskettelijat eivät enää varsinaisen yllätyksen suomalaiselle toimitympäri maata. Niistä jokaisesta voi olla ylpeä. löydäkään tietään hiihtokeskuksiin. ” tajalle tammikuussa. Hän oli jo perumassa

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

UUTISIA

SUOMEN VANHIN HIIHTOKOULU - RUKAN HIIHTOKOULU 60 VUOTTA! Letkalaskua, puheita, kunniamerkkejä, mutkatonta yhdessä oloa – niistä on hyvä juhlat tehty

R

ukalla juhlittiin tammikuun lopussa Hiihtokoulun menestyk-

Berufsschilehrer & Snowboardlehrer Verbandin Georg Herbst ja

sekästä 60-vuotista taivalta. Virallisten juhlallisuuksien lisäk-

Martin Heuberger.

si Rukan hiihtokoulun ystävät osallistuivat Suomen pisimpään

letkalaskuun yhteensä 233 laskettelijan ja lautailijan voimin!

Rukan Hiihtokoulun kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Ökö

Hiihdonopettajilta kysyttäessä, mikä on parasta Rukan Hiihtokoulussa? Vastaus tulee yhteen ääneen - porukka- ja tällä tarkoitetaan sekä opettajia että asiakkaita.

Heikkala painottaa ”oman letkansa toiminnassa” aatteellisuutta,

”Rukan hiihtokoulu on vasta 60 vuotta nuori, alkuläm-

joka näkyy pitkäjänteisenä kehitystyönä opettajien jatkuvassa kou-

mittelyt on vasta tehty, nyt alkaa seuraavat 60 vuotta”, näillä

luttamisessa. ”Rukan hiihtokoulussa kohtaavat vahva opetustaito,

sanoilla Ökö Heikkala toivottaa kaikki uudet ja vanhat porukat ter-

halu kehittyä sekä yhteisöllinen ilmapiiri. Tästä osoituksena uusi-

vetulleiksi Rukalle!

en opettajien määrä, joka on ollut kahden viime kauden aikana 75”,

Lisätietoja www.ski.ruka.fi/hiihtokoulu

iloitsee Heikkala.

Teksti MARJA SALOKANGAS Kuva INKA SALMIRINNE

Hiihtokoulu on myös mukana Rukan kehitysstrategiassa ”Ilman Rukaa ei olisi hiihtokoulua, mutta totuus on, ettei Rukaakaan nykymuodossa olisi ilman hiihtokoulua”, painottaa Rukakeskus Oy:n toimitusjohtaja Ville Aho. Rukan Hiihtokoulussa kohtaavat pitkä historia, vahva nykyhetki sekä luotto tulevaisuuteen. Paikalla olivat kunniapuheenjohtaja Lauri Leskelä sekä -jäsenet Jorma ”Jesse” Immonen, Kaj Åström ja Petteri Mäkelä. Tilaisuutta kunnioittivat läsnäolollaan myös hiihtokoulun monivuotiset yhteistyökumppanit Salzburger

edgeski.fi facebook.com/edgeski

”Rukan hiihtokoulu on vasta 60 vuotta nuori, alkulämmittelyt on vasta tehty, nyt alkaa seuraavat 60 vuotta” 14

ELÄMÄNPELASTAJA. Dräger Alcotest 3000

Tiedätkö sinä varmasti ajokuntosi ?

Laadukas Dräger alkotesteri tietää ja varmistaa liikenneturvallisuuden.

Dräger Alcotest 3000 - Se luotettava alkotesteri.

- Se erinomainen lahjaidea.

Dräger Alcotest 3000 alkotesteri on helppokäyttöinen ja luotettava ajokunnon varmistaja, täydellinen valinta ajokumppaniksi niin maalle kuin merelle.

Dräger Alcotest 3000 on ehdoton hitti loppuvuoden juhlasesonkiin ja laadukas lahja, jota saaja varmasti arvostaa pitkään.

Myynti: Auto- ja venealan liikkeet Lisätietoja: www.kaha.fi 15

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

UUTISIA

Aksel Lund Svindal ja Longinesin pääjohtaja Walter von Känel tämän kauden avauksessa Söldenissä.

ALPPIHIIHTÄJÄT LONGINESIN AMBASSADOR OF ELEGANCE –LÄHETTILÄINÄ Alppihiihtoa jo yli 80 vuotta tukenut sveitsiläinen kellomerkki Longines luottaa huippualppihiihtäjiin markkinoinnissaan. Mikaela Shiffrin ja Aksel Lund Svindal ovat saaneet kunnian toimia jo usean vuoden ajan Longinesin Ambassador of Elegance –lähettiläinä.

Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat LONGINES & MIKAEL KURKI

L

ongines on alppihiihdon lisäksi mukana vahvasti myös esteratsastuksessa, tenniksessä, voimistelussa ja jousiammunnassa – kaikki lajeja, joissa tietty eleganssi on vahvasti läsnä.

Hienostuneisuus, kehon hallinta, lajille täydellinen omistautuminen sekä näyttävät

ulkoiset puitteet yhdistävät kaikkia lajeja, joissa Longines on mukana. Urheilulajien lisäksi yhtiö tekee yhteistyötä muun muassa näyttelijä Kate Winsletin kanssa. Eri ympyröissä näkyvien valovoimaisten persoonien kautta kelloihin liitettävä elämäntapa ja tyyli muuttuvat käsinkosketeltaviksi.

Miksi juuri Mikaela Shiffrin ja Aksel Lund Svindal?

Maailman ehdottomaan eliittiin kuuluva Mikaela Shiffrin on osoitus poikkeuksellisesta

edgeski.fi facebook.com/edgeski

Longines toteutti Conquest-mallistaan erityisen St.Moritzversion juhlistaakseen pitkäaikaista yhteistyötä paikkakunnan kanssa.

16

UUTISIA

Mikaela Shiffrinillä (vas.) on vielä monta menestysvuotta edessään.

lahjakkuudesta ja uskomattoman positiivisesta luonteesta. Mikaelan

33-vuotias Aksel Lund Svindal on toiminut Ambassador of Ele-

Facebook ja Twitter-päivityksistä paistaa iloinen asenne ja täydel-

gance –lähettiläänä jo vuodesta 2007. Hän on olympiavoittaja, maa-

linen omistautuminen. Hän myös ollut Longinesin “vanha tuttu” jo

ilmanmestari ja maailmancupin kokonaiskilpailun voittaja, mutta

pitkään, sillä hän voitti kolme kertaa peräkkäin Longines Rising Ski

myös valloittava persoona, jolla on aina aikaa faneille sekä medialle.

Stars –kilpailun vuosina 2013-2015. Kilpailu on naisten osalta tar-

Todellinen unelmavävyn prototyyppi.

koitettu alle 21-vuotiaille, joten tänä vuonna 1995 syntynyt Shiffrin ei saa enää osallistua.

Lisätietoa www.longines.com

Suomalainen alppihiihtäjä Ambassador of Elegance – lähettiläänä?

Ajatus ei ole mahdoton, sillä nuorella laskijasukupolvella on nälkää ja tekemisen meininkiä. Ensimmäinen näytön paikka on St. Moritzissa järjestettävät Longines Future Ski Champions –kilpailu, jossa nuoret lahjakkuudet kisaavat toisiaan vastaan 13.-16.3.2016.

EDGE on paikalla seuraamassa kisaa.

Suomen edustajana toimii rovaniemeläinen Turo Torvinen, joka on syntynyt vuonna 2000.

Turo Torvinen on Suomen edustaja St. Moritzissa Longines Future Ski Champions –kilpailussa.

17

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

UUTISIA

”Haltin muutosstrategian yksi avainalue on brändin uudistaminen.

Halti on määritellyt uusiksi tuoteryhmiksi outdoor, leisure, multisport sekä skiwear Tämä tarkoittaa samalla sitä, että yhtiö palaa neljän vuodenajan brändiksi. Kohderyhmien huomioiminen näkyy esimerkiksi skiwear-tuoteryhmän kohdalla, jossa tuoteryhmän sisään kuuluu kolme kategoriaa: High-End, Resort & All Mountain.

Keliltä suojaamisessa Halti luottaa edelleen Drymaxxiin, mutta myös uusia materiaaleja on otettu käyttöön. Esimerkiksi untuvatakeissa käytetään jatkossa Pertexin kankaita. Primaloftin erilaiset vanut ja täytteet tulevat myös näyttävästi käyttöön. Nyt ISPOssa esitellyt tuotteet ovat kuluttajien saatavilla syksystä 2016 alkaen.

Haltin toimitusjohtaja Jukka-Pekka Vuori kiteyttää Haltin strategian osuvasti: ”Haltin muutosstrategian yksi avainalue on brändin uudistaminen. Haltin uusi tuleminen lähtee lupauksestamme -Nordic by Nature-, jossa Halti yhdistää pohjoisen estetiikan, pohjoisen olosuhteet ja pohjoisen mielenlaadun. Se on meidän erilaistava tekijämme ja samalla paluu juurillemme. Uusi Halti kunnioittaa perinteitä vahvasti, mutta samalla kurkottaa uusilla tuoteryhmillä tuKuvassa uutta tulevaa ensi kauden mallistoa. Vasemmalta lukien Suunta M, Vuolu M, Suunta W, Vuolu W. W tarkoittaa naisten ja M

NORDIC BY NATURE

– Halti uusiutuu logoa myöten Halti uudistuu ensi kaudelle täydellisesti. Lappilaisuudesta ammentanut identiteetti vaihtuu Nordic by Nature –sloganin mukaiseen pohjoismaiseen identiteettiin.

Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG

M

allistouudistuksesta vastaavat designerit Mari Talka ja Mari MattilaKämäräinen Studio Tintistä. Talka on

suunnitellut mallistoja esimerkiksi Luhdalle, Peak Performancelle, Reimalle ja islantilaiselle ZO-ON-brändille. Mattilä-Kämäräinen on puolestaan työskennellyt aiemmin esimerkiksi Berghausin, Ellessen ja Speedon kanssa.

edgeski.fi facebook.com/edgeski

Suunnittelijoiden

vaihtuminen

näkyy

levaisuuteen ja jatkossa vahvemmin neljän vuodenajan merkiksi. Koetestasimme uutta brändiä ja tuotemallistoa jo kuukausi sitten vaativilla Itävallan ja Italian markkinoilla ja palaute oli erittäin lupaava. Uskomme vahvasti, että Halti on inspiroiva vaihtoehto tämän päivän kuluttajalle Suomessa ja kansainvälisillä markkinoilla”.

tuotteiden muotokielessä ja olemuksessa.

Uudistuminen on käsinkosketeltavaa – ei pelkkää tarinan ja logon muuttamista. Väreissä löytyy ja tuotteet ovat aiempaa tyköistuvampia sekä mietitty enemmän pienempien kohderyhmien mukaisesti.

Uuden, mutta jotenkin tutun näköisen logon on suunnitellut Mikael Kivelä, joka on aiemmin vastannut muun muassa Finnairin ilmeestä. Mikäli muistelee Haltin alkuvuosien logoja, on uudessa havaittavissa samaa henkeä nykyaikaisella twistillä.

Uutta ajattelua myös tuotteiden toiminnallisuudessa. Kaikkiin suuntiin joustavat materiaalit strategisissa paikoissa, Primaloft-täyte, erillinen koukku hanskoille, näyttävä värien käyttö…

18

UUTISIA

19

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

UUTISIA Juvanpuiston oppilaat jumppaavat liikuntatunnilla, ja syketiedot näkyvät isolla ruudulla. Oppilaat kokevat sykkeiden näkemisen positiivisena asiana ja keskittyvät omaan suoritukseensa.

POLAR 10 vuotta työtä lasten liikunnan hyväksi Jo nuoressa iässä aloitettu liikuntaharrastus on

varusmiesten Cooperin testin tuloksissa”,

kuvien ja heikon toimintakyvyn omaavien

kuin laittaisi rahaa pankkiin. Liikunnan terveys-

Uronen toteaa.

lasten määrä ja fyysiseltä kunnoltaan ääri-

hyödyt ovat kiistattomat, mutta silti vain noin 15 % yläkoululaisista liikkuu reippaalla intensiteetillä tunnin päivässä. Muun muassa sykemittareistaan tunnettu Polar on tehnyt pitkään töitä nuorten liikunnan lisäämiseksi.

Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat POLAR

V

päissä olevien oppilaiden oleminen samassa

nuoria osallistuu ohjattuun liikuntaan urhei-

ryhmässä aktiiviliikkujien kanssa”, Uronen

luseuroissa enemmän kuin koskaan.

mainitsee.

”Mutta vain noin puolet alakoululaisista

Opettajat hankkivat sykemittareita kou-

liikkuu reippaalla intensiteetillä tunnin päi-

luille tuomaan lisää yksilöllisyyttä tunneille,

vässä ja yläkoululaisista tähän pääsee enää

ja saivat pian positiivisia kokemuksia.

15 %”, Uronen kertoo. ille Uronen toimii Polarin koulutuspäällikkönä. Mitä hyötyjä te olette nyt 10 vuoden aikana löytäneet liikunta-

teknologian käytössä on lapsien liikunnan suhteen? ”Teknologian kehittymistä pidetään yleisesti lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuutta vähentävänä tekijänä. Pelaaminen ja muu laitteiden käyttäminen on yleensä paikallaan tapahtuvaa toimintaa, ja sinällään luonnollisesti passiivista tekemistä. Istumaharrastukset

Hänen mukaansa samaan aikaan lapsia ja

vähentävät

kokonaisaktiivisuuden

määrää, ja tämä on suoraan nähtävissä sekä lihavuuden lisääntymisenä että esimerkiksi

edgeski.fi facebook.com/edgeski

Valtakunnallisena tavoitteena Suomessa on 1-2 tuntia liikuntaa päivässä ikäluokasta riippuen, tavoitteesta ollaan siis kaukana.

Teknologiaa ei kannata käsitellä pelkästään passivoivana asiana Nykyisin sillä on myös paljon liikuntaa lisääviä ominaisuuksia. Urosen mukaan Polar on tehnyt yhteistyötä liikunnanopettajien ja muiden liikuntakasvatuksen asiantuntijoiden kanssa jo yli kymmenen vuotta. ”Vaikka Polar on kotimainen yritys, alkoi kouluissa systemaattinen sykkeenmittaus Yhdysvalloissa. Siellä olivat samat haasteet jo aiemmin esillä kuin meillä eli vähän liik-

”Suomi lieneekin ensimmäinen maa, jossa liikuntateknologian käyttäminen on nostettu mukaan valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan” 20

UUTISIA voitteen täyteen. Parhaimmillaan tästä on seurannut täydellinen elämäntapamuutos. ”Etenkin aktiivisuuden mittaaminen vaikuttaa olevan se teknologia, mikä motivoi eniten juuri vähiten liikkuvia. He ovat luonnollisesti se ryhmä, kenen liikkumaan innostumisella on yhteiskunnallisesti suurin merkitys jo tulevaisuuden työkyvynkin kannalta”, hän sanoo.

Monissa kunnissa järjestetäänkin ”kutsukerhoja” koulujen liikunnallisesti syrjäytymisvaarassa oleville lapsille, ja siellä teknologia usein toimii yhtenä liikuntaan innostajana.

Laitteiden antama palaute myös opettaa liikkumaan itselleen sopivalla rasitustasolla Opettajat Anu Immonen ja Ari-Matti Rautomäki ovat hyödyntäneet teknologiaa liikunnanopetuksessa jo vuosia. Oppilaiden parempi oppiminen kannustaa uudistamaan omaa työskentelyä.

Suomessa Polar on tehnyt koulujen kanssa systemaattista yhteistyötä reilut kymmenen vuotta Aluksi laitteina olivat pelkästään sykemittarit, mutta jo viisi vuotta käytössä on ollut lapsille suunnattu aktiivisuusmittari, jota käytetään sa-

Tässä etenkin sykkeenmittaus auttaa eniten. Oppitunnin syketiedot antavat myös tiedollista informaatiota, jolloin oppilaat oppivat käytännön kautta perustietoja harjoittelusta. Liikuntataitojen oppimiseen esimerkiksi suoritusten videointi tuo nykyisin helposti käytettävissä olevan lisäavun, ja oppilaat ovat hyvin kiinnostuneita näkemään suorituksensa esimerkiksi hidastettuna.

doissa kouluissa eri puolilla maata. ”Lasten aktiivisuuden mittaaminen

Opetushallitus on tehnyt myös erinomaista työtä liikunnanopetuksen uudistamiseksi

on ollut siis arkipäivää jo paljon ennen kuin aikuisten versiot tulivat

Opettajille suunnattu Laatua liikuntakasvatukseen –sivuston

suosioon pari vuotta sitten”, Uronen selvittää.

Teknologia liikunnanopetuksessa -osio sisältää paljon erilaisis-

Voiko nykyisen pelikulttuurin ansioksi laskea sen, että liikuntateknologiaan suhtaudutaan positiivisesti lasten ja nuorten keskuudessa?

sa kehittämishankkeissa hyväksi havaittujen käytänteiden jakamista. Elokuussa 2016 voimaan astuvassa valtakunnallisissa

Uronen miettii hieman vastaustaan. ”Tämän päivän lapset ja nuoret ovat

opetussuunnitelmassa kouluja kannustetaan liikuntateknologian

nopeita omaksumaan kaikki uusimmat teknologiset välineet ja sovellukset.

käyttämiseen kullekin luokka-asteelle sopivalla tavalla, eli kyse ei

Teknologialla voi olla myös liikuntaan innostava vaikutus”, hän muotoilee.

ole minkään pienen piirin puuhastelusta vaan koko Suomea kos-

Hän kertoo, että opettajat ovat kertoneet hienoja tarinoita, kun

kevasta toiminnasta. Suomi lieneekin ensimmäinen maa, jossa lii-

aikaisemmin täysin passiivinen oppilas on innostunut lisäämään liik-

kuntateknologian käyttäminen on nostettu mukaan valtakunnalli-

kumistaan, koska haluaa saada aktiivisuusmittarin antaman päiväta-

seen opetussuunnitelmaan.

ESPOON JUVANPUISTON KOULU ETURINTAMASSA Juvanpuiston koululla Espoossa teknologiaa on käytetty liikunnan

liikunnanopetuksessa hyödyntävistä kouluista, ja liikunta onkin

ja terveystiedon opetuksen tukena jo vuosia. Ensimmäiset syke-

hyvin suosittua koulun oppilaiden keskuudessa.

mittarit koululle hankittiin yli 6 vuotta sitten, ja nykyisin käytössä on Polarin polargofit –järjestelmä, jossa oppilaiden sykkeet siirtyvät sykelähettimestä Bluetoothilla suoraan iPadin näytölle.

Oppitunnin päätteeksi oppilaat voivat tarkastella omia tietojaan verkkopalvelusta, ja oppivat näin miten erilaiset liikuntatunnit kuormittavat ja mitä kunnon osa-alueita tunneille kehitettiin. ”Oppilaat oppivat teknologian avulla paljon enemmän kuin ilman sitä.

Liikunnan rasitustason havainnollistaminen on nykyisin helppoa, ja oppilaat ovat hyvin kiinnostuneita oman kehonsa toiminnasta”, toteaa liikunnan lehtori Ari-Matti Rautomäki Juvanpuiston koululta.

Liikunnan ja terveystiedon lehtori Anu Immonen jatkaa: ”Oppilaiden on entistä helpompi myös omaksua terveystiedossa opeteltavat liikuntaan ja harjoitteluun liittyvät asiat, koska niitä voidaan teknologian avulla todentaa käytännössä liikuntasalissa.”

Juvanpuiston koulu onkin yksi edistyneimmistä teknologiaa

21

Polargofit.com –verkkopalvelu koulujen apuna Polar tarjoaa kouluille polargofit.com –verkkopalvelun, jossa hallinnoidaan aktiivisuusmittareita ja sykemittareita. Aktiivisuusmittareiden kanssa yleisintä on se, että mittarit otetaan käyttöön luokalliselle oppilaita 2-3 viikon ajaksi, jolloin oppilaat pitävät mittaria koko ajan.

Tiedot siirretään tasaisin väliajoin verkkopalveluun, jossa voidaan tehdä päiväkohtaisia tai pidemmän aikavälin raportteja. Sykkeenmittauksessa käytetään eniten H7 –sykelähettimiä yhdessä iPadillä toimivan polargofit –sovelluksen kanssa.

Tämä mahdollistaa koko ryhmän sykkeiden seurannan reaaliajassa noin 70 metrin säteellä. Lisäksi kouluilla käytetään esimerkiksi Polar A300 mittaria, jolla voidaan mitata sekä aktiivisuutta ja sykettä, ja tietoja voidaan seurata Flow for Coach –palvelusta.

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

UUTISIA Viisikymppisten Harri Kaitavuori laskee kohti Vesijärveä Messilän Master-karnevaaleilla.

MASTER-LASKIJAT JANOAVAT LISÄÄ HAASTAJIA MUKAAN Mastereiden kauden yhtenä tärkeänä tavoittee-

lajiin. Näitä tapahtumia tullaan jatkossa nä-

na on saada lisää harrastajaratalaskijoita mukaan

kemään enemmänkin, kynnystä osallistua

kisaamaan. Venäläiset ovat kaikonneet Suomen Master Cup -kiertueelta heikon ruplan myötä.

Teksti ja kuvat JUSSI HEINILÄ

T

arvitaan siis ideoita ja houkuttimia, jotta kisoissa olisi jatkossakin riittävästi säpinää. Oman haasteensa ovat

tuoneet viime vuosien lauhat talvet. Onneksi pakkasjakso tammikuussa mahdollisti Cupkisakauden reippaan startin.

Kalpalinna avasi kisakauden tammikuun puolen välin tietämillä Turengin “hiihtomuseo” ei enää jaksanut houkuttaa kuin vajaa puolensataa kisaajaa mukaan. Rinneprofiilihan on mitä hienoin pujotteluun, mutta keskuksen infra on valitettavan masentava. Pujotteluradoilla hyvää vauhtia pitivät menneiden vuosien pujottelijasuuruudet, kuten Esko Reckhardt ja nuoremmissa Casimir Back.

Kalpiksen harmaudesta siirryttiin seuraavaksi loistavaan Messilän ympäristöön Keskuksessa järjestettiin Masters–rieha helpon superpujottelun merkeissä. Olosuhteet ja järjestelyt olivat ensiluokkaiset, moni uusi laskija sai Laakson rinteessä Master-kipinän

edgeski.fi facebook.com/edgeski

hauskoihin kisoihin tullaan madaltamaan kaikin keinoin. Myös superpujottelu on nyt vakiinnuttanut paikkansa kalenterissa.

Vauhdikas laji ei vaadi täysmittaisia suurpujottelurinteitä eikä pujottelun vaatimaa keppitaklaustekniikkaa. Liiton Skipass taskussa pääsee mukaan karkeloihin.

Alle kuusikymppisen nuoret Messilän komeissa maisemissa valmiina hyökkäämään superpujotteluradalle.

verit keräävät pisteitä muutenkin nousussa olevalle Porvoon S-66 seuralle. Myös naisten sarjoissa nähtiin useita nopeita laskuja. Alkukauden yllätysmenestyjiin voidaan laskea myös Master-puheenjohtaja, Granin Atte Martikainen, jonka hyvä kehitys todistaa, että harjoitus tekee mestarin. Atte tähtää myös Mastereiden MM-kisoihin. MM-tasolla hän saa seuraavat 5 vuotta nauttia A-1 luokan (alle 55 v) alhaisista lähtönumeroista.

Suomalaiset ovat kolunneet myös kansainvälistä Master Cup -kiertuetta kohtuumenestyksellä. Sveitsissä ja Ranskassa on napattu useita sijoituksia kympin sakkiin,

Himoksella päästiin testaamaan vauhtia suurpuikassa kolmen päivän karkeloissa

mutta podiumille päästäkseen pitää onnistua

Alkuun ratamerkinnät olivat vaativat Bonus-

puoliammattilaisia suksitaitureita. Suoma-

rinteessä, niistä ei juuri kiitoksia laskijoilta

laisiin MM-mitalehin tarvittaneen Palande-

herunut. Useimmat hakevat suurpujottelulta

rin, Uotilan tai Poutiaisen apuja, ellei sitten

myös vauhdin hurmaa, ei vain teknisiä vään-

Kalpala ole ensi talvena taas MM-kunnossa.

täviä käännöksiä. Järjestäjien pitää muistaa, että Master-laskijat ovat etupäässä nauttimassa ratalaskusta, sijoitukset tulevat toisena. Ratamerkintöjen tulee tarjota onnistumisen elämyksiä mahdollisimman monille.

täydellisesti. Euroopan laskijat ovat usein

Master –kausi on poikkeuksellisen pitkä tänä vuonna Hienot SM-puikat ovat Riihivuorella maaliskuussa, vauhtiviikonloput odottavat huhtikuussa Tahkolla ja lopuksi Levillä. Levi

Pehmeä rinne rajoitti sunnuntain kisan yh-

on uusi testi myös järjestelijöille, haaveena

teen laskuun

on saada sinne myös Master Maailman Cup

Himoksella ilahduttavaa oli Eino “Ikinuori”

-kisat. Se toisi Suomeen satoja huippulaski-

Kalpalan comeback 89-vuotiaana. Elokuussa

joita tukiryhmineen ja perheineen, ja mikä

juhlitaan pyöreitä ja ensi kaudelle avataan

tärkeintä – kotimaiset huiput saisivat testata

yli 90 v sarja Jusalle! Himoksen nopeimpia

tasoaan kotirinteillä maailman huippuja vas-

olivat Suomeen kotiutuneet ulkomaalaiset,

taan. Tapahtuma toisi myös varmasti hyvää

venäläinen Dmitry ja ruotsalainen Jonas,

nostetta Master-toimintaan Suomessa.

joka on entinen Eurooppa Cup -laskija. Ka-

22

UUTISIA

HAGLÖFS SUOMI SLALOM

1

2 3

5 4 6 7

– KOKO PERHEEN ILOINEN JA VAUHDIKAS LASKETTELUKISA – 9 21 12

19 14

13

11

10

8

15

20

18 16 17

TULE MUKAAN!

