Haukea koho-ongella – Jens Bursell

HAUEN KOHO-ONGINTA

täkykalalla on koukuttavaa

Tuuli voimistuu nopeasti ja lähestyy 15 metriä sekunnissa. Tummat pilvet liikkuvat vauhdilla ja epäilen, että kohta alkaa sataa reippaasti. Istun mukavasti pienen laavuni alla ja katson kohon keikkuvan laineilla. Yhtäkkiä se painuu pinnan alle ja minulle tulee kiire.

Vaikka olosuhteet ovatkin karut ja tuuliset, ovat ne samalla täydelliset. Hyvällä säällä voi muita kalastajia olla enemmän, eivätkä tyynet ja aurinkoiset olosuhteet ole välttämättä hauenkalastuksen kannalta edullisimmat.

Juostessani vavan ääreen, en huomaa, että tuulenpuuska osuu laavuuni ja tempaa sen mukaansa kohti järveä. ”Perhana, nyt pitää juosta laavu kiinni sen sijaan, että väsyttäisin haukea”, ajattelen ääneen juostessani pitkin rantapenkkaa.

Sain onnekseni laavun kiinni juuri ennen sen sinkoutumista järvelle ja kiilaan sen puiden väliin hengästyneenä. ”Onpahan keli”, puhisen, kun painan lippalakin syvemmälle päähän suojautuakseni raekuurolta. Hauki taitaa olla tällä kertaa hylännyt syötin kun hääräsin laavun kanssa.

Uusi taktiikka tuo saalista

Harrastan hauen täkyongintaa kuolleilla syöttikaloilla, jotka ovat useimmiten särkiä, pasureita tai lahnoja. Välillä kokeilen myös ahvenia. Olin edellisillä reissuillani ”spotannut” paikan, jossa epäilen todella ison kalan majailevan. Hauenkalastus koholla ja syöttikalalla on todella hauskaa, ja se on tekniikka, jota voidaan käyttää sekä maalta että ankkuroituna veneestä.

Mutta vaikka täky näytti todella houkuttelevalta, en useiden tuntien kalastuksen jälkeen ollut saanut mitään ja oli pakko vaihtaa taktiikkaa, sillä uskoin edelleen vahvasti, että iso kala iskisi.

Täkykala on välillä todella hyvin syötynä, joten pitkä titaaniperuke on tässäkin lajissa kannattavaa.

Koho-onginta täkykalalla tarjoaa usein reippaan kokoisia haukia ja kohon liikkeitä on jännittävä seurata, aivan kuten mato-onkea käyttäenkin.

16,8-kiloinen ennätyshaukeni haksahti hitaasti ohi uitettuun pieneen ahveneen.

"Hauen tulee saada tärpissä siimaa häiriöttä, muuten se hylkää syötin, kuten minulle kävi aiemmin."

Twin Hooklink Baitfish Release Tackle rigattuna syöttikalaan. Kolmihaarakoukut saadaan tällä rigillä hyvin roikkumaan vatsan alle ja kala pysyy rigin avulla pystyasennossa.

Olen havainnut, että usein aamulla hauilla on ollut hyvä syöntijakso, jonka jälkeen on hiljentynyt. Tällä kerralla ei ole ilmaantunut mitään syöntijaksoa ja koko päivä on ollut tyhjää täynnä ennen artikkelin alussa kuvattua tapahtumaa. Oli aika miettiä homma uusiksi.

Uusi taktiikkani oli ottaa käyttöön Drennanin 30-grammainen Crystal-koho ja laittaa täky kiinni vain reilut puoli metriä kohon alapuolelle rigattuna kehittämälläni rigillä. Näin pääsen tarjoilemaan täyn kasvuston päälle hitaasti virran mukana ja juuri sen paikan yli, jossa otaksun ison hauen lymyilevän.

Taikasanat: Twin Hooklink Baitfish Release Tackle

Yksin kohon käyttäminen ei vielä riitä, sillä syötti tulee tarjoilla oikein, jotta se on mahdollisimman houkuttelevan näköinen. Lisäksi sen tulee koukuttaa kala nopeasti ja vapauttamisen tulee olla mahdollisimman nopeaa.

Olen tätä varten kehittänyt nimellä Twin Hooklink Baitfish Release Tackle myytävän rigin. Se on tarkoitettu kalastukseen kuolleella täyllä.

Tämän ratkaisun etuna on, että se voidaan asentaa syötin takaosaan siten, että syöttikala asettuu vedessä vaakasuoraan luonnolliseen asentoon. Kaksi koukkua voidaan sijoittaa vapaasti syöttikalan alle, näin saadaan aikaan mahdollisimman hyvä tartutus.

