EDGE Ski Magazine 2/19 by krookmedia

EDGESKI.FI #2/19

Tarinaa neljältä kantilta

ALPPIHIIHTO | FREESTYLE | VAPAALASKU | OUTDOOR

Kestomenestyjä

JIMI SALONEN Uusi tuleminen

NOPEUSLASKU Alppihiihdon MM-kisat

ÅRE 2019

Hiihdon kulttielokuva

THE BLIZZARD OF AAHHH’S Ponnahduslauta parrasvaloihin

Ski Sport Finlandin virallinen jäsenlehti

9€ (sis. alv)

HELLYHANSEN.COM

WARM UP WITHOUT FEELING WEIGHED DOWN. CHOOSE LIKE A PRO.

LIFALOFT™ HYBRID INSULATOR JACKET

CHOOSE A JACKET WITH NEW LIFALOFT™ TECHNOLOGY. 20% LIGHTER AND STILL WARMER THAN STANDARD INSULATION.

DENNIS RISVOLL / PROFESSIONAL SKIER edgeski.fi facebook.com/edgeski

EDGE MAGAZINE Päätoimittaja Antti Zetterberg

Pääkirjoitus 2/2019

Toimitussihteeri Ellinora Pelamo Yongpyongin keskus tarjoaa puitteet olympialaisten pujottelu- ja suurpujottelukisoille. Kuva PyeongChang 2018.

Ylläs kuuluu pääsiäissesongin suosituimpiin kohteisiin suuren korkeuseronsa ja lumivarmuuden myötä. Kuva on otettu Ylläksellä viime huhtikuussa. Kuva SHKY ry.

Pääsiäinen on laskettelun juhlaa

DGE:n kauden päätösnumeron ilmestymistä säätelee pääsiäinen, sillä se on perinteisesti ollut Suomessa laskettelun viimeisin isompi laskettelusesonki, jolloin hiihtokeskuksissa on vilskettä joka lähtöön. Tänä vuonna pääsiäinen osuu myöhäiseen ajankohtaan huhtikuun loppupuolelle, joten lehden ilmestyminen on ajoitettu maalis-huhtikuun vaihteeseen, jotta menneen talven ilot saavat arvoisensa huomion. Pääsiäinen on siitä erikoinen juhlapyhä, että se tuntuu ajoittuvan milloin mihinkin ajankohtaan. Näin myös on, sillä pääsiäisten ajankohdassa voi olla eri vuosina useiden viikkojen ero. Pääsiäisen ajoittumiseen liittyvät aikamääreet ovat kevätpäiväntasaus, täydenkuun ajoittuminen sekä se, miten sunnuntait sijoittuvat näihin nähden. Selitys tähän löytyy lähes 1700 vuoden takaa Nikean kirkolliskokouksesta. Siellä päätettiin, että pääsiäisen määrittelevä kevätpäiväntasaus on aina maaliskuun 21. päivä riippumatta siitä, milloin se todellisuudessa on. Täysikuu taas määriteltiin kuvitteellisesti aina samaan aikaan ilmestyväksi vaikka kuun rata on oikeasti soikea ja kuun eri vaiheiden kestot vaihdella vajaasta seitsemästä vuorokaudesta yli kahdeksaan vuorokauteen. Kokouksessa päästiin yksinkertaistaen sellaiseen lopputulokseen, että pääsiäinen on kevätpäiväntasauksen jälkeisen täydenkuun jälkeinen sunnuntai. Yhtä kaikki, laskettelun harrastajat nauttivat tänäkin vuonna suurin joukoin etenkin Keski- ja Pohjois-Suomen upeista keväthangista, joiden siivittämänä voikin siirtyä kesälajien pariin. Hyvää pääsiäistä ja kauden päätöslaskuja!

Taitto Mikko Kempas Toimittajat Jyrki Lehto Marja Salokangas Jussi Ovaskainen Shauna Farnell Jimmy Petterson Ökö Heikkala Juho Lukkari Jussi Heinilä Arto Majava Timo Martikainen Jukka Mäennenä Tarja Sandell Mikko Nikkinen Sami Sarsama Mika Fält Juha Haavisto Teemu Moisio Jaakko Järvensivu Valokuvaajat Tero Repo Juha Laine Jimmy Petterson Ross Woodhall Steve Ogle Petri Kovalainen Sami Pitkänen Ville-Petteri Määttä Mika Selroos Teemu Moisio Jussi Ovaskainen Ilmoitusmyynti Jerker Krook Puh. +358 40 566 3035 jerker.krook@krookmedia.fi Painopaikka Reusner Paperi Kansi: Art Gloss 200g Sisus: Gallery Fine 90g Tilaus Jaicom Oy, Puh. 03 – 4246 5300 Kustantaja Krook Media Oy Särkiniementie 3, 00210 Helsinki. edge@krookmedia.fi www.krookmedia.fi EDGE ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta Kannen kuva Mika Lehtinen

Antti Zetterberg päätoimittaja antti.zetterberg@krookmedia.fi

Internet www.edgeski.fi Instagram: @edgeskifinland Facebook: Edgeski

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

SISÄLTÖ

Alppien asiantuntija

Åre s.34

AUDI ALPINE SKI TOUR s.22 3 6 8 10 12 22 26 30 34 38 42 48 52 58 60 64 68 74 80 82 86 90 92 94

Pääkirjoitus Ski Sport Finland yhteystiedot Puheenvuorossa Timo Kanninen Suomen hiihtokeskusten kuulumisia – Harri Lindfors Ski Hub | Uutiset Audi Alpine Ski Tour – Ellinora Pelamo Jimi Salonen – Ellinora Pelamo Alppihiihdon finaalit Andorrassa – Jyrki Lehto Åre 2019 alppihiihdon MM-kisat – Jussi Ovaskainen Nopeuslasku – Antero Holmila The Blizzard of Aahhh's – Jaakko Järvensivu Heinilöiden hiihtoperhe – Antti Zetterberg Alppien vaelluspolkuja avattu maastopyöräilylle – Jussi Heinilä EDGE Urheilijan taustajoukot | Tommi Viirret – Juha Haavisto Entinen Suomen Japanin suurlähettiläs Jari Gustafsson – Jyrki Lehto Kesä kutsuu vaeltamaan vuoristoihin – Antti Zetterberg Jimmy Pettersonin matkassa | Kronplatz – Jimmy Petterson Chilen tulivuorieksotiikkaa aistimassa – Sami Sarsama Saalbachin hissiuudistukset – Jyrki Lehto Seurojen nousevat tähdet | Jade & Rene Linnatsalo – Marja Salokangas Suomen laskettelukeskukset | Pääskyvuori – Marja Salokangas EDGE Treenaus – Jukka Mäennenä EDGE Evästyksiä – Tarja Sandell EDGE Uutta & kokeiltua

edgeski.fi facebook.com/edgeski

Kronplatz s.68

Chile s.74 THE Blizzard of AAHHH'S s.42

Elegance is an attitude Mikaela Shiffrin

Conquest V.H.P. GMT Flash Setting Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Ski Sport Finland 2018/19 yhteystiedot

Arttu Niemelä & Eemeli Pirinen.

Iiro Kaukoniemi Toimitusjohtaja puh. 0400 519 422 e-mail: iiro.kaukoniemi@skisport.fi

Tommi Viirret Urheilujohtaja - Alppi puh. 0400 240 440 e-mail: tommi.viirret@skisport.fi

Timo Kanninen Urheilujohtaja - Freestyle Puh 0400 542 273 e-mail: timo.kanninen@skisport.fi

Outi Linnonmaa Toimistopäällikkö puh. 050 383 5473 e-mail: outi.linnonmaa@skisport.fi

Minna Karhu Markkinointi ja seurapalvelut puh. 044 021 1024 e-mail: minna.karhu@skisport.fi

Martti Uusitalo Myynti puh. 040 510 1380 e-mail: martti.uusitalo@skisport.fi

Ellinora Pelamo Viestintä puh. 050 919 0174 e-mail: ellinora.pelamo@skisport.fi

Natalia Lahtela Levi MC puh. 0400 818 484 e-mail: natalia.lahtela@skisport.fi

edgeski.fi facebook.com/edgeski

MEILLE KAIKKI OVAT HUIPPU-URHEILIJOITA

M Urheilu

ehiläine

n on S u

s i- ja free en alpp

jo tylemaa

ukku e

kum p p hteistyö y ä ä p n alline iden vir

ö kum p p yhteisty n e s a k o Nis ani ja Iiv

urheilumehilainen.fi @urheilumehilainen 7

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

ani.

PUHEENVUORO Kuvat SKI SPORT FINLAND

Havainnekuva Rukan Bagjump-patjasta.

Kevätlumilta kohti uutta kautta

ätä kirjoittaessa (21.3.) kilpailukausi alkaa olla jo loppusuoralla. Kumparelaskun MC- ja EC-kiertueet on saatu päätökseen ja Freeski-joukkueella on edessä vielä omat kansainväliset finaalikilpailut maaliskuun lopussa. Edessä olevat SM-kilpailut, nuorten MM-kilpailut ja kumparelaskun PM-kilpailut jatkavat vielä useimpien kilpailukautta pitkälle huhtikuuhun, kunnes on aika alkaa valmistautua uuteen kauteen kevätlumiolosuhteita hyödyntämällä. Kulunut tiivis kilpailukausi on ollut haastavamutta tulosten valossa myös positiivinen Tähän mennessä urheilijamme ovat saavuttaneet MM- ja MC-kilpailuissa 7 finaalipaikkaa parhaana 4. sija maailmancupissa. Tällä hetkellä Eurooppacupien saldo, 7 osakilpailuvoittoa, 13 palkintosijaa ja lukuisia hyviä muita sijoituksia kaikilta joukkueen laskijoilta todistavat sen, että suomalainen valmennus on ottanut tällä kaudella selkeän askeleen eteenpäin. Kauteen on sisältynyt luonnollisesti myös pettymyksiä sekä olosuhteiden ja resurssien kanssa taiteilua, mutta yhdessä tekeminen toisia kannustaen on varmasti auttanut raskaan kilpailukiertueen läpiviennissä. Olemme vasta uuden matkan alussa ja tärkeintä olisikin nyt varmistaa resurssit pitkäjänteiedgeski.fi facebook.com/edgeski

selle tekemiselle. Jo tässä vaiheessa haluan kiittää valmentajiamme sekä onnitella joukkueita hienosta kaudesta! Tälle kaudelle emme saaneet vielä yhteistä nimittäjää kansalliselle freestylekoulu-ohjelmallemme kuten suunnittelimme syksyllä. Yhteistyössä seurojen kanssa toiminta on ollut kuitenkin ilahduttavan aktiivista. Tulevaisuuden pohjatyötä on tehty ja uusiakin freestylepaikkakuntia kartoitettu, jotta ensi kaudelle lähdettäessä meillä olisi tavoitteen mukainen kansallinen ohjelma kenttä- ja kilpailutoiminalle. Seurat ja lajiaktiivit ansaitsevat myös ison kiitoksen kuluneesta kaudesta Jo lyhyen puolen vuoden aikana, on ollut ilo todeta se yhteishenki, joka seurojen ja aktiivien välillä vallitsee. Tuntuu, että jokainen on valmis tulemaan mukaan auttamaan omien voimavarojensa mukaan. Freestylekoulujen vetäminen, kilpailujen järjestäminen ja paikallisen lajitoiminnan aktivointi onnistuu parhaiten hyvällä yhteispelillä ja sitä freestyleperheestä tuntuu löytyvän. Yhteistyö alppiseurojen ja hiihtokoulujen kanssa on yksi avain toiminnan laajentumiselle ensi kaudella. Tarvitsemme toki resursseja tämän toiminnan toteuttamiselle ja sitä työtä myös parhaillaan tehdään.

Suomessa on hyvät mahdollisuudet kevään lumiolosuhteiden hyödyntämiseen harjoittelussa Sääolosuhteet ovat yleensä suotuisia kovimpien pakkasten hellitettyä kevätauringon paisteessa. Olemme saaneet Rukalle käyttöön landing bagin kevään ajaksi, jonka ahkeraa hyödyntämistä toivon kaikilta freestylereilta. Maajoukkueet tulevat hyödyntämään Rukan huippuolosuhteita pitkälle kevääseen ja samaan kannustan myös teitä kaikkia niin Rukalla, kuin omissa kotikeskuksissakin. Kevätlumia hyödyntämällä on hyvä ponnistaa kohti seuraavaa kautta. Nähdään lumilla!

Timo Kanninen Urheilujohtaja, Freestyle

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Teksti HARRI LINDFORS

Suomen hiihtokeskusten kuulumisia

Kuvat SHKY

Monet hiihtokeskukset muuttuvat kesäaikaan pyöräilyparatiiseiksi, kuten kuvan Swinghill. Kuva SHKY.

Alamäki ei lopu talveen

yviä uutisia kaikille laskettelun ystäville: alamäen riemut eivät rajoitu vain talveen. Laskettelun parhaista puolista – vauhdista, vauhdikkaista käännöksistä, raikkaasta ulkoilmasta sekä hyvästä seurasta – pääsee hiihtokeskuksissa nauttimaan myös kesällä. Laskuvälineeksi vaan kannattaa valita suksien sijaan polkupyörä. Alkuun lienee paikallaan varoituksen sanat: pyöräily alamäkeen on erittäin koukuttavaa puuhaa. Etenkin laskettelijoille. Tuttu ympäristö ja viettelevä alamäki sytyttää herkästi laskettelijassa pyöräilykipinän. Entistä useampi hiihtokeskus on rakentanut rinteilleen kesäksi bike park -toimintaa. Kun vielä vuokraamoista löytyy asialliset pyörät sekä varusteet ja reittejä on tarjolla aloittelijoista taitureihin, niin aloittaminen on todella helppoa. Usein laskettelijalle riittää yksi kokeilukerta ja rakkaus uuteen lajiin roihahtaa. Laskettelun hyvät puolet kesämaisemassa On helppo ymmärtää, miksi moni laskettelija suuntaa pyöränsä kanssa kesällä hiihtokeskukseen. Tuttuun laskuympäristöön on helppo mennä. Laskemisessakin on paljon yhtäläisyyksiä. Fillarilla rinnettä alas viilettäminen on ehkäpä parasta mitä Suomen kesässä voi tehdä. Kun alamäki-ihmiseltä kysyy mikä laskettelussa on parasta, niin useimmiten vastaus on vauhti tai kaverit. Samat elementit kuuluvat kesäiseen alamäkeen. Alamäkeä pyörällä laskettaessa ajatukset ovat täysin laskussa. Siinä ei paljon arjen huolet paina. Adrenaliini ja itsensä ylittäminen nostaa fiiliksiä entisestään. Yhteisöllisyys kuuluu myös pyöräilyyn. Bike parkiin suunnataan useimmiten kavereiden kanssa. Lasku on talven tapaan oma juttu, mutta yhdessä koetut hetket kruunaavat laskukokemukset. Fiilis kesäisessä hiihtokeskuksessa onkin useimmiten vertaansa vailla. Sininen on helppo, musta voi jännittää Hissit pyörivät kesäisin pyöräilijöiden iloksi jo varsin useassa hiihtokeskuksessa. Laskettavat reitit on talvisten rinteiden tapaan merkitty vaikeusasteiden mukaisesti. Moni keskus on ymmärtänyt, että myös

edgeski.fi facebook.com/edgeski

aloittelijoille kannattaa tehdä mielekkäitä reittejä. Vaikka suksilla viihtyisit lähinnä punaisilla ja mustilla rinteillä, kannattaa pyöräily suosiolla aloittaa helpoimmista reiteistä. Alamäkeen pyöräilyllä on monta nimeä, useimmiten kuuluu puhuttavan alamäki- eli dh-pyöräilystä. Lajina sitä voi verrata alppihiihdon syöksylaskuun, etenkin kilpailumuotona. Vauhdit ovat kovat ja yhdessä laskussa on useampikin ilmalento. Osaavien harrastamana näyttävää ja hurjaa, mutta ei ehkä paras valinta aloittelijoille. Hiihtokeskuksissa harrastetaan myös enduropyöräilyä Tämä on alamäkipyöräilyyn verrattuna useimmiten helpommin lähestyttävää, sillä enduroreiteillä ei ole rakennettuja hyppyreitä. Myös vauhti pysyy alamäkiratoja rauhallisempana. Enduropyöräilystä onkin tullut monin paikoin alamäkiajoa suositumpaa. Yleisesti puhutaan alamäkipyöräilystä, vaikka sillä tarkoitettaisiinkin enduropyöräilyä. Laskettelun kaltaista yleistermiä ei pyöräilyyn ole vielä syntynyt, joten toisinaan kuulee puhuttavan hissipyöräilystä. Alkuun pääsee helposti Alamäki- ja enduropyöräilyn aloittaminen on helppoa, sillä omaa pyörää ei ainakaan ensimmäisiä kokeilukertoja varten tarvitse hankkia. Hiihtokeskusten vuokraamojen valikoima kehittyy ja parhaissa on nykyään hyvin kattava valikoima vuokrafillareita hissipyöräilyyn. Kypärä on aivan ehdoton varuste alamäessä myös kesällä. Muistakin suojista on iloa, etenkin kyynär- ja polvisuojat ovat yleisesti käytössä. Hiihtokeskuksissa järjestetään myös fillariklinikoita sekä hiihtokoulujen kaltaista opastusta lajin pariin. Vaikka jokainen osaa ajaa polkupyörällä, on alamäessä polkemisessa omat niksinsä. Tunti tai pari bike park -ohjausta ei siis ole lainkaan hölmö ajatus. Fillarointi alamäkeen on sen verran hauskaa puuhaa, että siitä kannattaa ottaa kaikki irti heti ensimmäisistä metreistä lähtien.

SUOMI SLALOM 2018-2019 1

2 3

5 4 6 7

VIIKKOKISA KIERTUE FINAALI

8 17

TULE MUKAAN!

Suomi Slalom -kilpailu on koko perheen, ystävien ja vaikkapa työporukoiden leikkimielinen ja hauska laskettelutapahtuma. Reippaan yhdessäolon ohessa myös kilpaillaan helpohkolla, suurpujottelutyyppisellä radalla, lajeina pujottelu, lumilautailu ja telemark. Jokaisessa osakilpailussa palkitaan sarjojen kolme parasta mitaleilla sekä kiertuekilpailuissa pokaleilla.

Kauden 2018-2019 tapahtumapäivät 17.2. 18.2. 20.2. 21.2. 23.2.

Ruka Pyhä Pallas Ylläs Iso-Syöte

2.3. 3.3. 9.3. 10.3.

Himos Kauniainen Kasurila Joupiska

20.–21.4. Sappee (Finaalit)

16 13

KISAKESKUKSET 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Saariselkä Pallas Iso-Ylläs Salla Pyhä Ruka Iso-Syöte Vuokatti Koli

10 11 12 13 14 15 16 17

Kasurila Himos Sappee Kauniainen Joupiska Meriteijo Vihti Simpsiö

Suomi Slalom - kiertueella kisailun lisäksi pääsee tutustumaan Suomi Slalom -kylän tarjontaan, sekä osallistumaan leikkimielisiin kilpailuihin tapahtumapäivien aikana. Lisäksi jokaisessa kilpailussa arvotaan kaikkien osallistuneiden kesken tuotepalkintoja esim. Dumle-laatikko täynnä herkullisia Dumle-tuotteita.

WWW.SUOMISLALOM.FI

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

SKI HUB – RINNEJUTUT

”Olemme Urheilu Mehiläisen tiimin kanssa saaneet hyvin mietittyä pohja-asioita ja pystyneet reagoimaan akuutteihin tilanteisiin nopeasti. Yleisesti ottaen pahoja loukkaantumisia on onneksi ollut vähän ja laskijat ovat saaneet tarvitsemansa hoidon”, Tukiainen kertoo. Alppi- ja freestylehiihtäjillä samantapaisia vammoja Sikri Tukiainen kertoo, että alppi- ja freestylehiihtäjien vammat eivät juuri eroa toisistaan. ”Molemmissa lajeissa etenkin polvet sekä selkä ovat lujilla”, hän sanoo. Tällä kaudella Urheilu Mehiläisessä on hoidettu joitakin polvivammoja, joista suurin osa hoitunut levolla, yksi eturistiside on leikattu ja lisäksi on hoidettu yksi pahempi käsivamma. Pari yläraajavammaa on hoidettu levolla ja kuntoutuksella.

Alppi- ja freestylemaajoukkueiden lääkäri Sikri Tukiainen on urheilijoiden asialla Lääketieteen lisensiaatti, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Sikri Tukiainen on toiminut tämän kauden alusta alppi- ja freestylemaajoukkueiden lääkärinä. Tukiaisen oma kilpailutausta alppihiihdossa antaa työhön vahvan tunnesiteen.

Huippu-urheilussa kokonaisuus merkitsee Fyysisestä kunnosta huolehtiminen ja sen ylläpitäminen on urheilijan keskiössä, mutta myös henkinen puoli on tärkeässä roolissa kokonaissuoritusta ajatellen. Tätä kokonaisuutta Urheilu Mehiläinen ja Ski Sport Finland jalostavat jatkuvasti paremmaksi. ”Pyrimme auttamaan urheilijoita kokonaisvaltaisesti, koska äärimmäisellä huipulla menestys on lopulta kokonaisuudesta ja pienistä yksityiskohdista kiinni. Ihminen on kokonaisuus eikä henkistä ja fyysistä puolta voi erottaa”, Tukiainen korostaa. Urheilu Mehiläinen ja Ski Sport Finland katsovat maajoukkueurheilijoiden terveydenhuoltoa kokonaisvaltaisesta näkökul-

masta yksilökohtaiset erot huomioiden. ”Tavoitteena on luoda urheilijoille terveydenhuollon kannalta optimaalinen toimintaympäristö, jotta he pystyvät keskittymään täysipainoisesti omaan työhönsä”, Tukiainen kertoo. Alppihiihdossa huimaa kehitystä Sikri Tukiaisen omasta alppihiihtourasta on jo yli 20 vuotta aikaa ja tuona aikana laji on kehittynyt vauhdilla. ”Laskin itse kilpaa aina ylioppilaskirjoituksiin saakka ja laji on muuttunut paljon noilta ajoilta. Ammattimaisuus on ihan eri tasolla, meillä on alppikoulut ja akatemiat, eikä alppihiihtäjän tarvitse automaattisesti lähteä ulkomaille kouluun”, Tukiainen sanoo tyytyväisenä. Lääkärin näkökulmasta vammaprofiilit on pysyneet aika samoina kuin Tukiaisen aktiiviaikoina, vaikka sukset ja muut varusteet ovat kehittyneet isoin askelin. Sen sijaan vammojen hoito on muuttunut Tukiaisen ajoista. ”Esimerkiksi eturistiside korjataan nykyään tähystämällä eikä avoimesti kuten joillain kavereillani tuolloin. Toisaalta toipuminen vammasta on edelleen yhtä pitkä, haavat vaan ovat hieman pienemmät”, Tukiainen kertoo. Lisätietoa Urheilu Mehiläisestä: urheilumehilainen.fi Seuraa Urheilu Mehiläistä Instagramissa @urheilumehilainen Teksti ja kuva ANTTI ZETTERBERG

aajoukkuelääkärinä toimiminen on Sikri Tukiaiselle tuttua puuhaa aiemmilta vuosilta. Hän toimi vuosina 2005-2015 lumilautamaajoukkueen lääkärinä ja on palannut muutaman vuoden tauon jälkeen jälleen alamäkiurheilun pariin. Tukiainen kertoo, että alppihiihdolla on aina paikka hänen sydämessään. ”On ilo saada tehdä hommia nuorten motivoituneiden urheilijoiden kanssa.” Mehiläisen ja Ski Sport Finlandin yhteistyö alkoi vauhdikkaasti lähellä kauden alkua, joten pitkää aikaa valmistautua toimimaan maajoukkuelääkärinä ei ollut.

edgeski.fi facebook.com/edgeski

Sikri Tukiainen alppihiihtovuosinaan. Käsi on kipsissä, hänen kaaduttuaan rinteessä ja saatuaan hiihtäjän peukalon. Se leikattiin ja kun pahin kipu rauhoittui, hän sai kipsin jonka kanssa pystyi laskemaan. Kuva Sikri Tukiaisen arkisto.

Best in test

Vain ISKUsta!

TEMPUR on kansainvälisen ja kotimaisen tutkimuksen TESTIVOITTAJA

VUODETARJOUS

TEMPUR Promise Box 160x200 cm (5058€)

· paras, tutkitusti tyytyväisimmät käyttäjät!

3895 €

· paras selälle · paras unelle

TEMPUR® Promise -sänkymallisto on luotu lupaukselle hyvästä nukkumisesta ja sängyt täyttävät vaativankin nukkujan tarpeet niin laadussa, kuin nukkumismukavuudessakin. Sänkymalliston muotoilu on pohjoismaisen minimalistinen sisältäen mahdollisuuden yksilöllisiin valin-

· paras allergikoille · paras design · paras laatu

toihin ja Box-malli edustaa tanskalaishenkistä tyylikkyyttä. Tämä design yhdistettynä Tempurin painetta vähentäviin ja terveyttä edistäviin ominaisuuksiin tekevät TEMPUR® Promisesta kotisi tärkeimmän huonekalun. Tarjoushinta sisältää 7 cm petauspatjan ja puujalat.

Best In Test TEMPUR on Nasan tiedem iesten keksintö s. 2

Tuotevalikoima 1/2019

Lue Nooralotta Nezirin ja muiden kokemuks ia, kuinka TEMPUR on paras selälle ja unelle!

Nouda Iskusta ILMAINEN TEMPUR-kuvasto josta voit lukea lisää mm. Evan TEMPUR -kokemuksista!

Yli 75 000 terveydenhoitoalan ammattilaista suosittelee aitoa TEMPURia, mm.

Sleep Technolo gy - miksi TEMPUR sopii kaikille s. 8-9

Terveydenhoitoa la suosittelee TEMPUR IA s. 4-7

Eva Wahlström

Maailmanmestarin käyttäjäkokemus s. 26-27

A feeling like

no other

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

SKI HUB – RINNEJUTUT

Mimmi Free’kend 2019 Naisten vapaalaskutapahtumassa Pyhällä on lupa ottaa rennosti Pyhällä viidettä kertaa järjestettävä Mimmi Free’kend tapahtuma houkutteli paikalle 7.-10.3. 40 vapaalaskusta kiinnostunutta, suksilla ja laudoilla laskevaa naista. Alun perin Pyhätunturin hiihtokoulun järjestämä kurssi on vuosien varrella kasvanut ja saanut vetoavukseen voimakkaasti vapaalaskuun satsaavan Pyhän hiihtokeskuksen, laajan kirjon asiantuntijavalmentajia, sekä kaupallisia yhteistyökumppaneita.

lusta asti mukana tapahtumaa järjestämässä olleiden Pyhän hiihtokoulun Katja Heikkisen ja Heljä Rahikkalan mukaan tavoitteena on kuitenkin edelleen järjestää naisille suunnattu matalan kynnyksen vapaalaskutapahtuma, jossa uuden oppimisen lisäksi tärkeää on ryhmädynamiikka.

kerrallaan nousta köysistössä hakun ja jäärautojen avulla kohti huipulla ohjeistavaa Majavaa. Kun viimeinenkin mimmi on laskeutunut huipulta, kello on neljä ja ryhmä siirtyy ansaitulle after skille Calle-taloon. Lauantaiaamuna hyviä ja huonoja uutisia Yöllinen sähkökatko on hetkellisesti rikkonut Express-hissin, mutta toisaalta läpi yön jatkunut lumisade on kasannut metsät täyteen puuterilunta. Nopean yhteiskuvan jälkeen hyppäämme kolmostason Mimmien ja Rahikkalan mukana Pohjoisrinteille suuntaavaan bussikuljetukseen. Päivä alkaa tekniikkaharjoituksilla rinteessä ja esimerkkisuorituksia on antamassa Rahikkalan lisäksi myös entinen kilpalaskija

Ryhmät tasojen mukaan Ryhmäytyminen käynnistyy heti torstai-illan avajaistilaisuudessa Pyhän Colorado-baarissa, jossa osallistujat tutustuvat toisiinsa ja miettivät vielä kerran mihin kolmesta tarjolla olevasta tasoryhmästä ilmoittautuisivat. Lavalla oppaat ja asiantuntijat esittäytyvät – tämänvuotinen teema on itsensä haastaminen ja omien rajojensa tunteminen. Seuraavana aamuna kokeneimpien ryhmän ohjelmassa on alppinismitaitojen harjoittelua vapaalaskija Arto ”Ape” Majavan ja lumilautailija Miikka Hastin opastamina. Napakka pakkanen, navakka tuuli ja pöllyävä lumi luovat autenttisen vuoristomaiset puitteet, kun ryhmä harjoittelee Sinisen rinteen viereisessä painanteessa jyrkän mäen käännöksiä ja laskemisen varmistusta jäähakun avustuksella. Vetojen ja ohjeistusten jälkeen on aika siirtyä seuraavaan paikkaan. Tajukankaan jäälle Suoraan Saunakurun alapuolella sijaitsevan Tajukankaan jylhät pystysuorat kalliot maalaavat dramaattisen taustakankaan Majavalle ja Hastille, jotka jakavat hakkujen lisäksi nyt myös jäärautoja sekä kiipeilyvaljaita ja ohjeistavat niiden pukemisessa. Hetken kuluttua ryhmä on kiivennyt kallioiden keskellä sijaitsevalle välitasanteelle ja alkaa yksi

Riikka Henriksson pääsi nauttimaan lauantaina tuoreesta puuterista.

edgeski.fi facebook.com/edgeski

Tajukankaan jylhät pystysuorat kalliot muodostivat hyvän jyrkän nousun harjoittelumaaston.

SKI HUB – RINNEJUTUT

Reitin valintaa ja maaston lukemista oli myös ohjelmassa..

"Yöllinen sähkökatko on hetkellisesti rikkonut Express-hissin, mutta toisaalta läpi yön jatkunut lumisade on kasannut metsät täyteen puuterilunta."

Ape antaa vinkkejä jyrkän laskemiseen.

Merle Soppela. Suoritusten videointien jälkeen Rahikkala ehdottaa takamaastoretken vaihtamista olosuhteiden johdosta puuterilaskutreeneihin. Soraäänien puuttuessa suuntaamme Aittakurun puoleiseen metsään, jossa pääsen todistamaan pöllyävässä pakkaslumessa laskemisen synnyttämää yleismaailmallista euforian tunnetta. Hiihtovaellusta Päätöspäivänä Heikkinen johdattaa aloittelevat Mimmit hiihtovaellukselle Karhunjuomalammen autiotuvalle. Muutaman hiihtäjän ja parin lumilautailijan muodostama helminauhamainen letka etenee verkkaiseen tahtiin kynttiläkuusten ja kelojen välissä kiemurtelevaa latua pitkin. Ympäröivä Pyhätunturin kansallispuisto huokuu rauhaa ja kietoo meidät puuterilumivaippaan. Hiihto- ja split board -vaellus nousukarvojen avulla on suurimmalle osalle naisista ensimmäinen laatuaan ja ilman Heikkisen ja lautailuopettaja Marja Kumpuniemen opastusta ja väline- sekä tekniikkavinkkejä he tuskin olisivat retkelle uskaltautuneet. Uuden oppimisen lisäksi Mimmi Free’kendissä näkyi vahvasti yhdessä tekemisen riemu, joka varmasti siivittää osallistujien vapaalaskuharrastusta eteenpäin ja saa kenties jatkoa myös tulevien yhteisten laskumatkojen muodossa. Lisätietoa: pyha.fi/freekend

Kauden viimeiset Freek'end -tapahtumat »» Business Free´kend 1. — 3.4.2019 »» The Original Free´kend 28. — 31.3.2019 »» Junior Free´kend 28. — 31.3.2019 Apen ja Miikan opastusta hakkujen käytössä.