KISAKESKUKSET 1 2 3 4 5 6 7 8

Saariselkä Pallas Iso-Ylläs Salla Pyhä Ruka Iso-Syöte Riihivuori

9 10 11 12 13 14 15 16

Vuokatti Koli Tahko Kasurila Himos Sappee Ellivuori Talma

17 18 19 20 21

Kauniainen Vihti Joupiska Meriteijo Simpsiö VIIKKOKISA KIERTUE FINAALI

www.suomislalom.fi

23

Haglöfs Suomi Slalom -kilpailu lasketaan helpohkolla, suurpujottelutyyppisellä radalla. Jokaisessa osakilpailussa palkitaan sarjojen kolme parasta upeilla tuotepalkinnoilla. Lisäksi tuotepalkintoja arvotaan kaikkien osallistuneiden kesken !

HAGLÖFS SUOMI SLALOM KIERTUEPÄIVÄMÄÄRÄT

13.2. Vihti | 14.2. Meri-Teijo | 20.2. Tahko | 21.2. Vuokatti | 23.2. Saariselkä 25.2. Salla | 26.2. Iso-Syöte | 27.2. Ruka | 5.3. Himos | 6.3. Ellivuori

Finaalit 16.-17.4. Ruka

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

UUTISIA Alexis Pinturault laski kauden ensimmäiseen suurpujotteluvoittoon Naebassa.

Alexis Pinturault laski voittoon alppihiihdon maailmancupin suurpujottelussa 13.2. Japanissa – Marcus Sandell oli 16:s.

P

inturault oli toisena avauslaskun jälkeen, mutta väkevä toinen lasku toi kauden ensimmäisen suurpujotteluvoiton 0,51 sekunnin erolla niin ikään ranskalaiseen Mathieu Faivreen. Kolmas

oli Italian Massimiliano Blardone.

Saksaa edustava Fritz Dopfer johti avauskierroksen jälkeen yli puolella sekunnilla, mutta putosi lopulta seitsemänneksi.

Sandell oli avauslaskun 24:s. Toisella kierroksella hän nosti sijoitustaan kahdeksalla pykälällä ja jäi voittajasta lopulta 2,19 sekuntia.

Suurpujottelucupissa Sandell on sijalla 21. Cupia johtaa edelleen Itävallan Marcel Hirscher, joka jäi Japanissa kuudenneksi. Hirscher johtaa myös kokonaiscupia.

Samu Torsti karsiutui kakkoskierrokselta kuuden sadasosasekunnin erolla. Eemeli Pirinen ajoi ulos.

“Vaikea kisa; tosi lämpimät olosuhteet ja ihan super pehmeät.

Ensimmäinen lasku oli kyllä valitettavan surkea. En saanu oikein mitään tunnetta, että pystyisi työntämään missään vaiheessa oikein lujaa. Toisella kierroksella oli vähä parempi meininki. Toisella kierroksella pitää nyt jatkaa ja miettii tulevaisuutta”, Sandell analysoi kisan jälkeen.

MAAILMANCUP, MIEHET, YUZAWA NAEBA, JAPANI Suurpujottelu 1) Alexis Pinturault Ranska 2.34,23 (1.16,45+1.17,78) 2) Mathieu Faivre Ranska jäljessä 0,51 sekuntia (1.17,16+1.17,58) 3) Massimiliano Blardone Italia –0,67 (1.17,40+1.17,50) 4) Henrik Kristoffersen Norja –0,77 (1.17,39+1.17,61) 5) Victor Muffat-Jeandet Ranska –0,91 (1.17,19+1.17,95) 6) Marcel Hirscher Itävalta –1,31 (1.16,66+1.18,88) 7) Fritz Dopfer Saksa –1,45 (1.15,93+1.19,75) 8) Gino Caviezel Sveitsi –1,53 (1.17,49+1.18,27) 9) Roberto Nani Italia –1,59 (1.16,91+1.18,91) 10) Florian Eisath Italia –1,66 (1.18,08+1.17,81) ... 16) Marcus Sandell Suomi –2,19 (1.18,54+1.17,88),... 32) Samu Torsti Suomi 1.18,98 (karsiutui 2. kierrokselta). –Eemeli Pirinen Suomi keskeytti 1. kierroksella.

Teksti TOIMITUS Kuvat AGENCE ZOOM

Samu Torstin lasku ei riittänyt toiselle kierrokselle ja miehen tulos lopputuloksissa oli 32:s.

“Ei toisen kierroksen paikka hellinnyt tällä kertaa. Kuusi sadasosaa oli tällä kertaa mua vastaan ja käännetään se seuraavalla kerralla toisinpäin”, sanoi Torsti.

Eemeli Pirisen kilpailu päättyi Naebassa rinteen puolivälissä olevaan kumpuun.

“Päivän kisa lähti ihan hyvin menemään ja oli ihan perus laskemista ja ihan hyvin meni puoli väliin asti. Sitten menin liian suoraan ja liikaa hyppäsin kummusta vähän väärään suuntaan ja siihen päättyi sitten kisa”, kommentoi Pirinen

edgeski.fi facebook.com/edgeski

Marcus Sandellin vauhti riitti 16. sijaan.

24

Alle 7v kypär uotiaat veloitu äpäät rintee ksetta seen!

UUTISIA

ISO-SYÖTE - TERVETULOA SUOMEN ETELÄISIMPÄÄN TUNTURIIN Nautiskelurinteillä (1,2) voit kokea laskemisen nautintoa, olitpa harrastelija tai kokeneempi. Rinteet ovat leveitä ja yli kilometrin pituisia.

JibParkista (13) haastetta temppujen tekijöiden mielikuvitukselle, reilien ja muiden obstaakkelien vaikeusasteen säätelet sinä omalla laskutekniikallasi!

Sporttirinteet (3,4,5,6,7,8,12) ovat pitkiä ja leveitä, haasteellisia rinteitä vaativampaankin makuun. Rinteet 3 ja 8 on pyhitetty puuterilumelle.

Lumimaa (9,10,14,17,18) on koko perheen hauskanpitopaikka. Täältä löytyvät leveät ja turvalliset rinteet aloittelijoille ja harrastelijoille. Käytössänne on kolme vajaan puolen kilometrin mittaista rinnettä, joista uusin valmistui kaudelle 2015-2016. Rinteiltä löytyy pujottelurata, aaltolatu, Ministreet, Burtonin Riglet-park, pulkkamäki, leikkipuisto, makkaranpaisto-

Iso-Syöte SnowPark (11) on kilometrin mittainen freestylealue joka sisältää kolme eritasoista linjaa.

Vedettävänä erikokoisia hyppyreitä, pressejä ja reilejä. Parkki kunnostetaan joka päivä!

Lippuhinnasto 2015-16 Hissiliput

Hiihdä Halvalla: kauden alku – 18.12.2015 Normaalikausi: 19.12.2015 - 8.1.2016, 20.2.2016 - kauden loppuun

HIIHDÄ HALVALLA

NORMAALIKAUSI

LAPSET/SENIORIT 7–12 v/yli 65 v

Päivä (10 - 17)

29 €

33 €

21 €

Päivä ja ilta (10 – 19)

32 €

36 €

24 €

2 päivää

56 €

64 €

40 €

5 päivää

110 €

138 €

88 €

5/7 päivää

118 €

140 €

92 €

yli 70

rinnetapahtumaa kauden aikana

Lipunmyynti Puh. 0201 476 471

25

Rinnetoimisto Puh. 0201 476 474

Hiihtokoulu Puh. 0201 476 475

paikat sekä lasten hoitopaikka Hippula. Neljäs rinne on jännittävä Mustin ja Lystin Seikkailumetsä, jossa koko perhe voi pitää hauskaa yhdessä. Lumimaassa on kaksi ilmaista hissiä: naru- ja taikamattohissi. Lisäksi löytyy sompahissi sekä upouusi ankkurihissi.

Freeride Park (15) Maailman huippuvapaalaskija Skipe Oivo on suunnitellut ainutkertaisen vapaalaskualueen, josta löydät metsän aineksista muokattuja hyppyreitä ja droppeja. Suomen ykköspaikka puuterilumen pöllyttämiseen, vapaalaskijan paratiisi.

Välinevuokraus 2015-16 Varustepaketti

3 tuntia

Päivä

Lisäpäivä

Laskettelupaketti

20 €

27 €

17 €

Lumilautapaketti

27 €

33 €

21 €

Maastohiihtopaketti

15 €

21 €

11 €

Kypärä

8€

10 €

8€

Hiihtokoulu 2015-16 HIIHTOKOULUHINNAT

KESTO

HINTA

Yksityisopetus, yksi henkilö

100 min

75 € / hlö

Ryhmäopetus, 4 hlöä tai enemmän

100 min

30 € / hlö Katso lisätietoja www.syote.fi

Hiihtokeskus Iso-Syöte | www.syote.fi Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Freestylepaikat rinteissä ja rinteiden ulkopuolella Kumpareita, reilejä, kouruja ja hyppyreitä. Freestyle on täynnä alalajeja, joita on välillä vaikea ero-

tella. Yhteistä kuitenkin on laskijan monipuolinen hiihtotaito ja tasapainoinen osaaminen vaativissa olosuhteissa. Freestyleä lasketaankin niin radalla ja parkeissa kuin myös rinteiden ulkopuolella.

Teksti SANNI KIVIPELTO Kuvat STEPHAN SUTTON & TEEMU MOISIO

edgeski.fi facebook.com/edgeski

26

Rinteiden ulkopuolella lasketaan paikoissa, miss채 vain mielikuvitus on rajana. Kuva Stephan Sutton.

27

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Freestylepaikat rinteissä ja rinteiden ulkopuolella

Rukan kumpareikko toimii maailmancupkisojen näyttämönä aina joulukuussa. Kuva Teemu Moisio.

V

uosien aikana freestylehiihdon laskeminen ja treenaaminen on

Rinteiden lisäksi Uuniemi nostaa esiin freestylelaskemisen rintei-

tullut pikkuhiljaa helpommaksi. Harjoittelupaikat hiihtokes-

den ulkopuolella, missä miehen mukaan suorituspaikkojen suhteen

kuksissa ovat kehittyneet ja samalla myös paikkojen määrä on

vain mielikuvitus on rajana.

lisääntynyt. Tänä päivänä harrastetason tekeminen onnistuu hyvin jo ympäri Suomen.

Ensilumien jälkeen hiihtokeskuksissa avataan nopeasti rinteet sekä reilit ja boxit

”Varsinkin kuvauspuolella laskeminen on muuttunut aika paljon.

Ennen kaupungeissa keskityttiin yleisiin jalkakäytäviin ja niiden kaiteisiin. Nyt taas voi huomata, että vuosien varrella kuvauspaikkoja on haettu ulkomailta raunioituneen kerrostalon sisältä kotimaisen arki-

Käytäntö on myös osoittanut, että aina kun keskuksissa keksitään jotain uutta, se vetää väkeä rinteisiin niin suksilla kuin laudoilla. ”Laskupaikkojen määrä on hyvä, vaikka sopisi tänne lisääkin.

Määrällisesti tilanne on hyvä, mutta vaikeustason kasvaessa meillä tulee monesti seinä vastaan”, toteaa Ski Slopestylen maajoukkueen vastuuvalmentaja Tomi Uuniemi. ”Slopestylen puolella hyppyreiden kokonsa puolesta Suomesta ei löydy ihan vastaavia kuin maailmalta. Rukalla meillä yksi hyppyri lähentelee sitä kokoluokka, kun maailmalla kyseisiä hyppyreitä on rinteessä kolme peräkkäin”, kertoo Uuniemi karrikoidusti. ”Varmasti olisi iloa, jos Suomeen saataisiin esimerkiksi vastaavia parkkeja kuin maailmalla. Huomioon on kuitenkin otettava isot satsaukset ja suhteutettava se käyttäjämäärään. Kyseisen tason parkin käyttäjiä on Suomessa vähän. Enemmän projektilla olisi mahdollisuuksia yhteisesti suksi ja lauta laskijoiden kesken.”

Harjoittelupaikkojen määrän lisäksi pitää muistaa myös treenipaikkojen taso Kilpaurheilijaksi haluavan freestylelaskijan on oltava valmis matkustamaan treenipaikkojen perässä. ”Suomessa laskupaikkoja löytyy hiihtokeskuksista, mutta laadullisia eroja on myös varmaankin saman verran kuin paikkoja. Tällä hetkellä Rukalla ja Levillä taitaa olla Suomen ainoat päätoimiset parkkimanagerit”, kertoo Uuniemi.

edgeski.fi facebook.com/edgeski

Hiihtokeskukset panostavat jatkuvasti hyviin parkkeihin. Kuva Iso-Syöte / Niko Häggman.

28

Freestylepaikat rinteissä ja rinteiden ulkopuolella

Haukilahden vesitorni Espoossa on paikka, jonka kuvaaja Stephan Sutton muistaa lämmöllä. Kuva Stephan Sutton.

29

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Espoon keskuksessa oleva flat rail toimii hienosti Kevin Saloniuksen suksien alla. Kuva Stephan Sutton.

edgeski.fi facebook.com/edgeski

30

Freestylepaikat rinteissä ja rinteiden ulkopuolella sen jalkakäytäväkaiteen lisäksi.”

Kuvauspaikkojen perässä matkustetaan kilometrien päähän ja parhaimmillaan jopa toiselle puolella maapalloa. Uusia spotteja etsitään jatkuvasti ja monesti samoja paikkoja ei haluta käyttää uudelleen. ”Suomesta löytyy paljon epätasaisuutta minkä lisäksi korkeuseroja; kattoja, droppeja, siltoja ja portaita on lukematon määrä. Lumiolosuhteet meillä on myös hyvät eikä talvea tarvitse etsiä”, muistuttaa Uuniemi.

Valokuvia mitä erikoisimmista paikoista Freestylelaskemiseen kuuluu luonnollisena osana myös suoritusten tallentaminen ja näyttävien temppujen saaminen muiden ihmisten näkyville videoiden ja valokuvien avulla. Stephan Sutton on tuttu mies kameran takana, kun kyseessä on freestylelaskeminen rinteiden ulkopuolella. ”Verrattuna rinnelaskemiseen on katuhommissa enemmän reilejä. Ehkä noin kymmenen vuotta sitten on alkanut tulla muutosta tekemiseen. Nykyään lasketaan mitä erikoisemmista paikoista. Wallridet, gapit ja vinssit ovat tulleet vahvemmin mukaan”, kuvailee Sutton.

Vinsseillä eli vauhdinottokoneilla mahdollistetaan laskijan vauhti tasaisissakin olosuhteissa. Wakeboarding scenestä freestylelaskuun rantautunut vauhdinotto ei ennen ollut vielä niin tunnettua, mutta sen jälkeen kun Eero Ettala kumppaneineen ottivat vinssiköyden käyttöön, on siitä tullut paljon yleisempää. Muita vauhdinottokeinoja kaupunkilaskemisessa ovat luonnon omat vauhdit ja laskuvauhdit, jotka saadaan laskupaikan korkeuserojen myötä. ”Ei aina tarvitse olla mukana köysiä ja vinssejä. Itse asiassa luonnollisella laskuvauhdilla kuvatessa saadaan tallennettua enemmän toistoja”, kommentoi Sutton.

Rinteiden ulkopuolella lasketaan paikoissa, missä vain mielikuvitus on rajana. Välillä ollaan kaupungissa ja välillä keskellä peltoa. Miten uudet spotit löytyvät? ”Yleensä aina kun liikkuu paikasta toiseen on tapana etsiä uusia kuvauspaikkoja. Kerätä spotteja talteen. Ottaa paikoista kuvat ja tehdä lista, mitä käydään sitten talvella läpi.” ”Tämän lisäksi nykyään on olemassa laskijoiden oma Spot Digger -applikaatio, joka myös auttaa laskupaikkojen metsästyksessä”, lisää Sutton.

31

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Espoon Tapiolassa on monta alikulkusiltaa, joiden ohessa on korkea betoniseinä.

Seinääkin voi käyttää luovasti hyväkseen.

Kuva Stephan Sutton.

edgeski.fi facebook.com/edgeski

32

Freestylepaikat rinteiss채 ja rinteiden ulkopuolella

33

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Freestylepaikat rinteissä ja rinteiden ulkopuolella

Ei aina tarvitse olla mukana köysiä ja vinssejä. Itse asiassa luonnollisella laskuvauhdilla kuvatessa saadaan tallennettua enemmän toistoja. Kuva Stephan Sutton.

Keskellä kaupunkiympäristöä Monesti lajin ulkopuoliset ihmiset eivät ole niin tottuneita näkemään laskijoita keskellä kaupungin katuja. Suhtautuminen kuvaussessioihin, joissa tehdään paljon toistoja ja mukana ovat kamerat ja salamat ei aina suju ilman kommentointia. ”Suomessa harvemmin saadaan riitoja aikaiseksi. Tilanne täällä on hyvä verrattuna esimerkiksi jenkkeihin, jossa voi pahimmillaan joutua putkaan julkisilla paikoilla laskemisesta.” ”Poliisin saapuessa paikalle ja huomaavan, että olemme julkisella paikalla emmekä ole tekemässä mitään väärää, niin

25-vuoden kokemuksella tarjoamme osaamisemme ja viimeisimmän tietotaidon tuki- ja liikuntaelinten vaivoista kärsivien ihmisten fyysisen ja henkisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Tutustu tarjontaamme: • omt-Fysioterapia • Fysioterapia • Naprapatia • Akupunktio • Psykoterapia • Hieronta Varaa aika (09) 69 40 611 Viikonloppuisin akuuttipäivystys SelkäCenter Helsinki • Espoo • Vantaa

homma on aina saanut jatkua”, kertoo Sutton.

Suttonin oma kuvaushistoria on alkanut luonnollisesti laskemisesta Vuosien lumilautailun jälkeen kropassa alkoi olla jo liikaa ruhjeita, joten oli keskittävä uusi keino olla mukana lajin parissa. ”Paikat alkoivat mennä niin rikki, että oli keksittävä jotain muuta. Vanhemmat sponssasivat minulle ensimmäisen kameran ja siitä hommat käynnistyivät.” ”Ensimmäiset kuvaussessiot Haukilahden vesitornilla ovat edelleen omassa top kolmosessa kuvauskeikkojen suhteen. Lisänä on myös se, että sieltä otin myös ensimmäisen lehdessä julkaistun kuvani”, muistelee Sutton.

Sutton on Uuniemen kanssa samaa mieltä Suomessa vallitsevista olosuhteista freestylelaskemisen suhteen. ”Kannustan muitakin laskemaan ja kuvaamaan. Suomessa on kuitenkin hyvät olosuhteet myös rinteiden ulkopuolella ja onhan tämä sika siistiä puuhaa.”

www.selkacenter.fi edgeski.fi facebook.com/edgeski

34

TILAA EDGE JA PYSYT ALAMÄESSÄ!

Vuositilauksen hinta 30€ / 4 numeroa. Tilaukset: 03-4246 5340, tilaus@kustantajapalvelut.fi. Tilaukseen tarvitaan postitus- ja laskutusosoite.

ALPPIHIIHTO | FREESTYLE | SKI CROSS | VAPAALASKU | FREE SKI | NEW SCHOOL

ALPPIHIIHDON, FREESTYLEN JA ULKOILUN ERIKOISMEDIA

EDGESKI.FI

#1/16

Majava, Henttonen & Siivonen

VAPAALASKUN PIONEERIT Laskijat kertovat

ALPPIKISOJEN KULISSEISSA Ensi kauden houkutukset

ISPO 2016 Veljekset vauhdissa

HENRIK & NIKLAS JÄRVIKARE

Luovuus kukkii

Ski Sport Finlandin virallinen jäsenlehti

9€ (sis. alv) edge116.indd 1

35

FREESTYLEN SUORITUSPAIKAT Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti EDGE nyt myös netissä! WWW.EDGESKI.FI

16.2.2016 10.28

MAAILMANCUPLASKIJAN ARKI Kausi alppihiihdon maailmancupissa on urheilijan silmin pitkä, huomattavasti pidempi mitä tavallinen penkkiurheilija ehkä edes osaa kuvitella.

Teksti ja kuvat TEEMU MOISIO

L

aukut pakataan ja matkaan lähdetään jo kesällä, kun muut vielä nauttivat auringosta mökkilaitureillaan tai vasta suunnittelevat tulevan talven lomakohteitaan. Ennen en-

simmäistä kisastarttia jäätikköpäiviä kertyy useampi kymmenen ja matkapäiviä Keski-Euroopan jäätiköillä luonnollisesti sitäkin enemmän. Kausi on siis kokonaisuudessaan sanomattakin pitkä. Monelle yksilöurheilijalle lajista riippumatta onkin hyvin tyypillistä niin sanotussa kuplassa eläminen. Urheileminen ja harjoitteleminen kokopäivätoimisesti sulkevat urheilijan monen arkielämän askareen ulkopuolelle. ”Kauteen lähdettäessä sitä kuitenkin odottaa jo innolla, että pääsee reissaamaan, treenaamaan ja kilpailemaan ympäri maailmaa alppihiihtäjänä”, summaa Merle Soppela ajatuksiaan aiheesta.

Samoilla linjoilla on myös Joonas Räsänen: ”Koti-ikävästä ja ehkä pienestä elämän yksitoikkoisuudesta selviää sillä, että alppihiihtäjä luonnollisesti nauttii täysillä siitä mitä tekee ja saa joka aamu herätä ajatukseen, että pääsee mäkeen treenaamaan ja kilpailemaan. Samalla toki näkee eri kulttuureja maailman eri mantereilta. Me urheilijat olemme myös lähtönumerosta riippumatta tiivis yhteisö jossa syntyy elinikäisiä ystävyyssuhteita.”

Hotellit tulevat tutuksi Moni alppihiihtoa kotisohvalta seuraava ei välttämättä edes tule ajatelleeksi mistä eri osa-alueista koko maailmancupin kiertämisessä on kyse ja kuinka paljon päivät ja viikot toistavat itseään. ”Pakkasin Tapaninpäivänä 27.12. laukut ja lensin Italiaan Soldaan ja paluu Suomeen tapahtui Schladmingin pujottelukilpailun jälkeen tammikuun lopussa. Kuukauteen mahtui useammat eurooppa- ja maailmancupin kisat sekä vaihtuvat hotellihuoneet”, kertoo Räsänen.

Alppihiihtäjän arkeen mahtuu haastatteluiden antamista ja tunnelmien kommentointia.

Alppihiihdossa onnettomuudet hurjine kaatumisineen ja helikopterin vaijerissa lentävine lääkäreineen vain usein näyttävät onneksi hurjemmilta kuin ovat.

edgeski.fi facebook.com/edgeski

36

Hahnenkammin syöksyn loppuhyppyyn tullaan liki 130 km tuntivauhdilla.

37

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Maailmancuplaskijan arki

Kotiin palatessa moni urheilija suuntaa luonnollisesti rinteeseen ja treeneihin sekä tapaa yhteistyökumppaneitaan. Kuvassa Joonas Räsänen kotiseuransa Levi Ski Clubin junioreiden kanssa mainoskuvauksissa.

Tavaran paljous Miesten Kombi-joukkueen ollessa Argentiinan Ushuaiassa syyskuussa, maailman laidalle lähetettiin Suomesta neljäkymmentä kollia tavaraa. Suksia, monoja, huoltovälineitä ja kaikkea sitä mitä lumilapiosta alkaen reissussa tarvitaan. Yksittäisen maailmancuplaskijan suksipussi koostuu noin kuudesta kahdeksaan paria suksia kutakin lajia kohden. Pareista valikoituu kauden aikana se niin sanottu kisapari, muutamaa paria pidetään harjoituskäytössä ja yhtä paria käytetään, kun siirrytään harjoitus- tai kilpailupaikalle.

Tavallinen urheilukaupasta lasketteluvälineensä hankkiva lajin harrastaja tuskin löytää eroavaisuuksia saman merkin ja mallin suksista, mutta maailman huipulla tilanne on toinen. Vaikka harjoitus- ja kisaparit ovatkin periaatteessa samoja suksia, on niiden välillä aina jotain erovaisuuksia. Erojen hahmottamisessa auttaa toki kello, mutta myös urheilijan ja huoltajan välinen keskustelu ja tuntemukset ovat ensiarvoisen tärkeässä roolissa. ”Erot välineiden välillä ovat pieniä, joten mikä pari tuntuu parhaimmalta tai nopeimmalta, sen monta kertaa määrittää oma tuntuma sukseen. Toki huoltaja näkee miten suksi kulkee ja kääntyy ja antaa siitä oman näkemyksensä. Näiden ajatusten pohjalta sitten lopulta se nopein suksipari valikoituu”, kertoo Räsänen.

Monot ovat niin ikään myös täysin oma lukunsa Kaupan niin sanotun hyllyversion ja todellisen kilpakengän yhdistävät tekijät jäävät pitkälti toisiaan muistuttavaan ulkonäköön ja, että molemmat voidaan kiinnittää laskettelusiteeseen. Monojen ulkokuoret ovat luonnollisestikin normaalia laskettelukenkää huomattavasti

edgeski.fi facebook.com/edgeski

Hahnenkammin syöksykilpailu kerää 50 000 henkeä Kitzbühelin rinteille.

jäykempiä sekä koko monon valmistusprosessi on hyvin toisenlainen.

Mono tehdään laskijalle juuri tämän toiveiden mukaan.

