Mahtiahventa täkyongella – Jari Kettukangas

Suurahvenet kannattaa vapauttaa aina kuin vain mahdollista. Pienempiä lajitovereita riittää ruokakaloiksi yllin kyllin.

MAHTIAHVENTA täkyongella

Ahvenen kalastaminen oikein tarjotuilla kalasyöteillä on tehokas ja jännittävä kalastusmuoto.Luonnonsyötti valikoi saaliiksi erityisen hyvin juuri vesistöjen suurimpia yksilöitä.

Kuten mato-onki, on myös koholla tai pohjaongella tarjoiltu syöttikala staattinen houkute kalalle ja vanhat kaiken nähneet körmyahvenet haksahtavat avovedessäkin herkästi maistamaan luonnollista herkkua, joka ei vain vilahda nokan edestä.

Laji on palkitseva, mutta vaatii usein rutkasti aikaa, kärsivällisyyttä ja malttia. Ahvenen täkykalastuksessa ei voi, eikä kannatakaan puhua vain ahvenjahdista, sillä kalasyöteillä ongittaessa saaliiksi tulee myös yhtä lailla jopa jättikokoisia haukia. Välineet kannattaakin mitoittaa sen mukaan, että suurikin hauki on mahdollista saada näytille. Pienellä syötillä voi siis saada jättihauen, mutta suurilla haukisyöteillä ei isoakaan ahventa.

Syöttijarruilla varustetut täkysetit vapatelineessä.

Liukukohon alta iskenyt yli puolitoistakiloinen syysahven lämmittää mukavasti kylmässä kelissä. Välineet täkykalastukseen

Varsinaisesti ahvenen täkykalastukseen avovedessä löytyy surkeasti juuri siihen tarkoitettuja vapoja ja jos löytyykin, ne ovat usein mielestäni liian heppoisia. Ei ole lainkaan huono idea hankkia yleistäkyvavaksi kevyemmän luokan haukitäkyvapoja esim. 2,75lb 10’ (3 m), tai mahdollisimman pitkä ja kokotoiminen heittokalastusvapa.

Kelaksi täkyvapaan kannattaa valita syöttijarrulla varustettu avokela. Syöttijarru on erittäin kätevä ja tarpeellinen ominaisuus kaikessa täkykalastuksessa. Kelan ei tarvitse olla kovin suuri. Kokoluokka 2500-4000 riittää varsin hyvin vielä hauellekin.

Siimaksi on syytä valita laadukas kuitusiima. Itse suosin ahvenen kalastuksessa vahvuutta 0,26 mm, sillä se riittää tilanteen niin vaatiessa suurhauellekin. Herkkyydellä ei tässä lajissa ole juurikaan merkitystä, eikä välineitä ei kannata alimitoittaa miltään osin.

Edellä mainitun kaltaisia settejä kannattaa olla 2–3 kpl. Usein riittää yksikin vapa, mutta useamman vavan kanssa heikommalla syönnillä, tai laajemmalla sektorilla homma pysyy mielekkäämpänä. Monivapakalastuksessa on tällöin syytä huomioida, että pelkkä kalastuksenhoitomaksu ei enää riitä, vaan tarvitaan vesistökohtaiset monivapaluvat.

Pyyntimuodot

Jaan ahvenen täkyonginnan karkeasti kahteen eri muotoon, kohotäkyilyyn ja pohjaongintaan. Paikasta riippuen molemmat ovat tehokkaita tapoja. Veneessä kannattaa käyttää aina koholla varustettuja täkysettejä ja vielä nimenomaisesti liukukoholla. Penkkapyynnissä toimii molemmat tavat.

Virtavedessä pohjaonki on kuitenkin helpompi hallita ja tärpit erottuvat selkeämmin. Mikäli rannalta kalastettaessa pohjan rakenne sen sallii, kannattaa penkalla käyttää useimmiten juuri pohjaonkea.

RIGAUKSET

Esittelen kaksi suosimaani rigausta ahvenen täkypyynnissä liukukohoa, tai pohjaonkea käyttäen.