Teksti ja kuvat JAAKKO JÄRVENSIVU

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

SKI HUB – RINNEJUTUT

Teksti TIMO MARTIKAINEN Kuvat TIMO MARTIKAINEN, LAAX/PHILIPP RUGGLI & CHRISTIAN STADLER

GALAAXY ja Caffè NoName ovat Pleasure Spring Session LAAXin keskipiste. Nimi juontuu urbaanista ulkopinnasta, joka muistuttaa galaksia. Rakennuksessa on myös toimistohotelli Bridge, josta voi vuokrata työtiloja. Kuva Philipp Ruggli.

Perinteinen kauden päätös Pleasure Spring Session LAAX Jo 1990-luvulta asti Sveitsin Laax on profiloitunut paikaksi, jossa lumilautailu on parasta ja kausi päätetään tyylillä. Mutta sopiiko kauden päätöksessä sekaan myös ei-lautailijoita tai tavallisia hiihtoturisteja? Kyllä ainakin huhtikuussa 2018, jolloin lunta oli mahtavasti ja koko keskus toimi täydellä teholla kevätauringon paahteessa. Kauden päätös Laskukauden viimeiset päivät saavat myös laskukansan liikkeelle. Jo iltabussissa Churista Laaxiin huomasi, ettei kausi aivan vielä ollut ohi. Bussi oli täynnä matkustajia ja lopulta suksi- ja lumilautapusseja survottiin tavaratilaan. Enimmäkseen kuitenkin juuri lumilautapusseja ja -laukkuja. Viikonlopun tapahtuman virallinen nimi on Pleasure

edgeski.fi facebook.com/edgeski

Spring Session LAAX, jossa Pleasure tarkoittaa saksalaista lumilautailulehteä ja joka nykyään järjestää tapahtuman yhdessä LAAXeventsin kanssa. Alunperinhän Laaxissa huomattiin, että kevään korvalla oli hyvä houkutella lumilautailutähtiä treenaamaan ja kuvaussessioihin pipeen, joka oli hyvässä kunnossa vielä myöhään keväällä. Myös Burtonin läsnäolo Crap Sogn Gionissa edisti toimintaa, ja niin Laaxin keväiset lumilautailu- ja freestyle-sessiot alkoivat kehittyä nykyiseen muotoonsa. Puitteet parasta A-luokkaa Tapahtuma-alueena toimii Crap Sogn Gionin ympäristön neljä snowparkkia ja sessioiden keskeinen virkistymispaikka NoName Cafè sekä kabiinin yläaseman huomiota herättävä rakennus GALAAXY, viime vuonna kasvojenkohotuksen saanut yli 50 vuotta vanha rakennuskompleksi. Virallista ja aikataulutettua ohjelmaa

Kevätreissun etuja. Laskukamat kuivuvat ja tuulettuvat iltapäivän auringossa miellyttävän nopeasti. Kuva Timo Martikainen.

Lautailijat ja suksitemppuilijat sopivat hyvin niin samaan parkkiin kuin kuvaankin. Kuva Timo Martikainen.

sessioissa ei ole, ellei sellaiseksi lasketa kauden parhaan laskukuvan saalistamista, hauskanpitoa ja kauden päättymisen juhlistamista. Puitteet temppuiluun ovat parasta A-luokkaa ja vaihtoehtoja on todella kaikentasoisille laskijoille. NoName snowparkin kruununjalokivi on LAAX Openista tuttu Euroopan suurin superpipe, jolla pituutta on 200 metriä, leveyttä 22 metriä ja korkeutta lähes 7 metriä. Superpipen vierellä oleva minipipe näyttää kovin vaatimattomalta, mutta täyttää semmoisenaan monen keskitason laskijan vaatimukset. Loogista on myös tietenkin edetä pienemmästä suurempaan, jos rohkeutta ja taitoa vain riittää. Curnius snowpark (P60) on rinne 60 Crap Sogn Gionista Curniuksen väliasemalle. Kilometrin matka ja vajaan 600 metrin korkeusero täyttyy kymmenistä rakennelmista, joiden koot ja muodot käsittää vasta paikan päällä.

Iltaohjelmaa Riders Clubilla. Kuva Christian Stadler.

Pleasure Spring Session LAAX, 12.-14.4.2019

Kaikki löytävät taidoilleen sopivat suorituspaikat Crap Sogn Gionin yläpuolella sijaitsevat Ils Plauns snowpark sekä aloittelijoiden parkki, joiden nousut hoituvat lyhyillä vetohisseillä ja joissa hypyt ja rakennelmat ovat sen verran pienempiä, että sopivat aloittelijoista aina keskitason laskijoille. Kaikista näistä toiminnoista huolehtii päivittäin 1520 työntekijää, joten oletusarvo sille että paikat ovat kunnossa on erittäin suuri. Vaikka sessiot on ulkoilmatapahtuma, on Laaxilla tarjota vierailijoille myös Euroopan ensimmäinen Freestyle Academy, yli 1000 m2:n kokoinen sisähalli täynnä ramppeja ja hyppyjä, joista voi laskeutua taatun pehmeästi massiivisille ilmapatjoille. Laskupäivän päätteeksi tapahtuman jatkot keskittyvät alhaalla rockresortissa Indy Barin edustan “Spring Session lawn”:lle, ja myöhemmin Riders-hotellin Riders Clubille.

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

SKI HUB – RINNEJUTUT

Hiihtoalueen korkein kohta on Vorabin jäätikön ankkurihissin yläasema 3018 metrissä. Alaslaskut ankkurihissille ovat aika suoraviivaisia, mutta oikealle puikkaaminen johtaa vaihtelevalle mustalle rinteelle 35 Lavadinasiin. Kuva Timo Martikainen.

SKI HUB – RINNEJUTUT

"Keskuksista Niseko ja Furano ovat ehkä eniten perinteisen ”länsimaisen” hiihtokeskuksen tapaisia, mutta mitä pidemmälle maaseudulle seikkailee, sitä autenttisemmiksi paikat käyvät." simmäisistä päivistä alkaen. Valmiita Japanin hiihtomatkoja voi tiedustella esimerkiksi Elämysmatkoilta, jolla on useiden vuosien kokemus Japanista. Lisätietoa elamysmatkat.com. Lisätietoa suorista lennoista finnair.com.

Finnairin Airbus A350 -koneet kuljettavat hiihtoturistit myös Sapporoon.

Finnairin suoralla lennolla Hokkaidon puuteriparatiisiin joulukuusta 2019 alkaen Japanin kuuluisan puuterin metsästäjiä ilahduttaa ensi kaudella 15. joulukuuta 2019 - 5. maaliskuuta 2020 kahdesti viikossa operoitava Finnairin suora lento Helsingistä Sapporoon.

apporo on noin kahden miljoonan asukkaan kaupunki Hokkaidon saarella Japanin pohjoisosassa ja toimii mainiona aloituspaikkana Hokkaidon puuterilomalle. Hokkaidolle sataa vuosittain yli 15 metriä lunta, joten sydäntalvella eeppisen puuterin laskemiseen on loistavat mahdollisuudet. Hokkaidolla on rauhallista Hokkaidolla sijaitsee useita kymmeniä hiihtokeskuksia, joista ehkä tunnetuimmat ovat Niseko, Rusutsu, Furano, Tomamu ja Moiwa. Saari on kooltaan noin Itävallan kokoinen ja suurin osa viiden miljoonan väestöstä on keskittynyt Sapporon alueelle, joten vaikka Japanissa muuten voi olla ruuhkaista, eivät ruuhkat ulotu Hokkaidon rauhaan. Keskuksista Niseko ja Furano ovat ehkä eniten perinteisen ”länsimaisen” hiihtokeskuksen tapaisia, mutta mitä pidemmälle maaseudulle seikkailee, sitä autenttisemmiksi paikat käyvät. Isoimpiin keskuksiin on myös hyvät bussiyhteydet Sapporon lentoasemalta, muualla Japanissa tutut luotijunat ovat vasta tekemässä tuloaan Hokkaidolle, mutta esimerkiksi Tomamuun ja Furanoon on toimivat junayhteydet. Vuokra-auto mahdollistaa seikkailut ympäri Hokkaidoa, mutta on hyvä muis-

edgeski.fi facebook.com/edgeski

Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat SHUTTERSTOCK

taa, etteivät läheskään kaikki tienviitat ole englanniksi, ja että Japanissa on vasemmanpuoleinen liikenne. Nautintoja Puuterin laskemisen ohessa Hokkaidolla kannattaa ehdottomasti herkutella tuoreilla merenelävillä, ramen-keitolla ja maistaa erityistä pehmeää paikallista jäätelöä. Japanin lomaan kuuluu myös vierailu laskupäivän jälkeen perinteisessä onsen-kylpylässä. Yhdeksän tunnin lento Suora lento Helsingistä Sapporoon kestää vain noin yhdeksän tuntia ja reitti on suunniteltu siten, että lähtö on Helsingistä klo 17.05 ja perillä ollaan paikallista aikaa klo 9.00. Näin aikaeroon tottuminen käy helposti ja lomasta saa kaiken irti jo heti en-

Hokkaido on merenelävien ystävien paratiisi, tässä liekitetään ostereita Sapporossa helmikuussa.

Finnairin yhdeksän tunnin suora lento vie ensi joulukuusta alkaen suoraan Sapporoon, Hokkaidon pääkaupunkiin.

Pillowlinea suoraan metsän siimekseen usean metrin lumipatjan päällä – tätä on hiihto Hokkaidolla.

SKI HUB – RINNEJUTUT Ratalaskukoulut keräsivät yhteensä vajaat 300 osallistujaa.

Intersport Ratalaskukoulu liikutti satoja lapsia rinteessä ympäri Suomen Ski Sport Finland ja Intersport Suomi järjestivät kuluneella kaudella ratalaskukouluja, joissa lapset pääsivät tutustumaan alppihiihdon perusteisiin. Tunteja järjestettiin seitsemällä eri paikkakunnalla aina Etelä-Suomesta pohjoiseen asti. Ratalaskukoulut keräsivät yhteensä vajaat 300 ilmoittautunutta ja tunteja järjestettiin kymmeniä ympäri Suomen.

eloitukseton ratalaskukoulu mahdollisti lajikokeilun ja tutustumisen paikalliseen seuratoimintaan. ”Juniorit ja vanhemmat olivat todella innostuneita veloituksettomasta ratalaskukoulusta. Pienellä aikaa pystyimme näkemään myös kehitystä laskijoissa. Tavoitimme myös uusia mahdollisia harrastajia tämän myötä”, iloitsee ratalaskukouluverkostossa mukana ollut Jyväskylän hiihtoseuran Tiia Suutari. Intersport Suomen markkinointipäällikkö Arto Rasin mukaan tempaus oli onnistunut ja pääsi tavoitteeseen – mahdollisti tutustumisen paikalliseen seuratoimintaan ja oli ennen kaikkea hauska ja mukaansa tempaava kokemus lapsille.

Intersportin ja Ski Sport Finlandin yhteistyön painopiste on lapsissa ja nuorissa Tavoitteena oli rakentaa maan kattava ratalaskukoulujen verkosto. "Tämän verkoston kautta me halusimme kannustaa junioreita tutustumaan alppihiihtoon omissa lähikeskuksissa asiantuntevien seuraohjaajien opastamana", Rasi sanoo. Talven sää antoi hyvät mahdollisuudet koulujen toteutukseen. Ratalaskukoulujen myötä kävi myös selville, että ne olivat monelle lapselle ensikosketus alppihiihdon pariin. Ratalaskukouluja tullaan järjestämään myös ensi vuonna ympäri Suomen yhteistyöllä Intersportin kanssa. Rasin mukaan on tärkeää antaa lapsille mahdollisuus kokeilla jotakin uutta ja tuoda näin alppihiihtoa tuttavallisemmaksi lajiksi talviharrastuksena. ”Tavoitteenamme on saada ensi talveksi mukaan lisää uusia paikkakuntia ja näin mahdollistaa yhä useamman lapsen osallistumaan näihin tilaisuuksiin. Lisäksi haluamme kehittää ratalaskukoulujen sisältöä palvelemaan yhä paremmin lasten ja nuorten tarpeita”, Rasi kertoo.

Ratalaskukoulu kuvasti hyvin Intesportin ja Ski Sport Finlandin yhteistä tavoitetta lapsissa ja nuorissa.

Teksti ELLINORA PELAMO Kuvat INTERSPORT/TIMO SOASEPP

Ratalaskukoulu oli veloitukseton.

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

SKI HUB – RINNEJUTUT Samu Torsti laski Åressa suurpujottelussa sijalle 25.

Hitti vai huti? Analyysiä alppijoukkueiden kauteen 2018-2019 Neljä laskijaa maailmancuppisteillä, kaksi uutta ensikertalaista maailmancupin pisteillä, neljä uutta ensikertalaista Eurooppa cupin pisteillä, kaksi top 10 sijoitusta nuorten MM-kilpailuista ja 4 top 30 sijoitusta MM-kilpailuista.

iinä merkittävimmät tulokset alppimaajoukkueiden osalta kuluneelta kaudelta. Nopeasti tarkasteltuna kehitystä edelliskauteen verrattuna näyttää tapahtuneen. Aivan täyttä hutia ei isketty, mutta mahtipontisesti pauhaaviin duurisointuihin on silti vielä matkaa. Taistelutahtoa ja sinnikkyyttä – pistetilit auki EC:ssä ja MC:ssä Kausi alkoi kotimaan maailmancupin osakilpailulla Levillä hienoisella pettymyksellä tuloksellisesti. Erityisesti naiset olivat hyvässä vauhdissa jäätikkökauden jälkeen ja odotuksia nuorelta joukkueelta oli kasautunut hieman varkain myös allekirjoittaneelle. Toivon kipinän taipu-

edgeski.fi facebook.com/edgeski

misesta realistisempaan tyhjään pistepottiin katsoessa suoritus naisten osalta oli hyvä: suorituksissa näkyi taistelutahtoa ja sinnikästä yrittämistä mikä lopulta vie hyviin tuloksiin. Naisten hyvä tekeminen jatkui ja se realisoitui Nella Korpion maailmancup-pisteillä pujottelussa useampaankin otteeseen kun kausi eteni pidemmälle Keski-Eurooppaan. Suurpujottelun osalta vauhti oli ollut verrattain tasaista kauden ajan ja Erika Pykäläisen sekä Riikka Honkasen hyvä vauhti näkyi tuloksissa Eurooppa cupissa johtaen Riikan loppukauden maailmancup pistesijoitukseen Spindlery Mlynissä. Miesten alkukausi oli takkuileva Pujottelussa olosuhteet vaivasivat vaikka Eurooppa cupissa tulokset olivat aloituksessa kohtuullisia. Suurpujottelussa EC:n aloitus oli positiivinen Arttu Niemelän, Eemeli Pirisen sekä Elian Lehdon hyvien suoritusten johdosta. Samu Torsti pääsi vauhtiin pienten mutkien kautta tammikuussa ja se realisoitui hyvänä tuloksena EC:ssä sekä maailmancuppisteillä.

Andreas Romar on ollut hyvässä vauhdissa koko kauden. Vauhti ei realisoitunut vielä kilpailuihin, valitettavasti. Vauhtilaskeminen on kuitenkin pitkäjänteistä työtä vaativa laji, ja siten loukkaantumisten jälkeinen parin vuoden jakso ei ole ollut helppo. Tälläkin kaudella kuitenkin Andy oli maailmancup-pisteillä kahdesti sekä MM-kilpailuissa kahdeskymmenes mikä sinänsä ei ole helposti läpi sormien katsottava tulos kaudelle. Para-alppihiihtäjä Santeri Kiiveri pääsi aloittamaan MC-kauden Zagrebista joulukuun puolessa välissä. Kiiverin vakuuttavasti alkanut kisakausi koki kolauksen kun joululomalla treenileirillä tapahtunut yllättävä pyörtyminen johti pitkään tutkimusjaksoon ja tilanteen selvittelyyn. Onneksi kuitenkaan tutkimuksista ei löytynyt mitään huolestuttavaa ja mies palasi rinteille viimeisiin maailmancupin osakilpailuihin Espanjan La Molinaan ja Ranskan Morzineen. Pitkästä toipumisjaksosta huolimatta Kiiveri on tehnyt uransa parhaimpia suorituksia maailmancupissa niin suur-

SKI HUB – RINNEJUTUT Naisten nuori joukkue sai laskea koko kauden rennoissa tunnelmissa ja hankkia kokemusta tulevaisuuteen.

pujottelussa kuin pujottelussa. Nuori alppihiihtäjä on noussut peräjälkeen podiumille niin hopea- kuin pronssimitali kaulassa. Åren MM-kilpailut olivat tulosten valossa pieni pettymys Kehitystä on kuitenkin tapahtunut edellisiin St. Moritzin kisoihin nähden tuloksien valossa. St. Moritzissa paras sijoitus oli 30:s kun taas Åressa 20:s, 25:s, 29:sja 30:s. Monille kilpailut olivat vielä kasvun paikka, joten katseet siirretään tulevaisuuteen MM-kilpailuiden osalta. Kaiken kaikkiaan olemme kokeneet poikkeuksellisen kauden sääolosuhteiden näkökulmasta. Syksy käynnistyi haastavasti jäätiköiden kärsiessä vähäisestä lumesta ja erityisesti miesten joukkueet kärsivät lumipäivätappioita. Kilpailukaudella haastavat olosuhteet näkyvät esimerkiksi Söldenin miesten kilpailun sekä Val’d’Iseren kilpailuiden osittaisella peruutuksilla. Helmikuussa Itävallassa haasteena oli liiallinen lumentulo ja maaliskuussa Keski-Eurooppaan iski erittäin lämpimän ilman aalto, jolloin kilpailtiin paikoitellen jopa + 10 asteen lämpötiloissa. Nämä olosuhteet toimivat hyvänä vertailukohtana harjoitussisältöjen vaatimustasoon ja lajista on selkeästi tulossa entistä haastavampi moninaisimpine ulottuvuuksineen urheilijan näkökulmasta. Kansalliset mestaruuskilpailut päättävät kauden Loppukaudesta kilpaillaan, kuten tänäkin vuonna, pääsääntöisesti Euroopan maiden kaikki maanmestaruuskilpailut. Laskijoidemme tulokset tulevat niissä olemaan todennäköisesti parempia kuin Keski-Euroopassa. Parempi tulostaso johtuu lumesta, sekä starttinumeroista jotka ovat Skandinaviassa parempia kuin Keski-Euroopassa. On kuitenkin muistettava, että vaikka loppukauden tuloksilla pedataankin asetelmia ensi kautta silmälläpitäen niin päätavoitteemme on maailmancupissa. Kausi on maailmancupin suhteen ohi ja siten uuden rakentaminen on jo alkanut.

Erika Pykäläinen & Riikka Honkanen MM-kisoissa Åressa.

Hyvinkään Slalomseuran Rosa Pohjolainen haki kisavauhtia esilaskijana Levin MC-kisassa.

Ensi kaudelle keskitämme kesäharjoittelua siten, että harjoittelemme joukkueena enemmän. Tiimissä on voimaa ja pyrimme hyödyntämään joukkueena toimimisen periaatteita myös oheisharjoittelussa. Uusien harjoitustyökalujen myötä rakennamme määrätietoisemmin ja kohdennetummin tietämme kohti sitä huippua jonka nokassa paikka on tuulinen monen halutessa olla kukkulan kuningas ja kuningatar. Kaiken kaikkiaan kaudesta jäi kaksijakoinen tunnelma vaikkakin havaittavissa

on hyvinkin positiivisia merkkejä. Kokeneimmat laskijat syystä tai toisesta kokivat haasteita oman parhaansa esille tuomisessa. Nuorten osalta tulokset ovat vähintäänkin lupaavia ja pidettäessä tavoitteet riittävän korkealla urheilijoiden arjessa niin täältä kyllä pesee. Ruotsalaisittain: härifrån tvättas! Kirjoittaja on alppihiihdon urheilujohtaja. Teksti TOMMI VIIRRET Kuvat SKI SPORT FINLAND

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Audi Alpine Ski Tour tarjoaa nuorille puitteet kisata isompia ympyröitä muistuttavissa puitteissa näyttävää maalikaarta myöten. Kuva Ellinora Pelamo.

avaa lähtöportit kansainvälisiin alppihiihtokilpailuihin Suomen kansallinen U14-18 -vuotiaille alppihiihtäjille tarkoitettu Audi Alpine Ski Tour kiersi jälleen ympäri Suomen kuluneella kaudella. Viisi osakilpailuviikonloppua mukaan lukien Ironman-kuntotestit aina kiertueen alkajaisiksi tempaisi mukaansa yhteensä 188 nuorta alppihiihtäjää. Teksti ELLINORA PELAMO Kuvat ELLINORA PELAMO & MIKA LEHTINEN

edgeski.fi facebook.com/edgeski

ourilla valitaan myös joukkueet kevätkaudella kilpailtaviin lasten ja nuorten kansainvälisiin kilpailuihin Italian Alpecimbraan ja Pinocchioon. Tänä vuonna Audi Alpine Ski Tourille otettiin mukaan myös sarja U18-vuotiaille. Tourin tarkoitus on antaa valmiudet kansainvälisiin kilpailuihin huipulle tähtääville, tarjota motivoivia alppihiihtokilpailuja lajia harrastaville sekä mahdollistaa monipuolisia kilpailukokemuksia erilaisissa olosuhteissa ympäri Suomen. Audi Alpine Ski Tour järjestettiin jo 19. kerran.

Askel FIS-kilpailuihin Viime vuonna U16-sarjan voittanut Jaakko Tapanainen on ponnistanut tänä vuonna kansainvälisiin FIS-kilpailuihin. Tapanaisen mukaan muutos Audi Tourilta FIS-tasolle on huomattava, mutta ei mahdoton. ”Olen nyt kisannut tämän kauden niin Suomen, Ruotsin ja Keski-Euroopan FIS-kilpailuissa. Menestystä on tullut vaihtelevasti, mutta mielestäni muutos Audi Tourilta FISkisoihin on ollut huomattava. Tunnelma on kuitenkin rento ja mukava vaikka vaatimustaso nousee ja ikähaarukka kisaajissa on suu-

rempi”, kommentoi Tapanainen. Tapanaisen mukaan Audi Tour on antanut kuitenkin tarvittavat valmiudet siirtyä FIS-kisoihin. Vinkiksi FIS-tasolle nouseville junnuille Tapanainen haluaa korostaa, että kilpailut kovenevat, joten kisoissa ”fiilistely” ei enää riitä. ”Jokaisella FIS-kilpailulla on merkitys. Vaikka et sijoittuisi kärkeen, saatat silti vähentää pisteistäsi huomattavasti, joten jokaisessa kilpailussa pitää antaa kaikkensa”, hän neuvoo. Tapanaisen mielestä parasta kokemusta antoivat myös kansainväliset lasten ja nuorten kilpailut, johon Audi Tourilta valitaan kausittain Suomea edustava joukkue. Rosa Pohjolainen viimeistä vuotta mukana Saman muutoksen edessä on myös tänä vuonna viimeistä vuotta Audi Touria laskeva Rosa Pohjolainen Hyvinkään slalomseura Sukkulasta. Pohjolainen voitti myös tänäkin vuonna U16-vuotiaiden kokonaiscupin. ”Pääsyä FIS-kisoihin odotan jo innolla. Näissä kuvioissa on kuitenkin tullut jo laskettua jonkin aikaa, joten uudet haasteet ovat tervetulleita. Tuloksellisesti viimeinen kauteni Audi Tourilla on mennyt, hyvin mutta itse koen, että laskemiseni voisi kulkea paremminkin”, kommentoi Pohjolainen. Pohjolainen oli edustamassa Suomea myös Italian Alpecimbran lasten ja nuorten kansainvälisissä alppihiihtokilpailuissa maaliskuussa 2019. U18-sarja Audi Alpine Ski Tourille tehdyn uudistuksen myötä kiertuetta on mahdollista jatkaa U18vuotiaiden sarjassa, mutta monelle huipulle tähtäävälle alppihiihtäjälle U16-sarja jää viimeiseksi Suomessa kierrettäväksi ikäluokaksi. Tämän jälkeen suksen kärjet osoittavat enemmissä määrin kohti kansainvälisiä kilpailuareenoja alkaen FIS-kilpailuista aina maailmancupin lähtöportille. ”U18-sarja päätettiin toteuttaa yleisön toiveesta. Haluttiin, että myös U18-ikäisillä, jotka haluavat harrastaa lajia on mahdollista kilpailla Suomessa. On ollut ilo huomata, että kilpaileminen kiinnostaa ja laji koetaan houkuttelevaksi harrastukseksi vielä tuossakin iässä”, kommentoi alppihiihdon urheilujohtaja Tommi Viirret.

”Jokaisella FIS-kilpailulla on merkitys. Vaikka et sijoittuisi kärkeen, saatat silti vähentää pisteistäsi huomattavasti, joten jokaisessa kilpailussa pitää antaa kaikkensa” 23

Kisaajille järjestettiin myös Ironman-henkiset kuntotestit. Kuva Ellinora Pelamo.

Esilaskija viiksella – aivan kuin maailmancupissa. Kuva Ellinora Pelamo.

Jaakko Tapanainen GrIfk Alpine.

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Granin Nanna Kiviranta vauhdissa N16-sarjassa. Kuva Mika Lehtinen.

Somehetket kuuluvat myös Audi Alpine Ski Tourille. Kuva Ellinora Pelamo.

U14 Felix Maksimow haluaa kannustaa kaikkia Audi Tourille tulevia junioreita, ettei kannata liikaa jännittää. Kuva Mika Lehtinen.

Läksypiirejä ja alppihiihtoa Ennen kuin startti FIS-kilpailuista on mahdollista, on kilpailukokemusta kartutettava Audi Alpine Ski Tourilta U14-vuotiaiden sarjasta alkaen. Tänä vuonna mukana oli ensimmäistä kertaa Turun Slalomseuran Felix Maksimow. Maksimowille kilpailukokemusedgeski.fi facebook.com/edgeski

ta on tähän asti kertynyt Suomessa kilpailtavista aluecupeista, erityisesti Etelä-Suomen aluecupista ja U10-12 -vuotiaiden SM-kilpailuista. Nyt on aika laittaa isompi vaihde päälle ja kiertää aina FIS-ikäiseksi eli 17-vuotiaaksi asti. ”Tourilla on ollut tosi hauskaa. Tavallaan

täysin erilaista kun aluecupeissa: rinteet ovat erilaisia ja kilpailut kovatasoisempia”, iloitsee Maksimow. Maksimow on aloittanut Audi Tourin sijoittuen jokaisessa osakilpailussa seitsemän parhaan joukkoon. Sijoitukset yllättivät jopa laskijan itse. ”Olen pärjännyt tällä kaudella paremmin kuin oletin. Vielä Rukalla kauden ensimmäisessä kilpailussa tavoite oli TOP10:ssa mutta olenkin päässyt miltei jokaisessa kisassa TOP7-joukkoon. Nyt pyrin pitämään tasoni kauden loppuun asti”, hän sanoo. Kova ja hyvä meininki Nuori alppihiihtäjä haluaa kannustaa kaikkia Audi Tourille tulevia junioreita, ettei muutosta aluecupeista tarvitse jännittää. ”Audi Tourilla on hieman enempi haas-

Swinghillin "City eventissä" olivat laskijat ja varusteet täysin viimeisen päälle. Kuva Mika Lehtinen.

tetta, joka kehittää. Täältä voi päästä myös mukaan kansainvälisiin kilpailuihin, johon minutkin valittiin edustamaan Suomea. Se oli hieno ja opettavainen reissu. Touria ei kannata jännittää. Haluan sanoa kaikille nuoremmille, että tervetuloa!”, Maksimow kannustaa. Audi Alpine Ski Tourin myötä Maksimow on myös päässyt taas takaisin tuttujen laskukavereiden seuraan ja saanut myös uusia ystäviä ympäri Suomen. ”Jo viime kaudella Etelä-Suomen aluecupista Audi Tourille siirtyneet laskukaverit ovat taas ympärilläni kun pääsin itsekin mukaan. Totta kai olen tutustunut myös uusiin ihmisiin”, hän kehuu. Kuluneella kaudella Audi Tour käynnistyi Rukalta viikonlopun mittaisella kilpailulla Kiertue käynnistettiin pujottelulla ja suurpujottelulla. Seuraavaksi kisakaravaani siirtyi viikonlopuksi Pyhälle, kunnes vuorossa oli kilpailuviikonloppu Tahkolla. Myös pääkaupunkiseudulla järjestettiin ”City event”, jossa kilpailtiin myös huima paripujottelukilpailu. Finaali kilpailtiin Ylläksellä, jossa tekniikkalajien lisäksi kilpailtiin myös vauhtilajeissa: syöksylaskussa ja supersuurpujottelussa. Laskijoiden lisäksi Audi Alpine Ski Tourilla on mukana vahvasti Ski Sport Finlandin yhteistyökumppaneita, sekä suuri joukko huoltojoukkoja ja vanhempia mahdollistamassa nuorille alppilupauksille kilpailukokonaisuuden. Vaikka kiertue sitoo urheilijat ja vanhemmat kiertämään ympäri Suomen kauden aikana, pidetään kiertueen aikana huolta myös siitä, että nuoret alppihiihtäjät hoitavat oppivelvollisuutensa moitteettomasti. Tästä syystä läksyringit ja opiskelupiirit ovat tuttu näky kilpailuja harjoituspäivien päätteeksi kisapaikoilla. ”Olemme tehneet sopimuksen koulun rehtorin, oman opettajan ja Felixin kanssa, jos koulua ei hoideta, ei myöskään ole lupaa osallistua kisaviikonloppuihin. Hän saa läksyt tietoonsa ennen reissua ja leireillä on joka päivä aikaa tehdä myös läksyjä. Ensimmäinen kausi on mennyt hyvin ja Felix ymmärtää, että koulu on tärkeä hoitaa kunnolla. Audeja kiertää todella itsenäisesti pärjääviä ja toisiaan kannustavia fiksuja laskijoita”, kommentoi Felixin äiti Anu Maksimow.

Maaliskuinen "City event" järjestettiin Swinghillissä huippuolosuhteissa. Kuva Ellinora Pelamo.