Syötin takaosaan laitettua yksittäistä koukkua voidaan liu’uttaa ylös tai alas, jotta rigi sopii erikokoisiin syötteihin. Rigejä voi hankkia esimerkiksi osoitteesta

releaserigshop.com.

Pieni syöttikala

Aiemmin minulta oli karannut kala rigistä, jossa oli pullea särki. Mietin, että kokeilen nyt päinvastaista eli laitan syötiksi pienen ahvenen, joka poikkeaa hieman hauen yleisimmistä saaliskaloista ja saattaisi innostaa ne iskuun. Yleensä pienet syötit kalastavat parhaiten silloin kun syönti ei ole parhaimmillaan.

Säädän vatsan alle tulevien kolmihaarakoukkujen asennon siten, että ne sopivat ohuen syötin kanssa, minkä jälkeen asetan yksihaarakoukun muutaman sentin selkäevän eteen, missä yleensä on syöttikalan luonnollinen painopiste. Tuosta kohdasta kiinnitettäessä täky myös pysyy hyvin paikoillaan heitettäessä.

Hauen koho-ongintaan sopivaa suomalaista vesistöä, hitaasti virtaavassa joessa täkyä pystyy kohon avulla uittamaan kätevästi. Kuva Antti Zetterberg.

Tositoimiin

Sinkoan pehmeällä heitolla koho&rigiyhdistelmän aiemmin löytämääni paikkaan, jota epäilen ison hauen olinpaikaksi. Alueella on noin pari metriä vettä, hiljainen virtaus ja sopivasti kasvustoa matalammassa. Pystyn näin tarjoilemaan syötin hitaasti virran mukana.

Laitan vavan telineeseen ja säädän puolan juuri sen verran tiukalle, että täkykalan vaste ei vedä siimaa kelalta. Hauen tulee saada tärpissä siimaa häiriöttä, muuten se hylkää syötin, kuten minulle kävi aiemmin.

Mitään ei kuitenkaan ensimmäisellä laskulla tapahdu. Tuuli on edelleen kova ja joudun seuraavillakin laskuilla korjaamaan siimaa jatkuvasti paremman hallinnan saavuttamiseksi.

Yhtäkkiä koho sukeltaa hiljaa, ja vastaan nopealla vastaiskulla, sillä pienillä syöteillä on se haittapuoli, että ne on helpompi niellä liian syvälle, jolloin vapauttaminen voi muodostua ongelmaksi. Välillä toki ruokakaloja saatetaan ottaa, mutta nyt tavoitteena on suurhauki, jonka vapauttaminen on ensiarvoisen tärkeää.

Ison kalan otteet

Otan vavan käteen ja se kaartuu koko aihion mitalta siiman juostessa vauhdilla ulos. Tilanne on juuri se, mistä jokainen hauenkalastaja haaveilee: raskaat liikkeet ja pään ravistukset kertovat, että toisessa päässä on painoa ja voimaa.

Koska kalastan jokisuistossa, on rannoilla paljon kasvillisuutta, jonne siima voi helposti sotkeutua. Minun täytyy siis pitää kalalle kovaa painetta samalla kun yritän saada sitä lähemmäs itseäni virran toiselta puolelta.

Saan kovalla työllä kalaa lähemmäs ja huomaan että koukku on tiukasti kiinni suupielessä, joten otan rauhallisesti. Olin onnekseni ottanut mukaan karpinonginnassa käyttämäni suurhaavin todella pitkällä varrella ja pystyn ujuttamaan haavin suurhauen alle jo varsin kaukana rannasta. Kala liukuu ongelmitta suuren haavin nielusta ja sekuntia myöhemmin se on havaksen ympäröimä. Täydellistä!

Ennätyskala

Kun vedän haavin rannalle, huomaan, että nyt on tainnut tulla ennätyskala. Reilusti yli 120-senttinen hauki on todella harteikkaan näköinen. Kädet täristen viritän kastellun punnituspussin ja asettelen haukimamman sinne.

Puntari näyttää painoksi 16,8 kiloa, kun punnituspussin paino on vähennetty. Nappaan muutaman kuvan ja videon, minkä jälkeen istun tuolilleni ja tuijotan eteeni kaikkeni antaneena. Lopulta, melkein 11 vuoden jälkeen ylitin edellisen ennätykseni 16,05 kiloa.

Tuntuu kuin aika olisi pysähtynyt. Itse asiassa en enää välitä kalastamisesta, takki on täysin tyhjä. Pakkaamisen sijaan otan ansaitut nokoset laavussani ennen kotiinpaluuta.

"Alueella on noin pari metriä vettä, hiljainen virtaus ja sopivasti kasvustoa matalammassa. Pystyn näin tarjoilemaan syötin hitaasti virran mukana."