Varren jäykkyyden ja kulmat sekä niin ikään myös pohjan kulmat määrittelee pitkälti laskija itse. Toki riippuen omasta laskutyylistä sekä tietysti onko kyseessä esimerkiksi pujottelija vai syöksylaskija. Joku toinen tykkää hieman paksummasta sisäkengästä ja vaihtaakin sisäkenkiä useamman kerran kaudessa, kun taas joku toinen saattaa laskea jopa useamman kauden samalla sisäkengällä. ”Monoja on alkukaudesta matkassa kolmesta neljään paria hieman eri varsi- ja pohjakulmilla. Näistä sitten kauden mittaan valikoituu ehkä se yksi pari jota käyttää niin kauan kuin mono kestää. Tämän jälkeen tilataan uusi pari samoilla säädöillä”, valottaa Joonas tilannetta.

38

VIE RI E V KA EESEEN

Suomen Hiihtokeskusyhdistys Ry

T N I R

n. i i j a l n ee t u u n aa m u t s tutu

Voita

laadukkaat laskukamat

molemmille!

” 39

LTÄ ienestä IRINTEE T O K sa ja jo p isessa A s e N e I p R u A k aaran laskem ANTIN T i Ounasv sinne. Oukulla en kanssa n ä ik o k a minu nut ko avereid Olen asu hempani veivät tä ajanvietto k nnustamalla n in a a e pitäen v aina ollut tärk ssä toisiamme k us ei koskaan n t e o d ja e h a ll s Y u . u min tahansa mpia, mutta per ä olosuhteista ä ik m li s e e des par oli k an utaan yh lkoi tulla le koska meistä a ut mielestä: Tem askeminen ei o l n Autti ole hiipu ta, koska yksin nssa!”

- Antti a t a k m n i u r riipp kave aa kuin yhtä kiv

OTA KUVA TAI KERRO TARINA OMASTA PÄIVÄSTÄSI RINTEESSÄ KAVERIN KANSSA. JAA JA TAGAA SE

#LASKUKAVERI. PARHAAT KUVAT/ TARINAT PALKITAAN.

Tarkemmat tiedot kampanjasta www.ski.fi/laskukaveri

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Maailmancuplaskijan arki

Alppihiihtäjän toimistoympäristössä ja ilmanlaadussa harvemmin on mitään valittamista. Näkymä Kitzbühelin Hahnenkammin syöksyn lähtöpaikan takaa.

Maailmancupin kilpailuviikonlopun ohjelma

läpi, kun joku toinen taas ottaa rennosti ja pyrkii sulkemaan kaikki

Kuluvalla kaudella vallinneen melko heikon lumitilanteen vuoksi kil-

ylimääräiset ajatukset pois mielestään. Tieto kilpailun kulusta tulee

pailuiden välinen treeniaika on maajoukkueen toimesta pyritty käyt-

starttikoppiin tv-lähetyksen muodossa ja laskijoilla on halutessaan

tämään mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi jatkamalla leireilyä

täysi mahdollisuus pysyä kilpailun tilanteesta ajan tasalla. Samaten

kilpailupaikoilla ja kilparinteissä. Siirtyminen seuraavaan paikkaan

valmentajat ovat radan varrelta yhteydessä laskijoihinsa ennen start-

tapahtuu kahdesta kolmea päivää ennen seuraava starttia.

tia. ”Tärkeintä mulle on pysyä rauhallisena, pitää ajatukset laskussa,

”Kaava on hyvin samanlainen. Jos sunnuntaina on kisat niin edeltävänä torstaina yleensä treenataan aamusta jossain matkan varrella

radan rytmissä sekä adrenaliinit korkealla”, kuvailee Joonas hetkiään ennen starttia.

ja vielä päivän aikana päädytään itse kilpailupaikalle. Hotellilla kassit

Myös erilaisilla traditioilla on urheilijan valmistautumisessa suo-

huoneeseen, sukset huoltajalle ja huoltaja töihin. Perjantai on yleen-

ritukseen merkityksensä. Joku pukeutuu säästä riippumatta jollain

sä lepopäivä, lauantaina muutaman laskun treeni sekä tutustuminen

tietyllä tavalla tai vaatemäärällä kisapuvun alle, laittaa monot aina

kisarinteeseen sunnuntain kilpailua varten. Sunnuntaina kisa ja siitä

samalla tavalla kiinni tai sauvat lähtöviiksen yli. Näillä traditioilla ei

kohti seuraavaa määränpäätä lukujärjestyksellä aamiainen, treenit,

välttämättä ole mitään tekemistä taikauskon tai onnen kanssa, vaan

lounas, saliharjoittelu, lihashuolto, päivällinen ja lepo”, kiteyttää Rä-

pikemminkin tuoda tekemiseen tiettyä rutiinin omaista suorittamis-

sänen ohjelmaansa.

ta, jossa asiat tehdään aina samalla tavalla ja niin kuin ne on hyväksi

Ajatukset lähtökopissa viiksen takana

havaittu.

Joonas Räsänen laski Kitzbühelin pujottelussa monen muun laskijan tavoin samalla portilla ulos. Kovin monen kohtaloksi koitunut neljäs ja oikealle kääntävä portti näkyi starttipaikalle ja jokainen rinteeseen startannut tiesi varmasti kyseisen käännöksen olevan hankala ja miten siinä olisi tullut toimia. Moni paikka näyttää penkkiurheilijan silmin täysin erilaiselta miltä se taas näyttää laskijan paikalta. ”Paikka oli hyvin tiedossa ja toistin mielessäni startissa, että sladita tuohon”, muistelee Joonas laskuaan.

Parhaallakaan valmistautumisella ja keskittymisellä ei aina saa aikaiseksi toivottua lopputulosta Starttipaikoilla ei yleensä ole juuri urheilijoiden, huoltajien ja toimitsijoiden lisäksi ketään muita. Starttiin valmistauduttaessa urheilijoilla on erilaisia tapoja keskittyä. Joku käy rataa kuumeisesti kädet rinteen pinnanmuotoja ja käännöksiä kuvaillen mielessään

edgeski.fi facebook.com/edgeski

Leirielämän olennaisia osia on myös hengailu hotellilla ja somettaminen.

40

54 versions of craftsmanship.

At the close of the 90s, Hestra owners Claes and Svante Magnusson met the head of one of Canada’s largest heli ski-operators. They began discussing skiing, extreme conditions, durability and safety. This is how the idea was born for what has become one of the world’s most well-known glove models – the Army Leather Heli Ski. The model is now available in 54 configurations.

See them all at hestragloves.com

41

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Suomalaiset vapaalaskun pioneerit ja suora tie umpihangessa

JARKKO HENTTONEN, ARTO MAJAVA & OSKU SIIVONEN Vapaalasku on tänä päivänä suositumpaa kuin koskaan ja rinteiden ulkopuolella laskee tuhansia suomalaisiakin joka vuosi. Reilut parikymmentä vuotta sitten uransa aloittaneet alan kotimaiset pioneerit Arto Majava, Osku Siivonen ja Jarkko Henttonen ovat nähneet lajissa kaiken. Mitä heillä on sanottavaa tämän päivän vapaalaskusta?

Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat RAMI HANAFI, MIKA SELROOS, PETRI KOVALAINEN, JANI KÄRPPÄ & AADNE OLSRUD

G

ooglaamalla sanan vapaalasku, nousee joku näiden kolmen herran nimistä aina esiin. Väitän, että ilman heidän panostaan ei vapaalaskun suosio tai harrastajien taso olisi Suomessa lähellekään sitä

luokkaa mitä se nykyisin on. Nyt noin nelikymppiset miehet ovat olleet luomassa ja myötävaikuttamassa kokonaisen harrastajakunnan syntyyn maassamme.

Tekoja ja sanoja

Omistautuminen kuvaa hyvin kolmikon intoa toimia vapaalaskun parissa.

Vai kuinka moni meistä jaksaisi asustaa Alpeilla ankeissa oloissa vuositolkulla kengännauhabudjetilla ja hanttihommia paiskien ennen kuin vapaalaskusta on pystynyt muodostamaan itselleen ammatin?

Toinen hyvin kuvaava sana on pyyteettömyys. He ovat aina osanneet jakaa iloa muille vastikkeetta ja vailla perisuomalaista asioiden esittämistä negatiivisuuden kautta. Muistan itse hyvin takavuosien rakka.net–keskustelusivustolla lukeneeni pitkiä selostuksia jollekin täysin ventovieraalle miten ja mistä joku reitti kannattaisi laskea.

La Graven vapaalaskun korkeakoulu “Kuttula”, Norjan Tamokdalenin ja Lyngenin alueen tunnetuksi tekeminen, Loska-lehti, Vapaa lasku –kirja, vapaalaskutapahtumien järjestäminen, UIAGM-vuoristo-opaskoulutus sekä Alppien, Alaskan, Etelä-Amerikan ja Huippuvuorten huikeimpien reittien laskeminen ja dokumentoiminen ovat vain pieni osa kolmikon teoista vapaalaskun puolesta.

Vapaalaskija ja vähäinen kokemus on vaarallinen yhdistelmä ja siksi heidän mittavalla osaamisellaan on tänä päivänä kysyntää vapaalaskun nauttiessa suurta suosiota.

edgeski.fi facebook.com/edgeski

42

Arto Majava Huippuvuorilla todennäkÜisesti ensilaskua suorittamassa. Kuva Mika Selroos.

43

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

SUOMALAISET VAPAALASKUN PIONEERIT

Jarkko Henttonen Ruotsin Pältsa-tunturilla. Kuva Petri Kovalainen.

Jarkko keskellä Tamokdalenin kaamosaikaa. Kuva Aadne Olsrud.

“Reipastakin kehitystä on toki tapahtunut, mutta olennaiset välineet on olleet jo jostain 80-90-lukujen taitteesta samat kuin nykyään. Laskuvarusteiden ja vaatteiden lisäksi perusarsenaaliin on noin 1990-luvun alusta asti itsestään selvyyksinä kuuluneet piippari, vyörylapio ja sondi sekä reppu”, Jarkko toteaa.

Hänen mukaansa uudemmista varusteista ilmatyynyllä varustettu vyöryreppu on oikeastaan ainut, mitä ei reilut parikymmentä vuotta sitten ollut saatavilla. “Kypärän käyttö on ehkä myös lisääntynyt takavuosista”, tiivistää Jarkko havaintojaan.

Jarkko sanoo, että nykyvarusteisiin verrattuna vanhat olivat huonompia niin laadullisesti kuin toimivuudenkin kannalta. “Valmistajia ja käyttäjiä oli siihen aikaan sen verran vähän, että kehitystä ei tapahtunut samaan tahtiin kuin nykyään”.

Harrastajamäärän kasvu positiivinen asia “Sanoisin, että ennen ei ollut paremmin kuin nykyään. Laskeminen on aina ollut erittäin hauskaa, mutta mielestäni se on nykyään hauskempaa. Jos pitäisi valita, niin olisin lumilautailija paljon mieluummin vuonna 2016 kuin 1987”, Jarkko sanoo hieman yllättäen.

Ensimmäisenä pioneereista ajatuksiaan kertoo porukan nestori, JARKKO HENTTONEN, 45.

Milloin voit sanoa vapaalasku-urasi alkaneen ja missä?

“Olen hiihtänyt murtomaasuksilla ensimmäisen kerran parin vuoden ikäisenä. Mäenlaskua alppisuksilla kokeilin ensi kerran Tampereen Hervannassa hiihtolomilla vuonna 1977. Hiukan enemmän aloin

Hän sanoo, että vaikka porukkaa onkin mäessä enemmän, tilaa riittää vielä kaikille oikein hyvin. “Suosituimmat paikat toki erikseen, mutta ruuhkavuorillehan ei ole pakko mennä”.

“Mielestäni varusteet ja kaikki muukin on parempaa kuin muinoin ja siitä saadaan osaltaan kiittää lajin suosion kasvua”, hän kehuu nykymeininkiä.

laskea Messilässä kun sain sinne kausikortin talveksi 1983-84”, Jark-

Nimeä ikimuistoisin kokemuksesi vapaalaskun suhteen.

ko muistelee.

“Jos halutaan pysyä pelkästään positiivisissa kokemuksissa, niin kär-

Hänen päälajikseen muodostui lumilautailu, vaikka suksillakin

keen voisi ehkä noustaa yli sata päivää kestäneen puuterifiestan Cha-

alastulo sujui toki mallikkaasti. “Lumilaudalla laskemisen aloitin Päi-

monixissa talvella 1999 Oden kanssa. Myös Apen Kuttulassa vietetyt

jät-Hämeen harjuilla, varsinkin Hollolan sorakuopilla talvella 1987-

‘lukukaudet’ vuosituhannen alussa olivat elämyksellisiä. Tamokin

88, jolloin tutustuin pintapuolisesti myös vanhan koulun telemark-

sessiot ovat myös olleet hauskoja”, veteraani muistelee.

välineisiin”, Jarkko kertoo.

Hän kertoo, että vakavampi laskeminen alkoi Ranskan Chamonixissa 90-luvun alussa vietettyjen kausien jälkeen. “Freeride-kisaamisen aloitin vuonna 1995 Riksgränsenin PM-kisoissa”, hän sanoo.

Suomalaisiin vapaalaskijoihin on Henttosen mukaan suhtauduttu ulkomailla aina positiivisesti.

Kerrohan miten ennen vanhaan varustauduttiin kun lähdettiin puuteria metsästämään kun sitä vertaa tämän päivän varustearsenaaliin?

edgeski.fi facebook.com/edgeski

ARTO “APE” MAJAVA – ROVANIEMELTÄ MAAILMALLE Vuonna 1995 Pyhältä alkanut vapaalasku-ura on vienyt Apea mitä eksoottisimpiin paikkoihin kuten Huippuvuorille ja Andien kesyttömille seinämille. Miten tähän on tultu?

“Jo Pyhän sessioista alkanut intohimo laskea koskematonta lunta ei tunnu laantuvan, melkein päinvastoin”, Ape nauraa.

Pitkätukkainen elämäntapaintiaani on aina nauttinut elämästään täysillä. “Kun ensimmäisiä kausia vietettiin Alpeilla, niin kyllä se oli

44

SUOMALAISET VAPAALASKUN PIONEERIT

Arto Majava on tunnettu kissamaisen pehme채st채 laskutyylist채채n.

Kuva Mika Selroos.

45

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

SUOMALAISET VAPAALASKUN PIONEERIT

Härmän miehelle jotain uutta ja erilaista. Jollain tavalla oltiin kuitenkin ajan hermolla kun onnistuttiin puikkaamaan varsin isojakin linjoja. Täysillä vedettiin aina”, Ape muistelee.

Sinut on aina tunnettu rennosti elämään ja laskemiseen suhtautuvana miehenä. Mitä mieltä olet tämän päivän varustehulluudesta ja jatkuvasta teknisestä kehityksestä?

“Aika samalla reseptillä lasken vieläkin eli aamukahvittelut ja iisi meininki pitää olla. Tosin joinakin päivinä heitän repun alaasemalle ja luuppaan hissipuuteria sen minkä jalat antaa myöden”, Ape hymyilee.

Ape Chilessä ihailemassa yli 5500 metrisiä massiiveja. Kuva Mika Selroos.

Vapaalaskijan hakee aina neitseellistä lunta vaikka vaikeimman kautta. Kuva Mika Selroos.

edgeski.fi facebook.com/edgeski

46

Japani on tullut myÜs Apelle tutuksi pitkän uran aikana. Kuva Mika Selroos.

47

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

SUOMALAISET VAPAALASKUN PIONEERIT

Arto Majavalla on jo yli 20-vuotinen ura vapaalaskijana, eikä mies tunnu hellittävän tahtia. Kuva Mika Selroos.

Ape hakee kuitenkin aina parasta lunta ja saattaa skinnata tuntikaupalla lumen perässä. “Parhaimmillaan varustus hipoo tosiaan kiipeilijöiden kamppeita, mutta näin se oli minusta myös 20 vuotta sitten, mutta kuten Jarkko sanoi, varusteiden laatu on parantunut huomattavasti”, hän sanoo.

“Se kyllä pitää sanoa, että nykyisin on huomattavasti enemmän elektroniikkaa mukana ja turvavarusteet ovat myös kehittyneet valtavasti”, Ape sanailee.

Vapaalaskun suosio on räjähtänyt kaikkialla. Miten vertailisit tilannetta laskijan kannalta siihen aikaan kuin itse aloitit uraasi?

“Nyt kaikkialle pääsee ja kaikkea voi tehdä päivässä. Tiedon määrä sekä varusteiden kehitys vie tämän päivän laskijan nopeasti kovalle tasolle. Aikoinaan tietoa oli, mutta piti osata kysyä oikeilta henkilöiltä. Nyt sen kaiken löytää netistä ja voi olla aina oikeassa paikassa oikeaan aikaan”, Ape sanoo. Konkari toteaakin, että hänen mielestään 90-luvulla oli paljon rennompaa.

Kysyttäessä ikimuistoisinta kokemusta suksilla Ape nostaa esiin Huippuvuorten retken muutaman vuoden takaa.

“Pistimme leirin pystyyn 10 päiväksi upealle jäätikölle 12 tunnin kelkka-ajon jälkeen. Alue oli kuin parhaasta vapaalaskijan unesta kaikkine mausteineen. Kirsikkana uskomattoman kaukainen sijainti ja eristyneisyys. Homman kruunasi lasku keskiyön auringossa alas unelmakurua hyvällä kaasulla, jossa kaikki meni nappiin”, Ape tunnelmoi. (Kuva muuten löytyy vapaalaskulehti Huipun numeroista) OSKU SIIVONEN – UIAGM-vuoristo-opas Chamonixista Lahdesta kotoisin oleva Osku “Ode” Siivonen elää kuten opettaa. Mies valmistui muutama vuosi sitten viralliseksi UIAGMvuoristo-oppaaksi ja tienaa leipänsä opashommilla vuoristokulttuurin mekassa, Chamonixissa.

Ode on monipuolinen osaaja: lumilauta –ja suksipuolen lisäksi mies hallitsee kiipeilyn sekä base-hyppäämisen.

Ode hieman toppuuttelee kun kyselen uran alkumetreistä.

“No uran ja uran, mutta sen voin sanoa, että metsissä on lasket-

edgeski.fi facebook.com/edgeski

48

SUOMALAISET VAPAALASKUN PIONEERIT

Osku Siivonen on todellinen vuorten monitoimimies. Hallussa niin sukset, lauta kuin kiipeilyv채lineet. Kuva Jani K채rpp채.

49

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

SUOMALAISET VAPAALASKUN PIONEERIT

tu alusta asti, varmaan alkaen viisivuotiaasta ja siitä on päädytty Suomun ja Pyhän kautta Alpeille”, Ode kertoo.

Hänen mukaansa suomalaisten freestylelaskijoiden kova maine on ollut aina tiedossa ulkomailla, mutta vapaalaskussa ei alkuvuosina suomalaisia nimiä juuri näkynyt. “Suhtautuminen meihin oli kuitenkin aina asiallista”, Ode kehuu alppimaiden konkareita.

Perusvarusteet ovat pitkälti samat nyt kuin takavuosina “No Suomun metsissä ei vielä piippareita ollut, mutta heti Alpeilla mukana kulkivat alusta lähtien piippari, lapio, sondi ja jäätikkövehkeet, jos tarvittiin. Eli eivät perusvarusteet ole juuri muuttuneet. Nykyään tosin kypäriä ja ABS -vyöryreppuja näkee enemmän”, hän sanoo.

Vapaalaskun suosiosta ammattioppaalla on selkeä näkemys.

“Laskijoita on lähes joka paikassa enemmän ja suosituimmissa paikoissa näkee selkeää puuterihysteriaa ja lasketaan paikkoja ehkä vähän liian aikaisin, jos miettii lumivyöryriskejä”, Ode toteaa.

Hänen mukaansa nykyään pitää useammin ottaa huomioon muiden ihmisten tuomat muuttujat päivän suunnitteluun sekä välttää hysteriaa että hysteriapaikkoja.

Muun muassa Kashmirissa Intiassa, Annapurnalla Nepalissa, Ushuaiassa Argentiinassa, Etelämantereella ja Alaskassa laskeneen Oden on luonnollisesti vaikea mainita ikimuistoisinta kokemusta vapaalaskun suhteen. Naapurimaamme Norja on kuitenkin hänen tilastoissaan korkealla.

“Ehkä mieleenpainuvimmat mäkimuistot ovat Lilla Russetindenilta Tamokista, Stora Fornestindenilta Lyngenistä ja Denalin West Rib –reitiltä Alaskasta”, mies sanoo.

SUOMALAISET VAPAALASKUN PIONEERIT JARKKO-JUHANI HENTTONEN Kotoisin Jalasjärveltä, asuu Helsingissä ja Tamokissa, Norjassa Harrastukset: Lumilautailu, murtomaa- ja alppihiihto, kiipeily, judo Kuva Aadne Olsrud

Kotimäet: Suomessa Tiirismaa, Norjassa Mustikka (Blåbærstinden)

“Haluaisin kiittää lautailu-urani tukemisesta Burtonin maahantuojan Funster Oy:n Markus Aarnia, ja myös Ari Pielaa, Niki Pihlströmiä, Juha Sulkakoskea, Jari Laaksoa ja Sakari Sainiota. Lisäksi korkeat yläfemmat kaikille laskukavereille”.

ARTO MAJAVA Kotoisin Rovaniemeltä Ikä 42 vuotta

Kuva Mika Selroos

OSKU SIIVONEN Virallinen UIAGM-opas Ikä 39 vuotta Asuu Chamonixissa Yhteistyökumppanit: Rossignol Snowboards & Skis, Sweet Protection, Petzl, Dakine, SkiKuva Jani Kärppä

edgeski.fi facebook.com/edgeski

Perf Les Houches

50

Rami Hanafi tallensi tämän maagisen Ode Siivosen käännöksen Tamokdalenissa, Norjassa.

51

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Kuva Juha Laine.

Takamaastot eivät ole vain miesten valtakuntaa

JENNI KAIPAINEN Pelkosenniemeltä Pyhätunturin kupeesta kotoisin oleva 30-vuotias Jenni Kaipainen on eräs maamme parhaimmista naisvapaalaskijoista. Nopeasti lajin salat oppinut Jenni vastasi haastatteluun Sveitsistä.

Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat JUHA LAINE

Kumpareiden ja lentopallon kautta vapaalaskijaksi Jenni laski 16-17-vuotiaana kumpareita, mutta lopetti sen, koska pelasi lentopalloa, johon halusi panostaa. Siitä muutaman vuoden kuluttua hän kävi hiihdonopettajakurssin ja oikeastaan sitä kautta syttyi kiinnostus vapaalaskuun.

Jenni sanoo, että Pyhällä oli paljon henkilöitä, keitä hän muisti nähneensä laskulehtien jutuissa vuorilla.

“Halusin myös itse päästä isompiin mäkiin. Hiihtokoulun pojat veivät minua Pyhän lähioffareille, ja vaikka ekat kokemukset rinteen ulkopuolella oli suurpuikkarit jalassa, olin täysin myyty vapaalaskulle”, hän nauraa.

“Ekat läskisukset ostin 2006 ja sitä seuraavana keväänä vietin pari kuukautta Chamonixissa. Sitten loukkaannuin aika pahasti, enkä laskenut muutamaan vuoteen paljoakaan”, Jenni sanoo.

Varsinaisesti homma lähti vauhtiin kun hän vietti viisi vuotta sitten kuukauden Grimentzissä, ja sen jälkeen seuraavat neljä kokonaista kautta Itävallassa. “Nyt olen taas Sveitsissä talven, minkä jälkeen suuntaan Riksgränseniin kevääksi, missä olen viimeiset keväät viettänyt”, Jenni kertoo.

Mitä mieltä olet naisten vapaalaskemisen tasosta jos sitä vertaa aikaan kun aloitit itse? “Naissuksijoitten taso on mennyt todella paljon eteenpäin ja heitä on paljon aikaisempaa enemmän. Enää ei pärjää, jos varmistelee tai hyppii pieniä hyppyjä”, Jenni mainitsee.

Naisten harrastaminen miellyttää “Minusta on todella hienoa, että nykyisin paljon tytöille suunnattuja vapaalaskuleirejä ympäri Eurooppaa. Samoin ammattinaislaskijoita on entistä enemmän, mikä on hienoa.

Leffoissa naiset vetää niin hyvin, ettei sitä juuri erota enää miehistä. Olisi hienoa myös saada lisää suomalaisia naisia vapaalaskun pariin”, Jenni sanoo tyytyväisenä.

Jennin on vaikea nimetä yhtä ikimuistoisinta kokemusta vapaalaskun parista, mutta parin vuoden takainen reissu Andorraan oli sellainen, minkä hän muistaa varmasti loppuelämänsä. “Olin siellä kisoissa ja koko viikko oli yhtä tapahtumapotpuria. Kaikki mitä tapahtui, tapahtui kaaosmaisissa tunnelmissa”, Jenni hymyilee.

JENNI KAIPAINEN »» Ikä 30 vuotta »» Yhteistyökumppanit: Haglöfs, Bollé, Head Finland, TomTom, Pyhä

edgeski.fi facebook.com/edgeski

52

Juha Laine ikuisti Jennin viime kaudella Zillertalissa, It채vallassa.

53

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

enemmän työltä, mutta edelleen laskeminen

”Alusta alkaen ajateltiin, että joko molemmat pääsevät kouluun tai sitten ei kumpikaan.”

on kivaa”, Niklas kertoo omasta puolestaan.