Kouvolan hiihtoseuran Susanna Kokkonen. Kuva Mika Lehtinen.

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Teksti ELLINORA PELAMO Kuvat LASSI POHTOLA, KAISA HÄKKÄNEN & SKI SPORT FINLAND

Jimi Salonen notkahduksesta nousukiitoon Kumparelaskija Jimi Salonen, 24, on tuttu näky kumpareikoissa. Nuori kumparetoivo on edustanut Suomea jo monissa arvokisoissa aina olympialaisista MM-kisoihin asti.

uonna 2013 ura lähti todelliseen nousukiitoon. Menestys Eurooppa Cupissa takasi nuorelle kumparelaskijalle paikan Suomen maajoukkueeseen ja sitä myöten hän lunasti ensimmäisen arvokisapaikan vuoden 2014 olympialaisiin Suomen edustusjoukkueessa. ”Aika räjähdysmäisesti kaikki tapahtui silloin vuonna 2013 kun ensimmäisen kerran tuli menestystä Eurooppa Cupissa. Silloin myös realisoituivat haaveet menestyä kumparelaskijana maailman huipulle asti”, Salonen kertoo. Kaikki alkoi isoveljien jalanjälkiä seuratessa. Jyväskylän kumpareikko veti puoleensa jo pienestä pitäen, vaikka Salonen oli tuttu näky myös yleisurheilu- ja jalkapallokentillä. ”Harrastin nuorena monia erilaisia lajeja. Loppujen lopuksi jäljelle jäi kumparelasku. Välillä sitä kyllä miettii, että miksi ei tullut valittua jotakin lämpöisempää lajia, kuten frisbeegolf”, naurahtaa Salonen.

24-vuotias Jimi Salonen harrastaa kalastusta, metsästystä ja frisbeegolfia silloin kun ei ole treenaamassa tai kisoissa. Kuva Ski Sport Finland.

edgeski.fi facebook.com/edgeski

Salosen hyvaĚ&#x2C6; kausi alkoi Rukalta ja 4. sijasta. Kuva Lassi Pohtola.

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Rukan kumpareikossa onnistuminen antoi hyvät lähtökohdat kauteen. Kuva Lassi Pohtola.

edgeski.fi facebook.com/edgeski

Kumparelaskijan kausi on tiivis Maailmancupin kalenteri hyppii maailman laidalta toiselle miltei vuoroviikoin. Reissupäiviä tulee reilu 200 kauden aikana harjoitusleirit mukaan lukien. Pitkiä poissa oloja koti-Suomesta kertyy valtaisasti, eikä perheen isän roolia ole aina helpointa yhdistää huipulle tähtäävän kumparelaskijan rytmiin. ”Kyllähän sitä on ikävä kisareissuilla pientä tytärtä, mutta nyt kun hänkin alkaa jo ymmärtämään, että olen paljon poissa kotoa ’työni’ vuoksi, niin alkaa hieman helpottamaan”, tuumaa Salonen. Vapaa-aika Salosella kuluukin perheen silmäterän eli 2,5-vuotiaan tyttären kanssa. Myös kalastus, metsästys ja frisbeegolf ovat parasta ajanvietettä Salosen vapaapäivinä. Kesäisin aikaa kuluu myös vesihyppyrillä treenatessa. ”Erityisesti kalastamassa ja lintumetsällä tulee käytyä. Vielä en hirvimetsälle ole ennättänyt kun harjoitusleirit osuvat juuri niihin aikoihin, kun pääsisi hirvimetsälle. Ehkä sitten joskus myöhemmin, kun aika jättää kumpareikosta”, laskija miettii. Uran toiseksi paras kausi takana Mennyt kausi on ollut Saloselle uransa toiseksi paras ja nousujohteisin alkaen heti kotimaan kumparelaskun maailmancupin avauksesta Rukalla. Salonen sijoittui neljänneksi kauden avauksessa tutussa kotirinteessä Rukalla ja hätyytteli tuon tuosta superfinaalipaikkoja läpi kauden. Myös Yhdysvalloissa kisatuissa maailmanmestaruuskilpailuissa Salonen oli seitsemäs yksilökumpareissa. Yleisesti koko kaudesta Saloselle jäi positiivinen ja onnistunut tunne, vaikka mitalisijat jäi vielä saavuttamatta. ”Kyllä tällaista kautta itselleni hieman toivonkin viime kauden notkahduksen jälkeen. Tällä hetkellä koko paketti on hyvin hallussa ja laskeminen toimii. Nyt vain pientä hiomista jokaisella osa-alueella, niin päästään hätyyttelemään varmasti jälleen palkintosijoja ensi kaudella”, hän toteaa. Salonen ei totuutta kaihda: siinä mitä tekee, pitää menestyä. Tyyli sopii maailman huipulle tähtäävälle urheilijalle. ”Siinä mitä tekee pitää olla hyvä ja menestyä, muuten siinä ei ole järkeä”, kiteyttää Salonen. Jimi Salonen (vas.) kuuluu freestylemaajoukkueen kumparelaskijoihin yhdessä Topi Kannisen, Eemeli Kallaksen (päävalm.), Jussi Penttalan ja Olli Penttalan kanssa. Kuva Kaisa Häkkänen.

Kumparelaskija Jimi Salonen

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Andorran eteläinen sijainti ja aurinkoiset kelit eivät estäneet hienosti järjestettyjä kisoja.

edgeski.fi facebook.com/edgeski

Teksti JYRKI LEHTO Kuvat ANDORRA/GRANDVALIRA, AGENCE ZOOM & JYRKI LEHTO

Alppihiihdon finaalit Andorrassa

KÄÄPIÖVALTION VOIMANNÄYTE Alppihiihdon maailmancupin finaalit Pyreneillä Espanjan ja Ranskan välissä sijaitsevassa Andorrassa olivat todellinen kääpiövaltion voimannäyte.

orkeista päivälämpötiloista huolimatta rinteet olivat huippukunnossa ja järjestelyt toimivat loistavasti. Urheilijat loistivat kilpaa auringon kanssa ja vaativilla radoilla nähtiin hienoja laskuja ja tunteikkaita hetkiä. ”Täällä on toiminut kaikki ja on todella hauskaa kilpailla näin hyvin järjestetyssä tapahtumassa, jossa jokainen yksityiskohta toimii. Nämä finaalit ovat huikeat”, iloitsi pujottelun kärkilaskijoihin lukeutuva Ruotsin Anna Swenn-Larsson maalialueella. Kristallipallot Hirscherille ja Shiffrinille Kokonaiskilpailun kristallipallot ovat kaikista himotuimmat ja ylivoimansa osoitti jälleen USA:n Mikaela Shiffrin esittäen hienoja otteita myös Andorrassa. Shiffrin voitti myös alppihiihdon supersuurpujottelun naisten maailmancupin ensi kertaa urallaan. Miesten puolella voiton vei Itävallan Marcel Hirscher, vaikka laskut eivät enää olleet Soldeun rinteillä totuttua tykitystä.

"Ylivoimansa osoitti jälleen USA:n Mikaela Shiffrin esittäen hienoja otteita myös Andorrassa."

Yleisöä kävi kisapaikalla yhteensä lähes 25 000. Kuva Jyrki Lehto..

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Mikaela Shiffrin voitti myös ensimmäistä kertaa suurpujottelucupin.

Kristallipallot menivät pujottelussa jälleen tutuille henkilöille, Marcel Hirscher ja Mikaela Shiffrin tuntevat toisensa näistä ympyröistä.

Ranskan Noel Clement piti eniten vauhtia yllä miesten puolella.

"Finaalit ja MM-kilpailut ovat äärimmäisen tärkeitä keskuksen markkinoinnissa, mutta painavin peruste on infrastruktuurin kohentamisessa." edgeski.fi facebook.com/edgeski

Ranskan Alexis Pinturault oli elementissään suurpujottelussa ja Italian Dominik Paris täydensi maailmanmestaruuden lisäksi vauhtilajit nimiinsä. Uusia nimiä nähtiin tuloslistojen kärjessä ja vasta 17 -vuotiaan Alice Robinsonin kommentti hopealaskustaan oli tyhjentävä: ”Tämä on aivan hullua!” Finaalit ovat haluttuja Alppilajien cup-finaalit ovat haluttuja tapahtumia kahdesta merkittävästä syystä.

Ensiksikin ne toimivat erinomaisesti esikisoina ennen MM-kilpailuja. Siksi ensi vuoden maaliskuussa cup huipentuu Cortinassa, joka on 2021 MM-isäntä. ”Finaalit ja MM-kilpailut ovat äärimmäisen tärkeitä keskuksen markkinoinnissa, mutta painavin peruste on infrastruktuurin kohentamisessa. Olemme jääneet jälkeen rinteiden, hissien ja liikennejärjestelyiden osalta. Tapahtumien nojalla pystymme investoimaan ja myös julkinen sektori on helpommin saatavissa mukaan. Cortina on toki maailmankuulu, mutta se enää riitä”, perustelee 2021-kisojen pääsihteeri Michele di Gallo. Toinen merkittävä syy on kytköksissä edelliseen Monet keskukset eivät pysty järjestämään arvokisoja, mutta cup-finaali on juuri sopiva tapahtuma yllämainituilla perusteilla. Näin

Alppihiihdon finaalit Andorrassa

Marcel Hirscherillä ei Andorrassa suksi kulkenut kuten tavallisesti, mutta kausi on sujunut muuten niin hyvin, että kokonaiskilpailun voitto meni itävaltalaiselle.

esimerkiksi juuri Andorrassa, missä hiihtokeskusten infraan investoitiin kymmeniä miljoonia, jotka jäävät hyödyntämään matkailua, kun FIS:in lippu vedetään alas tangosta. ”Keväällä 2017 Aspen USA:ssa järjesti finaalit ja haluaisi ne taas uudelleen, muttei koe olevansa sopiva MM-isännäksi. Keskusten ja erityisesti USA:ssa hiihtokeskusten omistajatahojen välinen kilpailu on muuttunut muutamassa vuodessa totaalisesti, kun kaksi isoa yhtiötä Vail ja Alterra (Aspen) ovat ostaneet kymmeniä keskuksia ja niputtaneet yhteiskausilippuja omien paikkojensa kanssa”, selvittää Tatu Lehmuskallio, joka oli Coloradossa todistamassa, että myös yliäveriäässä Aspenissa alppifinaalilla nähdään merkittävä arvo. ”Finaalit tuovat tunnettuutta ja kohentavat keskuksen mainetta. Investoinnit on saatava poikimaan ja pystyttävä näyttämään, että keskus on uudistunut. Paikalla on kuitenkin satoja median edustajia ja kymmeniä tunteja kansainvälistä tv-näkyvyyttä”, selvittää talviurheilun kaupallisia oikeuksia eniten hallitsevan Infront-markkinointiyhtiön johtaja Tito Giovannini. Andorralle paikka kalenteriin? Andorran kisat toteutettiin 500 työntekijän ja 400 vapaaehtoisen toimin ja spektaakkelia oli todistamassa lähes 25 000 katsojaa. Urheilijoilta saatua palautetta kuunnellaan ja heidän ylistävät lausunnot eivät mene kuuroille korville. FIS haluaisi löytää Andorralle paikan kalenterista maailmancupin miesten tekniikkalajien järjestämistä varten. Toivottavasti näemme jatkossa suomalaisvärejä enemmän menestymässä, jotta finaaleihin saataisiin myös urheilijaedustusta.

Uuden-Seelannin vasta 17-vuotiaan Alice Robinsonin toinen sija oli sensaatio. Mikaela Shiffrinin ja Petra Vlhovan ensimmäinen ja kolmas sija sen sijaan eivät.

Andorran finaaleissa Dominik Paris laski sekä syöksyn että super-g -kisojen voittoon. Kuva Jyrki Lehto.

Topolinosta tähteyteen Italian tuore maailmanmestari ja vauhtilajien kristallipallojen voittaja Dominik Paris on oivallinen esimerkki pitkäjänteisen työn merkityksestä huippu-urheilussa. Andorran finaaleissa Paris tykitti sekä syöksyn että super-g:n voittoon. Paris aloitti hiihdonopettajaisänsä opastuksella laskemisen kolmen vuoden iässä ja jo kuuden vanhana hän oli kisarinteillä. Nuorten MM-kisoiksi nimetyssä Trofeo Topolinossa hän voitti suurpujottelun vuosina 2002 ja 2004, jonka jälkeen kaveriensa kutsuma ”Domme” pääsi aluejoukkueeseen ja myöhemmin maajoukkueeseen. Maailmancupiin Paris pääsi mukaan 2008 Seuraavana vuonna hän nappasi kaksi hopeaa ja pronssin junioreiden MM-kisoista. Siirtyminen vauhtilajeihin toi ensimmäiset maailmancupin pisteet ja 2011 italialainen nousi ensimmäistä kertaa palkintopallille Chamonixin osakilpailussa. Ura ei ole aina ollut sympaattiselle urheilijalle pelkkää nousukiitoa, sillä isoveljen menehtyminen moottoripyöräonnettomuudessa pisti miettimään elämän arvoja. Nykyisin silmäterä on pieni Niko-poika, jonka syntymä 2018 on ollut pysyvää tähteyttä huhtikuussa 30 vuotta täyttävän vauhtilaskijan arjessa. Andorran finaaleista kotiin kiirehtinyt Paris aikoi kotimatkalla kuunnella kunnon musiikkia. Liekö kuulokkeissa soinut oman bändin, Rise of Voltagen, tykitys?

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Teksti JUSSI OVASKAINEN Kuvat JUSSI OVASKAINEN & ÅRE 2019

Sveitsin Wendy Holdener hoiti alppiyhdistetyssä kullan kotiin ja erittäin haastavissa olosuhteissa. Kuva Åre2019.

ALPPIHIIHDON MM-KISAT 2019 keleille Årekaan ei voi mitään Åren MM-kilpailut tullaan muistamaan vaihtelevista keleistään sekä Lindsey Vonnin ja Aksel Lund Svindalin jäähyväisistä. Aluksi kova pakkanen, sitten tuuli ja tuiskuava lumi sekä räntä hankaloittivat kisojen järjestämistä. Eläkeläisten juhlat MM-kisojen jälkeen kisarinteistä vetäytyneet Lindsey Vonn kairasi uransa viimeisestä syöksykisasta pronssisen mitalin ja Aksel Lund Svindal hopeaa niin ikään syöksystä. ”Eläköityneet” alppitähdet saivat osakseen suurimman huomion. Mitalirohmuiksi nousivat odotetusti Yhdysvaltain Mikaela Shiffrin kahden kullan ja yhden pronssin myötä. Elekielestä päätellen suurpujottelun pronssi korpesi hiihtotähteä yllättävän paljon. Petra Vlhova haastoi Shiffriniä hyvin, sillä hän lähti kotiin Slovakiaan suurpujottelukullan ja pujottelun pronssimitalin kanssa. edgeski.fi facebook.com/edgeski

Miehissä eniten mitaleita keräsi Itävallan Marco Schwarz, yhteensä kolme. Itävaltalaisittain juhlituin sankari oli kuitenkin Marcel Hirsher, joka otti hopeaa suurpujottelussa ja kultaa pujottelussa, johdattaen Itävallan kolmoisvoittoon. Sponsorit näyttävästi esillä Åreen kylän kupeeseen oli rakennettu sponsoreiden kylä, jossa tapahtuman yhteistyökumppanit olivat näyttävästi esillä. Kisojen ajanottaja Longines oli tuonut kisakylään alppihiihtosimulaattorin, jota kaikki halukkaat saivat ilmaiseksi kokeilla. Palkinnoksi kokeilusta sai yhtiön laadukkaan pipon. Jokainen yhteistyökumppani yritti aktivoida kävijöitä tekemään jotain. Yllättävin oli tanskalainen olutjätti Carlsberg, joka oli jättänyt oluthanan vapaaseen käyttöön. Kun hanan pienellä lukeneen tekstin tavasi huolella, huomasi sanat ”alcohol free”.

Suomalaisten tavoitteet eivät täyttyneet Suomalaisten lähtöodotukset eivät olleet kuluneen kauden tulosten perusteella kovinkaan korkealla. Kauden parhaimmilla laskuilla olisi teoriassa voitu saavuttaa sijoja 10-20 välillä. Parhaiten sijoittui Andreas Romar, alppiyhdistetyn 20. sijalla. ”Syöksy ja Super-G menivät osaltani penkin alle. Itse odotin niistä eniten menestystä. Olen kontrolloiva laskija ja en osannut reagoida riittävästi haastaviin olosuhteisiin. Kombissakin kävi huono tuuri, kun syöksyn osuutta lyhennettiin ja pujottelu käytiin aika haastavalla radalla. Muutama kymmenys vähemmän olisi vienyt minut jopa 10 sijaa ylemmäs”, Romar selvitti. Keli kohteli vauhtilajeja rankalla kädellä Kisa-aikojen, radan lyhentämisten ja jopa kilpailujen peruuttamisen välillä käytiin aktiivisia arpajaisia. Kokenutta urheilijaa muu-

Mikaela Shiffrin saalisti Åresta kaksi kultaa ja yhden pronssin. Kuva Åre2019.

Uransa Åreen ja pronssimitaliin päättänyt Lindsey Vonn sai tukevan halauksen alppilegenda Ingemar Stenmarkilta. Kuva Åre2019.

tokset eivät juurikaan hätkäyttäneet. ”Eihän se mikään yllätys ole, että olemme kelien armoilla. Harvoin se on tuuletonta ja aurinkoista -2 asteen keliä. Tämä on tiedossa kaikilla urheilijoilla. Kisojen ohjelma oli tehty niin tiukaksi, että kisoja ei voitu yhtään siirtää. Tämmöinen kisavatulointi on meille arkipäivää ja sen kanssa olen oppinut elämään. Aina sitä sääennusteet katsotaan, kun kisapaikalle ollaan lähdössä. Keli on kaikille sama. Odotellessa sitä katsotaan, että kenen keskittyminen säilyy itse kilpailussa”, kokenut Romar sanoi. Kesällä valitaan vuoden 2026 talviolympialaisten järjestävä taho, Italian Cortina d´Ampezzon ja Ruotsin Tukholma – Åren välillä. Romar on rahtusen pohjoismaisen vaihtoehdon kannalla. ”Molemmat ovat hyviä ehdokkaita, perinteikkäitä paikkakuntia ja kummassakin on hyvät suorituspaikat. Olisi mielenkiintoisempaa saada kisat Pohjoismaihin. Kyllä

FIS-lippu siirrettiin hyvässä sovussa ruotsalaisilta italialaisille. Kuva Åre2019.

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

ALPPIHIIHDON MM-KISAT 2019 ”En ollut aiemmin Åressa ollut. Rinne oli yllättävän helppo. Olosuhteet olivat sumuiset ja vesisateiset ja kun ensimmäinen kierros laskettiin päivänvalossa, oli vaikea nähdä rinteen pinnan muotoja" – Erika Pykäläinen

Marcel Hirscher pääsi laskemaan pujottelun voittoon hieman paremmassa säässä. Kuva Åre2019.

Norjalaisia ei Åren kelit hätkäyttäneet ja hekannustivat hurjasti Aksel Lund Svindalia ja Kjetil Jansrudia. Kuva Åre2019.

Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaakin kävi seuraamassa kisoja. Kuva Åre2019.

Åressa osataan. Olivathan nämä kolmannet siellä järjestetyt MM-kisat. Siellä on osaava organisaatio ja kisa-areena on mahtava, kun maalialue on sama kaikissa lajeissa. Urheilijalle Åressa oleminen on hienoa ja helppoa”, Romar kehui ruotsalaisia. Lähestyvän olympiapaikan valinnan tuoman jännitteen huomasi myös Romar. ”Kyllä sen poliittisen pelin huomasi. Esimerkiksi italialaisten metelöinti säiden takia edgeski.fi facebook.com/edgeski

Erika Pykäläisen tulos pujottelussa oli ulosajo ja suurpujottelussa 38. sija. Kuva Jussi Ovaskainen.

peruuntuneiden jatkolentojen takia oli naurettavaa. Ei mikään kisajärjestäjä, missään kilpailuissa lähetä limusiineja hakemaan FIS:n viskaaleja tai urheilijoita kaukaisilta kentiltä”, Romar totesi. Ensikertalainen Erika Pykäläinen Siinä missä Andreas Romar edusti kokemusta Suomen joukkueessa, Erika Pykäläinen oli 17-vuotiaana joukkueen kuopus. Kisoihin

hän lähti hyvällä fiiliksellä, mutta kisatunnelma yllätti ensikertalaisen. ”Kun menin Åreen, niin oletin, että paikalla on maailman parhaat laskijat. No, olivathan he, mutta siellä oli myös paljon Ski Team Haiti tai Thailand-joukkueita, joille osallistuminen kisoihin oli tulosta tärkeämpää. Kisat eivät tuntuneetkaan niin maagisilta, kun olin etukäteen ajatellut”, Pykäläinen kertoi. Pykäläisellä oli selkeä tavoite: päästä kisoissa 30 parhaan joukkoon, mutta pujottelussa tulokseksi tuli ulosajo ja suurpujottelussa 38. sija. ”En ollut aiemmin Åressa ollut. Rinne oli yllättävän helppo. Olosuhteet olivat sumuiset ja vesisateiset ja kun ensimmäinen kierros laskettiin päivänvalossa, oli vaikea nähdä rinteen pinnan muotoja. Toinen kierros laskettiin iltavaloissa, jolloin olosuhteet olivat tasapuolisemmat”, hän mainitsi. Kisoissa oli paljon pähkäilyä siitä, siirretäänkö kisoja tai lyhennetäänkö rataa. Erika ei vellonnasta juurikaan häkeltynyt. ”Siinä sai ajatukset pidettyä kasassa, kun urheilijoiden alueella keskitytään vain kisaamiseen. Åren kisat antoivat kokemusta siitä, mitä kahden vuoden kuluttua Cortinassa on tulossa. Poliittista peliä MM-kisojen kulisseissa käytiin myös poliittista peliä. Niin Ruotsin Tukholma-Åre, kuin seuraavien MM-kisojen isäntä Italian Cortina d´Ampezzo ovat ehdokkaita 2026 talviolympialaisten isänniksi. Isäntäpaikkakunta valitaan Kansainvälisen Olympiakomitean kokouksessa Lausannessa myöhemmin tänä vuonna. Pientä ja isompaa herrasmieskampittelua oli havaittavissa pitkin kisoja Ruotsin ja Italian välillä. Suurimpana yksittäisenä esimerkkinä on, kun FIS:n italialainen pomo käski ajamaan koneella kisarinteen sen jäädyttämisen jälkeen. Tämä moni piti suoranaisena sabotointina. Ei kisoja ilman vapaaehtoisia Åren kisoja järjestämässä oli ammattilaisten lisäksi noin 1300 vapaaehtoista, erilaisis-

ALPPIHIIHDON MM-KISAT 2019 sa tehtävissä, liikenteen ohjauksesta radan lanaukseen. Suomesta oli mukana kokenut 13 hengen ryhmä, jolle MM-kisat olivat jo kolmannet. Vapaaehtoisten ryhmässä oli mukana myös Jaana Karhila, joka oli mm. teknisenä delegaattina viime vuonna Pyeongchangin olympialaisissa. Ammattilaisen lähteminen vapaaehtoiseksi herättää kysymyksiä, mutta Jaanalle kyse on rakkaudesta lajia kohtaan. ”Meillä on niin hyvä porukka ja tämä on niin kivaa. Ei täältä halua olla pois!”, hän iloitsi. Vapaaehtoisille ei makseta matkoja, mutta majoitus ja ruuat sekä päällysasut järjestyvät kisajärjestäjien toimesta. Pitkät päivät kaikenlaisissa keleissä Suomalainen vapaehtoisjoukko saapui Åreen viikko ennen kisoja. Pakkasmittari näytti ensimmäisinä päivinä jopa -28 asteen lukemaa. Kolmen viikon aikana Skandien vuoristo esitteli myös rankkoja lumi-, räntä- ja vesisateita sekä vimmaista tuulta. Kelien vaihtelut eivät vapaaehtoisia hätkäyttäneet. ”Saimme nauttia kaikenlaisista säistä. Kyse on pitkälti varustautumis- ja asennekysymys. Haastavinta on silloin, kun pitää olla paikallaan. Kun on jotain tehtävää, niin silloin ei ympäröiviin olosuhteisiin kiinnitä juurikaan huomiota. Vanha sanonta ’odottavan aika on pitkä’ pitää hyvin paikkansa. Pisimmillään päivät olivat 14-tuntisia”, Karhila kertoi. Åressa arvostettiin vapaaehtoisia Kisojen puolivälissä vapaaehtoisille järjestettiin illanvietto VIP-tiloissa. Tarjolla oli VIPtason illallinen alkoholijuomineen. Sisään tullessa kilpailujen johtoporras oli kättelemässä ja kiittämässä joukkoja sekä toivottamassa heidät tervetulleeksi illanviettoon. ”Åressa on koko ajan ollut semmoinen tunne, että meidän työtä arvostetaan. Esimerkiksi tämä illallinen, olisi jossain muussa paikassa ollut pikaruokaa pahvilautasilta ja ruokaviini olisi pitänyt itse maksaa. Täällä on ollut olosuhteista huolimatta ollut todella kiva olla”, Karhila kiitteli.

Alppihiihdon yhteistyökumppaneilla oli näyttävät puitteet. Kuva Jussi Ovaskainen.

Virallinen ajanottaja oli tuonut Åreen alppihiihtosimulaattorin, jota kaikki halukkaat saivat kokeilla. Kuva Jussi Ovaskainen.

Kisan kaikki tulokset are2019.com

Vapaaehtoisille tarjottu VIP-illallinen kertoo Åren järjestäjien arvostuksesta vapaaehtoisia kohtaan. Kuva Jussi Ovaskainen.

Jaana Karhila oli iloinen vapaaehtoinen. Kuva Jussi Ovaskainen.

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

KUINKA KOVAA ON KOVAA?

Nopeuslaskulla on Suomessa pitkät ja menestyksekkäät perinteet. Pertti ”Patu” Leppälä, Tarja Mulari, Jaana Viitasaari ja Kati Metsäpelto ovat kaikki lajin maailmanmestareita. Lajilegenda Kalevi ”Häkä” Häkkisestä puhumattakaan.

TOINEN TULEMINEN

Teksti ANTERO HOLMILA Kuvat JONNE VAAHTERA, JAN FARRELL & ANTTI VIITASAARI

edgeski.fi facebook.com/edgeski

ktiivilaskijoista Jukka Viitasaari on maailmanmestari vuosimallia 2001 ja 2003. Uusien suksimuotojen, kuten vapaalaskun ja slopestylen jalkoihin jäänyt vanha laji on kuitenkin edelleen hengissä ja viimeisen parin vuoden aikana se on saanut lisää tuulta purjeisiin. Sallassa panostetaan nopeuslaskuun Jukka Viitasaaren comebackin lisäksi elvytyksessä on iso rooli ollut Sallan hiihtokeskuksella, joka paitsi toimii suomalaislaskijoiden treenipaikkana, myös FIS:n nopeuslaskun maailmancupin kisapaikkana. Talvella 2018 maailmancupin kisa oli lajilegenda Kalevi ”Häkä” Häkkisen muistokilpailu ja helmikuussa 2019 kisailtiin uudelleen. Talvea 2020 silmällä pitäen Sallassa testattiin keinovalossa laskettavan iltakilpailun mahdollisuutta. Tämän lehden mennessä painoon viiden hengen suomalaisjoukkue on laskemassa lajin maailmanmestaruuksista, jotka järjestetään Ranskan Varsissa 21.-23. maaliskuuta. Vauhti kiehtoo Ihmistä on aina kiehtonut vauhti. Uskaltaisin väittää, että syöksykisoissa kellotetun ajan, pannujen ja hyppyjen pituuden lisäksi katsojaa kiinnostaa laskijan huippunopeus. Nopeuslaskussa on nimensä mukaisesti kyse saavutettavasta huippunopeudesta, joka mitataan 100 metrin kennoalueella. Periaate on mitä yksinkertaisin: suksi suoraan pohjalleen ja mäkeä alas. Käytännön toteutus on kuitenkin vaativa tekninen suoritus etenkin vauhtien kasvaessa ja pientenkin röykkyjen pomputtaessa laskijaa. 240 sentin mittainen suksi on yllättävän levoton kun se kulkee pohjallaan kovassa nopeudessa. Lisäksi huippusuorituksen tekeminen on paitsi teknisesti vaativaa, myös laskijan uskalluksesta kiinni. Suksen uittaminen pohjallaan vaatii rohkeutta, kun kantillaan voi kyllä laskea, mutta se näkyy nopeuksissa armotta. Huiput yli 250 km/h Vuonna 2016 laskettua maailmanennätystä pitää hallussaan Italian Ivan Origone nopeudella 254,958 km/h (100 metrin matkaan meni 1,41 sekuntia). Jukka Viitasaarella on nimissään Suomen ennätys nopeudella 248,790 km/h. Naisista nopein on ollut niin ikään Italian Valentina Greggio nopeudella 247,083 km/h, kun taas Suomen

Jukka Viitasaari kuuluu lajin tämän hetken pioneereihin maassamme. Kuva Antti Viitasaari.

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

"Varsin ennätysradan lähtö on kallellaan 98 % (44,42 astetta), mikä takaa huiman kiihtyvyyden. Suksi kiihtyy 0-200 km/h noin 5,5 sekunnissa." ennätys on Kati Metsäpellon hallussa vauhdilla 237,780 km/h. Varsin ennätysradan lähtö on kallellaan 98 % (44,42 astetta), mikä takaa huiman kiihtyvyyden. Suksi kiihtyy 0-200 km/h noin 5,5 sekunnissa. 670 metrin pituisella radalla on pudotusta 435 metriä ja sen keskijyrkkyys (pois lukien jarrutusalue) on noin 70 % (35 astetta). Jarrutusalue on 450 metriä.

Nopeuslaskun varusteet eivät ole hyllytavaraa ja kaikki tehdään mittatilaustyönä. Jukka Viitasaari näyttää mallia. Kuva Antti Viitasaari.