Liukukohon rigaus

Koska kalastussyvyydet vaihtelevat suuresti, on hyvä käyttää liukukohoa. Se on aina helppo heitettävä, vaikka kalastaisi syvemmässäkin vedessä. Tärkeä on löytää toimiva viritys ja sopivat painotukset. Veneestä kalastettaessa, voidaan joko olla potentiaalisella alueella ankkurissa, tai joskus on tehokkaampaa edetä, mutta hyvin hitaasti. Kun koho sukeltaa, vastaiskua ei pidä jäädä odottamaan sekuntiakaan liian pitkään ahvenen suhteen.

Pohjaongen viritys ja rigaus

Pohjaonkiessani ahventa asetan vavan n. 45° kulmaan tukeutumaan penkkakeppiin ja viritän

tärppikellon lähelle vavan kärkeä. Siimaa kiristän painoa vasten niin, että voin havainnoida tärpit vavan kärjestä.

Syöttijarru pitää tässä vaiheessa napsauttaa päälle, niin että kala saa halutessaan vaivatta siimaa kelalta. Kun tärppäily on selkeästi jatkuvaa nykimistä, tai kala vie jo siimaa on syytä tehdä rivakka vastaisku välittömästi.

Syötit

Jos mielii saada saaliiksi suuria ahvenia, syötin kannattaa olla kohtuullisen isokokoinen (10–15 cm). Tämä ehkäisee myös sitä, ettei suurahven niele täkyä liian nopeasti. Syöttikaloina käyvät hyvin särki, salakka, ruutana, pieni ahven jne. Itse ottaisin autiolle saarelle särjen, jos yksi edellä mainituista pitäisi valita.

Syötin ei tarvitse olla elävä, mutta sen olisi syytä olla aina tuore. Ahven on tässä suhteessa huomattavasti nirsompi kuin hauki. Syöttikala kannattaa kiinnittää aina selkäevän etupuolelta, niin että se pysyy heitossakin kiinni, eikä sitä varasteta huomaamatta.

Ahventäkyä voi helposti tehostaa leikkaamalla syötistä aina välillä pätkän pois, jolloin se tuoksahtaa paremmin ahvenen nenään ja pyytää taas jonkin aikaa tehokkaammin. Ahven nielee aina syötin pää edellä, joten koukkua ei kannata ikinä laittaa syötin päähän, eikä edes niskaan. Muuten koukku löytyy liian helposti nielusta. Rapuruton ehkäisemiseksi syötit tulee aina pyytää samasta vesistöstä missä kulloinkin täkyilee.

Vinkkejä käytäntöön

Täkypyynnin mielekkyys tulee parhaiten esiin vesissä, missä on tunnetusti kookastakin ahventa. Kalastusalueeksi käy periaatteessa ihan samat patit, missä on vaikkapa jigannut ahventa. Parhaassa tapauksessa täky saattaa muuttaa paikan luonteen tyystin ja saaliskalojen keskikoko jopa tuplaantuu. ”Ahven on lapsellisen helppo kala saada”, usein todetaan, mutta silti suurahven osaa olla todella haastava ja jopa aavemainen kala, joka ilmestyy jostain kuin tyhjästä, kun sitä on saattanut odottaa tuntikausia samassa ankkurissa. Isoja ahvenia tulee harvoin kovin montaa kerralla pitkänkään päivän aikana edes huippusyönnillä, mutta silti ne ovat yleensä aina eri yksilöitä, siinä kun suuret haukiyksilöt ovat äkkiä laskettu yhdestä paikasta.

Mistä syvyydestä kalastetaan?

Kalastussyvyydet vaihtelevat pitkälti vesistön mukaan. Toisaalla toimii paremmin väliveden onginta, kun taas toisaalla kaikki kalat tulevat yleensä pohjan tuntumasta. Liukukoholla täkyily mahdollistaa myös syvempien vesien tehokkaan kalastuksen pohjan tuntumasta.

1 2 3 4 5 6 7

8 9 10

Omat asetukseni liukukoholla kalastukseen

1. Kohostoppari, joka pysäyttää kohon liukumisen. Stopparia liu’uttamalla siimassa säädetään siis kalastussyvyys. 2. Helmi. Helmen on hyvä olla niin suuri, ettei se kahlaa vavan kärkirenkaasta sisään missään vaiheessa. Reiän taas on oltava niin pieni, että helmi pysähtyy kohostoppariin.