Stamsin urheilulukio tunnetaan tasokkaana kouluna Moni Itävallan lumilajien huipuista on käynyt kyseisen koulun. Tänä vuonna Järvikareen veljekset ovat koulun ainoat suomalaiset. Heidän lisäkseen kaikki syyskuussa aloittaneet urheilijat ovat itävaltalaisia lukuun ottamatta yhtä liechtensteinilaista urheilijaa.

Sisään Stamsiin pääsee kolmen päivän mittaisten pääsykokeiden kautta. Kokeet pitävät sisällään muun muassa fyysisiä testejä, päivän rinteessä ja saksan kielen kokeen. ”Sisäänpääsy jännitti vähän, mutta olemme kuitenkin aika tasavertaisia ja yhtä hyviä.

Alusta alkaen ajateltiin, että joko molemmat pääsevät kouluun tai sitten ei kumpikaan”, Niklas selittää.

JÄRVIKAREEN KAKSOSET MAAILMALLA

Veljesten suunnitelmat pitivät ja nyt koulua on takana puolen vuoden verran

Niklas ja Henrik Järvikare tunnetaan alppihiih-

tahtotilan lajia kohtaan, joka kannusti heitä

Nyt talvella on keskitytty enemmän urhei-

don lahjakkaana kaksikkona. Viime syksynä

laittamaan numerolapun rintaan jo vuosia

luun ja haastattelun aikaankin kaksoset ovat

sitten.

kisareissulla.

16-vuotiaat kaksoset ottivat askeleen eteenpäin omilla urillaan ja he aloittivat harjoittelun ja koulunkäynnin Itävallan Stamsin urheilulukiossa.

Teksti SANNI KIVIPELTO Kuvat JÄRVIKAREIDEN ARKISTO

H

yvinkään Slalom –seuran kasvattien tavoitteena on käydä koulu viidessä vuodessa; treenata ja kehittää itseään

kohti maailman kärkeä. Matka kohti maailmankärkeä Järvikareen veljeksillä alkoi jo hyvin nuorena. ”Ensimmäistä kertaa olimme suksilla Sälenissä 2-vuotiaana perheen kanssa. Ja vähän myöhemmin innostuttiin siitä sitten lisää”, kertoo Henrik. ”Vanhempien mukaan se oli meille kiva kokemus. Sen jälkeen alettiin laskea Tahkolla ja aloitettiin hiihtokoulu Granissa. 7-vuotiaana oltiin sitten mukana jo kisoissa”, jatkaa Niklas.

Nuorena poikien tekeminen oli pitkään harrastelua ja kisoissa käytiin enemmänkin huvin vuoksi. Hyvien kisatulosten kautta kipinä lajia kohtaan kasvoi isommaksi. ”Huomattiin, että pärjätään. Hyvät kisatulokset kannustivat vakavampaan tekemiseen”, kertoo Henrik.

tykkäsivät

”Syksy oli tosi rankka. Oli tosi paljon kou-

luonnollisesti se tärkein treenikumppani.

lua ja fysiikkatreeniä ja sopeutumien siihen

Oman veljen ja valmentajan kautta rinteissä

päälle. Mutta loppusyksystä kun saksakin

tavoitellaan aina parempia tuloksia.

alkoi sujumaan paremmin ja talven myötä

”Me tykätään tehdä asiat omalla tavallamme. Aina kun treeniä tehdään niin silloin tehdään täysillä. Oma veli ja valmentaja ovat tärkeä apu saamaan itsestä se parhain tulos ulos”, kuvailee Niklas.

on keskitytty enemmän laskemiseen on ollut helpompaa”, kertoo Niklas. ”Nyt keskitytään selkeästi enemmän treeneihin ja kisaamiseen”, täydentää Henrik.

Stamsissa kaikki opiskelijat ovat alppi-

Kilpaurheilussa on aina tarkoituksena

laskijoita, mäkihyppääjiä tai hiihtäjiä, joten

olla parempi kuin toinen. Treeneissä laske-

koko koulu tukee urheilua. Tekeminen on

taan aikaa vastaan ja monesti veljestä tulee-

hyvin organisoitua eikä meininki poikien

kin vastustaja.

mukaan ole niin vapaata kuin Suomessa.

”Yleensä meillä treenaaminen menee kil-

”Stamsissa on aika tiukat säännöt . Sään-

pailuhenkiseksi, mutta jos toisella on huono

töjä ja aikatauluja pitää noudattaa. Parin mi-

päivä ja menee huonommin, niin sitten tulee

nuutin myöhästymisestä tulee heti sanomis-

sanottua, että kyllä sinä vedät ihan hyvin”,

ta”, Henrik selittää.

jatkaa Niklas veljesten treeneistä.

16-vuotiaat veljekset ovat ehtineet kilpailla suksilla jo melkein kymmenen vuoden ajan Nyt Stamsin urheilulukion aloittaminen on tehnyt tekemisestä taas yhden askeleen vakavampaa.

Järvikareen kaksosille Itävalta ja sen rinteet eivät olleet täysin uusia, sillä heidän valmentajanaan toimii itävaltalainen Wolfgang Rieder.

Kühtain maisemissa.

”Tällä hetkellä se on vielä vähän enemmän hupia kuin työtä, mutta aika samassa tasossa mennään. Alppilukion kautta päivät ovat pitkiä ja sitä kautta tulee sitä työnteon

Alusta alkaen veljekset ovat laskeneet, treenanneet ja kisanneet yhdessä Molemmat

Kunnianhimoiset kaksoset ovat toisilleen

laskemisesta

fiilistä”, kuvailee Henrik. eikä

muita lajeja ollut kilpailemassa huomiosta. Veljekset allekirjoittavat edelleen saman

edgeski.fi facebook.com/edgeski

”Kyllä se pikku hiljaa alkaa mennä työn puolelle enemmän kuin ennen. Nyt kun on tosissaan pitänyt tehdä töitä, niin se tuntuu

54

”Me tykätään tehdä asiat omalla tavallamme. Aina kun treeniä tehdään niin silloin tehdään täysillä”, veljekset sanovat Stubain treeneissä.

”Hän on ollut meillä valmentajana jo viisi vuotta. Samalla hänestä oli apua sopeutumisessa Stamsiin. Wolfgang tunsi koulun valmentajan ja henkilökuntaa. Plus auttoi meitä valmiiksi saksan termien kanssa”, Niklas kertoo poikien valmentajasta.

Stamsissa opinnot käydään pääsääntöisesti saksaksi. Sen takia tuleville hakijoille pojat antavatkin vihjeeksi opetella Saksan kieltä etukäteen. Jos kieltä ei osaa tarpeeksi, niin sitten fysiikassa ja laskutesteissä on näytettävä osaamisensa. ”Oma saksa oli ihan ok. Kaksi vuotta oltiin luettu saksaa koulussa, mutta siellä puhutun murteen vuoksi aluksi oli vaikeuksia ymmärtää. Nyt kieli sujuu jo hyvin”, Henrik kertoo.

Pojat kertovat koulusysteemin olevan erilainen Suomeen verrattuna Kokeista pitää saada 50 % oikein, jotta niistä pääsee läpi. ”Aineista päästään läpi; kymppejä ei niinkään haeta. Eri lajeihin verrattuna toiset ottavat rennommin kuin toiset. Freestylelaskijat ottavat koulun aika rennosti ja hiihtäjät taas vakavammin. Alppihiihtäjät ovat siinä välissä”, kuvailee Niklas.

Koululla on oma valmentaja, jonka kanssa urheilijat treenaavat. Lisäksi treenaamisessa on mukana myös oma valmentaja. Valmentamista tehdään yhteistyössä ja mikäli oma valmentaja ei pääse paikalle on koulun valmentaja paikkaamassa. Treenaamiseen

SAMANLAISIA VAI ERILAISIA?

Stamsissa molemmat veljeksistä ovat tyytyväisiä. Ainut asia mitä Suomesta kaipaa liittyy enemmän makuihin. ”Suomalaista ruokaa täällä kaipaa, mutta muuten kaikki sujuu aika mallikkaasti”, naurahtaa Niklas.

Tulevaisuuteen veljekset suhtautuvat mal-

Millainen olet urheilijana?

HENRIK: ”Vaikea kysymys...minä olen vähä järjestelmällisempi ja tykkään tehdä asiat järjestyksessä.”

NIKLAS: ”Minä taas teen asioista miten ne itselle sopii ja mikä sinä päivänä tuntuu pa-

tillisesti, mutta selkeät tavoitteet ovat myös jo

remmalta. Vetelen enemmän fiiliksellä.”

asetettu.

Mitä olet oppinut toiselta?

”Ensin suunnitelmana on käydä koulu loppuun. FIS -kisoissa pärjääminen ja hyvien pisteiden saaminen. Päästä kymmenen parhaan joukkoon omassa ikäluokassa kauden lopussa molemmissa lajeissa”, luettelevat kaksoset yhdessä.

Tällä hetkellä pujottelussa pojat ovat maailmanlistalla kahdenkymmenen parhaan jou-

HENRIK: ”Viisi vuotta sitten en oikein yhtään keskittynyt Niklaksen tekemiseen vaan tein omiani. Nyt olen alkanut enemmän seuraamaan mitä sekin tekee. Laskemisessa olen oppinut ottamaan mallia Niklaksen hyvästä laskutuntumasta. Sillä on hyvä tuntuma ja osaa laskea pehmeästi. Aina kun on pehmeä keli niin Niklas laskee hyvin ja pesee minut treeneissä.”

NIKLAS: ”Jos on jäinen pinta niin Henrik laskee vähän kovemmalla paineella ja siitä minä olen ottanut mallia.”

kossa ja suurpujottelussa sijoitus on vähän yli

Onko toisella erikoisia tapoja tai rituaaleja?

viidenkymmenen.

NIKLAS: ”Ennen kisastarttia en halua antaa kenellekään yläfemmoja. Aina kun niin olen

”Koulun jälkeen viiden vuoden päästä olisi

tehnyt on mennyt huonosti ja nyt siitä on tullut rutiinia.”

maajoukkuepaikka ja laskisi maailmancupis-

HENRIK: ”Joo, Niklas ei halua vetää yläfemmoja, jos vaikka valmentaja tulee tsemppaa-

sa ja sieltä nousisi koko ajan korkeammalle”,

maan ennen kisaa. Se on välillä hauskan näköistä, kun monet tulee tsemppaamaan, niin

Henrik avaa pitemmän aikavälin tavoitteita.

Niklas toivottaa vain onnea.”

”Realistisilla tavoitteilla mennään. Silloin ollaan 21 -vuotiaita niin kyllä se on ihan tavoitettavissa.”

55

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Kabiini nostaa Cime de Caronille laaksosta 3200 metriin.

edgeski.fi facebook.com/edgeski

56

Takaovi Kolmeen laaksoon Matka Orelleen oli sattuma. Tosin Adac Skiguide Straße-

so on tilastojen mukaan keskimääräistä ranskalais-

natlas vaikutti merkittävästi sattumaan. Olin ostanut len-

pitäjää aurinkoisempi: viime talvena aurinkoa oli

not Torinoon, ja tutkin kartasta vaihtoehtoja hiihtokohteeksi ensisijaisesti Piemonten alueelta. Italian ja Ranskan rajalta olevan karttasivun yläreunassa näkyi Orelle ja hissilinja, joka johti kohti Val Thorensia ja Kolmen laakson hiihtoaluetta. Matkasuunnitelma oli nopeasti tehty: ensin verryttelypäivä Italian puolella Bardonecchiassa ja sitten viikoksi Ranskan puolelle rajaa.

Teksti ja kuvat TIMO MARTIKAINEN

O

352 tuntia, kun keskiarvo Ranskassa oli 331 tuntia.

Mauriennen laaksoon päästään Italiasta Fréjusin tunnelin kautta Italian ja Ranskan raja on 13 km pitkän tunnelin puolivälissä. Tunneli on pääväylä Piemontesta Italiasta Savoieen Ranskaan (tie E70/Italiassa A32/ Ranskassa A43). Heti tunnelin Ranskan päässä kannattaa poistua maksullisesta moottoritieltä ja

relle on hiljainen maaseutukunta, jonka perinteinen rakennuskanta korostaa paikan autenttisuutta

Orelle sijaitsee Mauriennen laaksossa, Kolmen

laakson hiihtoalueen eteläisimmässä kolkassa. Kunta muodostuu 10 erillisestä kylästä, joiden asukkaat saivat aikoinaan elantonsa maanviljelystä, käsi- ja kaivostöistä sekä lähimenneisyydessä myös kemian-

siirtyä laakson pohjalla olevalle maksuttomalle tielle D1006. Pitkin laaksoa on opasteita hiihtokeskuksiin: Valfréjus, Valloire, Valmeinier, Sybelles.

Hissit ja rinteet Vuonna 1995 avattu 12 hengen 3 Vallées Express -gondoli nousee reilut 15 minuuttia 5 kilometrin matkan 870 metristä 2340 metriin. Siellä avautuvat

tehtaassa työskentelystä (läheinen Prémontin kemiantehdas suljettiin vuonna 1991).

Vakituisia asukkaita kunnassa on vain 450, ja vasta 20 vuotta sitten avatun gondolin myötä pääasialliseksi elinkeinoksi on muodostunut turismi.

Kylissä on yhteensä 1200 vuodepaikkaa, joista valtaosa on 5 minuutin bussimatkan päässä hissiltä sijaitsevassa huoneistohotellikompleksissa nimeltä Hameau des Eaux d’Orelle.

Nimi Orelle viittaa kultaan (Aurum), koska laakOrellen takamaastot on helppo tavoittaa kattavan hissiverkoston ansiosta. Kuva mauriennehorspiste.com.

57

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Orelle - Takaovi kolmeen laaksoon Kolmen laakson alue on maailman suurin hiihtoalue. Orelle löytyy kuvan oikealta reunalta.

Pisteurien maja 3003 metrissä.

Hissikapasiteettia on uusittu.

Chalet Chinal Donat, Orellen rinnealueen ainoa rinneravintola.

Orellen hiihtoalueen rinteet, jotka ovat käytössä kolmella tuolihissillä. Rosaël-tuolihissi avattiin alun perin jo vuonna 1988, jolloin Val Thorensin puolelta pääsi poikkeamaan idänpuoleisessa laaksossa.

Nyt uusittu hissi toimii pikalinkkinä Val Thorensin suuntaan. Peyron- ja Bouchet-tuolihisseillä saavutetaan koko Kolmen laakson alueen korkein hissillä saavutettava kohta: Pointe du Bouchet 3230 metrissä. Bouchetin huipulta on vajaan neljän kilometrin pituiset merkityt rinteet hiihtoalueen ala-asemalle. Vaihtoehtoinen ja vähän pidempi reitti on off-piste Pierre Lory, jonka alku on hissistä katsoen suoraan ja oikealle, Glacier de Bouchetin suunnassa. Reitti on puolivirallinen off-piste, joka on merkitty vanhoihin rinnekarttoihin.

Tai puolivirallista on vain alkupätkä, täksi talveksi avattiin Val Thorensin huipun puolelta lähtevä sininen Lory-rinne, joka kulkee pian alun jälkeen pitkin entistä Pierre Loryn reittiä Vallée de Loryn pohjalla. Toki myös kaikkialta merkittyjen rinteiden välistä ja vierestä löytyy hyvin off-piste -laskuun soveltuvia pätkiä.

La Tyrolienne –liukuvaijeri Siirtyminen Val Thorensiin onnistuu Rosaël-hissin liPuuteria rinteen reunalla. Orellessa puuterit säilyvät pidempään kuin isommissa keskuksissa.

edgeski.fi facebook.com/edgeski

säksi Pointe du Bouchet -huipun La Tyrolienne -liuku-

58

Orelle - Takaovi kolmeen laaksoon

La Tyrolienne ja Ranskan Alpit.

Kabiinit tuulessa ja tuiskussa 2300 metriss채. Tuuli onkin Orellessa merkitt채v채 laskemista rajoittava tekij채.

59

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Orelle - Takaovi kolmeen laaksoon Valkoista terapiaa.

ORELLE, RANSKA

vaijeria pitkin. Liukuvaijeri (zipwire) on käytännössä painovoiman avulla pitkin vaijeria liukuva istuin. Matka Vallée de Loryn yli kestää 1 minuutin ja 45 sekuntia ja

»» Orelle on helposti ja nopeasti saavutettavissa pitkin moottoriteitä ilman seikkailua

230 korkeusmetriä taittuu parhaimmillaan 100 km/h no-

serpentiiniteillä: 2 tuntia Lyonista, Torinosta ja Genevestä, 1,5 tuntia Grenoblesta, 1

peudella. Vuonna 2014 avattu La Tyrolienne palkittiin sa-

tunti Chambérystä.

man vuoden Word SnowAwardseissa innovatiivisimpana

»» Kausi kestää marraskuun lopulta toukokuun alkuun. Hiihtoalue on korkealla (2350– 3230 metriä) ja lumivarma, mutta avoin ja tuulelle altis.

kulkuyhteytenä.

»» Gondolin ala-asemalla on laaja ilmainen parkkialue. »» Gondolin ala-aseman vierellä on peruspalvelut: lipunmyynti, vuoristo-opaspalvelut, varustemyymälä ja -vuokraamo sekä baari/kahvila. Turistitoimisto ja posti ovat pääkadun varrella. »» Rautatieasemat Saint-Michel/Valloire lännessä ja Modane idässä ovat alle 10 km:n päässä. Asemille on useita junavuoroja päivässä sekä Italian että Ranskan suunnasta.

Saint-Michel-de-Mauriennessa ja Modanessa on kunnon kaupat, ravintolat ja palvelut.

Hissilippuja myydään kolmelle eri vyöhykkeelle: »» Val Thorens-Orelle: minimilippu, joka tarvitaan Orellesta. Kattaa luonnollisesti Val Thorensin ja Orellen alueiden hissit. Hinta 39,20–49 euroa/päivä ajankohdasta riippuen »» Vallée des Belleville: kattaa edellisten lisäksi Les Menuires-St Martin de Belleville -alueen Val Thorensin alapuolella. Hinta 47,20–55,50 euroa/päivä ajankohdasta riippuen »» Les 3 Vallées: kattaa kaiken eli edellisten lisäksi Méribelin, La Tanian, Brides les Bains:n ja Courchevelin. Hinta 47,20–59 euroa/päivä ajankohdasta riippuen »» La Tyrolienneen lippu on ostettava erikseen; hinta on 50 euroa/liuku. »» Tämä talvena vietetään 3 Vallées Express:n 20-vuotisjuhlia, ja kannattaa tarkistaa juhlatarjoukset sivulta www.orelle.net.

Linkit »» Val Thorensin ja Orellen hiihtoalue: www.valthorens.com »» Kolme laaksoa: www.les3vallees.com »» Mauriennen laakso: www.maurienne-tourisme.com »» La Tyrolienne -liukuvaijeri: www.la-tyrolienne.com »» Fréjusin tunneli: www.sftrf.fr Infotaulu kertoo aina selkeästi missä voi laskea.

edgeski.fi facebook.com/edgeski

60

Orelle - Takaovi kolmeen laaksoon Paluu Val Thorensista takaisin 3 Vallées Expressin yläasemalle onnistuu seuraavasti: •

Cime Caron -kabiinilla Cime Caronin huipun kautta, jossa on myös näköalatasanne opasteineen. Tasanteelta on mahtavat näkymät aina Mont Blancille saakka. Ruotsalaisvetoinen ravintola löytyy rinteen alusta. Lasku alas mustaa Combe de Rosaël -rinnettä.

•

Grand Fond -kabiinilla Col de Rosaël:n kautta, jolta lasku Rosaëlin tuolihissin yläaseman kautta alas.

•

Thorens-kabiinilla ylös Col de Thorensille ja sieltä lasku pitkin uutta Lory-rinnettä.

•

Poistuminen hiihtoalueelta alas Mauriennen laaksoon onnistuu myös pelastus- ja huoltoteitä pitkin, tosin huono lumitilanne ja tasaiset osuudet voivat merkittävästi vaikeuttaa matkantekoa. Lähimmästä Bonvillardin kylästä on vielä n. 5 km:n matka 3 Vallées Express:n parkkipaikalle, enimmäkseen kuitenkin alamäkeä.

”Le vent a disparu” Korkea sijainti ja avoin maasto ovat otollinen ympäristö tuulen aiheuttamille seisahduksille hissiliikenteessä. Näin kävi myös useana päivänä maaliskuussa 2015. Kova ja puuskittainen tuuli rajoitti niin yhteysgondolin kuin itse rinnealueen hissien toimintaa siinä määrin, että yhteys Val Thorensiin oli tyystin poikki tai avoinna vain muutaman tunnin iltapäivällä. Tuulisina aamuina ala-aseman baarissa ja hissilippuluukuilla väki odotteli muutosta yllättävän rauhallisena, ja hissilippuja myytiin alennetulla hinnalla.

Kun vihdoin eräänä aamuna tieto tuulen tyyntymisestä (le vent a disparu) oli tosiasia, myös into päästä gondoliin värisi ilmassa. Orelle on siinä mielessä hankala paikka, että yhteyden pätkiessä Kolmeen laaksoon laskettavaa on merkittävän verran vähemmän kuin vain Val Thorensissa, Meribelissä tai Courchevelissa.

Paikka on kuitenkin oma rauhallinen mikrokosmoksensa maailman suurimman hiihtokeskuksen laidalla, jossa välttää Kolmen laakson pahimmat ruuhkat ja kömpelöimmät laskettelijat.

Lippuautomaatit hyötykäytössä.

61

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Syv채채n lumeen suunnitellut sukset ovat huomattavan leveit채.

edgeski.fi facebook.com/edgeski

62

Oikea suksi oikeaan käyttöön

Osa 2 – VAPAALASKUSUKSEN VALINTA AIKUISELLE Vapaalasku nostaa suosiotaan kaikissa muodoissaan ja lajiin tarjottavien suksien määrä on päätä huimaava. Kokosimme hieman vinkkejä, jotta jokainen löytäisi sopivan suksen itselleen.

Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat VALMISTAJAT & STEVE OGLE Asiantuntija PASI JÄÄSKELÄINEN

V

apaalaskulla tarkoitetaan käytännössä laskettelua rinteiden ulkopuolella ja paikoissa, jossa luonto on muovannut laskupaikat.

Vapaalaskijat lähtökohtaisesti taitavampia laskijoita Vapaalaskua harrastaakseen ei kuitenkaan tarvitse olla laskuelokuvissa esiintyvä huippuammattilainen tai vuorioppaan kiipeilytaidoilla varustettu kuntoihme. Riittää, että hallitsee välineensä ja omaa hyvän yleiskunnon.

Lajissa korostuu eritoten lumiturvallisuus, jota tulisi harjoitella ennen rinteeltä poistumista. Vaikka olisi teknisesti huipputason laskija, se ei takaa sitä, että ymmärtää miten lumi käytäytyy rinteen ulkopuolella.

Suksen valinnasta Jokainen vapaalaskija osaa varmasti määritellä oman perustaitotasonsa, jonka perusteella lähtee suksea hankkimaan. Tässä artikkelissa keskitymme suksen valintaan rinteiden läheisyydessä tapahtuvaan vapaalaskuun eli siihen mitä harrastetaan kaikkein eniten.

Grammanviilaajat huippukevyine erikoissuksineen, ski mountaineering –henkiset tai isoa seinää kovaa laskevat konkarit ovat niin syvällä lajissa, ettei heille oikein voi vinkkejä enää antaa.

Vaihtelevat olosuhteet vaativat sukselta ominaisuuksia Koska vapaalaskussa tavoitteena on usein päästä koskemattomille lumille, on suksen sopivuus erilaisille pinnoille ja lumityypeille tärkeässä roolissa. “Kantavuus on vain yksi määre, vapaalaskussa kun lumiolosuhteet saattavat vaihdella yhden laskun aikana pehmeästä puuterista kumpareikkoihin ja kevätsohjoon”, korostaa Oy Patrol Ab:n tuotepäällikkö Pasi Jääskeläinen.

Jääskeläisen mukaan rehellisyys omaa taitotasoa kohtaan korostuu vapaalaskusuksien valinnassa. “Huikean leveät ja isolla rockerilla varustetut puuteritykit ovat varmasti upean näköisiä. Jos olosuhteet eivät aina ole metristä koskematonta puuteria, voi niiden kanssa tulla hankaluuksia esimerkiksi auringon sulattamalla ja uudestaan jäätyneellä epätasaisella pinnalla”, hän muistuttaa.

63

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Vapaalaskusuksen valinta aikuiselle Fischer Ranger-sarjan 90 mm suksi edustaa hyvää vapaalaskusuksea, jolla pärjää lähes kaikissa olosuhteissa.

Vapaalaskussa joutuu välillä kävelemään pitkiäkin matkoja ja siksi kengän sopivuus tähän lajiin on tärkeää.

Libertyn Joe Schuster Promallin leveys on huimat 121 milliä. Ainoastaan syvään lumeen.

samalla tavalla nautintoa kuin itselleen sopivasta suksesta. Tutustu siis etukäteen tai kauppiaan luona tarjontaan ennen kuin teet Jääskeläinen sanoo, että nykyaikaisilla All mountain –suksilla pystyy mainiosti nauttimaan lähioffareista sekä samalla rinteistä.

jen suksien leveydet ovatkin yli 90 milliä ja parhaimmillaan jopa 120 milliä.