Maailmancupin 2019 avaus Sallassa Ruotsin Idren kisojen siirryttyä huonon lumitilanteen takia, maailmancup starttasi Sallasta 11.-14. helmikuuta. Kari Koskimaan ja Sallan Karhujen johdolla järjestelyt toimivat totuttuun tapaan erittäin jouhevasti. Kaksi ensimmäistä päivää laskettiin harjoituksia ja kisalaskut olivat 13. ja 14. päivä. Ensimmäisen kilpailun voitti syöksysukset nopeuslaskusuksiin vaihtanut Itävallan Manuel Kramer uudella rataennätyksellä 170,21 km/h. Jukka Viitasaari oli viides (166,09 km/h). Timo Karhunen oli nopeudella 161,22km/h 14. jääden TOP 10 sijoituksesta vaivaiset 0,4 km/h. Toinen kisapäivä oli olosuhteiltaan ensimmäistä haastavampi Tuomariston pohdittua tilannetta finaalilasku peruttiin kovan tuulen takia. Esilaskijat ja kilpailijat olisivat olleet valmiina radalle, mutta kilpailun johto ei halunnut ottaa riskiä. Ruotsin Jonathan Brunnberg oli testannut turvaverkot jo edellisenä päivänä ja maailmanennätysmies Ivan Origone löysi itsensä myös verkoista toisen päivän semifinaalilaskun päätteeksi. Kun suksia kuljettaa pohjallaan, ne saattavat karata laskijan alta silmänräpäyksessä. Näin semifinaalikierroksen tulokset jäivät voimaan. Voiton korjasi jälleen Manuel Kramer (161,84 km/h). Välinevalinnan kanssa tuskaillut Jukka Viitasaari oli lopulta 8. nopeudella 156,12 km/h. Naisten kilpailua hallitsi Ruotsin lupaus 23-vuotias Britta Backlund. Pitkään naisten kilpailuja dominoinut Valentina Greggio sai näin ollen Sallassa todellisen uuden haastajan, sillä tammi-helmikuussa Suomen joukkueen kanssa Sallassa leireillyt Backlund on päättänyt lopettaa Greggion valtakauden.

edgeski.fi facebook.com/edgeski

Sallan rata on profiililtaan sellainen, että siellä treenaavat myös ulkomaiset nopeuslaskijat. Kuva Antti Viitasaari.

Varsinaisen nopeuslaskukategorian alla syöksykategoria oli suomalaisjuhlaa Siinä laskuvälineet ovat tavalliset syöksylaskuvarusteet. Kategoria toimii ponnahduslautana nopeuslaskuluokkaan. FIS:n sääntöjen mukaan pääluokkaan pääsee vasta, kun on kilpaillut yhden kauden DH-luokassa. Ensimmäisessä osakilpailussa kisadebyytin tehneet suomalaiset nappasivat kaksoisvoiton. Korkeimmalle korokkeelle nousi Mikko Kärnä (140,14 km/h), Santeri Viitasaaren napatessa hopeaa (138,92 km/h). Toisen päivän kilpailun voitti Santeri Viitasaari (139,84 km/h). Lisää laskijoita? Suomessa on tällä hetkellä aktiivisia nopeuslaskijoita noin kymmenen. Tilanne ei ole optimaalinen, jos sitä verrataan menneisiin vuosikymmeniin, jolloin nopeuslaskijat matkustivat MM-kisoihin isoilla busseilla ja maailmanmestari Tarja Mulari komeili VR:n mainoksissa. Mutta hiljaiselon jälkeen lajin piirissä on taas hyvää nostetta ja lähitulevaisuus näyttää valoisalta. Nopeuslaskijoiden tavoitteena on alkaa kasvattaa uutta laskijasukupolvea, joka kykenee haastamaan nousevat itävaltalais-, ranskalais- ja italialaislupaukset. Sallan rata

Nopeuslaskijaksi?

Sallan rata on teknisesti erittäin haastava ja tarjoaa oivalliset olosuhteet kasvattaa uutta nopeuslaskijasukupolvea. Kuva Jonne Vaahtera.

antaa siihen hyvät puitteet, sillä sen lisäksi että siinä pääsee jo hieman vauhdin tuntuun, se on teknisesti erittäin haastava. Kuvaavaa on, että ennen kauden 2019 alkua Sallassa treenasivat niin itävaltalaiset kuin ruotsalaiset, sekä joukko amerikkalaisia. Media ei huomioi nopeuslaskua Tämän hetken pullonkaula uusien laskijoiden saamiseksi lajin pariin on sen näkymättömyys urheilumedioissa. Esimerkiksi nuori laskijasukupolvi ei edes tiedä lajin olemassaolosta. Toinen hankaluus on välinehankintojen vaikeus. Itävallassa, Ruotsissa ja Ranskassa lajin uudet tulokkaat ovat siirtyneet nopeuslaskuun lopetettuaan alppihiihdon. Esimerkiksi Britta Backlund siirtyi nopeuslaskuun lopetettuaan ratalaskun jatkuvien loukkaantumisten pakottamana. Vaikka nopeuslaskussakin voi tapahtua loukkaantumisia, niin laskutreeneissä polvet ja alaselkä eivät joudu samanlaisen jatkuvan rasituksen kohteeksi. Näin olleen loukkaantumisista kärsineille ratalaskijoille nopeuslasku on avannut uuden uran. Nopeuslasku on välineurheilua, jossa jo välineiden hankinta on haastavaa Varusteet eivät ole kaupasta ostettavaa hyllytavaraa, vaan kaikki on tilattava ja etsittävä erikseen sekä tehtävä täysin mittatilaustyönä. Lopullisen kustomoinnin tekee laskija itse, olipa kyse sisäkypärästä, spoilereista tai sauvojen taivutuksesta. Toki allekirjoittaneen oman kokemuksen mukaan kokeneilta laskijoilta saa kaiken tarvittavan neuvon ja opin, jos on valmis kysymään ja oppimaan.

Jan Farrellin näyttävä loppujarrutus Sallassa. Kuva Jan Farrell.

Espanjassa asuva englantilainen nopeuslaskija Jan Farrell kävi myös Sallassa tänä talvena harjoittelemassa. Kuva Jan Farrell.

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Torstain Club A -vaatteet ja Blizzard of Aahhh's -elokuva kirjoittivat extreme-hiihdon historiaa. Kuva Blizzard of Aahhh's -arkisto.

edgeski.fi facebook.com/edgeski

Teksti JAAKKO JÄRVENSIVU Kuvat TORSTAI OY:N ARKISTO & BLIZZARD OF AAHH’S -ARKISTO

Legendaarinen hiihtoelokuva siivitti Club A:n menestykseen Tarina siitä, kuinka pieni kemijärveläinen perheyritys vaatetti kulttiklassikkoelokuvan kapinalliset hiihtotähdet ja oli parin vuoden ajan 1980-luvulla kuumin vaatemerkki Yhdysvaltojen markkinoilla.

arry Levinson oli vuonna 1983 vasta yliopistosta valmistunut kauppatieteilijä, joka asui Coloradossa. Laskettelua harrastava Levinson oli kiinnostunut uudesta eurooppalaisesta musiikista ja muodista sekä haaveili oman maahantuontiyrityksen perustamisesta. Hänen täytyi aluksi vain löytää sopivia valmistajia. ISPO oli jo 1980-luvulla merkittävässä roolissa Niinpä hän pakkasi matkalaukkunsa, lensi Keski-Eurooppaan ja vuokrasi auton – tavoitteenaan kiertää sopivia vaatevalmistajia ja solmia maahantuontisopimus Yhdysvaltoihin. Maailman suurimmilla ulkoiluvälinemessuilla ISPO:ssa Münchenissä Levinson kiinnitti huomiota suomalaisen Torstai Oy:n mainokseen. Hän lähetti yritykselle telexin, johon yhtiön vientipäällikkö Andy Tapaninen vastasi kutsulla pääkonttoriin Kemijärvelle. Vierailu Kemijärvelle vuonna 1984 Levinson kertoo pitkää tarinaa vierailustaan Torstai Oy:n tehtaalle ja tapaamisestaan Kellokummun omistajaperheen kanssa. Hänen ruotsalaiset ystävänsä olivat varoittaneet etukäteen muun muassa ”suomalaisista neuvottelutaktiikoista.” Kylmän sodan aikaan kaupungin yllä lentävät Lapin lennoston hävittäjäkoneet ja vierailu Neuvostoliiton rajalla tekivät vaikutuksen amerikkalaiseen. Levinson muistelee, että Torstai Oy:n tuliterä tuotantolaitos oli saanut tukea valtiolta Lapin työllisyyden edistämiseksi. (Samoissa tiloissa toimi myöhemmin Nokian alihankkija Salcomp). Levinson tuli hyvin toimeen Kellokumpujen kanssa. Hän kävi jopa Ritva ja Jaakko Kellokummun pojan Martin sekä Suomen freestyle-maajoukkueen kanssa laskemassa Riksgränsenillä Ruotsissa ja on edelleen yhteydessä perheeseen. Loppu on historiaa – ainakin lasketteluhistoriaa Levinson tunsi nuoren ja lupaavan hiihtofilmiohjaajan, Greg Stumpin, jolle hän esitteli Club A:n laskuvaatteet. Stumpin aiemmat elokuvat poikkesivat totutusta mallista tuo-

den freestylen, nuoret underground-laskijat, hulvattoman menon ja pop-musiikin keskiöön. Stump innostui Club A:n vaatteista ja Levinson sai Torstai Oy:n vakuutettua siitä, että Stumpin tulevan elokuvan, Blizzard of Aaahh’s:in, sponsorointi olisi loistava markkinointitaktiikka. Elokuvasta muodostui valtava hitti Sen tähdet, Glen Plake ja Scott Schmidt kutsuttiin elokuvan ilmestymisen jälkeen the Today Show:n vieraaksi, joka oli ensimmäinen kerta kun laskettelijoita pääsi ohjelmaan. Irokeesitukkainen Plake oli sonnustautunut pukuun, jonka kuosi mukaili USA:n lippua. Stump joutui pulittamaan 5000 dollaria lakimiehelle, jotta Plake saatiin New Yorkiin studiolle Ranskan Chamonixista, jonne hän jäi Blizzardin kuvausten jälkeen pakoilemaan kotimaassa odottavaa huumetuomiota. Club A sai käsittämättömän paljon julkisuutta USA:ssa Seuraavat pari vuotta merkki oli Levinsonin mukaan maan halutuimpia merkkejä, joita myytiin ”kaikissa premium-laskettelukaupoissa”. Club A oli myös yksi näkyvimmistä brändeistä amerikkalaisissa hiihtomedioissa ja se sponsoroi useiden maiden freestyle-maajoukkueita – myös USA:n. 80-luvun lopulla kemijärveläisen perheyrityksen äidin kynästä lähteneet mallit määrittelivät hetken aikaa sen miten trendikkäimmät nuoret ja alansa huippu- urheilijat halusivat pukeutua rinteissä.

Ihme, että näiltä reissuilta tultiin elävänä takaisin. Kuva Blizzard of Aahhh's -arkisto.

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Club A -vaatteet olivat 1980-luvun lopun hiihtopiireissaĚ&#x2C6; kuuminta hottia. Kuva Torstai Oyn arkisto.

edgeski.fi facebook.com/edgeski

Glenn Plaken hiusmalli on nykyisinkin sama kuin tämän kuvan ottamisen aikaan. Kuva Torstai Oyn arkisto.

Sitten alkoivat vaikeudet Blizzard of Aaahh’s:in menestyksen johdosta sisäänostajat halusivat samanlaista tyyliä, jota elokuvassa käytetyt vaatteet edustivat. Torstai Oy taas halusi luoda uutta ja designit vaihtuivatkin tiuhaan. Uudet vaatteet olivat usein kuitenkin niin poikkeavia edellisen kauden linjasta, että se sai sisäänostajat ymmälleen. Torstai Oy kävi myös Venäjän kauppaa, jonne se tuotti enimmäkseen talvitakkeja, KeskiEurooppaan taas meni enemmän puhdasta muotitavaraa. Tämä tuot-

ti Levinsonin mukaan yritykselle ongelmia tuotannon kanssa ja aikataulut venyivät Club A:n premium-brändin toimituksissa. Kun tilauksia sitten saatiin sisään, niin usein kävi niin, että kyseiset tuotteet eivät myyneetkään Euroopassa, joka puolestaan johti useiden tyylien ja värien tuotannon peruuntumiseen.

"Kun tilauksia sitten saatiin sisään, niin usein kävi niin, että kyseiset tuotteet eivät myyneetkään Euroopassa, joka puolestaan johti useiden tyylien ja värien tuotannon peruuntumiseen." Kuvausten välillä tutkittiin mitä oli saatu taltioitua, digitaalisuudesta ei yli 30 vuotta sitten ollut tietoakaan. Kuva Blizzard of Aahhh's -arkisto.

Nykymittapuun mukaan tämä toiminta on näillä varusteilla täyttä hullutta Chamonixin jyrkänteillä. Kuva Blizzard of Aahhh's -arkisto.

Kalvovaatteiden tulo markkinoille Levinsonin mukaan Gore-Texin – ja muiden kalvotuotteiden markkinoille tulo oli lopulta naula yrityksen arkussa. Torstai Oy ei pystynyt vastaamaan suurten yhdysvaltalaisten kilpailijoiden, kuten The North Facen ja Patagonian tuotekehitykseen. Myös idänkauppa sakkasi Neuvostoliiton loppuaikoina. Levinsonin mukaan US Ski Team, jota Club A sponsoroi, ilmoitti, että seuraavana vuonna tuotteiden täytyisi olla Gore Texistä valmistettu, jotta yhteistyö jatkuisi. Levinson sanoo, että urheilijat kuitenkin ”rakastivat” Club A:ta ja olivat erittäin pettyneitä tilanteeseen. Levinson kaavaili aikaa ostaakseen jopa vaatteiden teettämistä muualla ja Club Amerkkien ompelemista niihin jälkikäteen. Samaan aikaan Suomessa taas elettiin historiallisen pankkikriisin aikaa ja Torstai ajautui konkurssiin vuonna 1990 tervehdyttämisohjelmasta ja neuvotteluista huolimatta. Blizzard Of Aaahh's:ista jo 30 vuotta Blizzard Of Aaahh ́s on moneen kertaan äänestetty kaikkien aikojen parhaimmaksi hiihtoelokuvaksi ja sitä pidetään ehkä kaikkein vaikutusvaltaisimpana hiihtoelokuvana. Siitä tuli USA:ssa nopeasti pop-kulttuuriilmiö – ja The Today Show:ssa hämmentynyt juontaja ihmetteli extreme-laskemisen logiikkaa. Elokuva vaikutti omalta osaltaan voimakkaasti 90-luvun muotitermin ”extreme” syntymiseen ja leviämiseen kaikkialle. Yhtenä syynä siihen miksi elokuvaa kuvattiin suurelta osin Ranskan Chamonix:ssa oli USA:n lainsäädäntö. Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Jäätiköllä tehtäviä kuvauksia toteutettiin ihan pokkana ilman mitään sen kummempia turvavarusteita! Kuva Blizzard of Aahhh's -arkisto.

Monet keskukset sijaitsevat valtion mailla ja lupaa kuvata rinteiden ulkopuolella ei joko herunut tai sitten vakuutusten ennakkomaksut olisivat olleet ohjaaja Stumpin mukaan noin 100 000 dollaria. Scott Schmidtin elokuvassa esittämä ”People suing ski areas should be shot” -lause viittasikin tähän. Schmidt oli maansa tunnetuin extreme-laskija, mutta USA:n lainsäädännön takia ihmiset haastoivat hiih-

Torstai Oy Perustettiin 18.10.1973. Perustamisilmoituksessa kerrottiin rättiverstaan tulevan tuotannon sisältävän ”ylä- ja alaosia, nopeasti muuttuvaa muotitavaraa”. ”Rättien” suunnittelusta vastasi perustamisilmoituksen mukaan Ritva Kellokumpu, jonka suunnittelemia vaatteita oli jo tehty Suomen lisäksi Ruotsissa, Portugalissa ja ”Maon Kiinassa.” Tuotteita myytiin useimmissa Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa. Ritvan aviomies Jaakko Kellokumpu aloitti yrityksen toimitusjohtajana. 1980-luvulla jo lähes puolet tuotannosta meni vientiin ja Club A:n vaatteet saivat vetoapua markkinointiin esimerkiksi freestyle-hiihdon voimakkaasta noususta. Club A -tuotemerkin profiloitumisessa freestyleen auttoi voimakkaasti Kellokumpujen pojan, Martin menestys lajissa: hän voitti kumparelaskun maailmancupin vuonna 1987. Martti opiskeli myös vaatesuunnittelua ja oli vastuussa monien freestyle-henkisten laskuvaatteiden suunnittelusta.

edgeski.fi facebook.com/edgeski

tokeskuksia oikeuteen mitä pienimmistä, itse aiheutetuista vahingoista. Laskijat olivat ikään kuin lainsuojattomia omassa maassaan. Glen Plakesta ja Scott Schmidtistä tuli ammattivapaalaskijoita Heidän nimillään ja kuvillaan myytiin laskettelusuksia ja muita välineitä – ensimmäisinä maailmassa. Heidän esimerkkinsä vaikutti voimakkaasti siihen kehityskulkuun, joka johti suksiteknologian vallankumoukseen 90-luvun lopussa (twintip-, läski- & rockersukset) sekä lumilautailuvaikutteisten vapaalaskutemppujen kehitykseen 90-luvun lopussa ja koko laskettelukulttuurin siirtymiseen kilpalaskupohjaisesta vapaalaskupohjaiseksi. Glen Plakea pidetään yhä maailman tunnetuimpana yksittäisenä laskijana. Hän laskee nykyään vaativia extreme-reittejä milloin Chamonixissa, milloin taas Himalajalla

Scott Schmidt & Glenn Plake Chamonixissa Blizzard of Aahhh'sin kuvausten aikaan.

"Glen Plakea pidetään yhä maailman tunnetuimpana yksittäisenä laskijana. Hän laskee nykyään vaativia extreme-reittejä milloin Chamonixissa, milloin taas Himalajalla tai EteläAmerikassa." tai Etelä-Amerikassa. Elokuvalla oli viime vuonna 30-vuotisjuhlakiertue, johon sisältyi esityksiä sekä USA:ssa että Euroopassa. Haastattelin tätä artikkelia varten The Blizzard Of Aaahh ́s -hiihtoelokuvan ohjaajaa Greg Stumpia, sen tähteä Glen Plakea, Club A -vaatemerkin Yhdysvaltojen maahantuojaa Barry Levinsonia, sekä perheyritys Torstai Oy:n edustajaa Martti Kellokumpua. Martti Kellokumpu on vuoden 1987 kumparelaskun maailmancupin kokonaisvoittaja, hän myös vastasi osittain Club A -vaatteiden suunnittelusta. Pääasiallinen suunnittelija oli Martin äiti, joka perusti yrityksen Martin isän, Jaakon, kanssa 1970-luvulla. Martti on sittemmin toiminut pääsuunnittelijana Haltilla sekä Catmandoolla. Lisätietoa elokuvasta blizzard30.com

KasarityyliaĚ&#x2C6; upeimmillaan. Kuva Torstai Oyn arkisto.

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Ranskalainen Boris Langenstein löysi Roosa Heinilästä kumppanin, joka päätyi näin viimeisimmäksi jäseneksi Heinilöiden aktiiviseen hiihtosukuun.

Heinilät ovat HIIHTOPERHE

kolmessa polvessa Usein harrastukset ja kiinnostuksen kohteet periytyvät sukupolvelta toiselle. Harvemmin kuitenkaan kokonaiset perheet tai pariskunnat ovat vanhempiensa harrastusten lumoissa, jopa ammatiksi asti. Heinilöillä hiihto ja urheilu ovat olleet verissä jo kolmen sukupolven ajan ja aina vakavammaksi menee. Lapin ja Pyhän lumoissa Pyhätunturi on ollut tärkeä paikka Heinilöiden hiihtohistoriassa. Rakkaus roihahti Liisan ja Kalevin välillä 40-luvun lopulla, kun jumpan hiihtomatka tehtiin Pyhäjärven rannoille. Sieltä nylkytettiin päivittäin tunturisuksilla lähihuipuille. Tunturimajalla Liisa oli jo noteerannut Kalevin komean olemuk-

edgeski.fi facebook.com/edgeski

sen ja sopivan ominaishajun, viimeinen niitti saatiin, kun porukan ainoana Kalevi uskalsi laskea vauhdilla Ukonhatulta Karhunjuomalammen jäälle. Uroteko ei jäänyt ilman huomiota eikä palkintoa Retki johti perheen perustamiseen ja vilkkaaseen lapsikatraaseen. Kolme vanhinta lapsista, Hannele, Ari ja Jussi päätyivät kaikki 1970-luvulla Pyhätunturille hiihdonopettajiksi, nuorin Maija asuu nykyään Norjassa ja hänen tyttärensä on innokas hiihtoretkeilijä. Mutta ohjautuminen alppihiihtoon ja tuntureille ei ollut ihan suoraviivaista. Liisalle jäi Lapin reissuista vahva kipinä Hän syventyi alppihiihdon saloihin jopa kuuluisassa Chamonixin hiihdonopettajien opinahjossa. Jumppaopettajana Lauttasaa-

ren Yhteiskoulussa hän järjesti uutterasti lasketteluretkiä sekä Salmenkartanoon että Kalpalinnaan, usein myös omat lapset pääsivät mukaan näille. Kodin lähellä, Westendiin raivatussa pujottelumäessä tamppaaminen tuli lapsille varhain tutuksi. Käänne ammattimaisempaan hiihtämiseen tapahtui, kun perhe muutti Jyväskylään vuonna 1970. Isä Kalevi lähti perustamaan Liikuntatieteellistä tiedekuntaa ja pojat siirtyivät elämään Laajavuoren monipuolisille rinteille. Vanhemmat uppoutuivat tiiviisti liikuntatieteen tekemiseen Pitkästä tutkijauransa ansiosta Kalevi nimettiin tammikuussa Suomen urheilun Hall of Fame –kunniagalleriaan ja pojat saivat rauhassa temmeltää mäessä 70-luvun talvina.

Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat JUSSI HEINILÄN & BORIS LANGENSTEININ ARKISTO

Liisa ja Kalevi Heinilä.

Laajavuoressa oli kaikki tarvittava: kaverit, radat, kumpareet, metsäreitit, hyppyrit ja KeskiSuomen kunnolliset pitkät talvet. Laajavuoren ja kisailun innoittamina Ari ja kaverinsa Hannu Mikkola perustivat vuonna 1977 Suomen ensimmäisen kunnollisen alppihiihtolehden, Skimbaajan. Jo aiemmin Ari oli löytänyt myös Pyhätunturin ja Skisixteam-hiihtokoulun. Kovan luokan tunturille haettiin kovan luokan laskijoita, kilpalaskijana myös Jussi oli hiihtokouluun tervetullut 1970-luvun lopulla. Talvet treenattiin ja kisattiin Laajavuorelta käsin, keväällä opetettiin, opastettiin ja viihdytettiin turisteja tunturissa. Oman kansainvälisen lisänsä toivat 80-luvulla lukuisat Skimbaajan puitteissa tehdyt hiihtoreissut ja välinetestit. Rakkaudet roihahtivat hiihtomatkoilla Pyhän kevätsesonki veti väkeä ja hiihtokouluryhmät vetivät kansaa. Tunturiin oli rekrytoitu useita kisataustalla olevia tyttöjä opettajiksi, kuten Sanna Poranen Ounasvaaran Hiihtoseurasta. Jussi ja Sanna olivat tuttuja ennestään kisarinteistä ja Pyhän hiihtokoulusta, mutta rakkaus roihahti kunnolla vasta hiihdonopettajien MM-kisoissa vappuna 1984 Itävallassa. Kulta jäi kummallekin siltä reissulta. Muutama kiihkeä vuosi ehdittiin tehdä vielä Pyhän reissuja ja Skimbaajan reportaasimatkoja (mm. Val d’Isère kohde-esittely talvella 1985) maailmalla, kunnes luonto lahjoitti Roopen ja Roosan vuosikymmenen taitteessa.

Tunnelmallisia vanhoja merkintöjä kotialbumissa. Lapin tuntureille päästäkseen täytyi tuohon aikaan nähdä suuri vaiva verrattuna nykypäivään.

Lapset tulivat mukaan hiihtoreissuille heti alusta asti Roopesta tuli mm. Pyhätunturin Hiihtokoulun ”kummilapsi”. Lasten vahtivuoroja jaettiin monille tutuille tunturissa, jotta opetushommat saatiin hoidettua. Roosa laski ensimmäiset laskunsa kaksivuotiaana Zell am Seessä, Jussin reportaasimatkalla. Nuorin lapsi Valtteri aloitti laskemisen Les Getsissä Millenium-matkalla. Tunnelmaa Pyhätunturilla 1950-luvulla. Huiputukset tehtiin tunturisuksilla.

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Heinilät ovat HIIHTOPERHE päiväksi offareille. Kolme hymyilevää opasta ilmaantuikin hotellin eteen ja naisporukassa alkoi välittömästi kuhina. Nuori Boris Langenstein on ilmeisen suosittu ilmestys, mutta hän valitsi fiksusti porukan nuorisoryhmän. After skissa olikin jo selvästi sähköä ilmassa Roosa Heinilän kanssa ja hienon reissun jälkeen alkoi kiivas kirjeenvaihto. Pian tumma alppiopas olikin jo Espoossa. Alppien kevätsesonkiviikko sai pärjätä ilman Borista, nyt oli parhaat temput tehtävä Suomessa. Boris osoittautui varsin reippaaksi ja urheilullisesti lahjakkaaksi Hän otti nopeasti haltuun niin retkiluistelun, murtsikkahiihdon, avantouinnin kuin saunomisenkin sekä erityisesti Roosan sydämen. Kesällä suhde vahvistui, kun Boris kiinnostui Roosan muista lajeista, tunturivaelluksista ja -skinnailusta ja erityisesti surffauksesta aalloilla. Rakastuneet tekivät lukuisia yhteisiä matkoja rannoille Skotlantiin, Norjaan ja Ranskaan. Boris sai selvästi lainelautailusta toisen intohimon vuorielämän rinnalle.

Boris opastamassa anoppiaan Sanna Heinilää Tignesissä.

Sanna ja Jussi Heinilä Tignesin maisemissa. Mahtavaa pariskunnan laatuaikaa.

Hiihtosiemen oli kylvetty seuraavalle sukupolvelle. Sannan ja Jussin perhe on asunut neljässä eri maassa ja on ollut yhdessä kymmenillä hiihto- ja urheilureissuilla ympäri maailman. Heinilöiden lajirepertuaari on luonnollisesti laajentunut, mutta keskiössä talvella on aina hiihto.

Noora Heinilä nauttii hissipuuterista Val´D Iséressä.

edgeski.fi facebook.com/edgeski

Roosa Heinilä kohtaa vuorioppaan Talvella 2018 oltiin You Travelin Val d’Isère -matkalla, joka muutti Roosan elämän suunnan. Isolla porukalla otettiin oppaat pariksi

Boris on tahtomattaan matkalla legendaksi Boris on iloinen, melko hiljainen vuorien tuntija ja kulkija. Hän omistautui vuorille jo 14-vuotiaana, aloittamalla opinnot alppielämään erikoistuneessa lukiossa. Valokuvaajaisä Bernard oli myös viettänyt ikänsä laskettelun parissa ja rakkaus vuorielämään selvästi periytyi Borikselle. Tänä talvena Jussi ja Sanna olivat uudestaan Val d’Isèressä – viikko-ohjelmassa oli tällä kertaa hienoja retkiä isä Bernardin ja poika Boriksen kanssa. Roosa oli muuttanut jo marraskuussa Boriksen luokse Tignesiin ja ranskan kielikin taipuu jo hyvin. Roosa loukkasi valitettavasti polvensa jo alkukaudesta, mutta toimi kuitenkin oivallisena kuskina, kun ryhmää piti hakea offareilta erilaisten metsätaipaleiden jälkeen. Myös skinnailu onnistui Roosalta. Laajentunut kansainvälinen perhe harjoitteli yhdessäoloa mahtavilla Savoijin vuorilla. Boriksen vuoristotaustat ja -saavutukset selvisivät pikkuhiljaa taukotarinoiden, lehtiartikkeleiden ja isä Bernardin kautta. Edellisen sukupolven kisareissut, offari- ja skinnailukokemukset kalpenevat Boriksen retkien suhteen. Boris on edennyt reilut 10 vuotta normaalia alppioppaan urareittiä Koulun ja nelivuotisen alppiopaskoulutuksen jälkeen ensin hiihdonopettajana Courchevelissa, josta neljän vuoden jälkeen siirtyminen Val d’Isèreen. Boriksen mukaan siellä on enemmän hyviä hiihtäjiä. Hän on selvästikin asettunut alueelle. ”Espace Killy tarjoaa vaivattomat pääsyt hienoille offareille. Yhteen päivään on vaivaton yhdistää esimerkiksi puoli päivää skinnailua ja puoli päivää offaria”, perustelee Boris suosikkimaastojaan. Heti reissun

Heinilät ovat HIIHTOPERHE ensimmäisenä päivänä perhe teki onnistuneen skinnaus-offariyhdistelmän huiman Grand Motte -vuoren maisemissa. Hyvänä lisämausteena läheinen neljän hissin Sainte Foyn keskus tarjoaa oivalliset alueet offaritemmellykseen. Viimeiset neljä vuotta Boris on toiminut sertifioituna alppioppaana Tämä tarkoittaa mahdollisuuksia opastaa ryhmiä ympäri maailman. Val d’Isère tarjoaa hyvän tukikohdan ja korkeimman sesongin aikana mielenkiintoisia toimeksiantoja, maksukykyisiä asiakkaita ja tuttuja ryhmiä. Mutta vuoteen mahtuu muutakin. Esimerkiksi kausi 2018-19 tarkoittaa Boriksen kalenterissa kesällä vuorikiipeilyä (syksyllä ja talvella myös jääkiipeilyä), jo joulukuusta alkoivat ski touring- ja hiihtokeikat. Talveen kuuluu myös pari viikkoa Japanissa, Turkki, Grönlanti (kolme viikkoa teltassa), Intian opaskeikka ja lopuksi jännittävin; Pakistan – siellä on tähtäimessä yli kasitonninen Nanga Parbat, ilman lisähappea ja sukset luonnollisesti mukana.

Pakistanin Laila Peakilla Boris ystävineen pääsi mittaamaan laskutaitojaan vuoren 45-asteisella ja 1500-metrisellä luoteisseinämällä. Taustalla häämöttää maailman toiseksi korkein vuori, 8611-metrinen K2.

