Suurkuhajärven löytäminen – Antti Zetterberg

LÄMPIMÄT KESÄT KASVATTAVAT SUURIA KUHIA

miten löydät oman suurkuhajärven?

Kirjoitin viime kauden kevätnumerossa suurhaukijärven löytämisestä. Sain jutusta poikkeuksellisen paljon kannustavia kommentteja ja samalla toiveen tehdä vastaavanlainen tietopaketti suurkuhasta, joten olihan se tartuttava haasteeseen.

Maamme tarjoaa loistavat mahdollisuudet kuhan kalastukseen, vaikka kuha elääkin meillä levinneisyysalueensa äärirajoilla. Tuhannet järvet, rannikon murtovedet sekä virtavesien suvannot ovat kaikki loistavia kuhapaikkoja. Maailman pohjoisin luonnossa lisääntyvä kuhakanta löytyy muuten napapiirin Miekojärveltä.

Kuhanuistelijan tai -jigaajan saaliskalan koko on kuitenkin usein 45-55 sentin luokkaa, tai allekin, eikä todellisia suurkuhia ihan kaikkialta löydy. Kuten suurhaukikin, tarvitsee kuha suurkuhan mittoihin kasvaakseen oikeanlaisen ympäristön. Tässä artikkelissa tarkoitan suurkuhalla yli 80-senttisiä yksilöitä.

Tämä miltei 12-kiloinen kuha nappasi 16-senttiseen Westin Shadteez -jigiin värissä Pink Headlight.

2021 Predator Mastersissa kalastettiin Lemin Kivijärvellä kuhaa, kuvassa Ruodon joukkue täsmäkalastamassa liveluotaimen avulla. Kuva Mika Viitanen. Nämä kaksi yli seitsemänkiloista kuhaa oleilivat välivedessä vieretysten. Molemmat iskivät vieheeseen perättäisillä heitoilla.

Tummavetinen Jormasjärvi Sotkamossa. Täällä päin Suomea kuha rupeaa esiintymään jo levinneisyytensä äärirajoilla, mutta kalastuspaine on pieni.

Suurkuhan tavoittelussa tuntemattomalta järveltä on vähintään viistoluotain oltava. Kaveriksi mieluiten liveluotain. Kuva Antti Zetterberg.

Kuha pitää lämpimästä

Tutkijoiden mukaan lämpimät kesät ovat tuottaneet niin kutsuttuja supervuosiluokkia. Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa tavallista aikaisemman kudun myötä syntyneet poikaset ovat päässeet nauttimaan pidemmästä kasvukaudesta, ja ravintoa on ollut enemmän tarjolla. Kuhan kasvun on havaittu olevan nopeinta eteläsuomalaisissa rehevissä järvissä, hitainta taas Pohjois-Suomessa ja Saaristomerellä.

Lämpimät kesät ovat vahvistaneet luontaisesti lisääntyviä kuhakantoja, joita löytyy yhä useammasta vesistöstä. Joissain vesistöissä kuhakantoja on tuettu istutuksin, ja kannat ovat lämpimien kesien sekä saaliskalojen lisääntyneen tarjonnan myötä vahvistumaan päin. Alueellista vaihtelua on kuitenkin paljon kalastuspaineeseen, kuhien luontaisiin lisääntymisalueisiin ja ravinnon määrään liittyen. ”Kuhan tai muiden kalojen kasvua tarkasteltaessa on hyvä muistaa, että käytännössä muilla tekijöillä ei ole kasvunopeuden kannalta merkitystä, jos ravintotilanne on huono. Mikäli ravintoa riittää, voivat muut tekijät, kuten lämpötila, vaikuttaa kasvunopeuteen merkittävästikin”, sanoo Tommi Rautiainen Pohjois-Savon kalatalouskeskuksesta.

Kuhaa on myös palautettu järviin, joista ne 1960–70-luvuilla hävisivät joko saastumisen, soiden ojittamisen tai liikakalastuksen myötä. ”Omaa” kuhajärveä etsittäessä kannattaa muistaa, että RKTL:n tutkimuksissa eri puolella Suomea sijaitsevissa järvissä havaittiin, ettei kuha näytä soveltuvan siian tapaiseksi, takuuvarmaksi yleisistukkaaksi läheskään kaikkiin pienvesiin. Jos siis elinolosuhteet eivät ole kunnossa, ei kuhakaan kunnolla lisäänny ja kasva suurkuhan mittoihin.

"On hyvä muistaa, että kirkasvetiset järvet ovat usein eliöstöltään karuja, joten niistä ison kuhan löytäminen voi olla erittäin vaikeaa."