3. Näkyvä liukukoho (10–20 g). 4. Toinen vastaava helmi.

5. Kohostoppari 2. Toinen stoppari n. 15 cm ennen painoa auttaa rigiä pysymään paremmin järjestyksessä heitettäessä. 6. Paino, esim. 15 g. Itse pidän painottaa kohon hieman alipainoiseksi, jolloin se näkyy paremmin. Herkkyys ei ole täkykohossa yhtä olennainen tekijä kuin mato-onginnassa. Kuvassa oleva Foxin valmistama paino on mahdollista vaihtaa tarvittaessa ilman siiman katkaisemista perukkeen leikarista. 7. Leikari, josta lähtee alaspäin puruperuke. 8. Täkykalastuksessa kannattaa käyttää reilun pituisia perukkeita, 50–60 cm on hyvä mitta. Vetolujuudessa n. 10 kg riittää vaijerille. 9. Tukeva lukko, josta koukku ei herkästi karkaa. 10. Koukutus vaihtelee kulloistenkin kohdekalojen ja käytössä olevien syöttien mukaan. Hyvä yleiskoko suurahvenelle on yksi 4# kolmihaarakoukku, joka riittää mainiosti vielä hauellekin.

Pohjatäkyyn haksahtanut erittäin paksu ahven.

Toimiva ja simppeli pohjatäkyrigi. Paino kannattaa toteuttaa liukupainona. Kumihelmi suojaa solmua.

Tältä näyttää täydellinen olosuhde täkykalastukseen syksyllä.

On kuitenkin syytä muistaa, että liiallinen paineen vaihtelu tappaa herkästi ahvenen. Itse välttäisin yli seitsemän metrin syvyydestä kalastamista mikäli aion vapauttaa kaloja.

Maltti on valttia

Kun olet saanut täyt pyytämään, odottele kaikessa rauhassa, sillä kärsivällisyys kannattaa tässäkin lajissa. Silti, jos mitään ei ala kuulua kohtuullisessa ajassa kannattaa vaihtaa paikkaa ja hakea kalaa toisaalta. Veneestä kalastajan kannattaa seurata täkykalaparvien liikkeitä.

Etenkin kylmän veden aikaan, kun täkykalat parveutuvat, suuret petokalayksilöt löytyvät näiden massaparvien ympäriltä. Parhaita päiviä täkykalassa ovat olleet verrattain tuulettomat päivät, jotka osuvat selkeästi nousevaan, tai laskevaan ilmanpaineeseen. Vielä jos tähän yhdistyy täysikuu, ovat askelmerkit kohdillaan. Kannattaa kokeilla jännittävää täkypyyntiä. Omalla kohdalla kyseinen kalastusmuoto syrjäytti heittokalastuksen 100–0. Tässä lajissa on mahdollista päästä ison kalan makuun ilman suuria investointeja. Jopa ilman minkäänlaista venettä.

MUISTILISTAA AHVENEN TÄKYONGINTAAN

Täkyongittaessa kannattaa aina varautua ison kalan saamiseen. Tämä tarkoittaa, että varataan asianmukaiset vapautus-, ja dokumentointivälineet aina mukaan. Täkykalastajan tärkeimpiä työkaluja ovat:

• Suuri solmuton haavi (mahtuu haukikin) • Vapautusalusta • Punnituspussi (haavikin käy) • Pitkäkärkiset pihdit • Kidanavaajat • Kalamitta • Vaaka • Sumppu tai vesiämpäri ahvenelle

Täyllä pyydettäessä isoilta kaloilta ei voi välttyä. Onkin syytä muistaa, että suuret kalayksilöt kannattaa mahdollisuuksien mukaan vapauttaa takaisin vesistöön ja käsitellä ne asianmukaisesti.

Kirjoittaja Jari Kettukangas valokuvaa ja valmistaa erikoiskalastusvälineitä myös täkykalastukseen.

www.jarikettukangas.com www.instagram.com/jarikettukangas

Yhteistyökumppani Nordic Sports Finland Oy.