120-millisillä suksilla laskeva laskee käy-

“All mountain –suksissa yhdistyvät rin-

tännössä vain pehmeissä takamaastoissa ja

ne- ja vapaalaskusuksien parhaat puolet. Ne

käyttää rinteitä vain siirtymiseen. Taitava

on suunniteltu toimimaan kaikissa olosuh-

laskija tosin laskee tarvittaessa leikkaavaa

teissa. Ne ovatkin erinomainen valinta laski-

käännöstä vielä leveilläkin suksilla.

jalle, joka valitsee suksia alppilomalle, jonka

“Käytännössä 90-100 milliset vaativat

aikana haluaa laskea sekä rinteessä että sen

laskijalta jo hieman enemmän kuin kapeam-

ulkopuolella”, Jääskeläinen summaa.

mat eli pelkkää leveyttä ei kannata tuijottaa,

Suksen leveys ja jäykkyys ratkaisevat valinnan Yleisesti voidaan luokitella, että vyötäröleveydeltään noin 75–85-milliset toimivat erinomaisesti sekalaisessa käytössä ja yli 90-milliset alkavat olla rinteessä turhankin leveitä. Puhtaasti vapaalaskuun suunniteltu-

edgeski.fi facebook.com/edgeski

vaan pyrkiä löytämään omiin taitoihin ja laskuympäristöihin sopiva suksi”, Jääskeläinen muistuttaa.

Jääskeläinen mainitsee, että liian jäykillä suksilla takamaastoihin lähtevä voi kokea karvaan yllätyksen. “Liian jäykkä suksi voi olla raskas laskea pehmeässä eikä siitä saa

lopullisen valintasi. Paras tapa on pistäytyä hiihtokeskuksen testipäivillä, jolloin huomaat käytännössä eri jäykkyisten suksien erot”, hän sanoo.

Siteistä Vapaalaskuun on saatavilla niin telemark-, kisko-

kuin

vaellussiteitäkin.

Telemark-

siteet perustuvat siihen, että kantapää nousee laskemisenkin aikana kun taas kisko- ja vaellussiteissä kantapää pysyy laskun aikana paikoillaan, mutta nousee ylösnoustessa vaellusiteissä.

Jotta homma ei menisi liian helpoksi, voi esimerkiksi samasta sidetyypistä olla erilaisia variaatioita, joiden rakenne ja jäykkyys vaihtelevat. Tässäkin kannattaa kauppiaan antaa auttaa juuri sopivan valinnassa.

64

Vapaalaskusuksen valinta aikuiselle

Metsissä oleva lumi säilyy usein parhaimpana pitkään.

Ahtaisiin paikkoihin ei sovi mennä mikäli taidot eivät ole hallussa. Suksia pitää osata ajaa. Kuva Steve Ogle.

Kengistä Kaikessa laskettelussa täytyy tietenkin huomioida se, että kenkä istuu viimeisen päälle

MUISTA VARUSTEET RINTEIDEN ULKOPUOLELLE

hyvin. Vapaalaskussa tämä vielä korostuu, sillä reiteiltä ei välttämättä pääse niin nopeasti pois kuin rinteestä.

5.

Jos omistaa jo hyvät ja sopivat laskettelukengät, eivät ne välttämättä sovellu vapaalaskuun suoraan. “Mikäli tehdään paljon siirtymää kävellen tai lasketaan hankalissa paikoissa, ei vanha kenkä välttämättä toimi parhaalla mahdollisella tavalla”, Jääskeläinen selvittää.

“Kannattaa vertailla nykyistä kenkää ja vapaalaskuun suunniteltuja kenkiä käytännössä ja kokeilla mitä eroja niistä löytyy.

Esimerkiksi kävelyasennon säätö, kengän

1.

kallistus ja yleinen istuvuus ovat asioita joihin on hyvä kiinnittää huomiota”, hän lisää.

Oikeanlainen sovittaminen ja lämpömuokattavat kengät ovat ratkaisu useimmille.

“Suosittelen

sovittamaan

3.

4.

kenkää

yli kengän reunuksen nouseva laskusukka jalassa, laittamaan soljet kevyesti kiinni seisoessa sekä tunnustelemaan mahdollisia kipupisteitä soljet kiristettyinä. Tämän jälkeen vasta aletaan kenkää muokkaamaan laskijan jalalle sopivaksi”, korostaa Jääske-

2.

Sondi (1), piippari (2), lapio (3), lumivyöryreppu (4) sekä nousukarvat eli skinit (5) ovat takamaastoissa viihtyvän laskijan must-varusteita.

läinen.

65

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

syvässä pehmeässä puuterilumessa ovat kuin hyppyjä pilveltä pilvelle.

Los Angelesissa syntyneen Jimmy Pettersonin hiihdonopettaja-äiti oli kotoisin Itävallasta ja isä Norjasta. Vanhemmat veivät Jimmyn mäkeen 2-vuotiaana; laji oli saanut uuden tähden.

Jimmy valmistui historian opettajaksi Californian yliopistosta, jonka jälkeen hän piti välivuoden ja matkusti Itävallan Saalbachiin hiihtämään. Kotimaahan palattuaan Petterson opetti osan vuotta historiaa rahoittaakseen talvikaudet Euroopassa. Myöhemmin liikkuva elämäntyyli, jossa voi toteuttaa unelmiaan, vei miehen mennessään. HiihHiihtoystävät Saalbachista 80-luvulta Marja Salokangas ja Jimmy Pettersson tutustumassa tammikuussa 2016 Italian Kronplatzin hiihtoalueeseen

Hiihtopummina tunnettu Jimmy Petterson on ollut tien päällä lähes 40 vuotta. Hän on tuttu EDGEn lukijoille kertomuksistaan eri maiden eksoottisista hiihtokohteista. Valokuvaajana, toimittajana ja matkanjärjestäjänä tunnettu

topummin elämäntyyli sopi Jimmylle. Hän rahoitti hiihtoretkiään hiihdonopettajana ja trubaduurina. Tarkkana poikana hän pärjäsi sillä hyvin ja rahaa jäi vielä säästöönkin.

Positiivisen lapsenmielensä säilyttäneen Jimmyn harrastuksena ollut keräily on vuosien saatossa muuttanut muotoaan. Lapsena

Jimmy on hiihtänyt seitsemässä maanosassa, yli

Jimmy keräsi baseball-kortteja, sitten tulivat

70 maassa ja yhteensä yli 550 hiihtokohteessa.

tyttöystävät ja myöhemmin Skiing around the World -kirjan myötä hiihtokohteet. Pet-

Teksti MARJA SALOKANGAS Kuvat JIMMY PETTERSONIN ARKISTO

T

terson on aina ollut oman tiensä kulkija ja hyvin motivoitunut tekemisilleen. Omien

apasin Jimmyn ensimmäistä kertaa Itävallan

Saalbachissa

1980-luvul-

la – alueella, jossa hänen unelmansa

puuterilumesta ja ”hiihtopummin” urasta oli alkanut. Pettersonin lukuisia kirjoituksia on julkaistu useiden maiden laskettelujulkaisuissa. Jimmy Pettersonin vuonna 2005 ilmestynyt Skiing Around the World -kirja on saamassa ensi vuonna jatkoa. Päivitimme Jimmyn tarinaa ja kuulumisia Italian Kronplatzissa tammikuussa 2016.

sanojensa mukaan Beverly Hillsin kasvattina häntä ei ole kiinnostanut status, ”materia ja snobbailu”.

Eri maiden historiat ja kulttuurit kietoutuvat ainutlaatuisella tavalla Jimmyn hiihtotarinoihin. Avoimena ja läsnä olevana henkilönä Jimmy tuntee olevansa aina kotona siellä, missä milloinkin on. Hänen mottonsa onkin: Matka on unelmien elämistä, ei määränpäähän pääsemistä.

Vahvat perinteet kantavat

Olipa kerran…

Suvussa on äidin isoenon Paul Preussin myö-

Pienenä Jimmy Petterson katseli ylös tai-

tä pitkät kiipeily- ja lasketteluperinteet jo

vaalle. Hän unelmoi pääsevänsä isojen pehmeiden pilvien päälle hyppimään pilveltä toiselle, kuin Peter Pan. Unelmilla on siivet, jotka kannattelevat – Jimmylle käännökset

Maailman ehkä legendaarisin vuorikiipeilijä Reinhold Messner ja Jimmy Petterson Paul Preussin muistomerkillä Altausseessa.

edgeski.fi facebook.com/edgeski

1800-luvulta alkaen. Paul Preuss tunnettiin sekä taitavana vuoristokiipeilijänä että edelläkävijänä lumella ja jäällä kiipeämisestä.

Jimmyn eno Edi Schaar (1905 -2000) jat-

Born to Ski, Jimmyn ja Erikin Father & Son bändi kesäkiertueella vas. Elie Sandberg, Erik ja Jimmy Petterson.

66

Jimmyn tyylin채yte 1980 It채vallan Stubenissa.

JIMMY PETTERSON Mies hiihtopummin takana

67

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

JIMMY PETTERSON ”Matka on unelmien elämistä, ei määränpäähän pääsemistä” -Jimmy Petterson

koi Paul Preussin perinteitä seuraavalle sukupolvelle.

Edi kiipeili ja lasketteli vielä yli 90-vuotiaana. Innostus vaativiin harrastuksiin, jotka vaativat nuoren miehen mielen ja fysiikan, herättää kunnioitusta Jimmyssä. Edi Schaarin perintönä Itävallan Altausseen kylässä on talo Jimmy tyttöystävänsä Aynurin kanssa Norjan Preikestolenissa.

täynnä historiaa ja muistoja menneestä ajasta.

Se on tärkeä tukikohta Jimmylle ja hänen pojalleen Erikille. Siellä vietetään juhlapyhiä ja lomia sukulaisten ja ystävien kanssa. Kylän monet muistomerkit kertovat edesmenneiden tunnettujen sukulaisten saavutuksista. Vuoristokiipeilyn pioneereihin kuuluva Paul Preuss on ollut myös yksi maailmankuulun, ilman lisähappea Mount Everestille kiivenneen Reinhold Messnerin esikuvista.

Suomalaisten ”kummipoika” Vahvat siteet Suomeen alkoivat Saalbachista 1980-luvulla suomalaisten hiihto-oppaitten kautta. Suomen matkoillaan Jimmy verkostoitui lajin harrastajiin. Alkusysäyksen tulevalle toimittaja- ja valokuvaaja-uralle antoi Skimbaajan päätoimittaja Ari Heinilä, joka vuonna 1985 myöntyi kirjoittamaan Jimmylle suosituskirjeen tämän Etelä-Amerikan hiihtomatkaa varten.

Pettersonin oli tarkoitus hyödyntää kirjettä toimittajan roolissa ilmaisten hissilippujen hankinnassa.

Jimmy sai vieraanvaraisen vastaanoton Argentiinassa ja Chilessä ja otti kuvia vanhalla lainakameralla sekä kirjoitti ensimmäisen hiihtoartikkelinsa, joka julkaistiin myöhemmin Skimbaajassa.

Tästä alkoi Jimmyn ura, joka on luonut seikkailijalle entistä monipuolisemmat mahdollisuudet valloittaa maailman hiihtokeskuksia. Parhaillaan hän on ystäviensä kanssa Pohjois-Koreassa hiihto –ja jutunteko matkalla.

Jimmyn ystävillä on ollut mahdollisuus jakaa Jimmyn laskettelukokemuksia. Alan harrastajat ovat päässeet jakamaan niitä ympäri maailmaa julkaistujen lehtiartikkeleiden ja kuvien sekä Skiing Around the World –kirjan sekä televisio-ohjelmien kautta.

Elämän kulmakivet Liikkuva elämäntyyli antaa paljon, mutta välillä on pysähdyttävä. Jimmyn elämän käännekohta oli isäksi tuleminen 40-vuotiaana. Erikin syntymä 1989 antoi elämälle uuden suunnan. Vakituinen tukikohta perus-

Jimmy Petterson palaa Altausseen vuorille joka kesä.

edgeski.fi facebook.com/edgeski

tettiin Göteborgiin, jossa Erik kävi koulunsa ja mat-

68

JIMMY PETTERSON

Altausseessa itävaltaltalaista ”stimmungia”. Jimmy sisarensa Christyn kanssa.

Muistoja matkan varrelta, Jimmyn ja Erikin yhteinen lukuhetki Erikin lapsuusvuosilta.

kusti Jimmyn mukana aina lomilla.”Pojilla” on Father & Son Band -yhtye, jota on vahvistettu Erikin ystävillä. Erik opiskelee musiikkia Göteborgissa ja sanoittanut ja säveltänyt omia lauluja. Erikin elämänvaiheiden ja musiikin innoittamana Jimmy Petterson on julkaissut ”Coming of Age” -teoksen, jonka kautta päässee tutustumaan maailmanmatkaajan filosofiseen puoleen.

Monivuotinen tyttöystävä, Suomessa asuva Aynur Alkara, saa kiitosta Jimmyltä joustavuudestaan. Kaikki vapaa-aika pyritään viettämään yhdessä. Ystäville Jimmy Petterson on lojaali ja jakaa seikkailunsa mielellään heidän kanssaan. "Jimmy on hauskaa pitävä seikkailija, joka antaa käyttöömme tietonsa, asenteensa ja positiivisen lähestymisensä hiihtoon tavalla, joka tekee mahdolliseksi elämää rikastuttavan hiihtoelämyksen maailman millä kolkalla tahansa", kiteyttää Jimmyn monivuotinen hiihtoystävä Anssi Vanjoki.

SKIING AROUND THE WORLD -KIRJA SAA JATKOA Jimmy Pettersonin vuonna 2005 ilmestynyt Skiing around the World -kirja saa jatkoa. Skiing Around the World Volume II -Collecting Ski Resorts-kirja ilmestyy 2017. Nämä kaksi laskettelijan seikkailukirjaa kertovat yhteensä yli 70 maan yli 500 hiihtokeskuksesta. Lisätietoa www.skiingaroundtheworldbook.com

”Powder Ski” a’la Jimmy Petterson.

69

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Seurojen nousevat tähdet Alppihiihtäjä Niko Kukkonen Alppien maisemissa.

Perhelomat Rukalla innoittivat kisapolulle Niko aloitti 3-vuotiaana laskettelun Rukalla, jossa perhe vietti kaikki lomansa. Niko on jo kolmannessa polvessa ”lomarukalainen”. Lapsuuden perhelomat ja rinnepäivät kavereiden kanssa veivät Nikon mukanaan. Monipuolisuus suksilla ja lukuisat laskumäärät innostivat ratalaskuun. Nikon ollessa 9-vuotias seurasi hän isänsä Anssi ”Niksu” Kukkosen ja kolme vuotta vanhemman veljensä Lassin jalanjälkiä liittymällä FK-37 -seuran riveihin.

Valmentaja Juha Virtasen opeissa Niko harjoitteli nuorimpana, mutta tarkkaavaisena seuran parhaassa kilparyhmässä.

Alkuaikoina kisatilanteissa tuli epävarmuutta, kumpaan suuntaan rata pitää kiertää Myöhemmin Nikon menestys ES Cup -kisoissa toi varmuutta ja rentoutta vaativissakin tilanteissa. ”Kilpailuhermot” kouliintuivat, rinnerutiinit toivat varmuutta ja menestyksen nälkä kasvoi.

Palkintona oli Levin Audi Cup -suurpujottelun neljäs sija M 14 -sarjan ensimmäisenä vuonna. ”Niukka pronssin menetys kyllä hieman harmitti”, muistelee Niko.

Nikon matka huipulle jatkui. Ensimmäinen ES Cupin kokonaiskilpailun voitto ja loppukilpailujen viidennet sijat Audi Cup -kisoissa viitoittivat tulevaisuutta, viikko treenien ja leirityksien määrää tulisi lisätä. Syksyllä 2012 Kukkosen veljekset Niko ja Lassi vaihtoivat Slalom Seuraan Danko Marinellin valmennukseen.

Alppihiihtäjä Niko Niko laskee monipuolisesti ja innostuneesti kaikkia alppilajeja. Mieluisimpia lajeja ovat pujottelu ja super-g. Arkiharjoittelu

Slalom Seura

NIKO KUKKONEN Tunteella elävä fiilistelijä pitää esikuvinaan kaikkia menestyneitä alppihiihtäjiä

tapahtuu Vihdissä. Leirejä on kertynyt tälle kaudelle yhteensä seitsemän, joista kolme Itävallan Hintertuxissa. Nikon mieluisin treenimäki ja kisarinne on Sallan kilparinne.

Alppihiihdon lisäksi Niko on harrastanut aktiivisesti jalkapalloa Espoon Palloseurassa viime syksyyn saakka. Fysiikkaharjoitteluna ovat tähän mennessä olleet Slalom Seuran treenit, itsenäiset harjoitukset (sali ja lenkki) sekä jalkapallon fysiikkatreenit.

Monipuolinen urheilutausta antaa Nikolle hyvät valmiudet alppihiihtäjänä.

Urheilun lisäksi vahvasti jaetulla ykkössijalla on koulunkäynti Espoon Martinkallion yläasteella. Siitä kertoo Nikon lähempänä ”ysiä” oleva keskiarvo – lukuisista poissaoloista huolimatta. Vastapainona arjelle ja urheilulle Niko rentoutuu mieluiten musiikkia kuuntelemalla.

Espoolainen 15-vuotias Slalom Seuran edustaja Niko Kukkonen lunasti paikkansa ikäryhmänsä kärjessä vuonna 2014 M 14 -sarjassa voittamalla SMsuurpujottelussa kultaa ja SM-pujottelussa hopeaa. Menestys jatkui viime vuonna M 16 -sarjan ensimmäisenä kautena SM-pujottelun kultamitalilla ja SM-syöksylaskun pronssilla. Niko valittiin myös SSF:n nuorten seurantaryhmään syksyllä 2015.

Teksti MARJA SALOKANGAS Kuvat NIKSU KUKKONEN, VILLE KAINULAINEN

A

lkaneella kaudella Niko on vanhempana M 16 -ikäluokassa kiertämässä Audi Alpine Ski Tour -kilpailuja. Parhaat tulokset ovat toistaiseksi olleet kolmannet sijat Rukan Audeista. Tavoitteena

on ottaa palkintosijoja Audi Cup Ski Toureissa sekä kansainvälisissä kilpailuissa. Ensi kaudesta lähtien Niko siirtyy Tahkon Alppikoulun lukioon ja valmennukseen. edgeski.fi facebook.com/edgeski

Niko tuulettaa Trofeu Borrufan palkintopallilla 2015.

70

Seurojen nousevat tähdet

Nikon puikkanäyte Hintertuxissa 2015. Kuva Ville Kainulainen.

Tunteella ja pilkkeellä eteenpäin Slalom Seuran Ville Kainulainen hehkuttaa Nikon ”pilkettä” urheilijana. ”Niko on reipas ja huumorintajuinen nuori mies, jonka luonteenpiirteet heijastuvat myös hänen laskemiseen. Rento laskuasento, päättäväisyys ja ennakkoluulottomuus uusia haasteita kohtaan ovat hänen vahvuuksiaan. Kisatilanteissa Niko osaa suorittaa paineitta ja myös taisteluhenkeä löytyy.”

Vaikka kyseessä on yksilölaji on yhteisön merkitys tärkeä. Valmentajat, vanhemmat ja varsinkin kaverit ovat todella tärkeitä, jotta jaksaa matkustaa ja treenata aikaisista aikatauluista ja pakkasista huolimatta. Kisaviikonloppuina nuoret yli seurarajojen viihtyvät hyvin yhdessä ja valmentaja Danko Marinelli patisteleekin joukkonsa iltaisin nukkumaan: ”Stop buzzing around and go to sleep now!”

Perhe huippu-urheilun tukena Rukalla lasketellaan ja rentoudutaan edelleen perheen kera. ”Pikkusisko Anna päätti haastaa koko perheen lautailemaan päiväksi. Annalla oli jo kokemusta lautailusta ja hymyillen hän seurasi veljesten alkumetrejä. Kolmannella laskulla Niko tuli jo sujuvasti alas”, muistelee äiti Elina perheen yhteisiä hauskoja hetkiä.

Huippu-urheilu vaatii myös vanhemmilta panostusta. Isä Niksu osallistuu kuljetusten lisäksi varusteiden huoltoon ja ylläpitää alppihiihtäjä Niko Kukkonen Facebook-sivuja. Nikolla on kaksi sponsoria: Lääkärikeskus Aava ja Ccea.

Tavoitteena on myös löytää välineyhteistyökumppani. ”Nikon alppihiihtäjän ura on menossa hyvään suuntaan. Toivon, että Niko säilyttää tulevaisuudessakin pilkkeen silmäkulmassa ja nauttii laskemisesta niin kuin tähänkin asti. Tällä reseptillä päästään varmasti pitkälle”, peukuttaa Ville Kainulainen.

Nikon alppihiihtoura on tuonut Kukkosen perheen menevään arkeen paljon väriä. Päivääkään emme vaihtaisi pois, todetaan yhteen ääneen. Kaikki odottavat yhteistä pääsiäislomaa Rukalla – olisiko nyt telemarkin vuoro? www.facebook.com/groups/alpineskierniko/

71

Tanja onnettarena kisanumeroiden jaossa SM-pujottelussa, jossa Niko voitti kultaa!

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Suomen pikkukeskukset Peuramaan monipuolinen laskettelukeskus talviloistossaan. Kuva Peuramaan arkisto.

Suomen eteläisin laskettelukeskus

PEURAMAAN ALPIT Suomen eteläisin laskettelukeskus Kirkkonummen

kaiken tasoisia eri lumilajien harrastajia.

Peuramaa on ollut monen pääkaupunkiseudulta

Uusitussa rinneravintolassa on myös erilli-

kotoisin olevan lapsen ja perheen ensirinne jo yli 40 vuoden ajan. Tämä lapsiperheiden suosikkikohde on toiminut myös ponnahduslautana monille tunnetuille ratalaskijoille ja vaikuttajille, jotka ovat edenneet aina maailman huipulle saakka.

synttäreitä tai yritysten virkistyspäiviä varten.

Pihalla oleva Grilli-kota makkaranpaistoineen on suosittu taukopaikka.

Visionääriltä visionäärille

Teksti MARJA SALOKANGAS

Hilding Nyberg perusti Peuramaan oman

Kuvat JANNE UOTILA, PEURAMAAN ARKISTO

P

nen kabinettitila, jota voi varata esim. lasten

maatilansa maille vuonna 1972. Visiönäärinä euramaan nykyisen omistajan Janne

ja paikkakunnan yhteisöllisenä toimijana hän

Uotilan tavoitteena onkin perhelas-

loi Peuramaasta toimivan talviurheilukeskuk-

kettelun lisäksi jatkaa vahvasti myös

sen ja perinteet, joista kirkkonummelaiset

”Peuriksen”

ratalaskuperinnettä

ja

saada

ovat olleet ylpeitä. Peuramaalla toimi myös

”Kirkkonummen kartsalta” tulevaisuudessa-

pitkään paikallisen urheiluseuran KYIF:n alp-

kin vähintään yksi laskija maailman huipulle.

pijaosto, KYIF Alpine. Legendaarisen, mutta

Peuramaan korkeusero on 55 metriä.

nykyään lakkautetun seuran vielä toimiessa

Alueella on yhteensä yhdeksän eri tasoista

aktiivisesti, sitä ovat edustaneet mm. Janne

rinnettä sekä kaksi ankkurihissiä. Pisin rin-

Uotila ja Martti Uusitalo sekä MC-laskijat

ne on yli 300 metriä. Mäet soveltuvat hyvin

Sami Uotila ja Victor Malmström.

Peuramaan hiihtokoulun opettajat ovat kaikki kielitaitoisia.

Opetuksen voi varata myös Peuramaan nettisivujen kautta.

Kuva Peuramaan arkisto.

Peuramaan perustaja Hilding Nyberg päivystämässä hiihtohissiä 1973. Kuva Peuramaan arkisto.

sekä aloittelijoille että ratalaskijoille. Perheen

Peuramaa siirtyi vuonna 2011 Martti Kal-

pienimmille on käytössä Suomen pisimmän

palan omistuksesta alppiurheilu- ja laskettelu-

Hiihtokoulua ja ratalaskua

mattohissin lisäksi värikäs lastenmaa satu-

keskuspiireistä tunnetun ammattilaisen Janne

hahmoineen.

Peuramaan hiihtokoulu pyrkii tarjoamaan

Uotilan omistukseen, jonka toimesta keskusta

lapsille ja aikuisille vapaa-ajan harrastuk-

on kehitetty monipuolisesti entisestään.

sen, joka kannustaa rinteessä viihtymiseen

Hyvin

varusteltu

vuokraamo

edgeski.fi facebook.com/edgeski

palvelee

72

Suomen pikkukeskukset Nostalgiaa vuodelta 1973, rataharjoituksia pidettiin niin kauan kuin lunta riitti! Kuva Peuramaan arkisto.

ja yhdessä olemiseen. Hyvä yhteishenki ja

tuottanut kautta aikojen monta menestysta-

edustaja maailman huipulla. Jannen eväillä

asiakaslähtöinen toiminta ovat kaiken lähtö-

rinaa Peuramaalla. Määrätietoinen toimin-

tähän on kaikki mahdollisuudet – ympyrä

kohtana. Hiihtokoulussa on yhteensä 35 toi-

ta hiihtokoulun vai Werneri-polun kautta

Peuramaalla sulkeutuu.

minnassa olevaa opettajaa ja rataryhmissä

Lumitiikereihin ja sieltä edelleen Peuramaa

10 valmentajaa.

Slalomin opeissa eteenpäin aina maailman

Lisätietoja

Maamme suurimpiin kuuluvan hiihto-

huipulle saakka on mahdollista. Janne Uo-

www.peuramaa.fi

koulun lisäksi Uotila haluaa panostaa tule-

tila tiimeineen luo laadukkaat puitteet ja

www.peuramaaslalom.com

vaisuudessa entisestään lasten ja nuorten

toimintaympäristön tulevaisuuden unelmal-

www.facebook.com/peuramaaslalom

ratalaskuvalmentamiseen. Janne Uotila pe-

leen kannustaa ja nähdä Peuramaa Slalomin

rusti vuonna 2011 Peuramaa Slalomin (PeSla). ”Hiihtokoulumme luo hyvät sosiaaliset ja urheilulliset valmiudet aikuisille ja lapsille.