Kuhan elinalueet

Suomen parhaat kuhakannat löytyvät Etelä- ja Keski-Suomen järvialueelta, Suomenlahdelta ja Saaristomereltä, jossa kuhan keskikoko on tosin viime vuosina ollut todella pientä. Mereltä on kyllä mahdollista saada vapavälinein suurkuhia, mutta todennäköisempää se on järvialueella. Myös monissa hitaasti virtaavissa joissa on erittäin hyvä kuhakanta, esimerkiksi Kymijoen suvannoista saadaan vuosittain useita suurkuhia.

Yleisesti ottaen tummavetiset ja savisameat vesistöt ovat parhaita kuhavesiä, mutta kuhaa tavataan myös kirkasvetisissä järvissä. Isoa kuhaa etsittäessä ei kannatakaan aina suoraan hylätä kirkasvetistä järveä, jos on tiedossa, että siellä kuhaa esiintyy.

Tutkimusten mukaan kirkkaissa järvissä elävät kuhat hyödyntävät saalistuksessa kirkkaita selkävesiä hämärän aikaan ja pysyttelevät ennen isommaksi kasvamistaan hieman sameammissa ja matalammissa lahtivesissä. On hyvä muistaa, että kirkasvetiset järvet ovat usein eliöstöltään karuja, joten niistä ison kuhan löytäminen voi olla erittäin vaikeaa.

Hyvästä kuhajärvestä tulisi löytyä runsaina parvina esiintyvää saaliskalaa, mieluimmin kuoretta. Kuhille maistuvat niin ikään laajoina parvina esiintyvät muikut sekä pienet särkikalat ja merialueella myös silakat. Ahnaana petokalana kuha ei epäröi syödä omia lajitovereitaan.

Oman kohdejärven määrittäminen

Monia suurkuhia, ja yli 15-kiloisenkin jättiläisen saanut Hannu Vesaranta kertoo, että hänen papereissaan potentiaalisen suurkuhajärven tulisi olla ravinnerikas ja mieluiten humuspitoinen. Suurkuhan voi löytää lähes kaikista vesistötyypeistä, mutta kirkkaammissa vesistöissä lukumäärät on usein pienempiä. Isona plussana Hannu laskee mahdollisimman hyvät kutualueet eli laajat matalikot kovalla pohjalla.

Myös toinen suurkuhien erikoismies, Perttu Haanpää painottaa, että sillä, onko järvi tyypiltään humuksinen, samea, kirkas, läpivirtausjärvi, rehevä tai karu, ei ole juuri merkitystä, jos vain on tiedossa, että järvessä on kuhaa. ”Toki jotkut järvet kasvattavat isompaa kuhaa kuin toiset, sillä niissä on enemmän ravintoa saatavilla, mutta jos alkuvaiheessa etsitään peruskuhajärveä, niin istutustilastot, hoitokalastukset tai huhut kuhan olemassaolosta riittävät oman ’järvishortlistan’ tekemiseen”, Perttu toteaa.

Järven koon rajaaminen kannattaa

Jotta uuden järven tutkiminen sujuisi kohtuullisessa aikataulussa, ei valittavan kohdejärven kannata olla liian suuri. Suurjärvet kuten Saimaa, Päijänne tai Pielinen ovat aivan liian suuria ja syviä, jotta ne voisi oppia tuntemaan läpikotaisin. Sen sijaan pienehköt, alle 10 neliökilometrin tai tätä pienemmät järvet ovat oivallisia tutkimuskohteita.

Asiantuntijakaartimme kolmas jäsen, kalastusopas ja kilpakalastaja Toni Pohjalainen vinkkaakin, että valintaa tehtäessä hyvä muistisääntö on pitää lukua 10 ohjenuorana niin pinta-alan kuin syvyydenkin suhteen. ”Noin 10 metrin syvyisessä järvessä kuha on löydettävissä koko järven alalta sopivalta onkisyvyydeltä, sillä kuha kestää huonosti paineen vaihtelua yli 10 metristä kalastettaessa ja kun rajaat järven koon alle 10:een neliökilometriin, pysyy tutkittava alue hyvin hallinnassa kaikenlaisella kalustolla”, Toni sanoo.

Hyvänä nyrkkisääntönä voidaan myös pitää sitä, että mikäli järven näkösyvyys on 50 cm tai alle, löytyvät kuhat keskellä päivääkin yleensä korkeintaan viiden metrin vedestä.

Kuhajärven valintaa helpottaa hieman se tieto, että samoista järvistä on mahdollista kalastaa myös suurhaukia. Molemmat petokalat tarvitsevat paljon ravintoa, ja jos järvi sellaista pystyy tuottamaan, on molemmilla hyvät mahdollisuudet kasvaa suurkalan mittoihin. ”Samassa järvessä voi hyvin olla sekä suurkuhia että -haukia, mutta hieman eri alueilla. Olen pannut merkille, että jos järvessä on monttualue, jossa on karkeampaa kuhaa, niin siellä harvoin on paremman kokoisia haukia. Veikkaan, että isommat kuhat ovat niin aggressiivisia, etteivät hauet viihdy samassa poterossa”, Perttu Haanpää sanoo havaintoihinsa perustuen.