Boriksen oma intohimo on löytää hienoja vuoria ja päästä laskemaan niillä Hän on laskenut huimia seiniä niin Alaskassa, Andeilla kuin Himalajalla. Viime keväänä hän ja ystävänsä päättivät laskea todella sopusuhtaisen Laila Peakin huipulta. Parin viikon reissulla he onnistuivat lopulta nousussa ja laskussa. Kun he olivat palaneet perusleiriin, sinne oli saapunut italialais-sveitsiläinen ryhmä median saattamana. Ryhmällä oli ollut tavoitteena ensimmäisinä ihmisinä laskea kyseinen huippu. Vasta tällöin Boriksen ryhmälle selvisi heidän historiallinen tekonsa – he olivatkin siis ensimmäiset Laila Peakin huipulta suksilla laskeneet. Tarina levisi toisen ryhmän kautta Urheilullinen Boris otti Suomi-surffauksenkin nopeasti haltuun. Himalajalla ja Karakorumilla yleinen ilmavuus on omaa luokkaansa. Löytääkö Boris Langenstein täältä sen kauneimman vuoren, jota etsii?

mediaan, haastattelu- sekä juttupyyntöjä alkoi satelemaan Boriksen ryhmälle. Nanga Parbatin haaste Boriksella on huiputuksia yli 30:ssa maassa, mm. 7135-metrisen Nun-vuoren länsiharjanne on tiettävästi Boriksen ensimmäisenä ihmisenä laskema. Muutama vuosi sitten Boris huiputti ja laski yhdeksän yli 7000-metristä vuorta lyhyessä ajassa. Hän on todella sitkeä, taitava ja kovakuntoinen alppiopas. Alkukesästä on tarkoitus huiputtaa ja laskea ensin yksi seitsemäntonninen lämmittelyksi ja käydä sen jälkeen 8126-metrisen Nanga Parbatin kimppuun. Maailman yhdeksänneksi korkein vuori Nanga Parbat on kolmen haastavimman vuoren joukossa ja noin kolmannes yrittäjistä ei koskaan palaa elävänä takaisin huiputusyritykseltään. Aivan sen huipulta ei ole tiettävästi laskettu, mutta Boris ystävineen aikoo yrittää. Tämä vieläpä ilman kantajien tai retkikun-

Sanna, Noora ja Jussi Heinilä retkiluistelulenkillä kotimaisemissa.

nan apua, ilman lisähappea ja lisäkuormana sukset ja sauvat. Seuraamme jännityksellä alkukesän retkeä. Mitä seuraavaksi? Sitä Boris ei oikein tiedä vielä. Hän elää tiiviisti kiinni tässä hetkessä. Oluttuopin äärellä lämmiteltynä kuitenkin irtoaa, että jonkinlainen täydellinen vuori häämöttää mielessä. Hän ei nouse vuorelle metrien tai ennätysten vuoksi vaan vuoren kauneuden ja muodon takia. Boris vielä tiedä, mistä löytää sen täydellisen vuoren, mutta hän etsii sitä. Kuva täydellisestä vuoresta on kuulemma mielessä, onko sitä oikeasti olemassa – se on toinen juttu. Boris houkuttelee nyt mukaan Etelämantereelle, jospa kauniimmat vuoret löytyvät sieltä? Miten Val d’Isèreen? Kohde on esimerkiksi You Travelin valikoimissa. Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Sveitsin Alpeilta loĚ&#x2C6;ytyy polkuja ja reittejaĚ&#x2C6; jokaiseen makuun. Kuva Swiss-Image.

edgeski.fi facebook.com/edgeski

Mitä aktiiviselta kesälomalta voisi odottaa? Olisi hyvä olla esimerkiksi vaellusta upeissa maisemissa, monipuolisia vesiurheilumahdollisuuksia, massakenttätennistä ja golfia viihtyisillä klubeilla, kulinaarisia nautintoja, kulttuuritapahtumia ja vaikkapa 900 km maastopyöräilyreittejä. Kirsikkana kakun päällä vielä bike-park, jossa kolme eritasoista downhill-reittiä noin 400 metrin korkeuserolla. Tällainen aktiivilomailijan paratiisi löytyy Sveitsin Lenzerheidesta. Teksti JUSSI HEINILÄ Kuvat JUSSI HEINILÄ, & SWISS-IMAGE.CH

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Trail Toleranz on mainio konsepti, jossa poluista voivat yhtälailla nauttia niin vaeltajat kuin pyöräilijätkin. Kuva Swiss-Image.

hteydet ovat hyvät, Helsingistä aamukoneella on jo iltapäivällä ulkoilemassa vuorilla. Meillä oli kesällä tiivis neljän päivän reissu. Viimeisenä päivänä saimme vielä olla kolmeen asti pyöräilemässä, ja sitten näppärästi bussi-junayhdistelmällä Zürichin kentälle. Ennen puolta yötä olin jo omassa sängyssä ihmettelemässä päivän seikkailuja Alpeilla.

Lehmien näkemiseltä ei voi Sveitsissä välttyä. Kuva Jussi Heinilä.

Kesäisin vuoristossa näkee paljon enemmän elämää kuin talvella. Kuva SwissImage.

Pyöräreitit on merkitty numeroilla ja vaellusreittien kestot tunneissa ja minuuteissa. Kuva Jussi Heinilä.

edgeski.fi facebook.com/edgeski

Sopivat reitit löytyvät joka taitoja kuntotasolle Lenzerheide kuuluu Graubündenin kantoniin, jossa ollaan avaramielisesti yhdistetty perinteistä alppivaelluskulttuuria ja maastopyöräilyä niin kutsutulla Trail toleranz/Trail Tolerance -ohjelmalla. Liikkujille on tehty selväksi, että reitit ovat kaikkien käytössä eli käytännössä kävelijät ja vaeltajat joutuvat sietämään maastopyöräilijöitä. Tämä toimi hyvin ja selvästi suurin osa jalkaisin kulkijoista väisti kohteliaasti ja jopa tervehti kypäräpäisiä. Uusi politiikka on avannut aivan hurjat määrät reittejä pyörille, etenkin sähkömaastopyöräily on huimassa nousussa vuorilla. Mahdollisuudet ovat lähes rajattomat erilaisille retkille Graubündenissa. Muissa alppimaissa on kirjava määrä käytäntöjä reittien suhteen. Näin liberaalia tuskin löytyy mistään muualta.

Lenzerheiden BikeParkin reitit noudattavat laskettelusta tuttua värikoodistoa. Me keskityimme tällä kertaa siniseen.

Rothornin alaosa on pyhitetty Bike-parkille. Päähissin tuntumaan on rakennettu kolme eritasoista downhill-reittiä. Kuva Swiss-Image.

"Reitin paikoin haastavat kymmenien switch-backien polut veivät hyvin mehut ammattilaisiltakin. Vararenkaita pyörään kannattaa ottaa mukaan, meilläkin oli saldona useampi reikä päivän aikana." Lenzerheidessa panostetaan myös kesämatkailuun Vaellus- ja pyöräreiteistä on jaossa ilmaiset havainnolliset kartat, joiden reittikuvaukset kertovat kaiken olennaisen – nousumetrit, vaativuuden ja jopa tarvittavan kuntotason reitille. Alue investoi reippaasti reittien rakentamiseen ja kunnossapitoon, myös kymmenkunta hissiä on valjastettu pyöräilijöiden käyttöön. Jos haluaa laskettelun tavoin keskittyä alas hurjasteluun, se onnistuu vaivattomasti Lenzerheidessa ja vieläpä koko laakson laajuisesti. Huipun uudehko yhdyshissi vie kerran tunnissa retkeilijöitä Arosaan ja takaisin. Kartan reittien lisäksi saimme hienoja elämyksiä metsäpoluilta. Niitä on vaikeampi löytää, eikä kaikkien vaativuutta aina osaa arvata, mutta oppaan kanssa sekin maailma aukesi hienosti. Kylässä on parikymmentä MTB-opasta ja opettajaa, joista löytyy mukava kaveri matkaan ainakin päiväksi. Itse pyöräilytekniikkakin paranee huimasti osaavan kaverin neuvoilla. Parin totuttelupäivän jälkeen siirryimme vaativimmille reiteille Nousimme kuuluisalle Rothornille. Lähes kolmeen tonniin pääsee kahdella hissillä vaivattomasti. Sieltä aukeavat reitit vaikkapa Arosaan, Tschirtcheniin tai aina Churin kaupunkiin asti. Jälkimmäiseen lähtikin kokenein osa ryhmästämme. Reitin paikoin haastavat kymmenien switch-backien polut veivät hyvin mehut ammattilaisiltakin. Vararenkaita pyörään kannattaa ottaa mukaan, meilläkin oli saldona useampi reikä päivän aikana. Kivet ovat teräviä, etenkin korkeammalla. Bike-park koukuttaa Rothornin alaosa on pyhitetty bike-parkille, päähissin tuntumaan on rakennettu kolme eritasoista downhill-reittiä. Syyskuussa 2018 Rothornilla järjestettiin maastopyöräilyn MM-kilpailut, joita varten alueella rakennettiin ja testattiin komeita hyppyreitä

Sveitsissä pyöräilykartat ovat erittäin selkeitä ja useimpiin kuuluu sähköinen versio paperisen lisäksi.

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Lenzerheiden tuntumassa sijaitsevalla Igl Lai -järvellä on mahdollisuus venevuokraukseen ja purjelautailuun. Kuva Jussi Heinilä.

ja droppeja. Oli todella hienoa seurata maajoukkueiden käsittämättömän hurjia suorituksia. Esimerkkien innostamana vetelimme helpointa sinistä reittiä lukuisia kertoja retkeilypäivämme päätteeksi. Intouduimme jopa ajanottoon reilun kahden kilometrin mutkittelevalla ja polveilevalla reitillä, jossa oli noin 400 metriä korkeuseroa – kahdeksan minuutin pintaan pääsimme laskuajan puristamaan. Reidet ”huusivat hoosiannaa”, mutta meno oli erittäin vauhdikasta, hauskaa ja opettavaista. Sininen reitti oli tasaisessa kunnossa verrattuna rajumpiin reitteihin. Rataa laskivat niin äidit, isät kuin lapsetkin hymyhuulissa. Mitä lujempaa päästeltiin, sitä vaativammaksi sininenkin serpentiini muuttui. Seuraavalla reissulla vuokraamme varmasti DH-pyörät ja suojat päiväksi, sen verran koukuttavaa alamäkiajo oli. Lenzerheiden kylän läheltä löytyy lukuisia eritasoisia reittejä Ajoimme mielenkiintoisen, varsin mutkittelevan cross-country (XC) MM-radan, joka oli harrastelijankin selvitettävissä. Reittiverkostosta löytyy sekä teknisiä juurakkoväyliä että metsäautoteitä ja jopa päällystettyjä vuoristoteitä. edgeski.fi facebook.com/edgeski

Teimme kolmannen päivän päätteeksi 22 kilometrin panoraamapyöräilyn (reitti 604) kiertäen koko laakson kivasti puurajan tuntumassa. Reitin varrelta löytyi kauniita pikkukyliä, joista ainakin Sportz-kylä sopi meille taukopaikaksi, sekä nimensä että upeiden kukkaterassiensa vuoksi. Kruisailua laakson yläpuolella Laakson kylissä on lukuisia hienoja hotelleja ja ravintoloita. Nuoremmille sopisi hyvin trendikäs Revert, jonka digitalisoitu palveluympäristö on painanut vuorokausihinnat varsin inhimillisiksi. Myös hotellin ravintola on varsin rento ja siellä on usein elävää musiikkia. Ja mikä parasta, downhill-reitit ja hissit ovat noin 50 metrin päässä, surffikeskukseen on noin 200 metriä. Jos taas kaipaa hiukan traditiota, tyylikkyyttä, superpalvelua ja mitä hienointa hammam-kylpyläkokemusta, hotelli Schweitzerhof on sopiva osoite kylän keskustassa. Pensen pyörävuokraamo on näppärästi aivan kummankin hotellin vieressä, kuten myös postibussin pysäkit. Kesän huippulomakausi loppuu Sveitsissä 18.8. kieppeillä – sen jälkeen on enemmän tilaa temmeltää. Olimme elokuun lopulla vierailulla, jolloin laakson

Lähes jokaiselta pyöräilyreitiltä löytyy jonkinlainen ravintola tai majatalo. Kuva Jussi Heinilä.

MM-kisoissa suoritukset olivat uskomattoman kovia. Kuva Swiss-Image.

Churissa oli vielä tukahduttavat 30 astetta, mutta Lenzerheiden reilun 1400 metrin kyläkorkeudessa oli sopivat reilu 20 astetta ja huipuilla raikas noin 15 astetta. Juuri sopiva keli aktiivilomailijalle. Lisätietoa arosalenzerheide.swiss

Meidän reittivalintamme olivat etupäässä helppoja polkuja avarissa maisemissa. Kuva Jussi Heinilä.

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

URHEILIJAN TAUSTAJOUKOT

URHEILIJan TAUStajoukot

Teksti JUHA HAAVISTO Kuvat ELLINORA PELAMO/SKI SPORT FINLAND

"Alppihiihto on yksilölaji, jossa tavoitteena on saapua lähdöstä maaliin mahdollisimman nopeasti."

harjoittelemaan, jotta harjoitteluaan voi soveltaa parhaiten. Ski Sport Finlandin foorumeina tiedon jakamiselle ovat muiden muassa Audi Cup -kilpailujen ja Iron Man -tapahtuman yhteydessä käytävät keskustelutilaisuudet sekä erilaiset materiaalipaketit. Tietopohjaisen mallin rakentaminen, dokumentointi ja kehittäminen on vasta alussa ja vaatii kärsivällisyyttä toteuttaa. Lisätyt panokset ymmärtää kuitenkin helposti, kun asian kääntää toisin päin. On lajin tulevaisuuden kannalta tärkeää, että lajin pariin suuntautuvat urheilijat ja valmentajat osataan ohjata helposti ja systemaattisesti oikean tiedon jäljille.

Tommi Viirret Levillä kauden alussa. Kuva Ellinora Pelamo.

Oikealta polulta huipulle Alppihiihdon taustavoimia valottavan juttusarjan viimeinen osa keskittyy pohtimaan, miten alppihiihdossa voi rakentaa edellytykset maailman huipulle. Ski Sport Finlandin alppihiihdon urheilujohtaja Tommi Viirret kertoo, kuinka liitto voi mahdollistaa menestymisen entistä laajemmalla rintamalla ja kuinka lajista innostuneita nuoria voidaan neuvoa ja ohjata oikeaan suuntaan.

aailma on täynnä tietoa, tutkimuksia, väitteitä ja kaikilla on oma näkökulmansa asiaan. Tiedon arvioinnista, kommentoinnista ja suodattamisesta tulee keskeinen tehtävä toimijoille, jotka yrittävät muuttaa toimintatapojaan. Ski Sport Finlandin filosofian perusteena on pohjata kaikki olemassa toiminta olevaan tutkimustietoon ja jakaa sitä eteenpäin lajikentälle. Tavoitteena ei ole puskea läpi yhtä mallia vaan luoda oppimisympäristö, jossa urheilijat ja valmentajat halutessaan saavat helposti haltuunsa luotettavaa tietoa. Keskeisin asia liiton aseman hahmottamisessa ovat polut urheilijoille ja valmentajille Ne kuvastavat asioita, joita tulee osata, tehdä ja soveltaa kullakin tasolla. Rautalankamallissa oppimispolku alkaa perusasioiden monipuolisella opettelulla, alppilukioissa urheilijat liitetään ammattimaisen valmentamisen piiriin ja harjoitellaan määrällisesti paljon oikealla tekniikalla. Maajoukkueessa keskitytään enemmän yksilöllisyyteen ja samalla laatu- ja vaatimustaso nousee. Kuten millä tahansa erikoisosaamista vaativalla alalla, myös urheilussa täytyy ensin oppia

edgeski.fi facebook.com/edgeski

Mallia polkujen toteuttamiselle on haettu laajalti Viirretin henkilökohtainen kokemus Norjasta ja Ruotsista auttaa hahmottamaan sitä, miten muissa maissa toimitaan. Yhtä tärkeää on tuntea käytäntöjä ja kokemuksia yli lajirajojen sekä avata urheilujärjestelmää siten, että pystytään hyödyntämään olemassa olevia turvaverkkoja. Tässä keskeisessä osassa on valtakunnallinen yläkouluakatemiaohjelma, jonka avulla pyritään yhdistämään valmentautumisen ja valmentamisen osa-alueita kokonaisvaltaisesti. Lajivalmennuksen rinnalla kulkevat ravintoasiat, fysiikkavalmennus sekä yleiset elämisen taidot. Näitä taitoja pyritään harjaannuttamaan osana valtakunnallista yläkouluakatemiaohjelmaa. Alppihiihto on yksilölaji, jossa tavoitteena on saapua lähdöstä maaliin mahdollisimman nopeasti. Samalla on hyvä pitää mielessä, että vaikka kisalaskun toteutus on yksilöiden harteilla, nämä urheilijat tukeutuvat valmentajiin ja huoltajiin, jotka saavat tukea ja tietoa liitolta ja ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Kun asioita osataan yhdistää sopivasti, on mahdollista saavuttaa jotain isompaa.

Åren kisajoukkuetta vasemmalta Riikka Honkanen, Jens Henttinen, Nella Korpio ja Joonas Räsänen.

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Jari Gustafsson toimi suurlähettiläänä Japanissa, jossa hän kävi ystävineen tämän vuoden tammikuussa.

edgeski.fi facebook.com/edgeski

Teksti ja kuvat JYRKI LEHTO

Suurlähettiläs suksilla Jari Gustafsson 60 vuotta Suomen Japanin suurlähettiläänä toiminut Jari Gustafsson on innokas suksimies ja pyrkii mäkeen aina kun aikataulut sallivat. Jarin sukset ovat sukeltaneet puuterikätköihin monissa keskuksissa, mutta Japanin keskuksista on tullut hänen suosikkinsa. Pohjoissaari Hokkaidon Niseko, pääsaari Honshun Nozawa Onsen ja Hakuban alue ovat hänen lempikohteitaan.

ari Gustafssonin laskutaidot juontavat ratalaskusta, sillä Porvoosta kotoisin olevana sukset suuntasivat nuorena Slalom 66:n treeneihin. Työ on ollut vuosien varrella erittäin vaativaa ja välillä kalenteria ovat hallinneet muut kuin hän itse, mutta onneksi innokas hiihtomies on päässyt laskemisen makuun.

sisälsi mahtavia hetkiä Jarin kontaktien ansiosta, mutta palkitsevinta oli kuulla intohimoisen laskijan sanat syvässä lumessa vietetyn päivän päätteeksi: ”Tää on parasta!” Ystävät ovat saaneet nauttia mainion hiihtokaveruuden lisäksi Jarin kokkaustaidoista ja rennoista jutuista, josta pönöttäminen on kaukana. Mukana kuvioissa on myös yleensä toinen merkittävä 60-vuotias suksisankari, Tatu Lehmuskallio, jota myös juhlistimme Japanin reissulla. Pakko myöntää, että olin kerrankin kateellinen – itselleni. Tiukkojen paikkojen mies Fukushiman suuronnettomuuden jälkeen suurlähettilään toimintaa kehuttiin ja palkittiin, mutta toisaalta se ei ole ihme, sillä Gustafsson on ollut todella tiukoissa paikoissa aiemminkin. Joskus haasteet ovat olleet Kaukasuksella hiihtoreissulta hengissä selviämisenä ja toisinaan poliittiset linjaukset ovat vaatineet jämäkkää otetta.

Suurlähettiläsaikanaan Gustafsson kiipesi ja laski Fujilla ja lomaili Japanin parhaissa hiihtokeskuksissa. Sujuva- ja suorasanaisella miehellä riittäisi tarinaa useaankin juttuun, häntä kuuntelee mielellään ja hän osaa kuunnella. Sivistys ja viisaus suorastaan paistavat hänestä, joten suomalaiset voivat olla tyytyväisiä korkean tason virkamiehen toimintaan TEM:n kansliapäällikkönä. Jari Gustafsson on oikeasti virkamies, joka uskaltaa tuoda asioita esille, ja toivoo jaksamista ja rohkeutta muillekin tekijöille. Hänen mukaansa Suomessa on jo kasvanut sukupolvi, joka on tottunut siihen, että töihin ei lähdetä. Suomea rakastava Nousevan auringon maan kansalaisten mielenlaadusta kertonee Gustafssonin tarina suomalaisesta, Suomessa tuntemattomasta hevibändistä. Suurlähettiläs oli kutsuttuna paikalle seuraamaan lavashowta. Paikka oli

Intohimona puuteri Yhteinen ”pyydahistoriamme” juontaa 1980-luvulta, jolloin suksemme sukelsivat puuterikätköihin pääasiassa eri puolilla Alppeja. Helihiihtoa ja vuoristo-oppaiden johdolla löydettyjä puuterikätköjä on moneen tarinaan, mutta mahtuu sekaan myös autolla ajelua ympäri Italian ja Ranskan vuoria lunta metsästäen. Lähes neljä vuosikymmentä yhteistä laskuhistoriaa on ainakin allekirjoittaneelle ilon ja aidon ylpeyden aihe, ja luulenpa, että yhteiset laskupäivät ovat piirtyneet myös Jarin puuterimuistiin. Tammikuussa 2019 juhlistimme ystäväporukalla synttärisankarin toivetta laskemalla Hokkaidon parasta puuteria. Reissu

"Fukushiman suuronnettomuuden jälkeen suurlähettilään toimintaa kehuttiin ja palkittiin, mutta toisaalta se ei ole ihme, sillä Gustafsson on ollut todella tiukoissa paikoissa aiemminkin." 61

Neljän suurlähettiläsvuoden myötä Jari Gustafssonille syntyi kattava käsitys japanilaisesta kulttuurista.

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Suurlähettiläs suksilla

Juhlaseurueemme Hokkaidolla.

”Jari Gustafssonin laskutaidot juontavat ratalaskusta, sillä Porvoosta kotoisin olevana sukset suuntasivat nuorena Slalom 66:n treeneihin. Työ on ollut vuosien varrella erittäin vaativaa ja välillä kalenteria ovat hallinneet muut kuin hän itse, mutta onneksi innokas hiihtomies on päässyt laskemisen makuun.” täynnä ja kaikki oli hiiren hiljaista ja sali pimeänä, kunnes ensimmäinen soundi pistettiin ilmoille –silloin räjähti. Hirveä älämölö ja käsien viuhtominen alkoi saman tien. Fanitus on ainutlaatuista Japanissa, joten ei ihme, jos edesmennyt Matti Nykänen, Janne Lahtela ja Kimi Räikkönen ovat kokeneet jopa tukalia hetkiä fanien keskellä. Japanilaiset ovat patriootteja ja erittäin uskollisia työnantajalleen Lakkoja on todella harvoin ja työllisyystilanne on hyvä. Valtion yritysten johtajien palkat ovat maltillisia; tasa-arvo toteutuu Japanissa näiltä osin Suomea paremmin. Vanhoja työntekijöitä kunnioitetaan ja arvostetaan. edgeski.fi facebook.com/edgeski

”Suomessakin voisi tehdä asioita toisin”, miettii Gustafsson nykyhetken tilannetta. Gustafsson tietää, mistä puhuu. ”Kauppahuone Suomen” puolesta hän puhui marraskuussa 2018 Helsingin yliopistolla lähes tunnin kuulijoille näkemyksiään ja varoitti populismista ja eriarvoisuuden noususta. Kuuden pääteeman sisältö oli vaikuttavaa sanomaa, jossa korostui periksi antamattomuus ja ymmärrys ihmismielen vaikeistakin asioista. Hänen mielestään ongelmat on tehty ratkaistaviksi. Suomi toimii edelleen idän ja lännen välissä, vaikkakin kansainvälistyminen on ollut vauhdikasta viimeisten vuosikymmenien aikana. Japanin tehtävien (2009-2013) jälkeen

Jari Gustafsson on toiminut vuodesta 2015 alkaen Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkönä.

Gustafsson on toiminut Suomen Kiinan suurlähettiläänä ja vuodesta 2015 Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkönä. Suksilla liikkuva mies on kuin paraskin pujottelija niin kansainvälisillä markkinoilla kuin rinteillä. Kaiken lisäksi perhe on hänelle erittäin tärkeä ja perhejuhlassa sain todistaa perheenjäsenten aidon toisistaan välittämisen tunnelman. EDGE onnittelee nuorekasta 60-vuotiasta suksitaituria ja todellista herrasmiestä.

Keula kohti Ruotsin kevĂ¤thankia Varaa autopaketit nyt edullisesti silja.fi

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

KESÄ KUTSUU VAELTA

Roys Peakin vaellusreitti Wanakan lähellä Uudessa-Seelannissa hipoo näkymiltään täydellisyyttä.

edgeski.fi facebook.com/edgeski

Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat KESKUSTEN ARKISTOT

MAAN VUORISTOIHIN Samalla voi tarkistaa ensi kauden laskulinjat

Tämän lehden ilmestyessä Alppien kevätlaskusesonki alkaa olemaan huipussaan. Matalammalla sijaitsevat keskukset alkavat jo sulkea hissejä ja korkeammalla sijaitseviin keskuksiin odotellaan huhtikuun viimeisiä dumppeja. Tässä vaiheessa on hyvä ruveta miettimään Alppien sekä muiden vuoristojen kesätarjontaa.

aellus on perinteinen tapa liikkua vuorilla ja hitaasti edetessä luonnonilmiöiden sekä eläimistön havainnointi onnistuu hienosti. Vaeltamisessa kiire jää taakse ja vain seuraava etappi merkitsee. Mieli rauhoittuu, keho mukautuu tasaiseen liikkeeseen ja aistit avautuvat hektisen arjen sykkeestä. Niin Alpeilla kuin muissakin vuoristoissa kuten Pyreneillä, Karpaateilla tai jopa Uuden Seelannin Etelä-Alpeilla tai Japanissa risteilee huomattava määrä vaellukseen sopivia polkuja, joilla liikkuminen ei vaadi minkäänlaisia vuorikiipeilytaitoja – hyvä peruskunto, laadukkaat vaelluskengät ja asianmukainen vaatetus riittävät. Opastetuilla vaellusmatkoilla saa kohteista kaiken irti Vaikka etenkin Alpeilla vaellusreittejä on runsaasti ja ne on merkitty selkeästi karttoihin, saa matkoista eniten irti oppaiden kanssa. Esimerkiksi matkatoimisto You Travel on ollut aktiivinen vaellusmatkatoimija jo vuosia ja heidän laskettelumatkoistakin tuttu Alppitupla onnistuu myös vaellusmatkoilla. Yritys järjestää vaellusmatkoja monille Euroopan vuoristoalueille ja Euroopan ulkopuolellekin. ”Alppitupla on ollut toimiva konsepti ja tälle kesälle laajennamme sitä entisestään. Ideanahan on vierailla kahdessa maassa ja kohteessa samalla matkalla. Kesän vaellusuutuus 14.-21.7.2019 Italian ja Sveitsin upeissa vuoristomaisemissa on juhlaa vaelluksen harrastajille. Matkan hintaan sisältyy vaelluspaketti, joka kattaa peräti viisi kokopäivävaellusta, kolme Italiassa ja kaksi Sveitsissä”, You Travelin toimitusjohtaja Mikko Suomi innostuu. Sveitsin vaellusten ehkä tunnetuin näkymä on ikoninen Matterhorn.

Alppien kesässä ovat tauotkin yhtä herkullisten eväiden ja huimien näkymien harmoniaa.

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

KESÄ KUTSUU VAELTAMAAN VUORISTOIHIN

Reitin valinnalla on olennainen rooli vaelluksella. On myös hyvä muistaa, että matka mitataan ennemmin ajassa kuin kilometreissä, sillä vuoristossa voi lyhytkin reitti kestää kauan.

Eri tasoisia vaellusreittejä You Travelin Mikko Suomi kertoo, että he luokittelevat vaellusmatkat aina vaikeustason mukaan ja matkalle lähtijä voi valita matkan itselleen sopivaksi. ”Käytämme viisiportaista asteikkoa, jossa 1- ja 2-tasoiset reitit ovat helppokulkuisia vailla haastavia osuuksia, kolmostasosta alkaen reitillä voi olla joitain hankalakulkuisempia kohtia ja nelos- sekä viitostasolla ollaan jo vaativuudeltaan reiteillä, joissa vaaditaan hyvää kuntoa ja kykyä mukautua vallitseviin sääoloihin.” You Travelin kautta varatulle vaellusmatkalle on mahdollista varata oppaiden vetämä lisämaksullinen vaellusohjelma tai se voi sisältyä valmiiksi matkan hintaan. ”Niissä kohteissa, joissa on kaksi opasta, voidaan koota tarvittaessa kaksi eritasoista ja -vauhtista ryhmää”, Suomi selvittää toimintatapoja. Aika määrittää reittien pituuden Matkalle lähtijän on myös hyvä muistaa, että vaellusten kesto mitataan vuoristokohteissa ennemmin ajassa kuin pituudessa ja esimerkiksi Sveitsissä on vaellusreittien kyltteihin sekä karttoihin merkitty arvioitu aika, jonka reitti vaatii. ”Meillä ohjelmaan sisältyvät päivävaellukset ovat kestoltaan yleensä noin 4-8 tuntia, mutta pidempiäkin retkiä räätälöidään asiakkaan tarpeen mukaan”, Suomi kertoo.

Vaeltaja näkee eläimiäkin, kuten alppikauriita, helpommin kuin hiihtäjä.

Eksoottisia vaelluskohteita Suomalaisetkin ovat innostuneet kaukomatkoista ja tämä on huomioitu You Travelin tarjonnassa. Tulevaan alkusyksyyn järjestetään erityinen vaellusmatka Japanin Hakuban syksyisiin maisemiin. ”Tämä on vain meidän kauttamme järjestyvä matka, joka toteutetaan 27.9.6.10.2019”, Suomi kehaisee. Toinen kaukokohde on Uusi-Seelanti, jonne on mahdollista lähteä Suomen karua kaamosta pakoon marraskuussa. ”Uusi-Seelanti on ehkäpä luonnoltaan maailman kaunein paikka ja saarten eristyneisyys on tehnyt niin luonnosta kuin eläimistöstäkin erityisen, joka kannattaa kokea kerran elämässä”, Suomi innostuu. Ajatukset ensi hiihtokauteen Vuoristoista puhuttaessa en voi välttyä ajattelematta ensi kautta. You Travelin Suomi heittää peliin SkiSafarit, joiden ideana tarjota paljon uusia rinteitä viikon loman aikana. Keskukset ovat usein myös uusia ja monelle täysin tuntemattomia. ”Usein vierailukohteet niin pieniä, että niihin harvemmin lähtisi viikoksi, mutta päiväksi riittää hyvin hiihdettävää ja pikkukeskukset ovat myös usein melko ruuhkattomia”, Suomi kertoo. Hänen mukaansa SkiSafareilla asutaan

You Travelin Ski Safari tutustuttaa mm. Bad Kleinkirchheimin tarjontaan.

edgeski.fi facebook.com/edgeski

KESÄ KUTSUU VAELTAMAAN VUORISTOIHIN

Bormiosta St. Moritziin suuntautuvalla Alppitupla-vaellusmatkalla nähdään Italian ja Sveitsin maisemia. Kuvassa Piz Bernina 4049 metriä, joka on Alppien itäisin yli nelitonninen.

Ski Safarin myötä vieraillaan monissa pikkukeskuksissa, joissa hissijonot ja rinneruuhkat eivät vaivaa. Puuteriakin löytyy ajettavaksi kauemmin.

koko viikko samassa hotellissa ja vieraillaan viikon aikana tavallisesti kolmessa, joskus jopa neljässä keskuksessa oman alueen lisäksi. ”Oma alue myös riittävän suuri kolmeksi päiväksi ja vierailtavat alueet ovat kohtuullisen matkan, noin 30-90 minuutin, pääs-

sä majoituksesta. Homma on tehty todella helpoksi, sillä suomalainen matkanjohtaja hoitaa kaikki järjestelyt majoituksesta ja kuljetuksista hissilippuihin”, Suomi sanoo. Tarjolla on kolme vaihtoehtoa: SkiSafari Pyreneet, jossa lasketaan Ranskassa, Andorrassa ja Espanjassa, SkiSafari Amadé, jossa

viihdytään valtavan SkiAmadé-alueen keskuksissa Itävallassa sekä SkiSafari Bormio, jossa ohjelmaan kuuluu muun muassa Livigno, Aprica ja San Colombano. Lisätietoa niin vaellus- kuin hiihtomatkoistakin www.youtravel.fi

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Dolomiitit ovat kiehtoneet kiipeilijoĚ&#x2C6;itaĚ&#x2C6; aikojen alusta saakka.

edgeski.fi facebook.com/edgeski

Teksti ja kuvat JIMMY PETTERSON Käännös ANTTI ZETTERBERG

JIMMY PETTERSONIN MATKASSA

Jimmy Petterson tutustuttaa juttusarjassaan EDGEn lukijat erilaisiin laskettelukulttuureihin ympäri maailmaa.