Monet lapset innostuvat jatkamaan polkuaan

Lumitiikerit-ratalaskukoulussa

innokkaimmat

jatkavat

edelleen

Lumitiikereiden kauden päätös 2015, takarivissä vasemmalta valmentajat Mathias Eriksson, Max Stenbäck, Ina Sohn-Rajamäki ja Mikael Tuulio. PeSla arkisto.

ja

PeSlan

valmennusryhmissä”, kertoo Janne Uotila ja jatkaa: ”On hienoa tuoda kaikki kokemus ratalaskusta valmennettaville sekä vanhemmille. Lapset ja nuoret voivat alusta alkaen keskittyä täysillä teknisesti oikeaan oppimiseen. Tällä hetkellä meillä on yli 90 innokasta tulevaa ratatykkiä ja tavoitteena on saada määrä tuplattua Peuramaan 45-vuotisjuhlavuoteen 2017 mennessä ”, kannustaa Uotila.

Kotimäestä jälleen maailman huipulle Maltillinen työ lasten ja nuorten parissa on

73

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Suomen pikkukeskukset

Ounasvaaran kasvatin Antti Autin tyylinäyte Snow Parkista. Kuva Jani Kärppä.

OUNASVAARAN HIIHTOKESKUS, ROVANIEMI Kehittyvä lähikeskus Lapin pääkaupungissa Ounasvaaran hiihtokeskus ”Oukku” sijaitsee

200 metrin korkeuteen kohoava Ounasvaara

Lapin pääkaupungin Rovaniemen ydinkeskustan

tarjoaa monipuoliset puitteet kaiken tasoil-

lähellä. Valaistuksineen ja hyppyrimäkineen se on näkyvä maamerkki Joulupukin kotikaupungissa vierailijoille.

Teksti MARJA SALOKANGAS Kuvat OUNASVAARA ARKISTO, SCST ARKISTO

T

le laskettelusta ja lumilautailusta kiinnostuneille. Ounasvaaran alueella on yhteensä kahdeksan rinnettä, lisäksi uudistunut hyvin valaistu Snow Park hyppyreineen ja reileineen sekä Oukun Rendi –poron mukaan nimetty Lastenmaa. Ounashissin molemmin

alvisin monipuolinen kaupunkikeskus

puolin saa pisimmät yli 600 metriä pitkät

täyttyy paikallisten lisäksi myös ym-

laskut.

päri maailmaa tulevista matkailijois-

Toton alueelta löytyy lisäksi ahkerassa

ta. Täällä kannattaisi myös kaikkiin Lappiin

käytössä oleva FIS- rinne ja kaksi ratalas-

menijöiden pysähtyä. Lapin Urheiluopisto

kuun sopivaa jyrkempää rinnettä. Toton ja

Santa Sport tuo alueelle koulutus- ja hyvin-

keskuksen välillä on valaistut ja loivat siirty-

vointipalveluita. Paikallinen seura, Santa

märeitit. Rinnealueilla tehdään jatkuvia pa-

Claus Ski Team on kasvattanut useita menes-

rannuksia ja tavoitteena on panostaa myös

tyksekkäitä alppihiihtäjiä maailmalle, joista

laskettelupuolella ensilumen aikaistamiseen

tunnetuimpia ovat Tanja Poutiainen-Rinne

sekä lumikauden pidentämiseen maasto-

ja Merle Soppela. Lumilautailija Antti Autti

hiihdon lisäksi.

on toisen paikallisen seuran Mountain Club Ounasvaaran kasvatti.

Ounasvaaran hiihtokeskus palvelee ja vastaa asiakkaiden tarpeisiin Pientä tunturia vastaava korkeimmillaan yli

edgeski.fi facebook.com/edgeski

Hiihtokeskuksen

välinevuokraamo

ja

hiihtokoulu palvelevat kaiken ikäisiä ja -tasoisia lumilajien harrastajia. Uusittu rinneravintola Alpenjager, kantaa historiallista nimeä. Laskettelu Ounasvaaralla sai alkunsa

Suurpuikkarataan tutustuminen ennen kisaa Tottorokan FISrinteessä. Kuva SCST.

v. 1943, Saksan ja Itävallan alppijääkärien raivatessa alueelle ensimmäisen laskettelurinteen. Toton alueella toimii myös kahvila.

Talvisin Ounasvaaralla on kattava maastohiihtolatuverkosto, alue on myös ahkerassa ympärivuotisessa käytössä. Kesäisin patikoijat ja maastopyöräilijät retkeilevät alueen kauniissa luonnossa sen merkityssä reitistössä. Matkailijoille on tarjolla monipuolinen mökki- ja hotellitarjonta vaaran omien vaihtoehtojen lisäksi ympäri kaupunkia. Muut oheispalvelut löytyvät myös läheltä. Ounasvaaran alue tarjoaakin ainutlaatuisen kokonaisuuden lumilajien ja luonnon ystäville.

74

Suomen pikkukeskukset

Perheen pienimmät Oukun Rendin Lumimaassa. Kuva Ounasvaaran arkisto.

Santa Claus Ski Team vauhdilla huipulle!

Tanjan alppihiihtokoululaisia keväällä 2015. Kuva SCST.

Santasportin tiloista löytyy kaikki mitä huipulle tähtäävä tai hui-

”Joulupukin oma alppiseura” Santa Claus Ski Team ry (SCST) on

pulla jo oleva urheilija tarvitsee valmentautumiseensa. Olympic Trai-

maamme menestyksekkäimpiä alppihiihtoseuroja, jonka jäsenistä

ning Center Rovaniemi tarjoaa kansallisesti – ja kansainvälisestikin

tunnetuimpia ovat mm. Tanja Poutiainen, Merle Soppela ja Hilla

– kilpailukykyiset valmentautumismahdollisuudet alppihiihtäjille.

Hannola, lisäksi Julia Toiviainen, Turo Torvinen ja Elian Lehto ovat nimiä, joita kannattaa seurata.

Tulevaisuudessa on tarkoitus keskittyä toisen asteen sekä korkeakouluopiskelijoiden harjoitusmahdollisuuksien parantamiseen Suo-

”Tavoitteena on tulevaisuudessa tarjota entistä parempi tie lap-

messa. Rovaniemellä voi opiskella usean toisen asteen opiskelupai-

sille ja nuorille niin alppihiihdon huippu-urheilijaksi kuin myös

kan lisäksi yliopistossa, tai vaikkapa ammattikorkeassa, ja yhdistää

harrastajaksi”, kertoo SCST:n Juha Jaakola ja kiittelee valmentaji-

harjoittelun sekä opinnot toimivaksi kokonaisuudeksi.

en, laskijoiden ja vanhempien sitoutumista toimintaan. Seuran

”Siihen on olemassa hyvät lähtökohdat Talviurheilun ja laskettelun

polku alkaa Tanja Poutiaisen Alppihiihtokoulusta, jossa noin 30

kannalta erinomainen sijainti Lapin pääkaupungissa napapiirillä hyvien

innokasta 6-10 vuotiasta lasta. Tästä innokkaimmat jatkavat eri

liikenneyhteyksien ja palvelutarjonnan keskellä antavat myös loistavat

rataryhmiin, joissa on yhteensä 60 tulevaisuuden kepinkiertä-

edellytykset toiminnan kehittymiselle”, toteaa SCST:n Juha Jaakola.

jää. Matka jatkuu Alppikoulun kautta edustusjoukkueisiin ja aina maailman huipulle saakka.

Ounasvaaran Hiihtokeskus, Santa Claus Ski Team ja Santa Sport tiiviissä yhteistyössä Ounasvaaran eri toimijoiden yhteinen visio on alueen kehittäminen entisestään yhdessä ja yhteisöllisesti. Tavoitetta toteutetaan

”Uskomme voimakkaasti yhteistyön voimaan, viime vuonna täydet 10 vuotta osakeyhtiönä toiminut hiihtokeskus suuntaa katseensa täynnä intoa uudelle vuosikymmenelleen ja sen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin”, Ounasvaaran Hiihtokeskus Oy:n toimitusjohtaja Juhani Roininen toivottaa kaikki tervetulleiksi Lapin Pääkaupunkiin Rovaniemen Ounasvaaralle!

aktiivisesti kehittämällä alueen toimintoja tiiviissä yhteistyössä

Lisätietoja

Ounasvaaran Hiihtokeskuksen, Santa Claus Ski Teamin ja Santa

www.ounasvaara.fi

Sportin kanssa.

www.facebook.com/ounasvaara

Aktiivisen seuratoiminnan lisäksi Ounasvaara tekee myös yhteistyötä paikallisten koulujen kanssa tutustuttamalla lapsia las-

www.santaclausskiteam.fi www.facebook.com/santaklausskiteam

ketteluun.

Suosittu Lastenmaa sijaitsee rinteen alaosassa. Ounasvaaran arkisto.

75

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Hiihdonopettajalinjan treeneissä viedään homma todella käytännön tasolle.

Levin alppikoulussa Opitaan asiat perusteellisesti 1999 perustettu Levin alppikoulu on tuottanut tähän mennessä 72 lukiosta valmistunutta ylioppilasta, joiden lasku- tai valmennustaidot on hiottu huippuunsa. Otimme selvää, mitä kaikkea Levin alppikoulussa tapahtuu ennen valkolakin päähän painamista.

Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat TIMO KOIVISTO

J

Alppihiihdon maailmancupin kisaa isännöivä Levin hiihtokeskus on oppilaille oivallinen paikka päästä harjoittelemaan huippuolosuhteissa.

“Sanoisin, että Levi tarjoaa niin alppihiihdon, freestylen ja lumilautailun harrastamiseen Suomen parhaat olosuhteet”, Markkanen kehaisee.

ukka Markkanen on toiminut pitkään Levin alppikoulussa, joten

Rinteitä löytyy laidasta laitaan jokaiselle taitotasolle, taitavimmille

hän oikea henkilö kertomaan alppikoulun monipuolisesta toimin-

löytyy erinomainen Snow Park ja lähialueelta löytyvät myös loistavat

nasta.

puitteet takamaastoharrastamiselle.

Vs-koordinaattorina toimiva Markkanen kertoo, että Levin alppi-

“Joten miksi ei lajia harrastava nuori tulisi alppikouluun, jossa

koulussa toimii kaksi eri linjaa: huippu-urheilulinja ja hiihdonopetta-

voi toisen asteen koulun ohella harrastaa rakastamaansa lajia 7 kuu-

jalinja. Hiihdonopettajalinjalla voi suuntautua joko monitaitokoulu-

kautta vuodessa ja saada siinä sivussa vielä siitä itselleen ammatin? “,

tukseen tai ensi kauden uutuutena ratalaskukoulutukseen.

Markkanen kysäisee.

“Huippu-urheilulinjalle hakeutuvat ne, joiden pyrkimyksenä on maailman huippu alppihiihdossa. Hiihdonopettajalinja on taas tarkoitettu niille, jotka ovat nauttivat laskettelusta tai lumilautailusta”, Markkanen kertoo.

Hänen mukaansa hiihdonopettajalinjalle tulevilla on usein tahto kehittää omaa laskutaitoaan ja samalla suorittaa hiihdonopettajan pätevyys.

“Levin alppikoulussa voi muuten opiskella joko lukiossa tai suorittaa ammatillisen tutkinnon Levi-Instituutissa”, Markkanen huomauttaa.

edgeski.fi facebook.com/edgeski

Mitä opiskelijan arkeen Levin alppikoulussa kuuluu?

Hiihdonopettajalinjalla lajitaitoja harjoitellaan talvikaudella kolme kertaa viikossa, joko iltaisin koulun jälkeen tai osittain myös lauantaisin.

“Kittilässä asuvat oppilaat kuljetetaan bussilla Leville, jossa harjoitukset vetävät Levin hiihtokoulun ammattitaitoiset hiihdonopettajat”, hän kertoo.

Alppikoulun omat harjoitukset ovat pääosin oman taidon kehittä-

76

Levin alppikoulu

"He ovat kehittäneet koulutuksen sopivan ”Learning attitude” -asenteen, joka käytännössä tarkoittaa oppia oppimaan sekä myös mahdollisuuden kehittyä valmentajana."

Opettaja sinisessä asussaan valvoo oppilaiden suoritteita.

mistä, mutta myös opetustaitojen ja muita hiihdonopetuksessa olennaisia tietojen ja taitojen kehittämistä.

“Varsinaisesta hiihdonopettajakoulutuksesta meillä vastaa Suomen Hiihdonopettajat Ry, jonka kouluttajat vetävät alppikoululaisille kolmantena opiskeluvuotenaan alppihiihdon ohjaajakurssin, sekä lumilautailun ohjaajakurssin, jonka jälkeen oppilaat ovat päteviä toimimaan hiihdonopettajan ammatissa”,

Hyvä yhteishenki kuuluu Levin alppikoulun maailmaan.

Markkanen kertoo.

Kolmen vuoden koulutuksen aikana käydään laskettelun perusteet ja tutustutaan myös ratalaskuun ja freestyleen “Lumilautailun rooli on hieman pienempi suksilla laskemiseen nähden, koska myös hiihtokoulussa pääpainopiste on suksilla laskijoissa harrastajamäärän takia”, Markkanen valottaa.

Maastohiihto ja telemark ovat myös mukana harjoitussuunnitelmassa, joskin hieman pienemmässä roolissa.

“Koulutuksen tavoitteena on valmistaa oppilaat suorittamaan Suomen Hiihdonopettajat ry:n (SHORY) 9 päivän alppihiihdon ohjaajakurssi, sekä lumilautailun ohjaajakurssi. Alppikoulun sekä SHORY:n kurssit käytyään oppilas on pätevä ammattilainen toimimaan hiihdonopettajan ammatissa”, sanoo Markkanen.

Koulunkäyntiä puuterilumessa. Ei onnistu Etelä-Suomessa.

Hiihdonopettajalinjan ratalaskukoulutus on uusinta uutta Ensi vuonna alkavasta hiihdonopettajalinjan ratalaskukoulutuksesta Markkanen on innoissaan. ”Tämä on uutta ajatusmaailmaa koko Suomeakin ajatellen. Panostamme ratalaskukoulutuksessa puhdasta huippu-urheilua rennompaan otteeseen harjoittelussa”, Markkanen kertoo.

He ovat kehittäneet koulutuksen sopivan ”Learning attitude” -asenteen, joka käytännössä tarkoittaa oppia oppimaan sekä myös mahdollisuuden kehittyä valmentajana. ”Kun opitaan oppimisen taidot, on siitä hyötyä niin rinteessä kuin muussakin elämässä”, hän painottaa.

Mikäli ei pyri aivan ehdottomalle huipulle, mutta haluaa kehittyä laskijana urheilullisessa ympäristössä, on hiihdonopettajalinjan ratalaskukoulutus siihen omiaan. ”Rahallinen panostus on murto-osa

Lumilautailun opetus kuuluu myös Levin alppikoulun tarjontaan.

siitä mitä se on huippu-urheilulinjalla”, Markkanen kertoo.

Huippu-urheilulinjalla tuotetaan laatua Huippu-urheilulinjalla opiskellaan pienessä, noin 8-10 urheilijan ryhmässä. Markkasen mukaan pieni ryhmä on laadun tae sekä samalla suurin vahvuus verrattaessa muihin alppikouluihin.

“Ryhmän koko takaa henkilökohtaisemman valmennuksen, jossa jokainen urheilija pystytään huomioimaan yksilönä”, hän sanoo.

“Meille ei hakeuduta vain läpäisemään kursseja vaan tekemään täyden kympin suorituksia ja ehkä hieman ylikin”, Markkanen päättää.

Lisätietoa www.levinalppikoulu.fi

77

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

JIMMY PETTERSONIN MATKASSA Jimmy Petterson on mies, joka on lasketellut ehkä useimmissa paikoissa kuin kukaan muu. Hän kirjoittaa jokaisessa tämän kauden numerossa eksoottisista laskettelukohteista, joissa laskettelun tuoma jännitys ei todellakaan ole ainoa jännitettävä asia.

Olen ollut jonkin aikaa kirjeenvaihdossa Azerbaidžanin vuorikiipeilyjärjestön puheenjohtajan kanssa, mutta en ollut koskaan tavannut Israfil Ashurlyä. Hän oli mies, joka mahdollisti yhteyksillään retkemme; hän järjesti jopa viisumin ystävälleni Robertille.

Teksti JIMMY PETTERSON Kuvat JIMMY PETTERSON, ROBERT HEIM Käännös JANNE HATULA

S

aapuessamme Bakuun eräs Israfilin kiipeilykavereista, Rufat, odotti meitä lentokentällä Israfilin nelivetoisen lava-Toyotan kanssa. ”Israfil saapuu huomenaamulla Moskovasta ja nauttii kanssanne aamiaista hotel-

lissa”, hän kertoi.

Bakussa on toki autovuokraamoita, mutta saamamme kyyditys vain alleviivasi azerbaidžanilaista ystävällisyyttä ja vieraanvaraisuutta. Aloimme tajuta Israfilin olevan sekoitus supersankaria ja joulupukkia, ja hänen anteliaisuutensa tuntui uskomattomalta. Nopeasti kävi ilmi, että Israfil ei todellakaan ollut vain joku kiipeilykengissä tallusteleva macho. Hän oli nimittäin kiivennyt kaikki Seven Summits -huiput.

Hienosti toteutettu mainos. Huomaatko jipon?

Vanhan neuvostotasavallan tunnelmaa.

edgeski.fi facebook.com/edgeski

78

LASKETTELUA AZERBAIDzAnISSA

Rikkautta ja rakkautta Silkkitiellä

Talvi on Azerbaidžanissa kuiva kausi ja tämän kaltaista lunta löytäessään täytyy olla tyytyväinen.

79

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

LASKETTELUA AZERBAIDŽANISSA

Kirjoittaja kurvailemassa viimeisen päälle hyvällä rinteellä. Kuva Robert Heim.

Tufandagissa gondoli nostaa pitkän matkaa täysin lumettoman alueen päällä.

Ensitapaaminen aamiaisella Israfil saapui sovitusti hotellille ja pian aamiaisen jälkeen hyppäsimmekin hänen kyytiinsä ja aloitimme kolmen tunnin ajomatkan kohti pohjoista Shahdagin hiihtokeskusta kohti.

Israfilin mukaan Shahdagissa kaikki hotellit rinteiden yläpuolella ovat jokseenkin kalliita ja me olimme matkassa hiihtopummibudjetilla. ”Halvin tapa menetellä on se, että esittelen teidät eräälle paikalliselle perheelle Lazan kylässä noin viisi kilometriä Shahdagista. Rahan säästämisen lisäksi pääsette myös kokemaan aitoa azerbaidžanilaista tunnelmaa”, Israfil hekotti ratin takaa.

Uskomatonta luottamusta Perille päästyämme hän ojensi autonsa avaimet ja hyppäsi taksiin, joka veisi hänet takaisin Bakuun 200 kilometrin päähän. ”Odotas hetki, Israfil – tuohan on ihan hullua!”, esitin vastalauseen. ”Säästimme jo ansiostasi vuokra-autokustannusten verran rahaa. Anna meidän maksaa ainakin taksimatkasi.” ”Ei tule kuuloonkaan. Teillä on Rufatin numero. Soittakaa hänelle, kun ette tarvitse autoa enää. Minun täytyy mennä huomenna Sotšiin ja sitten taas Moskovaan. Pitäkää hauskaa. Soittakaa, jos tarvitsette jotain”.

Olimme aivan hämmentyneitä tästä luottamuksesta ja vieraanvaraisuudesta.

Laskettelu Shahdagissa Rinteet olivat moitteettomassa kunnossa, hennon puuterin peitossa – ja melkein tyhjillään. Näimme hisseissä kaksi kertaa enemmän nähtävyyksien katselijoita lenkkareissaan kuin itse laskettelijoita. Jopa iltapäivän lopulla rinnekoneen lumeen ajamat vakosamettijuovat olivat lähestulkoon koskemattomassa kunnossa.

Joka päivä puolenpäivän aikoihin kourallinen paikallisia saapui paikalle; osa heistä yritti opetella laskettelua ottamalla ensin taikamattohissikyydin ylös ja liukumalla horisontaalista reittiä pitkin takaisin alas.

Loput istuivat aloittelijoiden alueen yläpuolisella verannalla nauttien au-

Bakun kadulla juliste kertoo olennaisen Azerbaidžanista.

Shahdagissa hotelli on ylimitoitettu laskevaan väkeen nähden.

ringosta ja hekotellen kavereilleen.

Rinteestä sivummalla oli puuteria ja halusimme päästä koeajamaan sitä. Kokemus oli kuitenkin hieman shokeeraava, sillä puuteri oli hyvin irrallista ruohikon ja kivien päällä. Helmikuu oli jo puolessa välissä, mutta kunnon pohjaa ei ollut. Miksi?

Muutama tiedustelu selvensi asiaa Azerbaidžanissa voi olla talvella todella kylmä, mutta talvi on kuiva kausi. Vuorilla ei sada talven aikana keskimäärin yhtä metriä enempää lun-

edgeski.fi facebook.com/edgeski

80

LASKETTELUA AZERBAIDŽANISSA

Azerbaidžanissa ei kainostella vanhojen Alppijulisteiden kopioimista.

Azerbaidžan sijaitsee Iranin, Venäjän ja Georgian naapurissa.

ta. Kokemamme olosuhteet eivät siis olleet

me toisen samanlaisen tilanteen Tufanda-

mitenkään poikkeukselliset. Tätä suurta,

gin hiihtokeskuksessa – sekin yhtä surrea-

täysimittaista hiihtokeskusta oli pidetty tar-

listinen.

koituksella sen alusta saakka laskettelukunnossa lähinnä keinotekoisella lumella.

Tufandagissa oli valtava suksivuokraamo, luksusravintola erään huipun harjalla sekä

Ajatus oli jokseenkin tyrmistyttävä. On

uutuuttaan säihkyvä hissi, jonka gondolit ja

yksi asia rakentaa katettu lumialue 400-met-

kuusipaikkaiset tuolit kuljettelivat kävijöitä.

risellä rinteellä ja kuorruttaa se keinolumel-

Kaikesta tuosta huolimatta laskettelijoita ei

la, mutta on täysin eri projekti olla riippu-

juuri ollut. Piipahdimme marketissa viiden

vainen lumitykeistä, kun kyseessä on kohde,

kilometrin päässä ja muut kaupassa olleet

jossa on 20 hissiä ja jonka laskettelualue

katsoivat suksiamme kuin ne olisivat olleet

lähtee huipun 2525 metristä yltäen alas 1435

esineitä ulkoavaruudesta.

metriin.

Israfil Ashurly.

Outoja julisteita

Kesti hetken, että sain sulateltua yhtälöä

Rinnekahvilassa seiniä koristivat kivat ret-

kunnolla

rohenkiset laskettelujulisteet; ne olivat kloo-

Aluksi se tuntui hullulta, mutta sitten taju-

neja kuvista, joita käytettiin mainonnassa

sin, että Azerbaidžan ei ole ensimmäinen

Alpeilla ja Kalliovuorilla. Olin pöyristynyt.

maa, johon on luotu lasketteluparatiisi oma-

Tunnistin yhden julisteen, jossa oli kuva

varaisesti ilman luontoäidin apua. Etelä-Ko-

Alpeista, mutta ”Gabala”-sana oli ”Limone”-

rea on tehnyt ihan saman muutamankin las-

sanan tilalla. Seinällä oli myös toinen klas-

kettelukohteen kanssa ja menestynyt siinä

sikkokuva, jossa nainen kantoi vanhoja

niin hyvin, että se sai kunnian toimia vuoden

puisia suksia; tuo kuva oli peräisin Sun Val-

2018 talviolympialaisten isäntämaana.

leystä, Idahosta. Siinä lukikin ”Sun Valley”, mutta sen alle oli kirjoitettu ”Gabala”.

Tyhjissä rinteissä lojottelua Seuraavan kahden päivän ajan nautimme rinteistä ilman törmäysvaaraa, sillä saimme laskea täysin ilman muuta seuraa. Alpeilla

Täällä ei ilmeisesti podeta tunnontuskia siitä, että uutta kohdetta väritetään historiallisella kuvastolla – vaikkakin kyseinen historia on muualta.

en yleensä juuri viihdy rinteissä, mutta täällä

Ne ketkä laskevat, laskevat kuin mielipuolet

rinteet olivat kuin unelmaa konsanaan.

Azerbaidžan on entinen Neuvostoliiton tasa-

Tunsimme itsemme edelläkävijöiksi. Oli

valta, joten ei ole ihme, että kaikki noudat-

selvää, että harvat azerbaidžanilaiset olivat

tivat venäläistä opettelutekniikkaa: täyttä

koskaan nähneet laskemista omin silmin –

häkää eteenpäin. Laske niin lujaa, kuin voit

sen kokeilemisesta puhumattakaan.

– niin pitkään, kuin voit. Kääntyminen? Ei;

Yllättäen samalla alueella on meneillään kaksikin valtavaa lasketteluprojektia. Koim-

81

Robert ylhäisessä yksinäisyydessään.

sitä he eivät ole vielä oppineet. Pysähtyminen? Pah, sehän on nössöille!

Kutsu kotiin iltaa viettämään on Azerbaidžanissa maan tapa. Kuva Robert Heim.

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

LASKETTELUA AZERBAIDŽANISSA

Flame Towers –pilvenpiirtäjät tarjoavat huikean öisen valonäytöksen Bakun taivaalle.