Toni Pohjalainen on jo vuosia kartoittanut Suomen isoja ja pieniä järviä eri vuodenaikoina.

Karttapalvelut avainasemassa kartoituksessa

Google Mapsin satelliittikuvista näkee suoraan veden värin, jonka pohjalta voidaan tehdä esikarsintaa. Lisäksi eurooppalaiseen reaaliaikaiseen satelliittidataan perustuva Sentinel Playground (sentinel-hub.com) on mainio työkalu esimerkiksi kovien sateiden jälkeen, jolloin järvien veden väri voi muuttua. Palvelusta pystyy seuraamaan hyvin myös jäätilannetta. Ainoana haittapuolena ovat pilviset päivät, jolloin maanpinnan näkymiä ei pysty tarkastelemaan.

Navionicsin ilmaisen selainpohjaisen palvelun (webapp.navionics.com), avulla nähdään useimpien vesistöjen syvyyskäyrät selkeästi ja jos hallussa on maksettu lisenssi, näkee huomattavasti enemmän.

Noin 20 000 järven tilasta, kuten kalakannoista ja näkösyvyyksistä, löytyy hyvää tietoa

2021 Predator Mastersissa kalastettiin kisaajille tuntemattomalla Kivijärvellä ja suurin kuha oli komeat 90 cm. Kuvassa Toni Pohjalainen ja Teemu Hiltunen. Kuva Tomi Hänninen.

Niin kuha- kuin haukijärvienkin koluamiseen ovat omiaan ns. puskaveneet, joita on helppo siirrellä järveltä toiselle. Kalastustekniikat & teknologiat

Uudenlaisen live-luotausteknologian avulla on opittu tulkitsemaan ja ymmärtämään vedenalaista maailmaa aivan uudella tavalla. Kun kehittyneeseen elektroniikkaan yhdistetään pienet helposti liikuteltavat veneet eli niin kutsutut puskaveneet tai jonboatit, ei kalan saaminen ainakaan varusteista jää kiinni.

Hannu Vesaranta pyrkii vesille päästyään saamaan mahdollisimman monimuotoisen kuvan järven kalastosta ja miten se on asettunut syvyysalueille. ”Tehokkain etsintäväline on viistoluotain, sillä sen toimintasädettä pystytään venyttämään todella kattavaksi. Isot

Järviwikistä (jarviwiki.fi). Järviwikin eduksi voidaan laskea se, että käyttäjät voivat lisätä havaintojaan viranomaisten tekemien havaintojen lisäksi.

Tieyhteydet kohdejärvelle selviävät Google Mapsin ohella Metsähallituksen Retkikartta.fi.stä, josta pienetkin polut ovat löydettävissä. Tonttien rajat selviävät Maanmittauslaitoksen Karttapaikka.fi-palvelusta.

Istutuksiin liittyvissä asioissa paikalliset ELY-keskukset osaavat auttaa. Eri kalastuskuntien sivustoilta tai yhteyshenkilöiltä selviävät kohdevesistössä noudatettavat säännöt, kuten esimerkiksi saako järvellä ajaa polttomoottorilla, missä laskuramppi sijaitsee tai millä alueilla saa kalastaa. Google löytää yllättävän hyvin yhteystietoja järven nimen perusteella.

Karttapaikka.fi kertoo kalastajalle paljon. Voit valita eri karttanäkymiä ja esimerkiksi kiinteistörajat ja/tai maastokartan. Tämä järvi saattaa olla kuhajärveksi liian matala.

kuhat viihtyvät usein syvänteiden välivesissä tai niiden lähistöllä matalassa”, Hannu mainitsee.

Perttu Haanpää on kokeillut yhdistää viiston lisäksi myös kaksi live-anturia eri toiminnoilla. ”Viime kaudella tuli testattua kahta Lowrancen Active Targetia (Lowrancen liveluotain) samaan aikaan eli toinen eteenpäin ja toinen Scout-modella, jossa nähdään reaaliajassa yläpuolelta kuvattu näkymä ja jonka avulla nähdään mihin suuntaan viehe heitetään. Tämä tulee olemaan todennäköisesti kova yhdistelmä alkavalla kaudella”, Perttu ennustaa.

Asiantuntijat siis suosittavat etsimään suurkuhat ensin viistoluotaimella ja kun riittävästi potentiaalisia kohteita on paikannettu, lähdetään niille tarjoamaan erilaisia shadeja live-luotaimen avustuksella.

Perinteinen pohjajigaus tai vetouistelukin voi tuottaa tulosta suurten kuhien muodossa, mutta viisto yhdistettynä livellä täsmäheittämiseen antaa selkeästi enemmän onnistumisia. Tämä perustuu siihen, ettei kalasteta niin sanotusti sokkona aluetta, jossa suurkuhia ei välttämättä esiinny.