Paul preussin jalanjäljillä

Muistan lapsuudestani hyvin maalauksen, joka roikkui ruokasalimme seinällä. Maalaus esitti kolmea vuorenhuippua, joita kutsuttiin saksaksi die Drei Zinneniksi. Äitini kertoi, että maalauksen huipuilla oli erityinen merkitys suvussamme, sillä hänen enonsa Paul Preuss oli kiivennyt eräälle kolmesta huipusta. Huippu oli nimetty huiputtajan mukaan Preuss Turmiksi.

aul Preussin suoritukset ovat jääneet historiaan vuorikiipeilyn saralla. Hän onnistui huiputtamaan 1200 vuorta vuosien 1908 ja 1913 välillä ollen uransa huipulla juuri kun alpinisimin kehitys otti isoimpia askeleitaan kiilojen, jäärautojen ja karabiinien muodossa. Paul ei kuitenkaan arvostanut uusia metodeita vaan oli luonteeltaan puristi, joka kiipesi aina yksin, ja jonka mielestä uudet apuvälineet

Paul Preuss toteuttamassa puhdasta vuorikiipeilyä.

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Vuoren huipulle rakennettu Corones-museo on arkkitehti Zaha Hadidin taidonnäyte.

Kirjoittaja mietteissään esi-isänsä sanoman edessä.

Bruneckin tunnelmallisessa keskustassa yhdistyvät italialaisen ja saksalaisen kulttuurin parhaat puolet. Marja laskee Kronplatzissa Bruneckin levittyessä taustalla 838 metrin korkeudessa.

olivat huijausta. Tosin kiilan käyttö olisi voinut pelastaa hänen henkensä Mandlkogelvuorella vuonna 1913, jolloin hän horjahti alas noin 300 metrin korkuiselta jyrkänteeltä vain 27-vuotiaana. Jälkipolvien innoittaja Vaikka Paul Preussin elämä oli lyhyt, ehti hän sen aikana saada huomattavan maineen teknisen ja tinkimättömän kiipeilyn uranuurtajana. Hän piti vuosittain keskimäärin 50 esitelmää uusista kiipeilyreiteistä, joita hän oli onnistunut luomaan eri huipuille. Hän oli uransa loppuvaiheessa niin tunnettu, että pystyi tienaamaan kiipeilyllä, opastuksella ja esitelmillä elantonsa. Eräs Preussin suorituksista innostunut oli italialainen kiipeilijä Severino Casara, joka julkaisi kirjan Paul Preussin elämästä ja kiipeilyurasta vuonna 1960. Tämä kirja päätyi myöhemmin myös nuoren etelätirolilaisen Reinhold Messnerin käsiin, josta oli myöhemmin tuleva maailman arvostetuin vuorikiipeilijä.

Pääsin tapaamaan Reinhold Messneriä (vas.) vuonna 2013 Paul Preussin kunniaksi pystytetyn patsaan julkistamistilaisuudessa Itävallassa.

edgeski.fi facebook.com/edgeski

Purismin perintö Reinhold Messner luki innostuneena Paul Preussin teesejä puhtaasta vuorikiipeilystä ja toteutti niitä käytännössä Alpeilla ja Andeilla hyvällä menestyksellä. Vuonna 1970 Messner suuntasi katseensa Himalajalle ja totesi, että maailman korkeimmat vuoret on mahdollista valloittaa ilman lisähappea mikäli akklimatisointi on toteutettu oikein. Kaikkien hämmästykseksi hän toteutti sanomansa kiipeämällä Nanga Parbatille (8125 m) vuonna 1970 ja Manaslulle (8163 m) 1972 ilman lisähappea. Maailman kaksi korkeinta vuorta, Mount Everest (8848 m) ja K2 (8611 m) noustiin samalla tekniikalla vuosina 1978 ja 1979.

Die Drei Zinnen.

Messner onnistui valloittamaan kaikki maailman 14 yli 8000-metristä vuorta vuonna 1986. Samana vuonna Messner julkaisi kirjan “Vuorikiipeilyä Paul Preussin seurassa”, jossa hän kertoo Preussin suoritusten toimineen uransa suurimpana innoittajana. Kronplatz, Dolomiitit Halusin päästä aistimaan Paul Preussin perinnön hänen suosikkikiipeilyalueelleen, Italian saksankieliseen Etelä-Tiroliin. Pyysin matkaseuraksi tällaista kokemusta arvostavat ystäväni Marja Salokankaan ja Axel Perssonin. Kronplatz on samanniminen vuori (2275 m) ja hiihtokeskus, josta avautuvat komeat näkymät Zillertalin Alpeille sekä Marmolada- ja Adamello-huipuille. Läheisyydessä sijaitsee myös keskiaikainen Bruneckin (it. Brunico) kaupunki, jossa on noin 15 000 asukasta, ja juuri tänne Reinhold Messner perusti erään kuudesta vuorikiipeilymuseostaan. Kevään tunnelmaa rinteissä Kronplatzissa on 185 km rinteitä reilun kilometrin korkeuserolla. Suurin osa, yhteensä

65 %, on pohjois- ja itärinteitä, joten keväisen yöpakkasen kovettamina ne eivät olleet parhaassa kunnossa kuin vasta keskipäivällä. Laskeminen oli toki tärkeässä roolissa tällä vierailulla, mutta se ei ollut pääasia. Nautimme kevätlumisista rinteistä muutaman tunnin päivässä, jonka jälkeen tutustuimme alueen kulttuuritarjontaan sekä erityisesti Reinhold Messnerin vaikuttavaan Coronesmuseoon Kronplatzin huipulla. Messnerin nimeä kantavia museoita on yhteensä kuusi, joista jokainen edustaa eri teemaa. Corones keskittyy perinteiseen alpinisimiin Paul Preussin innoittamana. Vaikuttava rakennus Museo on edesmenneen huippuarkkitehti Zaha Hadidin luomus. Rakennus on taidokkaasti piilotettu osittain maan alle ja sen jättimäisistä ikkunoista avautuvat näkymät Peitlerkofelille, jossa Messner opetteli kiipeilyä nuoruudessaan sekä Heiligkreuzkofelille, jonne Messner loi vuonna 1968 VII+ -tasoisen reitin. Museossa on nähtävillä vuoritaiteen lisäksi huima määrä esineistöä, jotka ovat

vaikuttaneet olennaisesti vuorikiipeilyn historiaan viimeisen 250 vuoden aikana. Tuttuja esineitä Sattumalta huomaan tutun nimen seinään kirjoitetun mietelauseen perässä: “Loistava kiipeily on teknisesti sekä ideologisesti hyvää kiipeilyä ja hyvä kiipeily on turvallista kiipeilyä.” – Paul Preuss. En ole kiipeilijä, mutta voin hyvin samaistua ajatukseen laskettelun osalta. Ajatuksissani katseeni osuu vanhaan kiipeilyhakkuun,

"Museossa on nähtävillä vuoritaiteen lisäksi huima määrä esineistöä, jotka ovat vaikuttaneet olennaisesti vuorikiipeilyn historiaan viimeisen 250 vuoden aikana." Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Reinhold Messnerin Ripa-museo sijaitsee Bruneckin 1200-luvulta olevassa linnassa.

Vasara, joka pysäytti.

jonka ohessa on teksti “Paul Preuss Matterhorn 1909”. Muistelen enoni Edin antaneen hakun Paul Preussin jäämistöstä Messnerille lahjaksi. Ehkäpä tämä on juuri tuo kyseinen hakku. Vasara pysäyttää Jatkoimme kierrosta ja eräs esine pysäytti minut pitkäksi aikaa. Vanha vasara, jossa oleva teksti “Paul Preuss Trisselwand 1911” palautti mieleeni tarinan lapsuudestani. Vain pari kertaa uransa aikana Paul käytti edgeski.fi facebook.com/edgeski

Ruis-hissi Kronplatzissa.

halveksimiansa apuvälineitä. Trisselwandilla hän yritti nousta seinämää, jota ei olisi voinut ilman kiiloja nousta. Juuri tällä vasaralla hän oli kiinnittänyt pari kiilaa Trisselwandin seinään lähellä Altausseetä, jossa itse vietin lapsuuteni. Vasara toimi myös Messnerin innoittajana museohankkeessa, sillä hän oli saanut sen Wienissä asuvalta naiselta, joka on luultavasti seurustellut Paulin kanssa. Tunsin kylmiä väreitä katsellessani esi-

neitä, jotka muistin hämärästi lapsuudesta. Museon sulkemisaika alkoi jo olemaan lähellä ja lähdimme joukolla puimaan päivän tapahtumia Bruneckin tunnelmallisiin ravintoloihin. Laskullisesti päivä ei ollut mitenkään erikoinen, mutta museokäynti toi saman tunteen kuin eeppisin puuteri. Kohti Drei Zinneniä Aamulla kohteenamme oli die Drei Zinnen – vuoriryhmä Pustertalin laaksossa, jossa Paul

Etelätirolilaista puotitunnelmaa.

Preuss oli tehnyt merkittäviä ensinousuja ja jonka olin nähnyt maalauksessa jo hyvin nuorella iällä. 3000-metriset Dolomiittien kivipaadet nousivat majesteettisina taivaanrannassa kun nousimme hissiin Vierschachissa ja laskimme alueen mustia rinteitä Rotwandspitzeltä kohti Sexteniä dramaattisissa maisemissa. Vaikka lunta ei ollut enää kovin paljoa, punaisen sävyiset vuoret tekivät laskemiseen maagisen tunnelman Paul Preussin muiston häilyessä taustalla. Messnerin Ripa-museo Reinhold Messnerin nimissä olevien museoiden sarjassa Ripa edustaa kunnianosoitusta kaikille vuoristoissa asuville ihmisille. Nimi itsessään on yhdistelmä tiibetin kielen sanoista vuori (ri) ja ihminen (pa). Museoon on koottu vaikuttava kokoelma vuoristolaisten kulttuuria niin Aasiasta, Etelä-Amerikasta, Euroopasta ja Afrikasta. Näyttely valottaa esineiden, kuvien ja tarinoiden kautta vuoristolaisten elämänfilosofiaa ja arkea karuissa oloissa. Upea museo sijaitsee 1200-luvulta peräisin olevassa Bruneckin linnassa. Museo tarjoaa kävijälle paljon ajateltavaa siihen miten vuoristoalueiden hyödyntäminen on muuttunut. Suola- ja malmikaivosten tilalle on tullut massaturismi, joka uhkaa muuttaa kaikki kulttuurit tasapaksuksi hötöksi.

Messnerin museoita on yhteensä kuusi ja niillä kaikilla on oma teemansa.

Rakkaus kiipeilyyn näkyy Bruneckissa monella tavalla, kuten nämä kiipeilevät nuket näyttävät.

Corones-museon näyttävää arkkitehtuuria.

Messnerin ajatuksia on koottu näyttäviksi tauluiksi, joissa hän kehottaa kaikkia vuoristolaisia säilyttämään omat tapansa ja kulttuurinsa paineesta huolimatta. “Elämänlaatu määräytyy monen muunkin seikan perusteella kuin rahan. Rauha, luonnon monimuotoisuus, ympäristön puhtaus ja itsemääräämisoikeus ovat todellista elämänlaatua”, Messner kirjoittaa. Kulttuuri on kaiken pohja Pystyn hyvin jakamaan Reinhold Messnerin ajatukset. Vaikka olenkin vieraillut mitä hienoimmissa laskettelukeskuksissa, ei mikään voita aitoa kulttuuria, jonka parissa voi vuorilla viettää aikaa. Hissit, rinteet ja lumikissat ovat vain pintaa. Aito vuoristokulttuuri paikallisine perinteineen on kiinteä osa ihmisten elämää kaikkialla vuoristoissa niin Intian Gulmargissa, Montenegron Durmitorissa

Kreuzbergpass sijaitsee 1640 metrin korkeudessa. Alue sijoittuu jyrkkien vuorien alle ja tarjoaa laskettelua loivissa, leveissä ja nautittavissa rinteissä die Drei Zinnenin lähistöllä.

kuin Chilen Villaricassakin. Myös Alpeilla vuoristokulttuuri on edelleen voimissaan vaikka turismi toimiikin tärkeimpänä tulonlähteenä. Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Chilen keskiosien upeata maisemaa – tasankoa ja sokeritoppia.

Chile on pitkä ja kapea maa Etelä-Amerikassa. Itseasiassa maailman pisin pohjois-eteläsuunnassa. Maassa on runsaat 3000 tulivuorta, joista noin 500 arvioidaan aktiivisiksi. Matkamme tarkoituksena oli nousta ja laskea useammalta eri tulivuorelta maan keskiosassa ja päästä samalla nauttimaan ainutlaatuisesta luonnosta.

edgeski.fi facebook.com/edgeski

Teksti SAMI SARSAMA Kuvat JUHO LUKKARI

teläisellä pallonpuoliskolla sijaitsevan Chilen rajanaapurit ovat Peru, Bolivia ja Argentiina. Pitkä ja kapea maa on melkein 4300 kilometriä pitkä, mutta keskimäärin vain 180 kilometriä leveä. Maahan mahtuu todella kaunista luontoa, erilaista ja värikästä kulttuuria sekä monipuolista maisemaa. Chilen noin 500:sta aktiivisesta tulivuoresta on 450 vuoden aikana purkautunut noin 60. Matkamme suuntautui Chilen keskiosiin ja olimme listanneet muutaman erityisen ja laskettavan tulivuoren kartalta. Helsingistä Santiagon kautta Temucoon Matka Euroopasta Chileen on lentojen puolesta kohtuullisen raskas ja matkustamiseen voi varata hyvinkin reilun vuorokauden, jos lentää vielä pääkaupunki Santiagosta eteenpäin. Matkaseurana minulla oli alueelle reissuja järjestävä Chile-spesialisti ja vuoristo-opas Juho Lukkari. Hän on järjestänyt alueelle reissuja jo pitkään ja tehnyt pioneerityötä etsiessään sopivia reitityksiä ja laskettavia vuoria alueelta. Lensin Santiagoon syyskuussa eli Chilen loppukevääseen. Jatkoin vielä sisäisellä lennolla Temuco-nimiseen kaupunkiin. Temuco on Chilen keskiosan yksi tärkeimpiä kaupunkeja ja siellä on reilu 200 000 asukasta. Se on myös liikenteen solmukohta, johon muun muassa pohjoisesta tuleva rautatie päättyy. Temuco jakaa etelää ja pohjoista Chileä halkaiseva Panamericana-valtatie kulkee kaupungin kautta ja Temucosta etelään se onkin ainoa pääväylä käytettäväksi. Temucossa voi aistia hyvin chileläisen vieraanvaraisuuden, ystävällisyyden ja tietynlaisen maalaisuudenkin. Vuokrasimme nelivetoisen lava-auton eli ainoan oikean liikkumavälineen noilla seuduilla, ostim-

Volcan Nuevo in Termas de Chillan aktivoitui, kun lähdimme laskemaan alas laaksoon.

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Kirjoittaja nousemassa Antucolle Laguna Laja taustalla.

me loput tarvikkeet ja ruuat, jonka jälkeen suuntasimme kohti ensimmäisiä tuliperäisiä vuoria. Olimme valmiit Chilen ja tulivuorien kohtaamiseen sukset lavalla.

Aktiivinen tulivuori näyttää voimaansa ja työntää savupilveä useamman sadan metrin korkeuteen.

Chillan Nevadosissa suksille Ensimmäisenä suuntasimme Chillan Nevadosin hiihtokeskukseen, jossa pääsimme ottamaan tuntumaa laskemiseen pitkän kesän jälkeen. Chillan Nevadosissa on muutamia ihan hyväprofiilisia rinteitä ja hissit vievät chileläisen rauhalliseen tyyliin laskijansa yläasemille. Muutamien lämmittelymäkien jälkeen päätimme testata myös vaellushiihtovarusteet ja lähdimme nousemaan kohti Volcan Nuevo in Termas de Chillania eli alueen ns. uutta huippua. Se oli tuprutellut savua jo aikaisemmin tasaisesti, joten lumi oli noen peittämää sitä lähestyttäessä. Jo kaukaa näki, että huipulle

Eksoottista metsälaskua araukarioiden välissä Sollipullin alarinteillä.

edgeski.fi facebook.com/edgeski

Yläosasta Antucovuori oli jyrkähkö. Hyppykäännöksillä kohti järveä.

ei ollut asiaa sen aktiivisuuden ja noen määrän vuoksi. Nousimmekin läheiselle huipulle ja saimme sieltä todistaa heti jotain hyvin ainutlaatuista. Uusi huippu räjähti ja pössäytteli savua useamman kerran Saimme todistaa upeaa luonnon näytelmää ja saimme jopa taltioitua näkyä kameralle laskija kuvassa mukana. Näky oli monella tapaa todella säväyttävä. Olimme sopivan etäällä tupruavasta huipusta, joten mitään vaaraa ei sinänsä ollut. Itselleni se oli yksi hienoimpia luontokokemuksia pitkään aikaan. Seurattuamme tapahtumaa aikamme laskimme alas vastakkaiseen suuntaan puhtaampaa lunta etsien. Seuraavana päivänä nousimme niin sanotulle vanhalle huipulle, joka ei ollut enää aktiivinen. Vanha huippu kohoaa kunnioitettavaan 3212 m korkeuteen. Laskimme huipulta pitkän ja hienon laskun alas Shangri La -laaksoon. Chile tulivuorineen oli heti näyttänyt meille eksotiikkansa. Antuco ja järvet Jatkoimme seuraavaksi kohti Antuco-nimistä tulivuorta, joka kohoaa vähän vajaaseen

3000 metriin. Antucon vierellä sijaitsee suuri Laja-niminen järvi, joka antaa maisemalle oman mausteensa. Chilessä on muuten aika kätevä majoittua, jos vaan etukäteen ottaa hiukan selvää paikoista. Mukavia pikku mökkejä (cabanas) on helppo vuokrata ja tien varsissa löytyy niistä monesti kylttejä. Espanjan kielen taito on toki kultaakin kalliimpi, kun etsii reittejä majapaikkoihin ja parhaita ruokakauppoja. Yleensä mökit ovat ihan siistejä ja kohtalaisesti varusteltuja. Toki poikkeuksiakin on ja välillä maaseudun vaatimattomuuden voi juuri näissä aistia. Paikalliseen tapaan terassilta löytyy onneksi melkein aina grilli, jossa voi sitten pitää grillijuhlia hiihtopäivän päätteeksi. Kylistä ja kaupoista saa komeat lihat ostettua kuumille hiilille, tuoreet vihannekset salaattiin ja edulliset sekä laadukkaat viinit pöytään. Skinnailemaan Antuco-vuoren juurella on vanha hiihtohissi, joka ei kuitenkaan enää kevätaikaan ollut toiminnassa. Parkkipaikalta käsin siis nousukarvoilla kohti huippua. Tulivuorten profiili on usein aika selkeä ja muodot loogiset. Yleensä huippua kohti mäki jyrkkenee ja nytkin yläosa oli paras nousta jääraudoilla sekä sukset reppuun kiinnitettynä.

San Pedrolle jo muutama tunti takana ja valoa ilmestynyt horisonttiin.

Välipäivänä kävimme Tyynen Valtameren rannassa maistamassa tuoreita meren antimia. Vuoriston värit vaihtuivat vehreyteen ja värikkäisiin kalastuspaatteihin.

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Juho ja Sami San Pedron huipulla 3621 m korkeudessa.

Kamppeiden inventaariota ja kuivausta Laguna Maulen tien varressa.

Antucon huipulta oli todella komeat maisemat alas järvelle ja pienet höyryt huipulla merkkinä tuliperäisyydestä antoivat oman sävynsä tähänkin laskupäivään. Lasku alas oli mukavan viettävä ja lumi sopivan pitävää kantin alla. Illalla mökillä sitten shortsit jalkaan, grilli tulille, punaviini auki, nauttimaan laakson lämmöstä ja kertailemaan päivän tekemisiä. Sieluhan siinä lepää aika mukavasti auringonlaskua katsellessa. Llaima pysyi piilossa Roadtrip jatkui kohti 3125-metristä Llaima-tulivuorta Ajoimme pitkän siirtymän kohti seuraavaa majapaikkaa ja loppumatkasta ylitimme komeat jähmettyneet laavavirrat. Llaima on purkautunut viimeksi 2009, joten osa laavavirroista oli todella ”tuoreen” oloisia. Asuimme mukavassa pikku mökissä vuoren kupeessa, mutta keli heikkeni nopeasti. Andien tyyliin tuuli oli todella voimakas ja Llaiman valloitukseen ei ehkä olisi asiaa. Tuuli on haastava, usein todella voimakas ja vallitseva sääilmiö Andien alueella Tulivuoret kun ovat usein vielä ”yksinäisiä” sokeritoppia, niin ne ovat tuulelle alttiita ja keräävät usein myös pilviä ympärilleen. Chilen kapea maakaistale Tyynenmeren ja vuorten välissä on luonnollisesti otollinen myrskyille ja nopeille sään muutoksille. Emme jääneet murehtimaan Llaiman kohtaloa, vaan suuntasimme suojaisammalle Sollipulli-vuorelle. Alaosa tuosta vuoresta olisi eksoottista araukaria-metsää ja ainakin sitä pääsisimme laskemaan. Sollipulli on vain noin 2300 metriä korkeudella merenpinnasta, mutta emme päässeet nousemaan huonon sään takia huipulle asti. Laskimme alempana mukavaa pehmoista lunta araukariapuiden siimeksessä. Chilen eksoottisuus sai taas jatkoa erilaisella vivahteellaan.

Chile on 4300 km pitkä, mutta vain noin 180 km leveä maa Andien vuorijonon ja Tyynen Valtameren välissä.

Ensimmäisinä suksilla San Pedrolla Viimeiseksi vuoreksi olimme säästäneet telttareissun ennen laskemattomalle San Pedro (koko nimi San Pedro te Tatara)-tulivuorelle. Vuori sijaitsi La Maule -nimisen järven läheisyydessä. Kävimme myös järven läheisyydessä laskemassa muutamia tienvarsimäkiä ennen varsinaiselle kohteelle siirtymistä. San Pedron reittiä hahmottelimme etukäteen etelän puolelta, johon yritimme ajaa mahdollisimman pitkälle nelivetoautollekin haastavaa kinttupolkua pitkin. Ajoimme niin pitkälle kuin kantti kesti ja jatkoimme siitä jalan kohti nousulaaksoa. Lähestyminen muodostui ihan kun-

edgeski.fi facebook.com/edgeski

non patikaksi painavine reppuineen, mutta pääsimme hyvissä ajoin ennen pimeätä lumirajaan. Leiri pystyyn, napa täyteen ruokaa ja lepäämään Aamuyöstä sitten ”alppilähdöllä” pimeässä nousemaan kohti huippua tähtitaivaan alla. Matka eteni mukavasti ja aurinkokin nousi taivaanrannasta meille tietä näyttämään. Noin kahdeksan tunnin nousemisen ja muutaman hankalamman kohdan jälkeen saavutimme 3621 metrin huipun ja joimme ”toppiteet” rauhassa maisemia katsellen. Fiilis oli upea ja kiirettä ei ollut mihinkään. Hetki piti vain nauttia maisemista, avaruudesta ja tyhjyydestä. Vaikea selittää fiiliksiä näissä tilanteissa. Luultavasti olimme siis ensimmäiset suksien kanssa tuolla huipulla. Paras oli vielä jäljellä eli noin 1900 vertikaalimetrin lasku vaihtelevalla lumella alas leiriin. Varusteiden vaihto, välitankkaus, leiri kasaan ja vaellus autolle ennen pimeää. Pitkä päivä. Oluet oli ansaittu. Chile, tulivuoret, lumi, laskeminen, ihmiset, luonto ja kulttuuri tarjosivat parastaan. Suosittelen. Matkoja voi kysellä hyvän ystäväni, suomalaisen vuoristo-oppaan Juho Lukkarin yrityksen www.rausundrauf.com kautta.

Juho Lukkari grillin lumoissa.

JOURNEY TO

the new home of Turkish Airlines The airline that flies to more countries than any other awaits you in the worldâ&#x20AC;&#x2122;s new aviation center

ISTANBUL AIRPORT

turkishairlines.com

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Saalbachin metsäreitit tulevat avautumaan uudessa valossa uusien hissien myötä.

SAALBACH

SUUNNANNÄYTTÄJÄNÄ Itävallassa on muutaman viime vuoden aikana satsattu suuria euromääriä uusiin hisseihin ja aluelaajennuksiin. Yksi suosituimmista alueista on suomalaisten suosima Saalbach, jonka mittavat investoinnit ovat sekä uudistaneet hissejä että laajentaneet hissiverkostoa. Perässä tulevat naapurit Zell am See ja Kaprun omine investointeineen.

aalbachin hissiverkosto on eittämättä maapallon eliittiä, sillä nopeat ja nykyaikaiset hissit siirtävät laskijat jonottamatta laajalle hiihtoalueelle. Hinterglemm, Leogang ja Fieberbrunn ovat saaneet vielä laskuyhteyden Vorderglemmiin, josta pää-

edgeski.fi facebook.com/edgeski

see mukavasti takaisin Saalbachiin. Koko 270 rinnekilometrin alueella on vain muutama vetohissi, joten jalat pääsevät lepäämään laskujen välillä. Uusia hissejä Hissejä on uusittu Kohlmaiskopfille ja Kleiner Asitzelle. Tirol S -hissi puolestaan tuo laskijat takaisin Fieberbrunnin alueelta ja antaa mahdollisuuden erinomaiseen metsälaskuun pohjoispuolen maastossa. Lumi pysyy pitkään puuterina, vaikka maaliskuiset päivälämpötilat nousisivat reilusti plussalle. Saalbach on tunnettu laajan ja miellyttävän hiihtoalueen lisäksi vauhdikkaasta iltaelämästä, joka alkaa jo after ski:stä Hinterhagalmin ällistyttävästä menosta tai muista alueen lukuisista starttipaikoista, ku-

ten Hinterglemmin Goat Stall. Hintataso on maltillinen ja totuuden nimessä ja suomalaisena mieliharmiksi selkeästi edullisempi kuin Lapin keskuksissa. Tämä koskee myös majoitusta, sillä esimerkiksi Hinterglemmin keskustassa hotelli Gamshagissa yöpyy pariskunta hyvällä puolihoidolla erinomaisen saunamaailman kera aivan hissien läheisyydessä sadan euron satsauksella tai jopa alle. Ensi kaudella laajeneminen jatkuu, sillä Zell am Seen hissiverkostosta pääsee laskemaan Viehhofeniin, joka on samassa laaksossa kuin Saalbach. Bussiyhteys Viehhofenista mahdollistaa näin ollen suksiseikkailun Saalbachin hissiverkostoon. Nähtäväksi jää, milloin bussiyhteys muuttuu hissiyhteydeksi.

Teksti ja kuvat JYRKI LEHTO

Großvenediger 3666 m

Gaisstein

Tristkogel

2363 m

Sonnspitze

Staffkogel

2095 m

2117 m

Hochhörndlerspitze

2062 m

2115 m

"Maailma on muuttunut niiltäkin osin, että lohi lepää lautasella tuoreena ja maukkaana. Lihan valta on vaihtumassa, jopa Itävallassa?"

Wildseeloder

Hoher Mahdstein

Henne

1981 m

2078 m

2020 m

Hohe Penhab 4er

Zwölferkogel F11

glift

F8 46

ogel

Bärnalm

Bernk

X-p

r 4e en hf rc

Lä

n F3

F8a

Doi

F14

1740 m

Pulvermacherscherm

F1c

Biwak Enzianhütte

Spielberghaus

19 1

Soul House

Umfahrungstunnel

1003 m

Maisalm

Hinterhagalm Turmfalke

Bauers Skialm

SAALBACH

NEU NEW 7b

Kohlmaisbahn

Fontanastadl

Hochtirol

Kohlmaiskopf 1794 m

Kohlmaisba

Asteralm

FIEBERBRUNN

Burgeralm

lbah

S4 Alm

Eiserne Hand

ha . Jo

Westernstadl

Timoks Coaster

böde

F11

TirolS

6er

Bernkogel

6er

Luis Alm

34a

Streuböden

Ferchlstadl

Streu

F36

48 Wetter kreuz

Zillstatt

Easy Park F31

Fam ilienab fah rt

üd

36a

Reiteralm Learn-to-Ride Park

Sonnalm

ilz

Sun 15

F13

Sch

Rammernalm

lin

48a

33a

39a

reg

47 Goaßstall

lift

F13

1819 m

Wildalpgatterl F4

HINTERGLEMM ed

Reiterkogel

itn

Mitte

elb

rkog

ite

Has 48

O bin gle

Tubi

rgfri

32a

Der Schwarzacher 1060m Umfahrungstunnel

hfi

F1 2

38a

Rec km

Schattberg Sprinter

chhö 12er Express

Wieseralm

F6a

Gatterl

Loipe

chba

g X-

6er

Lä

1791 m

F2 F6

F30

Teehütte

Lärchfilzhochalm

Hasenauer Köpfl

ttb

ald

Pfefferalm

NIGHTPARK

Rossw

27a

warza

1b Sc

F10a

F32

F14

F12

sch

Limbergalm

1921 m

Eislauf

Xandlstadl

Unter

Hochalmspitze

Funcross

Nord moos Reck

ipfelba

Lim

Westg

1645 m

F10

Simalalm

elb

Gerstreitalm

14 iter-O

r 4e rg 3

11a

Bergstadl

Lärchfilzkogel

F12 F35

F12a

erk

12a 6

F34

1942 m

lm 6er

Hochhörndler Hütte

Roßwaldhütte

ölf

ahn

ipfelb

13a 11a

Hintermaisalm

Westg

Reichkendlkopf

Hocha

bahn

chalm

22a

1350

Die Alm

Sonnhof

iele

ord

Winkler Alm

Walleggalm

-N

bah

3a 2a

ölf

r 6e

Ze hn er

Sky Rest

str

n ah elb rkog ölfe ke

Loipe

2096 m

2020 m

Lengau

Bigfoot-Salettl

Schattberg West

Schattberg Ost

-Stre

ltc

Breitfußalm 11

F11

1998 m

Ellmaualm

Westgipfelhütte

Spieleckkogel

Lindlingalm 11

F10

See ka rlift

F33

rndl

1984 m

12er-Treff

2112 m

Panoramaalm

Panorama 6er

9 60

Ederalm

Kohlmais Stub‘n

HOCHFILZEN

Thurneralm

Jausernalm

Pründlkopf

Magic 6er

Berger Hochalm 57 66

1879 m

Kleiner Asitz

Wildenkarkogel 1910 m

Wildenkarhütte

61a

Schönleite

26 Rachkuchl

nbahn 61a

Seidl-Alm

64 62a

ortb

63 63

Polten

n As

itz

8er

Montelino Trail

l 6e

x XX

Leo Trail

Tagesrodelbahn

Almbahn 90

Steinadler 89

Kniestichkogel

ahn 8er

Nitro Trail

Asitzbahn

86 Hendlfischerei 92

Asitzgipfelb

NITRO Snowpark & Freeride Park

ing

Fly

4er

Nachtrodelbahn Forsthofalm

1570 m

Asi

tzba

Ste

90a

89a

Leo‘s Kinderland

Outback 89

ldlift 59

Riederfe

8er

1914 m

n ldenbah Asitzmu

Hochwartalm

Großer Asitz

ahn Schönleitenb en 6er Schönleit

Vorderglemm

AsitzBräu

1870 m

Alte Schmiede

Hochwart Tenne

Stöcklalm

NEU NEW

Steinb

ergba

93 68

Hecherhütte

Stockinggut

KrallerAlm

VIEHHOFEN LEOGANG Sa

Hinterglemmin Goat Stall on suositeltava jatkopaikka.

ofe

ish

ll am

Saalbachin tämän kauden hissikartta kokee ensi kaudeksi pieniä päivityksiä.