BAKU ON OMALEIMAINEN SEKOITUS ANTIIKINAIKAISTA JA UUTTA Reilun kahden miljoonan asukkaan Bakussa silkkitie kohtaa huipputeknologian ja maaöljyn. Kapeat ja mutkikkaat mukulakivikadut tihkuvat vanhan maailman tunnelmaa, ja joka puolella on moskeijoita, minareetteja ja matkalaisille suunnattuja levähdyspaikkoja, joissa Marco Polo tai Tšingis-kaani olisi saattanut pysähtyä.

Kuitenkin reilusti Neitsyttornia ja minareetteja korkeammalle nousee huippumoderni Flame Towers – kolme kurvikasta pilvenpiirtäjää, jotka tarjoavat

Xinaliqin kylässä eletään yhä mennyttä aikaa.

hulppean öisen valonäytöksen kaupungin taivaalle.

Valot piirtävät ensin maan lipun punaista, sinistä ja vihreää ja sen jälkeen lippua heiluttavan miehen siluetin. Tuon jälkeen tornit leimahtavat oranssin, punaisen ja keltaisen valon liekkeihin.

Bakun ympärillä kukkuloilla ja Kaspianmeressä on sitä, mikä on ollut Azerbaidžanille silkkiäkin tärkeämpää: öljyä. Silkkihän oli täällä vain läpikulkumatkallaan Kaukoidästä Eurooppaan. Öljy taas pulppusi esiin suoraan Azerbaidžanin rikkaasta maaperästä.

Kontrastien maa Xinaliq karuine vuorineen ja perinteisesti pukeutuneine naisineen näyttää jonkin verran Ladakhilta tai Tiibetiltä. Pääasiallinen kuljetusmuoto on hevonen, juoksevaa vettä ei ole, ja kaikkien kotien ympärillä on korkeissa kasoissa satoja lohkareita hevosenlantaa, paikallista energianlähdettä.

Baku on täynnä uusia kiiltäviä maastureita sekä vettä ja öljyä melkeinpä rajattomasti; lantaa ei todel-

Nautin Robertin kanssa tuosta näytöksestä joka kerta hissimatkalla ylöspäin, mutta tullessamme alas yritimme pysytellä paikallisista mahdollisimman kaukana. Kaikki heistä olivat potentiaalisia onnettomuuksia. Laskettelu täällä saattaa olla aikamoinen spektaakkeli muutaman vuoden päästä, jos laji saa tuulta alleen ja kävijämäärä kasvaa kävijöiden taitoja nopeammin.

Xinaliqin kiehtova kylä

lakaan tarvita, koska öljyä on niin runsaasti.

Jää nähtäväksi, tuleeko laskettelusta suosittua kuivassa maassa, jota luontoäiti ei koskaan tarkoittanut lasketeltavaksi. Mieltäni painoi myös vielä yksi paradoksi koskien näitä epätavallisia uusia laskettelukohteita.

Azerbaidžanissa öljy muuntui lumitykeiksi,

Jäljellä oli vielä eräs kohde, jossa halusimme Robertin kanssa käydä: yksi maan eris-

jotka pumppasivat lunta tähän kuivan epätoden-

täytyneimmistä vuoristokylistä. Xinaliq, maan korkein asuttu kylä, sijaitsee 2300 met-

näköiseen laskettelumaahan. Se on sinällään ihan

rissä Shahdagin ja Gabelan välisen vuoristolaakson päässä. Se on noin 2000 uniikkia

hyväksyttävää, mutta nykyään öljyllä harvemmin

kieltä puhuvan lammaspaimenen pikkukylä, joka on rakennettu jyrkkään vuorenrin-

tuotetaan vettä.

teeseen Mt. Shahdagin länsipuolella.

Ihmiskunnan historia ei näytä kovin hyvältä sen

Xinaliq oli pääsemättömissä suurimman osan vuodesta vuoteen 2006 asti, kunnes

suhteen, miten se on varjellut kallisarvoisimpia luon-

tie kunnostettiin. Eristäytyneisyydestä johtuen se on onnistunut säilyttämään perintei-

nonvarojaan, ja vesi on kiistatta yksi niistä – ja sinäl-

sen elämäntyylinsä, vaikka Azerbaidžan onkin kokenut suuria muutoksia viime vuosina.

lään korvaamattomampaa kuin öljy. Mitä tapahtuu

Maailmasta löytyy harvoja muita esimerkkejä asutusalueista, jotka ovat niin lähellä

tulevaisuudessa, jos vesitynnyrin hinta on korkeampi

toisiaan kuin Xinaliq ja Baku, mutta joiden elämäntyylit poikkeavat silti niin radikaa-

kuin öljytynnyrin? Pumppaavatko lumitykit lunta vie-

listi toisistaan.

lä niissäkin olosuhteissa?

edgeski.fi facebook.com/edgeski

82

83

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Samuli seuraamassa Kitzbühelin kisoja tammikuussa 2016.

SAMULI LEISTI – mukana kaikessa Asenne – voitonnälkä, luova uteliaisuus, tinkimättö-

Sport Finland on pk-sektorin yritys. Meillä

heiluvälineiden maahantuontialalla ja oli

myys ja uskottavuus yhdistettynä luotettavuuteen.

on olemassa tietyt tuotteet mitkä pitää myy-

myös osakkaana Delta Sportilla.

dä. Toimintojemme kautta tavoitetaan niin Teksti SANNI KIVIPELTO Kuva TEEMU MOISIO

N

äin kuuluvat keväällä 2015 julkaistun Ski Sport Finlandin strategian arvot.

Ski Sport Finlandin markkinointi-

päällikkö Samuli Leisti on ollut mukana osallistumassa strategian tekemiseen, mutta käytännössä missä kaikessa Ski Sport Finlandin toiminnassa markkinointipäällikkö on mukana? ”Kaikessa”, naurahtaa Leisti ensimmäisenä.

Luonnollisesti markkinointipäällikön työnkuva ei rajoitu vain yhteen tiettyyn asiaan vaan työpäivät ovat hyvinkin monimuotoisia. ”Työni päärooli ovat Ski Sportin kaupalliset kokonaisuudet. Yhteistyökumppanineuvottelut niin nykyiset kuin potentiaalisten uudetkin.

Erilaiset toiminnat ja konseptit; asiat millä saadaan varoja Ski Sportin toiminnoille ja huippu-urheiluun”, kiteyttää Leisti.

Karkeasti ajateltuna Leistin työnkuva ja tekeminen on enemmän ulospäin suuntautunutta ”Tärkeitä asioita tekemisessä ovat maajoukkueurheilijat ja eri tapahtumat sekä niiden tuotteistaminen sekä kaupallistaminen. Ski

edgeski.fi facebook.com/edgeski

iso yleisö kuin laskettelun harrastajat.” ”Meillä on vauhdikas ja näyttävä laji sekä aktiiviset harrastajat, jotka sopivat yhteen meidän kumppaniyrityksien kanssa ja sitä

”Tiedän siis mitä alppiurheilu ja pujottelu on ja pitää sisällään. Ja kyllä suksien kanssa rinteet tullaan edelleen hyvin alas”, lisää Leisti pilke silmäkulmassa.

Vuonna

2007

maahantuontihommat

kautta myös yritykset ja yleisöt kohtaavat”,

saivat jäädä ja Leisti hyppäsi Duudsonien

kertoo Leisti yhteistyöstä kumppaneiden

matkaan neljäksi vuodeksi. Rabbit Filmsin

kanssa.

toimitusjohtajana Leisti oli mukana tuotteis-

Leistin omat juuret alppiurheiluun löytyvät jo lapsuudesta. Pienestä pitäen urheilua harrastanut nuori mies oli alppipuolella mukana myös kilpaurheilijana.

tamassa Duudson-ilmiötä ja kasvattamassa liikevaihtoa. ”Duudsonien mukana olin tuotteistamassa ja kaupallistamassa heidän oikeuk-

”6-vuotiaasta asti olen ollut kilpaurheilija.

siaan. Näin jälkeenpäin ajateltuna se oli

Päälajina purjehdus, mutta toisena lajina oli

hyvä koulu, jossa käytiin läpi brändin vie-

alppi, jonka aloitin Ruotsinpyhtäällä. Kilpaa

minen tuotteeksi.”

laskin 20-vuotiaaksi”, avaa Leisti historiaansa.

Urheilemisen lisäksi Leisti oli vahvasti mukana myös seuratoiminnassa

Tämän jälkeen oli vuorossa lapsuudessakin päälajina ollut purjehdus Kolmen vuoden ajan mies toimi ammatti-

”18-vuotiaana perustin Uuperin Ski Teamin

purjehtijana. Leisti lähti vetämään X Sail

Kotkan seudulle, joka edelleen on pystyssä ja

Racing Teamia. Tälle matkalle meriiteiksi

voimissaan.”

mahtuu mukaan myös Atlantin ylityksen

Urheilu-uran päätyttyä talviurheilu ja

reittiennätys.

alppilajit pysyivät miehen menossa muka-

Keväällä 2014 oli Ski Sport Finlandin

na harrastuksena ja myöhemmin myös työn

vuoro ja saman vuoden elokuussa alkoivat

kautta.

työt rullata täyspäiväisesti.

1990-luuvun

puolivälistä

alkaen

Leisti toimi reilun kymmenen vuotta talviur-

Toimiminen Ski Sport Finlandissa on Leis-

84

”Ski Sportin onnistuminen omassa tekemisessään ja asioiden maaliin vieminen on olennaista." tin mukaan ollut palkitsevaa. Onnistumisen hetkiä koetaan monen näkökulman kautta. ”On palkitsevaa, kun yritysten, asioiden ja ihmisten kanssa asiat onnistuvat ja menevät maaliin. Töitä tehdään erilaisten ja mielenkiintoisten tahojen kanssa.

DNA on hyvä esimerkki urheilumarkkinoinnin tekemisestä yhteistyössä meidän kanssamme”, kertoo Leisti.

Tulevaisuudessa Ski Sport Finlandin toimintaa halutaan kehittää ja viedä eteenpäin Tarkoituksena ei ole jäädä menneisyyden vangiksi, vaan katsoa eteenpäin ja Leisti haluaakin olla mukana antamassa oman panoksena. ”Ski Sportin onnistuminen omassa tekemisessään ja asioiden maaliin vieminen on olennaista. Niihin avaimena ovat selkeät teot ja tapahtumat niin urheilijoiden kuin kumppanien kanssa.” ”Meidän omien maailmancuptapahtumien kehittäminen on tärkeää. Levi ja Ruka ovat luonnollisesti meidän päätapahtumia, mutta lisäksi meillä on tapahtumia ympäri vuoden. Tavoitteena on saada nämä tapahtumat esille. Viedä ja tuoda lajia näkyville lähes päivittäin suomalaisten keskuudessa”, avaa Leisti.

Leisti painottaa, että on tärkeää tuoda esille, että laji on elinvoimainen nyt sekä jatkossa. Ski Sport Finland haluaakin olla läsnä siellä, missä harrastajat ovat. ”Laji on voimissaan nuorten keskuudessa. Jotta tulevaisuudessa on harrastajia ja lajilla vankka asema, on tärkeää, että nuorten tekemiseen lajin parissa panostetaan. Haluan, että laji kasvaisi tasaisesti. Sen tila olisi vakaa ja plusmerkkinen. ” ”Menestyvien ja uusien tähtien kautta saadaan lajia esille. Tarvitaan tähtiä, jotta laji on esillä mediassa, mutta tarvitaan myös paljon muuta”, muistuttaa Leisti.

Ski Sport Finlandin toimintaa ajatellen on Leistin mukaan otettava huomioon, että lajin ja urheilijoiden lisäksi se koskee myös koko toimialaa. ”Harva ymmärtää, että tähän kokonaisuuteen kuuluu kaikki hiihtokeskuksista seuratoimintaan sekä hissiyhtiöistä rinneravintoloihin. Hiihtokeskuksiin saapuu tapahtumien kautta viikonlopun aikana satoja henkilöitä lisää.

Samalla nämä ihmiset toimivat hyvänä esimerkkinä sille mitä he tapahtumaan osallistumisen lisäksi tuovat meidän toimialalle.”

VINKIT SKI SPORT FINLANDIN KEVÄÄN TAPAHTUMIIN »» AUDI Ski Tourin tapahtumatorit tarjoavat monipuolista toimintaa ja elävöittävät hiihtokeskusten viikonloppuja »» SM-kisat keväthangilla tulevat olemaan hienoja tapahtumia kauden päättyessä

85

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

1

2

3

5

4

6

ISPO 2016 JA ENSI KAUDEN HOUKUTUKSET

6

ISPO-messut Münchenissä tarjoavat jokaisella kerralla niin paljon uutuuksia, että sitä on aivan pyörryksissä vielä pitkään messujen jälkeen. Poimin satojen mielenkiintoisten tuotteiden joukosta reilut parikymmentä houkutusta ensi kaudelle. Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että valmistajat tekevät entistä enemmän kohdennettuja tuotteita eri kohderyhmille ja tuotteiden laatu sekä viimeistely tuntuvat paranevan jatkuvasti. Sen pitemmittä puheitta asiaan…

Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG

1. Blizzard Zero G –suksisarja

4. Fischer Pro MTN –mallisto

Suosittu suksisarja jatkaa ensi kaudellakin.

Fischer panostaa All Mountain –laskette-

Hiilikuidun käyttö tekee suksista todella ke-

luun uudella Pro MTN –mallistolla. Kärjis-

vyet.

sä ja perässä on laajat hiilikuituvahvikkeet

2. Nordica Speedmachine –kenkä ja Infra-

ominaisuuksien takaamiseksi.

red-muokkausjärjestelmä

5. Briko-kypärät

ISPOssa kultaa vuollut kenkä, joka on suun-

Italialaiset Briko-kypärät tulivat juuri Oy

niteltu muokattavaksi Nordican oman Infrared-

Patrol Ab:n valikoimiin. Viimeistely, omi-

järjestelmän avulla. Nimensä mukaisesti muo-

naisuudet ja käyttömukavuus on hiottu

toilu tehdään infrapunalämmöllä kohdistetusti.

huippuunsa. Briko on myös mm. Lindsey

3. Fischer “The Curv” –mallisto

Vonnin kypärätoimittaja.

myös viime numerossamme ollut Jumbo-hanke Kanadassa.

Kun suksea laitetaan kehittämään Hans

6. Patagonia

Knauss, Mike von Grüningen ja Kristian Ghe-

7. Haglöfs-laskettelumallistoa

Ekologisen ajattelun pioneeri, Patago-

dina niin tuloksena on The Curv – käännös.

nia, oli tuonut messuille oikean ompeli-

Haglöfsin ensi kauden laskettelumallistossa

Nimensä mukaisesti näillä suksilla rinnekään-

jan, joka korjasi ihmisten vaatteita sen

nösten sujumisesta ei tarvitse kantaa huolta.

sijaan että ne olisi heitetty pois. Esillä oli

edgeski.fi facebook.com/edgeski

panostetaan kierrätysmateriaaleihin ja entistä parempaan istuvuuteen niin miehillä kuin naisillakin. Taskujen paikkoihin on panostettu.

86

7

11

8

9

12

10

13

8. Haglöfsin huppuratkaisu Oletko joskus kironnut sitä kun tuulessa ei huppu pysy kunnolla päässä? Tällä Haglöfsin ratkai-

14

sulla huppu ei varmasti irtoa.

9. Maailman kevyin suksi?

Elan esitteli huikean kevyttä suksea, jota oli vielä koristeltu kristalleilla. Olisiko paras markkinarako idän suunnalla?

10. Elan-junnumallisto Tässä on tyyliä. Elanin junnumallistosta löytyy uskottavilla grafiikoilla ja twin tip –ominaisuuksilla varustetut mallit.

11. Dalbello GripWalk –konsepti Mainio idea parantaa kävelyominaisuuksia ja pitoa on tehdä pohjasta hieman kaareva. Soveltuu käytettäväksi siteessä oman GripWalk-lisäosan kanssa. ISPOssa idea palkittiin kullalla.

12. Hestran lämmitettävä hanska Lämmitettäviä hanskoja on nähty ennenkin, mutta kun asialla on hanskojen erikoistuntija, niin ratkaisu on varmasti mietitty. Pienellä USB-ladattavalla akulla ja lämpövastuksilla varustetun hanskan s 13. Hestra Seth Morrison Pro Models Legendaarisen takamaastokonkari Seth Morrisonin nimikkohanskasta tulee ensi kaudella myös kolmisorminen malli.

14. Halti Arcty –sarja Haltilla oli ISPOssa kovat piipussa ja uusi mallisto uusine logoineen vyörytettiin nähtäväksi.

Arcty-sarja on mallisto, joka on tehty erittäin kylmiin olosuhteisiin.

87

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

15

19

16

17

" Akkukäyttöinen lumiturvallisuuden uusi suunnannäyttäjä – ei painepatruunoita."

15. Halti Vuolu Uusi Vuolu-sarja naisille ja miehille edustaa Haltin uutta All Mountain –ajattelua, jossa leikkaus on rennompi ja taskuissa löytyy teknisestä suorituskyvystä tinkimättä.

18

16. Shred-lasit Marcus Sandellin ja Samu Torstin käyttämä laskulasivalmistaja esitteli todella laajaa mallistoa.

Lisätietoa www.shredoptics.com 17. Columbia & Manchester United Columbia ja jalkapallojoukkue Manchester United julkistivat yhteistyösopimuksensa, jossa Columbia vastaa joukkueen outdoor-puolen vaatetuksesta. Adidas hoitaa luonnollisesti pelivarusteet.

18. Columbia Titanium Outdry Columbia julkisti uuden täysin vedenpitävän laskettelu- ja outdoor-vaatteiden sarjan, jossa hengittävällä Outdry-kalvolla varustetun kankaan pintamateriaali on käsitelty uskomattoman vettähylkivästi.

19. Black Diamond Jet Force –lumivyöryreppu Akkukäyttöinen lumiturvallisuuden uusi suunnannäyttäjä – ei painepatruunoita. llmatyyny täyttyy tehokkaalla puhaltimella neljässä sekunnissa ja puhallin jatkaa toimintaansa “purskeina” aina kolme minuuttia laukauksen jälkeen taaten toimintavarmuuden mahdollisen tyynyn repeämän varalta. Pakkaaminen on helppoa, työntää vain pussin takaisin reppuun.

edgeski.fi facebook.com/edgeski

88

VA L M I S , K U N SINÄKIN OLET

POLAR A360 F I T N E S S M I T TA R I M I T TA A S Y K K E E N R A N T E E S TA

Polar A360 on vedenpitävä fitnessmittari, joka mittaa sykkeen ranteesta ja antaa Polarin henkilökohtaisia harjoitusohjeita. Se seuraa myös ympärivuorokautisesti aktiivisuutta.

Ota mukaasi minne vain - A360 on aina valmiina.

Polar.com/fi/A360

P I O N E E R O F W E A R A B L E S P O RT S T E C H N O LOGY

89

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

TREENAUS

kahvakuulaharjoittelun lyhyt oppimäärä

Suorituskyvyn palautuminen normaalitasolle on avainasemassa kun seuraavan harjoituksen haluaa tehdä mahdollisimman laadukkaasti.

Kahvakuulat ovat päässeet verrattain lyhyessä

la kuitenkin myös pienemmillä 2 kg hyp-

kuulia ja vaikkapa vielä leuanvetotangolla

ajassa erikoisesta ja kummastusta herättä-

päyksillä.

voi tehdä treenipuolella melkein ihmeitä.

Kahvakuulia on monenlaista mallia ja kokoa

perusvoima- kuin kestovoimankin har-

Perinteinen malli on ollut pyöreä, mutta

joitteluun. Suurin osa harjoittelusta on

kein 300 vuotta vanha.

kahvan muodossa on voinut olla suurtakin

hyvä tehdä perusvoimatasoa kehittäväs-

vaihtelua. Koko kasvaa tyypillisesti kuulan

sä 5-12 toiston haarukassa. Kun koke-

Teksti ja kuvat JUKKA MÄENNENÄ

painon myötä. Uudet niin sanotut kisakuu-

musta tulee lisää, niin myös raskaammis-

lat ovat kuitenkin kaikki samankokoisia

sa alle viiden toiston sarjoissa käyminen

ahvakuulat ovat peräisin Venäjältä,

painosta riippumatta aina 48 kg kuulako-

on hyödyllistä.

jossa niiden käytöllä on pitkät pe-

koon asti. Tämä helpottaa tiettyjä liiketek-

rinteet. Valmentaja Pavel Tsatsouli-

niikoita, joissa kuulaa pidetään esimerkik-

suuksia voi harjoittaa vastaavasti hyvin

si räkkiasennossa.

esimerkiksi intervallityylisesti tehtävillä

neestä harjoitusvälineestä valtamediaan ja sitä kautta jopa lähimarkettien hyllyille. Epäilijät sanovat, että kyseessä on vain yksi ohimenevä villitys. Ehkä, mutta kyseinen villitys on mel-

K

ne teki kahvakuulat uudelleen tunnetuksi länsimaissa 1990-luvulla ja loppu on niin

Kahvakuula soveltuu niin maksimi-,

Kestovoimaa

ja

kestävyysominai-

etuheilautussarjoilla. Kahvakuulat kulke-

sanotusti historiaa.

Hyödyt

Mikä kahvakuula?

käsipainoista tai muista treenivälineistä?

Kahvakuula on nimensä mukaisesti te-

Ensinnäkin kahvakuulan muoto ja epä-

räskuula, jossa on kahva. Ne vaihtelevat

keskeinen painopiste mahdollistaa tietyt

painoltaan noin neljästä kilosta aina jopa

liikkeet kuten etuheilautuksen. Lisäksi

lähes sataan kiloon asti. Yleisimmät kuula-

esimerkiksi punnerrusliikkeissä olkapäät

1. Etuheilautus on kahvakuulaliik-

koot ovat kuitenkin välillä 6-48 kg. Kuulia

tekevät koko ajan stabiloivaa työtä, koska

keiden kulmakivi. Se on lantiopainottei-

on ollut perinteisesti saatavilla 4 kg suu-

kuulan painopiste ei ole samalla suoralla

nen liike, jonka aikana lantiossa tapahtuu

ruisin hyppäyksin, joka on noin neljännes

linjalla käsivarren kanssa.

voimakas koukistus ja ojennus selän pysy-

Miten kahvakuula eroaa sitten vaikkapa

vat myös kohtuullisen helposti mukana tarvittaessa. Niitä voi heittää halutessaan useammankin auton peräkonttiin.

LIIKKEET

venäläisestä mittayksiköstä poodista. Ny-

Viimeisenä on monipuolisuus ja helppo

essä neutraalissa linjassa. Tämän niin sa-

kyään kuulien yleistyttyä niitä on saatavil-

kuljetettavuus. Jo 1-2 kappaleella kahva-

notun lannesaran erottaa kyykystä polven

edgeski.fi facebook.com/edgeski

90

TREENAUS

1.

3.

2.

liikerata. Lannesaranassa polvikulma muuttuu vain 10-20 astetta, kun taas kyykyissä polvi käy läpi lähes täyden liikeratansa.

Etuheilautus on kokovartaloliike, joka harjoittaa räjähtävää lantion ojennusta. Vanha sanonta kuuluu, että se sopii 100 % ajasta 95 % ihmisistä. Kahdella ja yhdellä kädellä tehtävät versiot ovat molemmat erinomaisia vaihtoehtoja.

2. Maljakyykky on erinomainen tapa opetella kyykky ja vahvistaa sitä. Siinä kahvakuulaa kannatellaan rinnan edessä suorituksen ajan. Koska paino on verrattain pitkän vipuvarren päässä keskivartalosta, niin se pakottaa keskivartalon lihakset töihin selän neutraalin linjan säilyttämiseksi. Ala-asennossa kyynärpäät koskettavat kevyesti reisien sisäosaa, mikä toimi helppona liikeradan mittarina.

Maljakyykky on myös turvallinen tehdä, sillä kuulasta voi päästää irti milloin tahansa, jos jotakin odottamatonta tapahtuu. Hyvässä kyykyssä selkä on neutraalissa linjassa, painopiste kantapäillä ja ala-asennossa lonkkanivelet ovat polviniveliä alempana.

Lisäksi pystysuoraan työntävä liikesuunta on usein selvästi muita liikesuuntia heikompi, joten sen vahvistaminen on lähes aina hyvin käytettyä harjoitusaikaa.

Yhteenveto Kahvakuulaa hankkiessa kannattaa panostaa kerralla hyvään malliin. Se on ostos, joka kestää kirjaimellisesti eliniän. Vaikka etuheilautukset ja maljakyykyt onnistuvat melkein millä tahansa kuulalla, niin kisamallisen kuulan hankinta on silti suositeltava vaihtoehto. Ylävartaloliikkeissä niin miehillä kuin naisillakin hyvä lähtökohta on 10-16 kg, josta on tavoitteena edetä myöhemmin 2024 kg kuuliin.

Muissa liikkeissä kuten maastavedossa, jota käytetään progressiona etuheilautuksen opetteluun, 20 kg on pienin kuulakoko käyttökelpoinen. Liikkeessä tulee olla riittävästi vastusta, mikä helpottaa myös oppimista. Turvallisuus on tietenkin pääprioriteetti, eli kiloja ei lisätä koskaan tekniikan kustannuksella.

Kokemuksen karttuessa kuulakoolla ei ole ylärajaa

3. Yhden käden pystypunnerrus on samaan aikaan ylä– ja kokovartaloliike. Toispuoleisen kuormituksen johdosta se laittaa voimakkaasti keskivartalon töihin. Ei ole poikkeuksellista, että kylkilihakset ilmoittavat itsestään harjoitusta seuraavana päivänä.

91

Sanonta kuuluukin, että etuheilautukset ovat hyviä ja raskaat etuheilautukset vielä parempia! Niissä ja maljakyykyissä voikin edetä aina 30-40 kg kuulakokoihin sitä mukaa kun voimaa tarttuu matkaan.