Vieheet ja muut varusteet

Hannu Vesaranta kertoo, että isot kuhat haksahtavat suhteellisen isoihin vieheisiin.

“Se vaihtelee iskevätkö ne voimakkaaseen uintiin tai sitten vastakohtana heitettyyn V-pyrstöön. Yhtä ja oikeaa ei ole. Mainit-

takoon kuitenkin, että itselläni parhaimmaksi ottipeliksi on muodostunut Westin Bullteez 18 cm.Tehokkaimmat ovat minulla asettuneet 14-25 cm kokohaarukkaan”, Hannu kertoo.

Toni Pohjalainen on samoilla linjoilla ja hän mainitseekin, että perinteiset haukishadit toimivat varsinkin heitettäessä ja haarapyrstöt vertikaalisesti.

Perttu Haanpää toteaa, että viime kaudella Savage Gear Monster Slug oli kovaa valuuttaa, kun kalastettiin veneen alta. ”Heittohommissa ehdottomat suosikit olivat Patriot Jack Shad sekä Savage Gear River Roach. Minulla 90 % peliaikaa saavat luomuvärit.”

Perttu korostaa rigauksen merkitystä. ”Rigaan kaikki shadit vain yhdellä kolmihaarakoukulla. Näin kala on helpompi irrottaa eikä toisesta koukusta aiheudu vahinkoa kalalle tai kalastajalle. Yhdelläkin koukulla tartuttaminen onnistuu helposti”, hän sanoo.

Suurkuhan kalastuksessa voidaan hyvin käyttää esimerkiksi erilaisten haukishadien heittelyyn tarkoitettuja comboja. Vavan täytyy olla riittävän tukeva, koska kuhan tärppi on luja ja suupielet kovat eikä tartuttaminen ja heittely onnistu liian löysällä tai heppoisella vavalla. Kelana toimii parhaiten hyrräkela.

Milloin kalaan?

Kuhan kutu ajoittuu kevääseen ja se alkaa vesien lämmetessä yli 10-asteiseksi. Etelä-Suomessa kutuaika asettuu toukokuun puolenvälin ja kesäkuun alkupäivien aikaan. Pohjois-Suomessa vedet lämpiävät hitaammin, jolloin kutu ajoittuu hieman myöhempään eli kesäkuun loppuun tai heinäkuun alkuun.

Kutuaikana kuhan kalastusta tulisi välttää ja kalastaa vaikka haukia, sillä kutu voi häiriintyä kun koiraat keskittyvät mädin vartioimisen sijaan hyökkäämään jigien kimppuun.

Suurkuhan live-kalastajalle parasta sesonkia onkin kudun jälkeinen aika ja siitä aina lokakuulle asti, jolloin kuhat siirtyvät vesien jäähtyessä kohti syvänteitä talvehtimaan.

Loppukaudesta vesien viilentyessä kalat majailevatkin lähellä talvehtimismonttuja ja pysyttelevät pääosin syvemmällä. Tällöin on vielä hyvin mahdollista saada suuria kuhia, mutta tärppivälit ovat harvemmassa kuin lämpimämmällä vedellä.

Juho ja komea, yli kahdeksankiloinen kuha, mikä iski vieheeseen aivan pinnan tuntumasta. Lähes metrin mittainen kuha pistää hymyilyttämään.

Käytännön muistilista oman suurkuhajärven löytämiseen

• Määritä alue Google Mapsin, Navionicsin

Webappin, Järviwikin ja Sentile Playgroundin avulla • Älä valitse liian isoa järveä, jotta ehdit tutustumaan riittävästi alueeseen

• Selvitä tiet, kulkureitit ja tonttirajat Karttapaikka.fi & retkikartta.fi avulla

• Kalastosta ja järven biologisesta tilasta saa tietoa paikallisesta ELY-keskuksesta • Muista hyvät tavat niin parkkeeraamisessa, kulkemisessa ja kalastuksessa • Vie kaikki tuomasi roskat pois alueelta • Noudata paikallisia sääntöjä ja älä provosoidu tai provosoi • Pienissä järvissä voi olla polttomoottorikielto, kannattaa varustautua sähkömoottorilla

• Helposti esimerkiksi katolla tai pikkutrailerilla kuljetettava pienvene on omiaan pienten järvien koluamisessa • Huomioi kalastusrauhoitusalueet ja linnustonsuojelualueet • Käytännössä kaikilla järvillä pärjää valtion kalastonhoitomaksulla • Älä kalasta liian syvältä (yli 10 m), jotta vapautettava suurkuha jatkaa varmemmin elämäänsä • Älä kalasta keväällä kutualueiden liepeillä, annetaan kuhille kuturauha