Schanteihütte

Kitzsteinhornilla on huomioitu loistavasti vapaalaskumahdollisuudet.

Kitzsteinhorn ja Maiskogel linkittyvät Zell am Seen naapuri Kaprun avaa kauden 2019 aluksi hissiyhteyden, K-ONNECTIONIN, Kitzsteinhornilta Maiskogelille. Näin Kaprunissa majoittuvat pääsevät nauttimaan hissiyhteyden avulla Kitzsteinhornin hulppeista maisemista jäätiköineen. Lisäksi bussiyhteys Zell am Seen kauniista kaupungista Kapruniin on ilmainen. Kaprun on kasvanut pienestä kyläpahasesta todelliseksi hiihtokeskukseksi ja uuden hissin myötä tarjonta on varsin kilpailukykyinen. Huomionarvoista on myös Kitzsteinhornin hissien taso, sillä tuolihissien suojakuvut ja kabiinit kuljettavat laskijoita tuulisellakin säällä miellyttävästi kohti kolmea kilometriä. Kaprunissa majoittuville voisi vinkata sivukadulla sijaitsevan Zucchinin, jossa saa edullisesti erinomaisia annoksia. Maailma on muuttunut niiltäkin osin, että lohi lepää lautasella tuoreena ja maukkaana. Lihan valta on vaihtumassa, jopa Itävallassa? Kaprunin uusi Skidepot Center helpottaa matkaajan rinteeseen lähtöä tarjoamalla 2000:n suksiparin vuokrausmahdollisuuden. Laskijan matka rinteisiin tehdään helpoksi, sekin on nykyaikaa.

K-ONNECTION-hissi tuo ensi kaudeksi yhteyden Kitzsteinhornilta Maiskogelille ja Kaprunissa majoittuvat pääsevät nauttimaan hissiyhteyden avulla Kitzsteinhornin näkymistä.

Lisätietoa: www.saalbach.com www.schmitten.at www.kitzsteinhorn.at Kohlmaisbahnin uusi gondoli tuo nousuihin uutta tehoa 3200 hengen tuntikapasiteetilla.

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Seurojen nousevet tähdet

seurojen nousevat tähdet Rukan SMkisat ja Jade Linnatsalon U18 -hopeamitalilasku. Kuva Esko Räty.

Teksti MARJA SALOKANGAS Kuvat MIKKO LINNATSALO, ESKO RÄTY, MIKAEL KURKI & MARJA SALOKANGAS

"Kiehtovinta ratalaskussa on vauhti, kehittyminen ja hienot erilaiset rinteet. Kavereiden merkitys on todella suuri, auttavat jaksamaan, jos lasku ei kulje ja kannustavat aina." listuttiin myös ”ekoihin” kisoihin. Se oli lähtölaukaus Vihti Ski Centerin Sami Uotila -ratalaskukouluun. Renekin pääsi mukaan heti kun pärjäsi yksin hississä. Intoa riitti ja sisarusten seurapolku alkoi Jadella 6ja Renellä 4 vuoden iässä Slalom-Seuran/ HSC:n Tapio Turkaman opeissa.

Jade & Rene Linnatsalo

LINNASKI - HELSINKI SKI CLUB

Espoolaiset Helsinki Ski Clubin (HSC) edustajat Jade, 16 ja Rene, 13 Linnatsalon kausi on edennyt tavoitteiden mukaisesti. Pitkäjännitteinen harjoittelu on tuonut menestystä niin kotimaassa kuin kansainvälisissäkin kisoissa. edgeski.fi facebook.com/edgeski

Kannustava Turkama oli tärkeä henkilö lasten alppipolun viitoittajana ”Innostuneita sisaruksia oli helppo valmentaa. He olivat vastaanottavaisia ohjeille. Monipuolinen suksitaituruus ja muu liikunnallisuus mahdollistivat valmentajan ohjeiden siirtymisen käytäntöön. Pikavoittoja ei haettu, nopeutta haettiin vasta, kun tekniikka antoi siihen eväät”, muistelee Turkama valmennettaviaan. Kaksikon kehitys oli nopeaa ja monipuoliset kesä- ja talviharjoittelut tuottivat tulosta. Valmennuksesta Jaden ja Renen alkavalla kisauralla EC-Cupin kautta Audeihin vastasivat Kata Rove ja myöhemmin Danko Marinelli.

aden ensimmäisen FIS-kauden tavoite on keskittyä tekniikan ja FIS-pisteiden parantamiseen. Rukalla laskettu U18-sarjan SM-pujottelun hopeamitali todisti, että suunta on oikea. Veli Rene voitti Italian Folgariassa arvostetun (ent. Topolino) lasten kansainvälisen Alpe Cimbra FIS Chidren CUP -kilpailun U14-sarjan pujottelun ja sijoittui kuudenneksi suurpujottelussa. Kotimaassa Audi Ski Tour U14 -sarjaa johtavan Renen tavoitteena on säilyttää Audi Ski Tour kokonaiscupin sijansa ja laskea palkinnoille SM-kisoissa.

Linnaski syntyy – alppihiihdon harrastamiselle ja kisauralle ei ole yhtä oikeaa tapaa Nelisen vuotta sitten tapahtui Linnatsalojen arjessa muutos, joka vaati uudelleen järjestelyitä. Perhe päätti silloin perustaa oman sisarustiimin Linnaskin. ”Koimme tärkeänä, että lapset pystyivät jatkamaan harrastustaan yhdessä. Tiiminä oli helpompi myös vaikuttaa omiin aikatauluihin ja tavoittaa yhteistyökumppaneita. Ystävälliset ystävät ja valmentajat auttoivat selviämään harjoitus- ja kilpailukausista”, kiittelevät Jaden ja Renen vanhemmat Tuuve ja Mili.

Sisarusten alppipolku alkaa Messilästä ja Åresta Urheilulliset vanhemmat äiti Tuuve ja ratalaskutaustan omaava isä Mikko ”Mili” Linnatsalo ovat aina viihtyneet suksilla. Lapsetkin saivatkin jo varhain suksituntumaa Messilässä. Jade innostui laskettelusta 3-vuotiaana ja pikkuveli Rene seurasi perässä 2-vuotiaana. Mäessä oli hauskaa ja Jaden vauhdissa mentiin. Perheen retket Åren pitkille rinteille opettivat sisarukset laskemaan, siellä osal-

Linnaski erottautuu vaatetuksellaan ja somesivuillaan palvellen myös yhteistyökumppaneita Linnatsalot välittävät kiitokset alkuaikojen monivuotiselle yhteistyökumppanille Esa Korpela Oy:lle, Panda makeisille ja Orklalle. Erityiskiitos Sami Uotilalle ja Vihti Ski Centerille sekä nykyisille tukijoille, jotka ovat Skigarage.net, Westpro.cc ja Tarratalo.fi. ”Budjettimme rajoissa pyrimme saamaan kahdelle eri ikäiselle urheilijalle

Seurojen nousevat tähdet Linnaskin parivaljakko Rene ja Jade tekevät paljon monipuolista fysiikkaharjoittelua yhdessä. Kuva Mikko Linnatsalo.

parhaan mahdollisen valmennuksen ja kilpailumenestyksen”, kertoo Mili. Tavoitteena on kisa- ja leirikalenteria mukaillen olla 3-7 kertaa lumilla viikon aikana. ”Meillä on oma lähes täydellinen kalusto harjoitteluun ja teemme sekä puramme Jaden ja Renen kanssa yhdessä radat. Hallileirejä oli viime vuonna neljä ja tänä vuonna Liettuassa ja Saksassa kaksi, sitten Suomen lumille! Tämä yhdistelmä on toiminut ja sitä kehitellään edelleen. Tarvittaessa kuvaamme ja analysoimme laskuja”, kertoo Mili, joka toimii lastensa valmentajana. Rene ei ole ollut koskaan jäätiköllä. Alppikokemusta on kahdesta Folgarian edustusmatkasta. Jade on ollut vuosien varrella muutamalla Hintertuxin leirillä. Pujottelu on ollut lähinnä Jaden ja Renen sydäntä Rene nauttii nykyään myös vauhtilajeista Jaden keskittyessä tekniikkalajeihin. Sisarusten mieleisimmät kisa- ja harjoitusrinteet ovat Pyhän Piste Palander ja Sallan EP. Erityismaininnan saa myös ”kotimäki” Stenmark Vihdissä. ”Hyvin se on toiminutkin, sillä 88-metriä korkeasta kisarinteestä on noussut vuosien saatossa tusinan verran MC-laskijoita”, kertoo Sami Uotila. Yhdistettyjä leirejä ja kilpailumatkoja on tehty enimmäkseen JoPun Petri Heikkalan, Ruka Slalomin Heikki Vartiovaaran ja TSS:n Ville Turusen kanssa. Linnaskillä on hyviä kokemuksia myös virolaisten, venäläisten ja japanilaisista harjoitusryhmistä. ”Oli mahtavaa päästä laskemaan Puolan joukkueen ja Christian Leitnerin kanssa Rukalla ennen nuorten SM-kisoja”, hehkuttaa Jade. Heikkala ja Turunen tekevät mielellään yhteistyötä Linnaskin kanssa: ”Jaden ja Renen vahvuutena on hyvä fysiikka, hyvin

Granin Audi Cup U14 -paripuikan podiumilla vas. Anton Öhman, Rene Linnatsalo, Joonatan Järvelä. Kuva Marja Salokangas.

ammattimainen ote valmennukseen ja kyky analysoida tekemisiään ja suhteuttaa valmentajien ohjeet käytäntöön. Monipuolinen suksitaituruus mahdollistaa myös virheiden korjaamisen. Tämä korostuu edetessä vaativampiin rinteisiin ja kuluneille radoille. Kehityspisteinä keskivartalon harjoitteet ja pelisilmä; koska voi laskea kovaa ja koska pitää ottaa tarkemmin. Ahkeria harjoittelijoita, positiivisia ja sosiaalisia ihmisen alkuja”, komppaavat Petri ja Ville kokemuksistaan sisaruksista. Koulunkäyntiä ja oheisharjoittelua perheen kanssa Nuorten arki on koulunkäynnin ja alppihiihdon yhdistämistä. Vapaa-aikoina pelataan tietokonepelejä, tavataan kavereita ja vietetään aikaan perheen koirien Lilon ja Laran kanssa. Jade ja Rene ovat pärjänneet koulussa hyvin. Jade on ”raivannut” Espoonlahden

koulun 7-luokkalaiselle Renelle (ka 9,4) hyvän pohjan opiskelun ja urheilun yhdistämiselle.” Jade (ka 9,0) aloitti Haukilahden lukion urheilulinjan ja kiittelee monipuolisia kurssivalintoja, jotka ovat sovellettavissa alppikalenterin mukaan. ”Näillä järjestelyillä saadaan pidettyä omat treenimme samaan aikaan ja pystytään rakentamaan aikataulut itsenäisesti. Osallistuimme aiemmin Helsinki Ski Clubin kuiva- ja fysiikkaharjoituksiin. Nykyään tehdään paljon harjoitteita kotikulmilla Espoonlahdessa, siellä on tosi hyvät harrastusmahdollisuudet ja jää enemmin aikaa läksyjen tekoon”, kertoo Jade. Jade ja Rene ovat käyneet uimatekniikka-kursseja ja muutaman kilometrin uintitreenit hoituvatkin aina välissä. Takana on myös pyrähdys Track & Field -yleisurheiluseurassa. Muutaman vuoden ohjattu saliharjoittelu jatkuu nykyään Jaden ja Re-

Jade, Rene ja valmentajaisä Mili Linnatsalo. Kuva Marja Salokangas.

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Seurojen nousevet tähdet

Rene Linnatsalon voittolasku Solvallan Audi Cupissa 2019. Kuva K. Silver.

nen oma-aloitteisena harjoitteluna. Rene on harrastanut myös salibandyä ja jalkapalloa. Alppihiihto vei voiton jalkapallon Espoon palloseuran joukkuepaikasta. Jaden on kiinnostunut ratsastuksesta, mutta toistaiseksi kustannussyistä hepat saavat vielä odottaa. Åre Björnen 2009, Rene, 3 ja Jade, 5 mukana ensimmäisissä laskettelukisoissa. Kuva Mikko Linnatsalo.

Rene Linnatsalo voitti M14-sarjan pujottelun viimeisenä kilpailupäivänä Alpe Cimbrassa Italiassa. Kuva Mikael Kurki.

Rene Linnatsalo laski voittoon Italian Alpe Cimbra Children FIS Cupissa

Linnatsalon perhe on aina panostanut yhdessäoloon harjoittelun ja liikkumisen merkeissä ”Erittäin monipuolinen harjoittelu on yksi lastemme vahvuus alppihiihdossa ja elämää ajatellen”, korostaa Mili Linnatsalo. Yhdessä on harrastettu luonnossa liikkumista, yleisurheilua, suunnistusta, frisbeegolfia, uintia, jalkapalloilua, pyöräilyä, parkouria, boulderointia, kiipeilyä ja karting-autoilua. ”Meillä oli Taitoliikuntakeskuksessa oma extra-vuoro, jonka jaoimme lasten kavereiden kanssa. Äärimmäisen hyvä harjoitusmuoto”, hehkuttaa Mili. Linnatsalot ovat myös järjestäneet leirejä, harjoituksia ja tapahtumia Jadelle ja Renelle sekä heidän ystävilleen. Hyvin hoidettu toisiaan tukeva yhteistyö on avainsana alppihiihdossa Laaja ystävä- ja treenikaveripiiri on eduksi tässä pienessä lajissa. Monesta valmentajasta on myös vuosien varrella tullut hyviä ystäviä. Avoin ja kannustava suhde valmentajaan pitää kiinnostuksen yllä ja kehittymisen liikkeessä. Suomen parhaille alppihiihdon menestystarinoille ei löydy yhtenäistä käsikirjoitusta. ”Kysykää neuvoja ja apua kauemmin lajin parissa olleilta. Pitäkää mieli ja ovet auki yhteistoiminnoille ja ystäville, näin nuoret pysyvät ja kehittyvät yhdessä lajin parissa. Alppihiihdolla ei ole enää varaa menettää yhtään alppihiihtäjää!” tähdentää Mili ja jatkaa: ”Yhteistyöllä ja avunannolla luotu alppiyhteisöverkosto kestää – se on yhtä vahvasti solmittu kuin rinteiden turvaverkot.” Tulevaisuuden tavoitteena jatkuva itsensä kehittäminen Jade tähtää alppihiihtouransa kehittämiseen pujottelun ja suurpujottelun kautta sekä jatkaa mahdollisimman pitkälle omalla tahdilla kehittyen. Ensi vuonna

edgeski.fi facebook.com/edgeski

Seurojen nousevat tähdet

Linnaskin auto on ahkerassa käytössä leiri- ja kisamatkoilla, teippaukset yhteistyökumppani Teippitalo Oy. Kuva Mikko Linnatsalo.

U16-sarjaan siirtyvän Renen tavoite on Audi Cupissa ”podiumilla pysyminen” ja edustuspaikat kansainvälisissä kilpailuissa sekä itsensä jatkuva kehittäminen lajitaidoissa. Jade ja Rene kiittävät äitiä ja isää kaikesta mukanaolosta ja kannustamisesta: ”Olemme aina harjoitelleet yhdessä toisiamme haastaen ja tukien ja saaneet mahdollisuuden alppihiihtoon vanhemmiltamme. Isällä on paljon kokemusta eri lajeista ja äidin tukeminen ja neuvominen on auttanut harjoittelussa.” ”Olkaa mukana lastenne harrastuksissa. Kärsivällisyys ja lasten tukeminen on tärkeää pitkällä alppihiihtäjän tiellä. Iloitkaa ajasta, jolloin lapsenne ovat pieniä alppihiihtäjiä. Älkääkä kiskoko kuuta taivaalta lapsenne kustannuksella”, kannustaa Mili.

Nämä huomataan. Linnaskin oman ”Children of Snow” logon on suunnitellut Laura Sofia Rannikko. Kuva Mikko Linnatsalo.

Facebook: linnaski Instagram: linnaski Hashtagit: linnaski, childrenofsnow

Oma huoleton loma-asunto. Enemmän latua. Rukatunturi | Loma-asuntoja Oma lomakoti, josta voit suoraan suksilla hypätä sekä rinteeseen, että ladulle. Kaikki Rukan keskustan palvelut kävelyetäisyydellä. Jos haluat, vuokrauspalvelu vuokraa huoneiston puolestasi, kun et itse tarvitse sitä. Tarkista esittelyajat viikoille 8, 9 ja 10 yit.fi/ruka, tai sovi henkilökohtainen esittely! KIINTEISTÖ OY RUKA SKI CHALETS 2 Loma-asuntoja | Rukatunturintie 12 Arvioitu valmistuminen 8/2019. B2018

Esim. krs. 1 h+kt 2/6 21,5 m² sisustuspaketti 2 h+kt 3/6 38,0 m² sisustuspaketti 2 h+mt+kt+s 1/6 64,0 m² sisustuspaketti yit.fi/rukachalets2

mh. 47 600 62 000 86 400

vh. 119 000 11 700 155 000 15 800 216 000 21 800

Varmista viimeisin varaustilanne YIT Asuntomyynnistä.

Kysy lisää: YIT ASUNTOMYYNTI 85 asuntomyynti.oulu@yit.fi

p. 050 302 7921, mira.kontio@yit.fi yit.fi/ruka Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti p. 050 560 1941, arto.mantyla@yit.fi

Teksti MARJA SALOKANGAS Kuvat RASMUS LUOSTARINEN, TEEMU PURMONEN & JANNE PARTANEN

Suomen laskettelukeskukset

HEINÄVEDEN PÄÄSKYVUORI VASTAA AJAN HAASTEISIIN Uudistuneelle rinnekeskukselle oli tilaus Heinäveden mökkipitäjän helmi ja talvinen kohtaamispaikka Pääskyvuori on taas täydessä toiminnassa. Uuden tulemisen tehnyt rinnekeskus sijaitsee Keski-Savon ja Pohjois-Karjalan rajalla 45 km Varkaudesta.

uoren yrittäjän, insinööri Petri Valkaman toimesta Pääskyvuori on neljän vuoden hiljaiselon jälkeen panostanut voimakkaasti uuden rinne sukupolven kasvattamiseen. Tavoitteena on palvella oman ja lähikuntien perheitä. Kesämökkiläisille löytyy nyt myös mieleistä talviharrastamista. Hyvin hoidettu valaistu rinnealue ja uusittu Snowpark-alue palvelee kaikenikäisiä. Freestyle-suorituspaikat täyttyvät viikonloppuisin paikallisista lapsista ja nuorista. Hyvät rinneprofiilit, tykityspohjat ja pohjoinen ilmansuunta takaavat pitkän lumikauden. Yksi pääsky teki talven - nuori hiihtokeskusyrittäjä elävöitti Pääskyvuoren Pääskyvuori tai Heinävesi ei ollut ennestään tuttuja Kouvolasta kotoisin olevalle Joensuussa ammattikorkeakoulussa konetekniikkaa opiskelevalle Petrille. ”Olin kuullut Pääskyvuoresta ja ohi ajaessani käynyt katsomassa umpeen kasvaneita rinteitä”, hän kertoo. Innokas lumilautailija, yrittäjänä hiihtokeskuksessa vuonna 2016 aloittanut Petri Valkama, 27 ja neljä heinäveteläistä yksityishenkilöä omistavat nykyään Pääskyvuoren. Vuokrasopimus rinnealueesta on tehty 30 vuodeksi. Kahviosta vastaa Uittotupa Kahvio / Markku Kuittinen. ”Etenemme pienin askelin perusasioihin keskittyen. Rinnealue vaati raivaamista vuosien 2012-2016 hiljaiselon jälkeen. Hissien vetoköydet ja tampparin telat on uusittu ja lumetus on kunnossa”, kertoo Petri. Perhekeskeiseen rinnekeskukseen kannattaa poiketa kauempaakin Pääskyvuori on pidetty lähikeskus, jossa vierailee kaiken ikäisiä ja tasoisia laskijoita. Alueella on yhteensä viisi rinnettä ja kaksi hissiä. Viuhkamaisesti aukeavat rinteet nousevat parhaimmillaan yli 100 metrin korkeuteen. Pisimmän 700 metrin laskun saa sinisestä Perherinteessä. Punainen rinne on kaikkien mieleen ja jyrkempiprofiilinen kisarinne saa kiitosta vaativimmiltakin laskijoilta. Kauden uutuus, metsälaskualue, on ollut ahkerassa käytössä. Snowparkissa riittää tekemistä kaiken tasoisille freestyle-hiihtäjille ja lumilautailijoille. Lapset ja aloittelijat pääsevät perehtymään lasketteluun loivassa Nappularinteessä ja perheen pienimmät pääsevät lumituntumaan omassa pulkkamäessä. Rinnealue ympäristöineen on toimiva kokonaisuus perheille, jokaiselle löytyy mieluiAnnika Ollin sat suorituspaikat ja laskujen lovarma tyylinäyte massa mukavassa kahviossa voi ”Pääsky Openin” reilillä. Kuva Teekäydä tauoilla nauttimassa paikalmu Purmonen.

edgeski.fi facebook.com/edgeski

Riku Mikkosen hypyt ovat varmoja. Rikun voi tavata melkein päivittäin Pääskyvuoressa. Kuva Teemu Purmonen.

Pääskyvuori sijaitsee luonnonkauniilla alueella Kermajärven vieressä. Kuva Rasmus Luostarinen.

lisia herkkuja. Kodikkaassa grillikatoksessa voi syödä omia eväitä ja paistaa grillata makkaraa. Rinteiden alapuolelta pääsee suoraan Heinäveden kunnan kunnossapitämille valaistuille hiihtoladuille ja moottorikelkkareiteille. Pääskyvuoren huipulle voi vaikka lumikenkäillä, huipulla olevasta näköalatornista avautuvat upeat näkymät Heinäveden luontoon ja kauas Kermajärvelle. Järvellä on talvisin myös mahdollista pilkkiä. Viikonloppujen ja lomien viettäjille löytyy läheltä mökki- ja majatalo yöpymisvaihtoehtoja. Leppävirran suosittu Sport & Spa

Vesileppis seikkailupuistoineen sijaitsee 45 minuutin ajomatkan päässä Pääskyvuorelta. Aktiivinen toiminta ja teemapäivät kannustavat mäkeen Pääskyvuoren hiihtokoulu tarjoaa opetusta sekä laskettelussa että lumilautailussa. SHORY:n kurssit käyneet opettajat pitävät yksityis- ja ryhmätunteja. Koko välinekalusto on uusittu tälle kaudelle, tarvittaessa suksivuokraamosta saa laskettelu- ja lumilautailuvälineitä. Pääskyvuorella itsekin laskettelun aloittanut, kokenut hiihdonopettaja Ami Semi on perhelaskettelun puolesta puhuja. Helmikuun lopussa järjestetty

Kaikki rinteet on uuden omistajan myötä kunnostettu.

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Suomen laskettelukeskukset: PÄÄSKYVUORI aikuisten hiihtokoulupäivän tavoitteena on madaltaa vanhempien kynnystä lasketteluun ja kannustaa koko perhe yhteiseen harrastukseen.

Heinäveden Hyrskeen ratajunioreita 80-luvun alkupuolella vasemmalta Kai Kokkonen, Iisakki Ruuskanen, Harri Pehkonen, Esa Miettinen, Kati Partanen Hyrskeen maskotin kanssa, Jussi Pantsu, Janne Partanen. Kuva Janne Partanen.

Lyhyt kurssi Pääskyvuoren ratalaskuhistoriasta

Talvikaudella rinteessä vietetään paljon erilaisia teemapäiviä Teemapäiviä ovat mm. Ystävänpäivä, Laskiaissunnuntai ja Naistenpäivä -tapahtumat. Perinteiseen yömäkeen 15.3 sai lipun iltalipun hinnalla, jolla pääsi laskemaan aina klo 23 saakka. Heinäveden Yrittäjät ry:n suosittuna talvipäivänä 16.3 nopeimmat lipunostajat saivat ilmaiset ämpärit täytettynä teknokemian tuotannosta tutun pitäjän XZ-tuotenäytteillä ja paikallisten yritysten tarjouksilla. Kolmatta kertaa järjestetyt rennot freestyle- ja lumilautakisat ”Pääsky Openit” ovat tulleet jäädäkseen. ”Ensi vuonna uudestaan, olemme yhdessä luoneet perinteen”, kertoo itsekin lumilaudalla viihtyvä Petri. Petri toivottaa kaikki tervetulleiksi ja heittää haasteen entisille Pääskyvuoren vaikuttajille ja ratalaskijoille tulla porukalla rinteeseen. ”Kepit kainaloon ja kyllähän se ratalaskukin Pääskyvuoren perinteitä kunnioitten on ansainnut oman teemapäivänsä”, hehkuttaa Petri Valkama

einävedellä vuonna 1959 riehuneen myrskyn seurauksena nykyisen Pääskyvuoren rinteen yläosaan syntynyt laaja puuton alue kiinnitti metsäteknikko Erkki Airaksisen huomion. Hänen aloitteestaan luonnon raivaama alue toimi myöhemmin laskettelurinteenä innokkaimpien trampatessa mäkeä ylös. Monien vaiheiden jälkeen Pääskyvuoreen saatiin ensimmäinen hiihtohissi vuonna 1973 ja samalla vietettiin rinteen avajaisia. Pääskyvuoresta kiinnostunut hiihdonopettaja Pentti ”Pena ”Leino hakeutui Heinävedelle liikunnanopettajaksi vuonna 1976. Samana vuonna syntyi Heinäveden Hyrskeen alppijaosto. Toiminta oli alkuun pitkälti nuorisotyötä, aloitimme hiihdonopetuksella ja halusimme kasvattaa lasketteluharrastusta Heinävedellä. Se käynnisti valtavan laskettelubuumin Pääskyvuorella”, muistelee Pena. Mukaan tuli myös kilpailutoiminta ja viikkokisoissa oli jopa 50 osallistujaa. Hyrskeen menestys laskijoita olivat: Katja Pantsu, Kati Partanen, Anne-Mari Vuohelainen, Kai Kokkonen, Janne Partanen, Petri Mononen ja myöhemmin MC-kisoihin yltänyt Jukka Leino. Omien junioreiden menestyksen myötä alettiin myös Pääskyvuorella pitämään kansallisia juniorikisoja 3-4 kertaa vuodessa. Parhaimmillaan kilpailijoita oli reilut 200. ”Muistan mahtavan yhdessä tekemisen meiningin rinteestä. Mukana oli lähes kaikki naapuruston lapset. Laskettiin rataa, metsäreittejä ja rakennettiin hyppyreitä. Lapset ja vanhemmat harrastivat yhdessä, talkootyöllä oli valtava merkitys”, Pena kertoo. Kisavuosien aikana Janne Partanen löysi tulevan vaimonsa Katin samasta hiihtohissistä. Nyttemmin Liikunnanopettajapariskunta vaikuttaa Tahkon Alppikoulun valmentajina. Penan poika Jukka on Hyrskeen kasvatti. MC-kisoissa pistesijoille laskenut ja hyvin kotimaan ja Eurooppa Cup -kisoissa menestynyt laskija on toiminut alppilajien valmentajana oman vuonna 2010 monivuotisen kisauransa päättymisen jälkeen. ”Toivomme Petrille menestystä tulevaisuudessa. Pääskyvuori on Heinäveden Helmi ja erittäin tärkeä osa matkailua. Toimiva Pääskyvuori hyödyntäisi myös monia Heinäveden yrittäjiä. Toivotaan että yhä useammat löytäisivät sekä hienot rinteet että myös henkistä ja fyysistä hyvinvointia yllä pitävän harrastuksen”, kannustaa Pentti Leino.

edgeski.fi facebook.com/edgeski

Kuopiolaiset sisarukset Annika ja Iida Olli sekä Anna Maarumäkelä edustavat KuoSi Freestyle -seuraa. Kuva Teemu Purmonen.

Ronja Kuittinen ja Noora Vänttinen kuittasivat ”Pääsky Openissa” 1, ja 2. sijan sarjassa yli 8 vuotta. Kuva Teemu Purmonen.

Pääskyvuori, Heinävesi

TILAA ALPPIEN ASIANTUNTIJA! Vuositilauksen hinta 30€/4 numeroa. Tilaukset: 03-4246 5340 tilaus@jaicom.com. Tilaukseen tarvitaan postitus- ja laskutusosoite.

EDGESKI.FI #2/19

Tarinaa neljältä kantilta

ALPPIH IIHTO | FREES TYLE | VAPAA LASKU | OUTDO OR

Kestomenestyjä

JIMI SALON EN Uusi tuleminen

NOPE USLAS KU Alppihiihdon MM-kisat

ÅRE 2019

Hiihdon kulttielokuva

THE BLIZZARD OF AAHH H’S Ponnahduslauta parrasvaloihin Ski Sport Finlandin virallinen jäsenlehti

9€ (sis. alv)

edge_2_19.indd 1

EDGE myös netissä: www.edgeski.fi facebook.com/edgeski

22.3.2019 11.32

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Treenaus

Teksti JUKKA MÄENNENÄ Kuvat ANTTI ZETTERBERG & SHUTTERSTOCK

Vaikka ei kilpa-alppihiihtäjäksi rupeaisikaan, kehittää laskettelun aloittaminen nuorella iällä erinomaisesti tasapainoaistia.