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Evästyksiä

Nykyisin puurotarjonta on huima ja makuvaihtoehtoja löytyy jokaiselle. Puuro on hyvää ja edullista.. Kuva Fazer Leipomot.

sesta puolesta kilosta kasviksia, marjoja ja hedelmiä, sillä ne sisältävät liukenevaa ravintokuitua noin 1 g/100 g. Myös kauran sisältämän liukoisen kuidun (beetaglukaani) on todettu auttavan kolesterolin Kuidun lähteitä.

Onko kuitu vain mummoille?

hallinnassa.

Kuitupitoista ravintoa nauttivilla on todettu pienentynyt riski sairastua sekä kakkostyypin diabetekseen (painonhallinta, sokeriaineenvaihdunta) että sepelvaltimotautiin (kolesteroli). Lisäksi kuitupitoisen ravinnon on todettu ehkäi-

Muutama vuosi sitten eräs ystäväni totesi, että hänen ei tarvitse välittää kuidun saannista, koska hän

sevän mm. suolistosyöpiä (sappihapot,

ole mikään mummo eikä hänellä ei ole vatsansa kanssa ongelmia. Vatsan toimintaan kuitu useimmiten

vatsan toiminta).

liitetäänkin, mutta hyötyisikö kuidun saannista myös muuten – vai onko kuitu vain mummoille?

Eikä tässä vielä kaikki. Lisäksi kuitu on hyväksi hampaille. Kuitupitoiset

Teksti TARJA SANDELL Kuvat KOTIMAISET KASVIKSET, LEIPÄTIEDOTUS, SHUTTERSTOCK

tuotteet kuten näkkileipä tai juurekset

Kuitua on kahdenlaista

ton kuitu ylläpitää ja tasapainottaa suoliston

vaativat pureskelua ja siten lisäävät syl-

Ravintokuitu syntyy kasvisolujen seinämi-

toimintaa sekä ehkäisee ummetusta. Veden

jen eritystä suojaten suun terveyttä.

en aineosista. Kuitu on suolistossa hajoa-

sitomiskyvyn ansiosta kuitu antaa kylläisyy-

matonta ja sen vuoksi imeytymätöntä hiili-

den tunteen, mutta ei sisällä energiaa. Tä-

hydraattia. Kuitu imee vettä ja juuri veden

män vuoksi painonhallitsijan on hyvä suosia

sitomiskyvyn perusteella kuidut jaetaan ve-

kuitupitoisia tuotteita proteiinin lisäksi, niin

siliukoisiin ja liukenemattomiin. Kuitujen

ei nälkä pääse yllättämään.

energiasisältö on niin vähäinen, ettei niistä lasketa saatavan energiaa.

Veteen liukeneva kuitu hidastaa mahalaukun tyhjenemistä ja hiilihydraattien

Ruoissa on yleensä sekä vesiliukoista että

imeytymistä, millä on aterioinnin yhteydessä

veteen liukenematonta kuitua. Veteen liuke-

verensokeria tasaava vaikutus. Samalla soke-

nematonta kuitua saa kaikista täysjyväviljoista

riaineenvaihdunta tehostuu.

sekä kasviksista. Hedelmät ja marjat sisältävät

Liukeneva kuitu sitoo suolistossa koleste-

pääasiassa vesiliukoista kuitua. Kaurassa ja

rolia ja sappihappoja ja siten alentaa veren

ohrassa on molempia kuitutyyppejä.

LDL-kolesterolipitoisuutta.

Kuiduissa on eroa Pisimpään tunnettu kuidun vaikutus on vatsan toimintaan, sillä veteen liukenema-

edgeski.fi facebook.com/edgeski

Mikäli

haluaa

vähentää veren kolesterolitasoa 5 %, tulisi

Kuidun nauttiminen on terveysteko Suomalaisten kuidunsaanti on kohtuullisella tasolla mutta enemmänkin voisi syödä. Riittävän määrän kuitua saa kun syö monipuolisesti täysjyvätuotteita, hedelmiä, marjoja ja kasviksia, jotka ovat samalla myös monien tärkeiden ravintoaineiden lähteitä. Kaikki kuitu ei sovi kaikille mutta kokeilemalla löytää omat sopivat suosikkinsa. Kuidun nauttiminen on siis varsinainen terveysteko – muillekin kuin mummoille.

vesiliukoista ravintokuitua saada 5 g/vrk. Tä-

Kuitusuositus on 25 – 35 g/vrk, testaa saatko tarpeeksi kuitua

män määrän saa ravintosuositusten mukai-

www.leipatiedotus.fi/testit/kuitutesti

92

Evästyksiä

PÄHKINÄT JA SIEMENET Tiesitkö, että niiden sisältämien hyvien rasvojen ja proteiinin lisäksi pähkinät ja siemenet ovat erinomainen kuidun lähde. Pähkinöistä eniten kuitua sisältävät hasselpähkinä ja maapähkinä, siemenistä ylivoimaisia ovat hampun – ja pellavansiemenet.

Kasvikset ovat oivia kuidun lähteitä.

93

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Tekniikka

Samu näyttää mallia hyvästä nojasta. Laskija on työntynyt ulkosuksea vasten viistosti eteenpäin ja alarinnettä kohti. Jos sisäkäsi osuu maahan, se tekee sen täydellisessä maailmassa ennen oikolinjaa. Tämä vaatii tatsia ja rohkeutta.

Tuntemus vai fakta?

Viimeksi nostin esille harjoitteen, jota kutsun

selta, kykenee hän saamaan riittävän jyrkällä

”päkiän rullaukseksi”. Nyt keskityn enemmän

paikalla jopa sisäkäden hankeen ennen oiko-

keinoihin, miten tuo rulla olisi mahdollista toteuttaa. Hyvän käännöksen aloituksen onnistuessa laskija saa käännökseen energiaa melkein ilmaiseksi. Lähdemme nyt hakemaan tuota kustannustehokasta tapaa aloittaa käännös. Hyvä

linjaa. Tämä on seuraus hyvästä nojasta, ei itseisarvo. Junnut: sisäkäsi maassa ei tee hyvää käännöstä, noja ulkosukselta tekee!

Mikäli edellä mainitut kaksi asiaa toteu-

neutraaliasento, oikea suuntaus ja siitä nojalle

tuvat, on laskijalla ollut edellytykset aloittaa

– siitä on hyvät käännökset tehty.

käännös leikkaavana, mutta myös kiihdyttää käännöstä alamäkeen ja kaiken lisäksi suh-

Teksti ÖKÖ HEIKKALA Kuvat AGENCE ZOOM

Neutraalista nojalle Toteuttaakseen päkiän rullausta, laskijan ensimmäinen edellytys on löytää hyvä neutraaliasento. Tämä tarkoittaa, että kun sukset ovat pohjallaan käännöksen vaihdossa, laskijan hartiat, lantio ja suksen kärjet osoittavat rinteen reunaan kohti. Mitä täydellisemmin, sitä paremmat edellytykset on aloittaa käännös ulkosukselta.

Seuraava asia on saada laskijan massakeskipiste (CoM) suuntautumaan viistosti eteen ja sisäänpäin. Kun laskija aloittaa käännöksen, hän lähtee työntämään massakeskipistettään ja ikään kuin nojaamaan alarinteeseen päin.

Tämä ei missään tapauksessa tarkoita, että laskija kallistuisi tyhjän päällä, päinvastoin. Mikäli laskija saa hyvän nojan ulkosuk-

edgeski.fi facebook.com/edgeski

teellisen vähällä lihastyöllä. Tästä alppihiihdossa on kyse.

Kokemukset ovat yliarvostettuja Nyt puhutaan siitä, miltä käännöksen aloitus tuntuu ja mitä se on. Olen kuullut monen hyvänkin laskijan väittävän, että hän on suunnannut käännöksen aloitusta hyvin rinteen reunaa kohti ja näin luonut paineen

aloitus tuntuu neutraalilta, se on myötäkiertoinen. Tämän seurauksena paine on todellisuudessa tulevan käännöksen sisäsuksella.

Paha.

Ole kriittinen tunteellesi. Vasta kun löydät todella hyvän neutraalin ja pääset ulkosukselta nojalle, saat kunnolla suksen kulkemaan.

En sano, että ylävartalon pitää olla vastakierrossa käännöksen alussa. Käännös alkaa aina neutraalista-asennosta, mutta tunne voi hyvinkin olla vastakierron omainen.

Tärkeintä on, että yläkroppa ei ainakaan lähde myötäkiertoon aloittaessasi käännöstä. Koska voimat ovat kovat ja laskijan suunta on joka tapauksessa mäkeä alaspäin, hyvin onnistunut käännöksen lopetus-aloi-

optimaalisesti ulkosukselle, vaikka todellisuudessa tämä on jäänyt haaveeksi. Etenkin jyrkällä rinteellä laskiessa isoa poikkeamaa, laskijalla voi helposti olla virheellinen tunne, että hän on riittävän hyvässä neutraalissa asennossa, ja että hän pääsisi ”hyvin” ulkosukselle. Tähän virheellisen tunteen syntyyn vaikuttavat vauhti ja käännöksestä syntyvät voimat.

Uskallan mennä jopa niin pitkälle ja väittää, että todellisuudessa, jos käännöksen

" Koska voimat ovat kovat ja laskijan suunta on joka tapauksessa mäkeä alaspäin, hyvin onnistunut käännöksen lopetusaloitus voi helposti tuntua vastakiertoiselta."

94

Tekniikka

Sama käännös, muutama metri myöhemmin. Sisäkäsi yhä “edessä”, laskija vastustaa pienellä vastakierrolla voimia. Huomaa, että nyrkkikään ei ole enää hangessa - mallisuoritus!

tus voi helposti tuntua vastakiertoiselta. Tuota tunnetta voi hakea!

Ole yltiökriittinen siitä, leikkaako suksi heti käännöksen alusta ja saatko myös paineistettua

Syvältä ja pitkälle

sen mahdollisimman tehokkaasti. Jos väität, että näin tapahtuu, laita minulle postaus Instaan, jossa sinulla on AUDI FIS WORLD CUP starttiliivi päällä. Voit tägätä sen: #ököwaswrong!

Mitä alppihiihto on tänään?

Ellen ole unohtanut jotain, nykyalppihiihdon tärkeimpiä asioita on pieni säde – iso poikkeama. Pieni säde muodostuu tehokkaalla työllä, mutta entä poikkeama? Aja rohkeasti edellisen käännöksen loppua rinteen reunaa kohti ja aloita käännös ”myöhään”. Tällä teet käännökseen poikkeamaa tappamatta vauhtia. Käännösten muoto alkaa muistuttamaan pisaraa, suksi kulkee, hiihtäminen on helpompaa ja aurinko paistaa. Tämä olkoon isompi tavoitteesi kaikelle toiminnallesi rinteessä. Tavoite ohjaa toimintaa, kuten sanonta kuuluu.

En kirjoittaisi näistä asioista, jos en olisi itse päässyt näitä kokemaan ja saanut ulkopuolista, täysin neutraalia, jopa objektiivista palautetta laskustani. Kiitoksia Stuba Uotilalle sparrauksesta, ideoista ja treeneistä mitä uuden vuoden aikaan Rukalla toteutettiin. Sieltä ovat tämänkertaiset asiat nousseet ja voin vannoa – perhana, että suksi kulkee!

Hyviä siivuja!

Tämän kerran käytännön vinkit, edellä olevan toteuttamiseen ovat seuraavat: »» Huolehdi, että varmasti olet neutraalissa asennossa, kun käännös alkaa. Suksien kärjet osoittavat rinteen reunaa kohti, kuten myös koko vartalosi eli ei yhtään myötä- tai vastakiertoa. »» Pidä kypärä käännöksen lopetus-aloituksessa/ vaihdossa koko ajan samalla korkeudella. Tämä mahdollistaa sen, että oikeasti pääset painamaan ulkosuksea käännöksen alusta. »» Aja käännös pitkälle eli älä hätäile uuden käännöksen aloituksen kanssa. Suuntaa rauhassa käännöstä rinteen reunaa kohti, ja sitten… »» … aloita uusi käännös päämäärätietoisesti, jopa ennakkoluulottomasti. Tunne ulkosuksella paine

AJATTELE, TOTEUTA, NAUTI, KEHITY! »» Pieni säde – iso poikkeama: Siitä on hyvät käännökset tehty »» Ole kriittinen itsellesi: Saletisti neutraali ja ulkosuksi käännöksen alussa. »» Aja käännös pitkällä – rinteen reunaa kohti. »» Käännös alkaa nojalla, sisäkäsi eteen, paine ulkosukselle.

95

ja lähde työntämään sisäkättäsi tai -hartiaasi (joku voi ajatella vaikka lantiota) etuviistoon, alamäkeen – Ilman myötä- tai vastakiertoa. Tässä vaiheessa sisäkäsi voi osua hankeen, eikä se haittaa, Jos olet saanut paineen lähtemään ulkosukselta. Jos sisäkäsi pysyy koko käännöksen ajan edessä, on moni asia mennyt nappiin.

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Kolumni

Teksti MATTI HENTTINEN Kuva SAMI VÄLIKANGAS

” Tekniikassa ei ole kyse oikein suoritetusta liikkeestä, vaan urheilijan intentiosta, päämäärästä. Alppihiihdossa päämäärä on laskea mahdollisimman vähän aikaa rinteeseen merkattu rata kokonaan läpi, ei teknisesti oikein.” pimisesta ja kuormitusfysiologiasta ja vähiten motorisen oppimisen teorioiden mukaisista toimivista käytännöistä.

Tehokkaan motorisen oppimisen ymmärryksellä voitaisiin kuitenkin lisätä harjoittelun vaikuttavuutta ja laatua, sekä säästää oppimiseen kuluvaa aikaa enemmän, kuin monella muulla valmennuksen osa-alueella. Mielenkiintoinen esimerkki motorisen oppimisen nopeuttamisessa on Cirque du Soleilin käyttämä strategia uusien ohjelmien omaksumisessa.

Yli 4000 työntekijän kanadalainen sirkusyritys Cirque du Soleililla kiertää samaan aikaan 4 eri kokoonpanoa ympäri maailmaa esittämässä ohjelmistoaan. Soveltamalla kriittisten kognitiivisten taitojen ja motorisen oppimisen tutkimustuloksia, akrobaatit ja voimistelijat pystyivät omaksumaan uuden ohjelman 2 kk aiempaa nopeammin. Heille oppimisen nopeutumisen arvo lasketaan miljoonissa joka vuosi.

Taidon valmentaminen on isompi asia kuin helposti ajatellaankaan Monien muiden lajien lisäksi alppihiihdossakin teknisiä lillukanvarsia on etsitty mm. besserwisseranalysoimalla vauhdikasta lajia pysäytyskuvista ja -sarjoista. Jos niistä sitten etsii jotain teknisiä seikkoja, niin ilman muuta sieltä niitä voi tunnistaa, mutta tekniikka on vain tekniikkaa, eikä sillä ole suurtakaan merkitystä, jos se irrotetaan taidosta ja itse lajista, saatikka yksilöstä joka urheilee, tai ympäristöstä,

Kuinka monta valtamerta on?

joka muuttuu joka laskulla.

A

liikkeestä, vaan urheilijan intentiosta, päämäärästä. Alppihiihdossa

ivan, vain yksi, jolle ihminen on antanut erilaisia nimiä.

Ja eri maissa eri puolilla maailmaa ne nimetkin ovat erilaisia. Aivo-hermojärjestelmämme solut ja hermoverkkomme sy-

napsiyhteydet muuttuvat pysähtymättä koko elämämme ajan toimien 1000 kertaa nopeammin kuin nopein tietokone. Yli 100 biljoonaa aivosolua, niiden 60 triljoonaa synapsiyhteyttä, sekä 37,5 triljoonaa 1 mm–30 cm pituista lihassolua kommunikoivat aktiivisesti keskenään sähköisesti, kemiallisesti ja mekaanisesti pysähtymättä hetkeksikään.

Ihmiskeho on kuin tuli tai valtameri; mikään niistä ei ole hetkeäkään

Tekniikka ei ole koskaan irrallaan myöskään esimerkiksi ajasta, tilasta, olosuhteista, tai tehtävään liittyvästä paineesta, ongelmanratkaisutaidosta ja -nopeudesta, muistin toiminnoista, ennakoinnista, tai mallin tunnistamisesta. Tekniikassa ei ole kyse oikein suoritetusta päämäärä on laskea mahdollisimman vähän aikaa rinteeseen merkattu rata kokonaan läpi, ei teknisesti oikein.

Tekniikan valmentaja taustaolettaa, että olisi olemassa yksi alppihiihto, tai alppihiihtotekniikka, johon kaikkien sitä harrastavien tyyliä ja laskutapaa verrataan. Kuin yhden koon sukkahousut, jotka vedetään jokaiselle jalkaan, toisilla ne lepattavat ja toisilla kuristavat verenkierron, muutama sopivakin voi olla joukossa. Heitä olen kuullut kutsuttavan lahjakkaiksi.

kahta kertaa samanlainen. Yksikään, pieninkään liike kehossamme ei

Valmennusta on helpompi tarjota kuin oppimista

ole koskaan identtinen toisen liikkeen kanssa. Vaikka olet paikallaan,

Perinteisessä opettamisvalmentamisessa usein valmentaja kertoo

et ole paikallaan.

”oikean vastauksen” ja valmennettava koittaa toistaa sitä ja valmen-

Kaikkien ikäluokkien urheilijoiden valmentajat työskentelevät joka päivä motorisen oppimisen kanssa Usein valmentajat tietävät paljon valmentamastaan lajista, vähemmän jokaisen valmentamansa yksilön ainutkertaisesta ajattelusta, motivaatiosta, vuorovaikutuksesta ja tunteista ja jonkin verran op-

edgeski.fi facebook.com/edgeski

taja tekee suoritukseen korjauksia. Tähän liittyy sokraattinen A=>B harha, eli että annettua vastausta kopioimalla kopiosta lopulta tulisi parempi kuin alkuperäinen. Valmennuskerran lopussa päädytään jonkinlaiseen paranemiseen suorituksessa ja seuraavalla kerralla voikin aloittaa tältä saavutetulta taitotasolta, vai. Yleinen käsitys on ollut että suurella määrällä toistoja liike automatisoituu. Ja jos lii-

96

Kolumni

Ted Ligety voidaan määritellä ”lahjakkaaksi” alppihiihtäjäksi. Kuva Agence Zoom.

ke poikkeaa toivotusta, niin korjaamalla liikkeitä kohti ihannetta, se jäisi johonkin ihmeelliseen ”lihasmuistiin”. Lihas ei kyllä muista mitään. Vai onko halvaus muistisairaus? Kun aistihavainnot itsestä ja ympäristöstä, tai aivojen sähköinen ja kemiallinen ohjausjärjestelmä

myös muiden havainnointikyvyn ja havainnoista tehtyjen selitysten tavoittamattomissa.

Valmentajan kannattaisi päivittää omat oppimisen ja oppimisen mallinsa. Hristovskin mukaan parhaat valmentajat toimivat jo nyt

poistetaan, niin yhtäkkiä lihakset tulevat kovin huonomuistisiksi.

oppimisen muotoilijoina ja suunnittelijoina (Learning Designer). Val-

Muistatko jonkun vanhan opettajasi tai valmentajasi?

hyvin harjoitukseen ja tehtävään liittyvä informaatio välittyy varsinai-

Millainen hän oli? Miten hänen kanssaan pärjäsi ja miten saattoi joutua hankaluuksiin? Opettiko hän nämä asiat sinulle, vai miten olet ne oppinut? Kannattaa muistaa, että muodollisen, formaalin oppimisen osuus oppimastamme on ehkä noin 15 % ja nonformaalin tai informaalin osuus loput 85 % lähteestä riippuen. Siis urheilijakin oppii valtaosin sellaista mitä ei valmennettu, mutta joka synnytti muutosta oman mielen luomina, ei-tietoisina merkityksinä.

Yksi sitkeä uskomus urheilussa on erilaisten harjoitteiden siirtyminen lajisuoritukseen Harjoitteiden tekeminen voi kehittää joitain lajin kannalta hyödyllisiä kognitiivisia taitoja, kuten esimerkiksi ongelmanratkaisutaitoa,

mennuksen avainkysymys oikean lajitekniikan sijaan onkin: ”Kuinka seen suoritusympäristöön?” Ja kuinka harjoitteet suunnitellaan maksimoimaan tähän kysymykseen liittyvä transferenssi?

Ensimmäinen motoristen taitojen oppimisen maailmankongressi järjestettiin marraskuussa ja seuraavan kerran sama kongressi rokkaa 2017. Paikalla oli 200 tutkijaa, liikuntatieteilijää ja valmentajaa. Kolme entistä alppihiihtovalmentajaa ja yksi lumilautailuvalmentaja.

Cirque du Soleilin tanssijat pystyivät omaksumaan uuden ohjelman 2 kk aiempaa nopeammin soveltamalla kriittisten kognitiivisten taitojen ja motorisen oppimisen tutkimustuloksia. Kuva Cirque du Soleil.

mutta harjoitteilla ei ole reseptinomaista syy-seuraus-suhteista siirtovaikutusta itse urheilusuoritukseen, tyyliin tällainen ongelma  tämä harjoite korjaa ongelman. Tästä voi jokainen olla omaa mieltänsä, mutta yhdenmukaiset tutkimustulokset lukuisissa eri urheilulajeissa eivät mielipidemittauksilla muutu.

Tunnettu differentiaalioppimisen tutkija Professori Schöllhorn antaa huipulle pyrkiville neuvon: Jos haluat tulla parhaaksi, niin älä harjoittele oikeaa liikettä. Toisin sanoen oppiminen on satunnaista, eikä sitä voi pakottaa ”oikeilla” harjoitteilla. Kun harjoituksissa tehdään A, niin B:n sijaan siitä seuraa C, D R, L, Z, Ö, ja kaikkea muuta mahdollista ei-tietoista oppimista ja se kaikki on valmentajan ja

97

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Virtuaalisirkus

Kirjoittaja haikailee neonkeltaisten suksenpohjien perään ja julkaisee alppihiihtoon erikoistunutta blogia osoitteessa radius35.com

Kitzbühelissä viihtyi myös alun perin itävaltalainen Arnold Schwarzenegger vaimoineen.

Kovalla riskillä

K

uluvan kauden ylivoimaisesti puhutuin asia sosiaalisessa me-

seuraukset ovat Kitzbühelin kaltaiset: monen kausi loppuu jo tam-

diassa ovat olleet loukkaantumiset. Riski kaatumiselle ja louk-

mikuussa. Vaara on olennainen osa lajia, mutta sen minimointi on

kaantumiselle on aina olemassa sekä kisoissa että harjoituksis-

laskijoiden lisäksi etenkin kisajärjestäjien vastuulla. Rahalliset tappi-

sa. Lajin luonteeseen kuuluu riskirajan hakeminen. Huipulla kilpailu

ot ovat toki isoja, kun kisoja perutaan, mutta tänä vuonna hinta oli

on tasaista ja usein voitot tulevat, kun urheilija löytää vielä yhden

melkoinen.

ylimääräisen vaihteen.

Tuloksella on valitettavasti myös kääntöpuoli: toisinaan mennään

Teksti JUHA HAAVISTO Kuvat HAHNENKAMM.COM

ulos. Välillä vauhdilla. Silti urheilijat hyväksyvät riskin ja potentiaali-

16.1. rinteissä näytti tältä. Puuteria paikat täynnä.

sia vahinkoja yritetään minimoida esimerkiksi hyvällä fyysisellä kunnolla.

Kitzbühelissä käytiin tammikuussa ehkä vuoden odotetuin kisa: miesten syöksylasku. Streif on kauniisti sanottuna haastava rinne.

Voittajat tuulettavat sankareina ja heidät kiedotaan kultaan sekä kunniaan. Rinteeseen syöksyvien hurjapäiden sankarikultti on voimissaan juuri syöksyssä ja erityisesti Kitzbühelissä.

Oman mausteensa tuovat hurjat yleisömassat ja Arnoldin, Niki ja Bernien kaltaiset VIP-vieraat. Hahnenkammin viikonloppu on ehkä merkittävin vuosittainen tapahtuma koko alppihiihtosirkuksessa.

Vauhti ja vaaralliset tilanteet kääntyvät kuitenkin itseään vastaan, kun olosuhteet eivät ole sopivat.

Kisan jury päätti ensin laskea starttia kovan tuulen takia. Television kautta välittyi kisan sijaan selviytymistaistelu, joka viimein keskeytettiin 31. laskijan ollessa lähtöportilla – heti, kun sääntöjen mukainen vaatimus oli täytetty.

Kun laskijat lähetetään rinteeseen, jossa ei ole mahdollista kisata,

edgeski.fi facebook.com/edgeski

Kisarinteellä on non 800 metriä korkeuseroa.

98

kaha.fi

Varaudu talveen.

Autonlämmitysjärjestelmä

249,asennettuna

Kampanjassa mukana olevat asennuspisteet:

www.comfortkit.fi

, a a t s u n n e i o v i e a . t i a i e t t t h u u a n i o Olos v ä t s i i n a mut t . al l i s t o is telisit m o t e . Mik si t a r t t uu v i lä l il e e t n la ta isil ä t ai lum -neli ve to uat t r o s t a märill t ä? Audi quat tro ke a e ik d a o k u v t Au di q a t s y li puole e e t olisiv ut t ia nii n na uh t s a aje t aa r t ais es t i ik k a olos maa, jos ll is t a, v a it y k sinke a o v v r n u t u k fi ja , Suomi on di. an ää it a v as t a ielly t t äv t e e s s a au is e s t a m olosuhte ihin os oit m e ja ll a a e m e o k t te eli ve t iehen ja uat tro -n ut us t u q T . a t u u m