Nuoren urheilijan polku Nuoren urheilijan polku on ollut viime vuosina otsikoissa valtamediassa asti monestakin syystä. Päällimmäinen syy on lasten ja nuoren liikkumisen laskujohdanteinen suunta. Toisena on viimeaikainen vähemmän kuin mairitteleva menestyksemme urheilun kansainvälisellä näyttämöllä. Molemmat syyt palaavat samaan yhteiseen nimittäjään; lasten ja nuorten liikunta- ja harrastustottumuksiin sekä niitä tukeviin toimintoihin.

Laajan pohjan tärkeys Mitä nuorempien urheilijoiden kanssa ollaan tekemisissä, sitä tärkeämpää liikkumisen monipuolisuus ja hauskuus ovat. Vanhan ajan pihapelit ja leikit ovat tässä mielessä mainioita aktiviteetteja, joskin ikävä kyllä ehtyvä luonnonvara. Lasten ja nuorten liikkuminen onkin yhä enemmän ohjatun toiminnan varassa, josta vastuu putoaa vanhempien, koulujen ja liikuntaseurojen hartioille. Kaikki palaa perusliiketaitoihin Ne käsittävät motorisia taitoja kehonhallintaa edellyttäviä suorituksia, joita ilmenee jokapäiväisessä arjessa ja harrastuksissa. Esimerkkejä ovat juokseminen, nopeat suunnanvaihdot, ärsykkeeseen reagoiminen (esimerkiksi pelikaverin tai -välineen liike), hyppääminen, heittoliike ja silmä-käsikoordinaatio. Nämä taidot ja niille tarvittavat ominaisuudet kehittyvät lapsuudessa. edgeski.fi facebook.com/edgeski

Perusliiketaitojen kehitys edellyttääkin laajaa harrastus-, leikkija liikuntapohjaa. Mitä monipuolisemmin ja runsaammin liikkumista tulee, sitä enemmän lapsi saa tilaisuuksia harjoittelulle, jotta seuraava suoritus onnistuisi paremmin, oli kyseessä sitten pallon heitto, kolmiloikka tai takaperinkuperkeikka. Lapsilla ja nuorilla ilmenee nykyään jopa vaikeuksia käyttää käsien liikettä apuna hypyn ponnistuksessa. Muutama vuosikymmen takaperin tämä olisi ollut vitsi, ikävä kyllä ei enää. Mitä asialle on tehtävissä? Monipuolista liikkumista korostaviin harrastuksiin ja tarvittaessa leikkeihin osallistuminen on turvallisen kasvuympäristön jälkeen ehkä paras lahja, mitä lapselle voi antaa. Esimerkkilajeja ovat voimistelu, tietyt kamppailulajit, tanssi ja jopa painonnosto. Perinteisissä pallo- ja joukkuelajeissa ei ole mitään vikaa, jopa päinvastoin. Ne yksistään eivät riitä kuitenkaan laajan perusliiketaitopankin luomiseen. Aikaisen erikoistumisen ansa Aikainen erikoistuminen, eli yhteen lajiin keskittyminen on nuorilla – ja myös vanhemmilla – joissakin tilanteissa suuri houkutus. Jos tietyssä lajissa haluaa tulla mahdollisimman hyväksi, jopa maailmantason urheilijaksi, sitä pitää harjoitella enemmän. Maalaisjärjellä tässä logiikassa ei ole mitään vikaa, mutta se voi mennä silti pahasti metsään. Erikoistumiseen liittyvä oleellinen kysymys on milloin.

Nuorena aloitettu urheilu kuten jalkapallo antaa hyvän perustan motoriikan ja lihaksiston kehitykselle. Kuva Antti Zetterberg.

Aikaisella erikoistumisen ikärajalla ei ole tarkkaa määritelmää Noin 15-16 ikävuotta voidaan pitää jonkinlaisena rajapyykkinä. Ennen tätä ikähaarukkaa erikoistumisella on mahdollista saavuttaa hetkellisesti nopea kehitys, joka voi näkyä esimerkiksi hyvänä mitalisaldona juniorivuosina. Täysi-ikäisyyden jälkeen kehitys kuitenkin tasaantuu ja uran todellinen huippu jää olemassa olevaa potentiaalia matalammaksi. Kun erikoistuminen maltetaan aloittaa vasta 15-16 vuoden iässä, kehitys tapaa jatkua pidempään niin, että suorituskyvyn todellinen huippu saavutetaan myöhemmin ja ennen kaikkea korkeimmalla mahdollisella tasolla. Kaikkia syitä aikaisen erikoistumisen ja lopulta huonomman lajimenestyksen ja urahuipun taustalla ei vielä tunneta. Kapeaksi Ikähaarukka (vuotta)

Liikkuminen ja harjoittelu

jäänyt perusliiketaitopohja on varmasti yksi osaltaan vaikuttava tekijä. Toinen merkittävä seikka on mahdollinen psykologinen väsymys, mikä seuraa helposti määrällisesti suuren ja mahdollisesti myös yksipuolisen harjoittelun seurauksena. Taito-oppimisen asiantuntija ja Sirkus Helsingin entinen rehtori Mikko Rinnevuori onkin sanonut osuvasti, että aikainen erikoistuminen korreloi ainoastaan aikaisen burnoutin kanssa. Jos aiheen raadollisuudesta haluaa lukea lisää, Andre Agassin Open-kirja ja Joan Ryannin kirjoittama Little Girls in Pretty Boxes: The Making and Breaking of Elite Gymnasts and Figure Skaters ovat tutustumisen arvoisia. Poikkeuksia on totta kai aina olemassa. Esimerkiksi telinevoimistelussa ja taitoluistelussa urahuippu saavutetaan tyypillisesti täysi-ikäisyyden kynnyksellä tai jo ennen sitä. Jos tähtäin on korkealla tällaisessa lajissa, harjoittelu pitää aloittaa varhain. Tukiverkoston merkitys Vanhempien roolia lasten ja nuorten liikuntatottumuksissa ei voi korostaa tarpeeksi. Kotona liikunnan pariin kannustettu lapsi omaksuu hyvin aktiivisen elämäntavan, joka kantaa parhaillaan elämän läpi. Myöhemmin liikuntaharrastuksen yhteyteen liittyy muita henkilöitä, joiden osaaminen ja tuki oikeilla ajanhetkillä voivat olla käänteentekeviä kohtia. Esimerkiksi osaava lajivalmentaja pystyy innostamaan ja motivoimaan vaikeilla hetkillä, asettamaan tavoitteita ja luomaan tervettä kilpailuhenkeä. Hyvän lajivalmentajan kykyihin kuuluu myös omien rajojensa tunnistaminen niin, että hän uskaltaa ja osaa pyytää apua ulkopuolelta. Terveydenhuollon ammattilaisten verkosto niin ikään tärkeä mahdollisen haaverin sattuessa ja muissa terveyteen liittyvissä asioissa. Heti perässä seuraavat ravitsemusterapeutit, joiden ammattitaitoa aletaan viimein hyödyntämään myös lasten ja nuorten kohdalla. Hyvä tukiverkko pystyy ottamaan nuoresta kopin, oli kyseessä sitten harrastaja tai terävimmälle huipulle tähtäävä urheilijan alku.

Esimerkit

Kehitettävät ominaisuudet

Piha- ja pallopelit

Perusliiketaidot, koordinaatio, ketteryys yms.

Vapaamuotoisia leikkejä ja pelejä. Kaiken 0-6

tekemisen tulee olla mahdollisimman

Lähteet: Jayanthi ym. 2013. Sports Specialization in Young Athletes: Evidence-Based Recommendations. Sports Health. 2013 May; 5(3): 251– 257.

leikinomaista! Vapaamuotoiset ja järjestetyt leikit sekä 6-10

pelit. Kaikki juoksua, suunnanvaihtoja,

Perusliiketaidot, liikkuvuus, nopeus.

hyppyjä ja monipuolista liikettä yhdistävä tekeminen.

Voimistelu, joukkue- ja pallopelit, uinti, kamppailulajit yms.

10-16

Usean lajin harrastaminen. Kilpailulliset

Täysi tai osittainen erikoistuminen. 16 ->

Nopeus, voima, liikkuvuus, kestävyys.

tavoitteet eivät ole välttämättömiä.

Lajinomainen harjoittelu, mutta ilman erikoistumisen mahdollisia haittavaikutuksia.

Laji- ja sitä tukeva oheisharjoittelu (voima-, kestävyys-, liikkuvuus

Lajispesifit ominaisuudet ja taidot.

ja mentaaliharjoittelu).

Suuntaviittoja nuoren urheilijan polulle. Oheisessa taulukossa on esitettynä harjoittelun suuntaviivoja ja yleisiä huomioita nuoren urheilijan polulle.

Lapsilla ilmenee nykyään jopa vaikeuksia käyttää käsien liikettä apuna hypyn ponnistuksessa.

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Treenaus

"Kun erikoistuminen maltetaan aloittaa vasta 15-16 vuoden iässä, kehitys tapaa jatkua pidempään niin, että suorituskyvyn todellinen huippu saavutetaan myöhemmin ja ennen kaikkea korkeimmalla mahdollisella tasolla."

Evästyksiä

EVÄSTYKSIÄ

Teksti TARJA SANDELL Kuvat SHUTTERSTOCK

Syömämme ruoan tulisi sisältää monipuolisesti eri ravintoaineita.

Liikunnan polttoaineet Meitä kaikkia, mutta etenkin urheilijoita patistetaan syömään riittävästi hiilihydraatteja, rasvoja ja proteiineja. Syömme ruokaa emme ravintoaineita, mutta miksi ruoan tulisi sisältää monipuolisesti eri ravintoaineita. Mihin niitä käytetään? Ja miten ravintoaineet liittyvät liikuntaan?

Perusaineenvaihdunta vie suurimman energiapotin Ruoan ravintoaineista saamme energiaa kaikkien elimistön toimintojen ylläpitämiseen. Energiaa käytetään perusaineenvaihduntaan, ruoansulatukseen sekä liikuntaan. Perusaineenvaihdunnalla tarkoitetaan nimensä mukaisesti ihmisen peruselintoimintojen, kuten hengityksen ja verenkierron, jatkuvaa ylläpitämistä. Kohtuullisesti liikkuvalla perusaineenvaihdunnan osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 75 %.

edgeski.fi facebook.com/edgeski

Perusaineenvaihduntaan vaikuttavat monet tekijät, kuten ikä ja koko, mutta myös kehon koostumus. Mitä enemmän kehossa on aktiivisia lihassoluja verrattuna rasvasoluihin, sen suurempi on perusaineenvaihdunta. Elimistön käyttövoimana glukoosi Kaikki nauttimamme ravintoaineet pystytään muuttamaan elimistössä glukoosiksi, joka on elimistön käyttövoiman perusyksikkö. Aivot pystyvät käyttämään energianlähteenään vain glukoosia ja keho osaa pitää huolen siitä, että aivoille riittää energiaa, oli ruokavalion koostumus sitten mikä tahansa. Hiilihydraatteja on helpoin pilkkoa glukoosiksi, mutta rasvojen ja proteiinien muuttaminen vaatii monimutkaisemman prosessin. Hiilihydraattien glukoosi varastoituu maksaan ja lihaksiin glykogeenina. Veri toimii glukoosin varastona ja jakelijana (verensokeri). Rasvat varastoituvat ensisijaisesti rasvahappoina verenkiertoon sekä rasva- ja lihaskudoksiin. Proteiinin aminohapot käy-

tetään vastaavasti elimistön rakennus- ja säätelytoimintoihin. Rasvojen ja proteiinin muuntaminen glukoosiksi käynnistyy periaatteessa vasta kun hiilihydraattien varasto on käytetty loppuun. Jotta asia ei olisi niin yksinkertainen, mukaan astuu vielä yksi tärkeä aine, nimittäin ATP (adenosiinitrifosfaatti). Ravintoaineiden energia on vain välimuoto, joka muutetaan energiarikkaaksi ATP:ksi, joka toimii välittömänä energianlähteenä. ATP:tä on elimistössä vähän. Koko ATPmäärä uusiutuu alle minuutissa eli ATP ei toimi energiavarastona vaan sitä on pystyttävä valmistamaan jatkuvasti. Energiaa kahdella tavalla Liikunnan aikana elimistömme tuottaa liikunnan tehosta ja kestosta riippuen energia kahdella tavalla: aerobisesti (happea käyttäen) tai anaerobisesti (ilman happea). Kun liikutaan matalalla tehotasolla, soluihin kulkeutuu riittävästi happea ja ATP:tä

Liikunnan energianlähteet eri kuormitustasolla 100

Osuus energiasta %

0 0

Liikunnan teho (%VO2max) Proteiinit

Hiilihydraatit

Rasvat

”Alppihiihdon suoritukset ovat kovatehoisia ja lyhytkestoisia (keskimäärin 45 s – 2 min), joten anaerobisella energiantuotolla on iso merkitys.” pystytään muodostamaan suoraan glukoosista ja rasvahapoista. Lisäksi muodostuu vain hiilidioksidia ja vettä. Liikunnan tehon noustessa hapen kulkeutuminen lihaksiin vähenee, jolloin ATP:tä valmistetaan lihakseen varastoituneesta glykogeenistä ilman happea. Anaerobinen energiantuotto on nopeaa ja tehokasta mutta rajallista – energiavarasto loppuu jo muutaman kymmenen sekunnin maksimaalisessa suorituksessa. Lisäksi anaerobisen energiantuoton sivutuotteena syntyy maitohappoa, jonka katsotaan aiheuttavan lihasten väsymistä. Anaerobinen energiantuotto on merkittävin tapa lyhyissä maksimisuorituksissa mutta myös 6070 % maksimitehosta tehtävissä pitkäkestoisissa suorituksissa. Alppihiihdon suoritukset ovat kovatehoisia ja lyhytkestoisia (keskimäärin 45 s – 2 min), joten anaerobisella energiantuotolla on iso merkitys. Mutta varsinainen laskusuoritus on vain osa alppihiihtäjän elämää, joten hyvä aerobinen kestävyys on myös tärkeää.

Liikunnan pitkittyessä lihasten glykogeenivarastot ehtyvät Samalla rasvan suhteellinen osuus energianlähteenä kasvaa. Glykogeenia tarvitaan toki silloinkin rasvojen pilkkomiseen energianlähteeksi. Tämän vuoksi pitkäkestoisen suorituksen aikana suositellaan nautittavaksi hiilihydraatteja, jolloin lihasten hiilihydraattivarastot ovat paremmin käytettävissä. Liikunnan polttoaineet ovat siis hiilihydraatti ja rasva. Koska rasvavarastomme ovat lähes rajattomat, on riittävällä hiilihydraatin saannilla iso merkitys suorituskyvylle ja sen kehittymiselle. Ei pidä kuitenkaan unohtaa proteiineja – mutta ei käytetä niitä polttoaineeksi.

Verensokeri Lihaksen hiilihydraattivarastot Osuus energiantuotosta

Liikunnan käyttövoimana ATP Vihdoin päästää kysymykseen, miten ravintoaineet liittyvät liikuntaan. Samalla tavalla kuin energiantuotto myös käytetyt energianlähteet riippuvat liikunnan tehosta ja kestosta. Matalatehoisessa liikunnassa rasvat muodostavat suurimman osan energiantuotannosta. Liikunnan tehon noustessa rasvojen merkitys vähenee ja vastaavasti hiilihydraattien merkitys kasvaa. Proteiinien osuus liikunnan aikaisesta energiantuotannosta on vähäinen millä tehotasolla tahansa. Kovatehoisessa liikunnassa hiilihydraattien merkitys korostuu sen vuoksi, että ATP:n valmistaminen rasvoista on hidasta ja tehotonta. Mikäli elimistössä ei

ole tarjolla riittävästi hiilihydraatteja ja lihakset joutuvat käyttämään energianlähteenä rasvoja, ei suorituksessa päästä yli 60 % maksimitehosta. Hapenottokyvyn parantuessa myös rasvojen käyttö energianlähteenä tehostuu.

Lihaksen Ra s v

ra s v a v a r

astot

een var a ku d o ks

astoitun

u t ra s v a

Liikunnan kesto

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

UUTTA & KOKEILTUA

Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG

Kokeilimme Sweet Protectionin uusia Interstellar-laseja kahdella eri linssillä.

Salpa voi vaikuttaa heppoiselta, mutta se on itseasiassa tosi tukeva ja jää kehyksen alle suojaan.

Käyttökokeessa

SWEET PROTECTION INTERSTELLAR –LASKULASIT ISPO-messuilla Münchenissä ensi kaudeksi esitellyt lasit oli mahdollista ottaa hiihtolomalle kokeiluun. Koska Sweet Protection on lasimarkkinoilla uusi tekijä, halusin ottaa selvää, miten norjalaismerkki on tehnyt kotiläksynsä.

askulasisarja täydentää osaltaan Sweet Protectionin kypärämallistoa, sillä ensi kaudesta lähtien laskijat voivat yhdistää lasit saman merkin kypärään, joita näkee varsin usein kotimaisissa hiihtokeskuksissa.

aurinkoiselle kelille ja Amethyst harmaaseen keliin/keinovalo-olosuhteisiin. Kirkkaan sään johdosta laskin itse eniten Sapphire-linsseillä, joiden kanssa tulin hyvinkin sinuiksi. Lasit istuivat saumattomasti naamaani ja vanha RED-merkkinen kypäräni sopi lasien yläreunan kanssa täysin ilman kuuluisaa ”Euro gapia”. Lasien näkökentän laajuus on olennaisesti laskemista helpottava ominaisuus. Olen vähän aiemmin naureskellut isoille linsseille, mutta naureskelu loppui kun pääsin kurvailemaan Interstellareilla. Kuolleet kulmat muuttuvat eläviksi ja laskuun tulee ihan uutta tarkkuutta.

Linssi vapautetaan avaamalla reunus ja lukitussalpa.

Sapphire-linssien erottelukyky oli täydessä auringonvalossa hyvä, mutta kun siirryttiin auringosta vuoren varjoon tai laskettiin alpenglow:ssa, niin silloin arvosana on erinomainen. Linssi muuttaa hienosti silmään tulevan valonsäteen taajuutta. Mainio kontrasti ja tarkka piirto tekevät laskusta 4K–tasoista. Mainioita ominaisuuksia Lasien linssin vaihto on suunniteltu erittäin käteväksi. Remmin kiinnityskohtaa nostamalla kehyksen reuna avautuu ja sal-

Laadukas ensivaikutelma Reilun 200 euron hintainen Interstellar on malliston huipulla ja lasit ovat pääosin tarkoitettu vapaalaskuun. Malliston muut lasit ovat kisalaseiksi tehdyt Clockworkit sekä yleislaseiksi tehdyt edullisemman pään Firewallit. Interstellarin rakenne on tukeva ja lasien kehyksissä on hiilikuituvahvisteet. Remmi on erittäin leveä ja siinä on mainiot liukuesteet. Pehmusteet ovat paksut ja materiaaleista huokuu laadukas tunnelma. Linssien näkökenttä on huomattavan laaja ja niiden vaihto käy kätevästi ilman sormenjälkiä avaamalla napakka lukkosalpa lasien reunassa. Lähtökohdat olivat siis hyvät. Käytännössä Lasit olivat meillä kokeilussa Andermattissa Sveitsissä RIG Sapphire ja RIG Amethyst –linsseillä. Sapphire on tarkoitettu

edgeski.fi facebook.com/edgeski

Lasien kyky adaptoitua varjosta valoon ja toisin päin teki meihin vaikutuksen.

UUTTA & KOKEILTUA

Hikisen haikkauksen jälkeenkään lasit eivät huurtuneet kun ne laittoi naamalleen.

paa kääntämällä linssi irtoaa. Uuden kiinnitys tapahtuu päinvastaisessa järjestyksessä ja aikaa koko ruljanssiin kuluu alle minuutti. Kosketuspinnat on kaikki suunniteltu siten, ettei linssin näkökenttään juuri joudu koskemaan. Uniikki ominaisuus on Gore Tex –ventilaatio, jonka tarkoituksena on vähentää painetta ja kosteutta ulko- ja sisälinssin välissä esimerkiksi korkeuden vaihtuessa rajusti tai laskettaessa äärimmäisen kovassa tuulessa. Tätä ominaisuutta kokeilin laskea vastatuuleen täysillä 700 m korkeuseroa 2963-2219 m, jolloin vauhtia oli parhaimmillaan lähemmäs 70 km/h. Linssien toiminta oli koko ajan täysin normaalia. Naarmutustestissämme heittelimme laseja rinteeseen ja tiputimme kabiinin lattialle simuloidaksemme lasien irtoamista. Naarmuja tai muita vaurioita laseihin ei tullut, mutta on sanomattakin selvää, että linssit edellä esimerkiksi soralle tippuminen aiheuttaa jonkinlaisia jälkiä. Loppusanat Sweet Protection Interstellar –laseja voi varauksetta suosittaa vaativalle vapaalaskijalle, miksei muillekin aktiivisille laskijoille. Hyvin muotoillut laajan näkökentän tarjoavat lasit sisältävät mietittyjä ominaisuuksia 2020-luvun laskijalle.

Hinnat »» Interstellar 199,95-219,95 € (Kahdella linssillä 249,95 €) »» Clockwork 149,95-199,95 € »» Firewall 89,95-129,95 € »» Lisätietoa www.sweetprotection.com

Longines Conquest V.H.P Chronograph – laskettelijan kello

lppihiihdon virallisen ajanottajan, Longinesin, klassista tyyliä edustava Conquest V.H.P Chronograph on varustettu asiaankuuluvilla ajanottotauluilla. Longines V.H.P (Very High Precision – erittäin suuri tarkkuus) edustavat analogisten kellojen tarkkuuden ja toimintavarmuuden huippua. Sveitsiläistä laatutyötä olevalle modernille, käytännönläheiselle kellolle luvataan jopa ±5 sekunnin käyntitarkkuus. Alppihiihdon harrastajaa miellyttää kellon Gear Position Detection –järjestelmä, joka osaa palauttaa kellon tarkkaan aikaan kovien iskujen tai magneettialtistumisten jälkeen. Varmasti oikeassa päiväyksessä pysyvä perpetuaalikalenteri ja erikoispitkä pariston kestoaika tarjoavat aktiiviseen elämään huolettomuutta, laatua ja käytännöllisyyttä – näyttävyyttä ja tyyliä unohtamatta. Conquest V.H.P Chronograph on ollut perustana myös maailman tämän hetken parhaan naisalppihiihtäjän, Mikaela Shiffrinin, nimeä kantavalle erikoismallille. Vesitiiviys 50 m. Takuu 2 vuotta. Kellotaulun halkaisija joko 42 tai 44 m. Saatavilla joko teräs- tai kumirannekkeella. Hinta 1460 euroa. Lisätietoa longines.com Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat LONGINES & ANTTI ZETTERERG

Longines Conquest V.H.P Chronograph hiilikuituisella kellotaululla ja mustalla kumirannekkeella. Lasit sopivat myös lasten naamaan. Kuvassa oleva pieni "eurogap" johtui lasten pienestä kypärästä.

Longines Conquest V.H.P Chronograph teräsrannekkeella Longines Conquest V.H.P Chronograph sinisellä kellotaululla ja sinisellä kumirannekkeella.

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

UUTTA & KOKEILTUA

Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat ANTTI ZETTERBERG & JUNGFRAUBAHN AG

Ensi kaudella koko alue vauhdikkaasti haltuun Sveitsin Jungfraulla

Eigerexpressin 28 henkeä vetävä huippunopea gondoli on todellisuutta ensi kaudella. Kuva Jungfraubahn AG.

Jungfraun jylhiin maisemiin suuntaavat hiihtoturistit saavat nauttia ensi kaudella huippunykyaikaisista hissi- ja logistiikkapalveluista, joita alueelle paraikaa rakennetaan.

rindelwald, Mürren ja alppihiihtokisoista tuttu Wengen muodostavat Jungfraun, Eigerin ja Mönchin massiivisten vuorten juurelle moniulotteisen hiihtokohteen, jossa kävijä pystyy nauttimaan kolmen kylän erilaisesta tunnelmasta. Kylien eri hiihtoalueiden tavoitta-

edgeski.fi facebook.com/edgeski

minen on vaatinut aiemmin aikaa, joka on kulunut hisseissä ja junissa. Nyt tähän on tulossa reilu parannus uuden V-Bahn –hissijärjestelmän ansiosta. Nimi tulee uusien hissilinjojen V-muodosta. Ajatuksena on linkittää Männlichenin, Kleine Scheideggin sekä Eigergletscherin alueet erityisen nopeilla hisseillä Grindelwaldiin. Vanha Grindelwald-Männlichen hissi puretaan ja tilalle tulee 10-hengen huippunopea gondoli, joka mahdollistaa matka-ajan lyhentymisen 30 minuutista 19 minuuttiin. Kokonaan uusi hissi on Eigerexpress, jonka 28 henkeä kerrallaan vetävät gondolit (yhteensä 44 kpl) vievät laskijat suoraan 15 minuutissa Grindelwaldista Eigergletscherille, josta voi laskea suoraan Kleine Scheideggin hiihtoalueelle. Ennen tämä matka piti tehdä junalla.

Diplomi-insinööri Dominik Liener vastaa yli 200 ammattilaisen kanssa Jungfraun uusien projektien toteuttamisesta. Kuva Antti Zetterberg.

UUTTA & KOKEILTUA

Hissilippujen hinnan ymmärtää kun katsoo, missä olosuhteissa hissejä rakennetaan. Kuva Jungfraubahn AG.

Tehokasta rakentamista Uusien hissilinjojen lisäksi alueelle avataan ensi kauden alussa tai sen loppuun mennessä uusia terminaaleja, joihin junat ja hissit yhdistyvät saumattomasti. Lisäksi juniin tulee uusia vaunuja ja vuonna 2020 Wengen saa oman shuttlejunansa. Näiden parannuksien lisäksi Grindelwaldiin rakennetaan 1000:n auton parkkihalli. Keskuksessa halutaan selkeästi panostaa vieraiden helppoon liikkuvuuteen, sillä loma-aika on erittäin arvokasta. Langat pysyvät Dominik Lienerin käsissä Kokonaisuudessaan satojen miljoonien arvoisesta projektista vastaavana päällikkönä toimii diplomi-insinööri Dominik Liener. Hän kertoo, että haastava aikataulu yhdistettynä ankariin luonnonoloihin pitävät miehen valppaana. ”Ei ole päivää, etteikö jotain ongelmaa joutuisi ratkomaan, mutta kaikesta on selvitty ja selvitään jatkossakin”, Liener hymyilee. Liener kertoo, että projektin parissa toimii yhteensä 36 yhtiötä, joista 26 on Bernin kantonin alueelta. Osaamista vuoristorakentamisesta siis löytyy läheltä. Hän tiputtelee muutamia avainlukuja kertoessaan projektin mittavuudesta: betonia tarvitaan 40 000 kuutiota, maata pitää kaivaa yhteensä 110 000 kuutiota, Eigerexpressin rakentamiseen menee yhteensä 310 tonnia terästä ja sen kilometrien pituiset teräskaapelit painavat yhteensä yli 600 tonnia. EDGEn ensi kauden avaavassa marraskuun numerossa esittelemme tarkemmin mitä Liener on kumppaneineen saanut aikaiseksi. Projektia voi seurata Jungfraun alueen saitilla www.jungfrau.ch

Tulevan uuden Grindelwald Grund Terminalin perustuksia. Kuva Antti Zetterberg.

Eigerexpressin hissiaseman perustukset on louhittu suoraan vuoreen. Kuva Jungfraubahn AG.

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

UUTTA & KOKEILTUA Pikakokeessa Salomon Force -sukset

Teksti ja kuvat JUSSI OVASKAINEN

Force-suksien runkorakenne ja materiaalit ovat pitkälti tuttuja kisasuksista.

Kanta on rinnesuksien tavoin suora.

Salomon Force antaa eniten osaavan laskijan käytössä.

Ensi kaudelle käytännössä kaikki suksivalmistajat tuovat uudenlaisia leveämpirunkoisia ”wide body” -suksia. Leveärunkosuksien lähtöajatuksena on tarjona nautinnollista rinnelaskua, yleensä osaaville laskijoilla.

alomonin uusi Force-sarja edustaa wide body -suksien ärhäkämpää suuntausta. Niiden runkorakenne ja materiaalit ovat pitkälti tuttuja kisasuksista. Saimme kokeiltavaksi malliston leveimmän ja napakimman suksen, Force 84:n. Testattu suksi oli 177 cm pitkä ja testilaskija 178 cm. Forcen kääntösäde on 16 metriä ja leveys kärjessä 132 mm, vyötäröllä 84 ja kannassa 116 mm.

"Suksi on erittäin looginen ja jämäkkä laskea. Käytännössä vauhtia kertyi aina niin paljon, että oma pää petti, ennen kuin suksen ominaisuudet." edgeski.fi facebook.com/edgeski

Tuhtia tavaraa Forceja äimistellessä kiinnittää huomiota niiden vahvaan leikkaukseen ja huomattavaan painoon. Omiin vapaalaskuhenkisiin suksiin verrattuna Forcet tuntuvat todella painavilta. Painosta voisi päätellä, että suksen runko on suunniteltu laskemista, ei nousemista varten. Painoa lisää vielä testisuksiin kiinnitetyt rental-siteet. Suksen keulassa on pieni rocker, mutta kanta on suora. Suksessa on normaalin rinnesuksen jalkavuus. Mahtava mäessä Testilaskut tehtiin maaliskuisilla Levin ja Ylläksen rinteillä. Edellispäivien lumisateiden jäljiltä rinteet olivat aika pehmeät. Onneksi oli muutamia tuulen puhdistamia jäisempiäkin pätkiä, jolloin pääsi vähän aktiivisemmin kokeilemaan Forcen ominaisuuksia. Ja niitähän riitti! Suksi on erittäin looginen ja jämäkkä laskea. Käytännössä vauhtia kertyi aina niin paljon, että oma pää petti, ennen kuin suksen ominaisuudet. Suksea kuormittaessa se pysyi rinteessä todella vakaasti. Kantaleikkaus ja jäykähkö kanta tekivät sen, että käännös piti viedä aina loppuun. Mikäli kevennys

Suksien keulassa on pieni rocker.

tapahtui liian aikaisin, kanta ”ampui” laskijan takapainoon. Force on mainio rinnesuksi osaavalla laskijalle. Se ei ole missään mielessä vasta-alkajan suksi, vaan osaavan laskijan vauhdikas nautiskelukapula. Kun suksen kanssa pääsee sinuiksi, se tarjoaa erittäin nautittavaa, vauhdikasta ja vakaata menoa, niin pehmeällä kuin jäisellä rinteellä. Makuasioita Suksia ostettaessa ulkonäkö on harvemmin, ainakaan kovin korkealla päätöksen teon prioriteeteissa. Omasta mielestäni Force on hyvännäköinen suksi, joka sai paritkin spontaanit kehut kanssalaskijoilta Ylläksen gondolimatkan aikana. Ei tyylikäs estetiikka ainakaan vähennä kiinnostusta Forcea kohtaan.

Hyvin hajautettu sijoitussalkku kestää takaiskujakin. Yhdessä löydämme juuri Sinulle oikean ratkaisun.

Kumppani varojesi hoidossa - www.front.fi 99

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti